15Talousarvio ja taloussuunnitelma 2015 2018 TAMPEREEN KAUPUNGIN JULKAISUJA Toiminta ja talous 2014
talousarvio 2015 taloussuunnitelma 2015-2018 kaupunginvaltuuston hyväksymä 17.11.2014 Julkaisija: Tampereen kaupunki, konsernihallinto, hallinto- ja talousryhmä
Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tampereen kaupunki/sami Helenius Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy
Esipuhe TAMPERE ON ISOJEN MUUTOStEN EDESSÄ Vuoden 2015 talousarvio on valmisteltu keskellä isojen murrosten ristiaallokkoa. Tampere joutuu kohtaamaan samaan aikaan sekä kunta- että sote-uudistuksen haasteet, sekä väestönkasvun että ikärakenteen muutoksen, sekä talouden rakennemuutoksen että kuntatalouden tasapainottamisen vaatimukset. Olemme jo vastanneet näihin haasteisiin ja lähteneet toteuttamaan säästöjä ja rakenneuudistuksia kaupunkistrategian mukaisesti. Vuoden 2014 lopussa valmistuu Tampereen tilaaja-tuottajamallin ja pormestarimallin arviointi ja sen pohjalta kehitetään toimintamalliamme vuonna 2015. Käynnissä oleva soteuudistus luo kehyksen tälle työlle. Mikäli uudistus etenee esitetyssä aikataulussa, on vuoden 2015 aikana aloitettava erittäin laaja valmistelutyö sote-alueen ja tuottamisvastuualueen perustamiseksi. Säästöt ja palvelurakenteiden uudistaminen ovat jo tuottaneet tuloksia. Vuosina 2013 ja 2014 nettomenojen kasvu on Tampereella saatu pienennettyä puoleen aiemmista vuosista, eli 3,3 prosenttiin. Kasvun vuosina se olisi ollut hyvä tulos, mutta nyt tämäkin menolisäys on liikaa. Vuoden 2015 budjettiesityksessä tavoitteena on saada kaupungin nettomenot laskemaan 1,4 prosenttia vuoden 2014 tilinpäätösennusteeseen verrattuna, mikä on poikkeuksellista ja erittäin haastavaa. Se kertoo siitä, että toimialat ovat joutuneet etsimään säästöjä ja pidättäytymään menoja kasvattavista palvelu-uudistuksista. Silti budjettiesitys jää noin 10 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Tampereen talouden haasteet johtuvat talouden murroksesta ja vientiteollisuuden vaikeuksista, mikä näkyy korkeana työttömyytenä, mutta myös siitä, että valtio tasapainottaa omaa talouttaan leikkaamalla kuntien valtionosuuksia. Vuonna 2012 alkaneet kuntien valtionosuuksien leikkaukset yhteensä laskettuna aiheuttavat Tampereen kaupungille ensi vuonna jo 65 miljoonan euron tulomenetykset. Kuitenkaan valtio ei ole vähentänyt kuntien lakisääteisiä velvoitteita, päinvastoin ne ovat lisääntyneet. Vaikeasta tilanteesta huolimatta Tampereen kaupunki turvaa peruspalvelujen saatavuuden ja keskeiset sosiaali-, terveys- ja koulutuspalvelut. Ensi vuonna toiminnan painopisteitä palveluissa ovat ennaltaehkäisy, varhainen puuttuminen ja liikunta. Vahvistamme lasten ja nuorten kasvua, perusterveydenhuoltoa ja ikäihmisten kotona asumista tukevia palveluja. Kehitämme palveluverkkoa yhdessä sähköisten palveluiden kanssa ja vauhditamme rakenteellisia uudistuksia. Samalla kehitämme Tampereesta älykästä kaupunkia, joka toimii kehitysalustana ja mahdollistajana innovatiiviselle yritystoiminnalle. Rakennamme vetovoimaista, tiivistyvää ja viihtyisää keskustaa ja kaupunginosia sekä tulevaisuuden liikenneratkaisuja. Satsaamme uudistuksiin, jotka edistävät kasvua, tuottavuutta, hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Näin turvaamme Tampereen vetovoiman ja elinvoiman opiskelun, yrittämisen, matkailun ja asumisen kasvukeskuksena. Huolimatta kaikista käynnistetyistä talouden tasapainottamistoimenpiteistä tilikauden tulos on ensi vuoden talousarviossa yhä merkittävästi alijäämäinen. Vuodelle 2014 korotimme Tampereen tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja. Verojen vuosittainen korottaminen ei ole ratkaisu ongelmiimme. Talouden tasapainottamiseksi voimme joutua käynnistämään kaupunkitasoisen yhteistoimintamenettelyn henkilöstömenojen vähentämiseksi. YT-menettely on myös mahdollisuus tarkastella uudelleen työtehtävien sisältöjä ja uudistaa toimintoja yhdessä henkilöstön kanssa. Talousarviossa vuosikate on 78,7 milj. euroa, mikä kaupungin investointitarpeisiin nähden on liian pieni. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä nousee merkittävästi. Joudumme priorisoimaan myös investointeja ja asettamaan etusijalle sellaiset hankkeet, jotka luovat työtä, kasvua ja vetovoimaa sekä edistävät kaupungin kestävää kehitystä. Tampereen asukaskohtainen lainamäärä on suurten kaupunkien matalimmasta päästä, mutta kasvaa nopeasti, ellemme saa vuosikatetta parannettua. Lainamäärän kasvua hillitään myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu matalana. Tampereen kaupungin talousarvio 2015 3
Esipuhe Suurten kaupunkien rooli elinkeinoelämän vetureina ja koulutuksen ja kansainvälistymisen keskuksina on ratkaiseva koko maamme menestykselle. Se edellyttää kaupunkien rohkeaa uudistumista. Kaupunki ei voi jatkossa tehdä ja osata kaikkea itse, vaan meidän tulee avata ovemme entistä laajemmalle yhteistyölle kaikkien kumppaneidemme kanssa. Edessämme on isojen haasteiden ja uudistusten vuosi. Yhdessä toimien käännämme haasteet mahdollisuuksiksi ja uudistukset Tampereen menestykseksi. Anna-Kaisa Ikonen Pormestari 4 Tampereen kaupungin talousarvio 2015
Sisällysluettelo Sisällysluettelo Esipuhe...3 Yleiset lähtökohdat...7 Talous- ja strategiaprosessi... 9 Organisaation keskeiset muutokset... 9 Toimintaympäristö...11 Väestö...11 Työ... 13 Asuminen...14 Taloudelliset lähtökohdat... 15 Talouden kehitysnäkymät... 15 Kuntatalous... 15 Kaupungin talous...16 Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta... 21 Talousarvion osat... 21 Talousarvion sitovuus...22 Tilivelvollisen seurantavastuu...23 Henkilöstö... 24 Strategiaosa...27 Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat... 29 Strateginen johtamisjärjestelmä... 29 Yhteinen Tampere näköalojen kaupunki -kaupunkistrategia... 29 Kehittämisprojektien johtaminen projektisalkuilla... 36 Palvelumalli...37 Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet...38 Konsernihallinto ja konsernipalvelut...41 Konsernihallinto... 43 Konsernipalvelut...46 Taloushallinnon palvelukeskus...46 Hallintopalvelukeskus... 47 Työllisyydenhoidon palveluyksikkö...48 Viranomaispalvelut...49 Tilaajaosa... 51 Lasten ja nuorten kasvun tukeminen...53 Varhaiskasvatus ja esiopetus...55 Perusopetus... 56 Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut...57 Psykososiaalisen tuen palvelut... 58 Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut... 59 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen...60 Ammatillinen koulutus...61 Lukiokoulutus... 62 Elinkeino- ja työllisyyspalvelut... 63 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen...64 Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut... 66 Kulttuuripääomapalvelut... 67 Kulttuuri- ja liikuntakasvatus... 68 Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut... 69 Tampereen kaupungin talousarvio 2015 5
