talousarvio 2013 taloussuunnitelma KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ

Transkriptio

1 talousarvio 2013 taloussuunnitelma KAUPUNGINVALTUUSTON HYVÄKSYMÄ JULKAISIJA: TAMPEREEN KONSERNIHALLINNON TALOUS- JA STRATEGIARYHMÄ ISSN

2 Kansien suunnittelu: DesignKomitea Kannen kuva: Tampereen kaupunki/ari Järvelä Paino: Juvenes Print Suomen Yliopistopaino Oy

3 Esipuhe haasteiden ja mahdollisuuksien vuosi Talousarvion valmistelua on leimannut epävarmuus Euroopan talouden kehityksestä sekä kuntatalouden synkkenevät näkymät. Talouden näkymät ovat olleet hyvin epävarmoja vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Valtion ensi vuoden budjetti on 7 miljardia euroa alijäämäinen, vaikka valtio heikentää kuntien rahoitusasemaa nettomääräisesti tänä ja ensi vuonna 641 milj. eurolla. Tampereen vetovoimaisuus on säilynyt jatkuvasti hyvänä. Kaupungin asukasmäärä kasvoi vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana asukkaalla ja Tampereen väkimäärä oli elokuun lopussa Asukasluvun odotetaan lähivuosina jatkavan kasvuaan aiempien vuosien tasolla. Talousarvio toteuttaa osaltaan Tampere virtaa -kaupunkistrategiaa. Taloudellisesti epävarmoina aikoina on tärkeää tehdä strategian mukaisia valintoja, jotta niukat resurssit ohjataan kaupunkilaisten hyvinvoinnin ja kaupungin kehityksen kannalta olennaisiin kohteisiin ja pitkällä tähtäimellä kaupunkilaisia hyödyttäviin ratkaisuihin. Strategiasta johdettujen talousarvion toiminnallisten tavoitteiden valmistelussa on otettu huomioon taloudellinen tilanne. Kaupunkistrategian toteuttamista tuetaan myös strategisilla hankkeilla, joita vuonna 2013 ovat Avoin Tampere, ECO2 - Ekotehokas Tampere 2020, Keskusta-hanke, TampereSenior, TOP School sekä Vuores. Uusi valtuusto aloittanee työnsä vuoden 2013 alussa käynnistämällä kaupunkistrategian uudistamisen. Yksi keskeisimmistä uuden kaupunkistrategian teemoista on kuntauudistus. Tampereen kaupunkiseudulla on käynnistymässä omaehtoinen selvitys erilaisten organisoitumisvaihtoehtojen vaikutuksista seutumme hyvinvointiin ja kilpailukykyyn. Selvityksen tulee vastata myös keväällä 2013 annettavan rakennelain selvitysvaatimuksiin. Katsottaessa Tampereen kaupunkiseudun tulevaisuutta muutaman vuosikymmenen päähän on selvää, että edessä olevat haasteet ovat niin isoja, että hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaaminen edellyttävät isoa kuntakokoa ja vahvaan peruskuntaan perustuvaa selkeää toimintamallia. Kaupunkiseudun kuntien yhteistyö konkretisoituu vuonna 2013 monin tavoin. Tampereen seudun ammattiopisto aloittanee haasteista huolimatta toimintansa vuoden 2013 alussa, samoin kuin Tampereen ja Ylöjärven yhteinen Tampereen seudun työväenopisto sekä Tampereen ja Oriveden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen osalta sosiaalityön palvelut. Valtion ja kaupunkiseudun kuntien kesken on valmisteltu uutta maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimusta, jonka toteutus käynnistynee vuoden alussa kuntien hyväksymiskäsittelyjen jälkeen. Vuoden 2013 talousarviossa tilikauden tulos on 16,4 milj. euroa alijäämäinen. Kaupungin investointitaso pysyy edelleen korkeana, sillä kaupungin tulee vastata kasvun aiheuttamiin haasteisiin. Tampereen väkiluku kasvaa vuosittain noin asukkaalla. Uusille asukkaille on rakennettava asuinalueita, joiden toteutus on kallista. Tällöin on ehdottoman järkevää rakentaa alue olemassa olevien julkisten ja kaupallisten palvelujen läheisyyteen aina kun se on mahdollista. Kaupunki varautuukin ensi vuonna merkittävien kaupungin elinvoimaisuutta edistävien hankkeiden käynnistämiseen. Ranta-Tampellan alueen rakentamisella voidaan pitkälti hyödyntää keskusta-alueella jo olevaa palveluverkkoa. Ranta-Tampellan ja tunnelin rakentaminen tukee voimakkaasti keskustan alueen elinvoimaisuutta, kun asukasta tulee keskustan kaupallisten palvelujen piiriin. Hankkeen avulla saadaan myös Näsijärven rantakaistale autoista vapaaksi kuntalaisten käyttöön, mikä mahdollistaa upean rantaalueen kehittämisen jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Rantaväylän tunnelin rakentaminen mahdollistaa myös muiden keskustan kehittämishankkeiden toteuttamisen, kuten Santalahden asuinalueen, Onkiniemen ja Särkänniemen kehittämisen, Ratapihankadun ja aseman seudun täydennysrakentamisen sekä Hämeenkadun rauhoittamisen läpiajoliikenteeltä. Näin turvataan keskustan vetovoimaisuus ja tuhansien uusien asuntojen ja työpaikkojen rakentuminen. Kulunutta valtuustokautta on leimannut talouden kriisi vähenevine yhteisöverotuottoineen ja valtionosuusleikkauksineen. Säästöjen lomassa valtuustokauden aikana on käynnistetty ja viety eteenpäin useita suuria hankkeita, jotka määrittävät Tampereen tulevaisuutta pitkälle eteenpäin. Kaupungin talous on pysynyt kohtuullisen hyvänä ja kaupungin asukaskohtainen lainamäärä on suurten kaupunkien pienimpiä. Vuoden 2013 talousarviossa palvelutaso turvataan. Edessä on haasteiden ja mahdollisuuksien vuosi. Timo P. Nieminen pormestari Tampereen kaupungin talousarvio

4 Esipuhe 4 Tampereen kaupungin talousarvio 2013

5 Sisällysluettelo sisällysluettelo Yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Tampereen kaupungin organisaatio Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Tilivelvollisen valvontavastuu Henkilöstö Strategiaosa Tampereen kaupungin strategisen kehittämisen suuntaviivat Strateginen johtamisjärjestelmä Tampere virtaa -kaupunkistrategia Strategiset hankkeet Palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet Konsernihallinto ja konsernipalvelut Konsernihallinto Konsernipalvelut Taloushallinnon palvelukeskus Hallintopalvelukeskus Työllisyydenhoidon palveluyksikkö Tampereen kaupungin talousarvio

