VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2015-2017 Valtuuston 25.11.2014 hyväksymä ( 34 ja 35)
SISÄLLYSLUETTELO Sivu 1. KUNTAYHTYMÄTASON TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2015-2017 1.1. YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät 1 Valtion vuoden 2014 talousarvioesitys 1 Kuntatalouden tilanne 2 Työmarkkinatilanne 2 Tilanne erikoissairaanhoidossa 2 Terveydenhuoltolaki ja potilaan oikeus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa 5 Päivystysasetus 6 Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 6 1.2. VUOSIEN 2015-2017 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 7 Talousarvion ja -suunnitelman valmisteluprosessi 7 Vuoden 2015 käyttötalouden talousarvioesitys 7 Jäsenkuntien vuoden 2015 palvelusuunnitelmat 13 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina 2015-2021 15 Vuosien 2016-2017 käyttötalouden suunnitelmat 15 Investointisuunnitelma 2015-2017 16 Rahoitussuunnitelma vuosille 2015-2017 17 1.3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2015 17 1.4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET 18 Vuoden 2015 toiminnallisten tavoitteiden sitovuus 18 Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta 18 Talousarvion ja -suunnitelman rakenne 20 1.5. KUNTALASKUTUS VUONNA 2015 20 2. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2015-2017 TULOSALUEITTAIN Kuntayhtymä yhteensä 22 Somaattisen hoidon tulosalue 26 Psykiatrian tulosalue 30 Tekniset ja huoltopalvelut 33 Piirin yhteiset 36 Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos 39 Turunmaan sairaalan liikelaitos 45 Tyks-Sapa-liikelaitos 51 3. TALOUSARVIOESITYKSEN 2015 MUODOSTUMINEN JA TOIMINTAKULUJEN TALOUSARVIOMUUTOKSET 57 Kuntayhtymätason talousarvioesityksen muodostuminen 57 Tulosalueiden talousarvioesitysten muodostuminen 58 Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2014 tulosennusteeseen 65 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina 2015-2021 66 Toimintakulujen talousarviomuutokset 67 4. INVESTOINTISUUNNITELMA 2015-2017 (-2019) 75 5. SUORITETAVOITTEET 2015 JA KUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT 87 Suoritetavoitteet 2015 87 Kalliin hoidon tasaus ja erityisvelvoitemaksu 89 Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat 91 Hoidontarve-ennusteet 2012-2040 106 6. SITOVAT TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2015 107 Emoyhteisön sitovat toiminnalliset tavoitteet 107 Liikelaitosten ja tytäryhteisöjen sitovat toiminnalliset tavoitteet 111
VARSINAIS-SUOMEN SAIRAAN- TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA HOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ 2015-2017 1.1. YLEISPERUSTELUT Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtion vuoden 2015 talousarvioesitys Finanssikriisin seurauksena Euroalueen bruttokansantuote supistui vuonna 2012 0,7 % ja vuonna 2013 edelleen 0,5 %. Vuonna 2014 maailmantalouden kasvun vetämänä Euroalueen talous kasvaa ennusteiden mukaan noin yhdellä prosentilla. Suomen bruttokansantuote kasvoi vuonna 2011 2,8 %. Vuonna 2012 bkt supistui 1,0 % ja vuonna 2013 edelleen 1,4 %.. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan vuonna 2014 kasvu jää nollan tuntumaan. Vuonna 2015 talous kasvaa ministeriön ennusteen mukaan 1,2 % viennin tukemana. Alhaisen taloudellisen aktiviteetin seurauksena työttömyysaste nousee vuonna 2014 8,6 %:iin ja säilyy lähivuosina yli 8 % tasolla. Inflaatio eli kuluttajahintojen muutos on hidastunut vuoden 2012 2,8 prosentista 1,5 %:iin vuonna 2013. Kuluvan vuoden inflaatioksi ministeriö arvioi 1,1 % ja vuoden 2015 inflaatioksi 1,5 %. Talousarviota laadittaessa, lokakuussa 2014, euroalueen ja Suomen talouden kehitystä varjostaa Ukrainan kriisin mukanaan tuomat EU:n pakotteet ja Venäjän vastapakotteet ja niiden taloudelliset seuraukset. Ylivelkaantuneiden euromaiden ongelmista alkunsa saaneen finanssikriisin vaikutukset euroalueen talouskehitykseen ovat vähitellen helpottamassa. Talouskehityksen saaminen Euroalueella uudelleen kasvu-uralle on kuitenkin pitkittynyt ja osoittautunut vaikeaksi johtuen julkisten talouksien mittavista vakautustarpeista, vientikysynnän heikkoudesta ja työllisyyden vaimeasta kehityksestä. Suomen talouden näkymiä ei varjosta vain suhdannetilanne, vaan kysymys on merkittävästi vakavammista rakenteellisista ongelmista. Taloudellinen kilpailukykymme on viime vuosina laskenut suhteessa kilpailijamaihimme. Osa keskeisistä teollisuudenaloistamme ovat taantuvilla aloilla. Väestön ikääntyminen on johtamassa pitkälle tulevaisuuteen ulottuvaan kestävyysvajeeseen, joka tarkoittaa tulojen riittämättömyyttä hyvinvointipalvelujen rahoittamiseen. Valtiontalouden vuoden 2015 menot ovat talousarvioesityksen mukaan 53,7 mrd. euroa ja ne supistuvat 0,4 mrd. euroa (0,7 %) vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Budjettitalouden tuloiksi ilman nettolainanottoa arvioidaan 49,2 mrd. euroa, mikä on 0,6 mrd. euroa (1,3 %) vuoden 2014 talousarviota enemmän. Verotulojen arvioidaan kasvavan 0,9 mrd. euroa. Verotulojen osuus on 82 %. Valtiontalouden alijäämä ja nettolainanotto supistuvat 4,5 mrd. euroon vuoden 2014 5,4 mrd. eurosta. Talouden näkymät huomioon ottaen hallitus panostaa talouden kasvua ja työllisyyttä tukeviin toimenpiteisiin, ostovoimaa tuetaan ja valtiontalouden tervehdyttämistä jatketaan. Ostovoiman tukemiseksi ansiotuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistukset kolmen alimman tuloluokan osalta. Päätökset valtiontalouden sopeuttamiseksi alentavat valtion menoja noin kahdella miljardilla eurolla vuoteen 2014 verrattuna. Säästöt kohdistuvat kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen, kehitysyhteistyömenoihin, lapsilisiin, puolustusvoimien ja valtionhallinnon menoihin sekä sairausvakuutuslaista
johtuviin menoihin. Valtiontalouden tervehdyttämiseksi valtion omaisuutta myydään vuosina 2014-2015 1,9 miljardin euron arvosta. Pääosa myyntituloista ohjataan valtionvelan lyhentämiseen osa kasvupanostuksiin. Kuntien valtionavut ovat vuonna 2015 yhteensä 9,6 mrd. euroa (10,4 mrd. euroa vuonna 2014). Valtionavut supistuvat 0,8 mrd. euroa 8,1 % vuoteen 2014 verrattuna. Kuntatalouden tilanne Kuntatalous oli vuonna 2013 alijäämäinen rahoitusvajeen noustessa 1,3 mrd. euroon. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kuntatalouden alijäämä kasvaa vuonna 2014 n. 1,6 mrd. euroon ja vuonna 2015 edelleen n. 2,1 mrd. euroon. Alijäämän kasvu 0,5 mrd. eurolla vuoteen 2014 verrattuna aiheutuu valtionosuuksien 0,8 mrd. euron leikkauksista. Vuonna 2015 kuntien nettotoimintamenot kasvavat 1,6 % ja verotulot 2,6 %. 