1 INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY RANTA-ASEMAKAAVAN JA RANTA-ASEMA-KAAVA- MUUTOKSEN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOS- KEE 15.1.2014 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA KEU- RUUN KAUPUNGIN KEURUSSELÄN, HEPOLAMMEN JA PAJULAMMEN RANTA-ALUEILLA KAAVAEHDOTUS / 30.9.2014 Tilat: 249-411-2-229, 249-411-2-169, 249-411-2-247, 249-411-2-170, 249-411-2-171, 249-411-2-249, 249-411-21-0, 249-411-2-172, 249-411-2-175, 249-411-2-248, 249-411-6-81, 249-411-6-126, 249-411-6-94, 249-411-6-149, 249-411-6-158 ja 249-411-2-225. Laatija: INSINÖÖRITOIMISTO POUTANEN OY Juha Poutanen, dipl.ins., YKS 361 Linnankatu 9, 13100 Hämeenlinna puh/fax 03-612 2552 sähköposti: juha.poutanen(at)poutanenoy.fi Kaavan käsittelyt : Kaupunginhallitus : 25.11.2013, 31.3.2014 Kaupunginvaltuusto:
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 3 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet... 3 1.4 Liiteasiakirjat... 3 1.5 Muu käytetty lähdemateriaali... 3 2. LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 2.1.1 Alueen yleiskuvaus... 4 2.1.2 Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot... 4 2.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 2.1.4 Maanomistus... 5 2.1.5 Palvelut... 5 2.1.6 Vesistö... 5 2.2 Suunnittelutilanne... 5 2.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat... 5 3. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 3.1 Kaavan suunnittelun tarve... 6 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset... 6 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 7 3.3.1 Osallisluettelo... 7 3.3.2 Vireilletulo... 7 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen... 8 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS... 9 4.1 Yleistä... 9 4.1.1 Mitoitus... 9 4.2 Aluevaraukset... 10 4.2.1 Loma-asuntojen korttelialueet (RA)... 10 4.2.2 Maatilan talouskeskuksen alue (AM)... 11 4.2.3 Metsätalousalue, jolla erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU)... 11 4.2.4 Metsätalousalue, jolla erityisiä ympäristöarvoja (MY)... 4.2.5 Metsätalousalue (M)... 11 4.2.6 Muinaismuistoalue (SM)...11 4.2.7 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v/k)... 12 4.2.8 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v/)... 12 4.2.9 Energiahuollon alue ( EN) 12 4.2.10 Sammutusvedenottoalue ( ET/ sv ).. 12 4.2.11 Tekninen huolto 12 4.2.12 Tiealueet..12 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 13 5.1 Vaikutusten arviointi... 13 5.1.1 Maakuntakaava... 13 5.1.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset... 13 5.1.3 Ympäristö- ja maisemavaikutukset...13 5.1.4 Muut vaikutukset... 14 5.1.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 14
3 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 14 6.1 Toteuttaminen ja sen ajoitus... 14 6.2 Toteutuksen seuranta... 14 LIITTEET 1-8 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueet sijoittuvat Keurusselän länsirannalle sekä Hepo-, Pajulammen alueille hotelli Keurusselän länsi- ja pohjoispuolella noin 7 km:n päässä maanteitse Keuruun kaupungin keskustasta. Liitekartta. 1.3 Kaavan ja kaavamuutoksen tavoitteet 1.4 Liiteasiakirjat Kaavan tavoitteena on osoittaa suunnitelmallisesti kaava-alueen tilojen rantaalueille mitoituksen mukainen määrä uutta loma-asuntorakentamista lähinnä omarantaisina rakennuspaikkoina. Kaavamuutoksella selvitetään myös tarpeet voimassaolevan hotellialueen vielä toteutumattoman ranta-asemakaavan osan (kortteli 14 RA2) muuttamiseksi laadittavan kaavan ratkaisuihin soveltuvaksi Kaavaratkaisuilla tuetaan myös Keurusselän hotellialueen ja siihen liittyvien matkailua tukevien, virkistystoimintojen ja reitistöjen kehittämistä. Maakuntakaavan aluevarauksia tarkennetaan detaljikaavoituksella varaamalla Sikoniemestä ja Hinkannakselta vene-ja muuhun ulkoiluun soveltuvat tukikohta-alueet ja osoittamalla ulkoilureittejä alueelle. - yleiskartta kaava-aluerajaukset - ote maakuntakaava - ote rantayleiskaava ( ei oikeusvaikutteinen ) - voimassaoleva ranta-asemakaava, ote, pienennös - kaava-alueen maisemallisesti tärkeät kohteet, kartta - mitoituslaskelmataulukko - emätilaselvitys - luontoselvitykset v.2013 ja sen täydennys v 2014, Suomen Luontotieto Oy - arkeologinen selvitys 2013, Mikroliitti Oy - kaavakartta 1:2000 määräyksineen. 1.5 Muu käytetty lähdemateriaali - Keski-Suomen Liiton maakuntakaavojen aineistot - voimassaolevan ranta-asemakaavan aineistot - Keurusselän yleiskaava v. 1980, aineistot ( ei oikeusvaikutteinen )