Sisällysluettelo Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen... 70 Ennaltaehkäisevät palvelut...72 Perusterveydenhuollon avopalvelut...73 Sairaalapalvelut...74 Päihde- ja mielenterveyspalvelut...75 Sosiaalisen tuen palvelut... 76 Vammaispalvelut...77 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen... 79 Omaehtoisen toiminnan ja ennaltaehkäisevän työn palvelut...81 Kotona asumista tukevat palvelut... 82 Sairaala- ja pitkäaikaisen laitoshoidon palvelut...84 Kaupunkiympäristön kehittäminen... 85 Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen... 88 Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito...90 Joukkoliikenne... 92 Pelastustoimi...94 Tuottajaosa... 95 Hyvinvointipalvelut... 97 Avopalvelut... 98 Kotihoito ja asumispalvelut... 101 Sairaala- ja kuntoutuspalvelut...103 Varhaiskasvatus ja perusopetus... 106 Toisen asteen koulutus... 109 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut...112 Pirkanmaan pelastuslaitos...115 Liikelaitokset...117 Tampereen Vesi Liikelaitos... 118 Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos...121 Tullinkulman Työterveys Liikelaitos... 123 Tampereen Infra Liikelaitos... 125 Tampereen Ateria Liikelaitos... 127 Tampereen Logistiikka Liikelaitos...129 Tampereen Tilakeskus Liikelaitos...131 Rahastot... 144 Vahinkorahasto... 144 Laskelmat...145 Tuloslaskelma...147 Verotulot...150 Valtionosuudet... 152 Korkotulot ja -menot... 153 Muut rahoitustuotot ja -menot...154 Investoinnit... 155 Rahoituslaskelma... 160 Antolainauksen muutokset...162 Korollisten velkojen muutokset...163 Liitteet...165 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt...167 Merkittävät aluerakennushankkeet...178 Keskusta-hanke...178 Vuores-hanke...179 Täydentäviä tietoja...183 Kaupunginvaltuustossa 17.11.2014 tehdyt muutokset talousarvioon...184 6 Tampereen kaupungin talousarvio 2015
Yleiset lähtökohdat Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Tampereen kaupungin organisaatio 1.1.2015 Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Tilivelvollisen valvontavastuu Henkilöstö Tampereen kaupungin talousarvio 2015 7
8 Tampereen kaupungin talousarvio 2015
Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Vuoden 2015 talousarviota on valmisteltu keväästä 2014 alkaen. Kaupunginhallituksen suunnittelukokous käsitteli 7.4.2014 talousarvion laadinnan pohja-aineistoa. Suunnittelukokous hyväksyi taloussuunnitelmakauden liikkumavaran sekä kuluvan vuoden talouden tasapainottamisen tavoitteet jatkovalmistelun pohjaksi. Kaupunginvaltuusto käsitteli talousarviota talous- ja strategiaseminaarissa 5.5.2014. Konsernin johtoryhmä valmisteli talousarviokehystä kehysseminaarissaan 20.5.2014. Johtoryhmän valmistelun perusteella kaupunginhallitus hyväksyi 2.6.2014 talousarviokehyksen, joka sisälsi esitykset toiminnallisista tavoitteista, liikkumavaran kohdentamisesta ydinprosesseittain, menojen kasvusta sekä investointien tasosta. Kaupungin johtoryhmän talousarvioseminaarissa 23.9.2014 tasapainotettiin talousarvioon tehdyt esitykset ja toiminnalliset tavoitteet taloudelliseen liikkumavaraan. Pormestarin talousarvioehdotus esiteltiin valtuustolle ja tiedotusvälineille 27.10.2014. Organisaation keskeiset muutokset Kaupungin toimintamallin uudistus käynnistyi kaupungin johtamisjärjestelmän uudistamisella 1.6.2014. Pormestarin alaisuudessa toimii jatkossa yksi konsernijohtaja, joka johtaa koko konsernihallintoa sekä sen ryhmiä ja toimii kaupunginhallituksen esittelijänä. Muutoksen myötä perustettiin uusi konserniohjausyksikkö, joka vastaa strategisesta ohjauksesta, oman tuotannon ohjauksesta ja konserniohjauksesta sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnasta. Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmä muutettiin hallinto- ja talousryhmäksi, jonne siirtyi talousyksikkö sekä ryhmään perustettiin uusi tietoyksikkö. Kaupunkikehitysryhmään siirtyivät tilaajaryhmästä tapahtumatoimisto sekä konsernijohdosta kansainväliset asiat. Viranomaispalvelut eriytetään vuoden 2015 alusta konsernihallinnon tilaajaryhmästä. Viranomaispalvelut muodostavat jatkossa oman yksikön, jonka tehtävänä on toteuttaa kunnan lakisääteisiä velvoittavia tehtäviä toiminta-alueidensa osalta. Toiminta-alueita ovat ympäristöterveys, kiinteistönmuodostus, rakennusvalvonta, ympäristönsuojelu, jätehuolto sekä pysäköinnin- ja katutilavalvonta. Ikäihmisten palvelujärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta. Kaupunginvaltuuston 16.6.2014 hyväksymien johtosääntöjen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan jatkossa kolmella tuotantoalueella, jotka ovat avopalvelut, kotihoito ja asumispalvelut sekä sairaala- ja kuntoutuspalvelut. Nykyiset laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon tuotantoalueet lakkaavat. Kaupungin toimintamallin arviointi valmistuu kokonaisuudessaan vuoden 2014 loppuun mennessä. Arvioinnin pohjalta tehdään päätökset toimintamallin uudistamiseksi. Uudistamisen on määrä käynnistyä vuoden 2015 aikana. Toimintamallin uudistamisessa huomioidaan valtakunnallisen sote-uudistuksen eteneminen. Uudistuksen tavoitteena on vähentää hallintoportaita ja yksinkertaistaa hallintoa. Tampereen kaupungin talousarvio 2015 9
Yleiset lähtökohdat Tampereen Kaupungin organisaatio 1.1.2015 Kaupunginvaltuusto Liiketoimintajaosto Kaupunginhallitus Henkilöstöjaosto Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Pormestari Konsernihallinto Konsernijohtaja Konserniohjausyksikkö Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus Tilaajaryhmä Hallinto- ja talousryhmä Kaupunkikehitysryhmä Konsernipalvelut Tilaajalautakunnat Hyvinvointipalvelut johtokunnat Liikelaitokset Johtokunnat Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari Sopimus Avopalvelut Kotihoito ja asumispalvelut Sairaala- ja kuntoutuspalvelut Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampereen Ateria Tampereen Infra Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Yhdyskuntalautakunta Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta apulaispormestari Pirkanmaan Pelastuslaitos Tytäryhtiöt ja -yhteisöt 10 Tampereen kaupungin talousarvio 2015