2 Työmarkkinatilanne Talousarviota laadittaessa lokakuussa 2014 on kunta-alalla voimassa työmarkkinakeskusjärjestöjen 30.8.2013 neuvotteleman keskitetyn sopimuksen mukaiset kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus, lääkärisopimus ja teknisten sopimus. Sopimusten ensimmäinen jakso (22 kk) on voimassa 1.3.2014-31.12.2015. Tilanne erikoissairaanhoidossa KVTESin ja teknisten sopimusalueella tehtäväkohtaisia palkkoja korotettiin 1.7.2014 lukien 20 eurolla. Seuraava 0,4 % yleiskorotus toteutetaan 1.7.2015. Lääkärisopimuksessa korotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.1.2015 lukien maksettavalla 0,3 % korotuksella. Korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että yleiskorotukseen. Vsshp:n henkilöstörakenteella sopimuskorotukset nostavat palkkamenoja edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2014 0,55 % ja vuonna 2015 0,6 %. Kansanterveyslakiin ja erikoissairaanhoitolakiin kirjattiin 1.3.2005 lukien säädökset hoitotakuusta, jolla säädettiin, missä ajassa potilaan on viimeistään päästävä kiireettömään hoitoon terveyskeskukseen ja sairaalaan. Kun erikoissairaanhoidossa yli 6 kuukautta hoitoa odottaneita potilaita oli lokakuussa 2002 66.000, oli määrä pudonnut joulukuuhun 2008 mennessä 1.727 potilaaseen. Vuonna 2009 alkaneesta talouden taantumasta ja sen mukanaan tuomista säästötoimenpiteistä huolimatta hoitoa on maamme sairaaloissa kyetty antamaan lähes hoitotakuun mukaisesti. Yli 6 kk jonottaneiden määrän kehitys maamme sairaaloissa 2002-2014 70000 66 032 60000 50000 40000 30000 20000 10000 0 Lokakuu 2002 41 000 20 130 7 332 9 707 1 727 3 748 1 245 751 938 945 1 390 1 328 Tammikuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Joulukuu Huhtikuu Joulukuu Huhtikuu 2005 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2013 2014 Lokakuu Tammiku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Jouluku Huhtikuu Jouluku Huhtikuu Lähde: Sosiaali- ja terveysministeriö/stakes-thl
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli 6 kuukautta odottaneiden potilaiden määrän kehitys on noudattanut valtakunnallista kehitystä. Kun yli 6 kuukautta odottaneita oli lokakuussa 2002 3.183 potilasta, oli määrä pudonnut joulukuun loppuun 2008 mennessä 13 potilaaseen. Vuoden 2012 lopussa jonossa oli 11, vuoden 2013 lopussa 137 ja huhtikuun lopussa 2014 110 potilasta. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä yli 6 kuukautta odottaneiden määrä 10.000 asukasta kohti oli huhtikuun 2014 lopussa 1,9 potilasta, kun valtakunnallinen keskiarvo oli 2,3 potilasta. Erikoissairaanhoidon suurimpia haasteita seuraavien vuosien aikana on sen kyky vastata palvelujen tarpeen ja kysynnän kasvuun, kun terveydenhuoltoon käytettävissä olevat varat ovat rajalliset. Talouden rakenteellisten ongelmien ja suhdannetilanteen aiheuttama valtiontalouden ja kuntatalouden heikkeneminen kärjistää tarpeiden ja käytettävissä olevien resurssien ristiriitaa. Panostamalla sairauksien ennaltaehkäisyyn ja perusterveydenhuollon toimivuuteen voidaan erikoissairaanhoidon tarpeen kasvua hidastaa. Kysynnän kasvun lisäksi menopaineita erikoissairaanhoitoon aiheuttaa lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys: Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä on lähetteiden määrällä mitattuna kasvanut vuodesta 2004 vuoteen 2013 keskimäärin 1,7 % vuodessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kysynnän kasvu on noudattanut valtakunnallista kehitystä ollen jonkin verran tätä nopeampaa, keskimäärin 3,0 % vuodessa. 3 Muutokset erikoissairaanhoidon palvelujen kysynnässä lähetteiden määrällä mitattuna (% edelliseen vuoteen) 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Koko maa 4,1 2,8 4,0 0,7 3,0-1,6 1,1 2,3-0,7 1,3 Varsinais-Suomi 7,6 2,6 7,9 0,5 4,0 0,6 4,1 2,3-0,7 1,2 Lähde: Suomen Kuntaliitto Suurten ikäluokkien ikääntyminen vaikuttaa jo nyt tietyissä tautiryhmissä hoidontarvetta lisäävästi. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Tilastokeskuksen väestöennusteiden perusteella laskettujen hoidontarveennusteiden mukaan väestön ikääntyminen lisää hoidontarvetta seuraavien 10 vuoden aikana keskimäärin 0,9 % vuodessa (yhteenveto ennusteista sivulla 106). THL:n arvioiden mukaan vuotuinen kasvu saattaa olla merkittävästi suurempikin, 1-1,8 %. Hoidon tarpeen kasvua merkittävämpi erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntää lisäävä tekijä on väestön aikaisempaa parempi tietämys uusista hoitomenetelmistä sekä vaatimustason kasvu. Palvelujen tarvetta lisäävät myös elämäntapasairaudet mm. alkoholin lisääntyneestä liikakäytöstä aiheutuvat sairaudet. Terveystaloustieteen tutkimusten mukaan ylipainoisuus aiheuttaa Suomessa 300 milj. euron vuotuiset kustannukset terveydenhuollossa. Lääketieteen ja lääketieteellisen teknologian kehitys tuo erikoissairaanhoitoon uusia kalliita hoitomenetelmiä ja lääkkeitä, joilla voidaan hoitaa sairauksia, joita aiemmin ei pystytty hoitamaan. Tästä johtuva erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu näkyy erityisesti lääkemenojen kasvuna. Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan vuodesta 2004 lukien lääkemenot ovat kasvaneet erikoissairaanhoidossa vuosittain keskimäärin 6,2 %. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu on ollut keskimäärin 6,8 % vuodessa. Lääkkeiden euromääräisen kulutuksen kasvu erikoissairaanhoidossa %:na edelliseen vuoteen 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Koko maa 11,7 9,8 8,5 8,3 4,8 5,9 2,7 5,8 2,0 2,7 Varsinais-Suomi 14,4 12,2 8,3 11,6 2,7 8,6 0,3 5,6 0,6 3,5 Lähde: Suomen Kuntaliitto
4 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kahden vuoden välein tehtävä apteekkitarvikehankintojen kilpailutus ja edulliset hankintasopimukset ovat alentaneet lääkekustannuksia. Suomessa todetaan vuosittain 26.000 uutta syöpätapausta. Määrän arvioidaan kasvavan lähivuosina 30.000 tapaukseen vuodessa. Syövänhoidon kulujen ennustetaan kasvavan merkittävästi seuraavan vuosikymmenen aikana. Kasvu johtuu sekä väestön ikääntymisestä ja hoidon tarpeen kasvusta, että syövän hoitoon kehitetyistä uusista vaikuttavista, mutta samalla kalliista lääkkeistä. Viime vuosina uudeksi terveydenhuollon resursseja kuluttavaksi tekijäksi ovat muodostuneet sairaaloissa yleistyneet antibiooteille vastustuskykyisten bakteerikantojen (MRSA, ESBL, VRE, KPC) aiheuttamat tartunnat. Kansanterveyslaitoksen tekemän selvityksen mukaan Suomessa on lähes 50.000 sairaalainfektiota vuosittain. THL:n selvityksen mukaan hoitovirheet aiheuttavat terveydenhuollossa vuosittain 700 1700 kuolemaa (noin yksi tuhannesta potilaasta). Yhdelle sadasta sairaalapotilaasta hoidosta koituu vakava terveyshaitta. Virheet maksavat terveydenhuollolle noin miljardi euroa vuodessa. Yleisimpiä haittatapahtumia ovat hoitoon liittyvät infektiot, väärä tai viivästynyt diagnoosi, lääkitys-, laite- tai kirurginen virhe. Osasyinä hoitovirheisiin ovat kiire, pitkistä työvuoroista johtuva väsymys ja puutteet hoidon laadunhallinnassa. Virhe voi olla myös inhimillinen. Potilaiden vakavien terveyshaittojen lisäksi hoitovirheet aiheuttavat erikoissairaanhoidolle merkittävän kustannuksen. Lisääntyvää huomiota on viime vuosina kiinnitetty hoidon laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden parantamiseen. Uuteen terveydenhuoltolakiin on otettu säännökset potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta. Erikoissairaanhoidon toimintamenot kasvoivat sairaanhoitopiireissä edelliseen vuoteen verrattuna vuonna 2011 7,1 %, vuonna 2012 5,2 % ja vuonna 2013 4,9 %. Menojen kasvu on ollut nopeampaa, kuin mihin talousarvioissa on varauduttu ja seurauksena on ollut talousarvioiden ylittyminen lähes kaikissa maamme sairaanhoitopiireissä. Kasvu on ollut myös nopeampaa, kuin kuntataloudessa keskimäärin. Vuodesta 2004 vuoteen 2013 toimintamenot kasvoivat maamme sairaanhoitopiireissä 63,0 %, mikä merkitsee keskimäärin 7,0 % vuotuista kasvua. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä kasvu oli 67,4 %, mikä merkitsee 7,5 % vuotuista kasvua. Toimintamenojen talousarvion toteutumisprosentit ja kasvu edelliseen vuoteen erikoissairaanhoidossa vuosina 2010-2013 2010 2011 2012 2013 Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Kasvu % Tot. % Helsingin ja uudenmaan shp 2,3 102,7 6,6 104,2 5,3 104,2 3,1 100,9 Pirkanmaan shp 8,9 103,9 7,0 106,7 1,5 103,8 7,4 104,4 Pohjois-Pohjanmaan shp 5,9 100,9 7,8 107,4 2,8 102,4 2,4 103,8 Pohjois-Savon shp 4,4 100,7 6,3 103,6 6,9 106,6 8,5 102,7 Varsinais-Suomen shp 2,4 101,5 8,6 106,3 5,0 105,1 4,2 104,0 Yliopistolliset sh-piirit yhteensä 4,1 102,3 7,1 105,3 4,4 104,3 4,4 102,5 Keskussairaalapiirit 5,1 102,4 7,2 104,1 6,2 105,8 5,6 102,2 Erikoissairaanhoito yhteensä 4,5 102,3 7,1 104,8 5,2 104,9 4,9 102,4 Menokehitys kuntataloudessa keskimäärin 2,4 5,7 6,4 2,6 Lähde: Suomen Kuntaliitto
Lisääntyvään palvelujen kysyntään ja hoidon vaativuustason kasvuun on vastattu parantamalla erikoissairaanhoidon tuottavuutta hoitojaksoja lyhentämällä, lisäämällä avohoidon osuutta ja ottamalla enenevässä määrin käyttöön resursseja säästäviä hoitokäytäntöjä (mm. tähystys-, päivä- ja lyhytkirurgia). Hoitoketjuja muodostamalla on edistetty potilashoidon sujuvuutta ja siten myös tuottavuutta. Tuottavuutta on myös parannettu organisoimalla laboratorio-, kuvantamis- ja lääkehuollon toiminnot maakunnallisina kokonaisuuksina liikelaitosperiaatteella, missä on kysymys skaala-etujen hyödyntämisestä. Lähivuosina tuottavuuden parantamisen keinot painottuvat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintojen uudelleenorganisointiin valtakunnallisesti ja alueellisesti (Sote-uudistus 2017, päivystysasetuksen muutos 2015) ja laitosten sisällä. Tyksissä otettiin käyttöön hoitoprosesseihin perustuva uusi organisaatio vuonna 2013 ja vuonna 2015 aluesairaaloiden toiminnot liitetään Tyksin hoitolinjaorganisaatioon. Toimitilaratkaisuilla voidaan merkittävästi parantaa tuottavan toiminnan edellytyksiä. Toimitilat ovat useassa sairaanhoitopiirissä käyneet vanhentuneiksi uusien hoitokäytäntöjen ja hoitoprosessien toteuttamisen näkökulmasta ja siten potilaslähtöisen ja tehokkaan toiminnan esteiksi. Sisäilmaongelmat ovat arkipäivää monessa sairaalassa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä otettiin käyttöön vuonna 2013 T-sairaalan toisen vaiheen uudet tilat. Tyksin U-sairaalan käyttö potilashoidossa voidaan kokonaan lopettaa vasta, kun korvaavat tilat on kokonaisuudessaan rakennettu. Uudisrakennushankkeita on viime vuosina toteutettu ja niitä on suunnitteilla useassa sairaanhoitopiirissä. Hoidon laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden parantaminen ovat merkittäviä keinoja myös tuottavuuden parantamiseksi samoin työelämän laadun ja johtamisen kehittäminen erikoissairaanhoidossa. On myös ilmeistä, että erikoissairaanhoidon terveyspalveluita on tarkasteltava niiden vaikuttavuuden suhteen entistä kriittisemmin. Sairaanhoitopiiri on tavoitetilassaan painottanut voimakkaasti sairauksien ennaltaehkäisyä. Vastuu elintavoista sekä oman terveyden kohentamisesta ja ylläpidosta tulee yhä selkeämmin olla ihmisillä itsellään ja perheillä. OECD:n selvityksen mukaan terveydenhuollon kokonaismenojen bruttokansantuoteosuus oli Suomessa vuonna 2012 9,1 %. OECD-maiden keskiarvo oli 9,3 ja EU-maiden samoin 9,3 %. Vuoteen 2000 verrattuna Suomen terveydenhuoltomenojen BKT-osuus on kasvanut 1,9 prosenttiyksikköä (EU-maat +1,7 %-yksikköä). Julkisen terveydenhuollon osuus terveydenhuollon kokonaismenoista oli Suomessa 75,0 % vuonna 2012. Terveydenhuoltolaki ja potilaan oikeus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa Terveydenhuoltolaki astui voimaan 1.5.2011 lukien. Lakia sovelletaan kansanterveyslaissa ja erikoissairaanhoitolaissa säädetyn kunnan järjestämisvastuuseen kuuluvan terveydenhuollon toteuttamiseen ja sisältöön, jollei muussa laissa toisin säädetä. Vuoden 2014 alusta astui voimaan lain 48, jonka mukaan potilaalla on oikeus valita erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista sairaaloista. Lain voimaantulosta lähtien (1.5.2011) oikeus hoitopaikan valintaan on ollut sen erityisvastuualueen sisällä, jossa potilaalla on kotikunta. Vuodesta 2014 alkaen julkisen terveydenhuollon palveluja voivat käyttää myös ne henkilöt, joiden sairaanhoitokustannuksista vastaa toinen EU-valtio. Hoitoon hakeutuvalle henkilölle on turvattava hoitoon pääsy julkiseen terveyden-huoltoon samoin edellytyksin, kuin kunnan asukkaille. 5
Suomen kansalainen saa potilasdirektiivin mukaan 1.1.2014 lukien hakea vapaasti terveyspalveluja toisesta EU-maasta. Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta tuli Suomessa voimaan 1.1.2014 alkaen. 6 Päivystysasetus Sosiaali- ja terveysministeriön elokuussa 2013 antaman kiireellisen hoidon asetuksen tavoitteena oli, että päivystykset keskittyisivät samalla, kun päivystystoiminnan laatu ja potilasturvallisuus sekä henkilöstön saatavuus paranisivat. Ministeriön mukaan kehitys on monelta osin ollut kuitenkin päinvastainen: päivystysasetuksen vaatimuksiin on pyritty vastaamaan kilpavarustelua lisäämällä. Samanaikaisesti valtion ja kuntien taloudellinen tilanne on heikentynyt. Alkuperäisen asetuksen oli määrä tulla voimaan 1.1.2015 ja sen synnytystoimintaa koskeva 14 1.1.2017. Sosiaali- ja terveysministeriö on 23. syyskuuta 2014 antanut uuden asetuksen kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (päivystysasetus). Asetukseen on tehty seuraavia täsmennyksiä: Ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon päivystys tulee järjestää yhteispäivystyksenä erikoissairaanhoidon kanssa. Poikkeustapauksessa ministeriö voi myöntää luvun puhtaalle perusterveydenhuollon päivystykselle. Päivystyksenä tehtävä leikkaustoiminta edellyttää sairaalalta tiukkojen laatukriteerien täyttämistä Synnytystoiminta sairaalassa edellyttää vähintään noin 1000 synnytyksen määrää vuodessa. Ministeriö voi hakemuksesta myöntää luvan poiketa 1000 synnytyksen vaatimuksesta, mikäli palvelun saavutettavuus tai potilasturvallisuus sitä edellyttävät. Asetus astuu voimaan 1.1.2015 ja sen synnytystoimintaa koskeva 14 1. päivänä kesäkuuta 2015. Lakiesitys sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva hallituksen lakiesitys on lähetetty kunnille ja sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymille lausuntokierrokselle 18.8.2014. Lausuntoaika oli 14.10.2014 asti. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee marraskuussa 2014 ja laki on tarkoitus saattaa voimaan alkuvuodesta 2015. Lakiesityksen mukaan Sote-alueet aloittavat toimintansa 1.1.2016 ja tuottamisvastuussa olevat kunnat ja kuntayhtymät 1.1.2017.