4 - Keski-Suomen Museo, Rakennusinventointi, v. 2013 2. LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaava-alue muodostuu kolmesta laajasta niemialueesta, Mustaniemi, Hinkanniemi ja Sikoniemi, Mustalahden alueesta sekä Paju- ja Hepolampien ranta-alueista. Kaava-alueet ovat pääosin normaalia talousmetsää, joissa on tehty vuosien varrella laajoja hakkuita ja alueet ovat tällä hetkellä pääosin eri-ikäisissä taimikko- ja nuoren metsän vaiheissa. Osa alueesta on myös täysikasvuista hakkuukypsää metsää. Paju- ja Hepolammen alueilla on myös peltoalueita. Kaava-alueen rannat on pääosin kovapohjaisia. Osalla rantoja on vanhoista vesijätöistä muodostettuja kapeita (n. 10-30 m) rantatiloja, jotka omistaa eri maanomistaja kuin niiden takana olevat alueet. Kaavalla on tarkoitus osoittaa maankäyttö rantaan saakka koko kaava-alueella. Kaava-aluetta käsitellään siten yhtenä kokonaisuutena. Eri maanomistusyksikköjen mitoitus määräytyy pääsääntöisesti kullekin tilalle lasketun ja osoitetun rantaviivamitoituksen perusteella 2.1.2 Luonnonympäristö ja selvitetyt luontoarvot Kaava-alueelta tehtiin luontoselvitykset kesällä 2013 sekä täydennettiin selvityksiä vielä OAS ja luonnosvaiheen lausuntojen perusteella kesällä 2014. Alueelta ei löytynyt erityisiä suojelukohteita tai -lajeja. Otteet selvitysten yhteenvedoista: Vuoden 2013 selvitys: Inventoidulla suunnittelualueella ei ole Luonnonsuojelulain 29 mukaisia suojeltavia luontotyyppejä eikä Metsälain 10 tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Vesilain (Vesilaki 1961/264, 15a ja 17a ) tarkoittamia suojeltavia pienvesiä kuten luonnontilaisia lähteitä ei suunnittelualueella ole. Alueella ei ole perinnemaisemakohteita eikä perinnebiotooppeja. Kaikki alueen metsät ovat talousmetsäkäytössä. Mustaniemen itäpään pienellä metsäalueella on vanhan metsän tunnuspiirteitä (runsaasti lahopuuta ja kolopuita). Alueella ei havaittu liito-oravia, mutta lohkon 6 alueella on lajille tyypillistä elinympäristöä. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy tai pesii pohjantikka palokärki, pyy ja teeri. Lisäksi läheisen Sikoselän ja Keurusselän pesimälinnustoon kuuluu laulujoutsen, kuikka ja kalatiira, jotka kaikki ovat myös Lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin kuuluva rantasipi pesii alueella kahden parin voimin. Alueella ei ole lepakoiden talvehtimispaikoiksi sopivia louhikoita. Lepakoita saattaa pesiä alueen vapaa-ajan asunnoissa. Järven ranta-alueet ovat tyypillistä saalistusaluetta mm. vesisiipoille. Alueella ei havaittu uhanalaista putkilokasvilajistoa.(suomen Luontotieto Oy v. 2013). Koko luontoselvitys on selostuksen erillisliitteenä.
5 Vuoden 2014 täydennysselvitys Mustaniemen korpilaikku on pienialainen ja lajistoltaan tavanomainen. Kohteen luontoarvot tulevat häviämään tuulenkaatojen poistamisen yhteydessä. Sikoniemen kärjessä sijaitseva kevättulvien alle ajoittain jäävä niukkakasvuinen alue ei ole tulvametsä luontotyyppiä. Alue on hiekka /moreenipohjaista eikä kohteella esiinny tulvametsille tyypillistä kasvillisuutta. Varpujen puuttuminen alueelta johtuu säännöllisestä tulvimisesta ja myös jäiden runtelusta, joka näkyy myös puuston kuolemisena. Lintudirektiivin liitteen I lajeista alueella esiintyy tai pesii palokärki, pyy ja teeri. Lisäksi läheisen Sikoselän ja Keurusselän pesimälinnustoon kuuluu laulujoutsen, kuikka ja kalatiira, jotka kaikki ovat myös Lintudirektiivin liitteen I lintulajeja. Kansallisessa uhanalaisluokituksessa silmälläpidettäviin (NT) lajeihin kuuluva rantasipi pesii alueella neljän parin voimin. Koko selvitys on kaavaselostuksen erillisliitteenä. 2.1.3 Rakennettu ympäristö 2.1.4 Maanomistus 2.1.5 Palvelut 2.1.6 Vesistö Kaava-alueet on pääosin rakentamatonta metsätalousmaata. Kaava-alueella on vanha Seppälän tilan talouskeskus Pajulammen alueella sekä 2 kpl aiemmin rakennettuja loma-asuntoja Keurusselän alueella. Alueella on yksityinen laavu Hinkanniemen kannaksella, joka on ollut jokamiehen oikeuden perusteella käytettävissä. Hotelli Keurusselän virkistyskäyttöreitit on osoitettu kaava-alueella Hinkanniemen yksityistietä pitkin niemen laavulle ja edelleen vesistöä pitkin ( talvella ladut ) takaisin hotellialueelle. Muilta osin kaavaalueelle ei ole osoitettu nykyisin ulkoilureittitoimintoja. Alueella on metsäautotie- ja tonttitiestö nykyisille rakennuspaikoille sekä tiestöä Sikoniemen keskiosaan saakka. Kaavamuutosalueet ovat yksityis- ja yhtiöomistuksessa. Lähimmät kaupalliset, kunnalliset ja muut peruspalvelut saa Keuruun keskustasta (noin 7 km autolla). Keuruun kaupungin liikuntapuisto sijoittuu kaava-alueen pohjoisosan tuntumaan. Keurusselän vesistö Kokemäenjoen vesistöön kuuluva Keuruun reitin suurin järvi, joka laskee Mäntän kautta edelleen länteen Näsijärveen. Vesistö on keskisyvyydeltään matalahko järviallas. Vesistölle on luonteenomaista vedenkorkeuden suuret vaihtelut. 2.2 Suunnittelutilanne 2.2.1 Aluetta koskevat suunnitelmat ja muut kaavat
