TURUN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 129
Turun kaupungin tilinpäätös 2013 SISÄLLYSLUETTELO I TOIMINTAKERTOMUS... 1 1. Kaupunginjohtajan katsaus... 1 2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 3 3. Yleinen ja oman talousalueen kehitys... 5 4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 7 5. Kaupungin henkilöstö... 10 6. Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä... 11 7. Ympäristötekijät... 13 8. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä... 15 9. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 17 9.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen... 17 9.2. Investoinnit... 25 9.3. Toiminnan rahoitus... 26 10. Tase... 28 11. Rahoitusasema ja sen muutokset... 29 12. Kokonaismenot ja tulot... 30 13. Kaupunkikonsernin toiminta ja talous... 31 13.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 31 13.2 Konsernissa tapahtuneet muutokset... 31 13.3 Konsernin toiminnan ohjaus vuonna 2013... 32 13.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 33 13.5 Konsernin tilikauden tuloksen muodostuminen... 36 13.6 Konsernin toiminnan rahoitus... 38 13.7 Konsernin rahoitusasema ja sen muutokset... 40 13.8 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat tilinpäätöksen valmistumisen jälkeen... 42 14. Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä... 42 II TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 44 Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen... 44 Johdanto... 44 KJ-toimi... 45 Tarkastuslautakunta... 45 Keskusvaalilautakunta... 47 Kaupunginvaltuusto... 48 Kaupunginhallitus... 49 Kaupunign hallitus, omarahoitusosuudet... 55 Hyvinvointitoimiala... 56 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 56 Sivistystoimiala... 64 Kasvatus- ja opetuslautakunta... 64 Vapaa-aikatoimiala... 69 Kulttuurilautakunta... 69 Nuorisolautakunta... 74 Liikuntalautakunta... 77 Kiinteistötoimiala... 80 Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, Turun Kiinteistöliikelaitos... 80 Ympäristötoimiala... 85 Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta... 85 Turun kaupunkiseudun jätehuoltolautakunta... 87 Kaupunkisuunnittelu ja ympäristölautakunta... 88 Rakennuslautakunta... 93 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta... 95 Vesiliikelaitoksen johtokunta, Turun Vesiliikelaitos... 97 Ammattikorkeakoulun hallitus... 102
Turun kaupungin tilinpäätös 2013 SISÄLLYSLUETTELO Yhtiöt... 105 Logomo Oy... 105 Oy Turku Energia - Åbo Energi Ab -konserni... 106 Turku Science Park konserni... 109 Turku Touring Oy... 112 Turun aikuiskoulutussäätiö... 114 Kiinteistö Oy Turun Monitoimihalli... 117 Turun Seudun Kuntatekniikka Oy... 119 Turun Seudun Rakennustekniikka Oy... 122 Turun Seudun Kiinteistöpalvelu Oy... 125 Turun Kaupunkiliikenne Oy... 128 Turun Seudun Jätehuolto Oy... 130 Turun seudun puhdistamo Oy... 134 Turun Seudun Vesi Oy... 137 Turun Teknologiakiinteistöt Oy... 140 TVT Asunnot Oy... 143 Turun Ylioppilaskyläsäätiö... 146 Varsinais-Suomen Asumisoikeus Oy... 149 Turun Tekstiilihuolto Oy... 152 Forum Marinum säätiö... 154 Turun Satama Oy... 157 Taloudellisten tavoitteiden toteutumisvertailut... 159 Tuloslaskelmaosan toteutumisvertailut... 159 Rahoituslasklemaosan toteutumisvertailu... 161 Käyttötalous- ja investointiosan toteutumisveritaluyhdistelmä... 162 III TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 166 Tuloslaskelma... 166 Rahoituslaskelma... 167 Tase... 168 Konsernituloslaskelma... 170 Konsernirahoituslaskelma... 171 Konsernitase... 172 IV TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 174 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 174 Tuloslaskelman liitetiedot... 177 Taseen liitetiedot... 180 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 190 Henkilöstöä koskevat liitetiedot... 192 Liikelaitosten ja muiden taseyksikköjen tilinpäätöslaskelmat... 194 Turun Kiinteistöliikelaitos... 194 Turun Vesiliikelaitos... 198 Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos... 205 Turun työterveystalo... 208 Vahinkorahasto... 210 Liikelaitosten vaikutus kaupungin tilikauden tulokseen... 211 Liikelaitosten vaikutus kaupungin toiminnan rahoitukseen... 212 Tilinpäätökseen sisältyvien tunnuslukujen laskentakaavat... 213 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositesarjoista... 217 TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUS JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
Toimintakertomus 1. Kaupunginjohtaja Aleksi Randell Toimintaympäristö Kaupunki siirtyi vuoteen 2013 uudella toimintamallilla, joka perustui kaupunginvaltuuston v. 2012 päättämiin linjauksiin päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmän muuttamisesta. Muutostyötä ohjasi kolme tavoitetta, jotka ovat parempi johtaminen, asukas- ja asiakaslähtöisyys sekä tuottavuuden parantaminen ja uudistuminen. Yhtiöittämispäätökset ja konsernimaisen toiminnan edelleen vahvistuminen näkyvät läpäisevästi kaupungin toimintamallissa. Vuoden 2013 aikana valmistui ja pantiin täytäntöön talouden tasapainottamiseen tähtäävä uudistamisohjelma. Strategiatyö käynnistettiin keväällä 2013. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 25.3.2013 66 uuden strategiahierarkian. Strategiahierarkian mukaisesti laaditaan kaupunkistrategia ja tämän alle kaksi strategista ohjelmaa: kilpailukykyohjelma ja hyvinvointiohjelma. Kaupunkistrategian ydin on vuodessa 2029, kun Turku täyttää ensimmäisenä kaupunkina Suomessa 800 vuotta. Millaista täällä silloin on asua, elää ja liikkua? Strategiatyö käynnistyi viime vuonna ja se jatkuu 2014. Turku valmistelee uutta strategiaa uudella entistä osallistavammalla tavalla. Kyselyistä, seminaareista ja työpajoista on viime vuoden aikana saatu paljon materiaalia ja sitä tullaan hyödyntämään monin tavoin kaupungin kehittämisessä. Strategisten ohjelmien lisäksi otetaan käyttöön kärkihankeajattelu, johon valitaan kaupungin kasvun ja vetovoiman kannalta olennaisia kokonaisuuksia. Strategisten ohjelmien teemoja ovat yrittävä ja osaava kaupunki, vaikuttava ja uudistuva kaupunki, rakentuva kaupunki ja ympäristö, terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen, osaava ja oppiva kaupunkilainen sekä aktiivinen kaupunkilainen. Kaupungin taloudellinen tilanne vuoden 2013 alussa sekä yleiset talousennusteet edellyttivät voimakkaita ja nopeita toimenpiteitä käyttötalouden tasapainottamiseksi ja investointikyvyn turvaamiseksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 17.6.2013 uudistamisohjelman linjaukset. Uudistamisohjelmassa tarkasteltiin, miten kaupungin tuottoja voidaan lisätä, toimintakulujen kasvuvauhtia sopeuttaa ja millaisia järjestelyjä toteutetaan kaupungin omistuksissa. Uudistamisohjelman mukaiset toimenpideohjelmat pantiin täytäntöön kaupunginhallituksen ohjauksessa. Vuoden 2013 loppupuolella oli nähtävissä, että jo toteutetun uudistamisohjelman lisäksi joudutaan laatimaan uudistamisohjelmalle toinen vaihe, joka painottuu vuosien 2015 ja 2016 talouden korjaamiseen kestävälle uralle. Keskeisenä sopeutustarpeen käynnistäjänä oli valtionosuuksiin kohdistuvat muutokset. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi kuntien valtionosuuksia leikataan usean vuoden aikana. Valtionosuuksien leikkausten ja valtionosuuslain muutosten arvioidaan tuovan Turulle yhteensä 43 milj. euron vähennyksen valtionosuuden tasoon vuoteen 2017 mennessä verrattuna taloussuunnitelmaan 2014-2016. Kaupunginhallitus vahvisti kaupungin taloussuunnitelman valmisteluraamin ja päätti uudistamisohjelman jatkovalmistelusta helmikuussa 2014. Turun kaupungin ja seutukunnan tulevaan toimintaan ja palvelujen tuottamiseen vaikuttavia merkittävimpiä meneillään olevia valtakunnallisia hankkeita ovat kuntarakenneuudistus sekä sosiaali- ja terveystoimen uudistus. Erityisen kuntarakenneselvityksen tekemisestä Turun seudulla päätettiin 1
Toimintakertomus kaupunginvaltuustossa syyskuussa 2013. Turun seudun kuntajakoselvitystyö alkoi vuoden 2014 alussa. Turun Satamaliikelaitoksen toiminta luovutettiin liiketoimintakaupalla kaupungin kokonaan omistamalle Turun Satama Oy:lle 1.1.2013 alkaen. Vuoden 2013 aikana valmisteltiin ammattikorkeakoulun toiminnan luovuttamista Turun Ammattikorkeakoulu Oy:lle ja kaupunginteatterin toiminnan luovuttamista Turun Kaupunginteatteri Oy:lle. Turun Ammattikorkeakoulu Oy ja Turun kaupunginteatteri Oy aloittivat toimintansa 1.1.2014. Konsernin merkittävin investointi tulevaisuudessa tulee olemaan Turku Energia Oy:n osallistuminen Fennovoiman Hanhikivi 1- ydinvoimalahankkeeseen. Turku Energia investoi omaa pääomaa hankkeeseen 39,2 milj. euroa vuosien 2014 2024 välisenä aikana. Yleinen taloudellinen kehitys ja sen vaikutus kysynnän hiljenemiseen näkyi työllisyyden kehityksessä myös Turun seudulla. Työttömien määrä Turun seutukunnassa joulukuun lopussa oli 13 prosenttia. Talous 2013 Turun kaupungin tilinpäätös 2013 osoittaa 16,0 milj. euron ylijäämää. Tulokseen positiivisesti vaikutti toimialojen ja liikelaitosten onnistunut menojen sopeutus vuoden toisella puoliskolla. Ylijäämäinen tulos oli ennen kaikkea satunnaisten ja kertaluonteisten erien seurausta. Ilman satamaliiketoiminnan luovutuksesta kertyneitä satunnaisia luovutusvoittoja sekä verotilitysjärjestelmän kertaluonteista muutosta ja verotilitysten kuntajako-osuuksien muutos tulos olisi jäänyt noin 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Verotuloihin sisältyy 12,7 milj. euroa kertaluonteisia ja jako-osuuksien muutoksista kertyviä tilityksiä. Kuntien verotulojen kasvun arvioidaan vuonna 2014 hidastuvan 2,1 prosenttiin kun se vuonna 2013 oli keskimäärin 6,8 prosenttia. Satunnaisia ja kertaluonteisia tuloja ei ole jatkossa odotettavissa. Nettomenojen kasvuksi ennakoitiin vuoden aikana tehdyissä talousennusteissa yli 5 prosentin kasvua. Nettomenojen kasvu toteutui toimialojen ja liikelaitosten sopeutustoimin 3,5 prosentin suuruisena. Kasvu oli samalla tasolla kuin suurten kuntien keskimääräinen kasvu, joka ennakkotietojen mukaan on 3,4 prosenttia. Kaupungin toimintaan ja talouteen on kohdistunut useita tulosta heikentäviä tekijöitä, joihin kaupungin ja sen eri toimialojen toimenpiteillä ei ole pystytty vaikuttamaan. Työttömyyden kasvu on lisännyt työmarkkinatuen kuntaosuuskustannuksia. Lastensuojelun palvelujen kysyntä on ollut kasvussa. Lastensuojelun palveluja on edelleen tarvinnut noin joka kymmenes turkulainen alaikäinen ja osuus samanikäisestä väestöstä on edelleen hieman kasvanut. Erikoissairaanhoidon maksuosuus kasvoi kaupungin talousarvioon verrattuna 7,7 milj. euroa. Turun kaupungin käyttö vastasi melko hyvin palvelusuunnitelmaa, mutta sairaanhoitopiirin kulurakennetta korotti erityisesti kiinteistömenojen, rahoituskulujen ja poistojen lisääntyminen ja toisaalta henkilöstökulujen merkittävä ylitys talousarvioon nähden. Hyvinvointitoimiala pystyi kuitenkin sopeuttamaan toimintamenojaan ja elokuussa ennakoitu talousarvion nettomenojen ylitys 18,6 milj. euroa kaventui 12,1 milj. euroon. Kasvatus- ja opetuslau- 2
Toimintakertomus takunnan nettomenot ylittyivät 2,9 milj. euroa. Budjetoitua enemmän käytettiin mm. oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen sekä päivähoidon kysyntään vastaamiseen. Talousarvion ylitystä selittää osaksi myös yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi järjestetty ylimääräinen koulutus. Tilinpäätös sekä ennusteet kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävästä hidastumisesta osoittavat, että talouden sopeuttamistarve on olemassa ja kaupungilla on taloudellisesti haastavat vuodet edessään. On tärkeää, että uudistamisohjelman toinen vaihe toteutetaan suunnitelmien mukaan ja että toiminnalliset uudistukset toteutetaan ajoissa ja yhdessä toimialojen ja henkilöstön kanssa. 2. Kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Turun kaupunginvaltuustossa on kaudella 2013-2016 yhteensä 67 valtuutettua. Valtuutettujen määrä on kuntalaissa sidottu kaupungin asukaslukuun. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana vuonna 2013 toimi Seppo Lehtinen (sd), I varapuheenjohtajana Pentti Huovinen (kok), II varapuheenjohtajana Elina Rantanen (vihr). Kaupunginhallituksessa on 13 jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Valtuusto valitsee kaupunginhallituksen jäsenet kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi vuonna 2013 Minna Arve (kok), I varapuheenjohtajana Toni Eklund (sd) ja 2. varapuheenjohtajana Katri Sarlund (vihr). Kaupunginvaltuuston ja hallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2013 lopussa olivat: Valtuusto Hallitus Kansallinen kokoomus 19 4 Suomen sosiaalidemokraattinen puolue 13 3 Vihreä liitto 10 2 Vasemmistoliitto 9 1 Perussuomalaiset 6 1 Suomen Keskustapuolue 4 1 Ruotsalainen kansanpuolue 3 1 Suomen Kristillisdemokraatit 1 0 Sinivalkoinen Rintama 1 0 Toimielinmuutokset 1.1.2013: Sosiaali- ja terveyslautakunta aloitti hyvinvointitoimialan monijäsenisenä toimielimenä. Peruspalvelulautakunnan toiminta päättyi. Kasvatus- ja opetuslautakunta aloitti sivistystoimialan monijäsenisenä toimielimenä. Kasvatus- ja opetuslautakunnassa on suomenkielinen varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto, suomenkielinen lukio- ja ammattiopetusjaosto ja ruotsinkielinen jaosto. Varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan sekä lukio- ja ammattiopetuslautakunnan toiminta päättyi. 3
