Riitta Rajala (toim.) KERHOT HYRRÄÄMÄÄN -näkökulmia ja malleja koulun kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen Oppaat ja käsikirjat 2011:11
Oppaat ja käsikirjat 2011:11 Riitta Rajala (toim.) KERHOT HYRRÄÄMÄÄN -näkökulmia ja malleja koulun kerhotoiminnan vakiinnuttamiseen
Opetushallitus ja tekijät Oppaat ja käsikirjat 2011:11 ISBN 978-952-13-4793-1 (nid.) ISBN 978-952-13-4794-8 (pdf) ISSN-L 1798-8950 ISSN 1798-8950 (painettu) ISSN 1798-8969 (verkkojulkaisu) Taitto: Enterno Media Oy www.oph.fi/julkaisut Juvenes Print Tampereen Yliopistopaino Oy 2011
Sisältö Esipuhe...6 1. Koulun kerhotoiminta...7 1.1 Koulun kerhotoiminta osana Perusopetus paremmaksi ohjelmaa...8 1.2 Kerhotoiminnan rahoituksella suuri merkitys toiminnalle...9 1.3 Harrastusmahdollisuus kaikille...10 1.4 Kerhotoiminnan kehittämisen pilotointihanke vakiinnuttamisen tueksi...12 2. Vanhemmat koulussa...14 3. Opettaja kerhonohjaajana...16 4. Kerhohyvinvointia rakennetaan yhdessä kunnan eri toimijoiden kanssa (Lahti)...20 4.1 Lasten ja nuorten kasvu vastuualue kokoaa eri toimijat...20 4.2 Hajanainen kenttä edellyttää brändäystä ja markkinointia...21 4.3 Soittotunnit ja höntsäliikunta lomittuvat oppilaan arkeen...22 4.4 Toimenpiteet ja käytännön malli Lahdessa...23 5. Kerhotoiminnan vakiinnuttaminen opetuksen järjestäjän näkökulmasta (Laukaa)...25 5.1 Kerhotoiminta osana koulun toimintakulttuuria...25 5.2 Motivoinnin monet keinot...29 5.3 Peda.netin ja Veräjän käyttö kerhotoiminnan tiedottamisessa...30 6. Kerhotoiminnan vastuukysymykset ja perehdyttäminen (Laukaa)...33 6.1 Perusopetuslain mukainen toiminta koulussa...33 6.2 Vastuu ja turvallisuus koulun kerhotoiminnassa...35 6.3 Kerhonohjaajien perehdyttäminen...36 7. Näkökulmia koulun kerhotoiminnan organisointiin (Forssa)...37 7.1 Koulun ja kerhotoiminnan yhteinen aikataulu...37 7.2 Kerholaisten löytäminen ja motivointi...40 7.3 Vapaammasta toiminnasta versoo tuoreita ideoita...43 3
8. Kerhopedagogiikan kehittäminen ja resurssien hallinta (Forssa)...45 8.1 Oppilaan tarpeiden selvittäminen ja motivaation herättäminen...45 8.2 Kerhopedagogiikan tarkastelu lahjakkuuden käsitteen kautta...46 8.3 Tilaratkaisut, välineet ja materiaalit...50 9. Kerhotoiminnan suunnittelua Koulujen yhteiset kerhot (Seinäjoki)...53 9.1 Koulujen yhteiset kerhot monipuolistavat kerhotarjontaa...53 9.2 Yhteisten laadullisten kriteerien sopiminen...55 9.3 Tiedottamisen keinot...56 10. Kunnan rooli ja kuntien välinen yhteistyö (Kokkola)...57 10.1 Kerhotoiminnan kehittämisen haasteet...57 10.2 Kuntien yhteistyö kerhotoiminnassa...58 10.3 Pienten kuntien yhteistyö kuntien liitostilanteissa...59 10.4 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ja koulun kerhotoiminnan verkostoyhteistyö...62 11. Kodin ja koulun kerhotoiminnan yhteistyö (Vasa)...64 11.1 Kerhotoiminnan uudelleenrakentamisen alkumetreillä...64 11.2 Kodit ja huoltajat aktiivisiksi toimijoiksi...65 12. Monikulttuurisuus koulun kerhotoiminnassa (Vasa)...67 12.1 Monen kulttuurin edustusta...67 13. Kerhoyhteistyö kolmannen sektorin kanssa (Pori)...69 13.1 Oppilas kohtaa taiteilijan ja muita kerhonohjaajia...69 13.2 Yhteistyökumppaneiden sitouttaminen ja palkitseminen...70 13.3 Porin kolme kerhomallia...72 14. Huoltajat kerhonohjaajina ja osallistujina (Kannus)...73 14.1 Kodin ja koulun kasvatusvastuu...73 14.2 Talkooperinteet näkyvät kerhotoiminnassa...75 14.3 Käytännön toimintamalleja...76 15. Oppilashuolto ja kerhotoiminta (Kitee)...78 15.1 Kiteeläisen koulun kerhotoiminnan kehitys ja tavoitteet...78 15.2 Innostava ohjaaja kannustaa kutsukerholaisia harrastamaan...80 4
16. Lahjakkaiden kerhotoiminta (Kitee)...83 16.1 Lahjakas oppilas haastaa kerhonohjaajan...83 16.2 Erityislahjakkuuden ja vahvuuksien löytäminen...84 17. Kerhotoiminnan käytänteitä rakennemuutoksen keskellä (Varkaus)...86 17.1 Kerhoverkosto kehittyy epävarmuudesta huolimatta...86 17.2 Aluetiimijako helpottaa suunnittelua...87 17.3 Kerhotoiminnan tiedottaminen ja markkinointi...90 18. Harvaan asutun alueen kerhohaasteet (Ylitornio/Pello). 92 18.1 Kerhotoiminnan resurssit täsmäkäyttöön...92 18.2 Kustannukset kuriin kerhobussilla...96 18.3 Teknologisia sovelluksia ja kansainvälistä yhteistyötä...96 19. Kerhotoimisto yhteistyön areenana (Kangasala)...97 19.1 Mikä ihmeen kerhotoimisto?...98 20. Taito- ja taideaineet koulun kerhotoiminnassa yhteistyö eri kulttuurialan toimijoiden kanssa (Kajaani)...101 20.1 Vahva kulttuuripohja näkyy harrastuskentässä...101 20.2 Kerhotoiminta vie sirkukseen ja teatteriin...104 5
Esipuhe Koulujen kerhotoiminnalla on pitkät perinteet suomalaisessa koulussa, mutta 1990-luvun laman myötä kerhotoiminta hiipui. Kerhotoiminnan elvyttäminen alkoi osana perusopetuksen laadun parantamista vuonna 2008 ja lisärahoituksen turvin on saatu toimintaa siten, että arvioiden mukana ensi syksynä aloittaa noin 25 000 kerhoa, joissa on lähes 300 000 oppilasta. Mukana toiminnassa on yli 90 % kouluista. Kerhotoiminnalla on tärkeä merkitys, sillä se tukee mm. kodin ja koulun kasvatustoimintaa, oppilaiden osallisuutta sekä osaltaan ehkäisee syrjäytymisuhkaa. Kaikilla oppilailla tulisi olla mahdollisuus osallistua koulun kerhotoimintaan ja siksi on tärkeää, että kaikki koulut saataisiin mukaan toimintaan. Tärkeää on vakiinnuttaa nyt elvytetty kerhotoiminta ja kehittää sitä edelleen vastaamaan tämän ajan ja tulevaisuuden haasteisiin. Opetushallitus toimii koulujen kerhotoiminnan valtakunnallisena koordinoijana ja tämä julkaisun tarkoituksena on levittää eri toimijoiden hyviä käytänteitä kerhojen toteuttamismalleista, sekä toiminnan vakiinuttamisesta kaikkien opetuksen järjestäjien käyttöön. Mielenkiintoisia malleja on kehitetty ja on tärkeää että niitä voidaan levittää. Kiitos kaikille tämän julkaisun kirjoittajille. Laitetaan kerhot hyrräämään! Johtaja Jorma Kauppinen Opetushallitus 6
