OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS

OMAKOTITALON KUNTOTARKASTUS LEPPÄLINNUNKUJA 3 78850 VARKAUS LAATIJA: RAKENNUSMESTARI SUHONEN ILKKA PETÄIKÖNKATU 29 78210 VARKAUS 040-704 3557 1

Sisällysluettelo 1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta 1.2 Oleellisemmat havainnot 2. Lähtötiedot kohteesta 3. Rakennusteknisiä tietoja kohteesta 4. Havainnot kohteesta ja toimenpidesuositukset 5. Liitteet 6. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot 2

1. Yhteenveto 1.1 Yleiskuvaus kohteesta Tarkastuksen kohteena oli v. 1971 rakennettu yksi kerroksinen omakotitalo. Kohde on rakennettu tasaiselle tontille. Siinä on käytetty rakentamisaikakaudelleen tyypillisiä rakenteita ja materiaaleja. Kohteessa on tehty seuraavia perusparannuksia: Kohdetta on remontoitu v. 2006 2007. Kaikki betonilattiat ovat uusittu ja suurin osa väliseinistä on uusittu. Varaavalattialämmitys on asennettu. Viemärit ja käyttövesiputket ovat uusittu. Sähkötaulu on uusittu. Sadevesijärjestelmä ja salaojat ovat uusittu. Sokkelirakenteena on ns. valesokkelirakenne. Valesokkelirakenne luokitellaan ns. riskirakenteeksi. Valesokkelirakenteessa on ulkoseinän puurakenteet lattiapinnan tason alapuolella ulkopuolisen maanpinnan läheisyydessä. Rakenteen kunnosta ei saa varmuutta kuin avaamalla rakennetta. Piirustusten mukaan alapohjarakenteena on kaksoisbetonilaatta. Nykyisestä lattiarakenteesta ei ole varmuutta, koska lattiat ovat uusittu. Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Julkisivuverhouksena on tiili-/lautaverhous. Ikkunat ovat 3-lasiset (MSK- tyyppiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Vesikattomuotona on harjakatto ja vesikatteena konesaumattu peltikate. Lämmitysmuotona on suorasähkölämmitys. Ilmanvaihtojärjestelmä on painovoimainen. Huoltotoimenpiteitä ovat mm: sokkelin, ikkunoiden ja lautaverhouksen huoltomaalaus. Lisätutkimustarpeita ovat: maanpinnan kallistusten tarkastus, kuivatusvesien poistopaikan selvitys, valesokkelirakenteen kunnon tarkastus, alapohjarakenteen selvitys, vesikatteen kunnon tarkastus, keittiön/olohuoneen lattioissa havaitun kosteuden syyn selvitys ja olohuoneen ulkokulmassa olevien tummentumien syyn selvitys. Korjaustarpeita ovat mm: Tiiliverhouksen alareunassa tulisi olla noin joka neljäs pystysauma auki, jotta tiiliverhouksen tausta tuulettuisi. Yläpohjaan tulisi sivuräystäille tehdä tuuletusraot, jotta yläpohja tuulettuisi asianmukaisesti. Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot löytyvät raportin lopussa olevasta taulukosta. 3

1.2 Oleellisimmat havainnot Taulukkoon on koottu olennaisimmat, lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisimmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä, kohta 5. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei tarkastuksen pintapuolisuuden vuoksi voida sulkea pois. VIITE HAVAINTO Huollon Lisätutkimustarve Korjaus/ Riskirakenne tarve uusiminen 4.1 Maanpinnan kallistuksia ei voitu tarkastaa, koska x maa oli lumen peitossa. 4.1 Kuivatusvesien poistopaikasta ei ole tietoa. x 4.1 Sokkelirakenteena on ns. valesokkelirakenne. x x 4.1 Sokkelissa on maalivaurioita. x 4.2 Tiiliverhouksen alareunassa ei ole tuuletusaukkoja. x 4.2 Lautaverhouksessa on maalivaurioita. x 4.4 Ikkunoiden ulkopuitteissa on maalivaurioita ja x kitissä halkeamia. 4.4 Ulko-ovet ovat alkuperäiset. 4.6 Sivuräystäillä ei ole tuuletusrakoja. x 4.6 Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa, koska se oli lumen peitossa. x 4.8 Keittiön/olohuoneen lattiassa oli vesipisteen x läheisyydessä kohonnutta kosteutta. 4.8 Olohuoneen ulkokulmassa oli pistorasiassa ja x seinässä tummentumia. 4