6 Sisällysluettelo Tilaajaosa Lasten ja nuorten kasvun tukeminen Varhaiskasvatus ja esiopetus Perusopetus Neuvola- ja terveydenhuoltopalvelut Psykososiaalisen tuen palvelut Kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen Ammatillinen koulutus Lukiokoulutus Elinkeino- ja työllisyyspalvelut Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen Harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut Kulttuuripääomapalvelut Kulttuuri- ja liikuntakasvatus Kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Ennaltaehkäisevät palvelut Perusterveydenhuollon avopalvelut Sairaalapalvelut Päihde- ja mielenterveyspalvelut Sosiaalisen tuen palvelut Vammaispalvelut Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen Kotona asumista tukevat palvelut Hoidon ja asumisen yhdistävät palvelut Kaupunkiympäristön kehittäminen Maaomaisuuden hallinta ja kehittäminen Kaupunkiympäristön rakentaminen ja ylläpito Joukkoliikenne Pelastustoimi Tuottajaosa Hyvinvointipalvelut Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tampereen aluepelastuslaitos Tampereen kaupungin talousarvio 2013

7 Sisällysluettelo Liikelaitokset Tampereen Vesi Liikelaitos Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitos Tullinkulman Työterveys Liikelaitos Tampereen Infratuotanto Liikelaitos Tampereen Ateria Liikelaitos Tampereen Logistiikka Liikelaitos Tampereen Tilakeskus Liikelaitos Rahastot Vahinkorahasto Asumisen rahasto Laskelmat Tuloslaskelma Verotulot Valtionosuudet Korkotulot ja -menot Muut rahoitustulot ja -menot Investoinnit Rahoituslaskelma Antolainauksen muutokset Korollisten velkojen muutokset Liitteet Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja -yhteisöt Talonrakennushankkeiden käyttötalousvaikutukset Valtionosuusrahoitus 2013 Täydentäviä tietoja Kaupunginvaltuustossa tehdyt muutokset talousarvioon 219 Tampereen kaupungin talousarvio

8 Sisällysluettelo 8 Tampereen kaupungin talousarvio 2013

9 Yleiset lähtökohdat yleiset lähtökohdat Talous- ja strategiaprosessi Organisaation keskeiset muutokset Tampereen kaupungin organisaatio Toimintaympäristö Väestö Työ Asuminen Taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Kuntatalous Kaupungin talous Talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Talousarvion sitovuus Tilivelvollisen valvontavastuu Henkilöstö Tampereen kaupungin talousarvio

10 Yleiset lähtökohdat 10 Tampereen kaupungin talousarvio 2013

11 Yleiset lähtökohdat talous- ja strategiaprosessi Vuoden 2013 talousarviota on valmisteltu helmikuusta 2012 alkaen. Keväällä valmistuneessa palvelutarveselvityksessä huomioitiin toimintaympäristön muutosten vaikutukset palvelutarpeisiin, lainsäädännön ja valtakunnallisten linjauksien muutokset, sopimusseurantakokouksissa esiin nousseet asiat, asiakaspalautteet sekä seutuyhteistyön vaikutukset. Palvelutarveselvitysten yhteenveto käsiteltiin kaupunginhallituksen suunnittelujaostossa Palvelutarveselvityksessä esiin nostetut kehittämislinjaukset olivat pohjana talousarvion ja taloussuunnitelman valmistelulle. Talousarvion toiminnallisten tavoitteiden valmistelu käynnistettiin helmikuussa. Lautakuntien talous- ja strategiaseminaareissa keskusteltiin vuoden 2013 painopisteistä ja strategisista tavoitteista taloudellisen liikkumavaran puitteissa. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto hyväksyi vuoden 2013 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman tuloperusteet ja taloudellisen liikkumavaran talousarvion jatkovalmistelun pohjaksi. Kaupunginvaltuustolle järjestettiin talous- ja strategiaseminaari, jossa esiteltiin vuoden 2013 toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtia. Tilaisuudessa käsiteltiin talouden liikkumavaraa, tilaajan laatimaa palvelutarveselvitystä sekä tilaajalautakuntien talous- ja strategiaseminaareissa tehtyjä painopistevalintoja. Konsernin johtoryhmä valmisteli talousarviota kehysseminaarissaan Seminaarissa käsiteltiin vuoden 2013 toiminnallisia tavoitteita, tavoitteiden toteuttamiseksi varattuja resursseja sekä investointien tasoa. Johtoryhmän valmistelun ja kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaarin linjausten perusteella kaupunginhallitus hyväksyi talousarviokehyksen, joka sisälsi esitykset vuoden 2013 toiminnallisista tavoitteista, liikkumavaran kohdentamisesta ydinprosesseittain, menojen kasvusta sekä investointien tasosta. Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaarissa kuultiin alustuksia ja käsiteltiin talousarvion valmistelun tilannetta, kaupunkistrategian linjauksia ja keskeisiä tavoitteita sekä kesän aikana esiin nousseita uusia talousarvion valmisteluun vaikuttavia asioita. Johtoryhmän talousarvioseminaarissa ja tasapainotettiin talousarvioon tehdyt esitykset ja toiminnalliset tavoitteet taloudelliseen liikkumavaraan. Pormestarin talousarvioehdotus esiteltiin valtuustolle ja tiedotusvälineille Vuonna 2013 kaupungin toimintaa ohjaa kaupunginvaltuuston vuonna 2009 hyväksymä Tampere virtaa -kaupunkistrategia. Uuden, kaupungin toimintaa vuosina ohjaavan kaupunkistrategian suunnittelu on käynnistynyt. Kaupunginhallituksen suunnittelujaosto käsitteli kaupunkistrategian uudistamista Kaupunkistrategia uudistetaan vuoden 2013 aikana uuden valtuuston aloittaessa toimikautensa. Organisaation keskeiset muutokset Hyvinvointipalvelujen järjestämisen toimintaympäristössä on tapahtumassa merkittäviä muutoksia. Tampereen ja Oriveden kaupungit sopivat syksyllä 2011 muodostavansa vaiheittain vuosien 2013 ja 2014 aikana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen, jonka isäntäkuntana toimii Tampere. Ensimmäisessä vaiheessa Tampereen järjestämisvastuulle siirtyvät Oriveden sosiaalityön palvelut. Vuoden 2014 alusta Tampereen kaupunki ottaa vastuulleen Oriveden vanhuspalvelut, kehitysvammaisten avopalvelut ja kasvatus- ja perheneuvontapalvelut sekä Oriveden perusterveydenhuolto kokonaisuudessaan. Yhteistoiminta Oriveden kanssa tarkoittaa myös muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollosta vastaavien toimielinten kokoonpanoihin. Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunnan ja sen jaoston, ikäihmisten palvelujen lautakunnan sekä lasten ja nuorten palvelujen lautakunnan kokoonpanoihin lisätään yhteistoiminnan myötä yksi jäsen ja yksi henkilökohtainen varajäsen Orivedeltä. Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymä ja Tampereen ammattiopiston toiminnot yhdistetään Tampereen seudun ammattiopistoksi vuoden 2013 alusta lukien. Uuden oppilaitoksen nimi on Tredu. Uudelleenjärjestelyn myötä Tampereen kaupunki toimii alueen ammatillisen koulutuksen järjestämisen isäntäkuntana. Palvelujen tilaajana toimii Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunta, ja tuottamisesta vastaa Tampereen toisen asteen koulutuksen johtokunta. Lautakunnan kokoonpanoon lisätään muiden yhteistoimintaan osallistuvien kuntien valtuustojen yhdessä valitsemat viisi jäsentä ja viisi henkilökohtaista varajäsentä. Tamperelaisten edustajien määrä putoaa lautakunnassa yhdeksään varsinaiseen ja yhdeksään varajäseneen. Lisäksi Tampereen ja Ylöjärven työväenopistot yhdistyvät vuoden 2013 alusta. Uuden opiston nimi on Tampereen seudun työväenopisto. Vapaan sivistystyön palveluiden tilaamisesta vastaa jatkossakin sivistys- ja elämänlaatupalveluiden lautakunta. Lautakunnan kokoonpanoon lisätään Ylöjärven valtuuston valitsema jäsen ja henkilökohtainen varajäsen. Nämä edustajat osallistuvat lautakunnassa kansalaisopiston palveluja koskevaan päätöksentekoon. Tampereen kaupungin talousarvio