1. Koulun kerhotoiminta Erityisasiantuntija Riitta Rajala Opetushallitus Koulun kerhotoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (628/1998) 47 mainittua ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (Opetushallitus 2004) määriteltyä toimintaa, jonka järjestämisen periaatteet tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan ja josta koulun tulee määrätä vuosittaisessa työsuunnitelmassaan. Koulun kerhotoiminnan tavoitteet: kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten osallisuuden lisääminen mahdollisuuden antaminen sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja yhteisöllisyyden kasvamiseen mahdollisuuden antaminen onnistumisen ja osaamisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen tuottamaan omaa kulttuuriaan mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen Koulun kerhoja tilastoitiin vuosina 1990-1991 olevan n. 19 000. Viime vuosikymmenten taloudelliset vaikeudet heijastuivat myös koulujen toimintaan ja laman seurauksena kerhojen määrä supistui kouluissa. Vuonna 1998 kouluille tehdyn kyselyn mukaan kerhojen määrä oli pudonnut puoleen vuosikymmenen alun tasosta. Kerhokeskus Koulutyöntuki ry toteutti Opetushallituksen toimeksiannosta vuonna 2004 kaikille perusopetuksen kouluille kyselyn, jolla selvitettiin kerhojen määrää ja kehitystarpeita (Koulunkerhotyö - nykytila ja kehitystarpeet ). Kyselyn vastausprosentti oli 41, 3 ja se vahvisti kerhojen vähenemisen jatkuneen edelleen ja vain noin 61 % kyselyyn vastanneista kouluista järjesti kerhotoimintaa. 7
1.1 Koulun kerhotoiminta osana Perusopetus paremmaksi -ohjelmaa Kerhotoimintaa on kehitetty vuodesta 2008 osana Perusopetus paremmaksi (POP) -ohjelmaa, jota Opetushallitus koordinoi ja ohjaa valtakunnallisesti. Ikäluokkien pienentyessä opetus- ja kulttuuriministeriö on nähnyt tarpeelliseksi käyttää vapautuneet resurssit mm. kerhotoiminnan elvyttämiseen. Opetushallitus käynnisti kehittämistyön yhteistyössä alan keskeisten järjestöjen kanssa (Kerhokeskus - koulutyön tuki ry, Suomen Vanhempainliitto ry, Koululiikuntaliitto KLL ry ja Förbundet Hem och Skola i Finland r.f). Kehittämistyön tavoitteena on oppilaan kasvun tukeminen, syrjäytymisen ehkäiseminen ja monipuolisen vapaaajan toiminnan vakiinnuttaminen luontevaksi osaksi koulupäivää. Jokaisella oppilaalla tulee olla mahdollisuus osallistua säännölliseen kerhoharrastukseen läpi koko perusopetuksen. Tavoitteena on myös kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen monipuolistamalla yhteistyömuotoja ja vahvistamalla kasvatuskumppanuutta. Tavoitteita voidaan tarkastella niin oppilaan, opettajan, koulun kuin kunnankin näkökulmasta. Oppilaan kannalta tärkeintä on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja tasapainoisen kehityksen tukeminen. Onnistumisten ja osallisuuden kokemusten kautta voidaan edistää myönteisen minäkuvan kehitystä. Kerhotoiminta antaa mahdollisuuden mielekkääseen toimintaan ennen tai jälkeen koulupäivän sekä tarjoaa uusia kiinnostuksen kohteita. Kerhotoiminnan avulla voidaan edistää opettajien uusia valmiuksia ohjata oppilaita. Kerhotoiminta tarjoaa tietoja ja taitoja toiminnan kehittämisestä ja monipuolistamisesta oppilaiden erilaisten taitojen kehittämiseksi. Se antaa mahdollisuuden hyödyntää ja kehittää omaa opettajuutta, osaamista sekä innovatiivisia opetus- ja ohjausmetodeja. Toiminnan tärkeänä tavoitteena on parantaa työhyvinvointia, opettaja-oppilas suhdetta sekä kehittää opettajien välistä yhteistyötä. Koulun tavoitteena on kehittää kerhopedagogiikkaa ja ottaa käyttöön sellaisia menetelmiä ja ympäristöjä, jotka mahdollistavat kerhotoiminnan kehittämisen ja kerhojen monipuolisen hyödyntämisen. Olennaista on myös koulujen toimintakulttuurin, henkilöstön ja kotien valmiuksien kehittäminen siten, että kerhotoiminta edistäisi koulun ja alueen muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin välistä yhteistyötä. Tavoitteena on lisäksi vahvistaa yhteisöllisyyttä ja kehittää oppimisympäristöjä. 8
Kunnan tulee arvioida kehittämistyötä ja sen tuloksia, joita se voi hyödyntää kerhotoiminnan kehittämisen suunnittelussa. Tavoitteena on ottaa huomioon myös se, kuinka koulun kerhotoiminnalla voidaan tukea ja monipuolistaa oppilaiden taitoja, valmiuksia ja erilaista harrastuneisuutta perusopetuksen tukena. Tärkeää on edistää eri hallinnonalojen, kolmannen sektorin toimijoiden sekä koulujen sidosryhmien yhteistyötä oppilaiden kokonaistilanteiden hahmottamisessa ja hallinnassa. Koulun kerhotoiminnasta tulee saada toimiva väline lapsiin ja nuoriin liittyvien kehittämistoimien toteuttamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. 1.2 Kerhotoiminnan rahoituksella suuri merkitys toiminnalle Opetus- ja kulttuuriministeriö on kohdentanut vuodesta 2008 alkaen vuosittain valtion talousarviosta määrärahan kerhotoiminnan kehittämiseen. Opetushallitus on julistanut määrärahan haettavaksi ja jakanut avustukset hakuehdot täyttäneille perusopetuksen järjestäjille. Kerhotoiminnan kehittämistyössä mukana olevien opetuksen järjestäjien ja kerhojen määrän kehitys Kerhotoimintaa järjestetään jo 91,5 % kaikista perusopetuksen kouluista. Valtion taloudellinen panostus kerhotoimintaan on ollut neljän vuoden aikana merkittävä, yli 30 miljoonaa euroa. Lisäksi opetuksen järjestäjien omarahoitusosuuden tulee olla vähintään 25 % hyväksytyistä kokonaiskustannuksista. Opetuksen järjestäjien antaman palautteen mukaan kohdennetun erityisavustuksen merkitys on ollut suuri koulun kerhotoiminnan uudelleen elvyttämisessä. 9
Koulun kerhotoiminta on monipuolista vapaa-ajan toimintaa. 1.3 Harrastusmahdollisuus kaikille Koulut ovat suunnitelleet ja toteuttaneet kerhotarjontaa oman suunnittelutyön lisäksi oppilaille ja huoltajille suunnattujen kyselyjen pohjalta. Suosituimpia kerhoja ovat liikunta- ja urheilukerhot, musiikki, käsityö- ja askartelukerhot, kokki- ja kotitalouskerhot, ilmaisu- ja näytelmäkerhot, kielten kerhot, kuvataidekerhot sekä luonto- ja retkeilykerhot. Kerhonohjaajista 74 % on opettajia, ohjaajina toimivat myös koulunkäyntiavustajat, nuoriso-ohjaajat, nuorisotyöntekijät ja vanhemmat. Noin joka kymmenes kerho pyörii järjestöjen omien kerhonohjaajien voimin. Koko maan osalta kerhotoimintaa tarjotaan melko tasaisesti. Toiminta nähdään erityisen tärkeänä harvaan asutulla maaseudulla, jossa oppilaille on tarjolla vähemmän harrastustoimintaa ja kokoontumismahdollisuuksia. Positiivista palautetta on saatu runsaasti oppilailta, vanhemmilta ja opettajilta ja toiminta koetaan tärkeäksi linkiksi kodin ja koulun välisessä yhteistyössä. Kerhotoiminnan hyödyt ovat tulleet esille myös oppilashuoltoryhmissä. Harrastusmahdollisuuksia on löydetty erityisen tuen tarpeessa oleville oppilaille ja niille, joilla ei aiemmin ole ollut omia 10
