Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä

Samankaltaiset tiedostot
Kokemuksia lastenpsykiatrian jalkautuvasta työstä

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS

VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke Osallisuuden helmi

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

* com/watch?v=lykwyqc MsEw

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

Yhteisvoimin kotona- ja Pois syrjästä Kaste hankkeet Satakunnan alueella. Hanketoiminnan päällikkö Mari Niemi

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Lasten ja nuorten mielenterveystyön palveluketju Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

Näin me teimme sen. Perhepalvelumallin kehittäminen Rovaniemellä Teija Karvonen. terveydenhoitaja. Rovaniemi

Kehrä II -kehittämishanke. Myyrmäen ja KivA:n varhaiskasvatuksen laajennettu johtoryhmä

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

VANHEMMUUDEN JA VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN LASTENPSYKIATRIAN PIENTEN LASTEN TYÖRYHMÄSSÄ

Esimiestyö muutoksessa - oppimisverkosto

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

VARHAISEN VAIHEEN EROTYÖSKENTELY. Sari-Anne Loisa-Lindberg erosensitiivinen sosiaaliohjaaja sosionomi, psykoterapeutti

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

Yhdessä työskentelyn tarve, tahto ja taito. VIP-verkosto, Raasepori Tiina Vormisto, palveluesimies, verkostokoordinaattori

NEro-hankkeen arviointi

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Uudet käytännöt ja muutosprosessin alku kunta- ja aluetasolla

Mielenlukutaitoa lapsen kohtaamiseen

Toimiva lapsi &perhe tutkimuksen tuloksia

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

Koulukuraattoripäivät Kehrä II Asiakasosallisuus monitoimijaisessa yhteistyössä Riikka Pyykönen

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Kuvastin ASIAKASPEILI

Lapsen puheeksi ottaminen

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Toiminnalliset vanhempainillat

Lapset puheeksi neuvonpidolla verkostot tueksi

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

Lapsi ja perhe keskiössä Pohjanmaan muutosohjelma

Osallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa

Työryhmäkysymykset THL

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

LAPE UUDISTUSOHJELMA TUOMO LUKKARI, MUUTOSAGENTTI Ω OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ

Kasvatuskumppanuus arjessa - Moniammatillinen kumppanuus - Kehittämistyön näkökulmaa

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Lasten ja nuorten osallisuus. Osallisuusteemaverkoston startti , Turku Mikko Oranen

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

LAPSET MUKANA SOS- LAPSIKYLÄN SIJAISHUOLTOA KEHITTÄMÄSSÄ. Sari Carlsson Yhteiskehittämispäivä Turku

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Rovaniemen lapset ja perheet

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuus Pirkanmaan Lapehanke

RIIPPUVUUDEN HOITO JA KUNTOUTUS RIIPPUVUUDESTA TOIPUMINEN JA HOITOON/KUNTOUTUKSEEN SITOUTUMINEN ARJA LIISA AHVENKOSKI

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Etelä-Pohjanmaan Kotiosoiteprojekti Projektivastaava Anne Mäki Projektityöntekijä Tarja Kuhalampi

PERHEKUNTOUTUSTA KOTONA

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Sosiaali- ja terveyskeskuksen osallistuminen STM:n Kaste II -ohjelmaan valmisteltavaan lasten ja nuorten palveluja kehittävään hankkeeseen

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE)

Päivähoidon asiakastyytyväisyyskyselyn vastaukset 2015

LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

Integratiivinen toimintamalli traumaattisista oloista maahan tulleille lapsille ja perheille PKS-LAPE Lapsen paras yhdessä enemmän

Arvostava kohtaaminen vertaistuen lähtökohtana

STM rahoittama Kehittyvä Napero hanke

Osaamis- ja tukikeskuksen toimintamallit

Keski-Suomen vammaisstrategia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja , Kajaani

Mikä on osaamisen ydintä, kun tavoitteena on asiakkaan osallisuuden vahvistaminen lastensuojelussa?

