LAITTEET JA OHJELMISTOT OPETUKSESSA - KOORDINOINTIALUE Koordinointihankkeet: Koulun laitteet ja ohjelmistot tehokäyttöön (Tampere) Pedagogisesti kestävät laite- ja ohjelmistoratkaisut opetuksessa (Kaustinen, yhteistyössä JYU)
OPH:n koordinointialueet Laitteet ja ohjelmistot opetuskäytössä Koulun laitteet ja ohjelmistot tehokäyttöön (Tampere) Pedagogisesti kestävät laite- ja ohjelmistoratkaisut opetuksessa (Kaustinen, yhteistyössä JYU) Etäopetus (Turku) Sosiaalinen media (Otavan opisto ja Jyväskylä) Oppimispelit ja virtuaaliset ympäristöt (Konnevesi) Tila- ja kalusteratkaisut (Oulu) Ruotsinkielinen koulutus Yhteistyötahot: itec, kansainvälisyys, täydennyskoulutus 6.10.2011 Raisa Valtaoja 2
Koordinoinnin ydintehtävät Verkostotyö Kehittämishankeverkosto Yhteistyö hankkeiden kanssa Hanketyön ja erityisesti levittämistyön tukeminen Muut yhteistyöverkostot: Muut koordinointihankkeet OPH ja muut yhteistyökumppanit Viestintä ja yhteistyön luominen TVT-kehityksen seuranta ja soveltaminen Hyvien käytänteiden levittäminen Kootaan ja mallinnetaan hyviä käytänteitä Yhdessä kehittämishankkeiden kanssa Levitys valtakunnallisesti ja kansainvälisesti Selvityksiä, tutkimuksia ja arviointeja Konsultointi
Kehittämishankkeet (Tampere) 2010 1. Epun mediareppu 2 (Tampere) 2. Mato 2 Matematiikkaa tietotekniikan avulla opettaen (Turku) 3. Meidän koulu 3.0 (Lempäälä) 4. EduKemix Oppimisympäristö vaihtoehtoisessa käyttöjärjestelmässä (Kemi) 5. PaikkaOppi (Turku ja Joensuu) 6. Unelmakoulun levittämishanke (Kauniainen) 7. Uno Ubiikki nykyaikainen oppimisalusta (Naantali) 2011 8. Kohti kirjatonta koulua (Pirkkala) 9. eops 3.0 (Ylöjärvi) 10. TVT opetuksen eriyttämisen tukena (Vantaa) 11. Molla - mediataidot esiopetuksessa ja varhaiskasvatuksessa, 2 eri hanketta (Lappeenranta ja Turku) 13. Sormet - Arjen oppimiskokemukset sulautuvissa oppimisympäristöissä 3 eri hanketta (Helsingin kaupunki, Viikin normaalikoulu ja Lappeenranta) 16. Mobiilisti maailmaan - Tutkiva ja osallistava oppiminen autenttisissa ympäristöissä, (Helsinki)
Kehittämishankkeet (Kaustinen) 2010 1. Digiaikaa innovoimaan (Salla) 2. Enontekiön oppimisympäristöhanke 2010 (Enontekiö) 3. Kuperkeikka ja projektori (Kokkola) 4. Oppijat oppijalähtöiset verkko-oppimisympäristöt (Jyväskylä) 5. TeknoEMO (Espoo) 2011 6. Kaarinan innopaja (Kaarina) 7. Mobiiliopetusteknologia lukiolaisen arjessa ja oppimisen tukena (Jyväskylä) 8. Innovaatioympäristö lukiolaisille (INNOlukio.fi) (Ylivieska) 9. Musiikkiteknologiakoulutuksen harmonisointi - suunnittelu ja pilottivaiheen valmistelu (Tampere) 10. Pieniä ihmisiä Suuria tarinoita (Raahe) 11. Innokas! - Luovuutta ja innovatiivisuutta kouluun teknologiakasvatuksen avulla, 2 (Espoo) 12. Käyttäjäystävälliset oppimisympäristöt integroimalla IT-sovelluksia lukion ja perusasteen opetukseen (Eira)
Koordinointiteema Laitteet ja ohjelmistot opetuksessa Tampere: Koulun laitteet ja ohjelmistot tehokäyttöön Onnistuva oppija teknologia ja tyyli vapaa! 6.10.2011 Raisa Valtaoja 6
Selvityksiä, tutkimuksia ja arviointeja Interaktiivinen esitystekniikka Kosketustaulu-vertailu Eri esitystekniikan pedagogiset arvioinnit Pedagogisten mallien kerääminen EUN Interactive Whiteboard WG Mobiililaitteet opetuskäytössä Digitaaliset sisällönjakelupalvelut E-lukulaitteet opetuskäytössä Esi- ja alkuopetuksen tekninen ympäristö
Tampereen yliopiston (TRIM) tutkimusosuus Opetusteknologian käytön arviointimalli Konkreettinen työkalu koulun teknologisen tason määrittämiseksi ja kehitysprosessin tukemiseksi Koulun e-valmiustason määritteleminen (vrt. ope.fi-tasot) Opettajien TVT-taitotason ja heidän TVT: opetuskäytön arviointimalli (uudet ope.fi-tasot)