harrastuksia ja jotka hyötyvät toiminnasta eniten. Kerhojen osallistumismäärät ovat nousseet ja kynnys tulla kerhoon on ollut matala, johon on vaikuttanut mm. kerhojen toiminta kouluilla. Kouluissa kerhojen vaikutus on näkynyt mm. ryhmähengen ja koulumotivaation parantumisena. Toimintaa arvioidaan kunnissa systemaattisesti ja sitä suunnitellaan hyvässä yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Positiivisten kokemusten myötä kunnat haluavat jatkaa ja kehittää kerhotoimintaa edelleen. Koulun kerhotoiminnalla on merkittävä vaikutus paitsi kouluyhteisön, myös yhteiskunnan hyvinvointiin. Se ennalta ehkäisee lasten ja nuorten syrjäytymistä sekä parantaa opettaja-oppilas suhdetta ja aktivoi ja osallistaa lapsia ja nuoria. Samalla kunnan, koulun ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö toteutuu. Turvallinen ja virikkeitä antava kerhotoiminta tukee ja täydentää perusopetusta ja on merkittävä kasvatuksellinen tuki kodeille. Koulun kerhotoiminta on monipuolista ja laadukasta vapaaajantoimintaa. Kerhotoiminnan laatu edellyttää toiminnan hyvää organisointia, resurssointia, tavoitteellisuutta ja vahvaa sitoutumista. Hyvin suunnitellun ja toimivan kerhotoiminnan toteuttajina ammattitaitoiset kerhonohjaajat varmistavat laadun. Mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa omaa elämää koskeviin päätöksiin lisää oppilaiden hyvinvointia. Koulujen tulisi hyödyntää nykyistä paremmin idearikkaita oppilaita ottamalla heidät suunnittelemaan kerhotarjontaa. Erityisen tärkeää tämä on yläkoulun oppilaiden osallistumisen kannalta. Kun toimijat yhdessä sitoutuvat toteuttamaan kerhotarjontaa myös kerhotoiminta monipuolistuu ja osallistujamäärät kasvavat. Ohjaajilla tulee olla valmiutta kuunnella, keskustella ja tehdä yhdessä päätöksiä oppilaiden kanssa. Kerhoissa löydetään omia vahvuusalueita ja niihin osallistuminen luo perustan säännölliselle harrastamiselle. Koulun kerhotoiminta voidaan järjestää myös aamu- ja iltapäivätoimintaa täydentävänä toimintana.aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään valtakunnallisten perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden pohjalta laaditun paikallisen suunnitelman mukaisesti. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa olevien lasten osallistuminen koulun kerhotoimintaan monipuolistaa ja kehittää aamu- ja iltapäivätoiminnan laatua. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnalla on tärkeä ennalta ehkäisevä merkitys joka vähentää lasten yksinoloa ja syrjäytymistä. Toiminta tukee kodin ja koulun yhteistyötä ja lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua sekä edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa. 11
1.4 Kerhotoiminnan kehittämisen pilotointihanke vakiinnuttamisen tueksi Opetushallitus käynnisti syksyllä 2010 koulun kerhotoiminnan kehittämisen pilotointihankkeen, jonka tavoitteena on: löytää erilaisia, monipuolisia toimintamalleja ja vastata kerhojen järjestämisen haasteisiin yleistää hyvistä, toimivista malleista kehittämistyöhön periaatteita ja malleja kerätä ja jakaa toimivista malleista tietoa innovatiivista teknologiaa hyödyntämällä Kerhotoiminnan pilotointihankkeella haetaan vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin: mitä keinoja opetuksen järjestäjällä on taloudellisesti resurssien turvaamisessa miten oppilaiden motivoitumista voidaan käytännössä edistää miten opettajien innostusta kerhotoiminnan ohjaamiseen voidaan edistää miten vanhemmat osallistetaan kerhotoimintaan erityisesti vakiinnuttamisen näkökulmasta miten kuntien ja muiden opetuksen järjestäjien luottamushenkilöstö tai muu päättävässä asemassa oleva henkilöstö motivoidaan sitoutumaan ja panostamaan kerhotyön jatkuvuuteen miten järjestökenttä voidaan liittää osaksi pitkäjänteistä kerhotoiminnan kehittämistä. Tähän julkaisuun on koottu pilotointihankkeessa mukana olevien kuntien kerhotoiminnan järjestämisestä ja kerhojen toteuttamistavoista jo toimivia tai suunnitteilla olevia malleja ja käytänteitä muiden opetuksen järjestäjien käyttöön. Kukin kirjoittaja vastaa oman artikkelinsa sisällöstä. Lisätietoja pilotointihankkeen vakiinnuttamismateriaaleista löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta www.edu.fi/perusopetus/kerhotoiminta. 12
Pilotointihankkeeseen osallistuu 13 opetuksen järjestäjää: Lahden kaupunki, Laukaan kunta, Forssan kaupunki, Seinäjoen kaupunki, Kokkolan kaupunki, Vasa stad, Porin kaupunki, Varkauden kaupunki, Kannuksen kaupunki, Kiteen kaupunki, Ylitornion kaupunki, Kangasalan kunta ja Kajaanin kaupunki. Kunnissa ja kouluissa on vahva tahtotila ankkuroida kerhotoiminta osaksi kunnan perusopetuksen normaalia työtä. Verkottuminen järjestösektorin, muiden kunnallisten toimijoiden ja vanhempien kanssa nähdään tärkeänä, mutta se vaatii toiminnalta vakautta. Tavoite, että jokaisella perusopetuksen oppilaalla on mahdollisuus vähintään yhteen harrastukseen koko perusopetuksen ajan on toteutunut yhä useamman osalta vireytyneen kerhotoiminnan ansiosta. Lasten ja nuorten hyvinvointiin sijoittaminen kerhotoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on merkittävä viesti päättäjien arvovalinnoista. Tämän päivän valinnat vaikuttavat lastemme hyvinvointiin ja yhteiseen tulevaisuuteen. 13
2. Vanhemmat koulussa Toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila Suomen Vanhempainliitto ry Viimeiset neljä vuotta ovat olleet menestystarina. Lapsemme ovat päässeet taas kokemaan kouluissa kerhotoiminnan iloa ja riemua. Vielä neljä vuotta sitten tilanne oli toinen. Samalla koulujen kerhot ovat saaneet vahvan tukijan; vanhemmat. Meistä 84 % pitää koulujen kerhotoimintaa tärkeänä. Harvalla asialla on näin jakamaton tuki. Epäilystä ei ole jäänyt ovatko panostetut määrärahat tuottaneet tulosta. Suomessa on asetettava 2010-luvun keskeiseksi koulutavoitteeksi kerhotoiminnan vakiinnuttaminen. Kun koulunsa aloittanut lapsukainen on päässyt nyt kerhojen makuun, täytyy tämä ilon lähde säilyttää. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen ei ole projekti. Lapsen kasvun ja kehityksen tukeminen on pitkäjänteistä ja johdonmukaista työtä. Sama koskee koulujen kerhotoimintaa. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 90 vuotta yleisen oppivelvollisuuden voimaantulosta. Tänään meiltä vaaditaan samaa osumatarkkuutta kuin Suomen itsenäistymisen alkuaikoina, jolloin luotiin pohja toisen maailmansodan jälkeiselle teollistumiselle ja tietotyön nousulle. Koulujen kerhotoiminnassa yhdistyy monta tekijää, joiden varassa koulumenestyksemme jatkossa on. Erilaisten toimijoiden ja osaamisen tuominen koulun toimintaympäristöön, lasten ja heidän vanhempiensa kuuleminen suunnittelussa ja kehittämisessä sekä viestinnän monet mahdollisuudet ovat kulmakiviä. Kerhotoiminnassa on saatu erityisen hyviä tuloksia kouluista, joissa vanhemmat on otettu mukaan kerhotoiminnan suunnittelu-, kehittämis- ja ohjaustyöhön. Näin kerhot eivät ole jääneet irrallisiksi perheiden elämästä ja kasvatustyön tukemisesta. Ehkä on ollut hieman yllätys, millaista sitoutumista vanhemmista löytyy. Kerhonohjaajina ja kerhoapulaisina vanhemmat ovat tuoneet mukanaan laajan kirjon elämänkokemusta ja erilaista osaamista. 14