Yleiset lähtökohdat Toimintaympäristö Väestö Tampereen väkiluku ylitti 220 000 henkilön rajan lokakuussa 2013 ja viime vuoden lopussa tamperelaisia oli 220 446. Kasvuksi muodostui ennätykselliset 3 025 henkilöä. Edellisen kerran kasvu on ollut näin suurta kotikuntalain muutoksen jälkeen vuosina 1993 ja 1994. Poikkeuksellisen paljon (80 %) väestön kasvusta kertyi muuttovoitosta. Erityisesti Tampereelta poismuutto maan sisällä vähentyi, koska työ- ja asuntomarkkinoiden epävarmuus hidasti opiskelijoiden työllistymistä muualla Suomessa sekä perheiden muuttoa naapurikuntiin. Yleisen taloudellisen tilanteen pysyminen heikkona vahvistaa suurten kaupunkien kasvua. Myös Tampereen kasvu on jatkunut alkuvuonna 2014 hieman laantuneena. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan väkiluku oli elokuun 2014 lopussa 222 113 henkilöä ja sitä edeltäneen 12 kuukauden väestönkasvu on ollut 2 653 henkilöä. Vuoden 2014 lopussa asukkaita ennustetaan oleva 222 700. Vuosikasvun odotetaan jatkuvan 2 200 asukkaassa, jolloin vuonna 2020 tamperelaisia olisi 236 200. Ensi vuosikymmenellä kasvun arvioidaan vähenevän kuolleisuuden nousun myötä. 250 000 asukaan rajan odotetaan ylittyvän vuonna 2028 ja vuonna 2030 tamperelaisia arvioidaan olevan 254 300. Uusia tamperelaisia syntyy keskimäärin 200 kuukaudessa. Syntyneiden määrä on kasvanut tasaisesti 2000-luvulla vuoden 2002 notkahdusta lukuun ottamatta aina vuoteen 2013 saakka, jolloin syntyneitä (2 473) oli vähemmän kuin edeltävänä vuonna. Laskusuunta näyttää jatkuvan vuonna 2014. Päivähoitoikäisiä on ollut 2000-luvulla vuosi vuodelta enemmän. Vuonna 2013 heidän määränsä kasvoi 450 lapsella. Kouluikäisten (7-15 v.) määrä oli pienimmillään vuonna 2011, jonka jälkeen määrä on noussut vajaalla 100 koululaisella. Tampereella oli alle 16-vuotiaita vuoden 2013 lopussa 31 807 eli 14 prosenttia väestöstä. Vuoteen 2020 mennessä heidän määränsä arvioidaan kasvavan 5 000:lla. Vuoden 2013 lopussa oli 65 vuotta täyttäneitä 39 052 eli 1 400 enemmän kuin vuotta aiemmin. Heidän osuutensa väestöstä on noussut lähes 18 prosenttiin. Vuoteen 2020 mennessä ikäihmisten määrä nousee 46 100 asukkaaseen. Vuoden 2020 jälkeen 65 74 -vuotiaiden määrä alkaa laskea, sen sijaan vanhimmissa ikäluokissa (85 v. täyttäneet) on entistä enemmän tamperelaisia. Sataa työikäistä kohti oli 46 alle 15-vuotiasta ja 65 vuotta täyttänyttä. Huoltosuhde oli Helsingin (43) jälkeen toiseksi paras. Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli 56. Tampereen kaupunkiseudun väkiluku oli vuoden 2013 lopussa 369 525 asukasta, mikä on 4 533 (1,2 %) asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Viime vuosina kaupunkiseudun väestönkasvu on entistä vahvemmin keskittynyt Tampereelle. Väestön muutokset 2000-luvulla Lasten ja ikäihmisten ikäryhmät 2000 2030 3000 2500 Nettomuutto Syntyneiden enemmyys 25 000 22 500 20 000 henkilöä 2000 17 500 1500 15 000 12 500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 10 000 7 500 5 000 2 500 0 0-6 v 7-15 v 65-74 v 75-84 v 85+ v 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Lähde: Tilastokeskus Lähde: Tilastokeskus, kaupungin oma suunnite Tampereen kaupungin talousarvio 2015 11
Yleiset lähtökohdat Vuonna 2013 nettomuuttovoitto oli 2 366 henkilöä, josta maassamuuton osuus oli 1 690 henkilöä. Näin suuri muuttoaalto on koettu edellisen kerran 1990-luvulla kotikuntalain muutoksen jälkimainingeissa. Vuonna 2014 muutot ovat vähentyneet, mutta muuttovoitto (1 330) elokuun loppuun mennessä on pysynyt suurempana kuin vuonna 2012. Suurin osa vuoden muuttovoitosta muodostuu elo-syyskuussa opiskelijoiden saapuessa opinahjoihinsa. Suomen kaikista seutukunnista Tampereen seutukunta saa eniten muuttovoittoa Helsingin seutukunnan jälkeen. Tampereelle muutetaan pääasiassa muiden maakuntien keskuksista. Tampereelta muuttokuorma suuntautuu edelleen kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Vuonna 2013 naapurikuntiin muutot lähes puolittuivat aikaisempiin vuosiin verrattuna. Muuttotappio oli vain 754 henkilöä, kun ennätysvuosina 2005 ja 2007 se oli jopa yli 2 000 asukasta. Tampereelle muuttajat ovat nuoria, opiskelijoita ja työttömiä. Poismuuttajat puolestaan ovat edelleen nuoria ja päivähoitoikäisten lasten perheitä, joista jälkimmäisten muutot ovat kuitenkin vuodesta 2010 vähentyneet. Kouluikäisten lasten perheitä on jo useana vuonna muuttanut Tampereelle enemmän Pienituloiset 2000-2012 45 000 40 000 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Pienituloiset Pienituloiset alle 18-vuotiaat Pitkittyneesti pienituloiset kuin pois täältä. 15 vuotta täyttäneistä tamperelaisista 74 prosenttia oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon vuonna 2012, mikä oli enemmän kuin koko maassa keskimäärin (69 %) ja hieman enemmän kuin Suomen kuudessa suurimmassa kaupungissa keskimäärin. Keskiasteen koulutuksen saaneita oli Tampereella 41 prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen tai tutkijan koulutusasteen saaneita 12 prosenttia. Tampereella opiskelee 57 000 opiskelijaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa, mikä koko maan kaupungeista Helsingin jälkeen on toiseksi eniten. Vuoden 2013 lopussa Tampereella asui 9 122 ulkomaan kansalaista, mikä oli 4 prosenttia väkiluvusta. Vuoden aikana ulkomaalaisten määrä kasvoi lähes 500 henkilöllä, mikä on enemmän kuin 2000-luvulla keskimäärin. Ulkomaalaisista eniten oli Venäjän, Viron, Irakin, Afganistanin, Intian ja Kiinan kansalaisia. Äidinkielenään jotakin muuta kuin suomen, ruotsin tai saamen kieltä puhuvia oli 13 835. Vieraskielisten määrä kasvoi vuoden aikana noin 1 100 henkilöllä. Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, arabia, persia, viro ja englanti, joita puhuvien määrä on myös viiden vuoden aikana kasvanut eniten. Vuonna 2012 tamperelaisten tulonsaajien veronalaiset keskitulot olivat 27 115 euroa, mikä on vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Tulonsaajista yli 34 prosenttia ansaitsi alle 15 000 euroa vuodessa. Asuntokuntien käytettävissä oli 20 950 euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin Tampereen seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Tuloja pienentää opiskelijoiden suuri määrä. Vuonna 2012 Tampereella oli 38 749 pienituloista henkilöä eli 18 prosenttia tamperelaisista. Seutukunnassa heidän osuutensa oli 15 prosenttia ja koko maassa 14 prosenttia. Koko 2000-luvun jatkunut pienituloisuuden kasvu taittui hieman ja edellisestä vuodesta heidän määränsä väheni 1 425 henkilöllä. Pienituloisiksi on määritelty ne asuntokunnat, joiden käytettävissä oleva tulo jää pienemmäksi kuin 60 prosenttia kaikkien asuntokuntien mediaanitulosta. Pienituloisuusraja vaihtelee asuntokunnan koon mukaan. Esimerkiksi yhden aikuisen kotitalous on pienituloinen, jos käytettävissä oleva rahatulo on 14 112 euroa vuodessa eli alle 1 176 euroa kuukaudessa. Pienituloisissa asuntokunnissa asui 6 632 alle 18-vuotiasta lasta eli 19 prosenttia ikäluokasta. Pitkittyneesti pienituloisia eli henkilöitä, jotka ovat kuuluneet pienituloisiin kotitalouksiin tilastovuoden lisäksi kahtena vuotena kolmen edellisvuoden aikana, oli yhteensä 23 872 henkilöä. 2000-luvulla heidän määränsä on yli kaksinkertaistunut. Tampereella oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 116 472 asuntokuntaa, joista yhden henkilön asuntokuntien määrä oli lähes puolet. Asuntokuntien keskikoko Tampereella oli 1,8 henkilöä, kun se koko maassa oli keskimäärin 2,1. Perheistä lähes kaksi kolmesta oli lapseton. Yhden ja kahden lapsen perheitä on nyt vähemmän kuin 20 vuotta sitten, sen sijaan vähintään kolmilapsisten perheiden määrä on kasvanut. Keskimäärin lapsiperheissä oli 1,7 lasta. 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Lähde: Tilastokeskus 12 Tampereen kaupungin talousarvio 2015
