Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu ASEMAKAAVAN MUUTOS, -JUSSINKUJA SIJAINTIKARTTA :000
MERKINTÖJEN SELITYKSET: YKSITYISEN OMISTAMAT ALUEET KAUPUNGIN VUOKRAAMAT ALUEET KAUPUNGIN OMISTAMAT ALUEET :: VALTION OMISTAMAT ALUEET :: ::9 :: ::8 --89-0- ::89 : --99-0- :: ::99 ::0 :: :: ::0 ::8 :: :: ::9 ---0- :: --8-0- ::8 :8: :: :: :: :: ::0 ::0 :: :: --8-0- :: ::9 :: :: ::0 ::8 :: :: :: :: 8 :: 8: :: :: :: :: ::9 :: :: :: :: :: :: ::0 :: ::0 :: --8-0- ::8 :: ::09 ::8 ::0 :: ::9 8::9 :: : ::9 :: 8--8 8::8 8:: --0-0- ::0 8-- ASEMAKAAVAN MUUTOS, -JUSSINKUJA MAANOMISTUSKARTTA :000 00
Kaupunkikehityspalvelut Kaupunkisuunnittelu M JUSSINKUJA MUNJANKUJA 8 I / e=0 AL I db e=00 as 0 % 8 I e=0 p MUNJANKUJA db LT a AP db / I e=0 /I/ e=0 AP /I e=0 b a 9 pp VÄLIKUJA pp/t 0 8 VÄLIKUJA - dba + SUNTIONKUJA 00 - + pp MT pp/h EH- ASEMAKAAVAN MUUTOS, -JUSSINKUJA POISTUVA KAAVA :000
Salon kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUSSINKUJA ASEMAKAAVAN MUUTOS Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kerrotaan kaavatyön lähtökohdista ja tavoitteista, kaavan vaikutusten arvioinnista, kaavoitusprosessin kulusta sekä siitä, missä vaiheessa ja millä tavoin osalliset voivat vaikuttaa kaavan suunnitteluun Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa korjataan ja täydennetään kaavoitusprosessin aikana tarpeen mukaan SUUNNITTELUALUE Salon kaupunki, osa Halikon kirkonseudun korttelista sekä katualuetta Suunnittelualue sijaitsee Halikon kirkon pohjoispuolella Vaskiontien ja Halikonjoen välissä Alue on kooltaan noin, hehtaaria ALOITE JA VIREILLETULO Asemakaavan muutos perustuu vuoden 0 kaavoitusohjelmaan, jonka kaupunginhallitus hyväksyi Asemakaavan muutos laaditaan kaupungin omasta aloitteesta TAVOITTEET Maankäyttö- ja rakennuslain :n mukaan kunnan tulee seurata asemakaavojen ajanmukaisuutta ja tarvittaessa ryhtyä toimenpiteisiin vanhentuneiden asemakaavojen uudistamiseksi Suunnittelualueen asemakaava (entinen rakennuskaava) on peräisin 9-luvun loppupuolelta ja se on merkintätekniikaltaan vanhentunut Kaavasta puuttuvat mm kerroslukua ja rakennusoikeutta koskevat merkinnät Kaavaan merkitty rakennusala on kooltaan pieni ja sijainniltaan tarkasti määritelty Suuri osa alueen asuinrakennuksista on joko kokonaan tai osittain rakennusalan ulkopuolella Omakotitaloalueen rakennuskaava on aikoinaan vahvistettu koko Munaojankujan, Vaskiontien ja Suntionkujan väliselle alueelle Välitien ja Vaskiontien välisen korttelin 8 kaavaa on muutettu vuonna 98 Korttelin eteläosan sekä Välitien ja Vaskiontien välisen korttelin 00 nykyinen asemakaava puolestaan on vuodelta 00
Salon kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto Tämän kaavamuutoksen tavoitteena on saattaa asemakaavan merkinnät ja määräykset ajantasalle LÄHTÖTIEDOT Maanomistus Suunnittelualue on pääosin yksityisten omistamaa Salon kaupunki omistaa pienen osan Munaojankujan katualueesta Maakuntakaava Salon seudun maakuntakaavassa, joka on vahvistettu v 008, suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A) Lisäksi kaava-alue kuuluu Halikonlahden kulttuurimaisema-alueeseen sekä valtakunnallisesti arvokkaaseen Halikonjoen maisema-alueeseen Yleiskaava Suunnittelualueella on voimassa oikeusvaikutteinen Halikon keskustan osayleiskaava, joka on hyväksytty vuonna 00 Yleiskaavassa alue on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP) Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa 09 vahvistettu asemakaava (entinen rakennuskaava) Siinä suunnittelualue on osoitettu omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialueeksi Lisäksi suunnittelualueeseen kuuluu katualuetta KESKEISET OSALLISET Suunnittelualueen ja sen lähiympäristön maanomistajat, asukkaat, yritykset ja työntekijät Kaupungin toimialat ja päättäjät (kaupunkisuunnittelulautakunta, rakennus- ja ympäristölautakunta) Viranomaiset (Varsinais-Suomen ELYkeskus, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos, maakuntamuseo) Sähkö- ja teleyhtiöt