Tällainen ilmainen voimavara on kullanarvoista joskus niin ohdakkeisissa talousarvioiden raameissa. Jatkossa koulut jakautuvat hyviin ja huonoihin sen perusteella, miten koulu toimii osana ympäristöään sekä yhdessä vanhempien ja lasten kanssa.vanhempien sitouttaminen kerhotoimintaan ei ole vain tiedotusta, vaan vuorovaikutuksellista viestintää. Tämä meidän tulisi sisäistää paremmin. Yksisuuntainen tiedotus ei ole tästä päivästä, se on eilisestä. Eikä kyse ole nyt rakettitieteestä, vaan arkisista toimintatavoista. Suomen Vanhempainliitossa olemme huomanneet, että onnistunut sitouttaminen on pienestä kiinni. Neljällä asialla pääsee vaikuttaviin tuloksiin: Ota vanhemmat mukaan kerhotoiminnan suunnitteluun. Tässä vanhempainyhdistys on usein paras toimija. Kerää lapsilta ja vanhemmilta palautetta kerhoista. Hyödynnä vanhempia. Vanhemmissa on valtava osaaminen ja kontaktit. Tämän päivän vanhemmat haluavat olla rakentamassa lapsensa koulusta hyvän ja hyvinvoivan. Sovi, ketkä vastaavat kerhoviestinnästä, jotta tieto saavuttaisi kodit oikea-aikaisesti ja ymmärrettävästi. Me vanhemmat pidämme kiinni hyvästä. Suomen Vanhempainliitto ja sen noin 1400 vanhempainyhdistystä ympäri Suomen uskaltavat sanoa, mitä ajattelevat. Tyytyväiset vanhemmat, jotka näkevät lapsen ilon ja riemun, puolustavat tämän tuottajaa. Monessa kunnassa juuri vanhemmat sanoittavat päätöksentekijöille kerhotoiminnan tärkeyden. Joka tuntee, tietää. Joka tietää, puhuu. Joka puhuu, vaikuttaa. Elämä ei ole projekti. Ei etenkään lapsen. Ihmisen perusta on riittävässä pysyvyydessä, joka mahdollistaa turvallisen kasvun ja kehityksen sekä luovuuden synnyn. Onhan meillä malttia pitää kerhoista kiinni? Onhan? 15
3. Opettaja kerhonohjaajana Erityisasiantuntija Riitta Sarras Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Koulujen kerhot ovat osa koulun toimintaa Koulun kerhotoiminta on kautta aikojen ollut kiinteä osa koulun toimintaa. Kerhot toimivat perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden yleisten linjausten suunnassa, vaikka varsinaisia yksityiskohtaisia sisällöllisiä tavoitteita ei opetussuunnitelmassa olekaan asetettu. Opettaja tuntee nämä koulutyön linjaukset ja osaa ottaa ne huomioon kerhojen toiminnassa. Näin varsinainen koulutyö ja koulun kerhotoiminta kulkevat koulun arvojen suunnassa käsi kädessä. Opettajien ja muidenkin koulujen kerhotyötä tekevien taustatukena on jo yli 60 vuotta toiminut Kerhokeskus koulutyön tuki ry. Tämä, OAJ:n pikkusisareksikin mainittu yhdistys, on keskittynyt tuottamaan materiaalia kerhotoimintaan ja antamaan käytännön ohjeistusta juuri koulujen kerhotyöhön. Kerhokeskuksen aluekoordinaattorit ovat alueilla toimivia opettajia, jotka tiedottavat oman alueensa opettajille Kerhokeskuksen hankkeista ja uusista materiaaleista sekä järjestävät kerhotoimintaan liittyviä koulutuksia. Opetushallitus on kehittänyt koulujen kerhotoimintaa, viimeisimpänä Koulun kerhotoiminnan kehittämishankkeessa, jossa on aktiivisesti ollut mukana suuri joukko opettajia. Vuodesta 2008 jaetun erityisrahoituksen turvin on koulujen kerhotoimintaan saatu todellinen piristysruiske. Koulun kerhot ovat osa koulun toimintaa. Osallistuvilta oppilailta ei voida periä osallistumismaksuja, kuten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Tästä syystä kerhotoiminnan voimavarat tulisi aina erikseen turvata, kuten Opetushallituksen kehittämishankkeessa nyt on tehty. Kerhotyö ei saa kilpailla voimavaroista opetustyön kanssa. Se on nähtävä yhtenä lasten ja nuorten toimintaympäristönä, jossa tuetaan heidän kasvuaan ja kehitystään. Kerhotoiminta ei vain täydennä koulutyötä vaan se toteuttaa omalta osaltaan opetussuunnitelmaa. Koulujen kerhotoimintaan tarvitaan omat erilliset resurssinsa. 16
Opettaja kerhonohjaajana Kun opettaja ottaa kerhon ohjauksen vastuulleen, hänet yleensä määrätään tehtävään ja kerhotyöstä tulee osa hänen työtään. Kerho merkitään koulun työsuunnitelmaan ja siitä maksetaan virkaehtosopimuksen mukainen korvaus. Kerhotoiminta on luonteeltaan harrastustoimintaa ja kerhon ohjaaminen on opettajille erilaista työtä kuin oppituntien pitäminen. Opettaja voi hyödyntää kerhotyössä omaa pedagogista osaamistaan ja oppilaantuntemustaan. Opettaja kerhonohjaajana tuntee koulun tavat, tilat ja välineet ja osaa suhtautua niihin vastuullisesti samoin kuin myös oppilaiden turvallisuuteen, joka kerhotyössä on yhtä tärkeää kuin opetuksessakin. Koulun kerhoissa noudatetaan koulun turvallisuusohjeistoa ja -suunnitelmaa sekä koulun järjestyssääntöjä, jotka opettaja opetustyönsä vuoksi tuntee ja on sisäistänyt. Kerhonohjaajana opettajalla on erilainen rooli Kerhonohjaajana opettaja ei ole niin vahvasti opettajan roolissa kuin normaalissa opetuksessa. Kerhotyö tarjoaa opettajalle ja oppilaalle tasaveroisemman vuorovaikutussuhteen, koska tavoitteet kunkin kerhon toiminnalle luodaan yhteisesti ja niihin myös sitoudutaan yhteisesti. Oppilaan osallisuus vahvistuu, ja oppilaan ja opettajan jakama yhteinen kiinnostus asiaan vie toimintaa eteenpäin. Tällainen yhteinen innostus yhdistettynä opettajan pedagogiseen osaamisen luo laadukasta toimintaa. Kerhojen laadukkuus taas takaa pitkäjänteisyyttä ja toiminnan pysyvyyttä. On muistettava, että kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista ja usein koulupäivän jälkeen tapahtuvaa, ja vain laadukas kerho, jossa on kiinnostavaa toimintaa, saa oppilaat viihtymään ja pysymään mukana koko lukuvuoden ajan. Kerhotyössä opettaja ei arvioi oppilaan osaamista, mikä on vapauttavaa sekä opettajalle että oppilaalle. Yhdessä iloitaan onnistumisesta ja toiminta itsessään palkitsee. Kerhotyössä opettaja voi hyvin kokeilla uudenlaisia menetelmiä, yhteistyömuotoja ja välineitä, koska kerhotyön luonteeseen kuuluu kiireettömyys ja uusien toimintatapojen etsiminen. Tämä voi rikastuttaa varsinaista opetustyötäkin ja johtaa uudenlaisiin avauksiin siinä. Opettaja ja oppilas jakavat kerhossa yhteisen kiinnostuksen tai innostuksen johonkin asiaan. Yleensä opettajat ottavat ohjatakseen sellaisia kerhoja, jotka ovat heidän omien harrastustensa piirissä, ja johon heillä 17
