Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa. Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, , Antti Below

Samankaltaiset tiedostot
Ekologiset yhteydet, MRL ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Nunu Pesu ympäristöministeriö

Ekologisen kestävyyden tavoitteet maankäyttö- ja rakennuslaissa. Olli Maijala Ympäristöministeriö KEKO-workshop, SYKE

KIIHTELYSVAARAN RANTAOSAYLEISKAAVA

Maakuntakaavat merialueilla. VELMU-seminaari Anne Savola Ympäristösuunnittelija, Satakuntaliitto

ENO-TUUPOVAARA RANTAOSAYLEISKAAVA

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

Muutoksenhaku Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä hyväksyä Vartiosaaren osayleiskaava (273 )

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) ja. ekologisten yhteyksien säilyttämismahdollisuudet kaavoituksessa

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

METSÄTALOUS, KAAVOITUS, YMPÄRISTÖ

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaluonnoksen selostus

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Kaavajärjestelmä, kaavamerkinnät ja määräykset, prosessi, osallistuminen. Heli Ek, Leila Kantonen, Pohjois-Savon ELY keskus 15.4.

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus

Vantaanjoki-neuvottelukunnan VESI KAAVASSA SEMINAARI MAAKUNTAKAAVOITUKSEN KEINOT. ympäristösuunnittelija Lasse Rekola Uudenmaan liitto

HELSINGIN YLEISKAAVA

EU:n luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien tehostaminen 2020 mennessä. Nunu Pesu

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ajankohtaista luonnonsuojelussa

Maisema-alueet maankäytössä

Liito-oravan suojelustatus ja asema Suomen ja EU:n lainsäädännössä suhteessa kaavoitukseen

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Luonnonsuojelu- lainsäädännön tarkistamistarpeet SYS:n seminaari Hallitusneuvos Satu Sundberg SYS:n ympäristöoikeuspäivä

ELY-keskuksen rooli kaavoituksessa ja metsänkäsittelyssä. Soili Ingelin Pirkanmaan ELY-keskus Rakennetun ympäristön yksikkö

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaavan muutos k 101

Kirkonkylän osayleiskaava

VESI KAAVASSA -SEMINAARI VESIENSUOJELUN JA VESIHUOLLON ONGELMIA

Muonio. ÄKÄSKERON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 2 ja 6 sekä korttelin 7 rakennuspaikka 1. Kaavaluonnoksen selostus

Maakuntakaavoituksen tarpeet. Ympäristösuunnittelija Timo Juvonen Varsinais-Suomen liitto

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Ekologinen kompensaatio ja liito-oravan suotuisa suojelun taso. Espoo Nina Nygren, Tampereen yliopisto

Seitap Oy 2016 Pello, Pellon asemakaava Kirkon kortteli. Pellon asemakaava Kirkon kortteli. ASEMAKAAVAN SELOSTUS (Luonnosvaihe)

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

KAAVOITUSMENETTELY Ohjeita muistutuksen tekemisen

Millainen on laillinen (kunta)kaava

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

Suunnitelmallinen vesialueiden käyttö. Riitta Murto-Laitinen

Jyväskylän kaupungin yleiskaava. Yleiskaavan vaikutusten arviointi

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Täydennysrakentaminen onnistuu

MAATALOUDEN KANNALTA HYVA T JA YHTENA ISET PELTOALUEET

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2148 TONTTI 1. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Espoon kaupunginvaltuuston päätös on kumottava.

Kaivostoiminta ja kiviaineshuolto kaavoituksessa ja luvituksessa - seminaari

MRL:N MUKAINEN TURVALLINEN JA TERVEELLINEN YMPÄRISTÖ ALUEIDEN SUUNNITTELUSSA, KAAVOJEN LAINMUKAISUUS. Larri Liikonen Uudenmaan ELY -keskus

Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Keski-Suomen ELY-keskus Liisa Bergius

Linnut ja maakuntakaava

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Maankäyttö- ja rakennuslain uudistus

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1 Riihimäen seutu seudullista näkökulmaa koskevat tavoitteet

Kaavajärjestelmä ja kaavojen sisältövaatimukset. Maakuntakaavan vaikutukset metsätalouteen