1.2. VUOSIEN 2015-2017 TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN LÄHTÖKOHDAT 7 Kuntayhtymän taloussuunnittelun lähtökohtana on valtuuston hyväksymän pitkän tähtäimen talouden vakauttamisohjelman perusteet. Vakauttamisohjelmassa jäsenkuntien keskimääräinen maksuosuuksien vuosikasvu vuosina 2013-2021 voi olla enintään 3,8 %. Lisäksi vakauttamisohjelmassa on asetettu pitkäaikaisen vieraanpääoman enimmäismäärälle tavoite, jonka mukaan velan määrä ohjelmakauden lopussa voi olla enintään 200 milj. euroa. 1.2.1. Talousarvion ja suunnitelman valmisteluprosessi Jäsenkunnilta ja Turun yliopistolta pyydettiin kuntayhtymän strategiasuunnitelmasta lausunnot 4.2. - 13.3.2014 välisenä aikana perussopimuksen 21 :n edellyttämänä esityksenä kuntayhtymän toiminnan kehittämisestä. Strategiasuunnitelman lausuntopyynnön yhteydessä pyydettiin myös lausuntoa talousarvion laatimisesta vakauttamisohjelman puitteissa sekä näkemyksiä huomioon otettavaksi talousarviota laadittaessa. Yhteenveto jäsenkuntien sairaanhoitopiirin strategiasuunnitelmasta ja vuoden 2015 talousarviota varten antamista lausunnoista on käsitelty hallituksessa 25.3.2014 ( 42) ja valtuustossa 29.4.2014 ( 6) strategian käsittelyn yhteydessä ja hallituksessa raamipäätöksen yhteydessä uudelleen 20.5.2014 ( 68). Kevään kuntaneuvottelut erikoissairaanhoidon palvelujen järjestämisestä vuosina 2015-2017 ja uuden strategian toimeenpanosta käytiin 31.3. - 8.4.2014 välisenä aikana. Hallitus hyväksyi lausuntojen ja kuntaneuvottelujen pohjalta valmistellun kuntayhtymän käyttötalouden talousarvioraamin vuodelle 2015 kokouksessaan 20.5.2014 ( 68). Jäsenkunnille toimitettiin talousarvioraamiin perustuvat arviot vuoden 2015 maksuosuuksista 31.5.2014 mennessä. Talousarviossa hyväksytään paitsi kuntayhtymän taloudelliset tavoitteet myös toiminnalliset tavoitteet. Vuodelle 2015 asetettavia sitovia toiminnallisia tavoitteita johtoryhmä käsitteli ensimmäisen kerran kokouksessaan 20.8.2014 ( 137). Sitovat toiminnalliset tavoitteet johtoryhmä hyväksyi kokouksessaan 22.10.2014. Tuotantosuunnitelmat ja arviot vuoden 2015 suoritteista valmistuivat Tyksin toimialueilla (sisältäen toimialueisiin liitettävien aluesairaaloiden toimintojen suoritteet) 15.9.2014 mennessä ja muilla tulosalueilla elokuun loppuun mennessä. Hallituksen ensimmäinen talousarviokäsittely oli 14.10.2014 ja toinen käsittely, jonka perusteella hallitus tekee esityksen valtuustolle, on 4.11.2014. Jäsenkunnille toimitettiin vuoden 2015 talousarvioesitykseen perustuvat palvelusuunnitelmat 14.10.2014. 1.2.2. Vuoden 2015 käyttötalouden talousarvioesitys 1.2.2.1. Talousarvioesityksen lähtökohdat Kuntayhtymän toimintakulujen kasvu muodostui vuosina 2011-2012 merkittävästi suuremmaksi, kuin jäsenkunnilla oli realistisia mahdollisuuksia rahoittaa erikoissairaanhoidon kasvavia menoja (kasvu vuonna 2011 7,9 % ja vuonna 2012 5,0 %). Sopeuttamistoimenpiteiden ansiosta vuonna 2013 toimintakulujen vertailukelpoinen kasvu hidastui 3,0 %:iin. Toimintakulujen talousarvio ylittyi kuitenkin vielä 23,7 milj. euroa (4,0 %). Tilikauden tulos oli alijäämäinen 3,8 milj. euroa ja taseen alijäämäkertymä nousi 17,9 milj. euroon.
Vuonna 2014 lukuisten kehittämistoimenpiteiden ja kustannustasoltaan matalan palkkaratkaisun ansiosta toimintakulujen vuosikasvuksi on tammielokuun osavuosikatsauksen perusteella muodostumassa 2,2 %, mikä on selvästi edeltäviä vuosia matalampi taso. Aiempaa maltillisemmasta kehityksestä huolimatta toimintakulujen arvioidaan ylittävän talousarvion n. 11,9 milj. euroa. Tilikauden lopussa arvioidaan alijäämäkertymän olevan 12,6 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioesityksen lähtökohtana on hallituksen raamipäätöksen mukaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien enintään 3,5 % kasvu vuoden 2014 talousarviosta ja tilikauden 2,0 milj. euron ylijäämäinen tulos. Kun myös vuonna 2015 palkkojen sopimuskorotusten aiheuttama kustannusmuutos jää maltilliseksi, talousarvioraami mahdollistaa vuodelle 2015 kuntayhtymälle tiukan, mutta realistisen käyttötalouden talousarvion laatimisen. Talousarviossa pysyminen edellyttää kuitenkin määrätietoista rakennemuutosten ja kehittämistoimenpiteiden jatkamista vuonna 2015, kun otetaan huomioon, että merkittävä osa vuoden 2015 määrärahalisäyksistä on kuluvan vuoden talousarvioylityksillä jo käytetty. Talousarvioesityksen vertailu vuoden 2014 ennusteeseen on sivulla 65. Talousarviovalmistelun rinnalla on toimeenpantavana valtuuston 29.4.2014 hyväksymä sairaanhoitopiirin päivitetty strategia ja terveempänä kotiin - uudistamisohjelma. Valmisteltavana on myös organisaatiomuutos, jonka tuloksena aluesairaaloiden toiminta liitetään osaksi Tyksin hoitolinjaorganisaatiota, jolloin sairaanhoitopiirissä on kullekin potilasryhmälle maakunnan tasolla toiminnallisesti ja taloudellisesti vastuullinen taho. 1.2.2.2 Vuoden 2015 talousarviossa huomioon otetut rakenteelliset muutokset Vuoden 2015 alusta lukien Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaaloiden toiminnat, päivystystä lukuun ottamatta, liitetään osaksi Tyksin hoitolinjaorganisaatiota. Talousarviorakenteessa yhdistyminen on otettu huomioon siten, että Tyksin tulosalueen ja alueellisen erikoissairaanhoidon talousarviot on yhdistetty yhdeksi somaattisen hoidon tulosalueen talousarvioksi. Loimaan, Salon ja Vakka-Suomen aluesairaaloiden ensiapupoliklinikoiden toiminnat sekä Loimaan ja Vakka-Suomen sairaalan perusterveydenhuollon päivystys siirtyvät 1.1.2015 lukien Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen toiminnaksi. Toimintojen ja niitä vastaavien määrärahojen ja tuloarvioiden siirrot on talousarviossa otettu huomioon. Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminta käynnistyy lokakuun alusta 2014 Tyks-Sapa-liikelaitoksessa. Tietoliikennepalvelujen ja atk-verkon kunnossapito keskitetään konsernipalveluksi Medbit Oy:öön ja teknisten palvelujen toiminta Medbitin alihankkijana päättyy (hallitus 19.8.2014 97). Turun yliopiston laboratoriotoiminnat (Utulab) yhdistetään Turun yliopiston ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin välillä tehdyn esisopimuksen mukaisesti Tyks-Sapa-liikelaitokseen 1.1.2015 lukien. Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta hyväksyi osaltaan esisopimuksen 16.10.2014 ( 108). Kuntayhtymälle siirtyvän toiminnan määrärahat ja tuloarviot on talousarviossa otettu huomioon. 8
1.2.2.3 Talousarvioesityksen muodostuminen 9 Vuoden 2015 käyttötalouden talousarvioesitys on valmisteltu hallituksen raamipäätöksen mukaisesti. Alla on taulukkoesitys vuoden 2015 talousarvion muodostumisesta. VUODEN 2015 TALOUSARVIOESITYKSEN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Toimintatuotot Talous- Talousarviomuutokset 2015 Milj. Talous- Kasvu arvio 2014 Indeksi- Määrä- Yhteensä arvioesitys % Milj. tarkistukset rahojen/tulo- Milj. 2015 2015 arvioiden Milj. tarkistukset Myyntituotot Myyntituotot jäsenkunnilta 471,3 13,2 13,2 484,5 2,8 Kalliin hoidon tasausmaksut 22,9 3,5 3,5 26,3 15,1 Erityisvelvoitemaksut 19,5 1,5 1,5 21,0 7,8 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 513,6 18,2 18,2 531,8 3,5 Ensihoidon myyntituotot 12,4 0,4-0,6-0,1 12,3-1,0 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 526,1 0,4 17,6 18,0 544,1 3,4 Myyntituotot ulkok. ja muilta 54,4 1,9 2,6 4,5 58,9 8,4 Erityisvaltionosuus 19,9-1,9-1,9 18,0-9,5 Muut myyntituotot 39,0 1,0 3,9 4,9 43,8 12,5 Maksutuotot 21,5 0,4 0,4 21,9 1,7 Muut toimintatuotot 16,5 0,3-1,4-1,0 15,4-6,3 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta yht. 151,2 3,2 3,7 6,9 158,0 4,5 Toimintatuotot yhteensä 677,2 3,6 21,3 24,9 702,1 3,7 Toimintakulut Palkat 286,0 2,0 8,0 10,0 296,1 3,5 Sosiaalivakuutusmaksut 81,4 0,6 2,3 2,8 84,2 3,5 Henkilöstömenot 367,5 2,6 10,3 12,8 380,3 3,5 Palvelujen ostot 114,1 2,9 4,9 7,8 121,8 6,8 Materiaalin ostot 126,7 3,2 2,2 5,3 132,0 4,2 Vuokrat 6,9 0,2 1,2 1,4 8,3 20,5 Muut toimintakulut 9,1 0,2 0,1 0,3 9,4 3,6 Toimintakulut yhteensä 624,2 9,0 18,7 27,7 651,9 4,4 Toimintakate 53,0-5,3 2,6-2,8 50,3-5,2 Nettorahoitustuotot+/kulut- -9,7 0,0 1,8 1,8-7,9-18,8 Vuosikate 43,3-5,3 4,4-0,9 42,4-2,2 Poistot ja arvonalentumiset 40,3 0,0 0,1 0,1 40,4 0,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3,0-5,3 4,3-1,0 2,0-33,3 Toimintatuotot Toimintatuotot kasvavat talousarvioesityksessä 24,9 milj. euroa (3,7 %) vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Jäsenkuntatuotot kasvavat 18,0 milj. euroa (3,4 %) ja muiden, kuin jäsenkuntatuottojen kasvu on 6,9 milj. euroa (4,5 %). Vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna jäsenkuntatuotot kasvavat 2,4 %. Myyntituotot ulkokunnilta ja muilta kasvavat 4,5 milj. euroa (8,4 %). Kasvu muodostuu Tyksin ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen ulkokuntamyynnin kasvusta. Vaasan sairaanhoitopiirin mukaantulo Tyksin erva-alueeseen on merkittävin ulkokuntamyyntiä lisäävä tekijä.
