1 Kankaanpään kaupunki Kaupunginhallitus 05.09.2016 VUODEN 2017 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2019 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJE Sisällysluettelo 1. Aikataulu ja prosessin vaiheet 2. Tilinpäätös 2015 3. Talousarvio 2016 4. Talouden näkymät 2017 5. Talousarvio 2017 laatimisen lähtökohdat 6. Käyttötalous 7. Investoinnit 6.1 Toiminnalliset muutokset 6.2 Toiminnalliset tavoitteet 6.3 Raami 6.4 Henkilöstömenot 8. Talousarvion tekninen toteutus 9. Liitteet 8.1 Talousarvion rakenne 8.2 Talousarvioesitysten teko
2 1. Aikataulu ja prosessin vaiheet Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien 2017-2019 taloussuunnitelman laadinta etenee seuraavassa järjestyksessä: * Kh: talousarvion laadintaohjeet 5.9.2016 * Lautakuntien talousarvioesitykset 30.9.2016 * Kaupunginvaltuuston seminaari 10.10.2016 * Kaupunginhallituksen käsittely viikko 47 (21.11.2016 alkava) * Kh:n esitys valtuustolle; TA/TS 28.11.2016 (viimeistään) * Kaupunginvaltuuston käsittely 12.12. 2016 * Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet tammikuu 2017 * Lautakuntien käyttösuunnitelmien vahvistaminen tammikuu 2017 2. Tilinpäätös 2015 Kaupungin vuoden 2015 tilinpäätös oli tulokseltaan n. 0,3 milj. euroa positiivinen. Tulos oli parempi kuin talousarviossa ja siihen tehdyissä muutoksissa oli arvioitu. Tilikauden ylijäämäksi muodostui n. 0,3 milj. euroa. Aiempien vuosien ylijäämät huomioiden vuoden 2015 taseessa on ylijäämää 0,83 milj. euroa. Toimintakatteen muutos edellisvuodesta oli +3,5 % (vuotta aiemmin -0,4 %) ja vero- sekä valtionosuustulojen yhteenlaskettu muutos oli +1,3 % (vuotta aiemmin +3,8 %). Tuloveroprosentti oli sama kuin edellisvuonna (21,50), mutta kiinteistöveroprosentteja korotettiin vuodelle 2015. Kiinteistöveroprosenttien korotuksen vaikutus oli n. 0,39 milj. euroa. Vuosikate oli 2,8 milj. euroa, joka riitti 2,5 milj. euron poistojen kattamiseen. Kaupungin lainamäärä kasvoi n. 2,9 milj. euroa (vuotta aiemmin 0,4 milj. euroa) ja lainaa oli tilinpäätöshetkellä 34,4 milj. euroa, joka on 2.920 euroa asukasta kohti (vuotta aiemmin 2.645). Suurimmat investointikohteet olivat Keskustan koulu, liikenneväylät sekä vesi- ja jätevesihuolto. Kaupungin taloudellista asemaa kuvaavien tunnuslukujen arvot heikkenivät edellisestä vuodesta. Valtuuston 17.6.2014 hyväksymän vuosien 2014-2017 talouden tasapainottamisohjelman toteuttamista jatkettiin edelleen vuonna 2015. 3. Talousarvio 2016 Vuoden 2016 talousarvio on laadittu tulokseltaan +0,69 milj. euroa. Vuoden 2015 tilinpäätöksen toteutuneiden kustannusten ja vuoden 2016 talousarvion toteutuman perusteella näyttää siltä, että vuoden 2016 talousarvio toteutuu kokonaisuutena suunnitellusti. Tämä riippuu kuitenkin täysin siitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon palvelujen rahoittamiseen varatut määrärahat tulevat riittämään. Kesäkuun toteutumaraportin mukaan budjetoitu + merkkinen tulos on mahdollista saavuttaa. 4. Talouden näkymät 2017 Vaikutukset verotuloihin Kuntien verotuloennusteen merkittävimmät muutokset liittyvät Kilpailukykysopimuksen aiheuttamiin muutoksiin. Ennusteessa huomioidut arviot ovat alustavia arvioita muutosten vaikutuksista ja tulevat tarkentumaan syksyllä. Kilpailukykysopimuksessa on sovittu erinäisistä palkansaajien maksuihin liittyvistä muutoksista vuosina 2017 2020. Maksujen muutokset vaikuttavat kunnallisverotuloja alentavasti. Palkansaajien työttömyysvakuutusmaksujen ja työeläkemaksun korotuksien arvioidaan vuonna 2017 vähentävän kunnallisveron tuottoa yhteensä 120 milj. eurolla. Päivära-