2. LÄHTÖTIEDOT KOHTEESTA Tarkastusajankohta 25.1.2016. Rakennustyyppi Kohteen osoite Omakotitalo Leppälinnunkuja 3, 78500 Varkaus Laskutusosoite - Omistaja - Omistusaika Kohde on ollut nykyisillä omistajilla 1/2005 alkaen. Käyttöönottovuosi 1971 Pinta-alat Kerrosala 176,0 m 2 ja asuinpinta-ala 130,0 m 2 Tilavuus 470 m 3 Kerrosten 1 lukumäärä Käyttötarkoitus Tarkastuksen tarkoitus Tarkastuksen tilaaja Tarkastuksessa läsnä olleet Tarkastuksen sisältö ja laajuus Käytettävissä olleet asiakirjat Asuinrakennus Kiinteistökauppa Pohjois-Savon ulosottovirasto Varkauden toimipaikka Kihlakunnanulosottomiehet Anna Ranta ja Nere Niskanen Asuntokaupan kuntotarkastus Pääpiirustukset Loppukatselmukset Loppukatselmus on pidetty 19.11.1971. Tarkastushetken olosuhteet Haastattelut Poutasää Sisäilma RH 24,9 % / 18,4 C/ 3,8 g/m 3 Omistajien alkuhaastattelua ei tehty. Tarkastuksessa käytetyt Pintakosteudenosoitin Trotec T2000E ja Ts 300 apuvälineet Vaisala HMI ja mittapää HMP42. Merkkisavu. Rajaukset ja epävarmuustekijät Maan alla olevia järjestelmien toimintaa ja rakenteiden kuntoa ei voida luotettavasti tarkastaa maan päältä. Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa, koska se oli lumen peitossa. 5

Muuta - 3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA Tiedot perustuvat rakennussuunnitelmista, asiakirjoista, omistajalta ja käyttäjiltä saatuihin tietoihin. Rakennustapa Kohde on paikalla rakennettu. Rakennusosien päämateriaalit Perusmuuri Perustamistapa Kosteuseristys Routasuojaus Alapohjarakenteet Salaojat ja tarkastuskaivot Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Ikkunat ja ulko-ovet Yläpohja Vesikate Kattomuoto Betonirakenteinen. Betoniantura. Sokkelissa oli näkyvillä perusmuurilevy. Ei ole tiedossa. Piirustuksen mukaan alapohjarakenteena on kaksoisbetonilaatta Kohteessa on salaojajärjestelmä ja vasemmalla takakulmalla oli tarkastuskaivo näkyvillä. Puurakenteiset Tiili-/lautaverhous Pesuhuoneen seinät ja palomuurit ovat kivirakenteiset, muut seinät ovat levyrakenteiset. Ikkunat ovat 3-lasiset(MSK-tyyppiset). Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia. Kattoristikot Konesaumattupeltikate Harjakatto Märkätilojen runkorakenne ja Pesuhuoneen seinät ovat kivirakenteiset ja lattiat ovat vedeneristys betonirakenteiset. Märkätilat ovat remontoitu nykyisen omistajan aikana, joten märkätilat ovat ilmeisesti vedeneristetty. 6

Yleistiedot LVISA- järjestelmistä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjako Öljysäiliö Lämpöisen vedentuotto Kunnallistekniikka Suorasähkölämmitys Makuuhuoneissa ja autotallissa on patterit ja muissa tiloissa on lattialämmitys. Omistajan antaman tiedon mukaan maassa oleva öljysäiliö on tyhjennetty. Lämminvesivaraajassa Kiinteistö on liitetty kunnallistekniikkaan Vesi- ja viemäri laitteet Näkyvillä olevat käyttövesiputket ovat muoviputkia suojaputkissa ja viemärit muovia. Ilmanvaihtojärjestelmä Painovoimainen ilmanvaihto Sähköjärjestelmä Pääsulakekoko on 3x25 A. Tiedot kohteen erityisjärjestelmistä (hälytys- tms. järjestelmät) Tulisijat Ei ole Avotakka, johon on asennettu takkasydän ja kiuas. Erityistilat(esim. kylmiöt) - Tehdyt korjaus- ja muutostyöt Suunnitellut korjaukset Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot Tuhoeläimet ja -hyönteiset Poikkeavat hajuhavainnot ja niiden esiintymisajankohta Kohdetta on remontoitu v. 2006 2007. Kaikki betonilattiat ovat uusittu ja suurin osa väliseinistä on uusittu. Varaavalattialämmitys on asennettu. Viemärit ja käyttövesiputket ovat uusittu. Sähkötaulu on uusittu. Sadevesijärjestelmä ja salaojat ovat uusittu. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Ei ole tiedossa. Huolto-, vaurio- ja Keittiössä on ollut käyttövesiputkivuoto v. 2006. korjaushistoria Kaikki lattiat ovat uusittu ja suurin osa väliseinistä on uusittu. 7