Toimintakertomus Joukkoliikennelautakunnan toiminta päättyi vuoden vaihteessa. Turun kaupungin ja seudullisen (Turun, Kaarinan, Liedon, Naantalin, Raision sekä Ruskon) joukkoliikennetoimesta huolehtii vuoden 2012 alusta perustettu Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta. Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta aloitti toimintansa 1.1.2013. Ympäristö- ja kaavoituslautakunnan toiminta päättyi vuoden vaihteessa. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta aloitti kiinteistötoimialan monijäsenisenä toimielimenä. Kiinteistötoimialalla toimii Turun Kiinteistöliikelaitos, joka on kuntalain 10 a luvun (27.4.2007/519) tarkoittama kunnallinen liikelaitos. Tilaliikelaitoksen johtokunnan toiminta päättyi. Turun kaupungin hallinnollinen organisaatio 31.12.2013 Toimielinten tilivelvolliset viran- ja toimenhaltijat on esitetty talousarvion toteutumisvertailuosassa kunkin toimielimen kohdalla. 4
Toimintakertomus 3. Yleinen ja oman talousalueen kehitys Yleinen kehitys Suomen pankin joulukuussa 2013 julkaiseman Talouden näkymät katsauksen mukaan maailmantalouden kasvu jatkui vuoden 2013 kesän ja syksyn aikana hitaana ja maailmantalouden tilaa leimaa edelleen suuri epävarmuus. Euroalueen talouskasvu käynnistyi kesällä 2013 ja kasvun ennakoidaan jatkuvan hitaana vuonna 2014. Suomen vientimarkkinoiden kasvu elpyy jo vuoden 2014 alkupuolella, kun investointihyödykkeiden kysyntä asteittain lisääntyy. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Suomen bruttokansantuote supistui 1,4 prosenttia vuonna 2013. Kansantalouden tuloja kuvaava kansantulo supistui reaalisesti 1,6 prosenttia. Talous supistui toista vuotta peräkkäin, sillä vuoden 2012 ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui 1,0 prosenttia. Kysyntää vähensi vuonna 2013 yksityisen kulutuksen ja investointien supistuminen. Yksityinen kulutus supistui 0,8 prosenttia, mutta julkinen kulutus kasvoi 0,8 prosenttia. Julkisen kulutuksen kasvu oli seurausta Yleisradion luokittelumuutoksesta yrityksistä julkisyhteisöihin, mikä pienensi myös yksityistä kulutusta. Yksityiset investoinnit vähenivät 6,4 prosenttia vuonna 2013, mutta julkiset investoinnit kasvoivat 6,8 prosenttia. Vienti kasvoi 0,3 prosenttia ja tuonti väheni 1,8 prosenttia. Tilastokeskuksen laskema vuoden 2013 keskimääräinen inflaatio oli 1,5 prosenttia. Joulukuussa kuluttajahintoja nosti vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna eniten elintarvikkeiden, asumisen sekä ravintola- ja kahvilapalveluiden kallistuminen. Ruoan hintaa nosti ennen kaikkea maidon, kasvisten ja lihan kallistuminen, kun vuokrankorotukset olivat suurin syy asumisen kallistumiseen. Kuluttajahintojen nousua hillitsi eniten korkojen lasku ja viihde-elektroniikan halpeneminen. Valtiovarainministeriön joulukuussa 2013 julkistaman Suhdannekatsaus 2/2013 mukaan Suomen kokonaistuotanto kasvaa vuonna 2014 maltillisesti, 0,8 prosenttia. Kotimaisen kysynnän ei ennakoida kykenevän vauhdittamaan talouskasvua. Yksityisten investointien ennustetaan vähenevän 3,6 prosentilla, mikä johtaa alle 16 prosentin investointiasteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen. Kotitalouksien näkymiä pidetään vaikeina. Katsauksessa ennakoidaan, että työllisyys heikkenee ja Suomen työttömyysaste nousee 8,4 prosenttiin. Vienti lähtee hitaaseen kasvuun, mikä supistaa vaihtotaseen alijäämää. Useat talousennusteiden tekijät ovat vuoden 2014 alkukuukausina tarkistaneet aikaisempia Suomea koskevia vuoden 2014 kansantuotteen kasvulukuennusteitaan alaspäin. Euroopan keskuspankin ohjauskorko laski toukokuussa 2013 vuoden alun 0,75 prosentista 0,50 prosenttiin. Marraskuussa 2013 ohjauskorko laskettiin 0,25 prosenttiin. Euriborkorkoihin tällä ei kuitenkaan ollut vaikutusta. Pitkät korot olivat pohjilla toukokuussa, jonka jälkeen ne nousivat vuoden lopussa hyvin lievästi. Euroalueen talouskasvu oli edelleen heikkoa, mutta talouksien elpymistä oli 5
Toimintakertomus havaittavissa. Kokonaisuudessaan kehitys oli koko vuoden aikana pääomamarkkinoilla varsin myönteistä myös korkojen säilyessä varsin alhaalla. Julkisyhteisöjen rahoitusasema eli nettoluotonanto oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan viidettä vuotta peräkkäin alijäämäinen, 4,6 miljardia euroa (7,4 miljardia euroa v. 2012). Julkisen talouden alijäämä oli 2,0 prosenttia bruttokansantuotteesta (1,9 % v. 2012). Kuntien ja kuntayhtymien alijäämä pieneni. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu tulos oli noin 300 milj. euroa positiivinen. Tulos parani edellisestä vuodesta noin 600 milj. euroa. Taustalla ovat kuntien verotulojen kasvu 6,8 prosentilla kertaluonteisten erien seurauksena. Osaltaan kuntien positiivista tulosta selittää kuntien toimintojen yhtiöittäminen. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7 miljardia euroa, jossa oli kasvua noin 900 milj. euroa. Kuntien tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä kattamaan poistoja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa ja kuntayhtymissä vain alle 60 prosenttia. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen. Lainakanta kasvoi ennakkotietojen mukaan 13,0 prosenttia ja oli ennakkotietojen mukaan vuoden lopussa 15,6 miljardia euroa. Asukasta kohti lasketun lainakannan keskiarvo Manner-Suomen kunnissa ennakoidaan olevan 2 282 euroa, kun vastaava suhdeluku edellisenä vuonna oli 2 553 euroa. Oman talousalueen kehitys Turun väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 182 072, jossa oli lisäystä 1 847 henkeä edellisvuoteen verrattuna. Väestön kasvu nopeutui jonkin verran vuoteen 2012 verrattuna, jolloin kasvu oli 1 595. Väestön kasvu perustui vuonna 2013 edelleen lähes kokonaan muuttoliikkeeseen. Muunkielisten määrä kasvoi edelleen nopeasti (1 095 henkeä) ja oli vuoden 2013 lopussa 16 704, joka oli 9,2 prosenttia väestöstä. Ikäryhmittäiset muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta. Turun väestö iän mukaan 31.12.2012 ja 2013 Ikäryhmä 2012 2013 Muutos 0-6 11 623 11 699 76 7-14 11 466 11 595 129 15-64 122 616 123 216 600 65-34 520 35 562 1 042 Yht. 180 225 182 072 1 847 Ikäryhmittäisessä muutoksessa näkyvää 65 vuotta täyttäneiden suurehkoa kasvua selittää edelleen ns. suurten ikäluokkien vaikutus, vaikka ikäryhmän kasvu olikin jonkin verran vuotta 2012 hitaampaa. Turun seutukunnan väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 316 634, jossa oli lisäystä 2 611. Turun kaupungin osuus kasvusta oli 70,7 prosenttia. 6