hamaksun korotuksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa lähes 160 milj. eurolla. Sairaanhoitomaksun alentaminen siirtää verosta tehtäviä vähennyksiä nykyistä enemmän tehtäväksi kunnallisverosta vähentäen kunnallisveron tuottoa lähes 50 miljoonalla eurolla vuonna 2017. Maksujen muutoksista johtuen kunnallisverotulojen arvioidaan siten jäävän vuonna 2017 noin 330 miljoonaa euroa pienemmiksi. Samassa yhteydessä alennetaan yritysten maksamia maksuja, joka vähentää yritysten kustannuksia. Tämän oletetaan lisäävän vastaavasti yritysten verotettavaa tuloa ja siten myös kuntien saamaa yhteisöveron tuottoa. Yhteisöverotuloja lisäävä vaikutus on huomioitu uudessa ennusteessa vuoden 2017 osalta noin 70 milj. euron suuruisena. Kunnallisveron tuottoa alentaa myös aiempaa matalampi arvio palkkasumman kasvusta, joka on seurausta Kilpailukykysopimukseen liittyvistä toimenpiteistä eli palkkojen nollakorotuksista, julkisen sektorin lomarahojen leikkauksista sekä työajan vastikkeettomasta pidentämisestä. Näiden toimenpiteiden on arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2017 noin 130 miljoonalla eurolla. Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi hallitus on linjannut tekevänsä Kilpailukykysopimuksen syntymisen seurauksena veronkevennyksiä kompensoidakseen veronmaksajille maksujen korotuksista aiheutuvia menetyksiä. Näiden veronkevennysten on ennusteessa arvioitu vähentävän kunnallisveron tuottoa noin 130 milj. eurolla vuonna 2017, joka kompensoidaan valtionosuusjärjestelmässä. Vaikutukset henkilöstömenoihin Kilpailukykysopimuksen mukaisesti palkkoja ei koroteta sopimuskaudella (1.1.2017 31.1.2018) ja lomarahoja leikataan 30 % eli ajanjaksolla 1.2.2017-30.9.2019 maksetaan vuoden 2016 lomarahaprosentteihin verrattuna pienempää lomarahaa. Työnantajan sosiaaliturvamaksut alenevat: KuEL- ja JuEL-palkkaperusteinen maksu alenee 0,20 % -y, työnantajan työttömyysvakuutusmaksu alenee ja työnantajan sosiaaliturvamaksu alenee 0,94 % -y. Henkilöstömenojen alenemisvaikutukset raamin taustalaskennassa on huomioitu siten, että vuoden 2017 vuosipalkat laskevat 1,6 % ja palkkojen sivukulut 1,1 % vuoden 2016 tasosta. Muut olennaiset talousvaikutukset 3 Toimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelan vastattavaksi vuoden 2017 alusta lukien. Tämä poistaa kuntien toimeentulotukimenot, mutta poistaa myös kuntien toimeentulotukeen saaman valtionosuuden. Nettovaikutus on käyttötalouden nettomenoja alentava, mutta tämä rahoitetaan vähentämällä kuntien laskennallista valtionosuutta. Sote-palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnilta ja kuntayhtymiltä maakunnille vuoden 2019 lukien. Tämä vaikuttaa hyvin merkittävästi kuntien talousarvioihin menojen ja tulojen, valtionosuuksien ja verotulojen osalta. Näitä vaikutuksia ei vielä ole huomioitu vuoden 2019 tuloslaskelmassa ja rahoituslaskelmassa. 5. Talousarvion 2017 laatimisen lähtökohdat Vuoden 2017 talousarvion laatimisen lähtökohtana on valtuuston joulukuussa 2015 hyväksymä vuosien 2016-2018 taloussuunnitelma sekä valtuuston 17.6.2014 hyväksymä toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelma vuosiksi 2014-2017. Talousarvioraamin pohjana olevat tuloslaskelma ja rahoituslaskelma vuodelle 2017 on laadittu toiminnan ja talouden sopeuttamisohjelman perusteella siltä pohjalta, että tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja ei koroteta. Valtion talousarviokäsittelyn ja valtionosuuksien määrän selvittyä sekä verotuloarvion täsmennyksen ja lautakuntien talousarvioesitysten jälkeen arvio tuloveroprosentista tehdään joka tapauksessa uudelleen. Veroperusteista valtuusto päättää viimeistään 14. marraskuuta 2016 pidettävässä kokouksessa. Verotulojen ennustamisessa on käytetty Kuntaliiton tuottamaa verotuloennustekehikkoa, johon on saatu viimeinen päivitys kesäkuussa 2016. Päivityksessä on huomioitu Kilpailukykysopimuksen vaikutukset kuntien verotuloihin, valtiovarainministeriön arviot tulokehityksestä vuosille 2016-2019 ja yhteisöverojen kehityksestä vuosille 2016-2019. Samoin ennusteessa on huomioitu valtiovarainministeriön talousarvioesitykseen sisältyvät vaikutukset. Syys-lokakuussa saadaan ennusteeseen vielä uusi päivitys, jonka perusteella verotuloarvio tarkennetaan.