4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDESUOSITUKSET NIMIKE HAVAINNOT Otsikon alle on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle. Raportti on toteava ja ohjaa jatko toimenpiteitä. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset, perusteet on kirjoitettu kursivoituna ja lihavoituna. 4.1 Rakennuksen vierusta, salaoja- ja sadevesijärjestelmä, perustukset, alapohja Rakennus on rakennettu tasaiselle tontille. Maanpinnan kallistuksia ei voitu tarkastaa, koska maa oli lumen peitossa (kuvat 1 ja 2). Maanpinnat rakennuksen vierellä tulisi olla muotoiltu rakennuksesta poispäin viettäviksi, jotta pinta- ja sulamisvedet eivät pääse ohjautumaan eivätkä lammikoitumaan rakennuksen vierelle. Nykyisten ohjeiden mukaan suositeltava maanpinnan vähimmäiskallistus on kolmen metrin etäisyyteen sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). Kuva 1 Kuva 2 Omistajan antaman tiedon mukaan kohteessa on salaojajärjestelmä. Salaojajärjestelmä on uusittu v. 2006 2007. Salaojajärjestelmän tarkastuskaivo oli näkyvillä vasemmalla takakulmalla. Salaojaputken alapinta oli noin 650 mm:ä ympäröivää maanpintaa alempana. Sokkelin korkeudesta ei ole tietoa. Salaojaputket tulee olla anturan alapinnan alapuolella. Kuivatusvesien poistopaikasta ei ole tietoa. Poistopaikka tulisi selvittää. Tarkastuskaivon pohjalla oli vesi jäätynyt (kuva 3). Tarkastuskaivoon tulisi asentaa välikansi esim. spu- levystä, jotta kaivo kestäisi sulana. 8

Sokkelissa oli näkyvillä perusmuurilevy. Toimiva salaojajärjestelmä ja ulkopuolinen kosteudeneristys vähentävät rakenteisiin kohdistuvaa kosteusrasitusta. Kuva 3 Rakennuksessa on metalliset räystäskourut ja syöksytorvet. Sadevesijärjestelmä on uusittu v. 2006..2007. Kattovedet on johdettu pois rakennuksen vierustalta rännikaivoilla ja poistoputkistolla. Kattovesien poistopaikasta ei ole tietoa. Kattovesien poistopaikka tulisi selvittää. Kattovedet tulisi ohjata vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Takapihan puolella olevan porrastuksen kohdalla on räystäskourun alapuolella verhouslaudoissa vuotojälkiä (kuva 4). Räystäskourun tiiveys tulisi tarkastaa. Kuva 4 Sokkeli on maalattu. Näkyvillä olevan sokkelin korkeus on noin 200 mm:ä. Sokkelissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä sen haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta. Sokkelissa on paikoitellen maalivaurioita (kuva 5). Sokkeli tulisi maalata tarvittavilta osin. 9

Piirustusten mukaan rakennuksessa on ns. valesokkelirakenne. Valesokkelirakenteessa ovat ulkoseinän puurakenteet lattiapinnan tason alapuolella ulkopuolisen maanpinnan tason läheisyydessä. Valesokkelirakenne luokitellaan Kh-kortin 90-00394 kuntotarkastuksen suoritusohjeen mukaan tyypilliseksi riskirakenteeksi. Valesokkelirakenteen kuntoa ei tarkastettu. Valesokkelirakenteen kunto tulisi tarkastaa avaamalla rakennetta. Kuva 5 Alapohjarakenteena on kaksoisbetonilaatta. Omistajan antaman tiedon mukaan kaikki betonilattiat ovat uusittu. Oikeassa päädyssä olevien makuuhuoneiden ulkokulmissa on lattian ja jalkalistan välissä raot (kuva 6). Rako voi johtua lattian painumisesta. Täyttä varmuutta ei saa kuin tekemällä lisätutkimuksia. Lattiat ovat lähellä ulkopuolista maanpintaa. Nykyisten ohjeiden mukaan lattiat tulevat olla vähintään 400 mm:n korkeudella maasta. Kuva 6 10