Koordinointiteema Laitteet ja ohjelmistot opetuksessa Kaustinen: Pedagogisesti kestävät laite- ja ohjelmistoratkaisut opetuksessa Onnistuva oppija teknologia ja tyyli vapaa! 9
Pedagogisesti kestävät laite- ja ohjelmistoratkaisut opetuksessa Pedagogisesti kestävä malli koulujen laite- ja ohjelmistoratkaisuista Mitä laitteilla tehdään kouluissa? Opettajille ymmärrys laitteiden pedagogisesta merkityksestä Opettajille rohkeutta uutta tekniikkaa kohtaan
Nykytilanne Suomessa Yläkouluissa käytettävissä oleva opetusteknologia (SITES 2006 OPTEK 2010) Sähköpostiyhteydet opettajille Yleiset toimisto-ohjelmistot Dataprojektorit Opetus- / harjoitteluohjelmistot Oppimispelit Multimediatuotannon työkalut Digitaaliset lähteet Verkko-oppimisympäristöt Opiskelun hallintajärjestelmä Sähköpostiyhteydet oppilaille Älytaulu Simulaatiot Tiedon kirjaustyökalut 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Kankaanranta, 2010 %
Tietotekniset palvelut Koulujen saamat tieto- ja viestintätekniikan palvelut ovat parantuneet (2008-2010) - lukiot 79 %, yläkoulut 72 %, alakoulut 71 % - pääkaupunkiseutu: parantunut eniten (87 % kouluista) - kuitenkin 9 % rehtoreista arvioi palveluiden heikentyneen 12
Oppilas-tietokone -suhdeluku - Suhdeluku kehittyi voimakkaasti vuosina 1998-2006 - vuosi 1998: 40 % suomalaiskouluista vähemmän kuin 10 oppilasta / tietokone - Oppilaiden määrä tietokonetta kohden hyvä suuressa osassa kouluja - lähes 80 % kouluista suhdeluku alle 10 - alle 5: lukiot 50 %, yläkoulut 36 %, alakoulut 35 % - Koulujen väliset erot suuria - Alueellisia ja kouluastekohtaisia eroja - ITL-tutkimus (21 koulua / kehittämishankkeisiin osallistuvia kouluja) - keskimääräinen suhdeluku 4,7 13
Kaustisen musiikkilukio Kehittyvä malli laite- ja ohjelmistoratkaisuista eportfolio Tulevaisuuden oppimisen tila 14
Yhteystiedot Koordinaattori Tampereen kaupunki Raisa Valtaoja Puh. 040 806 2037 raisa.valtaoja@tampere.fi Koordinaattori/tutkija Kaustisen kunta Jenni Pekkarinen Puh. 050 320 2130 jenni.pekkarinen@kaustinen.fi http://laitteetjaohjelmistot.wordpress.com/
VAIHTOEHTOJA OPETUKSEN TIETOTEKNIIKKAAN JA OPPIMISYMPÄRISTÖIHIN Ajatuksia seminaarista
Vertailua
Muita vaihtoehtoja? Seminaarin aikana on nähty erilaisia esimerkkejä vaihtoehdoiksi opetuksen tietotekniikkaan verrattuna perinteisiin Koulujen Linux-ympäristö, sen sähköinen oppimisympäristö ja oppimateriaalit ja Linux-palvelukonsepti Hyvät puolet: palvelun laatu ja kustannustehokkuus Huonot puolet: joitain yhteensopimattomuusongelmia ja eri toimintaympäristö kuin enemmistöllä
Mitä muita huomioita? Tietohallinnolla on samoja haasteita kuin kouluilla tvt:n opetuskäytön arkipäiväistymisessä Teknologiakeskeisyydestä tarkoituksenmukaisuuteen ja suunnitelmalliseen kehittämiseen Tekniikan tulisi helpottaa meidän elämäämme, jotta voidaan keskittyä olennaiseen Laitteille ja ohjelmistoille on vaihtoehtoja, mutta ilman sisältöjä ja mielekästä pedagogista käyttöä Tarkoitus ei ole tehdä samaa kuin ennen sähköisesti vaan löytää uusia tehokkaita oppimismuotoja Innovatiiviset opetuskäytänteet ja opetusteknologian pedagogiset haasteet
Eväänä kotimatkalle Koulun tulee reflektoida ympäröivää maailmaa Erilaisia vaihtoehtoja on, mutta joku valinta on aina tehtävä Joissakin tilanteissa toiset ratkaisut ovat parempia kuin toiset Syyt, mitkä johtavat eri päätöksiin: Kuka käyttää Miten halutaan käyttää Mitä halutaan käytöltä (mitä halutaan opittavan) Kuka päättää Mitä maksaa Mitä on tarjolla Jokainen kunta ja toimija tekee sen päätöksen, mitä niillä tiedoilla ja resursseilla kokee parhaaksi On hyvä tuntea vaihtoehdot ja huomioida eri näkökulmat
KIITOS HYVISTÄ NÄKÖKULMISTA!