Valtionosuuksien arvioinnissa on käytetty Kuntaliiton alustavia kuntakohtaisia laskelmia, jotka on laadittu kesäkuussa 2016. Laskelma on Kuntaliiton arvio. Se päivitetään syyskuussa ja joulukuussa 2016. Lopulliset päätökset vuoden 2017 kunnan valtionosuuksista tehdään joulukuussa 2016. Talousarviokehyksessä on otettu huomioon valtuuston 17.6.2014 hyväksymä vuosien 2014-2017 talouden tasapainottamisohjelma niiltä osin kuin sen vaikutukset kohdistuvat vuoteen 2017. Talousarvion laadintaohjeeksi kaupunginhallitus antaa toimielinkohtaisen nettomenoraamin. Varsinainen talousarvio hyväksytään edelleen tulosaluekohtaisesti ja investoinnit hankekohtaisesti. Investointien osalta ei anneta erillistä raamia. Investointiesitykset käsitellään erillisenä kokonaisuutena ja investointihankkeet jaksotetaan taloussuunnitelmavuosille. Alla olevassa rahoituslaskelmassa nettoinvestoinnit on arvioitu voimassa olevan taloussuunnitelman perusteella ja rahoitustarve laskettu sen mukaisesti. Laadintaohjeen perustana olevat tuloslaskelma ja rahoituslaskelma: 4 x1.000 RAAMI TULOSLASKELMA TP2015 TA2016 2017 TS2018 TS2019 TOIMINTATUOTOT 15 288 15 302-12,2 % 0,1 % TOIMINTAKULUT -80 852-80 355 - siitä henkilöstömenot -22 136-21 840 - kasvu ed. v:sta% 0,1 % -0,6 % TOIMINTAKATE -65 564-65 053-64 322-64 400-64 500 Toimintakatteen kasvu% 3,5 % -0,8 % -1,1 % 0,1 % 0,2 % Veroprosentti 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 Verotulot 41 345 40 720 39 957 40 026 40 514 Verotulojen kasvu% 2,5 % -1,5 % -3,4 % 0,2 % 1,2 % Valtionosuudet 26 144 26 950 26 469 26 500 26 500 Rahoitustuotot ja -kulut 877 675 696 550-320 VUOSIKATE 2 802 3 292 2 800 2 676 2 194 Poistot ja arvonalentumiset -2 508-2 600-2 800-3 100-3 300 TILIKAUDEN TULOS 294 692 0-424 -1 106 Rahastojen lis.(-) väh(+) TILIKAUDEN YLI(+)/ALI(-)JÄÄMÄ 294 692 0-424 -1 106 Taseen yli/ali(-)jäämä 825 1 517 1517 1093-13
5 x1.000 RAAMI RAHOITUSLASKELMA TP2015 TA2016 2017 TS2018 TS2019 Toiminnan rahavirta 2 740 3 292 2 800 2 676 2 194 Vuosikate 2 802 3 292 2 800 2 676 2 194 Tulorah.korjauserät -62 Investointien rahavirta -7 702-9 318-8 000-8 000-5 000 Investointimenot -8 357-9 418 Rahoitusosuudet investointeihin 437 Pysyvien vastaavien luovutustulot 218 100 Toiminnan ja investoint. rahavirta -4 962-6 026-5 200-5 324-2 806 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutos 21 0 Lainakannan muutokset 2 939 5 839 5 255 5 330 2 797 Pitkäaikaisen lisäys 8 000 11 500 11 500 12 100 10 100 Pitkäaikaisen vähennys -5 061-5 661-6 245-6 770-7 303 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 124 0 Rahoituksen rahavirta 4 083 5 839 5 255 5 330 2 797 Rahavarojen muutos -878-187 55 5-9 Lainamäärä 34 382 40 221 45 476 50 806 53 602 Lainamäärä /asukas 2 906 3 400 3 869 4 348 4 613 Asukasluku 11830 11830 11755 11686 11621 6. Käyttötalous 6.1. Toiminnalliset muutokset Toimielinten tulee esittää toteutettavat toiminnalliset muutokset. Mikäli toiminnalliset muutokset vaikuttavat muiden toimielinten toimintaan, tulee niistä keskustella ja sopia asianosaisten kanssa ennen päätöksentekoa. Toiminnallisissa muutoksissa tulee etsiä synergiaetuja, taloudellisuutta ja tehokkuutta koko kaupungin näkökulmasta tarkasteltuna. Kaikki valtuuston tasapainottamisohjelmassa hyväksytyt toimenpiteet tulee sisällyttää talousarvioesitykseen. Tämän lisäksi tulee esittää muita toiminnallisia muutoksia mikäli raamissa pysyminen sitä edellyttää. 