Erityisvaltionosuuden tuloarviossa on otettu huomioon valtion vuoden 2015 talousarvioesitykseen sisältyvä tutkimusrahoituksen leikkaus, joka Varsinais- Suomen sairaanhoitopiirin osalta merkitsee 2,1 milj. euron vähennystä erityisvaltionosuustuloihin. Muiden myyntituottojen arviota on talousarvioesityksessä korotettu hintojen tarkistusten perusteella 1,0 milj. eurolla. Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminnan käynnistyminen Tyks- Sapa-liikelaitoksessa lisää myyntituottoja 1,4 milj. euroa (sopimus HUS:n kanssa) ja Turun yliopistolta siirtyvän Utulabin myyntituotot kuntayhtymän ulkopuolelta 3,2 milj. euroa. Tietoliikennepalvelujen ja atk-verkon kunnossapidon keskittäminen Medbit Oy:öön ja teknisten palvelujen toiminnan päättyminen Medbitin alihankkijana vähentää myyntituottoja 1,0 milj. euroa. Potilasmaksutuottoihin on budjetoitu 0,4 milj. euron kasvu kuluvan vuoden ennusteen perusteella. Muiden toimintatuottojen tuloarvion 1,0 milj. euron vähennys aiheutuu pääosin vuokratulojen vähenemisestä kuntayhtymän ulkopuolelta. Rahan lähteet (toimintatuotot) ja rahan käyttö vuoden 2015 talousarvioesityksessä verrattuna vuoden 2014 talousarvioon voidaan esittää tiivistettynä seuraavasti: 10 Rahan lähteet ja käyttö Talous- Talous- Muutos Kasvu vuoden 2015 talousarvioesityksessä arvio 2014 arvioesitys Milj. % Rahan lähteet Toimintatuotot Milj. 2015 Milj. Tuotot jäsenkunnilta 526,1 544,1 18,0 3,4 Muut, kuin tuotot jäsenkunnilta 151,2 158,0 6,9 4,5 Rahan lähteet yhteensä 677,2 702,1 24,9 3,7 Rahan käyttö Toimintakulut 624,2 651,9 27,7 4,4 Nettorahoituskulut 9,7 7,9-1,8-18,8 Poistot 40,3 40,4 0,1 0,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3,0 2,0-1,0-33,3 Rahan käyttö yhteensä 677,2 702,1 24,9 3,7 Toimintakulut Toimintakulujen osalta talousarvioesitys tarkoittaa 27,7 milj. euron (4,4 %) määrärahojen kasvua vuoden 2014 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2014 ennusteeseen verrattuna kasvu on 2,5 %. Kasvusta 9,0 milj. euroa (1,4 %) on varattu palkkojen sopimuskorotuksista ja muista indeksitarkistuksista johtuvaan menojen kasvuun ja reaalisina toimintakulujen määrärahojen tarkistuksina on voitu ottaa huomioon 18,7 milj. euroa (3,0 %). Palkkojen sopimuskorotukset ja muut indeksitarkistukset on laskettu seuraavasti: Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutus on otettu huomioon 0,7 % mukaisena. Palvelujen ostojen, materiaalin ostojen, vuokra- ja muiden toimintakulujen indeksitarkistukset on laskettu 2,5 % mukaan. Sosiaalivakuutusmaksut on laskettu 28,05 % mukaan palkoista (28,05 % vuoden 2014 talousarviossa).
Toimintakulujen määrärahojen 18,7 milj. euron lisäyksistä 14,1 milj. euroa on kohdennettu talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaamiseen alla olevan laskelman mukaisesti. Uusiin menoihin talousarviossa on 5,6 milj. euron määrärahat. Tietoliikennepalvelujen ja atk-verkon kunnossapidon keskittäminen Medbit Oy:öön ja teknisten palvelujen toiminnan päättyminen Medbitin alihankkijana vähentävät toimintakuluja 1,0 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioesityksen toimintakulujen määrärahatarkistukset Talousarviomäärärahojen jälkeenjääneisyyden korjaus: Henkilöstömenot - Määrärahalisäykset ulkokuntamyynnin kasvun perusteella 2 247 000 - Muut henkilöstömenojen määrärahojen tarkistukset 3 217 900 5 464 900 Palvelujen ostot - Hengityshalvauspotilaiden ostopalvelut 738 000 - Ostopalvelut muista sairaaloista ja laitoksista 777 000 - Ensihoitopalvelut 768 000 - Laboratorio- ja kuvantamispalvelujen ostot (Tyks-Sapa) 2 000 000 - Työterveydenhuollon palvelujen ostot 500 000 - Potilasvakuutusmaksuvarauksen kasvu 1 402 800 - Siivouspalvelut (T2-sairaala) 815 000 - Rakennusten ja laitteiden kunnossapitopalvelut 685 000 - Muut palvelujen ostot 29 100 7 714 900 Materiaalin ostot - Lämpö, sähkö ja vesi 343 000 - Muut materiaalin ostojen määrärahat 145 000 488 000 Vuokrat 444 700 14 112 500 Määrärahat uusiin menoihin vuonna 2015: - Atk-palvelumenojen kasvu IT-suunnitelman perusteella 1 134 900 - Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminnan käynnistyminen 735 000 - Turun yliopiston laboratoriotoimintojen (Utulabin) siirto Tyks-Sapa-liikelaitokselle 3 156 100 - Määrärahat A-sairaalan saneerauksen irtaimistohankintoihin 546 400 5 572 400 Määrärahojen vähennykset vuonna 2015: Tietoliikennepalvelujen ja atk-verkon kunnossapidon keskittäminen Medbit Oy:öön. Teknisten palvelujen alihankinnan määrärahat ja Medbit Oy:ltä laskutettavat tulot poistetaan talousarviosta. -990 900 Määrärahatarkistukset yhteensä 18 694 000 11 Tulosalueiden kesken on lisäksi tehty lukuisia toimintakulujen määrärahojen siirtoja, joilla ei kuntayhtymän tasolla ole nettovaikutusta. Samoin menolajien kesken on tehty tarkistuksia määrärahojen kohdentamiseksi optimaalisesti. Tulosalueiden keskinäisistä määrärahasiirroista merkittävin on edellä mainittu aluesairaaloiden ensiapupoliklinikoiden ja perusterveydenhuollon päivystyksen määrärahojen ja tuloarvioiden siirto Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle (toimintakulut yhteensä 10,8 milj. euroa, josta ulkoiset 6,1 milj. euroa ja sisäiset 4,7 milj. euroa). Toinen merkittävä tulosalueiden välinen siirto on vuonna 2014 toukokuun alusta lukien toteutettuihin kuljetusten uudelleenjärjestelyihin liittyvä 4 kuukauden määrärahojen ja tuloarvioiden (2,1 milj. euroa) siirto huoltopalveluiden talousarviosta hallintokeskuksen (logistiikkapalvelujen) ja Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen talousarvioon. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy 8 kuukauden määrärahat ja tuloarviot (hallitus 20.5.2014 69). (Selvitykset tulosalueiden toimintakulujen määrärahojen muutoksista ovat sivuilla 67-74.) Talousarvioesitykseen ei sisälly esityksiä uusien virkojen tai toimien perustamisesta. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokseen suunniteltu valmiussuunnittelijan tehtävä edellyttänee vakanssin perustamista.