12 Yleiset lähtökohdat Tampereen kaupungin asuntoyhteisöjen, Tampereen Infratuotanto Liikelaitoksen, Tampereen Kaupunkiliikenne Liikelaitoksen ja Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintaa kehittämistä jatketaan. Kaupunginhallituksen työn organisoinnin uudistamista on valmisteltu osana Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen (USO) -hanketta. Työn tavoitteena on vahvistaa kaupunginhallituksen poliittista ohjausta sekä selkeyttää poliittista valmisteluprosessia. Uudessa kaupunginhallituksen työn organisointimallissa kaupunginhallituksen suunnittelujaosto lakkautettaisiin ja kaupunginhallitukselle perustettaisiin uusi liiketoimintajaosto, jonka tehtävänä olisi päättää erityisesti liikelaitosten ja tytäryhtiöiden ohjaukseen ja valvontaan liittyvistä asioista. Suunnittelujaoston tilalle tulisi kaupunginhallituksen suunnittelukokous, joka toimisi yhteisenä suunnittelufoorumina poliittiselle johdolle. Kaupunginvaltuuston on määrä päättää hallituksen työn organisoinnista osana kaupungin johtosääntöjen uudistamista kokouksessaan TAMPEREEN KAUPUNGIN ORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta Suunnittelujaosto Henkilöstöjaosto PORMESTARI Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus KONSERNIHALLINTO Hallinto- ja henkilöstöryhmä Kaupunkikehitysryhmä Talous- ja strategiaryhmä Konsernipalvelut Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus Liiketoiminnan ohjaus Tilaajaryhmä TILAAJALAUTAKUNNAT Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta Ikäihmisten palvelujen lautakunta Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen lautakunta Osaamis- ja elinkeinolautakunta Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta apulaispormestari apulaispormestari apulaispormestari Sopimus HYVINVOINTIPALVELUJEN JOHTOKUNNAT Avopalvelut Laitoshoito Erikoissairaanhoito Päivähoito ja perusopetus Toisen asteen koulutus Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Sara Hildénin taidemuseo LIIKELAITOKSET JOHTOKUNNAT Tampereen Ateria Tampereen Infratuotanto Tampereen Kaupunkiliikenne Tampereen Logistiikka Tampereen Tilakeskus Tampereen Vesi Tullinkulman Työterveys Yhdyskuntalautakunta Seudullinen joukkoliikennelautakunta apulaispormestari TYTÄRYHTIÖT JA -YHTEISÖT Tampereen Aluepelastuslaitos 12 Tampereen kaupungin talousarvio 2013

13 Yleiset lähtökohdat toimintaympäristö Väestö Tampereella oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Tampereen väkiluku kasvoi vuoden 2011 aikana asukkaalla eli 0,9 prosenttia. Väkilukua kasvattivat syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden, kuntien välinen muuttoliike sekä maahanmuutto. Sekä alle 16-vuotiaiden että 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä lisääntyi. Ennakkotietojen perusteella väkiluvun kasvu jatkuu yhtä nopeana myös vuonna Elokuun ennakkoväkiluku oli , mikä on henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Väestön lisäyksen ennustetaan olevan 2010-luvulla hieman alle asukasta ja 2020-luvulla noin asukasta vuosittain. Vuonna 2012 valmistuneen väestösuunnitteen perusvaihtoehdon mukaan Tampereella asuu asukasta vuonna 2020 ja asukasta vuonna Vuoden 2011 lopussa alle 16-vuotiaita tamperelaisia oli henkilöä, mikä on 14,4 prosenttia koko väestöstä. Alle 7-vuotiaiden lasten määrä kasvoi 231 henkilöllä, mutta kouluikäisten määrä pieneni noin 180 henkilöllä. Alle kouluikäisten lasten Lasten ja ikäihmisten määrä Tampereella vuosina (henkilöä) henkilöä Lapset 0-15 v Ikäihmiset 65- v määrän kasvu taittui. Vielä vuonna vuotiaiden lasten määrä lisääntyi 390 henkilöllä. Väestösuunnitteen perusvaihtoehdon mukaan alle kouluikäisten lasten määrän arvioidaan kasvavan lapsella vuoteen 2020 mennessä. Myös kouluikäisten määrä kääntyy muutaman vuoden kuluttua nousuun vuotiaita ennustetaan olevan 2020-luvun vaihteessa henkilöä (24 %) enemmän kuin vuoden 2011 lopussa. 65 vuotta täyttäneitä oli vuoden 2011 lopussa eli lähes henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. 65 vuotta täyttäneiden osuus kasvoi 0,5 prosenttiyksikköä 16,8 prosenttiin. Osuuden ennakoidaan kasvavan lähes 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. 75 vuotta täyttäneitä on vuonna 2020 noin enemmän kuin vuonna 2010 ja 85 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa noin henkilöllä. Tampereen kaupunkiseudulla oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Uusia asukkaita tuli vuoden 2011 aikana Kaupunkiseudun rakennesuunnitelman mukaan väkiluvun arvioidaan kasvavan kaupunkiseudulla asukkaaseen Lähteet: Vuodet , Tilastokeskus Vuodet , Tampereen kaupungin väestösuunnite (PERUS vaihtoehto) vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa kaupunkiseudulle keskimäärin noin uutta asukasta vuosittain. Tampereella syntyi vuonna lasta ja syntyneiden enemmyys kuolleisiin nähden oli 646. Kuntien välisen muuton nettomuuttovoitto kasvoi 200 henkilöllä edellisvuodesta 735 asukkaaseen. Nettosiirtolaisuus lisääntyi 618 asukkaaseen, joten yhteenlaskettu muuttovoitto oli asukasta eli 306 asukasta enemmän kuin vuonna Pääosa Tampereen muuttovoitosta kertyy Pirkanmaan ulkopuolisista maakuntakeskuksista, kuten Hämeenlinnasta, Jyväskylästä, Lahdesta ja Oulusta. Eniten asukkaita menetetään kaupunkiseudun kehyskuntiin ja pääkaupunkiseudulle. Tampereen muuttotappio kehyskuntiin vuonna 2011 oli asukasta ja se pieneni noin 300 henkilöllä vuoteen 2010 verrattuna. Muuttotappion pieneneminen heijastaa taloudellisen tilanteen epävarmuutta, koska kehyskuntiin suuntautuva muuttoliike hidastuu tyypillisesti taloudellisen tilanteen kiristyessä. Tampereen muuttotappio kehyskuntiin on suurimmillaan ollut yli asukasta vuosina 2005 ja Tampereen muuttotappio pääkaupunkiseudulle kasvoi selvästi vuoden takaisesta ja oli lähes 800 asukasta. Tämä on enemmän kuin minään 1990-luvun laman jälkeisenä vuotena. Tampereen muuttovoitto koostuu pääosin nuorista opiskelijoista ja työttömistä vuotiaiden nuorten muuttovoitto vuonna 2011 oli henkilöä. Tampereelta muuttaa pois nuoria lapsiperheitä; vuotiaiden muuttotappio oli henkilöä ja alle 15-vuotiaiden lasten osalta 381 henkilöä. Vuonna vuotta täyttäneistä tamperelaisista 72,9 prosenttia oli suorittanut jonkin asteisen tutkinnon, mikä on enemmän kuin koko maassa (67 %) tai muissa suurissa kaupungeissa (71,3 %) keskimäärin. Keskiasteen tutkinnon suorittaneita oli Tampereen kaupungin talousarvio