Yleiset lähtökohdat Työ Taloudellisen taantuman pitkittyminen on iskenyt vientivetoiseen Pirkanmaahan erityisen lujasti. Vuonna 2010 alkanut työllisyystilanteen hidas paraneminen taittui vuoden 2012 aikana ja työttömyys alkoi jälleen kasvaa. 2000-luvun alin työttömyys 9,5 prosenttia, kirjattiin huhtikuussa 2008. Heinäkuussa 2014 työttömyysprosentti nousi jo lähelle 18:ta. Elokuun lopussa 2014 Tampereella oli 18 633 työtöntä työnhakijaa ja 16,6:n työttömyysprosentti oli selvästi koko maan keskiarvoa (12,2) suurempi. Vuoden 2013 elokuuhun verrattuna työttömyysaste nousi 0,9 prosenttiyksikköä ja työttömien määrä kasvoi lähes 1 300 henkilöllä. Tampereen työttömyysprosentti oli kuuden suurimmasta kaupungin vertailussa korkein ja 20 suurimman kunnan vertailussa Tampere sijoittui kolmanneksi Lahden ja Kotkan jälkeen. Vaikka pitkäaikaistyöttömien määrä on hieman pienentynyt elokuusta 2013, oli heitä edelleen kesän lopussa yli 6 100. Alle 25-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli elokuun 2014 lopussa noin 2 900 eli 300 henkilöä enemmän kuin vuosi sitten. Valtakunnallisestikin esiintyvä työmarkkinoiden kaksijakoisuus näyttää kiihtyvän myös Tampereella. Vaikka avoimet työpaikat lisääntyvät, samalla kasvaa myös työttömyys. Työntekijöiden ammattitaito ja avoimet työpaikat eivät kohtaa työmarkkinoilla. Työvoimaan kuuluvia oli vuoden 2012 lopussa 111 936. Työllisten määrä väheni yli 300 henkilöllä. Myös taloudellinen huoltosuhde heikkeni, vuoden 2012 lopussa sataa työllistä kohti oli 126 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Lähes puolet tamperelaisista oli työvoiman ulkopuolella ja heistä lähes puolet oli eläkeläisiä. Tampereella oli työpaikkoja vuoden 2012 lopussa 118 797, mikä oli 69 työpaikkaa vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vuonna 2009 menetetyistä 5 700 työpaikasta saatiin seuraavina vuosina korvattua 4 800. Vuoden 2008 työpaikkamäärää (lähes 120 000) ei ole vieläkään saavutettu, koska suurina irtisanomisten vuosina 2013 ja 2014 uusia työpaikkoja ei ole tullut tarpeeksi menetettyjen tilalle. Tampereen 123,5 prosentin työpaikkaomavaraisuus oli suurista kaupungeista kolmanneksi korkein Helsingin ja Vaasan jälkeen ja on manner-suomessa kahdeksanneksi korkein. Teollisuudessa on perinteisesti ollut eniten työpaikkoja, mutta vuonna 2010 oli sosiaali- ja terveyspalveluissa ensimmäisen kerran muutama kymmenen työpaikkaa teollisuutta enemmän. Vuoden 2010 jälkeen sosiaali- ja terveyspalveluihin on tullut yli 1 000 työpaikkaa lisää ja teollisuuden työpaikat ovat vähentyneet yli 1 200:lla. Sosiaali- ja terveyspalveluissa oli vuonna 2012 noin 19 500 työpaikkaa (16,4 %), teollisuudessa 17 200 työpaikkaa. Muutosta nopeutti teollisuuden synkkä vuosi 2009, jolloin alalta katosi yhtenä vuonna yli 3 000 työpaikkaa taantuman myötä. Teollisuustyöpaikkojen osuus putosi 14,8 prosenttiin, kun se vielä 2008 oli 18 prosenttia. Tukku- ja vähittäiskauppaan sijoittui 13 450 työpaikkaa (11,3 %). Eniten työpaikkoja (600) syntyi vuonna 2012 julkiseen hallintoon (ml. maanpuolustus). Teollisuuden jälkeen eniten työpaikat vähenivät hallinto- ja tukipalvelutoiminnoista (250) sekä koulutuksesta (200). Kaupunkiseudun kunnissa oli yhteensä 164 009 työpaikkaa, joista 72 prosenttia sijoittui Tampereelle. Kaupunkiseudun työpaikkojen määrä väheni reilulla 700:lla, eniten Kangasalla, Pirkkalassa ja Orivedellä. Tästä syystä myös kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyy edelleen. Tampereella kävi muista kunnista töissä 41 500 henkilöä, mikä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Nettopendelöijien määrä pysyy 23 000 henkilössä. Tampereen ja koko maan työttömyysaste 1990-2014, neljännesvuosittain Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät Tampereella 2006-2014, elokuu 26,0 % 24,0 22,0 20,0 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 Tampere Koko maa 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 7000 6500 6000 5500 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 henkilöä Yli vuoden työttömänä olleet Alle 25-vuotiaat 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Tampereen kaupungin talousarvio 2015 13
Yleiset lähtökohdat Asuminen Tampereella vuonna 2013 valmistui uusia asuntoja 1 826, joista omistusasuntoja oli 1 029 (56 %) ja vuokra-asuntoja 797 (44 %). Kerros- ja rivitaloasuntoja valmistui viime vuonna neljänneksi eniten koko 2000-luvulla. Kerrostaloasuntojen osuus oli 81 prosenttia, rivitaloasuntojen 10 ja pientaloasuntojen 9 prosenttia. Eniten asuntoja valmistui Hervantaan, Niemenranta sai yli 200 uutta asuntoa. Valmistuneista vuokraasunnoista ennätysmäärä oli uusia vapaarahoitteisia (633). Vilkas vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tuotanto osoittaa, että Tampereella on kova vuokra-asuntojen kysyntä. Vapaarahoitteinen vuokraasuntotuotanto kompensoi osaltaan aravalainoitetun tuotannon vähenemistä ja auttaa pitämään vuokra-asuntotilanteen kohtuullisena. Tampereen kaupunkiseudun asuntopoliittisessa ohjelmassa 2030 on pitkän ajan asuntotuotantotavoitteeksi asetettu 1 865 asuntoa vuodessa. Vaikka vuosien 2011-2013 keskimääräinen asuntotuotanto (1 867) yltää edellä mainittuun tavoitteeseen, on tuotantovajetta ehtinyt kertyä jo 2 000 asuntoa. Laskennallinen vaje on peräisin heikoilta asuntorakentamisvuosilta 2009 ja 2010 sekä ennakoitua suuremmasta väestönkasvusta vuonna 2012 ja 2013. Vajeen odotetaan vielä kasvavan, koska vuoden 2013 rakennuslupatilastot osoittavat asuntorakentamisen hiipumisen. Lupia myönnettiin vähiten 2000-luvulla, myös uusia asuntoja alettiin rakentaa neljänneksi vähiten koko 2000-luvulla. Syyskuun 2014 loppuun mennessä on valmistunut 1 056 asuntoa. Arvion mukaan vuonna 2014 asuntoja valmistuu vain 1 400, joista kolme neljästä sijaitsee kerrostalossa. Omistusasuntoja valmistuu 721 ja vuokra-asuntoja lähes yhtä paljon (623). Eniten asuntoja valmistuu Raholaan, Härmälään, Vuorekseen ja Niemenrantaan. Talousarviovuonna asuntotuotanto näyttäisi piristymisen merkkejä, kun vuonna 2014 on rakennuslupia asuntorakentamiseen myönnetty lokakuuhun mennessä enemmän kuin kolmena aiempana vuonna yhteensä. Lähes 1 250 asunnon rakentaminen on aloitettu. 2015 asuntotuotannon arvioidaan nousevan 1 500 asuntoon, joista 75 prosenttia sijoittuu kerrostaloihin. Omistusasuntojen osuus on hieman yli puolet. Asumisoikeusasuntoja olisi valmistumassa 129, mikä enemmän kuin kertaakaan sitten vuoden 2002. Vuoden 2013 lopussa oli Tampereella 127 258 asuntoa, joista 73 prosenttia sijaitsi kerrostaloissa. Vakituisesti asuttuja asuntoja oli yli 91 prosenttia. Yli kolmasosa asuinnoista sijaitsee kerrostalovaltaisella keskisellä suuralueella. Pien- ja rivitaloasuntoja on eniten koillisella suuralueella. Kolmasosa kaikista asunnoista on rakennettu 1960-1970-luvuilla. Näistä peruskorjausikään tulleista 43 500 asunnosta neljä viidestä sijaitsee keskustassa, Kalevassa, Tesomalla, Kaukajärvellä, Hervannassa, Peltolammilla, Multisillassa tai Lentävänniemessä. 