Lasten ja perheiden hyvinvointi ja palveluiden paikat korjaavasta työst. stä hyvinvoinnin edistämiseen

Kaste - ohjelma LapsiKuopio -hanke. Pienet lapset liikkeelle -toimintamallin kehittyminen Kuopiossa

SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta

Perhekeskus kevätseminaari Marjatta Kekkonen. Erityisasiantuntija Lasten, nuorten ja perheiden palvelut yksikkö, THL

Lastenhoitoapu. Lapsirikas -hankkeen kyselyn analyysi

Lapsi, sinä olet tähti!

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Hyvinvointineuvola oululaisen perheen tukena. terveydenhoitaja Johanna Moilala

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

LASTEN PÄIVÄKUNTOUTUS: LASTENSUOJELUN JA LASTENPSYKIATRIAN YHTEISEN TEKEMISEN MALLI HELSINGISSÄ

Muutosagentin työn mahdollisuudet ja riskit - Kokemuksia Keski-Suomen SOTE2020-hankkeesta Petri Oinonen

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma

Transkriptio:

Lasten mielenterveysambulanssi - kokemuksia jalkautuvasta verkostotyöstä Taustaa Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Kaste-ohjelman Remontti-hankkeen pilotti 9/2009-9/2012 Kasteohjelman tavoitteet: 1. Ennaltaehkäisevä tuki 2. Palvelurakenteen muuttaminen 3. Asiakkaan osallisuuden lisääminen 1

Lasten mielenterveysambulanssi Lastenpsykiatrian työpari jalkautuu akuuttitilanteessa osaksi perheen paikallista verkostoa Lapsi ja vanhemmat mukana verkostotapaamisissa Lapsen osallisuus 2

Tilastoja Lapsista 7-vuotiaita (16 ), 8-vuotiaita (24), 9- vuotiaita (12), 10-vuotiaita (23), 11-vuotiatita (22) ja 12-vuotiaita (21) ja 13-vuotiaita (5) Verkostoissa mukana koulu/päivähoito (82/13) ja lastensuojelu (76), lastenpsykiatria (55) Perheen tuen vahvistaminen 3

Työskentely Ambulanssin potilaat poimittu akuuttityöryhmään tulleista lähetteistä (lapset 3-12-v.) tai työskentely aloitettu viranomaisyhteydenoton perusteella Verkostoja lapsen asiassa 1-2 tai tarpeen mukaan > jatkohoito Yhteistyö Kiinamyllyn koulun kanssa Lasten mielenterveysambulanssi Avoimen dialogin periaate Pyritään yhdessä ymmärtämään mikä lapsen, perheen ja verkoston kannalta olisi tarkoituksenmukaista Samalla voidaan arvioida lapsen psyykkistä vointia ja tuen tarvetta 4

Lasten mielenterveysambulanssi Ambulanssityöskentely on paitsi interventiota perheen tilanteeseen ja arviota lapsen voinnista, ennen kaikkea interventiota lapsen ja perheen kanssa työskentelevään verkostoon. Lasten mielenterveysambulanssi Lapsen ja perheen lähityöntekijät aloittavat/jatkavat hoitosuhteessa Ambulanssityöryhmän työntekijät ovat osa lasta hoitavaa verkostoa 5

Esimerkki Anni 7-v eskarilainen Lasta ja perhettä kuuleva ote. Avoin ja ihana aktiivinen ote kaiken hyssyttelyn ja torjunnan jälkeen, jota perhe on kokenut lukuisissa yrityksissä saada lapselleen apua. (koulu) 6

Työntekijöiden tukeminen Konsultaatio yhteistyössä lapsen, perheen ja lähiverkoston kanssa rakennetaan ymmärrys siitä miten lapsen asiat menisivät eteenpäin työmenetelmät, työn jakaminen, positiivisen vuorovaikutuksen tukeminen Ratkaisut pyritään löytämään yhteistyöllä ja kaikkien panoksella (palaute viranomaiselta) Yhteisen keskustelun tavoitteena Perheen ja työntekijöiden oman toiminnan reflektion herättäminen erilaiset ajatukset ja toimintatavat tarkasteltaviksi tilaa ja vaihtoehtoja miten minun kannattaisi olla, ajatella ja toimia? 7