14 Yleiset lähtökohdat 40,5 prosenttia ja ylemmän korkeakoulututkinnon tai tutkijankoulutuksen suorittaneita oli 11,8 prosenttia. Tampereella on Helsingin jälkeen eniten eli noin opiskelijaa peruskoulun jälkeisessä koulutuksessa. Vuonna 2010 tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat Tampereella euroa, mikä oli hieman enemmän kuin koko maassa keskimäärin ( euroa). Keskimääräiset tulot kasvoivat Tampereella edellisvuoden notkahduksen jälkeen hieman yli 600 euroa vuodessa. Tämä johtui erityisesti työllisyystilanteen kohentumisesta. Kaupunkiseudulla tulonsaajien keskimääräiset tulot olivat euroa. Asuntokuntien tulot olivat Tampereella keskimääräistä alhaisemmat, mihin vaikuttaa osaltaan suuri opiskelijoiden määrä. Vuonna 2010 tamperelaisten asuntokuntien käytettävissä oli euroa kulutusyksikköä kohti. Tämä mediaanitulo oli pienempi kuin seutukunnassa, Pirkanmaan maakunnassa tai koko maassa. Ero kasvoi edelleen vuonna 2010, koska tamperelaisten asuntokuntien käytettävissä olevat tulot kasvoivat hitaammin kuin vertailukohteissa. Pienituloisten tamperelaisten määrä kasvoi 63 prosenttia 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Vuoden 2010 lopussa Tampereella oli yhteensä henkilöä, joilla oli käytettävissään enintään euroa. Vuoden aikana pienituloisten määrä kasvoi henkilöllä. Pienituloisista henkilöä oli alle 18-vuotiaita. Nimellinen pienituloisuusraja on 60 prosenttia koko maan väestön mediaanitulosta. Tuloerot kääntyivät vuoden 2010 aikana kasvuun. Tuloerojen kasvua selittää talouden elpyminen taantumasta. Työ Työvoima väheni ja työpaikkoja katosi Tampereelta vuonna 2009 taantuman seurauksena. Myös taloudellinen huoltosuhde heikentyi. Työllisyystilanne parantui vuosien 2010 ja 2011 aikana, mutta alkuvuoden 2012 jälkeen työttömyys alkoi jälleen lisääntyä. Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömien määrä on pysynyt koko taantuman jälkeisenä aikana suurena. Työvoimaan kuului Tampereella vuoden 2010 lopussa yhteensä henkilöä, mikä on noin 600 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhdetta työllisiin mittaava taloudellinen huoltosuhde parani vuoden 2010 aikana. Vuoden lopussa sataa työllistä kohden oli 126 eityössäkäyvää, mikä on 4 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tampereella työvoiman ulkopuolella oli 48,8 prosenttia väestöstä. Työvoiman ulkopuolella olevien osuus väestöstä kasvaa selvästi vuoteen 2020 mennessä eläkeläisten ja lasten määrän kasvaessa. Työllisyystilanne heikkeni olennaisesti vuosien 2008 ja 2009 aikana maailmanlaajuista finanssikriisiä seuranneen taantuman myötä. Alimmillaan työttömyysprosentti oli vuoden 2008 huhtikuussa (9,5 %). Korkeimmilleen työttömyysaste nousi joulukuussa 2009 (15,6 %), mistä se laski vähitellen, kunnes kääntyi uudelleen nousuun kesäkuussa Elokuussa 2012 työttömyysaste oli 13,3 prosenttia ja työttömänä oli henkilöä. Vuoden takaisesta työttömien määrä on kasvanut 922 henkilöllä. Taloudellisen tilanteen ennustetaan jatkuvan epävarmana, minkä seurauksena työllisyystilanteen pelätään pysyvän heikkona. Myös nuorten työttömien määrä on kääntynyt uudelleen kasvuun. Elokuussa Nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, elokuu henkilöä Alle 25-vuotiaat Työttömyysaste Tampereella ja koko maassa (vuosineljänneksittäin, %) % Tampere Koko maa Yli vuoden työttömänä olleet Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 14 Tampereen kaupungin talousarvio 2013