6 Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaava Maakuntakaavassa ja 4:ssä vaihemaakuntakaavassa kaava-alueet kuuluvat pääosin matkailua ja sitä tukevien palvelujen laajempaan aluevaraukseen Keurusselän hotellin ympäristössä. Sikoniemen alue kuuluu useita saaria käsittävään virkistysaluevaraukseen. Aluekuvauksen mukaan Keurusselän saaret on matkailun ja virkistyksen kehittämisaluetta sekä veneulkoilualuetta. Maakuntakaavan ohjeellinen moottorikelkkareitti kulkee vesistössä kaava-alueen läpi. Pajulammen ja Hotellialueen pohjavesialuerajaukset ulottuvat osalle kaava-aluetta. Liitekartta Yleiskaava Alue sijoittuu osittain Keurusselän hotellialueelle 1980 luvulla laaditun osayleiskaavan rajausalueelle. Osayleiskaavaa ei ole laadittu oikeusvaikutteisena. Liitekartta Ranta-asemakaava Kaava-aluerajaus ulottuu 1980-luvulla laadittuun Keurusselän hotellialueen rantaasemakaavaan pieneltä osin korttelin 14, RA/2 alueella. Kaavaa on tältä osin tarkoitus muuttaa soveltuvaksi laadittavan kaavan ratkaisuihin. Ote ranta-asemakaavasta liitteenä. Kaava ei ole toteutettu voimassaolevan kaavan osalta. Kaava-aluerajaukselle sijoittuva voimassaolevan ranta-asemakaavan osa on osoitettu korttelina 14 RA2, jolle saa rakentaa enintään 15 loma-asuntoa ja enintään 1200 k-m2. Loma-asunnot ovat kaavan mukaan yhteisrantaisia ja ns. loma-osaketyyppisiä. Ote ranta-asemakaavasta liitteenä. Rakennusjärjestys Pohjakartta Keuruun kaupungin uusi rakennusjärjestys on hyväksytty 20.5.2013. Alueelle on laadittu laserkeilausaineistoon ja maastotietokantaan pohjautuva kaavoituksen pohjakartta 1:2000. Pohjakartta on hyväksytty xx.xx.2014. 3. KAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Kaavan suunnittelun tarve Kaavan suunnittelun tarve on tullut ajankohtaiseksi alueen yksityisten maanomistajien päätöksestä suunnitella kaavallisesti entisen Seppälän tilan ranta-alueet loma-asutuksen ja metsätalouden tarpeisiin. Myös virkistyskäyttömahdollisuudet huomioidaan pääasiassa Hinkanniemen ja Sikoniemen alueilla. Kaavan avulla on mahdollisuus järjestää myös kaava-aluerajaukselle sijoittuvien Finsilvan kapeiden rantatilojen liittäminen takana oleviin tiloihin.
7 3.2 Suunnittelun käynnistäminen ja päätökset Kaavan ja -muutoksen laatiminen on käynnistynyt maanomistajien vireilletuloilmoituksella Keuruun kaupungille (8.2013). Kaava-alueeseen liittyi 10.2013 aikana Finsilva Oyj kaava-aluerajauksella omistamiensa kapeiden rantatilojen osalta. Kaavan osalta on järjestetty MRA:n 26 :n mukainen viranomaisneuvottelu 20.11.2013 sekä alkuneuvottelu maanomistajien ja kaupungin kanssa 23.10.2013. Kaavahakemus on käsitelty kaupunginhallituksessa 25.11.2013. Keuruun kaupunki on kuuluttanut kaavan vireilletulleeksi maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaisesti vireille 16.12.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä kaupunginvirastossa. Osallisilla on ollut oikeus esittää mielipiteensä asiassa joko suullisesti tai kirjallisesti osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu kaavaan liittyviä tavoitekommentteja Keski-Suomen Liitolta sekä yksityiseltä maanomistajalta. Keski-Suomen Museolla ei ollut huomauttamista osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Keuruun Luonnonystävät ry ja Suomenselän lintutieteellinen yhdistys ry. ovat antaneet myös mielipiteitä ja näkemyksiä alueen maankäyttötavoitteista ja luontoarvoista. 3.3 Osallistuminen ja yhteistyö 3.3.1 Osallisluettelo Maanomistajat ja asukkaat, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Viranomaiset: - Keuruun kaupunki - Keski-Suomen ELY-keskus - Keski-Suomen Liitto - Keski-Suomen maakuntamuseo Yhteisöt: - Tiusalan jakokunta / kalastuskunta - Hotelli Keurusselkä - Keurusseudun Luonnonystävät ry. - Suomenselän Lintutieteellinen yhdistys ry. 3.3.2 Vireilletulo
8 Kaava laitettiin vireille 8.2013 aikana. 3.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pidetty nähtävillä 16.12-3.1.2014 aikana. Kaavamuutoksesta on pidetty MRL:n 66 :n mukainen aloitusneuvottelu 20.11.2013. Kaavasta on pidetty myös alkuneuvottelu Keuruun kaupungin ja maanomistajien kesken 23.10.2013. Kaavaluonnos on pidetty MRL:n mukaisesti nähtävillä kaupungin virastossa 30 päivän ajan 14.4-15.5.2014 välisen ajan ja osallisilla on ollut oikeus lausua siitä mielipiteensä. Viranomaisosallisilta on pyydetty luonnosvaiheessa lausunnot. Kaavaluonnoksesta on saatu viranomaislausunnot sekä kaksi yhdistysten lausuntoa sekä yksi yksityisen mielipide. Kaavanlaatija on antanut lausunnoista ja mielipiteestä vastineet, LIITE, jossa on myös referoitu lausunnot ja saatu mielipide. Kaavaluonnos on kehitetty kaavaehdotukseksi lausuntoja ja mielipidettä mahdollisuuksien mukaan osallisten vuorovaikutuksena huomioiden, maanomistajien kuulemisella sekä kaavanlaatijan muulla harkinnalla kaavakokonaisuuden osalta. Muutoksia kaavaluonnosvaiheen jälkeen on tehty osallisten vuorovaikutuksena mm., - Sikoniemen länsikärki osoitettu MY-alueena alueen alavuuden ja ympäristöarvojen perusteella - Mustaniemeen osoitettu luo-aluevaraus korpilaikun osalta - Kaava-alueelle lisätty EN-muuntamoalueita ja ET/sv sammutusvedenottoalueita - Hinkankannakselle osoitettu VR/v alueravaus ulkoilu- ja veneilyä varten - Mustalahdesta siirretty yksi RA-rakennuspaikka kauemmaksi tilasta 2-173 annetun mielipiteen johdosta. - Mitoituslaskelmasta poistettu Sikoniemen länsikärjen mitoitusosuus - Mitoituslaskelmaan lisätty Finsilva Oyj:n kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien tilojen osalta niiden käytetyt mitoitukset ja rantaviivamäärät. - Kaavaselostusta ja kaavamääräyksiä on tarkistettu ja korjattu lausuntojen mukaisesti. - RA-rakennuspaikkojen laajuuksia on osin tarkistettu ja lisätty rakennusalat Kaavaehdotus pidetään nähtävillä 30 päivän ajan ja siitä pyydetään tarvittavat lausunnot.
