Integratiivinen toimintamalli traumaattisista oloista maahan tulleille lapsille ja perheille PKS-LAPE Lapsen paras yhdessä enemmän

Transkriptio

1 Integratiivinen toimintamalli traumaattisista oloista maahan tulleille lapsille ja perheille PKS-LAPE Lapsen paras yhdessä enemmän

2 Hankesuunnitelman tavoitteet Kehitetään perhetyön ja perhekuntoutuksen mallia traumaattisista oloista maahan tulleille lapsille ja perheille yhteistyössä perhekeskustoiminnan ja sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön kanssa. Pilotoidaan erikseen mainittuja malleja yhdessä sovittujen, monialaista erityisosaamista vaativien kohderyhmien palveluissa. Näitä ovat esimerkiksi pitkittyneet huolto- ja tapaamisriidat ja traumatisoituneet maahanmuuttaja-taustaiset lapset ja nuoret. Pilotit ovat maakuntatasoisia, sote-integroituja ja kohdennettuja. 2

3 Tavoitteena integratiivinen SISOTE-toimintamalli Nykytilanne: Palvelut pirstaleisia ja yksilökohtaisia. Suurin palveluaukko on perheiden kokonaisvaltaisessa ja tarvelähtöisessä tukemisessa. Esim. jos ei mahdollisuutta aloittaa hoitointerventiota, saako lapsi, nuori ja koko perhe tästä huolimatta toimintakykyä parantavaa, riittävään tieto-taitoon pohjautuvaa tukea? Johtopäätös: Ei tarvita lisää yksittäisiä palveluita, vaan integratiivista osaamisen yhdistelyä. Tavoitteeksi asetettiin kehittää toimintamalli, jossa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon osaaminen yhdistetään koordinoidusti ja viedään perustasolle koulun/varhaiskasvatuksen tueksi. Toteutus perustuen yhdessä sovittuihin ja kuvattuihin käytäntöihin Pohjautuu yhteiseen tilannearvioon ja suunnitelmaan Kulttuurisensitiivinen ja perhelähtöinen työote: Vanhemmat ja lapsi nimeävät toimijat, jotka liittyvät yhteistyöhön 3

4 Tavoitteena integratiivinen SISOTE-toimintamalli Toimintamallissa hyödynnetty Vantaan kokemuksia perheneuvolan ja koulun yhteistyön kokeilusta Toimintamalliin Vantaalla osallistuneet ammattilaiset: Perheneuvolan psykologi (jalkautuu kouluun, tapaa vanhempia perheneuvolassa) Perheneuvolan psykiatri (työparina psykologille konsultatiivisesti) Erikoissairaanhoito (vuorovaikutteinen lähetetyöskentely; tarvittaessa hoitointerventio) Koulusta erityisesti lapsen opettaja; koulu yhteisönä. Sosiaalihuollosta yhteistyötä lastensuojelun kanssa Kokemuksia on peilattu tutkimuksiin, selvityksiin ja aiempaan kehittämistyöhön Toimintamallin keskeisen sisällön jäsentämisessä ja arvioinnissa on käytetty monitoimijaisen perhetyön mallinnusta: Alatalo, Petrelius, Lappi

5 Vantaan kokeilu konkreettisesti, kesto n. 1 vuosi Tiedottamista ja palveluohjausta Vanhempainillat Koulutusta: kulttuurisensitiivisyyden perusteita koululle Työskentelyn aloitus: Perhekohtaiset vanhempien tapaamiset koululla, jossa ehdotetaan vanhemmille työskentelyä Vanhempien tapaamiset n. 1 krt/kk perheneuvolassa (psykologi) Lasten kahdenkeskiset tapaamiset psykologin kanssa Lapsen kanssa työskenteleminen luokassa, opetuksen aikana. Lasten ohjatut vertaisryhmät tarvittaessa Psykologin saatavilla oleminen koulussa suunnitelmallisesti : Välitunnit, ennen ja jälkeen koulupäivän; mahdollistaa asioiden käsittelyä matalalla kynnyksellä, tutustuminen. Lastensuojelun palveluita koko perheelle Lähete erikoissairaanhoitoon tarvittaessa-> vuorovaikutteinen lähetetyöskentely; hoitointerventio 5

6 Toimintamallin sisältö Arviointi: Mitä ja miten? Koulu: Lapsen tuen tarpeiden tunnistaminen Lapsen tuen tarpeen arvioiminen kokonaisvaltaisesti, ml. oppiminen, hoidon ja muun ohjauksellisen tuen tarve, yhteistyössä terveydenhuollon ammattilaisen kanssa Terveydenhuollon kouluun jalkautuva ammattilainen: Lapsen tuen tarpeen arvioiminen kokonaisvaltaisesti, ml. oppiminen, hoidon ja muun ohjauksellisen tuen tarve Hyödynnetään jo olemassa olevaa tietoa: oppilashuolto/opettaja vaihdetaan tietoa paperilla ja keskustellen Havainnointi: Miten lapsi toimii koulun tilanteissa, miten ottaa kontaktia, tunteiden käsittely, kynnys väkivaltaan. Perheen tuottaman tiedon hyödyntäminen: vanhempien ja sisarusten näkökulma kuullaan Testit Lähetetyöskentely prosessina, vuoropuheluna esh:n kanssa. 6