itsellään on erityisosaamista tai erityistä kiinnostusta. Myös tämä takaa osaltaan kerhon laatua ja voi samalla avata myös oppilaalle aivan uuden näkökulman opettajaan. Toisaalta kerhotoiminnan kautta opettajalle voi avautua aivan uudenlainen harrastusmaailma: kun oppilaat ovat saaneet vaikuttaa koulun kerhotarjottimeen ja kerhoiksi on valikoitunut opettajalle hieman vieraampia kokonaisuuksia, hän pääsee tutustumaan ja kokeilemaan aivan uusia asioita yhdessä oppilaiden kanssa. Kerhotoiminnassa opettaja voi nähdä oppilaasta kokonaan uudenlaisia puolia ja saada sellaisillekin oppilaille menestymisen kokemuksia, joilla opiskelussa ja koulutyössä on vaikeuksia. Kun oppilas onnistuu harrastustoiminnassa, voi se antaa opettajalle avaimet oppilaan parempaan tuntemiseen, ja sitä kautta auttaa myös koulutyössä onnistumiseen. Opettaja voi opetustilanteessa löytää myös ne oppilaat, joille kerhoista olisi erityistä hyötyä, ja ohjata heidät sopivan harrastuksen ja kerhon piiriin. Erityislahjakkaat tai syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat voivat mielekkään kerhotoiminnan kautta löytää motivaatiota myös koulutyöhönsä. Myönteiset vaikutukset koulutyöhön, työssä jaksaminen, oman ammattinsa kehittäminen ja oppilaantuntemuksen lisääntyminen ovat asioita, joita kerhonohjaajina toimineet opettajat ovat kokeneet kerhotyön tuovan mukanaan. Onnistunut kerhotoiminta antaa voimia ja intoa myös opettajan työhön! Opettaja rakentaa sillan koulutyön ja kerhon välille Monet opettajien ohjaamat kerhot rikastuttavat koulun elämää ja niiden tuotokset saavat hienosti fooruminsa koulujen arjessa ja juhlassa. Esimerkiksi kuvataide-, käsityö- ja luonto- sekä historiakerhojen tuottamista aineistoista voidaan rakentaa näyttelyitä koulun arkea piristämään. Koulun yhteiset juhlat ja tilaisuudet saavat ohjelmansa, kun ne valmistellaan koulujen musiikki-, näytelmä- ja liikuntakerhoissa. Liikuntakerhot voivat myös tuoda koululle mainetta ja kunniaa kerholaisten osallistuessa erilaisiin kilpailuihin, esityksiin ja turnauksiin. Oppilaiden retkien ja leirikoulujen varainhankintaa voidaan suunnitella ja toteuttaa yhteisen kerhon puitteissa valmistamalla myytäviä tuotteita, juhlia ja tapahtumia koko koulun iloksi. Tällainen koko kouluyhteisön huomioonottaminen ja koulun yhteisten tilaisuuksien valmistelu luo kerholle tavoitteellisuutta sekä toimintaan pitkäjänteisyyttä. Koulujen oma opettajisto on hyvä sillanrakentaja ker- 18
hotyön ja koulun opetuksen välillä, sillä juuri opettajilla on paras näkemys siitä, miten kerhojen ja opetuksen rinnakkaiselo saadaan molempia vahvistamaan. Lähteet: OVTES Kunnallinen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus 2010-2011, Kunnallinen työmarkkinalaitos Pietilä, 2005. Kerhotoiminta näkökulmia koulun kerhojen kehittämiseen, Kerhokeskus - koulutyön tuki, Opetushallitus Kenttälä, 2008. Koulun kerhokäsikirja, Kerhokeskus koulutyön tuki, Koulun kerhotoiminta, Opetushallitus Kenttälä, Suomu (toim.) 2005. Koulu harrastuspaikkana - näkökulmia paikalliseen yhteistyöhön, Kerhokeskus koulutyön tuki, Mannerheimin lastensuojeluliitto Kenttälä, Kesler, 2009. Kerhotoiminta osa kehittyvää ja hyvinvoivaa koulua, Kerhokeskus koulutyön tuki, Koulun kerhotoiminta http://www.kerhokeskus.fi/ http://www.edu.fi/perusopetus/kerhotoiminta 19
4. Kerhohyvinvointia rakennetaan yhdessä kunnan eri toimijoiden kanssa Projektikoordinaattori Suvi Lappalainen Lahden kaupunki Pinta-ala: 154,58 km² Asukasluku: 101 665 Oppilasmäärä: 8 430 Kouluja: 26 Erityispiirteet: Lasten ja nuorten kasvu vastuualue muodostuu varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja nuorisopalveluista 4.1 Lasten ja nuorten kasvu vastuualue kokoaa eri toimijat Lahdessa kerhotoimintaa on kaikissa kaupungin 25 peruskoulussa sekä Kanervikon sairaalakoulussa. Kaupunki on jaettu viiteen alueelliseen koulupiiriin: eteläiseen, läntiseen, itäiseen, pohjoiseen sekä keskustan alueeseen. Yksittäisten alueiden koulutyön kehittämistä koordinoi aluerehtori ja erityisopetuksen koordinaattori. Projektikoordinaattori koordinoi kaikkien alueiden kerhotoimintaa. Lahden kaupungin sivistystoimialan uudessa organisaatiossa perusopetus, nuorisopalvelut ja varhaiskasvatus muodostavat yhteisen Lasten ja nuorten kasvu vastuualueen. Lahden kaupungin nuorisopalvelujen alueelliset palvelut jakautuvat koulualueiden mukaisesti, ja jokaisella alueella on oma nuorisotalo sekä aluenuorisonohjaaja. Kerhotoiminnan kehittämishanke on Lasten ja nuorten kasvu vastuualueen yhteinen. Seurakuntien aluejaot ja lapsi- ja nuorisotyön ohjaajat jakautuvat osittain samoin, kuin kaupungin koulualueet. 20
Kerhotoiminnan kehittämishankkeen perustana ovat alueelliset kerhotyöryhmät, jotka muodostuvat alueella toimivista kouluista edustajineen sekä muista lasten ja nuorten kanssa toimivista tahoista. Opetushallituksen kerhotoiminnan valtionavustus on jaettu oppilasmäärien mukaan. 4.2 Hajanainen kenttä edellyttää brändäystä ja markkinointia Kerhotoiminnan kehittämishanke on lähtenyt Lahdessa hyvin käyntiin ja alueiden kaikissa kouluissa on kerhotoimintaa. Tavoitteena on, että kerho- ja harrastustoiminnan tarjotin kouluilla näyttäytyy sekä oppilaan että perheen näkökulmasta selkeänä ja houkuttelevana, vaikka toimintaa järjestäisikin usea eri taho. Vakiinnuttamisen haasteet ovat Lasten ja nuorten kasvu vastuualueen tasolla: rahoituksen jatkuminen mahdollisimman laajan toimijakentän löytäminen ja sitouttaminen tuottamaan kouluilla kerho- ja harrastustoimintaa aamu- ja iltapäivisin kulttuurin muutos iltapainotteisesta harrastamisesta iltapäiviin erilaisten toimijoiden ja toimintojen brändäys, markkinointi ja tiedottaminen Haasteet koulujen tasolla: ohjaajien ja oppilaiden motivointi oppilaiden osallisuus käytännön järjestelyt ja koordinointi kulttuurin muutos tiedottaminen ja tiedon kulku Haasteet kolmannen sektorin toimijoiden näkökulmasta: tiedotus rahoitus kulttuurin muutos käytännön järjestelyt ja koordinointi 21