Ensihoitopalvelujen järjestämistä koskeva tilanne Tutkimustoiminnan rahoituksen turvaaminen Nettorahoituskulut ja suunnitelmapoistot Päätökset vakanssien perustamisesta esitetään tehtäväksi eri päätöksillä vuonna 2015 talousarviomäärärahojen puitteissa, kun virkamuutostarpeet ovat tarkemmin selvillä. Synnynnäisten aineenvaihduntasairauksien seulontakeskuksen (Saske) toiminnan käynnistämiseksi Tyks-Sapaliikelaitoksen johtokunta on 21.8.2014 ( 80) tehnyt päätöksen toiminnan edellyttämistä henkilöstöjärjestelyistä. Valtuusto hyväksyi 10.6.2014 ( 3) yksimielisesti sairaanhoitopiirin ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille 2015-2017. Suurimmat muutokset uudessa palvelutasopäätöksessä aikaisempaan verrattuna ovat kaikkien yksiköiden siirtyminen välittömään lähtövalmiuteen, joidenkin yksiköiden yöajan toiminnan lopettaminen ja kenttäjohtamisjärjestelmän vakiinnuttaminen mahdollistamaan em. toimenpiteet. Valtuusto hyväksyi 29.4.2014 ( 5) Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitokselle vuodelle 2014 3,6 milj. euron lisätalousarvion ensihoidon ostopalvelumenoihin. Korotettuna vuoden 2014 ostopalvelujen määrärahaksi muodostui 8,7 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarviossa ensihoidon ostopalveluihin on budjetoitu yhteensä 9,7 milj. euroa. Liikelaitoksen johtokunta on tehnyt 25.9.2014 55 hankintapäätöksen ensihoitopalvelujen hankkimiseksi 1.1.2015 alkaen. Valtion vuoden 2015 talousarvioesityksen perusteella Tyksin erityisvastuualueen tutkimuksen hankerahoitus vähenee vuonna 2015 2,1 milj. eurolla 3,7 milj. euroon vuoden 2014 5,8 milj. eurosta. Johtoryhmä käsitteli tutkimustoiminnan rahoitusta kokouksessaan 27.8.2014 ( 149). Hallituksen 13.8.2013 ( 112) hyväksymän tiede- ja tutkimusstrategian mukaisesti somaattisen hoidon tulosalueen käyttösuunnitelmassa kohdennetaan 500.000 euroa lisää jäsenkuntatuloilla katettuja määrärahoja tutkimuksen hankerahoitukseen (kuluvana vuonna 500.000 euroa). Turun yliopiston laboratoriotoimintojen (Utulab) yhdistäminen Tyks-Sapa-liikelaitokseen tuottaa n. 0,7 milj. euron vuotuisen nettosäästön. Säästöstä 500.000 euroa kohdennetaan Tyks-Sapa-liikelaitoksessa tehtävään tutkimukseen. Nettorahoituskulut ovat talousarvioesityksessä 7,9 milj. euroa (9,7 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa). Lainojen korkokuluihin on varattu 7,0 milj. euroa (7,56 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa). Lainojen korkokulujen arvio perustuu 2,5 % keskimääräiseen korkokantaan. Jäsenkunnille maksettava peruspääoman korko on esityksessä 0,97 milj. euroa (2,3 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa). Peruspääoman korko määräytyy 12 kk euribor-koron vuosikeskiarvon perusteella. Korkokannaksi on arvioitu vuonna 2015 0,56 % (1,33 % vuoden 2014 talousarviossa). Suunnitelmapoistojen määräraha on 40,4 milj. euroa (40,3 milj. euroa vuoden 2014 talousarviossa). Vuodesta 2014 lukien T2-sairaalasta ja sen laitteista aiheutuu täydet vuosipoistot. Liikelaitosten talousarvioesitykset perustuvat johtokuntien esityksiin valtuustolle. Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta 16.10.2014 ( 62), Tyks-Sapa-liikelaitoksen johtokunta 30.10.2014, Turunmaan sairaalan liikelaitoksen johtokunta 13.11.2014. 12
1.2.3. Jäsenkuntien vuoden 2015 palvelusuunnitelmat 13 Talousarvioesityksen tuotot jäsenkunnilta samoin suoritteet on palvelusuunnitelmissa jaettu kunnille. Kuntien euromääräisen käytön 2015 arviot perustuvat toteutuneisiin käyttösuhteisiin piirin eri sairaaloissa pienten kuntien osalta 24 edellisen kuukauden aikana ja suurten kuntien osalta 12 edellisen kuukauden aikana (tilannepäivä 30.4.2014). Päivystyksen osalta käyttösuhteet on laskettu ajalta toukokuu 2013 - huhtikuu 2014, koska T2- sairaalan käyttöönoton yhteydessä huhtikuusta 2014 alkaen virka-ajan ulkopuolinen päivystys laajeni koskemaan useita uusi kuntia ja terveyskeskusalueita. Kuntakohtaiset suoritearviot on laskettu käyttäen jakoperusteina sairaalakohtaisia hoitojaksojen ja avohoitokäyntien käyttösuhteita vastaavilta ajanjaksoilta, kuin euromääräisen käytön arvioinnissa. Sekä euro- että suoritemääräisissä käyttöarvioissa on otettu huomioon kunnan hoidontarve-ennusteet väestön määrän ja ikärakenteen kehityksen perusteella (ennusteet sivulla 106). Hengityshalvauspotilaiden, psykiatrian vaikeahoitoisten potilaiden ja Fabryn-taudin potilaiden hoitokustannusten ja suoritteiden kohdistaminen eri kunnille on laskettu räätälöidysti. Jäsenkunnille toimitettiin 31.5.2014 talousarvioraamin perusteella lasketut euromääräiset maksuosuusarviot vuodelle 2015. Talousarvioesityksessä on pitäydytty kuntakohtaisesti näissä arvioissa. Jäsenkuntatuotot, joiden perusteella palvelusuunnitelmien euromääräiset käyttöarviot on laskettu, muodostuvat vuoden 2015 talousarviossa seuraaviksi: TP 2013 TA 2014 Esitys 2015 Muutos % TP 2013 TA 2014 Myyntituotot jäsenkunnilta 448 713 154 471 278 100 484 457 200 8,0 2,8 Kalliin hoidon tasausmaksut 24 572 933 22 862 000 26 315 000 7,1 15,1 Erityisvelvoitemaksut 28 106 095 19 508 100 21 035 700-25,2 7,8 Tuotot jäsenk.ennen ensihoitoa 501 392 182 513 648 200 531 807 900 6,1 3,5 Ensihoidon myyntituotot 8 960 371 12 419 700 12 300 000 37,3-1,0 Tuotot jäsenkunnilta yhteensä 510 352 553 526 067 900 544 107 900 6,6 3,4 Ensihoito toisin, kuin vielä vuonna 2014, on sisällytetty vuoden 2015 palvelusuunnitelmiin. Vertailukelpoisuuden vuoksi ensihoidon myyntituotot on yllä olevassa laskelmassa esitetty omalla rivillään. Erityisvelvoitemaksun vertailussa vuoteen 2013 on otettava huomioon, että päivystysvalmiuden kustannukset katetaan vuosina 2014 ja 2015 palvelujen hinnoilla, kun ne aikaisemmin sisältyivät erityisvelvoitemaksuun. Kuntakohtaisesti jäsenkuntien maksuosuuksien muutosprosentit muodostuvat palvelusuunnitelmissa seuraaviksi. Jäsenkuntalaskutuksen kasvu vuoden 2015 palvelusuunnitelmissa verrattuna vuoden 2014 palvelusuunnitelmiin kunnittain Kasvu % % % Aura -1,4 Mynämäki 7,0 Rusko 3,9 Kaarina 5,4 Naantali 0,8 Salo 0,6 Kemiönsaari 3,0 Nousiainen 8,8 Sauvo 3,8 Koski Tl -3,5 Oripää 4,0 Somero 1,7 Kustavi 3,4 Paimio 6,9 Taivassalo 7,4 Laitila 5,2 Parainen 3,4 Tarvasjoki 3,9 Lieto 5,5 Punkalaidun 2,6 Turku 3,5 Loimaa 1,4 Pyhäranta -6,8 Uusikaupunki 5,8 Marttila 7,2 Pöytyä -1,5 Vehmaa 8,3 Masku 9,8 Raisio 5,7 Jäsenkunnat yhteensä 3,4
Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu Erot jäsenkuntien laskutuksen kasvuarvioissa johtuvat siitä, että kuntien käyttösuhteissa on tapahtunut muutoksia. Lisäksi eri kunnat käyttävät eri suhteissa sairaanhoitopiirin sairaaloita ja vastaavasti määrärahamuutokset, sairaaloiden talousarvioiden yli- ja alijäämäisyys ja muut kuntalaskutukseen vaikuttavat seikat kohtaantuvat eri tavoin eri kunnille. Erityisvelvoitemaksu ja kalliin hoidon tasausmaksu on palvelusuunnitelmissa jaettu jäsenkunnille asukaslukujen 1.1.2014 suhteessa. Erityisvelvoitemaksun perusteena olevat kustannukset ovat seuraavat: Erityisvelvoitemaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2013 TA 2014 Esitys 2015 TP 2013 TA 2014 Päivystysvalmiuden kustannukset 8 941 300 0 0 Potilasvahinkovakuutus 3 629 700 3 702 700 5 224 000 43,9 41,1 Lääkinn. kuntouksen apuvälineet 9 991 600 10 227 400 9 957 300-0,3-2,6 Ensihoidon lääkäriyksikkö 1 214 300 900 000 922 500-24,0 2,5 Ensihoidon kenttäjohtotoiminta 1 347 200 1 921 500 1 969 500 46,2 2,5 Muut ensihoidon erityisvelvoitteet 400 000 140 000 198 500-50,4 41,8 Aluetietojärjestelmä 668 200 684 900 685 000 2,5 0,0 Muut erityisvelvoitteet 1 881 300 1 931 600 2 078 900 10,5 7,6 Yhteensä 28 073 600 19 508 100 21 035 700-25,1 7,8 14 Kalliin hoidon tasausjärjestelmään ei esitetä muutoksia vuodelle 2015. Kalliin hoidon tasausraja on vuonna 2015 60.000 euroa, mikä on sama, kuin vuonna 2014. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena ovat kustannukset, jotka syntyvät jäsenkunnille annettavista tasaushyvityksistä yli 60.000 euron potilaskohtaisista kustannuksista. Kalliin hoidon tasausmaksun perusteena olevat kustannukset Muutos % TP 2013 TA 2014 Esitys 2015 TP 2013 TA 2014 Hengityshalvauspotilaat 2 221 754 2 981 000 3 395 000 52,8 13,9 Fabryn-taudin potilaat 2 227 656 2 365 000 2 356 000 5,8-0,4 Muu somaattinen hoito 15 703 578 13 716 000 16 214 000 3,3 18,2 Aikuispsykiatrian tasaushyvitykset * 1 492 323 660 000 1 300 000-12,9 97,0 Valtion mielisairaalapotilaat 894 036 924 000 1 001 000 12,0 8,3 Muu psykiatrinen hoito 2 033 586 2 216 000 2 049 000 0,8-7,5 Yhteensä 24 572 933 22 862 000 26 315 000 7,1 15,1 * Turun kaupungille maksettavat tasaushyvitykset sen omana toimintana tuottamasta aikuispsykiatrisesta hoidosta Edelleen esitetään jatkettavaksi aiempaa käytäntöä, jonka mukaan Turun kaupungille maksetaan hyvitys järjestämänsä aikuispsykiatrisen erikoissairaanhoidon kalliin hoidon tasauskustannuksista. Hallituksen 19.8.2014 ( 98) tiedoksi merkitsemää Turun kaupungin esitystä laajentaa kalliin hoidon järjestelmä koskemaan myös turkulaisten vankimielisairaalapotilaiden hoitojen kustannuksia ei ole pystytty valmistelemaan talousarvioaikataulussa. Muutos edellyttäisi kuntien palvelusuunnitelmiin ja sairaanhoitopiirin talousarvioraamiin muutoksia. Lisäksi jatkovalmistelussa on sairaanhoitopiirin ja Turun kaupungin yhteisselvitys psykiatrian osastohoidon ja erikoispoliklinikoiden keskittämisestä yhteisiin tiloihin. Tämän toiminnallisen suunnittelun jatkotyönä selvitetään myös mahdollisia muutostarpeita hoidon järjestämisvastuuseen. Kalliin hoidon tasausjärjestelmän arviointi ja mahdolliset muutokset voidaan toteuttaa samassa yhteydessä. Jäsenkuntien palvelusuunnitelmat on esitetty talousarvion sivuilla 91-105.
1.2.4 Suunnitelma alijäämien kattamisesta vuosina 2015 2021 15 Kuntalain 65 3 momentissa säädetty alijäämän kattamisvelvollisuus suunnitelmakautena ja toimenpideohjelma, jolla kattamaton alijäämä tarvittaessa katetaan valtuuston päättämänä pidempänä kattamiskautena, ei koske kuntayhtymiä. Koska Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä riittävä tulorahoitus toiminnan, investointien ja lainanlyhennysten rahoittamiseksi edellyttää pitkällä tähtäimellä talouden tasapainoa, esitetään talousarvion ja suunnitelman yhteydessä suunnitelma vuoden 2014 loppuun mennessä kertyväksi arvioidun 12,6 milj. euron alijäämän kattamisesta ylijäämäisillä talousarvioilla talouden vakauttamisohjelman aikana vuosina 2015 2021. Arviossa alijäämäkertymän määrästä on otettu huomioon potilasvakuutusmaksuvarauksen muutoksen kuluksi kirjaus 13 milj. euron määräisenä vuoden 2014 tilinpäätöksessä. Vuoden 2015 talousarvioesitys on 2,0 milj. euroa ylijäämäinen. Talousarviot vuosina 2016-2017 suunnitellaan laadittavaksi 3,0 milj. euroa ylijäämäisinä. Suunnitelma alijäämien kattamisesta tulosalueittain on sivulla 66. 1.2.5 Vuosien 2016-2017 käyttötalouden suunnitelmat Käyttötalouden suunnitelmat vuosille 2016-2017 on laadittu talouden vakauttamisohjelman ja edellä esitetyn alijäämien kattamissuunnitelman linjausten mukaisesti. Vuoden 2016 suunnitelma Lähtökohtana vuoden 2016 suunnitelmassa on jäsenkuntatuottojen 3,0 % kasvu vuoden 2015 talousarvioon verrattuna, mikä euroina merkitsee 16,2 milj. euron kasvua. Myyntituottojen ulkokunnilta ja muilta maksajilta arvioidaan kasvavan jäsenkuntatuottoja vastaavasti (+3,0 %). Erityisvaltionosuuden arvioidaan supistuvan 1,0 milj. eurolla. Hintojen korotukset lisäävät muita toimintatuottoja 1,1 milj. eurolla. Yhteensä toimintatuottojen kasvu on 18,1 milj. euroa (2,6 %). VUODEN 2016 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN Kuntayhtymä yhteensä Talous- Talousarviomuutokset 2016 Milj. Suunni- Kasvu arvio 2015 Indeksi- Muut Yhteensä telma % Milj. ' tarkis- talousarvio- Milj. 2016 tukset muutokset Milj. 2016 Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 544,1 0,0 16,2 16,2 560,3 3,0 Myyntituotot ulkok. ja muilta 58,9 1,8 1,8 60,7 3,0 Erityisvaltionosuus 18,0-1,0-1,0 17,0-5,6 Muut toimintatuotot yhteensä 81,1 1,1 0,0 1,1 82,2 1,4 Toimintatuotot yhteensä 702,1 1,1 17,0 18,1 720,3 2,6 Toimintakulut Henkilöstökulut 380,3 5,7 3,2 8,9 389,2 2,3 Palvelujen ostot 121,8 2,4 1,0 3,5 125,3 2,8 Materiaalin ostot 132,0 2,6 1,1 3,8 135,8 2,8 Muut toimintakulut 17,7 0,4 0,2 0,5 18,2 2,8 Toimintakulut yhteensä 651,9 11,1 5,5 16,7 668,5 2,6 Nettorahoituskulut -7,9 0,0 0,7 0,7-7,2-8,9 Poistot ja arvonalentumiset 40,4 0,0 1,2 1,2 41,6 2,9 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 2,0-10,0 11,0 1,0 3,0 50,0
Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on suunnitelmassa arvioitu 1,5 % ja sosiaalivakuutusmenojen määräksi palkoista (vuotta 2015 vastaavasti) 28,05 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on suunnitelmassa tehty 2,0 % indeksitarkistukset. Yhteensä palkkojen sopimuskorotukset ja indeksitarkistukset lisäävät toimintakuluja 11,1 milj. euroa (1,7 %). Kun poistot kasvavat 1,2 milj. euroa, rahoituskulut supistuvat 0,7 milj. euroa ja suunnitelma on ylijäämäinen 3,0 milj. euroa vuoden 2015 talousarvion 2,0 milj. euron sijaan, jää toimintakulujen määrärahatarkistuksiin indeksitarkistusten lisäksi 5,5 milj. euroa (0,85 % kasvu vuoden 2015 toimintakuluihin). Väestön ikääntyminen ja hoidontarpeen kasvu edellyttävät erikoissairaanhoidossa toimintakulujen n. 1,0 % vuotuista reaalikasvua. Vuoden 2017 suunnitelma Vuoden 2017 suunnitelma on laadittu jäsenkuntatuottojen 3,0 % kasvuun perustuen ja tulokseltaan 3,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Erityisvaltionosuuden arvioidaan edelleen supistuvan 0,5 milj. euroa. Palkkojen sopimuskorotusten kustannusvaikutukseksi on arvioitu 1,5 % ja sosiaalikuluiksi palkoista 28,05 %. Palvelujen ja materiaalin ostoihin ja muihin toimintakuluihin on tehty 2,0 % indeksitarkistukset. Vuoden 2017 