15 Yleiset lähtökohdat työttömänä oli nuorta, mikä on 198 nuorta enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Pitkäaikaistyöttömyyden osalta kehitys on ollut samansuuntaista. Pitkäaikaistyöttömiä oli syyskuussa 4 474, joka on 261 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tampereen työpaikkojen määrä kasvoi työpaikalla vuonna Tämä on kuitenkin alle puolet vuonna 2009 kadonneesta työpaikasta. Vuonna 2010 työpaikkoja syntyi eniten terveys- ja sosiaalipalveluihin (+562) ja hallinto- ja tukipalvelutoimintaan (+420). Informaatio- ja viestintäaloille syntyi 407 uutta työpaikkaa. Nokia Oyj:n irtisanomiset ja ICT-sektorin rakennemuutos eivät näy vie- lä vuoden 2010 tilastoissa. Teollisuuden työpaikkojen määrä laski edelleen hieman. Koko maassa työpaikkojen määrä kasvoi kaikkiaan työpaikalla. Työpaikkojen määrä kasvoi kaikilla muilla toimialoilla paitsi teollisuudessa. Tampereella oli vuoden 2010 lopussa yhteensä työpaikkaa. Eniten työpaikkoja oli julkisen hallinnon toimialalla, jossa oli 28,1 prosenttia Tampereen työpaikoista. Kaupan, logistiikan ja majoitus- ja ravitsemustoimialojen osuus oli 20,2 prosenttia. Teollisuuden osuus Tampereen työpaikoista pieneni edelleen 15,9 prosenttiin. Informaatio- ja viestintäaloilla oli 6,8 prosenttia kaupungin työpaikoista. Tampereen työpaikkaomavaraisuus oli 123,4 prosenttia. Kaupunkiseudulla oli vuoden 2010 lopussa yhteensä työpaikkaa, joista 72,6 prosenttia Tampereella. Kaupunkiseudun työpaikkojen määrä kasvoi työpaikalla. Kuntien rajat ylittävä työssäkäynti lisääntyi taantuman hellittäessä. Tampereella muista kunnista työssäkäyvien määrä vuonna 2009 oli henkilöä. Noin tamperelaista kävi puolestaan töissä muussa kuin kotikunnassaan. Pendelöinnin nettovoitto Tampereella oli henkilöä. Noin tamperelaista kävi pääkaupunkiseudulla töissä ja vastaavasti noin pääkaupunkiseudulla asuvaa kävi töissä Tampereella. Asuminen Asuntotuotanto on ollut hyvässä vauhdissa vuonna 2012, ja vuodelle asetettu asuntotuotantotavoite saavutetaan. Erityisesti omistusasuntotuotanto on ollut hyvässä vireessä. Tänä vuonna valmistuvista asunnoista 57 prosenttia on omistusasuntoja. Vuodet 2009 ja 2010 olivat taantuman seurauksena asuntotuotannossa poikkeuksellisen hiljaisia vuotuisen asuntotuotannon jäädessä asunnon tuntumaan. Asuntotuotanto on kuitenkin piristynyt vuosien 2011 ja 2012 aikana. Asuntotoimi arvioi, että tänä vuonna valmistuu noin asuntoa, mikä on 100 asuntoa enemmän kuin vielä alkuvuodesta arvioitiin. Valmistuvista asunnoista omistusasuntoja on eli 57 prosenttia. Vuokra-asuntoja valmistuu 735 ja asumisoikeusasuntoja 121 kappaletta. Tampereella saavutetaan tänä vuonna kaupunkiseudun asuntopoliittisen ohjelman tavoite, joka on asuntoa vuodessa vuosille Ensi vuonna asuntotuotannon arvioidaan kuitenkin hiipuvan noin asuntoon. Epävarma taloustilanne vaimentaa asuntojen kysyntää, mikä puolestaan vaikuttaa vanhojen osakeasuntojen kauppoihin ja hintakehitykseen sekä hillitsee uusien omistusasuntohankkeiden käynnistymistä. Toisaalta alhaiset korot ylläpitävät omistusasuntojen kysyntää. Tampereella oli vuoden 2011 lopussa asuntoa, joista noin joka neljäs oli omakoti- tai rivitaloissa. Vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on 41 prosenttia (noin asuntoa). Noin kolmannes vuokra-asunnoista oli kaupungin omistuksessa. Valmistuneet asunnot hallintamuodon mukaan , arvio (asuntoa) asuntoa Omistusasunto Asumisoikeusasunto Vuokra-asunto * 2013* Lähde: Tilastokeskus, asuntotoimi Asuntotuotanto ja väestönkasvu , arvio (asuntoa, henkilöä) henkilöä, asuntoa Asuntotuotanto Väestön kasvu * 2013* 2014* Lähde: Tilastokeskus, asuntotoimi Tampereen kaupungin talousarvio

16 Yleiset lähtökohdat Vuosina arvioidaan valmistuvan noin kerrostaloasuntoa, 140 rivitaloasuntoa ja 225 pientaloasuntoa vuosittain. Vuonna 2012 asuntoja valmistuu etenkin Kaukajärvelle, Vuorekseen, Ratinaan, Hervantaan ja Kalevanrinteeseen. Lähivuosina vilkkaimmin rakennetaan Vuoreksessa, jonne ensimmäiset asukkaat muuttivat vuoden 2009 lopussa. Vuores tulee tarjoamaan kodin noin tamperelaiselle. Vanhojen asuntojen hinnat ovat nousseet hitaasti vuoden 2012 aikana. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat vuoden ensimmäisellä neljänneksellä 2,6 prosenttia ja toisella neljänneksellä 1,1 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Koko maassa vastaavat luvut ovat 1,5 ja 0,5 prosenttia. Vuoden 2012 toisella neljänneksellä vanhasta asunnosta joutui maksamaan Tampereella keskimäärin euroa/m 2. Kerrostaloasunnosta joutui maksamaan keskimäärin euroa/m 2 ja rivitaloasunnosta euroa/m 2. Rivitaloasuntojen keskimääräinen neliöhinta on noussut vuoden aikana 5,2 prosenttia, kerrostaloasuntojen 1,8 prosenttia. Helsingissä vanhat asunnot maksoivat keskimäärin euroa/m 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimääräinen neliöhinta oli euroa. Tampereen asuntojen vuokrat ovat nousseet tasaisesti vuosien 2011 ja 2012 aikana. Vuokrat nousivat vuoden 2011 toisella neljänneksellä Tampereella 1,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vuokrat laskivat 0,1 prosenttia ja muualla Suomessa vuokrat nousivat keskimäärin 1,5 prosenttia. Vuosimuutos edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta oli Tampereella 3,7 prosenttia, pääkaupunkiseudulla 2,3 prosenttia ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella keskimäärin 4,6 prosenttia. Asuntojen keskimääräinen kuukausivuokra oli Tampereella vuoden 2012 puolessa välissä 11,51 euroa/m 2. Vapaarahoitteisista asunnoista joutui maksamaan kuukausivuokraa keskimäärin 12,16 euroa/ m 2 ja arava-asunnoista 10,39 euroa/m 2. Pääkaupunkiseudulla asuntojen keskimääräinen vuokra oli 13,37 euroa/m 2. Pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuntojen keskivuokra oli 9,75 euroa/m Tampereen kaupungin talousarvio 2013