Salon kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto Muita mahdollisia osallisia ovat esim erilaiset yhdistykset ja kaikki, joiden asumiseen, työntekoon ja muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia Kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia mm yhdyskuntarakenteeseen, kaupunkikuvaan, asumiseen, palveluihin, työpaikkoihin sekä ympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen Arviointi tapahtuu kiinteänä osana suunnitteluprosessia ja sen tulokset esitetään kaavaselostuksessa KAAVAN ETENEMINEN JA AIKATAULUTAVOITE Asemakaavan muutos laaditaan kaupungin omana työnä Kaavaluonnos pyritään saamaan nähtäville loppukesällä 0 Tavoitteena on, että kaavaprosessi saataisiin päätökseen vuoden 0 loppuun mennessä 0 0 0 toukokuu-elokuu syyskuu marraskuu LUONNOSVAIHE EHDOTUSVAIHE HYVÄKSYMISVAIHE Julkinen tiedottaminen kaavatyön eri vaiheissa: Kaava päätettiin käynnistää kaupunginhallituksen päätöksellä (kaavoituskatsauksen hyväksymispäätös) Kaavan vireille tulosta kuulutetaan Salon Seudun Sanomissa Kaikista osallisten kuulemisvaiheista tiedotetaan kuuluttamalla Salon Seudun Sanomissa ja kaupungin ilmoitustaululla, joka sijaitsee kaupungintalolla sekä sähköisellä ilmoitustaululla internetissä http://wwwsalofi/linkit/osallistuminenjaasiointi/ilmoitustaulu/ Kaavatyön kulkua voi seurata kaupungin internet-sivuilla osoitteessa http://wwwsalofi/asemakaavat/ Kaupunkisuunnittelulautakunnan ja kaupunginhallituksen kokousten pöytäkirjat ovat luettavissa osoitteessa http://wwwsalofi/paatoksentekojatalous/esityslistatjapoytakirjat/ Aloitusvaihe Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan on mahdollista tutustua Salon kaupunkisuunnitteluosastolla, os Hornintie - ja internetissä osoitteessa http://wwwsalofi/asemakaavat/ Osalliset voivat antaa palautetta osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Jos osalliset eivät pidä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa riittävänä, he voivat ennen kaavaehdotuksen nähtäville asettamista pyytää ELY-keskukselta neuvottelua asiasta Osalliset voivat kertoa kaavoittajalle myös kaavan lähtökohtiin ja tavoitteisiin liittyviä mielipiteitään aloitusvaiheen aikana Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetetään tiedoksi Varsinais-Suomen ELY keskukselle Valmisteluvaihe/ kaavaluonnos Kesällä 0 valmistellaan asemakaavaluonnos, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta asettaa nähtäville MRA 0 :n mukaisesti päivän ajaksi Valmisteluvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kuulutuksen lisäksi lähettämällä kirjeet kaava-alueen ja siihen välittömästi rajoittuvien kiinteistöjen maanomistajille Maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat esittää mielipiteensä kaavaluonnoksesta nähtävillä oloaikana Luonnosvaiheessa mielipiteen voi ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle Luonnoksesta pyydetään viranomaisilta ja muilta julkisilta tahoilta (esim lautakunnat ja sähköyhtiö) lausunnot Ehdotusvaihe Valmisteluvaiheen kuulemisen aikana saadun palautteen pohjalta laaditaan asemakaavaehdotus, jonka kaupunginhallitus asettaa julkisesti nähtäville 0 päivän ajaksi (MRA ) Ehdotusvaiheen kuulemisesta tiedotetaan kuuluttamalla ja lähettämällä ulkopaikkakuntalaisille kirjeet Lisäksi kaikille niille osallisille, jotka