Pyritään kysymään kysymyksiä, jotka auttavat ihmisiä kertomaan miten he ymmärtävät ja kokevat tilanteen, jonka vuoksi verkosto on kokoontunut. Uutta ymmärrystä synnyttävä puhe, joka mahdollistuu erilaisten näkökulmien ja kokemusten jakamisen avulla. Keskeiset asiat verkostossa Mistä tänään pitäisi puhua? Verkosto määrittää, lapsi ja perhe ensin 8

Keskeiset asiat verkostossa Mitä ajattelet/ajattelette siitä, mitä kuulit X:n sanovan/kertovan Kytketään ihmiset ajattelemaan yhdessä Keskeiset asiat verkostossa Ensisijaista kiinnostua muiden ajatuksista. Tärkeää kysyä niistä lisää ja auttaa pohtimaan omaa toimintaa. Kuitenkin myös omat ajatukset ja aikomukset esille. 9

Tehokas tapa lähestyä ja puuttua. (erikoissairaanhoito) Konsultaatio Kenen ja minkälaista tarinaa lapsesta/perheestä kerrotaan? Mikä tarina saa tilaa? 10

Oli hienoa saada akuuttiryhmä mukaan yhteistyöhön. Jospa saadaan käytännössä jotain tapahtumaan! Kiitos. (koulu) Tuloksia Lasten palautteet: kun lapset saivat tilaa, kokivat tulleensa kuulluiksi. Haasteena tilan antaminen. Vanhempien palautteet: tyytyväisiä vuorovaikutukseen työntekijöiden kanssa. Viranomaisten palautteet: työskentely auttoi uusien auttamistapojen löytämisessä ja perustason työntekijöille kokemus omaa ammattitaitoa edistävästä moniammatillisesta yhteistyöstä. Haasteena se miten tukea perustason työtä jo aikaisemmassa vaiheessa. 11

Pohdintaa Perustason työntekijöiden tukeminen onnistui. Pyyntöihin vastattiin noin viikossa. Perustaso osallistui verkostoihin erittäin hyvin. Monen toimijan samanaikainen yhteistyö tavalla joka avaa uusia mahdollisuuksia ja on tarkoituksenmukaista. Lapsen ja perheen kuulluksi tuleminen mahdollistaa avoimen keskustelun. Asiakkaan osallisuus, vaitiolovelvollisuus ei este. Akuuttihoidon monipuolistuminen Toivon perheen saavan arkeensa todellista tukea ja lapsen helpotusta pitkään hoitoaikaan. Lapsella on todellinen akuutti tuen tarve. Aiempi apu olisi ollut tarpeen. Äiti on pyytänyt apua. (päivähoito) 12

Tuloksia 137:sta lapsesta 13 lapsen kohdalla on päädytty akuuttiosastojaksoon (9,5%) Ajalla 9/2009-9/2011 akuuttiarvioita 242:sta lapsesta, joista akuuttijaksolle 140 lasta (58%) Pohdintaa Avoimen dialogin periaatteella toteutettu lapsen ja perheen osallisuutta korostava konsultaatio ja työskentely on hoidollista ja mahdollistaa hoitoketjun kääntämisen. Lapsen ja perheen kuulluksi tuleminen mahdollistaa avoimen keskustelun ja perheen osallisuus korostuu. 13

Kaiken kaikkiaan positiivinen kokemus. Lisää tätä! (lastensuojelu) Lapsi ei ole mikään pelastaja, ei unelma, väline tai vakuutus. Kun lapsi tulee, hänelle pitäisi olla vedoton, painoton, rasitteeton paikka, että hän voisi alusta asti olla ylimääräinen ja oma, vieressä kasvava mutta vieras, erillinen eikä osa. Lapsen tulisi voida leijua lapsuus ja laskeutua sitten omalle paikalleen kuin muuttolintu, joka palaa pitkältä matkalta, asettuu reviiriin ja aloittaa elämäntehtävän. Liisa Laukkarinen 14