suunnitelman muodostuminen voidaan esittää taulukon muodossa seuraavasti: VUODEN 2017 SUUNNITELMAN MUODOSTUMINEN 16 Kuntayhtymä yhteensä Suunni- Talousarviomuutokset 2017 Milj. Suunni- Kasvu telma Indeksi- Muut Yhteensä telma % 2016 tarkis- talousarvio- Milj. 2017 Milj. ' tukset muutokset Milj. 2017 Toimintatuotot Tuotot jäsenkunnilta 560,3 0,0 16,9 16,9 577,2 3,0 Myyntituotot ulkok. ja muilta 60,7 1,9 1,9 62,6 3,1 Erityisvaltionosuus 17,0-0,5-0,5 16,5-2,9 Muut toimintatuotot 82,2 1,1 0,0 1,1 83,4 1,4 Toimintatuotot yhteensä 720,3 1,1 18,2 19,4 739,6 2,7 Toimintakulut Henkilöstökulut 389,2 5,8 5,1 10,9 400,1 2,8 Palvelujen ostot 125,3 2,5 1,6 4,1 129,4 3,3 Materiaalin ostot 135,8 2,7 1,8 4,5 140,3 3,3 Muut toimintakulut 18,2 0,4 0,2 0,6 18,8 3,3 Toimintakulut yhteensä 668,5 11,4 8,7 20,1 688,6 3,0 Nettorahoituskulut -7,2 0,0 0,8 0,8-6,4-11,1 Poistot ja arvonalentumiset 41,6 0,0 0,1 0,1 41,6 0,1 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 3,0-10,3 10,3 0,0 3,0 0,0 1.2.6 Vuosien 2015 2017 investointisuunnitelma Toimintakulujen määrärahatarkistuksiin indeksitarkistusten lisäksi jää suunnitelmassa 8,7 milj. euroa, mikä merkitsee 1,3 % kasvua vuoden 2016 suunnitelman toimintakuluihin. Taloussuunnitelmat vuosille 2016-2017 on kuntayhtymätason lisäksi esitetty tasoilla: kuntayhtymä ilman liikelaitoksia ja kukin liikelaitos erikseen. Investointisuunnittelun aikajännettä on pidennetty vuoteen 2019 ja valmistelua on tehty talouden pitkän tähtäimen vakauttamisohjelman
1.2.7 Rahoitussuunnitelma vuosille 2015-2017 1.3. TOIMINNALLISET TAVOITTEET 2015 reunaehtojen puitteissa. Suunnittelun lähtökohtana on pidetty seuraavia periaatteita: Kaikelle sairaanhoitopiirin toiminnalle haetaan kestävät ja tarkoituksenmukaiset tilaratkaisut Tarpeettomasta rakennuskannasta luovutaan ja käytössä olevat tilat pidetään kunnossa Kaikkien hankkeiden toteuttamisen edellytyksenä on pysyttäytyminen vakauttamisohjelman mukaisella toimintakulu-uralla ja investointien kannattavuus Tutkimus- ja hoitolaitteita uusitaan tarpeen mukaisesti lisäämättä merkittävästi teknologiaan sitoutuvaa pääomaa. Talouden vakauttamisohjelmasta johdettu vuosikatekertymä ei anna varmuudella mahdollisuuksia toteuttaa kaikkia toiminnallisessa suunnittelussa olevia, kestäviin ja tarkoituksenmukaisiin tilaratkaisuun pyrkiviä hankkeita omaan taseeseen. Tällä perusteella hallitus linjasi kokouksessaan 16.9.2014 ( 112), että ensisijainen vaihtoehto T3-hankkeen rakentamisen hankintamenojen rahoittamiseksi on rahoitusleasing. Päätösvalta rahoitusleasingista on hallituksella. Talousarvio ja -suunnitelma ja siihen sisältyvä investointisuunnitelma on valmisteltu T3-hankkeen osalta rahoitusleasing-vaihtoehdon mukaisesti. Investointimenojen loppusumma vuoden 2015 talousarviossa (ilman rahoitusleasingilla rahoitettavia T3-hankkeen 10,0 milj. euron rakentamismenoja) on 23,6 milj. euroa. Vuoden 2016 investointisuunnitelma samoin perustein on loppusummaltaan 14,3 milj. euroa ja vuoden 2017 suunnitelma 14,2 milj. euroa. Hankekohtainen investointisuunnitelma vuosille 2015 2019 on esitetty talousarvion sivuilla 75-86. Vuonna 2015 pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ovat 27,3 milj. euroa ja uusien pitkäaikaisten lainojen nostotarve 4,9 milj. euroa. Vuosi 2015 merkitsee nettomääräisesti lainojen takaisinmaksua 22,4 milj. eurolla. Vuonna 2016 nettomääräinen lainojen takaisinmaksu on 31,3 milj. euroa ja vuonna 2017 samoin 31,3 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa kuntayhtymällä on pitkäaikaista lainaa 264,2 milj. euroa (557 euroa asukasta kohti). Suunnitelmakauden lopussa pitkäaikaisten lainojen määrä laskee 179 milj. euroon. Rahoituslaskelma kuntayhtymätasolla on esitetty talousarvion sivulla 23. Valtuuston tulee päättää kuntayhtymän, liikelaitosten ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista (Kuntalaki 13 ). Valtuuston hyväksymien konserniohjeiden (10.6.2008 10) mukaan tytäryhteisöjen on saatettava omat strategiansa linjaan koko konsernin strategian kanssa. Strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi toiminnalliset tavoitteet asetetaan koskien koko emoyhteisöä liikelaitoksineen sekä soveltuvin osin myös tytäryhteisöjä. Vuoden 2015 sitovat toiminnalliset tavoitteet on valmisteltu strategiasuunnitelman kohdan: Tuloksemme perusteella (johtoryhmä 20.8.2014 137). Sitovat toiminnalliset tavoitteet ovat hallituksen esityslistalla 4.11.2014 talousarvioesityksen erillisenä liitteenä. 17
Suoritetavoitteet Vuoden 2015 suoritetavoitteet perustuvat Tyksin toimi- ja vastuualueiden, psykiatrian tulosalueen, Turunmaan sairaalan sekä Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen arvioihin palvelujen kysynnän ja hoidon tarpeen kehityksestä sekä palvelutuotannon kapasiteettitekijöistä vuonna 2015. Suoritetavoitteet ovat kuntayhtymän tasolla seuraavat: 18 Suoritetavoitteet vuonna 2015 MUUTOS % TP 2013 TA 2014 ESITYS 2015 TP 13 TA 14 Vuodeosastohoito Hoitojaksot 65 525 63 793 61 891-5,5-3,0 Hoitopäivät 258 055 256 414 240 010-7,0-6,4 Leikkaustoimenpiteet (A-Q ja Y) 19 989 20 070 19 140-4,2-4,6 Keskimääräinen hoitoaika 3,94 4,02 3,88-1,5-3,5 Avohoito Avohoitokäynnit 764 891 769 197 798 022 4,3 3,7 Päiki-toimenpiteet (A-Q ja Y) 16 183 17 780 18 010 11,3 1,3 Leikkaustoimenpiteet yhteensä 36 172 37 850 37 150 2,7-1,8 Vuodeosastohoito Hoitojaksot 1 866 2 042 1 833-1,8-10,2 Hoitopäivät 43 042 45 519 41 629-3,3-8,5 Keskimääräinen hoitoaika 23,07 22,29 22,71-1,5 1,9 Avohoito Avohoitokäynnit 131 720 127 835 136 521 3,6 6,8 YHTEENSÄ Vuodeosastohoito Hoitojaksot 67 391 65 835 63 724-5,4-3,2 Hoitopäivät 301 097 301 933 281 639-6,5-6,7 Keskimääräinen hoitoaika 4,47 4,59 4,42-1,1-3,6 Avohoito Avohoitokäynnit 896 611 897 032 934 543 4,2 4,2 Suoritetavoitteet tulosalueittain on esitetty talousarvion sivuilla 88. 1.4. TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SITOVUUDET Vuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet Vuoden 2015 toiminnalliset tavoitteet strategisten tavoitteiden toteuttamiseksi asetetaan valtuustoon nähden sitovina. Toiminnallisten tavoitteiden toteuttamisessa tulee pyrkiä mahdollisimman suuren terveyshyödyn tuottamiseen sairaanhoitopiirin väestölle toimintaan varattujen määrärahojen määräämissä rajoissa. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä vuotta 2015 koskien selvitys valtuustolle toimintakertomuksessa. Taloudellisten tavoitteiden sitovuus ja toteutumisen seuranta Vuoden 2015 talousarviossa kuntayhtymä on sitoutunut tuottamaan erikoissairaanhoidon palvelut jäsenkunnille kokonaislaskutukseltaan 544,1 milj. euron määräisenä. Jotta jäsenkuntien palvelusuunnitelmat voidaan toteuttaa kustannuksiltaan suunnitellusti, edellyttää tämä, että tulosalueiden kustannusperusteinen maksuosuusrasitus vuoden 2015 toiminnasta voidaan pitää talousarviossa asetetun menokehyksen rajoissa. Sitovuustasot