6.2. Toiminnalliset tavoitteet Toiminnalliset tavoitteet, jotka annetulla määrärahalla tulee saavuttaa, on esitettävä selkeästi yksilöityinä. Tavoitteiden valmistelussa on kiinnitettävä erityisesti huomiota siihen, että ne ovat kuntalaisten kannalta olennaisia, selkeitä, kysyntään vastaavia, vaikuttavia sekä yksiselitteisesti ja helposti todettavia ja mitattavia. Toiminnalliset tavoitteet voivat olla
6.3. Raami määrä-, laatu-, taloudellisuus- ja tuloksellisuustavoitteita. Tuloksellisuus tarkoittaa kunnan kykyä onnistua palvelujen järjestämisessä taloudellisesti vaikuttavuuden, palvelun laadun, toimintaprosessien sujuvuuden sekä henkilöstön aikaansaannoskyvyn suhteen. Talousarvioon tulee esittää tuloksellisuustavoitteet, jotka asetetaan tulosalueittain. Asetettavat tavoitteet toimivat siten jatkossa mahdollisten tuloksellisuuserien jakamisen perusteena. Asetettavien tavoitteiden toteutumista kuvaamaan on asetettava mittarit, joiden perusteella voidaan todeta tavoitteiden saavuttaminen tilivuoden aikana ja erityisesti sen lopussa. Tavoitteiden tulee kuvata haluttua tulosta, ei niinkään tekemistä. Tavoitteet ovat sitovia ja niiden toteutumista seurataan koko vuoden ajan ja erityisesti tilinpäätöksessä. Jokaiselle tulosalueelle tulee asettaa selkeät tulostavoitteet sekä tavoitteiden toteutumista kuvaavat mittarit. Informaatiotietoina tulosalueittain voidaan - ja on syytä - esittää kysyntä- ja laajuustietoja, jotka eivät siis ole tavoitteita eivätkä tavoitteiden toteutumista kuvaavia mittareita. Käyttötalouden menojen ja tulojen erotus eli toimintakate on tuloslaskelmaraamissa - 64.322.000 euroa Tämä kokonaisnettomenoraami jaetaan eri toimielimien kesken niin, että jokainen alla lueteltu toimielin saa vuoden 2017 talousarvion laadinnan ohjeeksi sitovan nettomenojen kokonaismäärän eli nettomenoraamin. Talousarvioesitykset tulee laatia siitä näkökulmasta, että toiminta sopeutetaan käytettävissä olevaan rahamäärään. Tämän johdosta tehtävät toiminnalliset muutokset taloudellisine vaikutuksineen tulee esittää konkreettisesti. 6
7 Käyttötalousosa toimielimittäin (erikoissairaanhoito ja maaseutuhallinto eriteltynä) RAAMI TP 2015 TA 2016 2017 Toimielin menot tulot netto menot tulot netto Keskusvaalilautakunta 20 201 19 952 249 0 0 0 23 000 Tarkastuslautakunta 18 978 0 18 978 26 250 0 26 250 26 000 Kaupunginhallitus 8 349 366 5 000 739 3 498 627 8 172 727 4 960 070 3 362 657 3 166 000 maaseutuhallinto 300 904 211 661 89 242 312 562 223 950 88 612 83 000 Ympäristölautakunta 983 749 511 520 521 229 893 956 375 640 567 316 516 000 Perusturvalautakunta 24 780 133 628 174 24 151 959 24 690 800 626 800 24 