4.3 Soittotunnit ja höntsäliikunta lomittuvat oppilaan arkeen Ideaalina tavoitetilana on, että kaikilla lahtelaisilla kouluilla on runsaasti erilaista kerho-, harrastus- ja vapaa-ajan toimintaa oppituntien ulkopuolella klo 8.00-16.00. Jokaisella peruskoululaisella on mahdollisuus vaikuttaa, viihtyä, viettää aikaa ja oppia turvallisesti koulun yhteisöllisessä arjessa - myös varsinaisen lukujärjestyksensä ulkopuolella. Työ on onnistunut, kun eri toimijat lomittuvat kouluyhteisön arkeen ja käytännön haasteet ratkaistaan hyvässä hengessä lasten ja nuorten parasta ajatellen. Tämä hyödyttää sekä koulutyötä, että perheiden arkea. Varsinaisen koulutyön ohella koulut tarjoavat koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa sekä maksutonta ja laadukasta koulun kerhotoimintaa. KouluNuokku-toiminta tuo tarvittaessa oppilaiden tueksi nivelvaihe- ja päihdetyöntekijät. Koulun kerhotoiminnan ulkopuolella voidaan järjestää maksullista kerhotoimintaa. Urheiluseurat järjestävät höntsäliikuntaa iltapäivisin (ja/tai aamupäivisin), harrastusseurat ja nuorten omat toimintaryhmät järjestävät toimintaa maksutta tai perivät kohtuullisen osallistumismaksun kulujen kattamiseksi. Esimerkiksi musiikkiopistot voivat järjestää maksullista soitinopetusta koulun tiloissa iltapäivisin. Oppilas voi odotella oman harrastustoimintansa alkamista vaikka KouluNuokulla ja jatkaa soitinopetuksen jälkeen ilmakiekon pelaamista ennen kotiinlähtöä. Lahden koulujen arjessa on rentoa rullausta. Tavoite on, että Lasten ja nuorten kasvu -vastuualueen kerho-, harrastus- ja vapaa-ajan toiminnoilla on fyysinen ja henkinen koordinaatiokeskus. Hyvä tiedottaminen on oppilaiden, huoltajien, eri toimijoiden ja sidosryhmien suuntaan välttämätöntä. Eri toimijoiden on helppo kääntyä koordinaatiokeskuksen puoleen kysymyksineen ja kehittämisehdotuksineen, ja kaupunkilaiset saavat sieltä halutessaan vaivattomasti lisätietoa. Tavoitetilassa oppi, hyöty, hupi, osallisuus ja tuki asuvat kouluilla. Oppilaan arjen horjuessa apu suunnataan ensimmäiseksi sen tukemiseen. Arjen vahvistamisessa ovat yhdessä mukana huoltajat, koulut, oppilashuolto, lastensuojelu ja muut toimijat. 22
4.4 Toimenpiteet ja käytännön malli Lahdessa varhaiskasvatus, perusopetus ja nuorisopalvelut muodostavat yhteisen Lasten ja nuorten kasvu vastuualueen kerhotoiminnan koordinaatiokeskus sijoittuu palveluihin omana tiiminään, joka koostuu kulttuurikasvatus-, aamu- ja iltapäivä-, ja kerhotoiminnan koordinaattoreista toimijakarttaa hyödyntävä tavoitteellinen viestintäsuunnitelma Lahden kaupungin sivistystoimialan päätös (kevään 2011 aikana) koulutilojen maksuttomuudesta arkisin klo 8.00-16.00 lasten ja nuorten harrastustoiminnalle Luottamushenkilöstön riittävä informointi tärkeää Luottamushenkilöstön on hyvä tietää mahdollisimman paljon ja eri näkökulmista kerhotoiminnasta, sen laajuudesta, mukana olevista toimijoista, toiminnan vaikuttavuudesta sekä kerhojen arjesta. Luottamushenkilöstöstä iso osa on äitejä, isiä, mummoja tai vaareja, jotka voivat olla toiminnassa mukana myös työnsä tai harrastustoimintansa tuomissa rooleissa. Lautakuntien, valtuuston ja hallituksen jäsenille lähetetään säännöllisesti koko kohderyhmälle suunnattu kerho- ja harrastustoiminnan tiedote, jossa esitellään kerhotoiminnan arjen ajankohtaiset asiat. Lisäksi luottamushenkilöstölle esitellään säännöllisesti kerhotoiminnan laajuutta ja mukana olevia toimijoita ja työmuotoja, esimerkiksi kerhotoiminnan yhteistyötä lastensuojelun arviointiyksikön kanssa. Siinä kerhotoiminta on lastensuojelun suunnitelmallinen tukityökalu. Luottamushenkilöstön on tärkeää olla perillä myös uusimmasta tutkimustiedosta sekä kannanotoista. Eri toimijat kohtaavat kerhotoiminnan ohjausryhmissä Lahden kaupungin kerhotoiminnan kehittämishankkeella on alueellisia kerhotyöryhmiä, joissa ovat edustettuina aluerehtori, rehtori, kerhonohjaaja-opettaja, terveydenhoitaja, vanhempainyhdistyksen edustaja, kuraattori, aamu- ja iltapäivätoiminnan koordinaattori, monikulttuurinen nuorisonohjaaja, nivelvaihetyöntekijä, seurakunnan lapsi- ja nuorisotyönohjaaja, Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry sekä kolmannen 23
sektorin toimijat. Alueet ovat erilaisia, kuten myös kerhotyöryhmät. Tähän mennessä tärkeintä on ollut tutustua ihmisiin, organisaatioihin ja alueiden palveluihin sekä jakaa tietoa ja resursseja. Sittemmin tiedon jakamisesta on siirrytty yhä enemmän yhteiseen suunnitteluun ja toteuttamiseen. Alueelliset kerhotyöryhmät toimivat tiedotuskanavina koordinaattorin kautta hallintoon ja toisinpäin. Koulujen yhteistyö avaa parempia mahdollisuuksia Koordinoimalla voidaan järjestää esimerkiksi yhteisiä liikuntakerhoja sellaisella koululla, jossa on muita paremmat liikuntatilat. Näitä kerhoja markkinoidaan myös lähikouluille. Toisaalta yhteiset kerhonohjaajat voivat järjestää samoja kerhoja useilla eri kouluilla. Alueiden yhteiset harrastusmessut ovat yhteinen voimainkoitos, jossa niin opettajat kuin oppilaatkin tutustuvat harrastusmahdollisuuksien lisäksi naapurikouluihin. Lisäksi kerhotoiminnan kehittämishankkeen kerhonohjaaja-opettajien koulutusilloissa esitellään toisille ohjaajille onnistuneita ja toimivia työtapoja, menetelmiä ja kerhoaiheita. 24
5. Kerhotoiminnan vakiinnuttaminen opetuksen järjestäjän näkökulmasta Koulutoimenjohtaja Juha Tolonen Koulunjohtaja Matti Hartikainen Laukaan kunta Pinta-ala: 825,62 km² Asukasluku: 18 139 Oppilasmäärä: 2 451 Kouluja: 15 Erityispiirteet: Laukaan kunnassa on useita vahvoja kyliä ja kyläkeskuksia, ja sen kouluverkko on tiheä ja laaja 5.1 Kerhotoiminta osana koulun toimintakulttuuria Laukaan peruskoulujen kerhotoimintaan käytettävien viikkotuntien määrä suunnitellaan samassa yhteydessä muiden opetusresurssien kanssa. Samalla otetaan huomioon taloudelliset tekijät, kuten mahdolliset kerhotoimintaan osoitetut tuet. Kerhotunnit muodostavat oman erillisen kehyksensä, eikä niitä voi käyttää koulun muuhun opetukseen tai erityistehtäviin. Koulut voivat päättää itsenäisesti kerhotuntien käytöstä osana koulun toimintasuunnitelmaa, joka hyväksytään joko koulutuslautakunnassa tai koulun johtokunnassa. Kouluilla on myös mahdollisuus siirtää kerhotunteja toisille kouluille, jos suunniteltuja kerhoja ei jostain syystä saada käyntiin. Tämä mahdollistaa sen, että kouluilla on mahdollista toteuttaa niitäkin kerhoja, joihin koulun omat kerhotuntiresurssit eivät riitä. 25