Toimintakertomus Maaliskuussa 2014 julkaistun Työ- ja elinkeinoministeriön ja ELY- keskusten Alueelliset kehitysnäkymät 1/2014 katsauksen mukaan Turun seutukunnan työttömyys kasvoi kiihtyvästi syksyllä 2012 ja vuonna 2013 kasvu jatkui voimakkaana. Viime kuukausina työttömyyden kasvuvauhti on hidastunut. Toimialoittaisessa tarkastelussa todetaan, että meriteollisuudessa keskeinen STX Finlandin Turun telakka ei ole saanut uusia tilauksia omistajayhtiön rahoitusongelmien takia ja syksyyn 2014 mennessä telakka joutuu lomautuksiin teräslohkotuotannossa. Turun seutukunnan muita tärkeitä teollisuuden aloja ovat lääkkeiden, (muun) kemian, elintarvikkeiden, sähköteknisten laitteiden, kaivosteollisuuden koneiden ja laitteiden valmistus. Näiden alojen, erityisesti kemianteollisuuden (henkilöstö 3 300) tilanne ja näkymät ovat keskimääräistä paremmat. Lääketeollisuus (henkilöstö 1 450) on tehnyt merkittäviä investointeja Turun tuotantoonsa. Henkilöstömäärä on kasvanut ja toiminta on kannattavaa menestyneiden vientituotteiden ansiosta. Turun seutukunnan rakentamistoiminnan odotetaan olevan hiljaista vuonna 2014. Kaupan alan työllisyyden ennakoidaan heikkenevän ostovoiman laskun ja kaupan rakennemuutosten takia. Muiden palvelualojen liikevaihto on kehittynyt alueella kohtuullisen hyvin ja se on noin 20 % korkeampi kuin vuonna 2010. Kasvu on kuitenkin hidastunut tai pysähtynyt yleisen suhdannetilanteen mukaisesti. Katsauksessa ennakoidaan Turun seutukunnan seuraavan 12 kk:n taloudellisia näkymiä kokonaisuudessaan siten, että elinkeinoelämän ja yritystoiminnan tilanne pysyy ennallaan, mutta työllisyystilanne heikkenee nykyhetkeen verrattuna. Vuoden 2013 lopussa Turun seutukunnan työttömyysprosentti oli Varsinais-Suomen ELY- keskuksen työllisyyskatsauksen mukaan 13,0 (+1,9 prosenttiyksikköä verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan), millä Turku sijoittui kolmanneksi parhaaksi Helsingin ja Kuopion seutukuntien jälkeen suurimpien kaupunkien seutukuntavertailussa. Kaupunkitason tarkastelussa Turun työttömyysprosentti oli joulukuun 2013 lopussa 15,8 (+1,9 prosenttiyksikköä verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan). Turku sijoittui kymmenen suurimman kaupungin vertailussa edellisen vuoden tavoin kaupunkien keskivaiheille: Turun työttömyysprosentti oli korkeampi kuin Espoossa, Helsingissä, Vantaalla, Kuopiossa ja Kouvolassa, mutta matalampi kuin Oulussa, Tampereella, Jyväskylässä ja korkeimman työttömyyden Lahdessa. 4. Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Talous ja tuloperusteiden muutokset Tuloperusteissa ei tapahtunut olennaisia muutoksia vuonna 2013. Tulovero- ja kiinteistöveroprosentit pysyivät ennallaan. Verotilityslain muutoksen seurauksena tammikuulta 2014 joulukuulle 2013 siirtyi luonnollisten henkilöiden jäännösveron ensimmäisen eräpäivän maksuja. Tammikuulta joulukuulle siirtynyt erä lisäsi 7
Toimintakertomus kunnallisveron tilityksiä Turulle noin 6,0 milj. euroa. Valtionveron, kunnallisveron, kirkollisveron sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksujen verovuoden 2012 keskinäisiä jako-osuuksia muutettiin Valtionvarainministeriön asetuksen mukaisesti elokuussa. Joulukuussa oikaistiin vielä verovuoden 2013 jako-osuuksia. Nämä oikaisut toivat budjetoimatonta verotuloa lisää yhteensä 11,5 milj. euroa. Olennaiset organisaatiomuutokset Kiinteistöliikelaitos jatkaa 1.1.2013 alkaen yhdistettyjen Turun Tilaliikelaitoksen ja Turun Kiinteistöliikelaitoksen toimintaa. Työterveyshuolto siirtyi kaupunginhallituksen alaiseksi toiminnaksi 1.1.2013. Turun Työterveystalo tuottaa työterveyspalveluja kaupunginhallituksen alaisena palvelukeskuksena kaupunkikonsernille ja ulkoisille asiakkaille. Uutena palvelukeskuksena perustettiin henkilöstöasiainpalvelukeskus. Turun satamaliikelaitoksen liiketoiminta myytiin liiketoimintakaupalla kaupungin kokonaan omistamalle Turun Satama Oy:lle 1.1.2013 alkaen. Satamaliikelaitoksen henkilökunta siirtyi pääosin yhtiön palvelukseen. Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon Talousarviossa asetetut toiminnalliset tavoitteet saavutettiin pääosin. Käyttötalouden poikkeamat Käyttötalouden nettomenot alittuivat muutettuun talousarvioon verrattuna 5,9 milj. euroa. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna käyttötalouden nettomenot alittuivat 5,6 milj. euroa. Suurimmat käyttötalouden määrärahaylitykset ovat sosiaali- ja terveyslautakunnalla sekä kasvatusja opetuslautakunnalla. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nettomenot ylittivät talousarvion 12,1 milj. eurolla. Toimintamenojen ylitys oli yhteensä noin 13,9 milj. euroa ja tulojen ylitys noin 1,8 milj. euroa. Tulojen ylitys oli pääosin hankkeiden tuloista. Asiakaspalveluiden ostot ylittyivät yhteensä 16,2 milj. eurolla, josta merkittävimmät olivat sairaanhoitopiirin maksuosuuksien ylitys 7,7 milj. eurolla. Turun kaupungin käyttö vastasi melko hyvin palvelusuunnitelmaa, mutta sairaanhoitopiirin kulurakennetta korotti erityisesti kiinteistömenojen, rahoituskulujen ja poistojen lisääntyminen ja toisaalta henkilöstökulujen merkittävä ylitys talousarvioon nähden. Kaupungin maksuosuus sairaanhoitopiirin kustannuksista nousi edellisestä vuodesta 11,1 prosenttia. Talousarviossa 2013 varauduttiin 4,9 prosentin kasvuun vuoden 2012 talousarvioon verrattuna. Palvelutarpeen kasvu aiheutti 3,2 milj. euron ylityksen vammaisten asumispalveluissa sekä 6,0 milj. euron ylityksen lastensuojelun ja sijaishuollon ostoissa. Kasvatus- ja opetuslautakunta ylitti alkuperäisen talousarvion nettomenot 2,9 milj. eurolla. Toimialal- 8