Kaava Oj 18 Ojakkalan urheilutalon ympäristön asemakaavamuutos

Kaava N 175 Ridalinkallion asemakaava

MAISEMASELVITYKSET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

KESKUSTAN OSAYLEISKAAVA

Suoluonnon suojelu maakuntakaavoituksessa

Rovaniemen kaupunki Tennilammit ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

ASEMAKAAVAN MUUTOS 2. KAUPUNGINOSA (SÄRKIKANGAS) KORTTELI 2033 TONTIT 2 JA 9. Kemijärven kaupunki, maankäyttö

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

SODANKYLÄ Rutojärven Keinolahden ranta-asemakaava

Posio HIMMERKIN RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen Ulla Koski

9645/17 team/tih/km 1 DG E 1A

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

Merialuesuunnittelu Suomessa nyt Itämeri foorumi Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Kuuleminen SAC-työryhmän tehtävät. Satu Sundberg, YM/LYMO

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus

Ihmisen paras ympäristö Häme

NUMMELANTIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Kortteli 251

Janakkalan kunta Turenki

Kaavoitus ja maaseudun kehittäminen

Vesi asema- ja rantaasemakaavassa

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus

EKOLOGISET YHTEYDET ALUEELLISEN YMPÄRISTÖHALLINNON

Rovaniemen kaupunki Koskenkylän osayleiskaavan muutos tilan Lepola RN:o 57:119 alueella

Hausjärven kunnan maapoliittinen ohjelma 2008

Luontoselvitykset ja lainsäädäntö

SAC-työryhmän ehdotukset Kuuleminen Hallitusneuvos Satu Sundberg, Ympäristöministeriö

Luhalahti, Iso-Röyhiö rantaosayleiskaava asukastilaisuus

Muonio. KEIMIÖNIEMEN RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikat 1 ja 2. Kaavaehdotuksen selostus (täydennetty

viherrakenne ja maatalousalueet Uudellamaalla maakuntakaavan näkökulmasta Kehittämispäällikkö Sirkku Huisko Uudenmaan liitto 13.6.

Nykyinen kaavajärjestelmä ja kaavoituksen edistäminen

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 100 / 1 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote asemakaavakartasta, kaavamuutosalue rajattuna punaisella

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Pelkosenniemen kunta Osa-alue C, Soutajan alue Korttelit 89 ja 90 sekä katu- ja virkistysalueet

NUMMINEN-ONKIMAA OSAYLEISKAAVAN MUUTOS / ANDERSBERGIN KOULU OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Muonio. VISANNON RANTA- ASEMAKAAVAN MUUTOS Korttelit 1, 2 ja 3. Kaavaehdotuksen selostus (täydennetty )

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

EU-oikeuden vaatimukset Kuuleminen Lainsäädäntöneuvos Heikki Korpelainen, Ympäristöministeriö

Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategia ja toimintaohjelma; väliarviointi

Luonnonympäristön suojelu arktisella alueella

Transkriptio:

Valtion luonnonsuojelu Östersundomissa Östersundomin yleiskaava ja kaupunkiekologia, Helsinki Laituri, 31.5.2011, Antti Below

Taustaa Matti Vanhasen II hallituksen ohjelma (19.4.2007): Selvitetään mahdollisuudet perustaa Sipoonkorven ja Selkämeren kansallispuistot Ympäristöministeriön toimeksianto Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys vuoden 2010 alkuun mennessä Lähtökohtana valtion maat LSL 22 : Kansallispuistoon liittyvä, muun julkisoikeudellisen yhteisön kuin valtion omistama alue voidaan yhteisön suostumuksella liittää kansallispuistoon

Taustaa TAVOITTEENA SUOMEN ALKUPERÄISLUONNON SUOJELEMINEN SEKÄ LAINSÄÄDÄNNÖN JA SOPIMUSTEN TOTEUTTAMINEN! EU lainsäädäntö (ns. elinympäristödirektiivi) Kansallinen lainsäädäntömme Nykyinen suojelualueverkosto Kaavat (SL-varaukset, luo-alueet, virkistysalueet, maisemaalueet) Alueelta tehdyt selvitykset, asiantuntijoiden haastattelut

Maanomistus

Elinympäristödirektiivi Luontodir. 10 artikla: Jäsenvaltioiden on, siinä määrin kuin ne katsovat sen tarpeelliseksi, edistettävä maankäytön suunnittelussa ja kehittämispolitiikassa, erityisesti Natura 2000 verkoston ekologista yhtenäisyyttä silmällä pitäen, luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston kannalta erityisen merkittävien maiseman piirteiden huomioon ottamista. Näihin tekijöihin kuuluvat ne, jotka ovat pituussuuntaisen ja jatkuvan rakenteensa (kuten joet penkereineen ja perinteiset tilusten rajamerkintäjärjestelmät) vuoksi tai levähdyspaikkoina (kuten lammet tai metsiköt) olennaisia luonnonvaraisten lajien muutolle, maantieteelliselle leviämiselle ja geneettiselle vaihdannalle.