4.2 Ulkoseinät ja julkisivut Ulkoseinät ovat puurakenteiset. Julkisivuverhouksena on tiili- ja lautaverhous. Lautaverhouksessa havaittiin maalivaurioita (kuva 7). Lautaverhous tulisi huoltomaalata. Verhouslautojen uusimistarve tulee tarkastaa maalauksen yhteydessä. Ulkoseinissä ei havaittu aistinvaraisesti tarkastettuna merkkejä painumista tai suoruuspoikkeamista. Takapihan puolella olevan porrastuksen kohdalla on tiiliseinässä halkeamia (kuva 8). Halkeamat tulisi tiivistää. Ulkoverhouksen takana olevasta tuuletusraosta ei ole varmuutta. Tuuletusraon olemassa olo tulisi selvittää lisätutkimuksin. Tiiliverhouksen alareunassa ei ole tuuletusaukkoja (kuva 9). Tiiliverhouksen alareunassa tulisi olla noin joka neljäs pystysauma auki, jotta verhouksen tausta tuulettuisi. Kuva 7 Kuva 8 Kuva 9 4.3 Väliseinät ja välipohjat Väliseinissä ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista, eikä painumia tai vääntymiä. 11

4.4 Ikkunat ja ulko-ovet Ikkunat ovat alkuperäiset. Kh- kortin 90-00403 mukaan ikkunoiden normaalitekninen käyttöikä on 50 vuotta. Ikkunoiden ulkopuitteissa havaittiin maalivaurioita ja lasin alareunassa olevassa kitissä halkeamia (kuva 10). Ikkunat tulisi huoltomaalata ja kitit uusia maalauksen yhteydessä. Ikkunoiden vesipeltien liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja niiden kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Vesipeltien kallistus tulisi olla vähintään 30. Ikkunoiden toimintaa ei tarkastettu. Kuva 10 Ulko-ovet ovat puukehysrakenteisia lämpöovia ja autotallissa on puurakenteiset pariovet. Ulko-ovet ovat alkuperäiset. Kh- kortin 90-00403 mukaan puu-ulko-ovien normaali tekninen käyttöikä on 40 vuotta. Ulko-ovet olisi hyvä uusia. Ulko-ovien toiminnassa ei havaittu puutteita. Autotallin ovesta on lukko irti ja sen liittymissä on rakoja (kuvat 11 ja 12). Ovi tulisi uusia. Kuva 11 Kuva 12 12

4.5 Katokset, parvekkeet, terassit Terassin näkyvillä olevissa rakenteissa ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä painumista tai vesikattovuodoista. 4.6 Yläpohja ja vesikatto Yläpohjaan käyntiluukku on vasemmassa päädyssä. Yläpohjan kuntoa tarkasteltiin harjan alla olevilta laudoilta käsin. Yläpohjassa näkyvillä olevana lämmöneristeenä on mineraalivilla ja kutterinpuru. Yläpohjassa ei ollut merkkejä vesikatteen vuotamisesta. Sivuräystäällä ei ollut tuuletusrakoja (kuva 13). Sivuräystäällä tulisi olla tuuletusraot. Savupiippu on rapattu asianmukaisesti. Siinä ei havaittu halkeamia. Vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Vesikatteen alle tulisi asentaa aluskate sen uusimisen yhteydessä. Lämmöneristeiden päällä olevissa paperissa on kosteusjälkiä ja niiden alla villan pinnalla on mikrobikasvustoja (kuva 14 ja 15). Kosteusjäljet johtuvat vesikatteesta tippuneesta kondenssikosteudesta. Yläpohjan tuuletusta tulee parantaa tekemällä tuuletusraot räystäälle. Lämmöneristeiden päällä on hiirien ulosteita. Hiiret tulisi poistaa yläpohjasta. Kuva 13 Kuva 14 13