17 Yleiset lähtökohdat taloudelliset lähtökohdat Talouden kehitysnäkymät Maailmantalouden hitaan kasvun vaihe jatkuu ja epävarmuus talouden suunnasta on pysynyt korkeana vuoden 2011 jälkipuoliskolta alkaen. Tämä heijastuu myös Suomen talouteen. Valtiovarainministeriön syyskuussa 2012 julkaistun taloudellisen katsauksen mukaan epävarmuuden nousu näkyy erityisesti yksityisissä investoinneissa. Lisäksi kysynnän laimeus etenkin euroalueella johtaa viennin hienoiseen supistumiseen. Valtiovarainministeriö ennustaa kuluvan vuoden kokonaistuotannon kasvuksi 1 prosenttia ja kasvu on täysin kotimaisen kysynnän varassa. Kokonaistuotannon arvioidaan kasvavan 1 prosentin vauhtia myös vuonna Vielä alkuvuonna vuoden 2013 talouskasvuksi ennustettiin 1,5 prosenttia. Suhdannetilanteeseen nähden työmarkkinoiden tilanne säilyy kohtuullisen hyvänä. Työttömyysasteen odotetaan alenevan ja vuosikeskiarvoksi ennustetaan 7,6 prosenttia. Valtiovarainministeriön ennusteessa oletetaan, ettei euroalueen rakenteessa tapahdu dramaattisia muutoksia. Viimeaikaiset tapahtumat ovat kuitenkin osoittaneet, että valuutta-alueen kriisin syventymistä ei voida sulkea pois. Ennusteeseen sisältyykin oletus euroalueen ongelmien jatkumisesta. Samaan aikaan Suomen talouskasvu on todennäköisesti heikkenemässä pysyvästi, kun työikäinen väestö on alkanut vähentyä ja myös investointiaste näyttää alentuneen pysyvästi. Vuonna 2012 kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 2,6 prosenttia. Inflaatio on hidastunut koko vuoden ja oli elokuussa 2,7 prosenttia. Ensi vuonna inflaation odotetaan hidastuvan edelleen huolimatta arvonlisäverokantojen nousemisesta tammikuussa Valtio jatkaa velkaantumistaan ja velan BKT-osuuden arvioidaan nousevan 45,2 prosenttiin vuoden 2012 loppuun mennessä. Valtiovarainministeriön mukaan ennustettu talouskasvu ja päätetyt sopeutustoimet eivät riitä poistamaan julkisen talouden rahoitukseen syntynyttä kestävyysvajetta. Kuntatalous Tilastokeskuksen keräämien tilinpäätöstietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni edellisestä vuodesta lähes 17 prosentilla, kun verorahoituksen lisäykset eivät riittäneet kompensoimaan toimintakatteen heikkenemistä ja rahoituskulujen nettolisäystä. Kuntien toimintakulut kasvoivat 5,3 prosenttia (1,2 miljardia euroa). Toimintakatteen heikkenemistä tasapainottivat verorahoituksen noin 1,3 miljardin kasvu. Valtionosuudet kasvoivat 228 milj. euroa ja verotulot 741 milj. euroa. Yhteisöveron osuus kasvoi 17,4 prosenttia edellisvuodesta. Kunnat ja kuntayhtymät investoivat viime vuonna reilut 4,3 miljardia euroa. Kuntien lainakanta kasvoi 483 milj. euroa eli 4,6 prosenttia. Lainakanta oli asukasta kohden euroa, kun se edellisvuonna oli euroa. Rahavaroja kunnilla oli vuoden lopussa 701 euroa asukasta kohden. Tilastokeskuksen tuottaman kuntien talouden neljännesvuositilaston ennakkotietojen mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat 5 prosenttia tammi-kesäkuussa Kuntien verotulot ja valtionosuudet kasvoivat 3 prosenttia. Palkat ja palkkiot kasvoivat 5 prosenttia ja palvelujen ostot kasvoivat 6 prosenttia. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot pienenivät 2 prosenttia ja maksetut avustukset kasvoivat 7 prosenttia. Kuntatalouden näkymät kiristyvät lähivuosina valtiontalouden sopeutustoimien, suurten palvelutarpeiden ja palvelutarpeen kasvuun nähden liian hitaan verorahoituksen kasvun hidastumisen myötä. Kuntien verotulojen arvioidaan olevan noin 20,2 miljardia euroa vuonna 2013, mikä on 4,1 prosenttia enemmän kuin vuonna Kuntien valtionosuuksia leikataan vuosina yhteensä milj. euroa. Vuodelle 2012 toteutettiin 631 milj. euron leikkaus ja vuonna 2013 valtionosuuksia leikataan lisää 125 milj. euroa. Valtion vuoden 2012 talousarviossa heikennettiin kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2011 verrattuna 448 milj. eurolla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan vuoden 2013 budjettiesitykseen sisältyvät toimenpiteet heikentävät kokonaisuudessaan kuntien rahoitusasemaa vuoteen 2012 verrattuna nettomääräisesti 193 milj. eurolla. Kuntien verotettavat tulot kasvoivat vuonna 2011 ennakkotietojen mukaan 4,0 prosenttia. Kuntien maksuunpantu kunnallisvero kasvoi 5,1 prosenttia, sillä 181 kuntaa korotti vuodelle 2011 tuloveroprosenttia. Vuonna 2012 verotettavan tulon arvioidaan kasvavan 2,7 prosenttia ja kunnallisverotilitysten 3,9 prosenttia. Kaikkiaan kuntien verotulojen arvioidaan Tampereen kaupungin talousarvio

18 Yleiset lähtökohdat kasvavan vain 1,5 prosenttia, sillä yhteisöverotulojen arvioidaan vähenevän 25 prosenttia. Vuosina kuntien verotuloihin arvioidaan keskimäärin 3,8 prosentin kasvu. Vuonna 2013 kuntatalous kiristyy edelleen. Valtionosuusleikkausten lisäksi taloutta kiristää palvelutarpeen kasvu ja suuret investointitarpeet. Paineet kuntaverojen korottamiseen ovat jo muutenkin kunnissa huomattavat, mutta erityisesti valtionosuuksien rajut leikkaukset ja kunnille sälytettävät uudet tehtävät lisäävät niitä entisestään. Kaupungin talous Vuonna 2011 kaupungin nettomenot kasvoivat 5,6 prosenttia. Toimintamenojen ripeä kasvu ja samanaikaisesti tapahtunut verorahoituksen hidas kasvu laskivat tuloksen 12,5 milj. euroa alijäämäiseksi. Kaupungin lainamäärä kasvoi 11,0 milj. euroa. Asukaskohtainen lainamäärä kasvoi 38 eurolla euroon. Vuoden 2012 aikana toimintamenojen kasvu ei ole olennaisesti hidastunut. Nettomenojen arvioidaan kasvavan 5,2 prosenttia vuoden 2011 tilinpäätökseen verrattuna. Kun verorahoituksen arvioidaan kasvavan 3,7 prosenttia, kaupungin talous heikkenee edelleen. Tilikauden tuloksesta arvioidaan muodostuvan noin 26 milj. euroa alijäämäinen. Lainamäärä nousee vuoden lopussa noin 336 milj. euroon, euroa/asukas. Vuoden 2013 talousarviossa kaupungin nettomenot kasvavat 9,8 prosenttia vuoden 2012 alkuperäiseen talousarvioon verrattuna. Vuoden 2012 tilinpäätösennusteeseen verrattuna nettomenot kasvavat 6,8 prosenttia. Suurta menojen kasvua selittää osittain Tampereen seudun ammattiopis- ton perustaminen, joka lisää nettomenoja 53,7 milj. euroa eli 5,4 prosenttia. Tuloslaskelman vuosikate on 70,7 milj. euroa ja tilikauden tulos -16,4 milj. euroa. Mikäli vuonna 2013 tilikauden tuloksesta muodostuu tehostamistoimenpiteistä huolimatta talousarviota olennaisesti huonompi, voidaan käynnistää yhteistoimintamenettely lomauttamisen tai mahdollisten muiden henkilöstövähennysten valmistelemiseksi. Kaupungin ja liikelaitosten yhteenlasketut investoinnit ovat 148,2 milj. euroa. Suurimmat investointimenot ovat Tilakeskuksen 57,6 milj. euron talonrakennusinvestoinnit, Kaupunkiympäristön kehittämisen 48,2 milj. euron sekä Tampereen Veden 23 milj. euron investoinnit. Investointien suuri määrä nostaa kaupungin lainamäärän vuoden 2013 lopussa noin 411 milj. euroon, mikä on asukasta kohti euroa. Kaupungin asukaskohtainen lainamäärä nousee taloussuunnitelmakaudella euroon, jos kaupungin kehityshankkeet toteutuvat suunnitellussa aikataulussa. Tulo- ja menoperusteet ja talousarvion painopisteet Ensi vuonna verotulojen arvioidaan kasvavan 30 milj. euroa (3,8 %) vuoden 2012 toteutumaennusteeseen verrattuna ja valtionosuuksien 62,5 milj. euroa (26,2 %). Valtionosuuksien huomattava kasvu aiheutuu pääasiassa Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ja Tampereen ammattiopiston yhdistymisestä Tampereen seudun ammattiopistoksi Toimintatuloihin tehdään kustannuskehityksen ja inflaation edellyttämät tarkistukset. Sosiaali- ja terveydenhuollon maksuasetuksen mahdolliset muutokset toteutetaan. Kaupunginhallitus määritteli vuoden 2013 talousarviokehyksessä tavoitteeksi, että kehyspohjiin tehtyjen muutosten jälkeen vuoden 2013 talousarvio valmistellaan käyttötalouden osalta vuoden 2012 alkuperäisen talousarvion tasolle. Talousarvioehdotuksessa tilaajalautakuntien ja konsernihallinnon menot kasvavat kaupunginhallituksen hyväksymään kehykseen verrattuna 6,8 prosenttia. Tampereen seudun ammattiopiston perustaminen, Koko kaupunki, ei sisäisiä eriä Tuloslaskelma (milj. e) TP 2011 TP 2012 ENNUSTE* TA 2013 TS 2014 TS 2015 Toimintatulot 316,9 309,7 327,0 336,7 346,2 355,2 Toimintamenot , , , , , ,5 Toimintakate -944,4-966,7-993, , , ,2 Verotulot 765,6 784,1 785,1 815,1 848,0 885,0 Valtionosuudet 223,1 229,0 239,8 302,3 310,0 319,0 Rahoitustulot ja -menot 23,8 21,6 24,5 14,3 12,1 8,0 Vuosikate 68,0 68,0 56,2 70,7 81,2 94,8 Poistot ja arvonalentumiset -80,5-83,1-84,0-87,1-90,0-90,0 Satunnaiset erät 0,0 0,0 1,6 0,0 0,0 0,0 Tilikauden tulos -12,5-15,1-26,2-16,4-8,8 4,8 *) Välitilinpäätös 2012, Tampereen kaupungin talousarvio 2013

