LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ

Transkriptio

1 LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen

2 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän läheisilleen Kuntoutuminen perustuu yhteisöllisyyteen, verkosto- ja voimavarakeskeiseen sekä lapsilähtöiseen työotteeseen Katkaisuhoito: 12 asiakaspaikka; 4 huumekuntoutumispaikkaa Hoitoaika 4-7 vrk, huumeasiakkaat 2-3 vk Kuntoutumisyksikkö: 8 asiakaspaikkaa Hoitoaika 2-4 vk, tarv. pidempikin Kurssimuotoinen päihdekuntoutus: 4 viikon kurssi, ma-to klo 9-15 Vuoden seuranta, tapaamiset säännöllisesti

3 3 Miksi päihdetyötä tehdään lapsilähtöisesti? Lastensuojelulaki: 2. luku 10 : Lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi, huoltaja tai muu lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava henkilö saa päihdehuolto- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä täysipainoisesti huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen. 5. luku 25 : Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksessa olevat henkilöt ovat velvollisia salassapitosäännösten estämättä viipymättä ilmoittamaan kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jos he ovat tehtävässään saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.

4 4 Päihde- ja mielenterveystyötä ohjaavat suositukset STM (2010): 1) Lapsen tuen tarve tulee aina selvittää jos vanhemmalla on päihdeongelma 2) Lapsella oikeus omaan hoitoon ja tukeen riippumatta siitä, onko vanhempi hoidon piirissä 3) Raskaana oleville päihdeongelmaisille välittömät hoito- ja tukipalvelut

5 5 Päihdehuollolle omat kehittämistavoitteet Lapsilähtöisen ja koko perheen tarpeet huomioivan kehittämistyön varmistaminen - kaikilta päihdehuollon asiakkailta kysytään onko heillä lapsia - lapsen hoidon ja tuen tarve selvitettävä - tarvittaessa kotikäynti ja tavattava lapsi - keskusteltava yhteydenotosta toiseen vanhempaan - vertaisryhmiä päihdepalveluihin

6 6 Mielenterveys- ja päihdesuunnitelmat Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Painotus mm. ennaltaehkäisevään päihdetyöhön ja ongelmien ylisukupolven siirtymisen ehkäisyyn. Päämääränä on, että aina kun vanhempi tulee hakemaan apua ongelmiinsa, myös lapset otetaan puheeksi ja vanhemmuutta tuetaan. Porin ja yta-alueen päihde- ja mielenterveyssuunnitelma 2011 Tavoitteena on parantaa päihde- ja mielenterveystyön erityispalveluja, keskittyä peruspalvelujen yhteydessä toteutettavaan mielenterveyden ja päihteettömyyden edistämiseen, ongelmien ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen. Toiminnan painopistettä on siirrettävä häiriöiden ehkäisyyn ja hyvinvoinnin edistämiseen.

7 7 Lapsilähtöisyyttä päihdetyössä Päihde-ja mielenterveystyön työntekijät lapsi Lastensuojelun työntekijät Vanhemmat/ perhe

8 8 Lapsen hyvinvointi asetetaan toiminnan lähtökohdaksi Vaatii tietoista oman toiminnan ja sen taustalla olevan lapsikäsityksen pohtimista Lapsilähtöisyys voidaan määrittää sekä kokonaisvaltaiseksi työtä ohjaavaksi periaatteeksi ja asenteeksi että lapsen keskiössä pitäväksi toiminnaksi Lapsilähtöisessä työssä lapsen näkökulma on lähtökohtana silloinkin kun lapsi ei itse ole läsnä Aikuisille suunnatut palvelut voivat olla ainoa paikka, jossa päihdeongelmaisen lapset ja heidän avuntarpeensa tulevat esille

9 9 Vanhempien päihteidenkäytön vaikutukset Lapsilähtöisen päihdetyön peruskysymys on mitä hyötyä vanhemman päihdekuntoutuksesta ja päihteettömyydestä on lapsen kannalta Raskaudenaikaiset vauriot: Kun oma äiti on käytöksellään aiheuttanut lapselle elämänmittaisen vaurion, herättää pelkästään aiheesta puhuminen voimakkaita tunteita. Näkökulmana lapsen elämä: Lapset erityisen herkkiä vaistoamaan tunteita ja tunnelmia Päihteidenkäytön aiheuttama väkivalta: Fyysinen väkivalta on pelottavaa ja ahdistavaa paitsi koettuna myös nähtynä. Vaikka lapsi ei itse olisi väkivallan kohde, kokee hän toiseen vanhempaan tai sisaruksiin kohdistuvan väkivallan voimakkaasti. Kysy aina väkivallasta. Sukupolvelta toiselle kehän katkaiseminen: Yksikin lasta tunnetasolla ymmärtävä aikuinen voidaan nähdä suojatekijäksi lapselle