064 000 23 850 000 erikoissairaanhoito 14 891 270 0 14 891 270 14 741 000 0 14 741 000 14 551 000 Sivistyslautakunta 20 780 237 1 927 854 18 852 383 20 882 775 2 314 754 18 568 021 18 300 000 Kulttuuri- ja vap.a.lk 3 179 512 601 456 2 578 056 3 202 227 611 977 2 590 250 2 560 000 Tekninen lautakunta 7 547 837 6 386 555 1 161 282 7 433 577 6 189 655 1 243 922 1 247 000 Yhteensä 80 852 187 15 287 912 65 763 275 80 355 874 15 302 846 65 252 028 64 322 000 6.4. Henkilöstömenot Vuoden 2017 palkkamenomääräraha tulee arvioida seuraavasti: Vuoden 2016 määräraha-arviota alennetaan 1,65 %. (vuoden 2016 määräraha vuoden 2016 määräraha x 1,65/100). Henkilöstön määrän tarve, kesto ym. seikat on otettava huomioon arvioinnissa. Henkilöstösivukulut ovat valmiina talouden suunnitteluohjelmassa, joka laskee ne automaattisesti. Sijaisten ja erilliskorvausten ynnä muiden vastaavien ryhmien osalta vuosipalkat voidaan laskea tämän hetkisen palkkatason suuruisena. 7. Investoinnit Poistosuunnitelman mukainen pienhankintaraja on 10.000 euroa. Alle tämän euromäärän jäävät hankkeet käsitellään käyttötaloudessa eikä niistä lasketa poistoja, vaan ne jäävät kokonaisuudessaan ao. vuoden menoksi. Jokainen investointihanke on perusteltava sekä esitettävä hankkeen vaikutus käyttötalouteen; x euroa käyttömenoja alentava/lisäävä vuositasolla. Myös mahdolliset työsuojelulliset tai muut vastaavat perustelut on aina muistettava esittää. Suuret investoinnit, jotka toteutetaan usean vuoden aikana, esitetään koko toteutusajalta eri vuosien kustannuksina. Investointiesitykset tehdään kolmeksi vuodeksi eli 2017-2019 käyttäen pohjana voimassaolevan taloussuunnitelman investointiosaa. Investoinneista tulee olla hyväksytty tarveselvitys ennen sen sisällyttämistä investointiohjelmaan. Tarveselvitys tulee laatia liitteenä olevan ohjeen mukaan. 8. Talousarvion tekninen toteutus 8.1. Talousarvion tekninen rakenne Talousarvion rakenne säilyy vuoden 2016 talousarvion mukaisena. Mikäli tulosalueiden määrään ja/tai sisältöön on tarvetta tehdä muutoksia, tulee muutosesitykset tehdä lautakunnan talousarvioesityksessä. Muutosesityksistä tulee ai-
8 na etukäteen neuvotella kaupunginkamreerin kanssa. 8.2. Talousarvioesitysten teko 9. Liitteet Talousarvioesitykset euro-määräisiltä osiltaan laaditaan suoraan Intime Plus Talouden suunnittelu ohjelmaan tileittäin ja kustannuspaikoittain. Käyttötalouden suunnitelmavuodet 2017-2019 laaditaan samalla tasolla. Näin muodostuu alustava talousarvion käyttösuunnitelma. Sisäiset laskutuserät: sisäisiä eriä laskuttavat (tilapalvelu, siivous, ruokahuolto, tietohallinto) ilmoittavat laskutuskohteet rahatoimistoon, jossa ne keskitetysti kirjataan ao. kustannuspaikoille ja täsmäytetään. Käyttötalouden toiminnalliset tavoitteet ja niitä kuvaavat mittarit esitetään laadittuun pohjaan tulosalueittain valtuustotasolla ja tulosyksiköittäin lautakuntatasolla. Määrärahojen perustelut investointien kohdalla kirjoitetaan myös Talouden suunnittelu ohjelmaan. Talousarvion koontivaiheessa esitykset