19 Yleiset lähtökohdat Oriveden kaupungin sosiaalipalveluiden järjestäminen sekä Ylöjärven kansalaisopistotoiminnan järjestäminen lisäävät kaupungin toimintamenoja noin 60 milj. eurolla. Ilman näitä muutoksia tilaajalautakuntien ja konsernihallinnon menot kasvavat 2,4 prosenttia. Kustannusten nousun, palvelutarpeiden ja käytettävissä olevien tulojen välillä on huomattavan suuri ero, minkä vuoksi on välttämätöntä jatkaa talouden tasapainottamistoimenpiteitä talousarvioon pääsemiseksi. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessin talousarvion keskeinen painopiste on alle kouluikäisten lasten lisääntyvään palvelutarpeeseen vastaaminen. Psykososiaalisen tuen palveluissa tavoitteena on kotiin kohdennettavien tukitoimien kehittäminen perheille lastensuojelun sijoitusten välttämiseksi. Perhehoidon osuutta kasvatetaan sijaishuollossa. Vuoreksen koulukeskuksen ensimmäinen vaihe valmistuu kesällä Rakennuksessa on tilat myös päivähoidolle ja terveydenhuollolle. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessissa keskeisiä asioita ovat ammatillisen koulutuksen ja työllisyydenhoidon uudistukset. Toisen asteen ammatillista koulutusta tilataan vuoden 2013 alusta lähtien Tampereen seudun ammattiopistolta, jota ylläpitää Tampereen kaupunki. Tähän uuteen ammattiopistoon on yhdistetty kaupungin aiemmin ylläpitämä Tampereen ammattiopisto (TAO) sekä Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän (Pirko) ammatillinen koulutus. Osaamis- ja elinkeinolautakunta tilaa vuoden 2013 alusta lähtien kaikki Tampereen kaupungin järjestämät työllisyydenhoidon palvelut. Työllisyydenhoidon palvelujen kokonaisuutta kehitetään osallistumalla Työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämään pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseen tähtäävään kuntakokeiluun. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessin painopisteinä ovat Pyynikin uimahallin, museoiden kokoelmakeskuksen ja Ikurin liikuntahallin kokovuotinen käyttöönotto. Vuoden 2013 alusta Tampereen kaupunki järjestää kansalaisopistopalvelut myös Ylöjärvelle. Kaupunkien välisen sopimuksen nojalla on päätetty perustaa Tampereen seudun työväenopisto. Tampereen uintikeskuksen perusparannus aloitetaan toukokuussa, jonka johdosta halli on suljettuna osan vuodesta. Muuten tavoitteena on pääosin säilyttää palvelujen nykytaso. Terveyttä ja toimintakykyä edistävissä palveluissa nykyinen palvelutaso pystytään pääosin ylläpitämään. Talousarviossa on lisätty menoja sairaalapalveluihin, vammaispalveluihin, toimeentuloturvaan ja perusterveydenhuoltoon. Sairaankuljetus ja ensihoitopalvelut ostetaan jatkossa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä. Ensihoidon uudistus kasvattaa kustannuksia merkittävästi. Syksyllä 2013 avataan Pyynikin uusi terveysasema Tipotiellä. Uusiin tiloihin muuttavat muun muassa nykyisen Pyynikin sosiaali- ja terveystalon sekä Rahola-Pispalan terveysaseman palvelut. Tipotielle sijoittuu myös lasten ja nuorten alueellisia ja keskitettyjä palveluja. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessin painopisteinä ovat asiakasmäärän ja asiakkaiden palvelutarpeen kasvuun vastaaminen kotihoidossa ja tehostetun palveluasumisen laajentaminen. Oriveden kaupungin sosiaalityön palvelut siirtyvät Tampereen vastuulle vuoden 2013 alusta osana sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen muodostamista. Palvelut sisältyvät lasten ja nuorten kasvun tukemisen sekä terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessien talousarvioihin. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessin osalta painopisteenä on kaupungin kasvun mahdollistaminen. Kasvua mahdollistetaan sekä nykyisen kantakaupungin alueelle muun muassa Ranta- Tampellan ja Tampereen Kansi -hankkeiden toteuttamisella että uusien alueiden muun muassa Vuores-alueen rakentamisella. Hankkeiden toteutuminen edellyttää merkittävien infrainvestointien tekemistä. Rantaväylän tunnelin toteuttamista jatketaan rakennussuunnittelulla vuoden 2013 talousarviossa. Lisäksi talousarviossa varaudutaan Kansi-hankkeen toteuttamiseen sekä kaupunkiraitiotien suunnitteluun. Yleiskaavoituksessa kaupungin kasvun ja kestävän kehityksen haasteisiin vastataan käynnistämällä Yleiskaava 2040, joka käsittää koko kantakaupungin alueen sekä vuoden 2013 aikana valmistuva Nurmi- Sorilan yleiskaava ja ehdotusvaiheeseen tuleva Ojalan osayleiskaava. Asemakaavoituksessa asetettujen tavoitteiden kannalta keskeisiä ovat Kalevanrinteen ja Vuoreksen Isokuusen alueet. Ydinprosessien ja konsernihallinnon toimintamenojen kasvu euroa Alkuper. TA 2013 kasvu kasvu-% Lasten ja nuorten kasvun tukeminen ,6 Osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen ,8 Sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen ,9 Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen ,5 Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen ,1 Kaupunkiympäristön kehittäminen ,3 Konsernihallinto ,5 Yhteensä ,7 Toimintamenojen kasvu ei ole vertailukelpoinen. Toimintamenoja lisää Pirkanmaan koulutuskonserni-kuntayhtymän ja Tampereen ammattiopiston yhdistyminen, Oriveden kaupungin sosiaalityön palvelujen siirtyminen Tampereen vastuulle, Ylöjärven ja Tampereen työväenopistojen yhdistyminen sekä vuoden 2013 alusta käyttöön otettava sisäisten maanvuokrien laskutus. Toimintamenojen vertailukelpoinen kasvu vuoden 2012 vuosisuunnitelmasta vuoden 2013 talousarvioon on noin 2,0 prosenttia. Tampereen kaupungin talousarvio

