Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella

Transkriptio

1 Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU, SEN VALMISTELU JA PERUSTELUT Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vahvistaa alueelleen joukkoliikennelain (869/2009) 4 :ssä tarkoitetun tavoitteellisen palvelutason liitteen 1 karttakuvien mukaisesti. Päätös tulee voimaan ja se on voimassa saakka. Päätöksellä vahvistettava tavoitteellinen palvelutaso suuntaa ELY-keskuksen ja kuntien toimia joukkoliikenteen järjestämisessä ja hankinnassa. Tavoitteellinen palvelutaso ei luo millekään taholle subjektiivista oikeutta sen mukaisten joukkoliikennepalveluiden saamiseen. Tavoiteltavaa palvelutasoa seurataan alueellisissa joukkoliikenne- ja liikennejärjestelmätyöryhmissä. Tavoitteellista palvelutasoa voidaan tarkistaa tarpeen mukaan ennen vuoden 2014 loppua. PÄÄTÖKSEN VALMISTELU Kaakkois-Suomen ELY-keskus käynnisti palvelutason määrittelytyön alueellaan Etelä-Karjalan maakunnassa. Etelä-Karjalan palvelutasomäärittely valmistui tämän vuoden kesäkuussa. Kymenlaakson maakunnassa palvelutasomäärittely käynnistettiin kesäkuussa, ja se valmistui joulukuussa. Palvelutasomäärittelyyn osallistuivat ELY-keskuksen, maakuntien liittojen, kuntien, Linja-auto- ja Taksiliiton sekä VR:n edustajat. Nykyisessä palvelutasossa olevia puutteita ja parantamiskohteita on kartoitettu asukkaille suunnatuilla internet-kyselyillä. Toimivaltaiset viranomaiskaupungit eli Imatran, Kotkan, Kouvolan ja Lappeenrannan kaupungit ovat määrittäneet sisäisen joukkoliikenteensä palvelutason. Liikenne- ja viestintäministeriö on puolestaan määrittänyt kaukoliikenteen palvelutason koko maahan. Palvelutason määrittelyä varten on selvitetty joukkoliikenteen nykyinen määrä sekä väestön ja palvelupisteiden sijoittuminen tilastoja ja paikkatietoaineistoja hyödyntämällä. Liikenteen kysyntää arvioitaessa on otettu huomioon eri väestöryhmien tarpeet. Työmatkojen suuntautumista ja määrää on arvioitu työssäkäyntitilastoista ja opiskelumatkoja vastaavasti toisen asteen opiskelumatkojen matkatilastoista. Asiointimatkojen suuntautumista on arvioitu palvelupisteiden ja väestön sijoittumisen kautta ja koululaisliikenteen päävirrat on selvitetty kuntien avulla. Matkustuksen kasvupotentiaalin selvittämiseksi käytettävissä on ollut kuntien maankäytön suunnitelmat. Niistä on otettu erityisesti sellaiset huomioon, joiden vaikutus ajoittuu suunnittelujaksolle.

2 Päätös 2 (3) Palvelutasoja on tarkasteltu valituilla yhteysväleillä. Yhteysväleiksi on valittu kuntakeskusten väliset yhteydet ja yhteydet kuntakeskuksista maakuntakeskuksiin. Palvelutasoluokat on asetettu määrällisten ja laadullisten palvelutasotekijöiden perusteella hyödyntäen Liikenneviraston johdolla valmisteltua valtakunnallista suositusta. Molempien maakuntien nykyinen ja tavoitteellinen palvelutaso on sijoitettu näihin palvelutasoluokkiin ja tulokset on kuvattu erillisissä raporteissa. Raportteihin on sisällytetty arviot tavoitteellisen palvelutason kustannusvaikutuksista verrattuna nykytasoon. PERUSTELUT Alueellisissa työryhmissä laaditut palvelutason määrittelytyöt ja niiden pohjalta tehty päätös vastaavat alueen tarpeita. Määrittely on tehty yhteistyössä kuntien, muiden toimivaltaisten viranomaisten sekä maakuntien liittojen ja muiden toimijoiden kanssa. Eri väestöryhmien jokapäiväiset liikkumistarpeet on otettu huomioon tilasto- ja paikkatietoaineistojen, yhteistyön, vuorovaikutuksen ja lausuntomenettelyn kautta. Tavoitteellinen palvelutaso turvaa toteutuessaan joukkoliikenteen peruspalvelut sekä tekee mahdolliseksi joukkoliikenteen käytön lisääntymisen kaupunkiseuduilla. Maankäytön suunnittelulla voidaan edistää tätä kehitystä sijoittamalla asuminen, työpaikat ja palvelut nykyistä yhdyskuntarakennetta tiivistämällä. Peruspalveluiden turvaaminen edistää alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon toteutumista. Joukkoliikenteen käytön lisääntyminen vähentää väylien ruuhkautumista ja edistää ilmastomuutoksen hillintää. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Joukkoliikennelaki (869/2009) Hallintolaki (434/2003) Liikenneviraston ohje (Ohje joukkoliikenteen palvelutason määrittelyyn, 7/2010) ja suositus alueellisen palvelutason määrittelykriteereiksi (Alueellisen joukkoliikenteen palvelutasomäärittelyssä käytettävät kriteerit, 15/2011) MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Kouvolan hallinto-oikeuteen. Valitusosoitus on liitteenä. Yrjö Pilli-Sihvola Suunnittelupäällikkö Petteri Kukkola Tienpidon asiantuntija LIITTEET 1. Kartat tavoiteltavasta palvelutasosta Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa 2. Valitusosoitus

3 Päätös 3 (3) JAKELU Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualueen kunnat ja toimivaltaiset viranomaiset Etelä-Karjalan liitto Kymenlaakson liitto Linja-autoliitto / Itä-Suomen ja Kaakkois-Suomen osasto Taksiliitto / Kaakkois-Suomen taksiyrittäjät ry VR-Yhtymä Oy / Matkustajaliikenne Liikennevirasto Liikenne- ja viestintäministeriö Kirjaamo Rinta-Porkkunen Pilli-Sihvola Halme Kukkola Kärkinen Malin Talka

4 LIITE Tavoiteltava palvelutaso Etelä-Karjalassa

5 LIITE Tavoiteltava palvelutaso Kymenlaaksossa