7 Toimintamallin sisältö Ohjaus Lapsen ohjaaminen käyttämään itsenäisesti keinoja pärjätä esim. ylivireyden ja hankalien tunteiden kanssa; itse rauhoittaminen: Psykologin yksilötapaamiset, ryhmät sekä opettajan ja muiden koulun aikuisten ohjauksellinen tuki Vanhempien ohjaaminen, painopisteenä kulttuurisensitiivinen psykoedukaatio: tietoa lasten ja aikuisten mielenterveydestä ja palvelujärjestelmästä -> Esim. lapsen koulunkäyntiin liittyvän huolen ja epätietoisuuden sekä mielenterveyteen liittyvien stigmojen Vertaistuki Lasten ryhmät koululla: järjestetty räätälöiden tilanteen ja tarpeen mukaan. Ryhmä on tarjonnut lapsille turvallisen tilan puhua traumaattisista kokemuksista muiden samanlaisia kokeneiden kanssa: Tunteiden nimeäminen ja rauhoittumisen taitojen opetteleminen Yhteisön tuki Koulun merkitys lapsen arkea vakauttavana toimintaympäristönä on nostettu tietoisesti esiin: Ennakoitava koulun arki ja rutiinit itsessään tärkeä tuen muoto Kulttuurisensitiivisyys yhteisöllisessä oppilashuollossa koulun yhteinen tavoite 7

8 Toimintamallin sisältö Hoidollisuus/hoito Työskentely lapsen kanssa koululla: sekä ryhmät että yksilötyöskentely Monenlaiset menetelmät, joita voi hyödyntää (mm. ylivireyden haltuun ottamisessa) Opettajien pedagogiset vakauttavat toimintamahdollisuudet: niitä on kehitetty ja tehty näkyväksi Lapsia on ohjattu hallitusti esh:n järjestämän hoidon piiriin ja hoidollista osaamista voidaan hyödyntää konsultatiivisesti: Traumaspesifiä hoitoa on ollut mahdollista järjestää tarvittaessa. Edellyttää, että tilanne on riittävän vakaa. Tarvittaessa vanhemman ohjaus hoidon piiriin Ongelmana aikuisten mielenterveyspalveluiden saatavuus! Hoidon alettua myös työskentelyä koulussa on jatkettu Perheneuvolan psykiatri psykologin työparina: Parityö on merkinnyt perheen yhteisiä tapaamisia ja psykologin ja lääkärin yhteistä pohdintaa. 8

9 Toimintamallin sisältö Jaettu vastuu lapsen suojelusta Suoraa, toimijuutta vahvistavaa tukea lapselle Intensiivinen kontakti varmistaa yhteisen tilanteen seurannan Ajantasainen jaettu tietoisuus lapsen ja perheen tilanteesta yhteisen suojelutyön tukena, ehkäisee tarvetta varmistua turvallisuudesta sijaishuollon keinoin? Lapsen yksilöllisiin tarpeisiin kiinnittyvä, mutta myös psykoedukatiivisia elementtejä sisältävä sekä voimavarakeskeinen työskentely vanhemman kanssa vähentää mm. kaltoinkohtelun ja akuuttiin kriisitilanteeseen ajautumisen riskiä. Yhteisellä, koordinoidulla ja kulttuurisensitiivisellä otteella kohti kuntouttavaa työskentelyä? Toimintamallista voisi rakentua yhteiseen tilannearvioon ja suunnitelmaan pohjautuva kuntoutuksellinen, myös pitkäkestoista ja kannattelevaa tukea tarjoava kokonaisuus Yhteinen ymmärrys tilanteesta ja tuen tarpeista, tavoitteista ja keinoista, eri toimijoiden rooleista yhteisessä työssä 9

10 Miten tästä eteenpäin? Yhdistetään nyt kuvattu jalkautuva toimintamalli Helsingin vaativan tason pilottiin (traumatisoituneet lapset, nuoret ja perheet). Pilotin suunnittelu Helsingissä kevätkaudella, toteutukseen alkaen syksy Pohdittavaa mm: Onko erityistasolle ja/vai vaativalle tasolle paikantuvaa toimintaa? Tulisiko jatkossa olla keskitetysti organisoitua jalkautuvaa palvelua, jota järjestetään tilauksesta (Vrt. Hyks-varhain) Kuinka paljon tarvetta on? Sosiaalihuollon osuus Vantaalla jäänyt taustalle, jatkossa selkeytettävä, (tavoitteeksi sisote-tomintamalli ). Sosiaalityön ja ohjauksen osaaminen osana toimintamallia? Arviointitiedon tuottaminen: mittarit, kyselyt? 10

11 Integratiivinen toimintamalli traumaattisista oloista tulleille lapsille ja perheille Anne Kantoluoto Riitta Vartio 11