2000-luvulla rakennettuja asuntoja on lähes viidennes asuntokannasta. Vuoden 2012 lopussa oli Tampereella omistusasuntoja noin 59 900, niiden osuus kaikista asunnoista oli 49 prosenttia. Vuokra-asuntoja oli 51 600 (41 %). Asumisoikeusasuntoja oli 3 200. Yli puolet asuntokannasta oli yksiöitä ja kaksioita. Tampereella vanhat osakeasunnot maksoivat kesällä 2014 keskimäärin 2 252 euroa/m 2. Asuntomarkkinat ovat hyvin erilaiset kaupunginosasta, talo- ja huoneistotyypistä riippuen. Asuntojen keskineliöhintojen erot postinumeroalueilla ovat kasvaneet. Halvimmat asunnot (1 260 euroa) sijaitsivat Multisillassa ja kalleimmat (yli 3 200 euroa) keskustassa. Muun maan kehityksestä poiketen on Helsingissä hintojen nousu jatkunut, keskineliöhinta ylitti siellä 3 900 euroa. Asuntojen neliövuokra oli kesällä 2014 keskimäärin 12,66 euroa. Vuodessa vuokrat nousivat 3,8 prosenttia, mikä on hieman vähemmän kuin pääkaupunkiseudulla (4,0 %), mutta enemmän kuin muualla Suomessa (3,6 %). Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan Väestön kasvu ja asuntotuotanto 2000-luvulla 2 400 2 200 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 asuntoa 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 asumisom-as. vuokra-as. omistusas. 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Asuntotuotanto Väestön kasvu Rakennusluvat 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Lähde: Asuntotoimi Lähde: Tilastokeskus, Asuntotoimi ja Rakennusvalvonta 14 Tampereen kaupungin talousarvio 2015
Yleiset lähtökohdat Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Maailman talouden kasvu on no peu tu massa eri tyi ses ti Yh dys val to jen ja Iso-Bri tanni an ta louk sien jät tä es sä fi nans si krii sin taak seen. Geo po liit ti set jän nit teet muun muassa Ve nä jäl lä, Ira kis sa ja Li byas sa varjos ta vat kui ten kin te ol li suus mai den kas vunä ky miä. Ve nä jän ta lous kas vu hi das tui jo en nen Uk rai nan krii siä. Euro a lu een taantu ma on päät ty nyt ja ta lous on kään ty nyt hi taa seen nou suun. Hau raan kas vun taustal la on toi pu mi nen vel ka krii sin vai ku tuksis ta. Kas vua hi das taa usei den jä sen maiden heik ko kil pai lu kyky. Suo men ta lou des sa odo te taan edel leen kään net tä pa rem paan. Vuon na 2014 Suomen brut to kan san tuo te ei kas va. Vuon na 2015 koko nais tuo tan to nou see 1,2 prosenttia en nen kaik kea vien nin ja yk si tyis ten in ves toin tien tu ke ma na. Maa il man kau pan vir ko a mi sen vana ve des sä vien ti kas vaa 4 prosenttia. Yk si tyis ten in ves toin tien kasvu no peu tuu sekä ra ken nus- että kone inves toin tien li sään ty es sä. Vuo den 2016 talous kas vuk si en nus te taan 1,4 prosenttia ja kas vu on laa ja poh jais ta. Suo men ta lout ta vai vaa vat sa man aikai ses ti ra ken teel li set kas vun ja jul ki sen ta lou den kes tä vyy den on gel mat. Ikä ra kenteen muu tos pie nen tää ta lou des sa tar jol la ole vaa työn mää rää ja kas vat taa ikä si donnai sia jul ki sia elä ke-, hoi to- ja hoi va meno ja. Ikä si don nais ten me no jen kas vu heiken tää jul ki sen ta lou den ra hoi tus ase maa niin, että val lit se val la vero as teel la jul ki sen ta lou den tu lot ei vät rii tä kat ta maan jul kisen ta lou den me no ja nor maa lin ke hi tyksen puit teis sa. Il man kor jaa via toi men pi tei tä jul ki nen vel ka uh kaa kas vaa hal lit se mat to mas ti suh tees sa koko nais tuo tan toon. Tämä niin sanottu kes tä vyys vaje on val ti o va rain minis te ri ön ar vi on mu kaan noin 4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Jul ki sen ta lou den ra hoi tus a se man tu li si ko hen tua pe rus ennus tee seen ver rat tu na noin 9 mrd. eu roa vuo teen 2018 men nes sä, jot ta jul ki nen valta ky ke ni si hoi ta maan vel voit teen sa il man, että jul ki sen ta lou den vel kaan tu mi nen kar kaa kes tä mät tö mäl le ural le. Jul kis ta talout ta rasittaa myös edel leen heik ko suhdan ne ti lan ne. Kuntatalous Kun ta ta lou teen on vii me vuo si na syn ty nyt tu lo jen ja me no jen vä li nen epä suh ta. Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien lainakanta jatkoi kasvuaan vuonna 2013 yhteensä 1,6 mrd. eurolla ollen vuoden lopussa 13,8 mrd. euroa. Kuntatalouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen nousi lähes 8 prosenttiin. Kuntien toimintakulut nousivat maltillisesti 2,4 prosentilla ja verotuloja kertyi 1,3 mrd. euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Kun tien ja kun ta yh ty mien yhteen las ket tu vuo si kate kattoi vuonna 2013 juuri poistot, mut ta ei net to in ves toin te ja. Yhteensä 115 kuntaa korotti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2013. Kan san ta lou den ti lin pi don kä sit tein tar kas tel tu na kun ta talou den ali jää mä oli 0,8 prosenttia suh teessa brut to kan san tuot tee seen vuonna 2013. Kun ta ta lou den ra hoi tus a se man ar vi oi daan py sy vän sa mal la ta sol la tänä vuon na ja heik ke ne vän run saa seen pro sent tiin suhtees sa brut to kan san tuot tee seen vuonna 2015. Kansantalouden kehitys (ennuste, syyskuu 2014) 2011 2012 2013 2014 2015 2016 BKT käyvin hinnoin, mrd. euroa 197 199 201 204 209 216 BKT, määrän muutos, % 2,6-1,5-1,2 0,0 1,2 1,4 Työttömyysaste, % 7,8 7,7 8,2 8,6 8,5 8,2 Työllisyysaste, % 68,6 69,0 68,5 68,5 68,9 69,5 Kuluttajahintaindeksi, % 3,4 2,8 1,5 1,1 1,5 1,8 Pitkät korot (valtion obligaatiot 10 v.), % 3,0 1,9 1,9 1,5 1,6 2,2 Lähde: Valtiovarainministeriö, budjettikatsaus Peruspalvelubudjetissa 2015 on arvioitu kuntatalouden kehitysnäkymiä vuoteen 2018. Kuntien tulojen ja menojen kehitystä on arvioitu laskennallisesti ja laskelmassa on otettu huomioon valtiovarainministeriön keskipitkän aikavälin ennuste kokonaistaloudellisesta kehityksestä sekä valtion vuoden 2015 talousarvioesitys ja vuosien 2015-2018 kehyspäätös. Peruspalvelubudjetin mukaan kuntatalouden näkymät lähivuosille ovat huolestuttavat. Kuntatalouden tila ei kohene, vaan menojen kasvu uhkaa jatkua tulojen kasvua nopeampana. Talouskasvun ennustetaan elpyvän hitaasti, joten kuntien veropohjien kasvu arvioidaan vaimeaksi. Useat kunnat nostivat vuodelle 2014 kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenttejaan ja paine veroprosenttien korotusten jatkumiseen on lähivuosina tuntuva. Valtionavut vähenevät edelleen ensi vuonna peruspalvelujen kovien valtionosuusleikkausten vuoksi. Kun- Tampereen kaupungin talousarvio 2015 15