Toimintakertomus la palvelujen kysyntä on kasvanut kaikkien tulosalueiden osalta. Toimialan toimintatulot ylittyivät 2,5 milj. euroa. Tulojen ylitykset johtuivat yksinomaan saatujen valtionavustusten ja hankerahoitusten toteutumisista budjetoitua suurempina. Toimintamenot ylittyivät 5,5 milj. euroa, josta palvelujen ostot 2,1 milj. euroa ja avustukset yksityisille 3,2 milj. euroa. Palveluja oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen ostettiin 1,4 milj. euroa budjetoitua enemmän. Avustuksiin varatut määrärahat ylittyivät varhaiskasvatuksen palvelusetelimenojen ylittyessä 2,5 milj. eurolla sekä yksityisen hoidon tuet ja kuntalisien ylittyessä 0,8 milj. eurolla. Talousarvion ylitystä selittää osaksi yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi järjestetty ylimääräinen koulutus. Liikuntalautakunnan nettomenot olivat 0,5 milj. euroa talousarviota suuremmat. Kaupunginhallitus on tilikauden aikana tehtyjen talousennusteiden perusteella esittänyt lautakuntien laadittavaksi sopeuttamistoimenpiteet talouden tasapainottamiseksi ja talousarviopoikkeamien kaventamiseksi. Kaupunginhallituksen edellyttämät sopeuttamistoimenpiteet on valmisteltu ja käsitelty lautakunnissa. Sosiaali- ja terveyslautakunta on käsitellyt hyvinvointitoimialan suunnitelmia talouden sopeuttamistoimenpiteistä kokouksissaan 12.6.2013 149 sekä kokouksessaan 29.10.2013 230. Viimeksi mainitussa kokouksessa sosiaali- ja terveyslautakunta totesi, että kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle tullaan tekemään lisämäärärahaesitys lokakuun tietojen perusteella tehtävän ennusteen jälkeen. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 10.12.2013 263 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että kuntaa velvoittavien menojen hoitamiseksi sosiaalija terveyslautakunnan vuoden 2013 talousarviota korotetaan 12,0 milj. eurolla. Kasvatus- ja opetuslautakunta teki ensimmäisen talousennusteen perusteella 27.3.2013 45 esityksen määrärahojen korottamisesta 2,9 milj. eurolla ja tuloerien korottamisesta 1,7 milj. eurolla. Lautakunta päätti 12.6.2013 117 kaupunginhallituksen edellyttämistä sopeuttamistoimista ja 14.8.2013 134 lautakunta päätti, että kasvatus- ja opetuslautakunnan 12.6.2013 tekemiä säästöpäätöksiä jatketaan ja tulosalueita velvoitetaan tekemään lisäsäästöjä talousarviossa pysymiseksi ja mikäli säästöt muuttavat strategisia ja operatiivisia sopimuksia, tulee ne saattaa viipymättä lautakunnan käsittelyyn. Kasvatus- ja opetuslautakunta on 9.10.2013 171 käsitellyt kaupunginhallituksen 16.9.2013 377 edellyttämän selvityksen kaupunginhallitukselle sivistystoimialan toimista talousarviossa pysymiseksi. Kaupunginhallitus on käsitellyt toimielinten talousennusteet ja suunnitelmat sopeuttamistoimenpiteiksi kokouksissa 21.5.2013 247, 24.6.2013 323, 16.9.2013 377 ja 11.11.2013 457. Talousarvion määrärahan ylityksiä ei ole käsitelty kaupunginvaltuustossa. Toiminnallisten tavoitteiden sekä käyttötalousosan, tuloslaskelmaosan, investointiosan ja rahoitusosan toteutumisvertailut esitetään luvussa Talousarvion toteutuminen. Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio tulevaisuuden näkymistä Turun kaupungin tilinpäätös 2013 osoittaa 16,0 milj. euron ylijäämää. Ylijäämäisen tuloksen taustalla oli ennen kaikkea satunnaiset ja kertaluonteiset erät. Ilman satamaliiketoiminnan luovutuksesta ker- 9
Toimintakertomus tyneitä satunnaisia luovutusvoittoja sekä verotilitysjärjestelmän kertaluonteista muutosta ja verotilitysten kuntajako-osuuksien muutosta tulos olisi jäänyt runsaat 30 milj. euroa alijäämäiseksi. Turun verotuloihin sisältyy kertaluonteisina tilityksinä 12,7 milj. euroa verotuloa. Kuntien verotulojen kasvun arvioidaan vuonna 2014 hidastuvan 2,1 prosenttiin kun se vuonna 2013 oli keskimäärin 6,8 prosenttia. Satunnaisia ja kertaluonteisia tuloja ei ole jatkossa odotettavissa. Julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi kuntien valtionosuuksia leikataan usean vuoden aikana. Valtionosuuksien leikkausten ja valtionosuuslain muutosten arvioidaan tuovan Turulle yhteensä 43 milj. euron vähennyksen valtionosuuden tasoon vuoteen 2017 mennessä verrattuna taloussuunnitelmaan 2014-2016. Kaupunginhallitus on vahvistanut helmikuussa 2014 kaupungin taloussuunnitelman valmisteluraamin ja päätti v. 2013 käynnistetyn uudistamisohjelman jatkovalmistelusta. 5. Kaupungin henkilöstö Henkilötyövuosina mitattu työvoiman käyttö (koko henkilöstö) aikajaksolla 1.1. 31.12.2013 oli 12 117,3 eli 48,3 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Turun satamaliikelaitoksen liiketoiminta myytiin kaupungin perustamalle tytäryhtiölle 1.1.2013 alkaen. Henkilöstö siirtyi kaupungin kokonaan omistaman yhtiön palvelukseen. Satamaliikelaitoksen henkilötyövoiman käyttö v. 2012 oli 73,4 henkilötyövuotta. Kun organisaatiomuutoksen vaikutus huomioidaan, kokonaistyövoima vuonna 2013 kasvoi 121,7 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2012. 2013 2012 Keskusvaalilautakunta 0,0 9,6 Revisiotoimisto 5,4 5,2 Konsernihallinto 216,6 257,9 Konsernihallinto: Palvelukeskukset 438,3 345,4 V-S Aluepelastuslaitos 560,3 568,2 Hyvinvointitoimiala 4 914,0 4 828,8 Sivistystoimiala 3 727,5 3 692,9 Vapaa-aikatoimiala 868,2 853,8 Ympäristötoimiala 173,3 204,4 Vesiliikelaitos 97,3 101,3 Kiinteistötoimiala 233,6 233,2 Ammattikorkeakoulu 882,8 894,9 Satamaliikelaitos 0,0 73,4 Turku yhteensä 12 117,3 12 069,0 Turku yhteensä/satamaliikelaitos eliminoitu 12 117,3 11 995,6 Työvoiman käyttö vuonna 2013 laskettuna ilman työllistettyjä, oppilaita/harjoittelijoita, uudelleensijoituskokeilijoita ja ns. vajaakuntoisten työllistämistöissä olevia oli 11 822,3, mikä on 32,4 henkilötyövuotta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajanjaksona. Kun Turun satamaliikelaitoksen siirtyminen huomioidaan, kokonaistyövoima vuonna 2013 (ilman edellä mainittuja ryhmiä) kasvoi 105,8 henkilötyövuodella verrattuna vuoteen 2012. 31.12.2013 Turun kaupungin palveluksessa oli 13 601 henkilöä, kokoaikaisia 11 506 ja osa-aikaisia 2 095. Työvoiman kasvua oli hyvinvointitoimialalla, sivistystoimialalla ja vapaa-aikatoimialalla. 10