Kuva 15 Vesikatteena on konesaumattu peltikate. Vesikate on alkuperäinen. Kh- kortin 90-00403 mukaan konesaumatun peltikatteen normaali tekninen käyttöikä on 60 vuotta. Vesikatteen kuntoa ei voitu tarkastaa, koska se oli lumen peitossa (kuva 16). Vesikatteen kunto tulisi tarkastaa, kun katolla ei ole lunta. Katolla ei ole lapetikkaita eikä kulkusiltaa. Katolle tulisi asentaa lapetikkaat ja kulkusilta. Kuva 16 4.7 Märkätilat Sauna Saunassa on laatoitettu lattia ja sisäkatossa sekä seinissä on paneelit. Palomuuri on maalattu. Saunan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Laatat ovat kiinni alustassa. Seinäpaneelin takana on pieni tuuletusväli. 14

Kuva 17, yleiskuva saunasta Pesuhuone Pesuhuoneen lattiassa on klinkkerit ja seinissä laatat. Tilan lattiassa ja seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Ulkoseinässä on muutama laatta irti alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä. Kuva 18, yleiskuva tilasta 4.8 Muut sisätilat Wc Tilan lattiassa on klinkkerit ja seinät ovat maalattu. Vesipisteen kohdalla on seinässä laatat. Lattiassa ja seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Laatat ovat kiinni alustassa. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ei ollut merkkejä vuodoista. 15

Kuva 19, yleiskuva tilasta Keittiö Keittiön lattiassa havaittiin kohonnutta kosteutta allaskaapin edessä ja väliseinän takana olohuoneen lattiassa. Alue on merkitty kuvaan 20. Kosteus johtuu ilmeisesti vesipisteessä olleesta vuodosta, koska hanan sulkuventtiilit olivat laitettu kiinni. Kosteuden syy tulisi selvittää lisätutkimuksin. Väliseinän alareunan kunto tulee tarkastaa avaamalla rakennetta. Seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Laatat ovat kiinni alustassa. Kuva 20 Muut sisätilat Tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta, eikä rakenteiden pinnoilla päällepäin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Näkyvillä olevissa lämpöputkissa ja lämpöpatterissa ei ollut päällepäin näkyviä merkkejä vuodoista. Olohuoneen ulkokulmassa oli seinässä ja pistorasiassa tummentumia (kuva 21). Pistorasian kohdalta tuli rakenteesta vuotoilmaa sisälle. Tummentumat voivat johtuvat pistorasioiden läpivienneistä tulleista epäpuhtauksista. Asian varmistamiseksi tulisi tehdä lisätutkimuksia. 16

Olohuoneessa on ulkoseinän vierellä lattialaattoja irti alustasta. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä, koska laatat ja saumat ovat ehjät. Kuva 21 Tekninentila Tilan lattiassa ja jalkalistassa on klinkkerit ja seinät ovat maalattu. Tilan lattiassa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Näkyvillä olevissa vesiputkissa ei ollut merkkejä vuodoista. Lattiakaivon liittymien tiiveydessä ei havaittu puutteita ja lattian kallistus on aistinvaraisesti tarkastettuna riittävä. Varaajan ylivuotovedet valuvat lattialle. Ylivuotovedet tulisi johtaa lattiakaivoon. Autotalli Tilassa on betonilattia ja tiili-/levyseinät ja kipsilevykatto. Tila tarkastettiin aistinvaraisesti. Kattolevyssä on kosteusjälkiä, mutta niiden kohdalla ei ollut kosteutta (kuva 22). Kosteus on ilmeisesti tullut altapäin, koska yläpohjassa ei ollut merkkejä vesikattovuodoista. Ne eivät aiheuta toimenpiteitä. Kuva 22 17