9 Osallisilla ja kunnan jäsenillä on oikeus tehdä tarvittaessa muistutus asiassa ja saada kaupungin perusteltu vastine muistutukseen. Kaavaehdotuksesta pidetään nähtävilläolon ja lausuntojen / muistutusten saannin jälkeen tarvittaessa MRA:n 26 :n mukainen toinen viranomaisneuvottelu. Kaavan hyväksymisen (kaupunginvaltuusto) jälkeen muistutuksen tehneille lähetetään kirjallinen tieto kaavan hyväksymisestä. 4. RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1 Yleistä Kaavalla on osoitettu 2 vanhaa ja 31 uutta omarantaista RA-rakennuspaikkaa sekä vanha maatilan talouskeskus AM-alueena. Sikoniemeen on osoitettu maakuntakaavan mukaisesti VR/v vene- ja muuta ulkoilua palveleva noin 4 ha:n suuruinen aluevaraus sekä Hinkankannakselle pienempi VR/v alue. Sikoniemeen on osoitettu ulkoilureittiyhteydet VR/v alueille pääosin nykyisiä tieyhteyksiä pitkin. Sikoniemen ja Hinkanniemen alueet on osoitettu metsätalousalueina, joilla on ulkoilun ohjaamistarvetta (MU), Hepolammen rantaan on osoitettu SM-alue arkeologisen selvityksen mukaan. Sikoniemen länsikärki on osoitettu MY-alueena alueen alavuuden ja luontotekijöiden perusteella. Mustaniemen alueelle on osoitettu lausunnoissa esitetty ja luontoselvityksessä tutkittu pieni korpialue luo-aluerajauksella ohjaamaan sen säilymistä metsätaloudessa. Kaava-alueelle on osoitettu lausuntojen perusteella EN-puistomuuntamoalueita ja ET/ sv sammutusvedenottoalueiden varauksia. Muut alueet on osoitettu metsätalousalueina (M). Voimassaolevan ns. hotellialueen ranta-asemakaavan rakennuspaikan 14 RA2 rakennusoikeudet siirretään omarantaisina Hinkanlahdesta toisaalle kaava-alueelle, perusteena kaavan tavoite säilyttää Hinkanlahti pääosiltaan rakentamattomana sen nykyisen luonnontilaisuuden, maisemallisten tekijöiden kannalta sekä hotellin ja lomaosakealueen läheisten virkistysreittivarausten vuoksi. 4.1.1 Emätilaselvitys ja mitoitus Kaava-alueelta ja myös kaava-alueen ulkopuolisilta Finsilva Oyj:n tilojen osalta on tehty emätilaselvitys. Yksityisten omistamien tilojen emätilana on Seppälän tila 2-229, josta on lohottu v.1959 jälkeen muut kaava-alueen tilat lukuun ottamatta Finsilva Oyj:n omistamia tiloja. Finsilvan tilat ( 3 kpl ) ovat kaikki alun perin myös emätiloja ja niiden osalta on selvitetty aiemmin niiden alueilta Tyrisevänjärvellä lohotut sekä Keurusselän hotellialueen ranta-asemakaavan mukaiset käytetyt rakennusoikeudet.