Toimintakertomus Hyvinvointitoimialan kasvua selittävät muun muassa vuonna 2012 tehdyt vakanssilisäykset sosiaalityön tulosalueella (avohuollon lastensuojelutyö ja intensiivinen perhetyön yksikkö), perusterveydenhuollossa (suun terveydenhuolto), erikoissairaanhoidossa (tietyt erikoisalat), kuntoutumispalveluissa (vammaispalvelujen asumisyksikkö) ja vanhuspalveluissa (kotihoito). Sivistystoimialan kasvua edelliseen vuoteen verrattuna oli 34,6 henkilötyövuotta, mikä aiheutuu varhaiskasvatuksen resurssien kasvusta. Vapaa-aikatoimialalla henkilötyövoiman käyttö kasvoi yhteensä 14,4 henkilötyövuodella. Suurin kasvu on kaupunginteatterilla (+26 htv). Nousu vertailuvuodesta 2012 on produktiokohtaisissa henkilöissä (teatterin vakinaisessa henkilöstössä nousua ei ole) - nousu syntyy päänäyttämön produktion tuotantotavasta. Vuoden 2013 luvuissa musikaaliproduktio nostaa henkilöstömäärää huomattavasti. Vuonna 2012 produktio toteutettiin yhteistyössä Linnateatterin kanssa, joka vastasi esiintyjäsopimuksista. Turun kaupunki julkaisee erillisen henkilöstöraportin keväällä 2014. 6. Arvio merkittävistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittämiseen vaikuttavista tekijöistä Toiminnalliset riskit Merkittävimmissä toiminnallisissa riskeissä ei ole tapahtunut muutoksia. Ne liittyvät henkilöstön saatavuuteen ja osaamiseen, tietojärjestelmien toimivuuteen, palvelutuotannon turvaamiseen ja suhdannevaihteluihin. Viime aikoina työpaikkojen sisäilmaongelmat ovat nousseet vahvasti esille. Suhdannevaihtelut vaikuttavat verotulojen kehittymiseen, asuntojen ja kiinteistöjen kauppaan ja sitä kautta kaupungin tulopohjan vakauteen. Tulopohjan pettäminen ja kustannusten ennakoimattomat muutokset vaikuttavat palvelutoiminnan järjestämiseen ja investointihankkeiden toteutukseen. Lyhyen tähtäyksen säästötavoitteet voivat heikentää vanhan rakennuskannan sekä katu-, vesi- ja viemäriverkoston perusparannuksen rahoitusta ja kasvattaa siten korjausvelkaa. Eläköitymisen vaikutukset, henkilöstön saatavuus ja muuttuvat osaamistarpeet tunnistetaan riskeinä, jotka toteutuessaan voivat uhata palvelujen laatua, toimivuutta ja jatkuvuutta. Henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita on Turun kaupungilla ollut viime vuosina muutamilla yksittäisillä tehtäväaloilla. Ammattiryhmiä, joihin on ilmennyt jonkin verran vaikeuksia saada työvoimaa ovat lääkärit, erityisopettajat, lastentarha- ja erityislastentarhaopettajat sekä sosiaalityöntekijät. Myös pätevän hoitohenkilöstön palkkaamisessa lyhytaikaisiin sijaisuuksiin on ollut ajoittain vaikeuksia. Tietojärjestelmien pettäminen lyhytaikaisestikin voisi lamaannuttaa palvelutoiminnan, ellei järjestelmien toimivuuteen ja varmuuteen varauduta. Kaupungilla on jatkuvuus- ja toipumissuunnitelma, joka on suunniteltu ja dokumentoitu ohjaamaan ja tukemaan jatkuvuus- ja toipumistoimenpiteitä tilanteissa, joissa kaupungin keskitettyä tietojärjestelmäympäristöä kohtaa odottamaton vika- tai muu häiriötilanne. Jatkuvuus- ja toipumissuunnitelman suunnittelun osana on suoritettu vaikutusanalyysi, jonka tavoitteena on kartoittaa järjestelmien kriittisyyttä kaupungin toiminnalle. Kaupungin virastot huolehtivat toimialakohtaisten tietojärjestelmien jatkuvasta ylläpidosta, varajärjestelmien toimivuudesta, 11
Toimintakertomus varmuuskopioinneista ja tietoturvasta sekä jatkuvuus- ja toimintasuunnitelmien ylläpidosta. Kiinteistöihin ja turvallisuuteen ja sitä kautta palvelutoiminnan jatkuvuuteen liittyviä riskejä ovat onnettomuus-, palo- ja vuotovahingot. Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen häiriöt voivat aiheuttaa merkittäviä vahinkoja palvelunsaajille. Vesi- ja jätevesihuollon sekä sähkön jakelun laatuun ja jatkuvuuteen häiriötilanteissa on kiinnitettävä jatkuvasti huomioita. Kaupungin vesihuollon valmius- ja varautumissuunnitelmat ovat ajan tasalla. Satamatoiminnan merkittävimmät riskit liittyvät vaarallisten aineiden onnettomuuksiin. Energialiiketoiminnasta vastaa kaupungin omistama energiayhtiö. Energiayhtiön merkittävimmät toiminnalliset riskit liittyvät energian hankintaan ja jakeluun. Vahinkoriskit Kaupungilla on lakisääteisten tai sen luonteisten vakuutusten lisäksi julkisyhteisön vastuuvakuutus ja kaupungin toiminnassa mukana oleville ryhmätapaturma- ja matkavakuutus. Omaisuuteen kohdistuvat vahinkoriskit katetaan osittain vakuuttamalla ja osittain kaupungin vahinkorahaston korvauksilla. Kaupunki ottaa omaisuusvakuutuksia siten, että kaupungin arvioitu kokonaismeno (vakuutusmaksut + omalle vastuulle jäävät vahinkomaksut) on mahdollisimman matala. Vahinkoarviot perustuvat tapahtuneisiin vahinkoihin. Vahinkorahastolla katetaan toimialan/liikelaitoksen omavastuun ja vahingon suuruuden tai vakuutuksen omavastuun ja vahingon välinen erotus. Kaupungin vakuutusten vakuutusmaksut sekä maksetut korvaukset vahinkorahastosta vuonna 2013 Lakisääteiset tapaturmavakuutukset 3 727 262 Muut vahinkovakuutusmaksut (omaisuus-, keskeytys-, kuljetus-, liikenne-, vastuu-, 596 513 alusvakuutukset) Yhteensä 4 323 775 Kaupungin vahinkorahaston korvaukset 108 170 Vireillä olevissa oikeudenkäynneissä ei ole sellaisia, jotka vaikuttaisivat oleellisesti kaupungin tulokseen. Rahoitus- ja sijoitusriskit Korkoriskit Kaupunki määrittää talousarviossa riskienhallinnan välineiksi tarkoitettujen konsernin pitkäaikaisten valuutan- ja koronvaihtosopimusten ja lyhytaikaisten termiinien enimmäismäärän vuoden aikana. Johdannaisinstrumentteja käytetään konsernivelan, muiden tase-erien tai taseen ulkopuolisten erien kuten esim. leasingsopimusten riskien hallintaan. Osapuolena johdannaisinstrumenteissa tulee olla esimerkiksi hyvän luottokelpoisuuden omaavat koti- tai ulkomaiset luottolaitokset. Tarvittaessa osapuolten määrärajoituksia määritetään lainannostosuunnitelmassa. Rahoitusomaisuuden arvopape- 12
Toimintakertomus reiden osalta on myös määritetty maturiteettirajoituksia korkoriskien vähentämiseksi. Valuuttariskit Muita kuin euromääräisiä lainoja saa olla enintään kolmasosa pitkäaikaisesta lainakannasta ja kaikki muun valuutan määräiset lainat muutetaan koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla euroiksi välittömästi lainan noston yhteydessä. Avointa valuuttariskiä ei ylläpidetä lainojen osalta. Likviditeettiriskit Likviditeettiriskiä valvotaan laatimalla konsernitilejä koskeva kolmen kuukauden kassaennuste, josta ilmenee periodin likviditeettitarve. Lisäksi likviditeetin hallintaa pyritään parantamaan tehostamalla konsernitilijärjestelyjä sekä lisäämällä yhteistyötä tilijärjestelyssä mukana olevien yhtiöiden kanssa. Lyhytaikaisia rahoitustarpeita varten kaupungilla tulee olla käytettävissä riittävä määrä kotimaisia kuntatodistusohjelmia ja ei-sitovia luottolimiittejä. Varainhankintariskit Varainhankintariskiä hallitaan sovittamalla nostettavien ja erääntyvien lainojen kassavirtoja ajallisesti yhteen tehtävien ja erääntyvien sijoitusten kanssa. Kaupunki hajauttaa rahoituslähteitä ja ylläpitää kaupungin hyvää nimeä markkinoilla. Luottoriskit Kaupungin sijoitusperiaatteet määrittävät sijoitusten osapuoliriskien enimmäismäärät sekä vaadittavat vähimmäisluottokelpoisuudet. Kaupunki hajauttaa sijoitukset periaatteiden mukaisesti, jolla pyritään välttämään mahdollisia pääomatappioita rahoitusomaisuuden arvopapereista tai johdannaissaatavista. 7. Ympäristötekijät Ilmastonmuutoksen hillintä ja uusiutuvan energian edistäminen Kaupunki jatkoi ilmasto- ja ympäristöohjelman 2009-2013 toteuttamista. Suoritetun kasvihuonekaasupäästöseurannan perusteella ohjelmakaudella on saatu aikaiseksi tasaista päästöjen vähentämistä, joka jatkuessaan vähentäisi kaupunkialueen päästöt nollatasolle 2040-luvun aikana. Päästöjen aleneminen on jatkunut merkittävällä vauhdilla jo koko 2000-luvun ajan. Tällä ajanjaksolla Turku on vähentänyt kasvihuonepäästöjään Suomen suurista kaupungeista nopeimmin ja eniten. Kokonaisvähennys on ollut yli 20 prosenttia ja asukaskohtainen vähennys 25 prosenttia. Päästöt ovat alentuneet merkittävästi myös lähtötasovuoteen 1990 verrattuna ja vuodelle 2020 asetetut tavoitteet ollaan todennäköisesti saavuttamassa. 13