4.9 Lämmitys Kohteessa on suorasähkölämmitys. Lämmitysjärjestelmä on asennettu 2006 2007. Lämmityspattereiden tekninen käyttöikä on 20 30 vuotta ja lattialämmityskaapelin 40 50 vuotta. Lämmitysjärjestelmän toimintaa ei testattu. 4.10 Vesi-ja viemärilaitteet Vesijohdot ja viemäriputket ovat uusittu v. 2006 2007. Keittiön allaskaapin alla oli näkyvillä alkuperäinen viemäriputki. Vesi- ja viemärikalusteita on uusittu. Kh-kortin 90-00403 mukaan kaksi- ja yksiotehanojen tekninen käyttöikä on 15 25 vuotta ja termostaattisekoittimen 10 15 vuotta ja wc-laitteiden ja altaiden 50 vuotta. Sekoittajien vedenvirtaamat olivat aistinvaraisesti tarkastettuna riittävät. Lämpimän käyttöveden lämpötila oli wc:n hanasta mitattuna noin 50 C. Lämpimän käyttöveden suosituslämpötila on yli 55 C, mutta alle 65 C. Näkyvillä olevissa vesijohdoissa ja viemäreissä ei havaittu merkkejä vuodoista. Lämminvesivaraajan valmistusvuosi on 2006 ja sen tilavuus on 290 litraa. Khkortin 90-00403 mukaan lämminvesivaraajan normaali tekninen käyttöikä on 30 vuotta. 4.11 Ilmanvaihto Rakennuksessa on painovoimainen ilmanvaihto. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta riippuu sisä- ja ulkoilman paine- ja lämpötilaeroista sekä tuulen suunnasta ja voimakkuudesta. Painovoimaisen ilmanvaihdon toiminta ei aina täytä ilmanvaihdolle asetettuja vaatimuksia. Poistoilmanvaihtoventtiilit ovat pesuhuoneessa, wc:ssä, vaatehuoneessa ja teknisessä tilassa. Tuloilmaventtiileitä on pesuhuoneessa ja ikkunoissa. Ilmanvaihtoventtiileiden ilmanvirtaus oli merkkisavulla testattuna oikeansuuntainen. Ovien alareunoissa tulee olla korvausilmaraot(15 20 mm), jotka mahdollistavat ilmanvaihdon myös ovien ollessa suljettuina. Ilmanvaihtokanavien nuohouksesta ei ole tietoa. Ilmanvaihtokanavat ovat suositeltavaa puhdistaa vähintään kymmenen vuoden välein. Sisäilmassa ei aistittu poikkeavaa hajua 18

4.12 Tulisijat ja hormit Kohteessa on avotakka ja saunassa on puulämmitteinen kiuas. Savupiiput ovat muurattu tiilestä. Savupiiput ovat pellitetty vesikaton yläpuolelta ja niiden päällä ovat sadesuojat. Hormien nuohouksesta ei ole tietoa. Hormit tulevat nuohota kerran vuodessa. Tulisijojen toimintaa ei tarkastettu. Takan päällä oli muutama tiili irronnut kiinnityksistä (kuva 23). Niiden haitta on lähinnä kosmeettinen. Kuva 23 19

4.13 Sähköistys Sähköjärjestelmässä ei havaittu käyttöturvallisuuteen vaikuttavia puutteita tai vikoja. Sähkökeskus, lattialämmitykset ja lämpöpatterit ovat uusittu. Kiukaan vierellä olevan sähkörasian muovikansi oli sulanut kiukaasta tulevasta kuumuudesta johtuen (kuva 24). Rasiaan tulee asennuttaa kuumuutta kestävä suojakansi. Sähköjärjestelmän toimintaa ei testattu. Sähköjärjestelmän tekninen käyttöikä on noin 30-50 vuotta. Kuva 24 5. Liitteet Yleistä asuntokaupan kuntotarkastuksesta Varkaudessa 27.1.2016 Ilkka Suhonen Rakennusmestari Asuntokaupan kuntotarkastajan pätevyys (AKK) Puh:040-704 3557 20

5. YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA Kuntotarkastuksen tavoite on antaa puolueetonta tietoa asuntokaupan osapuolille rakennuksen rakennusteknisestä kunnosta, korjaustarpeista, vaurio-, käyttöturvallisuus- ja terveysriskeistä sekä toimenpide-ehdotuksista. Kuntotarkastuksessa käydään kohteesta läpi rakenteet, tilat ja rakennusosat. Kuntotarkastustarkastus tehdään pääosin pintapuolisesti aistinvaraisesti ja rakennetta rikkomattomin menetelmin. Kuntotarkastus koskee tilannetta vain tarkastusajankohtana. Tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. Kuntotarkastus on tekninen arvio kohteen kunnosta, korjaustarpeista ja riskirakenteista tarkastushetkellä. Se perustuu kuntotarkastajan asiantuntemukseen, kuntotarkastajan kohteesta tekemiin havaintoihin sekä kiinteistön käyttäjän haastatteluista ja asiakirjoista saatuihin tietoihin. Tarkastustuloksia arvioitaessa on otettava huomioon aistienvaraisen ja rakennetta rikkomattoman menetelmän aiheuttamat rajoitukset sekä epävarmuustekijät. Aistienvaraisella ja rakenteita rikkomattomalla tarkastusmenetelmällä ei saada täyttä varmuutta kohteen kunnosta. Rakenteiden sisäisiä virheitä ja vaurioita ei voi havaita, ellei rakenteiden pinnoilla ole näkyviä vaurioita tai tarkastelussa ei tehdä riskihavaintoja. Täyttä varmuutta rakenteiden kunnosta ei voi koskaan saada ilman laajoja rakenteiden avauksia. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tehty virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai kun se olisi pitänyt havaita). Talotekniikka arvioidaan näkyviltä osin sekä iän ja käyttäjältä saatavan informaation perusteella. Kuntotarkastuksesta laaditaan aina kirjallinen raportti. Kuntotarkastusraportti ei ole korjaus-, työselostus tai suunnitelma. Tilaajan olisi hyvä tutustua tilaajan ohjeeseen (KH 90-00394) ennen kuntotarkastusta. Tilaaja vastaa kuntotarkastajalle antamiensa tietojen ja asiakirjojen oikeellisuudesta. Kuntotarkastuksen teettäminen ei korvaa tai poista myyjälle tai ostajalle lain mukaan säädettyjä vastuita mm. tiedonantovelvollisuuden ja selonottovelvollisuuden osalta. Kuntotarkastusraportti on apuväline asuntokaupan osapuolille. Se ei korvaa ostajan velvollisuutta tutustua kohteeseen ennen kaupantekoa. Johtopäätöksissä käytetyt viittaukset uusimpiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia, mutta niiden noudattaminen on yleensä ottaen suositeltavaa pyrkiessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 21

Vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista materiaaleista siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja havaittujen vaurioiden korjaaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio saattaa muodostaa haitan asumiselle tai terveydelle. Asbesti rakennusmateriaaleissa Asbesti on yleisnimitys useille kuitumaisille silikaattimineraaleille. Sitä on käytetty mm. eristeissä, rakennuslevyissä, katemateriaaleissa, kiinnitys- ja saumalaasteissa sekä maaleissa ja liimoissa. Suomessa asbestia on rakentamisessa käytetty vuosien 1910-90 välisenä aikana. Asbestin ja asbestipitoisten materiaalien valmistus ja maahantuonti on kielletty 1.1.1993 lähtien ja myyminen sekä käyttöönottaminen 1.11994 lähtien. Ehjä, kiinteä ja pölyämätön asbestipitoinen materiaali ei sellaisenaan aiheuta altistumisvaaraa eikä ole terveydelle haitallinen. Toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jos asbestia sisältäviä rakennusmateriaaleja tai rakennusosia korjataan tai puretaan sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Mikäli kyseisiä asbestipitoisia materiaaleja tullaan työstämään tai purkamaan, tulee työ suorittaa asbestityönä asbestinpurkuvaltuuden omaavan yrityksen tai yhteisön toimesta. Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Radon Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvonnasta. Radonmittaus ei sisälly Asuntokaupan kuntotarkastuksen sisältöön. 22

Mikrobikasvusto Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa. Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta, mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. Lisäksi mikrobikasvuston syntymiseen vaikuttaa aika ja lämpötila. Tekniset käyttöiät Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä. Käyttöiän ollessa lopussa ei välttämättä tarkoita sitä, etteivätkö osat tai järjestelmät olisi käyttökuntoisia tai kelpoisia mahdollisesti pitkänkin aikaa. Riski vaurioille ja vahingoille on suurempi, jotka on tiedostettava. 23