10 Seppälän tilasta on muodostettu tähän mennessä v. 1959 jälkeen 3 kpl rakennettuja lomarakennustontteja. Finsilva Oyj:n rantatilat ( 3 kpl ) ovat osia laajemmista pääosin Tyrisevänjärven alueella sijaitsevia tiloja. Mitoituslaskelman mukaan Keurusselän rannoilla olevien kapeiden rantatilojen laskennallisia rantarakennusoikeuksia ei ole käytetty Tyrisevänjärven ranta-asemakaavassa eikä Keurusselän hotellialueen voimassaolevassa ranta-asemakaavassa. Kaavaa varten on laskettu alueen luonnollinen ja ns. muunnettu rantaviiva. Muunnoksessa on käytetty samoja perusteita kuin Jukojärven Pohjoisjärven osayleiskaavassa. Kaava-alueella on luonnollista rantaviivaa noin 7.81 km ja muunnettuna noin 5.2 km. Keurusselän alueella on käytetty suurvesistönä mitoitusnormia 7 loma-as/ muunnettu rkm ja muiden vesistöjen alueilla 5 loma-as/ muunnetu rkm. Mitoitustaulukko on selostuksen liitteenä. Kaava-alueelle osittain sijoittuvat Finsilva Oyj:n kapeat, itsessään rakentamiskelvottomat ( rakennusten rantaetäisyydet eivät täyty sekä osittain tilojen alavuus ) tilat rantatilat on huomioitu rantaviiva- ja mitoituslaskennassa samalla tavalla kuin suoraan rantaan rajoittuvat yksityisten tilat. Finsilvan tilojen takana olevien tilojen maanomistajat ja Finsilva sopivat kaavoitukseen perustuen keskenään yhtiön kapeiden rantatilojen osalta niiden liittämismenettelyistä yläpuolisiin tiloihin. Kaava-alueella on ennestään rakennettuna 2 lomarakennustonttia sekä vanha maatilan talouskeskus Seppälän kantatilalle. Rakennetut rakennuspaikat sekä kaavaalueeseen kuulumaton RA-rakennuspaikka ( tila 2-173 ) on huomioitu kokonaismitoitusarvossa. Finsilvan kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevien rantatilojen mitoitukset on huomioitu laskelmassa. Kaava-alueen ulkopuolisilla Finsilvan emätiloista lohotuilla rantatiloilla ei ole laskelman mukaan käytetty kaava-alueelle sijoittuvien tilanosien laskennallista rantarakennusoikeutta. Emätila ja mitoitustaulukko liitteenä. 4.2 Aluevaraukset 4.2.1 Loma-asuntojen korttelialueet (RA) Loma-asuntorakennusten korttelialue. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden yksiasuntoisen loma-asunnon ja siihen liittyviä talousrakennuksia, joista yksi saa olla vierasmaja. Rakennuspaikan rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 10 % rakennuspaikan pinta-alasta. Vierasmajan kerrosala saa olla enintään, rakennuspaikan ollessa yli 3000 m2, 40 m2 ja jos rakennuspaikka on yli 5000 m2, enintään 60 m2. Rakennukset tulee sijoittaa keskiveden mukaisesta rantaviivasta seuraavasti, kerrosala pienempi kuin 150 k-m2, vähintään 30 m, kerrosala suurempi kuin 150 k-m2, vähintään 40 m ja kerrosalan ollessa yli 200 k-m2, vä-
hintään 50 m. Erillisen saunarakennuksen kerrosala saa olla enintään 25 k-m 2 sekä savusaunarakennuksen enintään 15 k-m2. Erillinen saunarakennus ja savusauna tulee sijaita vähintään 15 m:n etäisyydellä keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Erillisiä rakennuksia saa olla rakennuspaikalla enintään 6 kpl. Loma-asuntorakennus tulee sijoittaa vähintään 10 m ja muut rakennukset vähintään 5 m rakennuspaikan rajoista 4.2.2 Maatilan talouskeskuksen alue (AM) Maatilan talouskeskuksen korttelialue. Alueelle saa rakentaa yhden uuden asuinrakennuksen vanhan asuinrakennuksen lisäksi sekä maatilatalouden käyttöön tarkoitettuja talousrakennuksia. Talouskeskusta varten saa rakentaa erikseen osoitetulle rakennusalalle Pajulammen rantaan saunarakennuksen, jonka kerrosala saa olla enintään 25 k-m2 sekä toisen savusaunarakennuksen enintään 15 k-m2. Saunarakennukset tulee sijoittaa vähintään 15 m etäisyydelle keskiveden mukaisesta rantaviivasta. Koko korttelin kerrosala saa olla enintään 15 % korttelin pinta-alasta. Maatilan pihapiiri on kulttuurihistoriallisesti arvokas, jonka päärakennuksen rakennushistorialliset arvot tulee säilyttää. Pihapiirin merkittävissä muutos- ja korjaustöissä tulee pyytää Museoviranomaisen lausunto ennen rakennus- ja toimenpideluvan myöntämistä ( sk, alueen osa merkintä ). Seppälän tilan talouskeskus on mainittu Keski-Suomen Museon rakennustutkimuksessa v. 2013. 4.2.3 Metsätalousalue, jolla erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU) Metsätalousalue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Alueen metsänhoidossa tulee huomioida rantamaisemalliset tekijät ja ulkoilun ohjaamistarpeet. 