Toimintakertomus Kaupungin strategiavalmistelun tueksi laadittiin päästöskenaariot vuoteen 2050 perustuen eri hallinnonalojen, tutkimuslaitosten ja muiden asiantuntijatahojen aineistoihin sekä kaupunginvaltuuston Ilmasto- ja ympäristöohjelmassa asettamiin ohjaaviin periaatteisiin. Kaupungin merkittävin ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävä toimintalinja on uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen. Kaikki kaupungin vuonna 2013 ostama sähkö oli uusiutuvista energialähteistä tuotettua 1.1.2013. Sähkön toimittaa Turku Energia. Turun kaupungin ja Turku Energian tavoitteena on, että kaukolämmöstä tuotettaisiin uusiutuvilla energialähteillä vähintään 50 % vuonna 2020. Uusiutuvien osuus nykyisellä lämmöntuotantorakenteella on Turussa noin kolmannes. Turun seudun energia osakeyhtiön hallitus päätti 17.12.2013 esittää yhtiökokoukselle, että uusi Naantaliin rakennettava yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon monipolttoainevoimala suunniteltaisiin siten, että sen olisi mahdollista toimia kokonaan uusiutuvilla energialähteillä. Päätöstä perusteltiin ilmastonmuutoksen hillinnän lisäksi merkittävillä vaikutuksilla Varsinais-Suomen alueen talouteen ja työllisyyteen. Uusiutuvan energian liikennekäyttöä kehittävä Turun biokaasuprojektin loppuraportti valmistui ja kaupunginhallitus käsitteli asiaa 8. lokakuuta. Kaupunginhallituksen päätös mahdollistaa biokaasun tuotannon laajentumisen edellyttämät toimenpiteet konserniyhtiöiltä ja biokaasun tuotannon odotetaan kaksinkertaistuvan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä johda sen jalostukseen ja käyttöön liikennepolttoaineena vaan biokaasun nykyinen käyttö lämmön ja sähkön lähteenä saattaa jatkua ja laajentua. Kaupunki on panostanut myös oman rakennuskantansa energiatehokkuuden parantamiseen sekä uudistuotannossa että peruskorjauksissa. Katuvalaistuksessa siirryttiin korkeapainenatriumlamppuihin. Energiansäätösopimusta valmisteltiin yhdessä muiden suurten kaupunkien sekä työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Itämeren suojelu Kakolanmäen seudullisen jätevedenpuhdistamon toiminta edesauttoi edelleen merkittävästi lähialueen rannikkovesien laadun paranemista. Vesihuollon infrastruktuurin saneerausinvestointien tasoa pitäisi kuitenkin edelleen nostaa, jotta viemäriverkosto toimisi kaikissa olosuhteissa ympäristön kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Turun ja Helsingin Itämerihaasteen toimenpiteet etenivät hyvin sekä kansallisesti että Turun omassa ohjelmassa. Turun kaupunginhallitus hyväksyi marraskuussa toimenpideohjelman vuosille 2014-2018. Uuteen toimenpideohjelmaan sisältyy noin 75 erillistä toimenpidettä luokiteltuna viiden eri teeman alla. Kaupunki jatkoi myös Saaristomeren Suojelurahaston toiminnan tukemista. Kestävää kaupunkikehitystä Kaupunginhallitus teki 5.11.2012 päätökset kahdesta strategisesta kestävän kaupunkikehityksen hankkeesta: raitiotien yleissuunnittelusta ja Skanssin kestävästä kaupunginosasta. Molemmat hank- 14
Toimintakertomus keet edistyivät vuoden 2013 aikana hyvin. Raitiotien yleissuunnittelun lähtökohtana on integroitu kaupunkikehitysratkaisu, jossa raitiotie yhdistetään voimakkaasti muuhun kaupunkisuunnitteluun ja - kehittämiseen. Skanssin alueella on tarkoitus älykkäässä rakennetussa ympäristössä yhdistää tietotekniikan tuomat mahdollisuudet, kestävät energia- ja liikenneratkaisut, uudenlaiset palvelut sekä toimiva yhdyskuntarakenne. Seudullisessa yhteistyössä toteutettiin Maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta, valmisteltiin liikennejärjestelmäsuunnitelmaa kestävän liikkumisen periaattein sekä käynnistettiin seudullisen joukkoliikenneorganisaation toiminta. Seudun yhdyskuntarakenteen kehitys oli aiempaan verrattuna vähemmän hajautuvaa. Kestäviä liikkumismuotoja edistettiin muutenkin onnistuneesti. Kirjastosilta valmistui ja avattiin joulukuussa. Kaupungin henkilöstölle järjestettiin työmatka- ja työasiamatkakysely, johon otti osaa 1673 henkeä. Kestävän kehityksen budjetointi Turku ja Helsinki valmistelivat yhdessä arviointimallin ilmasto- ja ympäristövaikutusten huomioimiseksi investointien suunnittelussa nykyistä paremmin. Mallia testataan rakennushankkeiden eri vaiheissa yhdessä Helsingin kanssa vuoden 2014 aikana. Arviointimalli avaa tarkasteluun myös merkittäviä elinkaarikustannuksia sekä investointihankkeiden kokonaistaloudellisuutta ja läpinäkyvyyttä päättäjille. Kaupungin omaa organisaatiota ohjattiin toimimaan kestävän kehityksen mukaisesti vahvistamalla edelleen yksikkötason ekotukitoimintaa. Vuoden aikana koulutettiin yli sata uutta ekotukihenkilöä. Yhteistyön vastuukunta Turun kaupunki jatkoi myös aktiivista toimintaansa Itämeren alueen kestävän kehityksen yhteistyössä ja Itämeren kaupunkien liiton ympäristösihteeristön isäntäkaupunkina. Yhteistyötä maakunnan kuntien kesken edistettiin toimimalla Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian isäntäkaupunkina. Kuluneen tilikauden aikana ei ole toteutunut merkittäviä ympäristövahinkoja. 8. Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan avulla varmistetaan, että kaupungin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan sekä omaisuus ja voimavarat turvataan. Kaupungin sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudel- 15