kootaan yhdeksi kirjaksi. Esitykset voi täyttää suoraan ao. ohjelmassa (excel) noutamalla pohjan - käyttötalous T:\tekstit\SIIRTO\TA 2017\Käyttötalous Pohjat 2017\ P [tulosalueen nimi] ja tallentamalla valmiit esitykset - käyttötalous T:\tekstit\SIIRTO\TA 2017\Lautakuntien esitykset 2017\ E [tulosalueen nimi] Lautakuntien talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitykset on jätettävä kaupunginkamreerille ehdottomasti viimeistään 30.9.2016 klo 16:00 Tarveselvityksen laadintaohje Kankaanpään kaupunginhallitus Mika Hatanpää kaupunginjohtaja Pekka Laiho kaupunginkamreeri
9 1. Hankkeen tarpeellisuuden suunnittelu 1. TARVESELVITYS 1.1 Tarveselvityksen tarkoitus ja ajoitus Tilahanke käynnistetään tarveselvityksen laatimisella. Tarveselvityksellä osoitetaan toiminnan / palvelujen määrän ja / tai laadun muuttumisesta tai muusta syystä, johtuvat tilatarpeet ja niiden ajoitus sekä tiloilla asetettavat vaatimukset vaihtoehtoiset ratkaisut palvelutarpeen tyydyttämiseksi, esim. ostopalvelut tilanhankintavaihtoehdot hankkeen kustannus- ja henkilöstövaikutukset Tarveselvitys on hallintokunnan tilahankintaesityksen keskeinen perusteluasiakirja, kun se esittää hanketta taloussuunnitelman toteuttamisosaan otettavaksi. Tarveselvityksen ja tätä kautta tilahankkeen tulee pohjautua hallintokunnan toimintojen ja palvelujen määrän ja laadun analysointiin sekä niiden asettamiin vaatimuksiin ja tarpeisiin, jota kautta luodaan perusteet toimitilojen mitoitukselle ja tilaohjelmille. Tarveselvityksen laajuuden ja perusteellisuuden tulee olla sellainen, että se antaa luottamushenkilöille riittävät sekä mahdollisimman objektiiviset ja luotettavat tiedot kuntalaisten palvelujen ja kunnan talouden kannalta merkittäville ratkaisuille. Tarveselvitys voidaan laatia myös toimintalohkon käsittävänä kokonaisuutena, mutta jokainen tilahanke on kuitenkin käsiteltävä erikseen. Tarveselvitys on yleensä laadittava 3-4 vuotta ennen hankkeen aiottua toteuttamista. 1. 2 Käynnistäminen ja valmistelu Käyttäjähallintokunnan hankevastaava, jona toimii osastopäällikkö tai hänen nimeämänsä henkilö, käynnistää tarveselvityksen laatimisen. Hän voi asettaa avukseen virkamiehistä tai luottamus- ja virkamiehistä koostuvan tarveselvitysryhmän. Teknisen osaston päällikkö nimeää käyttäjähallintokunnan pyynnöstä hankkeella teknisen hankevastaavan. Hallintokunnan hankevastaava vastaa tarveselvityksen laatimisesta teknisen hankevastaavan, kunnan muun organisaation ja tarvittaessa ulkopuolisten asiantuntijoiden avustuksella. Käyttäjähallintokunnan on tarkistettava jokaisen taloussuunnitelmaesityksensä yhteydessä aiemmin laadittujen tarveselvitystensä ajanmukaisuus, ellei tätä ole tehty hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä. Kaupunginjohtaja käynnistää tilahankkeen usean hallintokunnan yhteishankkeissa tai jos selvää käyttäjähallintokuntaa ei ole (esim. tyhjä kiinteistö, jonka käyttötarkoitusta ei ole päätetty) asettamalla tarveselvitysryhmän, nimeämällä sille puheenjohtajan ja hankevastaavat.