Laukaassa kerhotoiminnan keskeinen lähtökohta on edelleen, että kerhonohjaajana toimii opettaja, joka tuntee oppilaat ja tilojen käytön. Tällöin myös toiminnan tasokkuuden varmistaminen, turvallisuusasiat ja yleiset järjestelyt on helpointa toteuttaa. Pätevien ohjaajien saaminen kerhonohjaajiksi iltapäivisin on haastavaa. Toteutuakseen kerhotoiminnan on oltava osa koulun toimintakulttuuria ja sillä pitää olla koulun johdon tuki. Ulkopuoliset ohjaajat ovat hyvä lisä kerhonohjaajiksi. Heitä voivat olla toisten koulujen opettajat, koulunkäyntiavustajat, seurojen ja järjestöjen aktiiviset toimijat, nuoriso-ohjaajat, sosiaalityöntekijät, alan opiskelijat tai aktiiviset huoltajat - toisin sanoen henkilöt, joilla on aikaa, taitoa, halua ja voimia tehtävän suorittamiseen ja joille on annettu siihen riittävä perehdytys. Kerho-ohjelmien rakentamisessa tulee ottaa huomioon kerholaisten toiveet, kunhan suhteuttaa ne kerhonvetäjän ammattitaitoon. Samalla on mietittävä laajasti resurssikysymyksiä. Kuinka paljon tunteja on käytettävissä, entä resursseja materiaaleihin? Jos mahdollista, kerhojen määrä ja sisältö olisi hyvä olla tiedossa jo keväällä, jotta nämä voitaisiin ottaa huomioon lukuvuoden työsuunnitelman laadinnassa ja jopa lukujärjestyksien teossa. Näin kerhotunnit tulevat huomioiduksi yksittäisen opettajan viikkotyömäärässä, eikä työmäärä kasva kohtuuttomaksi. Kerhonohjaajien löytäminen Motivoitumisen kannalta haasteena on kerhotuntien suunniteltu ajankohta. Jo lukujärjestyksiä laadittaessa on mietittävä, onko opettajilla jo valmiiksi liikaa opetustunteja. Mikä on opettajan perhetilanne; onko esimerkiksi pieniä lapsia, jotka odottavat vanhempaa kotiin? Onko kerhotunnista maksettava korvaus opettajan mielestä riittävä, kun kerhotunti kestää 60 minuuttia ja tehtävä vaatii ylimääräistä yhteydenpitoa moneen suuntaan? Myös kerhotunnin suunnittelu vie aikaa, erityisesti jos sen aihe ei ole aivan opettajan omaa aluetta. Motivointi pitkäjänteisen kerhotoiminnan toteuttamiseen on vaikeaa, jos koulusta ei tunnu löytyvän riittävää innostusta. Tiloja pitäisi olla riittävästi, sekä opettajilla tunne siitä, että toiminnan resurssit on turvattu myös tulevaisuudessa. Ulkopuolisia osaavia ohjaajia on usein vaikea löytää heti koulun jälkeen pidettäviin kerhoihin. Myös sitoutuminen pitkäjänteiseen toimintaan on usein haastavaa. Mahdollisuudet kerhojen vetämiseen ulkopuolisilla vetäjillä vaihtelevat vuosittain ja jopa kuukausittain, ja vaihtuvuus voi 26
27 Leppäveden koulun kutsukerho Hyyppään vuoren maisemissa lumikenkävaelluksella.
olla suuri. Ohjaajien perehdyttäminenkin on haasteellista jo aikataulujen vuoksi. Erityistä huomiota on kiinnitettävä sekä ohjaajan taitoon suoriutua tehtävästä, että tapaan käsitellä oppilaita. Myös rikosrekisteriote tulee tarkistaa. Kuinka koulun ulkopuoliset ohjaajat hoitavat esimerkiksi tiedottamisen? Tietääkö jokainen ohjaaja, mistä kerhotoiminnan toteutuksesta saa valmista vihjemateriaalia? Onko kerhotoiminta jo niin vahva osa koulun muuta toimintaa, että suunnittelulle ja materiaalien hankinnoille on olemassa valmis, hyväksi koettu käytäntö? Entä toimiiko kerhonohjaajien yhteistyö niin, että toinen voi ohjata ja opastaa toista, jolloin myös mielenkiinto toimintaan säilyy? Kerhonohjaajien perehdyttäminen on suunniteltava kussakin koulussa erikseen, erityispiirteet huomioonottaen. Perehdyttämisen voi tehdä rehtori tai toinen kokenut kerhonohjaaja, ja siinä voi käyttää apuna jo valmiina olevaa kirjallista aineistoa, esimerkiksi Koulun kerhokeskus kerhotyön tuki ry:n materiaaleja. Tavoitteena toimiva kerhotiimi Kouluissa tulisi olla rehtorin apuna kerhotiimi, joka koordinoi, motivoi ja informoi henkilöstöä ja vastaa siitä, että saatu resurssi voidaan käyttää tehokkaasti ja järkevästi. Tavoite myös on, että jokaisella oppilaalla on ainakin mahdollisuus tulla mukaan mieleiseensä kerhoon. Jotta toiminta sujuisi parhaalla mahdollisella tavalla, tulee koulussa olla kerhomyönteinen henki ja joustoa myös kerhotyötä kohtaan. Ideaalia olisi, jos kerhotyö voisi olla osa tuntiopettajien työaikaa tai koulunkäyntiavustajien työnkuvaa, ja paikalliset aktiiviset toimijat esimerkiksi urheiluseuroista voitaisiin kartoittaa mahdollisiksi kerhojen vetäjiksi. Myös päällekkäisyyksiä kerhojen teemoissa tulisi karsia. Koulujen kerhotoiminnan yksiköt Kunta rahoittajana Kotien toiminta kerholaisten kannustamisessa Kerholainen oppijana 28
5.2 Motivoinnin monet keinot Järjestettävät kerhot ovat pääsääntöisesti tiedossa jo keväällä, mikä auttaa lukujärjestyksiä ja myös esimerkiksi kuljetussuunnitelmia laadittaessa. Ajoissa tiedetty, riittävä resurssi on turvana koko lukuvuoden työskentelyä suunniteltaessa, jolloin siinä on myös liikkumavaraa ja pysyvyyttä. Motivoinnin kannalta on korostettava opettajan vahvuuksia ja asiantuntemusta oppilaitten ja koulun hyväksi. Ohjaajien eli koulunkäyntiavustajien ja tuntiopettajien kiinnostus tehtävään on kartoitettava jo kevään aikana. Paikallisiin toimijoihin kuten nuorisotoimeen tai vapaa-aikatoimeen on oltava yhteydessä ajoissa halukkaiden ohjaajien kartoittamiseksi. Koko kerhotarjotin tulee siis laittaa ajoissa työn alle. Olisi myös erittäin hyvä, että ohjaajat pääsisivät itse vaikuttamaan kerhon sisältöihin. Vielä sitäkin tärkeämpää on, että erityisesti yläkoulujen oppilaat saadaan motivoitua antamalla heidän osallistua kerhojen sisällön suunnitteluun. Jonkinlainen porkkana auttaisi myös tilannetta. Mopokerholaiset voisivat suorittaa mopokortin, osa luontokerholaisista metsästyskortin ja niin edelleen. Voisiko jostakin kerhosta saada kurssipisteitä? Tai voisivatko apuohjaajat saada todistuksen työskentelystään vetäjinä tai apulaisina? Joskus julkinen kiitoskin auttaa. Sähköinen kerhotarjotin helpottaa tiedon kulkua Kouluilla on kerhotarjotin, jossa kerhotoiminta on selkeästi nähtävissä ja esiteltävissä. Siitä selviävät kerhon nimi, sen vetäjä, paikka, aikataulut sekä tarvittavat yhteystiedot. Kerhotarjotin voi olla paperiversio ilmoitustaululla sekä edelleen viestilappuna kotiin, tai se voi olla sähköinen tarjotin internetissä. Vakiinnuttamisen vuoksi tarjottimeen liitetään myös muiden paikallisten toimijoitten tarjonta, jotta kerhotoiminta monipuolistuu ja päällekkäisyyksiä voidaan ehkäistä. Laukaassa suunnitellaan sähköistä kerhotarjotinta, jolloin sen päivittäminen sekä tiedonvälitys kerholaisille ja heidän huoltajilleen olisi helppoa. 29