11 4.2.4 Metsätalousalue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja ( MY ) Metsätalousalue, jolla on erityistä ympäristöarvoja. Alueen metsänhoidossa tulee erityisesti huomioida kohteen ympäristöarvojen säilyminen. Sikoniemen länsikulmassa sijaitseva kohde on alavaa runsaspuustoista rantametsää, joka ei kuitenkaan luontoselvityksen mukaan täytä virallisia tulvametsäalueen ominaisuuksia. 4.2.5 Metsätalousalue (M) Muu osa alueesta on osoitettu nykyisen käyttötarkoituksen mukaisena metsätalousalueena. rantamaisemalliset näkökohdat huomioonottaen. Alueelle sijoittuu Mustaniemen kaakkoiskärjessä Hinkanlahteen rajoittuva rantamaiseman kannalta arvokas niemenkärki, joka tulee pitää puuston osalta peitteisenä ja muuten luonnontilaisena ( s/mai, alueen osamerkintä ). Merkinnällä korostetaan koko Hinkanlahden osoittamista vapaa-alueena M ja MU merkinnöin. 4.2.6 Muinaismuistoalue (SM) Muinaismuistoalue. Alue on rauhoitettu muinaismuistolain perusteella. Alueella
suoritettavista metsänhoidollisista toimenpiteistä tulee pyytää Museoviranomaisen lausunto. Alue sijoittuu Hepolammen ja maantien välimaastoon. 12 4.2.7 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v/k) Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue. Alue on tarkoitettu lyhytaikaiseen rantautumiseen, muuhun oleskeluun ja ulkoiluun. Alueelle saa rakentaa veneily- ja ulkoilukäyttöä varten tarvittavia rakenteita ja laitteita. Alue on tarkoitettu yleiseen käyttöön ( kunta ). Alueelle on jo valmis tieyhteys Sikoniemen alkupäähän saakka ja siitä eteenpäin yhteys on osoitettu uutena ulkoilureittinä. 4.2.8 Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue (VR/v ) Veneilyn ja ulkoilun käyttöön osoitettu virkistysalue. Alue on tarkoitettu lyhytaikaiseen rantautumiseen, muuhun oleskeluun ja ulkoiluun. Alueella on rakennettu laavu. Alueelle saa rakentaa veneily- ja ulkoilukäyttöä varten tarvittavia rakenteita ja laitteita. Alue on tarkoitettu toteuttavaksi kunnan ja maanomistajan välisellä sopimuksella, alueen maanomistus on tarkoitus jäädä nykyiselle maanomistajalle. Alueelle tulee valmis tieyhteys, joka on osoitettu ulkoilureittinä hotellialueelta. 4.2.9 Energiahuollon alue ( EN ) Alue on tarkoitettu puistomuuntamoa varten. Alueelle saa rakentaa sähkönjakelua varten tarpeellisen muuntamorakennelman. 4.2.10 Luonnontilainen sammutusvedenottoalue ( ET / sv ) 4.2.11 Tekninen huolto 4.2.12 Tiealueet Alueelta voidaan tarvittaessa ottaa sammutusvettä tulipalojen torjuntaan. Alueelle tulee varata esteetön pääsy maastossa. RA-rakennuspaikkojen jätevesihuolto on toteutettava haja-asutusalueiden jätevesiasetuksen ( 209/ 2011 ) mukaisesti. Käyttövesi saadaan rakennettavista yhteisistä tai rakennuspaikkakohtaisista kaivoista. Kaava-alueen yhteiset jätehuoltopisteet on tarkoituksenmukaista sijoittaa eri korttelialueille tulevien pääsyteiden alkupäähän. Sähköverkkoa rakennetaan tarpeen mukaan kaava-alueelle. Tiealueet on osoitettu ohjeellisina metsätalousalueilla. Rakennuspaikkojen tarvitsemat tiet ovat osalla aluetta jo valmiita.
13 5. KAAVAN VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 5.1 Vaikutusten arviointi 5.1.1 Maakuntakaava Kaava edistää maakuntakaavan tavoitteita kehittää Keurusselän hotellialueen ympäristön toimintoja matkailua tukeviin ja virkistyksen tarpeisiin. Maakuntakaavan mukaan alueella on sallittua matkailupalveluja tukeva rakentaminen. Sikoniemen osalta kaava tarkentaa kaavoitusjärjestelmän periaatteen mukaisesti detaljikaavoituksella ylemmänasteista kaavaa. Sikoniemen alueella jää mahdollisuus edelleen laajasti toteuttaa virkistys- ja ulkoilureittitoimintoja ja käyttää niemen MU-alueita ja rantoja jokamiehen oikeuden perusteella VR/v alueen ulkopuolella. Maakuntakaavassa osoitettu moottorikelkkareitistö voidaan toteuttaa kaavassa osoitetun Hinkanniemen VR-alueen läpi, jolloin kelkkailussa voidaan hyödyntää Hinkanniemessä jo olevaa laavua ja jatkossa rakennettavia muita retkeilyvarustuksia, samoin Sikoniemen kaakkoiskulman VR /v aluetta voidaan hyödyntää moottorikelkkareittien osalta. Maakuntakaavan pohjavesiä koskeva suojelumääräys on huomioitu kaavamääräyksissä, pohjavesialuerajaus ulottuu vain pienelle osalle kaava-aluetta Mustaniemenlahden pohjoispuolella, Hepolammen ja Pajulammen kaavaosalla pohjavesialue ulottuu kokonaan kaava-aluerajaukselle ja on huomioitu. 