10 1. Hankkeen tarpeellisuuden suunnittelu 1.3 Käsittely ja päätöksenteko Hallintokunnan hankevastaava vie tarveselvityksen käyttäjälautakunnalle työn aikana mahdollisia periaatteellisia kannanottoja ja ohjaustoimenpiteitä varten. Käyttäjälautakunta hyväksyy tarveselvityksen viimeistään sen taloussuunnitelmaesityksensä perusteluksi, jolla hanketta esitetään ensimmäisen kerran otettavaksi taloussuunnitelman toteuttamisosaan. Hallintokunnan hankevastaava vie tarveselvityksen sen valmistuttua kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Kaupunginhallitus ja -valtuusto päättävät hankkeiden keskinäisestä priorisoinnista sekä ajoituksesta ja rahoituksesta pääsääntöisesti taloussuunnitelmaesityksiä käsitellessään. Hanketta ei sisällytetä taloussuunnitelmaan ilman tarveselvityksellä osoitettuja perusteluja, ellei tähän ole erityisen painavia syitä. 1.4 Tarveselvitysvaiheen kustannussuunnittelu ja -laskenta Tarveselvitysvaiheessa käytetään kustannusten arviointiin ja kustannustavoitteiden alustavaan asettamiseen tilasto- ja viitekohdetietoja. Viitekohteen valinnassa ja tilastotietojen käytössä on. kiinnitettävä huomiota tilaohjelman samankaltaisuuteen, suunnittelupoikkeamiin sekä rakentamisajankohtiin. Tarveselvitysvaiheessa voidaan käyttää myös alustavaan tilaohjelmaan perustuvaa tavoitehintamenettelyä.
11 1. 5 Tarveseivityksen s i s ä l t ö OTSAKKEET OHJE/SELOSTE 1. JOHDANTO 1.1 Edeltävät vaiheet - mahdolliset tätä tarveselvitystä edeltävät päätökset ja suunnitteluvaiheet 1.2 Tarveselvitys - hankevastaavat, työryhmä(t) ulkopuoliset asiantuntijat ja lyhyt selostus tarveselvitysvaiheen läpiviennistä 1.3 Muut taustatiedot ja selvitykset 2. NYKYTILANNE Hankkeen käyttötarkoituksen mukaiseen toimintaan liittyen 2.1 Toiminta - laatu, laajuus, suoritteet 2.2 Henkilöstö - tarvittaessa ammattinimikkeittäin 2.3 Tilat (lomake) - nimi, omistus, käyttötarkoitus, valmistumisaika, sijainti, laajuus, toimivuus, puutteet, saavutettavuus, tuleva käyttö 2,4 Muu nykytilanteen kuvaus 3. TILATARPEEN YLEISPERUSTELUT 3.1 Nykytilanteen epäkohdat - selvitys puutteista ja ongelmista 3.2 Kehittämistarpeet - perusteena väestöennusteet, palvelujen muuttuva kysyntä, lainsäädännölliset muutokset ym. 3.3 Muut perustelut 4. VAIHTOEHTOISET MAHDOLLISUUDET PALV.TARPEEN TYYDYTTÄMISEKSI Esimerkiksi ostopalvelut. Vertailulaskelmat. Tilahankintavaihtoehdon perustelut verrattuna vaihtoehtoisiin palvelujen tuotantomahdollisuuksiin. 5. TILAHANKKEEN KUVAUS Tarkoituksenmukainen tarkkuustaso. 5.1 Mitoitusperusteet ja laajuus - htm 2, brm 2, rm 3, laitos- tai oppilaspaikat tms. 5.2 Laatuvaatimukset - laatuluokitus ja erityisvaatimukset 5.3 Tilanhankintatapa - todennäköinen tilanhankintatapa ja vaihtoehdot 5.4 Sijainti - mahdolliset vaihtoehdot 5.5 Vaiheistus - vaiheittaisen toteutuksen mahdollisuudet 5.6 Yhteishankkeen mahdollisuus - mahdollisuudet ns. monitoimitiloihin 6. AIKATAULU - suunnittelu- ja toteutusvaiheiden aikataulu sekä käyttöönoton ajankohta 7. KUSTANNUKSET JA VAIKUTUKSET Alustavasti 7.1 Pääomakustannukset - selostus viitekohtatiedoista ja laskentaperusteista 7.2 Rahoitus - rahoituslähteet ja -aikataulu, vaihtoehdot ja riskit 7.3 Kiinteistön ylläpitokustannukset - viitekohdetietojen perusteella 7.4 Käyttötalous ja henkilöstö - vaikutukset käyttäjähallintokunnan käyttötalouteen - henkilöstövaikutukset 8. TIIVISTELMÄ - tiivistelmä kohdista 1-7 - selvitys seuraamuksista, jos hanketta ei toteuteta tai toteutusta myöhennetään