Toimintakertomus la ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää voimassa olevalla taloussuunnittelukaudella. Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kunnanhallitus. Toimielimet ja viranhaltijat, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, joille on annettu toimivaltaa kunnan varojen käytössä ja jotka toimivat viranomaisina, vastaavat sisäisen valvonnan toteuttamisesta. Tilintarkastajan on tarkastuskertomuksessaan annettava lausunto siitä, onko sisäinen valvonta kunnassa asianmukaisesti järjestetty. Sisäisen valvonnan kohdealueita ovat mm. sääntöjen noudattaminen, tavoitteiden saavuttaminen, omaisuuden turvaaminen, tietojen oikeellisuus ja riittävyys sekä resurssien tehokas käyttö. Sisäisen valvonnan eri osa-alueilla tehtyjä havaintoja sekä toimialojen ja liikelaitoksien itsearviointiin perustuvia seikkoja käsitellään pääkohdittain alla. Sääntöjen, määräysten ja päätösten noudattaminen Kaupungin eri toimialat ja liikelaitokset ovat hoitaneet lakisääteiset tehtävänsä asianmukaisesti. Toiminta on perustunut hyvään hallinto- ja johtamistapaan, eikä tiedossa ole merkittäviä korvausvastuita tai muita oikeusseuraamuksia näistä syistä. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden toteutumisen seuranta esitetään toimintakertomuksen niitä koskevissa kohdissa ja talousarvion toteutumisvertailussa kunkin toimialan kohdalla. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginhallituksen vastuulla on ohjeistaa riskienhallinnan järjestäminen ja toimeenpano. Lauta- ja johtokuntien velvollisuutena on valvoa sisäisen riskienhallinnan toimeenpanoa. Johtavien viranhaltijoiden ja esimiesten velvollisuus on toimeenpanna riskienhallinta omilla vastuualueillaan. Riskienhallintaa koordinoi kaupunkikonsernin riskienhallintapäällikkö, joka myös valmistelee riskienhallinnan ohjeistuksen uusimista. Riskienhallinnan kehittämistarpeet on tunnistettu eri toimialoilla ja nämä tarpeet tullaan huomioimaan kaupunkikonsernin kokonaisvaltaisen riskienhallintajärjestelmän kehittämisessä. Kaupungin riskikartoitukset eivät toistaiseksi ole täysin ajan tasaisia, eikä niitä ole tehty kattavasti. Arvio merkittävimmistä riskeistä on esitetty toimintakertomuksen kappaleessa 6. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut olennaisia menetyksiä tai arvon alennuksia. Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole korvaus- tai muuta oikeudellista vastuuta näiltä osin. Tiedon oikeellisuus ja riittävyys 16
Toimintakertomus Taloudellisen tiedon käytettävyys ja luotettavuus on riittävää kaupungin uuden taloushallinnon järjestelmän käytön vakiintumisen myötä. Johtamisen edellyttämän tiedon saannin tehostamiseen on kiinnitetty huomiota tilikauden aikana. Sopimustoiminta Kaupunkia sitovien sopimuksien seurantavastuu on sopimukset tehneillä yksiköillä. Sopimukset tulee tallentaa kaupungin sopimusrekisteriin, jonka tietojen ajantasaisuudessa ja täydellisyydessä on kehitettävää. Sopimuksien kustannusvaikutusten arvioinnissa ja vanhentumisaikojen seurannassa todettiin puutteita tilikauden aikana. Sopimustenhallintaa kehitetään tästä syystä edelleen. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus avustaa kunnan johtoa sen valvontavelvollisuuden täyttämisessä. Sisäisen tarkastuksen tehtävänä on arvioida systemaattisilla menetelmillä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta ja tehokkuutta sekä tukea kunnan johtavia viranhaltijoita ja toimielimiä niiden toimeenpanossa. Sisäisen tarkastuksen toimisto työskentelee kaupunginjohtajan alaisuudessa ja toimiston vakanssien lukumäärä tilikaudella 2013 oli kahdeksan. Tarkastuksia on tehty toimialoilla ja liikelaitoksissa sekä kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kaupungin johdon toimeksiantojen perusteella. Selvityksiä, raportteja, lausuntoja tms. valmistui tilikauden aikana lähes 80 kappaletta. Raportit on toimitettu kaupungin johdolle, tarkastuskohteelle sekä tarkastuslautakunnalle tarkastuksen päätyttyä. Tarkastuksien perusteella sisäisen valvonnan kehittämistarpeet voidaan luokitella seuraavasti: - irtaimen omaisuuden seuranta - tietoturvan kehittäminen - riskienhallinnan keskitetty ohjaaminen - tiedonkulun varmistaminen Sisäisen valvonnan toimivuuden arviointia on kehitetty tilikauden aikana, minkä lisäksi sisäisen valvonnan koulutustilaisuus on järjestetty kaikille toimialoille. Järjestelmällinen ohjaus ja neuvonta tulevat olemaan toiminnan painopistealueita myös vuonna 2014. 9. Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 9.1. Tilikauden tuloksen muodostuminen 17
Toimintakertomus TULOSLASKELMA 2013 2012 1 000 1 000 Toimintatuotot 294 789 300 994 Myyntituotot (+) 136 986 143 473 Maksutuotot (+) 63 367 61 775 Tuet ja avustukset (+) 44 025 43 212 Vuokratuotot (+) 32 448 34 208 Muut toimintatuotot (+) 17 964 18 326 Valmistus omaan käyttöön (+) 3 274 4 634 Toimintakulut -1 305 106-1 269 843 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot (-) -443 595-438 832 Henkilösivukulut Eläkekulut (-) -115 740-112 505 Muut henkilösivukulut (-) -27 222-26 399 Palvelujen ostot (-) -514 179-496 059 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -73 422-73 415 Avustukset (-) -80 018-68 185 Vuokrakulut (-) -41 266-43 548 Muut toimintakulut (-) -9 666-10 899 TOIMINTAKATE -1 007 043-964 214 Verotulot 680 210 638 777 Kunnan tulovero (+) 563 718 527 003 Osuus yhteisöveron tuotosta (+) 72 294 69 238 Kiinteistövero (+) 44 198 42 536 Valtionosuudet (+) 344 399 345 614 Rahoitustuotot ja -kulut 25 101 25 201 Korkotuotot (+) 14 616 12 705 Muut rahoitustuotot (+) 21 345 21 887 Korkokulut (-) -8 579-7 769 Muut rahoituskulut (-) -2 281-1 622 VUOSIKATE 42 666 45 378 Poistot ja arvonalentumiset -53 979-57 867 Suunnitelman mukaiset poistot (-) -53 979-57 867 Satunnaiset erät 30 896 21 653 Satunnaiset tuotot (+) 30 896 21 653 TILIKAUDEN TULOS 19 583 9 163 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 4 329 1 763 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -8 000 0 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 108-2 388 TILIKAUDEN YLI-/ ALIJÄÄMÄ 16 021 8 539 Tuloslaskelman tunnusluvut 2013 2012 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 22,6 23,8 Vuosikate/Poistot,% 79,0 78,4 Vuosikate, / asukas 234 252 Asukasmäärä 182 072 180 225 Vertailuvuoden tuloslaskelmaan 2012 sisältyy kaupungin Satamaliikelaitos, jonka liiketoiminta luovutettiin 1.1.2013 alkaen kaupungin kokonaan omistamalle Turun Satama Oy:lle. Seuraavassa esitetyt muutokset (nimelliset ja suhteelliset) vuoteen 2012 verrattuna on laskettu niin, että yhtiöitetyn liikelaitoksen vaikutus on huomioitu. 18