Yleiset lähtökohdat tien toi min ta me not kas va vat puo les taan ta sai ses ti vä es tön mää rän ja ikä ra ken teen muu tok sen li sä tes sä pal ve lu tar vet ta. Valtionavut vähenevät vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon verrattuna yhteensä 0,5 mrd. euroa vuonna 2015. Suurimmat valtionapuja vähentävät tekijät ovat peruspalvelujen valtionosuuden 188 milj. euron leikkaus, ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistukseen liittyvät siirrot ja useiden harkinnanvaraisten valtionavustusten leikkaukset. Valtion budjetissa todetaan, että valtion toimenpiteiden arvioidaan menojen, tulojen ja veroperustemuutosten kokonaisvaikutuksena heikentävän kuntien rahoitusasemaa ensi vuonna nettomääräisesti noin 218 milj. eurolla. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalvelujen valtionosuutta vähennetään edelleen. Vähennys on 188 milj. euroa verrattuna vuoden 2014 tasoon. Se toteutetaan alentamalla valtionosuusprosenttia yhteensä 0,73 prosenttiyksiköllä. Tämän ja muiden valtionosuusprosentin muutosten jälkeen kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee ensi vuonna noin 4 prosenttiyksiköllä 25,42 prosenttiin. Valtionosuusleikkaukset ovat viime vuosina olleet keskeisin valtion säästökohde, vaikka ne eivät lainkaan paranna julkisen talouden tasapainoa. Leikkausten seurauksena valtio siirtää vastuuta ikävistä päätöksistä kuntiin, minkä seurauksena kunnat kiristävät verotusta ja kunnat joutuvat vääjäämättä puuttumaan palveluiden määrään ja laatuun. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi tasapainossa. Kuntatalouden kehitysarviossa vuoteen 2018 kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 2,5 prosenttia. Arvio on tiukka, sillä ikääntyminen ja muu palvelutarpeen kasvu lisäävät kuntien menopaineita. Verotulojen arvioidaan kasvavan vuosittain keskimäärin 2,5 prosenttia. Kuntatalous ei ole vuoteen 2018 ulottuvalla tarkasteluajanjaksolla tasapainossa millään mittarilla arvioituna, koska noin 1,5 mrd. euron vuosikate ei riitä kattamaan edes poistoja. Kun kuntien vuotuiset investoinnit pysyvät noin 3,5 mrd. euron tasolla, niin kunnat velkaantuvat vuosittain lähivuosina keskimäärin noin 2 mrd. euroa. Kuntien lainakannan arvioidaan nousevan ilman onnistuneita talouden tehostamistoimenpiteitä vuoden 2018 loppuun mennessä noin 26 mrd. euroon. Kuntatalouden kehitysnäkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Mikäli kuntien velvoitteita ja tehtäviä ei olennaisesti kyetä vähentämään kuntatalous uhkaa ajautua hallitsemattomaan tilaan. Kaupungin talous Toimintakatteen ja verorahoituksen muutos Vuonna 2013 kaupungin vertailukelpoiset nettomenot kasvoivat 3,3 prosenttia. Tilikauden tulos oli 0, sillä verotulojen tilitysjärjestelmän kertaluonteiset erät ja satunnaisiin eriin sisältyneet kertaluonteiset luovutusvoitot paransivat tulosta. Lainamäärä kasvoi 29,4 milj. euroa ja asukaskohtainen lainamäärä nousi 110 eurolla 1 785 euroon. Vuonna 2014 toimintamenojen nettomenojen kasvuksi arvioidaan välitilinpäätöksessä 3,4 prosenttia. Muiden suurten kaupunkien nettomenot ovat kaupunkien talousraporttien mukaan pääsääntöisesti kasvamassa kuluvana vuonna Tamperetta selvästi enemmän. Kaupungin verorahoitus on kuluvana vuonna kasvamassa 3,4 prosenttia ja tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan noin 44,5 milj. euroa alijäämäinen. Ilman Härmälän alueella sijaitsevan van- 12,0 10,0 8,0 % 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0 2010 2011 2012 2013 Enn 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Verorahoitus 3,7 2,1 3,4 10,9 3,4 0,7 2,2 2,9 2,6 Toimintakate -0,3 5,6 6,6 7,8 3,4-1,4 1,3 2,5 2,0 16 Tampereen kaupungin talousarvio 2015
Yleiset lähtökohdat verotulot +15,4 milj. TA 2015/TPEnn 2014 valtionosuudet -6,8 milj. TA 2015/TPEnn 2014 han kaatopaikan päälle rakennettujen rivitalojen lunastamisesta sekä maa-alueen puhdistamisesta aiheutuvaa satunnaista kulukirjausta tilikauden tulos olisi 31,9 milj. euroa alijäämäinen. Lainamäärä on vuoden lopussa noin 394 milj. euroa, mikä on asukasta kohti 1 771 euroa. Asukaskohtainen lainamäärä laskee 14 euroa. Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on 78,7 milj. euroa ja tilikausi päättyy 9,9 milj. euroa alijäämäiseen tulokseen. Talousarviossa kaupungin nettomenot vähenevät vuoden 2014 tilinpäätösennusteeseen verrattuna 15,6 milj. euroa (1,4 %). Vuosien 2013 ja 2014 nettomenojen kasvu on säästötoimien jälkeen ollut 3,3 prosenttia eli noin 35 milj. euroa. Menojen vähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää välttämättä myös puuttumista palvelujen määrään, laatuun ja palvelupisteiden määrään, joista suurin osa kaupungin menoista koostuu. Palvelujen järjestäminen nykyisen laajuisena ja nykyisissä palvelupisteissä ei ole kestävästi mahdollista nykyisellä tulopohjalla. Vuodelle 2014 korotettiin kunnan tuloveroprosenttia ja kiinteistöveroprosentteja. Verojen vuosittainen korottaminen ei ole ratkaisu talouden epätasapainoon. Menokasvun kääntäminen menojen vähentämiseksi asettaa poikkeuksellisen kovia vaateita suunnitelluille rakenteellisille muutoksille ja toiminnan tehostamiselle. Talouden hallinnan kannalta on pystyttävä myös hyödyntämään eläköitymisen ja muun vaihtuvuuden suomia mahdollisuuksia tehokkaasti ja vähentää näin henkilöstömäärää. Alijäämäinen talousarvio edellyttää kaupungin toimintayksiköiltä talouden tasapainottamistoimenpiteiden jatkamista ja tarvittavien rakenteellisten muutosten esittämistä ja toteuttamista. Huolimatta käynnistetyistä talouden tasapainottamistoimenpiteistä tilikauden tulos on ensi vuoden talousarviossa yhä merkittävästi alijäämäinen. Tasapainottamistoimenpiteiden tehostamiseksi voidaan joutua käynnistämään kaupunkitasoinen yhteistoimintamenettely lomauttamisen tai mahdollisten muiden henkilöstövähennysten valmistelemiseksi ja henkilöstömenojen vähentämiseksi sekä uusien toimintatapojen etsimiseksi yhdessä henkilöstön kanssa. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit ovat 220,7 milj. euroa. Toiminnan ja investointien rahavirta on 127,1 milj. euroa negatiivinen. Suurimmat investointimenot ovat Kaupunkiympäristön kehittämisen 102 milj. euron, Tampereen Tilakeskuksen 68,2 milj. euron talonrakennusinvestoinnit sekä Tampereen Veden 26,3 milj. euron investoinnit. Kaupunkiympäristön kehittämisen investoinneissa Rantaväylän tunnelin osuus on 51,4 milj. euroa, Raitiotien 4,3 milj. euroa ja aluerakennushankkeiden 6,9 milj. euroa. Kaupungin kehityksen ja rakenteen kannalta tärkeät investoinnit vaativat ensi vuonna paljon rahoitusta, mutta kaupungin lainamäärää ei suunnitella lisättäväksi vuonna 2015. Taloussuunnitelmakaudella kaupungin lainamäärä nousee merkittävästi, jos kaikki kehityshankkeet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa. Lainamäärän kasvua hillitään myymällä strategisesti vähemmän tärkeää omaisuutta, toteuttamalla palvelutuotantoon rakenteellisia muutoksia ja pitämällä toimintamenojen kasvu verorahoituksen sallimissa rajoissa. Taloussuunnitelmakauteen sisältyy merkittävä määrä investointeja. Investointitason mitoittamiseksi paremmin kaupungin taloudellisiin resursseihin perustetaan investointiryhmä, jonka tehtävänä on valmistella erilliset investointikatot sekä toimitiloista että kaupunki-infrasta seuraaville kymmenelle vuodelle. Kaupungin johtoryhmä toimii työn ohjausryhmänä. Investointien tasoa määriteltäessä otetaan huomioon mahdolliset maankäyttötulot ja muut rahoitustulot. Investointikaton ulkopuolelle jää maanhankinta. Kaupunginvaltuusto päättää talousarvion hyväksymisen yhteydessä investointikatosta. Tulo- ja menoperusteet ja talousarvion painopisteet Ensi vuonna arvioidaan verotulojen kasvavan 15,4 milj. euroa (1,8 %) vuoden 2014 toteutumaennusteeseen verrattuna. Kunnallisveron kasvuksi arvioidaan 14,0 milj. euroa (1,9 %). Yhteisöveron kasvuksi arvioidaan 1,4 milj. euroa ja kiinteistöveron tuoton arvioidaan pysyvän vuoden 2014 tasolla. Valtionosuudet ovat vähenemässä valtionosuusleikkausten vuoksi kuluvan vuoden tasosta 6,8 milj. euroa (-2,3 %). Valtionosuusleikkausten seurauksena kaupungilta jää saamatta peruspalvelujen rahoitukseen tarkoitettua rahoitusta 57,4 tilikauden tulos -9,9 milj. TA 2015 nettoinvestoinnit 212,5 milj. TA 2015 nettomenot -1,4 % TA 2015/TPEnn 2014 nettomenot +1,0 % TA 2015/Alkup. Tampereen kaupungin talousarvio 2015 17