EU:n tavoitteet tiivistettynä jäsenmaiden turvattava ekologiset yhteydet Natura 2000 sisällä ja myös ulkopuolella yhteydet toiminnallisuuden, ei rakenteellisten kriteerien perusteella Luonto- ja Lintudirektiivit (erityisesti Artiklat 10 ja 3) velvoittavat toimiin ekologisten yhteyksien turvaamiseksi Mm. Saksa, Hollanti, Belgia, Liettua ja Slovakia kehittäneet kansallisia ekologisia verkostoja, britit muilla keinoilla. Monet maat aloittelemassa verkostojen kehittämistä Nagoyan 2010 päätösten johdosta (Suojelualueiden hoidon tehokkuus, verkoston yhtenäisyys ja kytkeytyneisyys sekä luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön integrointi suunnitteluun ja maankäyttöön).

Bd-sopimus ( Suomen toimintaohjelma 2006) VAT- tavoitteet liittyvät Biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen toimeenpanoon. ekologisten kokonaisuuksien ja toimintojen osana tulee vahvistaa siten, että vuoteen 2015 mennessä kaikki suojelualueet ja suojelualuejärjestelmät tulisi yhdentää laajemmin maaseutuun ja merialueisiin, sekä asianmukaisiin toimialoihin, soveltamalla ekosysteemilähestymistapaa ja ottamalla huomioon ekologinen kytkeytyneisyys ja, missä tarkoituksenmukaista, ottamalla huomioon ekologiset verkostot. Sopimuksen kansallista toteuttamista ohjaa Valtioneuvoston 21.12.2006 tekemä periaatepäätös Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käytön strategiasta vuosiksi 2006-2016. Strategian Päämäärässä 1. "Luonnon monimuotoisuuden suojelun ja hoidon tehostaminen" todetaan, että "Luonnon monimuotoisuuden suojelua edistetään luonnonsuojelualueverkostoa kehittämällä ja eliölajien suojelua tehostamalla.

Ekologiset käytävät ja MRL; 1 MRL 5 : Alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää 4) luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä. MRL 28.3 : (Maakunta-)Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä erityisesti huomiota: 2) alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen; 6) maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen; sekä 7) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen.

Ekologiset käytävät ja MRL; 2 MRL 39.2 : Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. MRL 54.2 : Rakennettua ympäristöä ja luonnonarvoja tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja

Ekologisia käytäviä koskevat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Alueiden käytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. 4.6 Helsingin seudun erityistavoitteena mainittu Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava väestön tarpeiden edellyttämät ylikunnalliseen virkistyskäyttöön soveltuvat, riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus.

Muita valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. on otettava huomioon viranomaisten selvitysten mukaiset tulvavaara-alueet. Alueidenkäytön suunnittelussa uutta rakentamista ei sijoiteta tulvavaara-alueille. taajamia kehitettäessä on viheralueista muodostettava yhtenäisiä kokonaisuuksia. Helsingin LUMO-toimintaohjelmassa 2008-2017 otetaan VAT ja biodiversiteetin suojelu hyvin huomioon (mm. vakiintuneen eliölajiston turvaaminen ja ekologisten yhteyksien parantaminen)

Miten eteenpäin? Suurten asukasmäärien tulo väistämätön tosiasia; liikkumisen ohjaaminen, luonnonhoito ja ennallistaminen, virkistyspalvelut Yhteistyö kuntien kanssa suunnittelussa; hoito- ja käyttösuunnitelmien laatiminen yhteistyössä, mahdollisesti myös toimenpidesuunnitelmat puskurivyöhykkeet ja virkistysalueet kaavoituksessa

KIITOKSET!