4. vaihemaakuntakaavan suunnittelumääräyksen mukaisten reitistöjen ja virkistysalueiden verkoston toteuttamisen osalta sekä maisema- ja ympäristöarvojen säilymisen ja kehittämisen osalta, kaavassa on huomioitu em. tavoitteet ja osoitettu alueelle soveltuviin paikkoihin virkistysaluevarauksia, MU-aluevarauksia, MYaluevaraus, ulkoilureittejä sekä RA-aluevarausten sijoituksilla ja kaavamääräyksillä ohjattu alueen rakentumista huomioimaan maisematekijät ja ympäristöarvot. 5.1.2 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Koska kyseessä on maanomistajien ranta-asemakaava, kaavan yhdyskuntataloudelliset julkiset vaikutukset ovat rajoitettuja. Kaavaan tulevan loma-asutuksen uudet rakennuspaikat tukevat omalta osaltaan Keurusselän hotellialueen matkailu- ja muiden palvelujen kysyntää ja kehittämistä. Kaavan yhdyskuntatekniset kustannukset koostuvat kaavateiden, kiinteistökohtaisen vesihuollon, sähköverkoston, rakennusten ja piha-alueiden rakentamiskustannuksista. Koska kyseessä on maanomistajien toteutettava kaava, kustannukset jäävät myös nykyisten ja tulevien tontinomistajien kustannettavaksi. Keuruun kaupungille kaavasta aiheutuu VR/v alueiden toteuttamiskustannuksia. 5.1.3 Ympäristö- ja maisemavaikutukset Kaavalla ei tule olemaan käytännössä heikentäviä vesihuollon ympäristövaikutuksia Keurusselän vesistön tilaan haja-asutusta koskevan jätevesiasetuksen käsittelysäännökset huomioiden. Alueen luontoarvot on kartoitettu vuosina 2013 ja 2014 liito-oravien pesimälinnuston ja arvokkaiden elinympäristöjen osalta. Erityisiä suojeltavia lajeja tai arvokkaita elinympäristöjä ei selvityksissä todettu. Kaavassa
on huomioitu useiden alueen lahdenpohjien jättäminen vapaa-alueiksi ja sitä kautta osoittamaan elinympäristöjä mm. vesi- ja metsälinnuille. Sikoniemen länsikärjen alava osuus on osoitettu MY-alueena huomioitavaksi alueen metsänhoidossa, se on myös suojaisa vapaa-alue linnuille. Koko Hinkanlahti on osoitettu vapaa-alueena mm. lintujen suojaisaan oleskeluun ja pesintään sekä rantamaiseman suojeluun. Kaava-alueelle jää yhtenäisiä vapaita ranta-alueita noin 5.2 km (n. 68 % rantaviivasta, vapaata luonnollista rantaa ). Rakennuspaikkojen alueina on osoitettu noin 2.4 km (n. 32 %) koko rantaviivasta. Kaavaan jää luonnontilaisia yhtenäisiä vapaita ranta-alueita koko Hinkanlahti, laajat alueet Sikoniemeä ja Hinkanniemen kannasalue, edelleen Mustaniemen pohjoisranta pääosin sekä Hepo- ja Pajulammelle kaikki ranta-alueet. Kaavan maisemallisesti tärkeitä kohteita on esitetty liitekartalla. Maisemavaikutusten osalta on huomioitu sekä vesistö-, tie- ja kävelymaisematekijät. Lisäksi maisematekijöitä on huomioitu kaavassa mm. tonttien rakennusalojen sijoitteluissa ja rakentamisen vähimmäisetäisyyksillä rannasta. 14 5.1.4 Muut vaikutukset Kaavassa huomioidaan Seppälän tilan vanhan talouskeskuksen suojeluarvot Museoviranomaisten lausunnon mukaan. Kaavalla ei voida katsoa olevan erityistä muita vaikutuksia vanhaan kulttuuriympäristöön tai rakennuskantaan, koska alue on rakentamaton muutamaa vanhaa loma-asuntoa lukuunottamatta. 5.1.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Kaavakartalla on esitetty kaavamääräykset. 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1. Toteuttaminen ja sen ajoitus Kaava RA-rakennuspaikkojen toteutus tapahtuu maanomistajien omien päätösten ja aikataulujen mukaan. VR/v alueiden toteutus tapahtuu kunnan ja maanomistajien välisillä sopimuksilla. 6.2 Toteutuksen seuranta Toteutuksen seuranta tapahtuu rakennustarkastuksen yhteydessä rakennuslupakäsittelyissä ja rakennusvalvonnan määrämuotoisissa tarkastuksissa. Liitteet: 1. Yleissilmäyskartta / kaava-alueen sijainti 2. Ote maakuntakaava 3. Ote rantayleiskaava (ei oikeusvaikutteinen) 4. Voimassaoleva ranta-asemakaava / muutosalueen rajaus 5. Kaava-alueen maisemallisesti tärkeät kohteet, kartta
15 6. Mitoituslaskelmataulukko 7. Emätilaselvitys 8. Tilastolomake Erilliset liitteet: - Luontoselvitykset v. 2013 ja v. 2014, Suomen Luontotieto Oy - Arkeologinen selvitys, v. 2013, Mikroliitti Oy - Kaavanlaatijan vastineet lausuntoihin ja mielipiteeseen, ( koskee kaavaluonnosta 1.2014 ) KAAVAKARTTA 1:2000 + erilliset määräykset kaavakartta A3 koossa, ~ 1:7000
RANTA-ASEMAKAAVA KAAVA-ALUET LIKIM. RAJAUS 2-229 2-247 2-171 2-169 2-248 2-171 2-170 2-229 6-158 21-0 2-247 6-94 2-249 6-149
K-S maakuntakaava, OTE Kaava-aluerajaus likim. s E mv EO/tu st Keurusselkä
KEURUSSELKÄ OSAYLEISKAAVA 1980 ( ei oikeusvaikutteinen )
voimassaoleva ranta-asemakaava, ote kaava-aluerajauksella
KEURUSSELKÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAISEMALLISESTI TÄRKEÄT KOHTEET TIENVARSI VESISTÖMAISEMA ULKOILUMAISEMA ULKOILUREITTI MAISEMA VESISTÖMAISEMA VESISTÖMAISEMAT