20 Yleiset lähtökohdat Riskienhallinta Kaupunginhallitus ja muu konsernijohto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Kaupunginhallitus määrittää riskienhallintaan liittyvät menettelytavat ja kukin toimintayksikkö ja sen tilivelvollinen johto huolehtii vastuualueensa riittävien ja toimivien menettelytapojen varmentamisesta. Kaupunkikonsernin tytäryhteisöissä kunkin yhteisön hallitus vastaa yhteisön riskienhallinnasta lainsäädännön ja konserniohjeistuksen mukaisesti. Riskienhallintatoimintaa koordinoi konsernihallinnon hallinto- ja henkilöstöryhmä. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on konsernijohdolla, niin jokainen kaupungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. Riskienhallinnan avulla varmistetaan kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteiden sekä niistä johdettujen vuosittaisten sitovien tavoitetasojen eli toiminnallisten tavoitteiden saavuttaminen. Kaupungin merkittävimmät riskit liittyvät yleiseen taloustilanteeseen ja sen vaikutuksiin, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen sekä yleiseen turvallisuuteen. Riskienhallintaa toteutetaan muun muassa hyvällä suunnittelulla ja suunnitelmista johdetuilla käytännön toimenpiteillä sekä toimivalla seuranta- ja arviointijärjestelmällä. Kaikkien riskien toteutumista ei kuitenkaan voida ennalta estää. Niihin varaudutaan kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Kaupungin toiminnan häiriintyessä vakavasti otetaan käyttöön häiriötilanteiden aikainen johtamisjärjestelmä. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupungin riskienhallintaa kehitetään siten, että pystytään vastaamaan muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin. Riskienhallinnan kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan talousarviovuonna muun muassa talous- ja strategiaprosessiin sekä konserniohjaukseen. Hyvin toimiva johtamis- ja hallintojärjestelmä yhdessä asianmukaisen sisäisen valvonnan ja riittävän riskienhallinnan kanssa takaavat kohtuullisen varmuuden tehokkaasta, tuloksellisesta ja päätettyjen tavoitteiden mukaisesta toiminnasta. 20 Tampereen kaupungin talousarvio 2013

21 Yleiset lähtökohdat talousarvion rakenne, sitovuus ja seuranta Talousarvion osat Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi talousarviosta ja -suunnitelmasta antaa ohjeita ja suosituksia Suomen Kuntaliitto. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin mainitut säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, konsernihallinto ja konsernipalvelut, tilaajaosa, tuottajaosa sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Konsernihallinto ja konsernipalvelut, tilaajaosa ja tuottajaosa käsittävät aiemmat käyttötalous- ja investointiosat sekä liitetiedoissa esitetyt liikelaitosten talousarviot. Laskelmaosa käsittää aiemman tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan sekä koko kaupungin investointien yhdistelmän. Strategiaosassa esitetään Tampere virtaa -kaupunkistrategian pääkohdat sekä kaupunkistrategian valtuustokauden tavoitteista vuodelle 2013 johdetut sitovat tavoitetasot, jotka ovat kuntalain tarkoittamia talousarvion toiminnallisia tavoitteita. Lisäksi strategiaosassa esitetään vuoden 2013 strategiset hankkeet sekä palvelujen hankinnan ja kilpailuttamisen periaatteet. Konsernihallinto ja konsernipalvelut esitetään talousarviossa omana osionaan. Konsernihallintoon kuuluvat kaupunginvaltuusto ja -hallitus, konsernihallinnon kolme ryhmää, tilaajaryhmä, sisäinen tarkastus, tarkastuslautakunta sekä keskusvaalilautakunta. Konsernipalveluita ovat taloushallinnon palvelukeskus, hallintopalvelukeskus ja työllisyydenhoidon palveluyksikkö. Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa kuvataan keskeiset kaupunkistrategiaan perustuvat toiminnalliset painotukset. Ydinprosesseja koskevat toiminnalliset tavoitteet esitetään yhtenä kokonaisuutena talousarvion strategiaosassa. Tilaajaosassa esitetään myös ydinprosessien tuloslaskelmat ja investoinnit. Tilaajaosassa esitetään ydinprosessien (lasten ja nuorten kasvun tukeminen, osaamisen ja elinkeinojen kehittäminen, sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen, terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen, kaupunkiympäristön kehittäminen) talousarviot. Ydinprosessit koostuvat valtuuston kannalta tarkoituksenmukaisista palvelukokonaisuuksista. Lasten ja nuorten kasvun tukemisen ydinprosessi koostuu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen, perusopetuksen, neuvola- ja terveydenhuoltopalveluiden, psykososiaalisen tuen palvelujen ja kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen palvelukokonaisuuksista. Osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessi koostuu ammatillisesta koulutuksesta, lukiokoulutuksesta ja elinkeino- ja työllisyyspalveluista. Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen ydinprosessi koostuu harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelujen, kulttuuripääomapalveluiden, kulttuuri- ja liikuntakasvatuksen sekä kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalveluiden palvelukokonaisuuksista. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessi koostuu ennaltaehkäisevien palveluiden, perusterveydenhuollon avopalvelujen, sairaalapalveluiden, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, sosiaalisen tuen sekä vammaispalvelujen palvelukokonaisuuksista. Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitämisen ydinprosessi koostuu kotona asumista tukevien palvelujen sekä hoidon ja asumisen yhdistävien palvelujen palvelukokonaisuuksista. Kaupunkiympäristön kehittämisen ydinprosessi koostuu maaomaisuuden hallinnan ja kehittämisen, kaupunkiympäristön rakentamisen ja ylläpidon, joukkoliikenteen sekä pelastustoimen palvelukokonaisuuksista. Tuottajaosassa esitetään tuottajayksiköiden (hyvinvointipalvelujen tuotantoalueiden, liikelaitosten sekä aluepelastuslaitoksen) toiminnalliset tavoitteet, talousarviot, tuloslaskelmat, rahoituslaskelmat ja investoinnit. Hyvinvointipalvelut koostuvat avopalvelujen, laitoshoidon, erikoissairaanhoidon, päivähoidon ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tuotantoalueista, jotka ovat taseyksiköitä. Liikelaitoksia ovat Tampereen Ateria, Tampereen Logistiikka, Tampereen Tilakeskus, Tampereen Kaupunkiliikenne, Tampereen Vesi, Tullinkulman Työterveys sekä Tampereen Infratuotanto. Muut taseyksiköt ovat Tampereen aluepelastuslaitos, Vahinkorahasto ja Asumisen rahasto. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Laskelmaosassa esitetään aiemmin tilaajaosaan kuuluneet verotulot, valtion- Tampereen kaupungin talousarvio