6. TEKNISET KÄYTTÖIÄT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT Nimike Tekninen käyttöikä/v Kunnossapitojakso/v Tarkastusväli/v Ulkoalueiden kunnossapito Salaojajärjestelmä rakennettu 1950 2000 40 5 2 Salaojajärjestelmä toteutettu RakMk C2, mukaan 50 5 2 Tontin pintarakenteet Sora 5 10 5 Asfalttipäällystys 10 5 Laattapäällystys 20 40 12 15 5 Nurmikko 30 10 15 3 Ulkovarusteet 10 20 5 10 5 Perustukset Perusmuurin vedeneristys - Kumibitumikermi 30 - Kuumabitumisively - Muovinen perusmuurilevy - Roudaneristys (EPS) Alapohjat Maanvarainen betonilaatta - Lämmöneriste alapuolella, EPS, polyuretaani tms. 1950 20 50 50 Rakennuksen ikä 5 10 - Lämmöneriste alapuolella, mineraalivilla tai lastuvilla.1950 1970 Saavutettu 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla tai sahanpuru ja koolaus, lämmöneristettä ei ole laatan alla.1950 40 5 10 - Lämmöneriste yläpuolella, mineraalivilla ja koolaus, lämmöneriste myös alla.1990 50 5 10 - Puurakenteinen rossipohja. 1700 Julkisivut - Lautaverhous - Rappaus 50 5 50 5 20 5 50 10 20 5 24

Ikkunat ja ulko-ovet - Puuikkunat - Puu-alumiini-ikkunat - Puu-ulko-ovet Parvekkeet ja terassit - Puurakenteiset parvekkeet - Puiset pihatasot ja terassit Vesikatot ja vesikaton varusteet Kumibitumikermikate - 1- kerroskate - 2- kerroskate, tasakatto - 2- kerroskate, harjakatto - 3- kerroskate - Bitumikermikate(asennettu ennen v. 1980) - Sinkitty ja maalattu rivipeltikate - Profiilipeltikate - Tiilikate - Kuitusementtikate - Räystäskourut ja syöksytorvet - Kattokuvut - Kattoikkunat 50 6-10 2 60 10 5 40 5-15 50 5-20 20 12 kk 25 10 1 30 10 1 30 10 1 35 10 1 Saavutettu Kuivien tilojen pinnoitteet - Muovimatto, vinyylilaatta, linoleum, korkkipinnoite 30 60 10-15 1-5 40 10-15 5 45 10 5 30 5-10 1 25-40 10 12 kk 30 5-7 3 50 5-7 5 - Tekstiilimatto 20 25

- Keraaminen laatta - Lautaparketti - Alustaansa liimattu parketti - Lautalattia - Lattialaminaatti - Seinien tapetointi ja maalaus - Kattojen pintakäsittely Märkätilojen lattiapinnoitteet - Muovimatto - Laatta ja kosteussulkusively(1980 1995 tehty) - Laatta ja bitumivedeneriste(1950 tehty) 50 25 5-15 40 5-15 40 5-15 15 20 30 20 5-10 3 Saavutettu 30 3 - Laatta ja massamainen vedeneriste((1999 jälkeen asennettu) 30 3 Märkätilojen seinäpinnoitteet - Laatoitus ja kosteussulkusively ja levyrakenne 15 3 - Laatoitus ja kosteussulkusively ja kiviainesrakenne 18 3 - Laatoitus ja massamainen vedeneristys - Muovitapetti - Muovipinnoitettu pelti - Pesuhuoneen panelointi - Saunan panelointi Märkätilojen kattopinnoitteet - Katon pintakäsittely Kiintokalusteet - Kuivat tilat - Märkätilat 30 3 12 3 30 3 12 3 20 5 20 10-15 5 25 15 26

Talotekniikka - Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa - Öljysäiliö, muovia, maassa - Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa - Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa - Öljysäiliö, terästä ulkona - Öljypolttimet, kevytöljy 50 10 10 40 10 10 40 10 10 30 10 10 40 10 10 15 12 kk - Lämmönvaihdin 10 30 - Teräslevykattila, öljy 30 40 12 kk - Yhdistelmäkattilat - Sähkökattilat - Maalämpöpumput 30 30 25 30 1 kk - Savupiippu, tiili - Savupiippu, elementeistä tehty, keraaminen piippu 50 12 kk 50 12 kk - Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu - Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätiloissa 40 12 kk - Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk - Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputkisto 50 12 kk - Vesijohdot, kupari - Vesijohdot, muoviputket - Vesijohdot, galvanoidut teräsputket 40 50 10-15 50 10-15 Saavutettu 27

- Jätevesiputkistot - Betoniputket - Valurautaputket - Muoviviemärit Saavutettu 50 12 kk 40 50 12 kk Ne rakenteet joita ei ole tässä taulukossa mainittu, löytyy Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta(kh-90-00403) 28