5.3 Peda.netin ja Veräjän käyttö kerhotoiminnan tiedottamisessa Peda.net -kouluverkko tarjoaa monipuolisia ja helppokäyttöisiä verkkotyövälineitä, ja sen tavoitteena on tieto- ja viestintätekniikan tarkoituksenmukaisen käytön edistäminen opiskelussa ja opetuksessa. Kouluverkon toimintaa koordinoi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos. Laukaan tavoite on kerhotoiminnan tiedottamisen tehostaminen ja tiedonkulun parantaminen niin koulussa kuin paikallisten toimijoittenkin kesken. Työvälineenä käytetään Peda.netin verkkotyövälinettä Veräjää. Pyrkimys on sen kautta hyödyntää myös toisten koulujen kerhotoimintaa. Tiedotus keskitetään yhteen paikkaan, josta tieto on helposti poimittavissa ja pidettävissä ajan tasalla. Näin kehitetään samalla sidosryhmäyhteistyötä ja vältetään toimintojen päällekkäisyyksiä. Sidosryhmiin kuuluvat mm. paikalliset seurat, yhdistykset, yhteisöt, nuorisotoimi, paikalliset toimijat sekä eri kylien tai kuntien toimijat, jopa toiset koulut. On koettu tärkeäksi, että oppilaat osallistuvat kerhotoiminnan suunnitteluun, ja Veräjän kautta kerhotoiveita on mahdollista koota syksyä varten jo keväällä. Samoin palautteen antaminen käy kätevästi saman kanavan kautta. Sen avulla voi myös toteuttaa erilaisia kyselyitä. Tavoite on, että kaikki kerhotoiminnassa tarvittava lomakkeisto ja ohjeet löytyvät yhdestä ja samasta paikasta. Yhteistyö eri tahojen kanssa antaa mahdollisuuden myös vakiinnuttaa toimintaa. Oppilaille ja heidän huoltajilleen kanava antaa helpon mahdollisuuden löytää harrastuksia läheltä kotia tai kotikylää, vaikka naapurikoulusta. Luokkien omilla veräjäsivuilla on suoria linkkejä sopiviin harrastuksiin ja harrastuksien järjestäjiin. Palvelun aloittaminen ja ylläpito Käytännössä oppilaitosten omiin veräjiin tehdään kerhotoimintaveräjät, joiden sisältö on julkaistavissa esimerkiksi yksittäisen luokan omilla, tai vaikka kunnan sivuilla automaattisesti. Tämä tehdään RSS-syötteillä, jolloin päivitys tapahtuu yhdellä kertaa automaattisesti eri sivuille. On myös mahdollista, että tieto julkaistaan kunnan verkkoveräjän sivuilla ja se päivittyy sieltä automaattisesti koulujen tai luokkien sivuille. 30
Ensimmäisessä vaiheessa kerhotoiminnan sivut laitetaan oppilaitosten veräjän alle ja linkitetään esimerkiksi seuran tai yhdistyksen internetsivuille. Tarvittaessa (jos omia sivuja ei ole olemassa) seurat tai yhdistykset voivat tuottaa sisältöjä kerho- ja seuratoiminnastaan myös suoraan oppilaitosten veräjiin. Tekninen ja sisällöllinen ylläpito on lisäksi hajautettavissa kerhojen vetäjille. Erityistaitoja ei tarvita: kerhojen kuvaukset, tiedotteet, lomakkeet, aikataulut ja muu sisältö on kätevästi päivitettävissä. Tuotettu sisältö voidaan siis julkaista monikanavaisesti (sähköposti, internetsivut, RSSsyötteet). Toimintaa on tarvittaessa mahdollista myös laajentaa. Veräjässä voi esimerkiksi julkaista kuvia kerhotöistä, tai sen kautta voi keskustella kerhoista. Laukaassa on tarkoitus tehdä jo keväällä 2011 oppilaskysely kerhotoimintaan liittyvistä toiveista seuraavaa syksyä varten. Se on tarkoitus tehdä sähköisellä lomakkeella, johon on helppo toteuttaa automaattinen koonti vastauksista. Myöhemmin voidaan ottaa jatkokehittelyyn myös sosiaalisen median mahdollisuudet. Kerhot voidaan linkittää esimerkiksi Facebookiin isompia oppilaita ajatellen. Eri ikäryhmät tulee huomioida, sillä esimerkiksi Facebookin ikäraja on 14 vuotta. On myös syytä tehdä jonkinlainen sisältö- ja kohdeanalyysi siitä, mitä kannattaa julkaista sosiaalisen median työvälineissä. Hankkeen eteneminen Laukaassa Leppäveden alakoululla luodaan, pilottina yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Peda.net-asiantuntijoiden johdolla, oman koulun kerhotoiminnan veräjäsivut kevään 2011 aikana. Kaikki opettajat koulutetaan tähän toimintaan ja malli siirretään syksyllä 2011 suoraan kunnan muille kouluille. Myöhemmin malli on mahdollista siirtää myös muiden Peda.netkuntien käyttöön valtakunnallisesti. Kunnan Peda.net-sivuille kootaan perustietoa kerhotoiminnasta ja sen periaatteista. Samaan paikkaan on mahdollista keskittää myös erilaisia lomakkeita. 31
Peda.netin ja Veräjän käyttö koulun kerhotoiminnan tiedottamisessa 32
6. Kerhotoiminnan vastuukysymykset ja perehdyttäminen Koulutoimenjohtaja Juha Tolonen Laukaan kunta 6.1 Perusopetuslain mukainen toiminta koulussa Perusopetuslain 47 :n mukaan perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa. Perusopetuslain mukainen kerhotoiminta tulee myös sisällyttää koulun lukuvuosittain tehtävään suunnitelmaan (perusopetusasetuksen 9 :n mukainen lukuvuosisuunnitelma, toimintasuunnitelma tai vastaava). Lukuvuosisuunnitelma on näin ollen koulun toiminnan järjestämisen kannalta keskeinen asiakirja, jonka mukaan mm. opetustoimen vastuukysymykset hyvin pitkälle jäsentyvät. Koulun järjestämät perusopetuslain mukaiset koulukerhot ovat osa koulun lakisääteistä toimintaa. Kerhotoiminta on oppilaille vapaaehtoista, mutta siihen osallistuvalla oppilaalla on samat oikeudet ja velvollisuudet, kuin normaalinkin opetuksen aikana. Esimerkiksi koulukerhoissa sattuneiden tapaturmien hoito on oppilaille maksutonta, kuten normaalissakin perusopetuksessa. Myös koulutuksen järjestäjää ja koulua koskevat velvoitteet säilyvät samoina. Koulutuksen järjestäjän tulee huolehtia, että kerhotoiminta on kaikin tavoin turvallista, ja että se on järjestetty säännösten ja määräysten mukaisesti. Koulutuksen järjestäjän pitää myös huolehtia siitä, että kerhotyössä käytettävät välineet ja tilat ovat turvallisia. Koulun toimintasuunnitelma ja koulukerhot Perusopetusasetuksen 9 :n mukaan opetuksen järjestäjän tulee laatia lukuvuosittain opetussuunnitelmaan perustuva suunnitelma, jossa määrätään opetuksen yleisestä järjestämisestä, opetustunneista ja opetuksen yhteydessä järjestettävästä muusta toiminnasta sekä työajoista, koulun ulkopuolella annettavasta opetuksesta sekä muista tarpeellisista ope- 33
Musiikkikerhot ovat suosittuja koulun kerhotoiminnassa. 34