10 10 Mitä lapsilähtöisyys päihdetyössä tarkoittaa Avoin ja luottavainen keskustelu, uskallusta puuttua hankaliinkin asioihin Moniammatillinen ja verkostollinen työote avoimesti asiakkaan kanssa, verkostokokoukset Kotikäynnit Päihdearviot Raskaana olevien asiakkaiden tukeminen ja oman hoitomallin kehittäminen Muutokseen motivointi Lastensuojelun markkinointi perhettä ja lasta tulevana tahona Lapsen kuljettaminen puheessa kaiken aikaa Lasten ottaminen mukaan hoitoneuvotteluihin, verkostokokouksiin ja muuhun hoidon suunnitteluun ja toteutukseen Lapsen näkökulma ja tarpeet tulee kirjata kuntoutussuunnitelmaan Vanhemmuuden tukeminen

11 11 Lapsilähtöisyys päihdetyössä Puheeksi otto Avoin yhteistyö Verkostokokoukset Kotikäynnit Päihdearviot

12 12 Lapsilähtöisyys päihdetyössä tarkoittaa varhaista puuttumista lasten ja perheiden tilanteeseen, vanhemman päihdeongelmaan ja ennaltaehkäistä ongelmien kasaantumista ja ylisukupolven siirtymistä 1) Puheeksi otto - työntekijän asenne - uskallusta ottaa puheeksi päihteiden käyttö ja huoli lasten tilanteesta - Lapset puheeksi työmalli soveltaen 2) Avoin yhteistyö - lapsilähtöisyys vaatii rajoja ylittävää toimintaa - toimien tulee olla avointa ja läpinäkyvää - yhteistyö tilannearviointimallissa päihdeperheessä

13 13 3) Päihdearviot - tehdään asiakkaan kuntoutusta tukevana tai osana lastensuojelun tilannearviota - 5 käyntikertaa; ensimmäisellä mukana lastensuojelun sosiaalityöntekijä - asiakas täyttää erilaisia testejä, joiden pohjalta käydään keskustelua asiakkaan elämästä AUDIT- alkoholiriskit SADD- alkoholiriippuvuus DAST- huumeidenkäyttötesti DUDIT huumeidenkäytön riskit BDI-13 Mielialakysely Elämäntilannearvio Laboratoriokokeet mm. maksa-arvot, huumeseula

14 14 4) Verkostokokoukset Asiakkaan tilanne koskettaa yleensä koko lähipiiriä ja keskinäisessä vuorovaikutuksessa voidaan muodostaa sellaista ymmärrystä, joka ei olisi kenenkään yksin tavoitettavissa. Tällä tavoin yhdistetään asiakkaan perheen, läheisten ja työntekijöiden voimavaroja. Lapsen näkökulma ja mielipide tulee huomioiduksi kun lapsi voi osallistua verkostoon ja tuoda omat näkökantansa esille Vanhemmalle voi olla kuntoutuksen kannalta ratkaisevaa kuulla lapsen ajatuksia ja toiveita. Lasta tukevia verkostoja voidaan näin kuunnella ja vahvistaa

15 15 5) Kotikäynnit Koska aikuisille suunnatuissa palveluissa työtä tehdään pääosin perheen vanhempien kanssa, kotikäynnit ovat luonteva tapa tavoittaa perheen lapset ja heidän arkensa Lasten arki ja perheen vuorovaikutussuhteet näyttäytyvät erilaisina, todellisina perheen arjessa Lapsilähtöistä työtä ei voi kokonaisvaltaisesti tehdä ilman kotiin tarjottavaa tukea Kotikäynnit ovat osa verkostotyötä. Käynneillä on hyvä olla työpari. Työpari voi olla oman yksikön tai yhteistyötahon työntekijä. Kun asiakkaan kanssa työskentelee kahden eri tahon työntekijät, moniammatillisuus toteutuu parhaiten. Näin saadaan kahden työntekijän ammattitaito asiakkaan hyväksi ja erilaiset näkökulmat tuoduksi esiin. Asiakkaan todellisuus näyttäytyy erilaisena esim. lastensuojelun ja päihdehuollon näkökulmasta.

16 16 KIITOS MIELENKIINNOSTA!