KEURUSSELKÄ RANTA ASEMAKAAVA MITOITUSLASKELMA täydennetty 9.2014 / JP TILA / TILAT RANTAVIIVA, KM MITOITUSARVOT, VESISTÖT yhteensä RAKENNUSOIKEUS KPL/ TONTIT sijainti ym. Tietoja luonnoll. muunnettu 7 la/ mrkm 5 la/ mrkm käytetty mitoitus jäljellä Lisätiedot Keurusselkä Hepo, Pajulampi määrä kpl KPL KPL Emätila : Seppälä 249 411 2 229 Tyrisevänj. ( ei kaava al ) 2 229/2 172 Hinkanlahti, Mustaniemi ja lahti 0.70 0.40 2.80 2.80 1 3 2 ( sis. tilan 2 169, lohottu rantatila ) 2 175, 2 169 2 229 Pajulampi 0.35 0.16 0.80 0.80 0.5 1 0 ( sis. talousk.+ sauna rak.oikeus ) 2 229, 2 248 ranta asemakaava, Hinkanl. RA2 / 15 as. 2.0 2 2 ( mitoitus, omarant. 1 rak.paikka/n 7.5 kpl kaavan mukaista yhteisrantaista loma asuntoa) 6 158 / FS ^) Rantatila, Finsilva; Hinkanlahti, niemi 1.05 0.73 5.11 5.11 5 5* ( laskennallinen rak.oikeus ) yht. 2.10 1.29 10.71~11 1.5 11 9 2 247 Pajulampi 0.14 0.04 0.20 0.20 0 0 0 2 247 Hepolampi 0.22 0.20 1.00 1.00 0 1 1 6 81, 6 126 Keurusselkä, Hinkanlahti, niemi 1.20 0.63 4.41 4.41 1 5 4 ( sis. tilan 21 0, lohottu rantatila ) 2 247, 21 0 Yht. 1.56 0.87 5.61~6 1 6 5 2 249 Keurusselkä, Sikoniemi 1.40 1.16 8.12 8.12 0 8 8 6 149/ FS ^) Rantatilat, Finsilva, Sikoniemi 0.82 0.82 5.74 5.74 0 6 6* ( laskennallinen rak. oikeus ) 6 94 / FS ^) Sikoniemi, länsikulma, Finsilva 0.65 0.30 0 0 0 0 0 ( alueen korkeussuhteiden takia ei rak.kelpoinen) Yht. 2.87 2.28 13.96~14 0 14 14 2 170/ 171 Mustaniemi ja Mustalahti 0.52 0.37 2.59 2.59 1 3 2 ( sis. tilan 2 173, lohottu ) 6 158/FS Rantatilat, Finsilva, Mustaniemi, lahti 0.76 0.43 3.01 3.01 0 3 3* ( laskennallinen rak.oikeus ) Yht. 1.28 0.80 5.60~6 1 6 5 Yhteensä 7.81 5.24 3.5 37 33 FINSILVA MITOITUSTARKASTELU KAAVA ALUEEN ULKOPUOLISILLA ALUEILLA EMÄTILOJEN OSALTA Finsilva tilat kaava alueen ulkopuolella ( Tyrisevänjärvi ja Keurusselkä ) 6 94, 6 149, 6 158 + aiemmin lohottu tila 32 0 7.47 5.63 4.90 25.3 30.20 ~30 30 30 0 ( Kaava alueen tilanosien laskennallista mitoitusta ei ole käytetty kaava alueen ulkopuolisilla alueilla Tyrisevänjärvellä eikä Keurusselän ( tila 32 0 ) alueella ) *) laskennallinen rakennusoikeus, jota ei voida käyttää ilman taustatilan aluetta Tilan 32 0 ( nykyinen ranta as.kaava ) mitoitus muunnettu ^) FS = Finsilvalle kuuluva emätila kertoimella, 1 omarant.rakpaikka/ n. 7.5 kpl kaavan mukaista yhteisrantaista loma asuntoa Käytetyt rantaviivan muunnoskertoimet : Kerroin = 0% alle hehtaarin saaret ja alle 50 metriä leveät niemet Kerroin = 25% alle 100 metriä leveät lahdet ja salmet Kerroin = 50% 50-100 metriä leveät niemet 100 200 metriä leveät lahdet ja salmet Kerroin =75% 100 150 metriä leveät niemet 200 300 metriä leveät lahdet
EMÄTILASELVITYS
Liite Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Keuruu Täyttämispvm 30.9.2014 Keurusselkä, ranta-asemakaava ja -kaavan muutos Kaavan nimi Hyväksymispvm Ehdotuspvm 30.9.2014 Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 16.12.2013 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 108,2317 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] +105,0177 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 3,2140 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] 7,81 Rakennuspaikat [lkm] 34 Omarantaiset Ei-omarantaiset 1 Lomarakennuspaikat [lkm] 33 Omarantaiset 33 Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 108,2317 100 13115 0,01 +105,0177 +10915 A yhteensä 1,0164 0,9 1525 0,15 +1,0164 +1525 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4,3389 4,0 +4,2572 R yhteensä 14,5389 13,4 11550 0,08 +11,4066 +10350 L yhteensä E yhteensä 0,0507 0,1 +0,0507 S yhteensä 0,1151 0,1 +0,1151 M yhteensä 88,1717 81,5 40 +88,1717 +40 W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä Rakennussuojelu Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Yhteensä 108,2317 13115 0,01 +105,0177 +10915 A yhteensä 1,0164 0,9 1525 0,15 +1,0164 +1525 AM 1,0164 1525 0,15 +1,0164 +1525 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä 4,3389 4,0 +4,2572 VR/v/k 3,7879 +3,7879 VR/v 0,5510 +0,5510 VL -0,0817 R yhteensä 14,5389 13,4 11550 0,08 +11,4066 +10350 RA 14,5389 11550 0,08 +11,4066 +10350 L yhteensä E yhteensä 0,0507 0,1 +0,0507 EN 0,0308 +0,0308 ET/sv 0,0199 +0,0199 S yhteensä 0,1151 0,1 +0,1151 SM 0,1151 +0,1151 M yhteensä 88,1717 81,5 40 +88,1717 +40 M 52,4992 40 0,00 +52,4992 +40 MU 20,7001 +20,7001 MY 2,4531 +2,4531 W yhteensä