Yleiset lähtökohdat milj. euroa vuonna 2015. Kaupunginhallituksen päätöksen mukaan toimintatuloihin tehdään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset ja sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset toteutetaan. Kaupunginhallitus määritteli vuoden 2015 talousarviokehyksessä tavoitteeksi, että kehyspohjiin tehtyjen muutosten jälkeen vuoden 2015 talousarviossa nettomenot pidetään vuoden 2014 tasolla. Talousarviovalmistelussa hyvinvointipalveluiden tuotantoalueiden uusien ja peruskorjattujen tilojen pääomavuokrien muutokset sisällytettiin normaaliin tapaan tilaajan ydinprosessien talousarviokehyksiin. Vuodelle 2015 vuokriin ei tehty indeksikorotuksia. Ammatillisen koulutuksen (Tredu) tilahallinnasta huolehtii TREDU-Kiinteistöt Oy. Kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen mukaan valtion osoittamalla yksikköhintarahoituksella katetaan myös ammatillisen koulutuksen tilavuokrat. Talousarvioehdotuksessa koko kaupungin yhteenlasketut nettomenot kasvavat kaupunginhallituksen hyväksymään kehykseen verrattuna yhteensä 15,8 milj. euroa (1,3 %). Menoja on talousarviovalmistelussa jouduttu osoittamaan lisää erityisesti Terveyttä ja toimintakykyä edistäviin palveluihin, joissa menojen hallinta on ollut kaikkein ongelmallisinta. Talousarvion painopisteet Toimintamenojen tarkastelussa on tähdättävä sekä pidemmän aikavälin rakenteellisiin muutoksiin että nopeasti toteutettaviin säästöihin. Rakenteellisia muutoksia toteutetaan TOP 10 rakennemuutosten avulla. Rakenteellisten muutosten kärjet ovat seuraavat: Palvelumallin luominen Sairaalasta kotiin - ikäihmisten palvelujen rakennemuutos Hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon Varhaiskasvatuksen ja lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen palvelujen rakennemuutos Hankinnan ja markkinoiden kehittäminen Hallinnon keventäminen Tiedolla johtaminen Työllisyyspalvelujen rakennemuutos Maankäytön hallinnan kokonaisprosessin uudistaminen Hyvinvoinnin edistäminen liikkumista lisäämällä. Rakenteellisten muutosten toteuttaminen on sisällytetty valtuustoon nähden sitoviin toiminnallisiin tavoitteisiin, jotka esitetään talousarvion strategiaosassa. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin talousarvion keskeinen painopiste on lisääntyvään palvelutarpeeseen vastaaminen varhaiskasvatuksen ja lasten ja nuorten psykososiaalisen tuen palvelujen rakennemuutosten avulla. Päivähoidon palvelurakenteen muutokseen vaikuttavat päivähoitoon tuleva subjektiivista oikeuttava rajoittava lainsäädäntö, avoimen varhaiskasvatuksen kerhopaikkojen ja palvelusetelillä tuotetun päivähoidon lisääntyminen. Psykososiaalisen tuen palvelujen rakennemuutokseen vaikuttaa sijaisperhehoidon määrän kasvun lisäksi myös tuleva sosiaalihuoltolain muutos, jonka mukaan perheiden tarpeisiin tulee vastata entistä enemmän perhepalveluilla ja muilla peruspalveluilla lastensuojelun sijasta. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessin talousarvio sisältää pitkäaikaistyöttömien aktivointitoimenpiteisiin tarkoitetun panostuksen. Tavoitteena on hillitä työmarkkinatuen kuntaosuuden menojen kasvua sekä vaikeasti työllistyvien tukeminen työmarkkinoille ja koulutukseen pääsemisessä. Lukiokoulutuksessa on pyrkimyksenä pitää koulutuksen taso nykyisellään. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan valtion osoittama yksikköhintarahoitus kokonaisuudessaan. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin keskeisenä painopisteenä on liikuntamahdollisuuksien parantaminen. Vuonna 2015 kehitetään liikunnan edistämisen toimintamalli Tampereella poikkihallinnollisena yhteistyönä. Kaupunkilaisten liikkumisen edistämiseksi ja aktivoimisek- Koko kaupunki, ei sisäisiä eriä Tuloslaskelma (milj. e) TP 2013 TP 2014 ENNUSTE* TA 2015 TP 2014 ENN / TA 2015 TS 2016 TS 2017 TS 2018 Toimintatulot 366,9 377,3 394,5 405,3 10,8 410,1 420,4 426,7 Toimintamenot -1 451,7-1 472,1-1 515,9-1 511,1 4,8-1 529,2-1 567,4-1 590,9 Toimintakate -1 084,8-1 094,8-1 121,4-1 105,8 15,6-1 119,1-1 147,0-1 164,2 Verotulot 831,4 868,8 871,1 886,5 15,4 910,1 942,1 972,1 Valtionosuudet 302,3 299,5 300,8 294,1-6,8 297,0 300,1 303,0 Rahoitustulot ja -menot 18,2 11,2 3,6 4,0 0,4 3,6 0,9-3,0 Vuosikate 67,1 84,8 54,2 78,7 24,5 91,6 96,1 107,8 Poistot ja arvonalentumiset -83,7-84,8-86,0-88,6-2,6-92,4-95,1-105,0 Satunnaiset erät 16,6 0,0-12,6 0,0 12,6 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos 0,0-0,0-44,5-9,9 34,6-0,8 1,0 2,9 *) Välitilinpäätös 2014, 31.8.2014 18 Tampereen kaupungin talousarvio 2015
Yleiset lähtökohdat si toteutetaan maauimala Kalevan uintikeskuksen yhteyteen ja Pyynikin kentälle hankitaan levitettävä tekojää. Tampereen uintikeskus avautuu kattavan peruskorjauksen jälkeen yleisölle kesällä 2015. Lisäksi Kalevan liikuntapuiston suunnitteluun on varauduttu talousarviossa. Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntää ja kustannuskehitystä pyritään hillitsemään perusterveydenhuoltoa vahvistamalla ja palveluketjuja uudistamalla. Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman viimeiset kohteet valmistuvat Härmälään ja Pispalan paloasemalle. Ydinprosessin keskeisenä haasteena on toiminnan sopeuttaminen käytettävissä olevaan talousarvioon. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin keskeisimmät tavoitteet liittyvät palvelurakenteen muuttamiseen. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää pitkäaikaisen laitoshoidon osuuden vähentämistä ja tehostetun palveluasumisen osuuden lisäämistä sekä painopisteen siirtämistä kotona asumista tukeviin palveluihin Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin osalta painopisteenä on kaupungin kestävän kasvun mahdollistaminen. Kaupunkistrategia ja valtuustokauden tavoitteet painottavat kasvun suuntaamista yhdyskuntarakenteen sisään sekä keskustan ja aluekeskusten ja joukkoliikenteen laatukäytävien ympäristöjen vahvistamista. Kantakaupungin yleiskaavan 2040 tavoitteet ja vaihtoehtoiset skenaariot laaditaan. Kaupungin omistukseen siirtynyt Lielahden entinen teollisuusalue antaa erittäin merkittävän mahdollisuuden kehittää kaupunkirakennetta. Keskustan strateginen osayleiskaava valmistuu ja Nurmi-Sorilan osayleiskaava tulee hyväksymiskäsittelyyn. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti Raitiotie-hanketta viedään eteenpäin suunnittelu-, rakennus- ja kalustonhankintaryhmien kilpailuttamisella ja voittaneen konsortion kanssa laaditaan rakennussuunnitelma. Rantaväylän tunnelin rakentaminen etenee vahvasti, mikä mahdollistaa muun muassa Ranta-Tampellan alueen rakentamisen. Merkittävimpiä aluerakennushankkeita ovat Huppionmäen, Risson, Niemenrannan sekä Vuoreksen alueen katuverkon ja puistojen rakennustöiden jatkaminen. Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenojen kasvu 1 000 euroa TA-pohja 2014 TA 2015 kasvu kasvu-% Lasten ja nuorten kasvun tukeminen 353 703 356 163 2 460 0,7 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen 170 016 170 284 268 0,2 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen 79 131 80 069 938 1,2 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen 479 058 496 341 17 283 3,6 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen 185 407 185 555 148 0,1 Kaupunkiympäristön kehittäminen 100 644 98 484-2 160-2,1 Konsernihallinto 94 752 93 903-849 -0,9 Yhteensä 1 462 711 1 480 799 18 088 1,2 Taulukossa on esitetty vertailu ns. talousarviopohjan ja vuoden 2015 talousarvion välillä, koska vuoden 2014 talousarvio ei ole vertailukelpoinen mm. kuntien välisen yhteistoiminnan laajentumisen (joukkoliikenne, Oriveden sosiaali- ja terveyspalvelut), organisaatiomuutosten (Viranomaispalvelujen perustaminen, Ikäihmisten palvelujärjestelmän uudistaminen) sekä muiden muutosten ja teknisten korjausten johdosta. Tampereen kaupungin talousarvio 2015 19
Yleiset lähtökohdat Riskienhallinta Kaupunginvaltuusto on päättänyt kaupungin ja kaupunkikonsernin sisäisen valvonnan riskienhallinnan perusteista. Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on konsernijohdolla, niin jokainen kaupungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. Kaupunginhallitus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä hallitus vastaa yhteisön riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallintatoimintaa koordinoi konsernihallinnon hallinto- ja talousryhmä. Riskienhallinnan toimenpitein pyritään varmistamaan kaupunkistrategian ja siitä johdettujen valtuustokauden sekä vuositason toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Yksittäisillä tapahtumilla on harvemmin niin suurta vaikutusta kaupungin toimintaan tai talouteen, että asetettujen tavoitteiden saavuttaminen vaarantuisi merkittävästi. Useiden riskien toteutuminen lyhyen ajan kuluessa voi kuitenkin vaarantaa tavoitteiden saavuttamisen. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleisen taloustilanteen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Talouden kehitysnäkymät ovat epävarmat. Maltillinen taantuma on vallinnut parin vuoden ajan eikä suurta muutosta odoteta tulevalle vuodelle. Yritysten ja kuluttajien toiminnassa tapahtuvien muutosten ennakointi ja niiden vaikutusten arviointi on vaikeaa. Valtiontalouden tasapainottamistoimenpiteet, lainsäädännön muutokset ja kuntien velvoitteiden lisääminen vaikuttavat kaupungin toimintaan ja talouteen. Palvelutuotannon järjestämisestä aiheutuvia kustannusten kasvua on vuosina 2013 ja 2014 kyetty hidastamaan. Palvelutarpeen lisääntyminen, heikko työllisyystilanne sekä kustannustason nousu aiheuttavat edelleen menojen kasvupainetta. Talouden tasapainottamistoimenpiteitä on jatkettava myös tulevina vuosina. Tiukka taloustilanne yhdessä toimintaympäristön muutosten kanssa pakottaa kaupunkikonsernin tarkastelemaan palvelutuotannon prosessien tehokkuutta entistä tarkemmin. Toimintoja tulee tehostaa ja resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisesti ja varmistaa konserniedun toteutuminen. Kaupunkiorganisaation perustehtävänä on palvelujen järjestäminen tamperelaisille. Seutuyhteistyön kasvaessa palveluja tarjotaan entistä enemmän myös naapurikuntien asukkaille. Tämä edellyttää sekä oman tuotannon että ostopalvelujen saatavuuden ja laadun jatkuvaa varmistamista muuttuvassa toimintaympäristössä. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat johtaa palvelutuotannon katkoksiin ja pahimmillaan vaaratilanteisiin. Palvelutuotannon häiriöiden vaikutukset eivät kohdistu ainoastaan palvelunsaajiin. Merkittävillä häiriöillä on aina kielteinen vaikutus myös kaupungin ja sen toimijoiden julkisuuskuvaan sekä talouteen. Näiden kerrannaisvaikutukset voivat muodostua erittäin suuriksi ja pitkäaikaisiksi. Tietojärjestelmiin kohdistuvat uhat muodostavat merkittävän riskin palvelutuotannolle, joten tietoturvaan joudutaan kiinnittämään jatkuvasti paljon huomiota. Kriittisen tietojärjestelmän toimintahäiriö heikentää huomattavasti palvelutuotannon tehokkuutta ja pahimmillaan keskeyttää tuotannon tai vaarantaa tietojen salassapidon. Myös pandemiat muodostavat merkittävän uhan. Vaikka uhka ei edes täysimittaisesti toteutuisi, aiheuttaa se huomattavaa varautumista ja resurssien käyttöä kaupunkiorganisaatiossa. Moniportaisen ja monitahoisen organisaation johtamisen järjestäminen, toteuttaminen ja valvonta on vaativa kokonaisuus. Johtamisjärjestelmän toimimattomuus tai muutosjohtamisessa epäonnistuminen aiheuttavat huomattavan riskin kustannustehokkuudelle ja palvelujen tuottamiselle. Yhteiskunnan muuttuessa myös yksilöön kohdistuvat uhkatekijät muuttuvat. Se asettaa uusia vaateita turvallisuusjärjestelyille. Turvallisuusasioiden laiminlyönti voi aiheuttaa vakavia seurauksia. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat olla seuraamuksiltaan huomattavia. Suurimmat yksittäiset vahingot aiheutuvat yleensä tulipaloista ja luonnonilmiöistä, joilla on usein sekä merkittäviä taloudellisia että vakavia yksilöön kohdistuvia vaikutuksia. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot, verkostovahingot, ilkivalta sekä ajoneuvoihin ja koneisiin kohdistuvat vahingonteot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Riskien todennäköisyyttä ja vaikuttavuutta on vaikea ennustaa eikä kaikkien riskien toteutumista kuitenkaan voida ennalta estää. Tähän varaudutaan muun muassa vakuutusten avulla. Riskienhallintaa kehitetään muun muassa osana talous- ja strategiaprosessia ja sitä toteutetaan hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seurantaja arviointijärjestelmällä. Tuotantoalueilla ylläpidetään riskienhallintasuunnitelmia. Suunnitelmat päivitetään vuosisuunnitelman laadinnan yhteydessä ja samalla arvioidaan merkittävimpiä riskejä ja määritetään riskienhallintakeinoja. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan ja arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin ja kaupunkikonsernin riskienhallintaa kehittämällä pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Konsernihallinnossa kohdistetaan riskienhallinnan kehittämistoimenpiteitä talousarviovuonna muun muassa talous- ja strategiaprosessiin ja konserniohjaukseen. 20 Tampereen kaupungin talousarvio 2015