Salon kaupunki Kaupunkisuunnitteluosasto ovat kaavaehdotuksen nähtävillä oloon mennessä ilmoittaneet sähköpostiosoitteensa kaavoittajalle, lähetetään ehdotusvaiheen kuulemisesta tieto sähköpostilla Maanomistajat, asukkaat ja muut osalliset voivat esittää kaavaehdotusta koskevan muistutuksen nähtävillä oloaikana Muistutukset tulee osoittaa kaupunginhallitukselle ja toimittaa kirjallisina hallinto-osaston kirjaamoon (käyntiosoite Tehdaskatu, postiosoite PL, 0 Salo) tai lähettää sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@salofi Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksiin toimitetaan niille muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa Ehdotuksesta pyydetään viranomaisilta ja muilta julkisilta tahoilta uudelleen lausunnot, jos kaavaehdotukseen on tehty huomattavia muutoksia luonnoksen nähtävillä olon jälkeen Ennen kuin kaavaehdotus viedään hyväksymiskäsittelyyn, pidetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu Hyväksyminen Kaupungin hallintosäännön 8 :n mukaan kaupunginhallitus päättää vaikutukseltaan muiden kuin merkittävien asemakaavojen hyväksymisestä (MRL ) Hyväksymisestä kuulutetaan kaupungin ilmoitustaululla ja Salon Seudun Sanomissa Kaupunginhallituksen päätöksestä on mahdollisuus valittaa Turun hallintooikeuteen 0 päivän kuluessa ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen, mikäli oikeus antaa valitusluvan Jos kaavasta ei valiteta, se tulee voimaan, kun asiasta on ilmoitettu kuulutuksella (ns lainvoimaisuuskuulutus) kaupungin ilmoitustaululla ja Salon Seudun Sanomissa YHTEYSTIEDOT Salon kaupunki Kaavasuunnittelija Kaupunkisuunnitteluosasto Leena Lehtinen Hornintie - p 0-8 08 800 HALIKKO leenalehtinen@salofi
- AP- 0 9 8 MUNJANKUJA pp/t JUSSINKUJA VÄLIKUJA 00 00 00 00 0 0 0 Iu/ Iu/ 0 0 0 0 80 0 00 0 00 :: :: :: :: :: :: :: ::8 ::9 ::0 :: :: :: :: :: :: :: ::0 :: :: : :: ::0 ::09 ::0 :: ::8 ::9 :: :: :: :: 9 0 uima-allas 0 9 9 9 0 9 (p88) 9 0 8 8 9 0 0 9 8 89 8 0 0 9 8 8 9 8 8 rp rp + /I e=0 db - d I e=0 8 I / e=0 db k MUNJANK SUNTIONKU
AP- - ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSIÄ JA -MERKINTÖJÄ Asuinpientalojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa Erillispientalojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on yli 000 m², saa kuitenkin rakentaa kaksi asuntoa m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva punainen viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja Korttelin numero 8 Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi 0 + 80 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa asuinkerrosalan neliömetreinä ja toinen luku autotallin ja/ tai muiden erillisten talousrakennusten yhteenlasketun kerrosalan neliömetreinä Yksittäisen talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään neliömetriä Edellä mainittu pinta-alarajoitus ei kuitenkaan estä olemassa olevien talousrakennusten korjaamista I I u / Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Rakennusala Istutettava alueen osa Katu pp/t Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa YLEISET MÄÄRÄYKSET Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää peittomaalattua laudoitusta Asuinrakennuksissa tulee olla harjakatto, jonka kaltevuus on :, :, Talousrakennuksissa sallitaan myös pulpettikatto silloin, kun rakennuksen runkosyvyys on korkeintaan metriä Pulpettikaton kaltevuuden tulee olla : tai loivempi Talousrakennusten tulee olla yksikerroksisia Rakennuspaikalle osoitetusta kerrosalasta saa % olla ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työtilaa Työtilan voi sijoittaa joko asunnon yhteyteen tai erilliseen piharakennukseen Jokaista asuntoa kohti on rakennettava vähintään kaksi autopaikkaa Jos asunnon kerrosala on enintään m², asuntoa kohti on varattava yksi autopaikka Rakennuspaikalla on varattava rakennusoikeutta yhden autotallin rakentamista varten TÄMÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN TONTTIJAKO ON OHJEELLINEN
Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta Salo Täyttämispvm 0 Kaavan nimi Välitie-Jussinkuja Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm pvm 0 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha], Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha], Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut [ha +/-] Kerrosalan muut [km² +/-] Yhteensä, 00,0 00 0,8 0,0000 A yhteensä,89 9,8 00 0, 0,0 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, 0, -0,0 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Maanalaiset tilat Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut [ha +/-] Kerrosalan muut [k-m² +/-] Yhteensä Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä
Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut [ha +/-] Kerrosalan muut [km² +/-] Yhteensä, 00,0 00 0,8 0,0000 A yhteensä,89 9,8 00 0, 0,0 AP,9, 0 0,0,9 0 0,98, 0 0, -, -0 P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä T yhteensä V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0, 0, -0,0 0 Kadut 0, 00,0-0,0 0 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä
- AP- 0 9 8 MUNJANKUJA pp/t JUSSINKUJA VÄLIKUJA 00 00 00 00 0 0 0 Iu/ Iu/ 0 0 0 0 80 0 00 00 00 :: :: :: : :: :: :: :: :: ::0 :: :: :: :: :: :: :: :: :: ::8 ::8 ::9 :: ::0 ::0 :: :: :: ::0 :: ::9 ::09 :: 9 0 uima-allas 0 9 9 9 0 9 (p88) 9 0 8 8 9 0 0 9 8 89 8 0 0 9 8 8 9 8 8 8 rp rp + /I e=0 db - db I e=0 8 8 I / e=0 db k MUNJANKUJA SUNTIONKU p
AP- - ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSIÄ JA -MERKINTÖJÄ Asuinpientalojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa Erillispientalojen korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon Rakennuspaikalle, jonka pinta-ala on yli 000 m², saa kuitenkin rakentaa kaksi asuntoa m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva punainen viiva Korttelin, korttelinosan ja alueen raja Osa-alueen raja Ohjeellinen tontin/rakennuspaikan raja Korttelin numero 8 Ohjeellisen tontin/rakennuspaikan numero Kadun, tien, katuaukion, torin, puiston tai muun yleisen alueen nimi 0 + 80 Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä Lukusarja, jossa ensimmäinen luku ilmoittaa asuinkerrosalan neliömetreinä ja toinen luku autotallin jai muiden erillisten talousrakennusten yhteenlasketun kerrosalan neliömetreinä Yksittäisen talousrakennuksen kerrosala saa olla enintään neliömetriä Edellä mainittu pinta-alarajoitus ei kuitenkaan estä olemassa olevien talousrakennusten korjaamista I I u / Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osan suurimman sallitun kerrosluvun Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullakon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi Rakennusala Istutettava alueen osa Katu pp/t Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu/tie, jolla tontille/rakennuspaikalle ajo on sallittu Maanalaista johtoa varten varattu alueen osa YLEISET MÄÄRÄYKSET: Uudet rakennukset on rakennettava siten, että ne sopivat kokonsa, muotonsa ja julkisivusommittelunsa puolesta yhteen olemassa olevan rakennuskannan kanssa Uudisrakennuksessa saa olla enintään metriä pitkä yhtenäinen julkisivu Yli metriä pitkät rakennukset on jaettava osiin porrastamalla tai muulla vastaavalla tavalla Uudisrakennuksen rungon leveys saa olla rakennuksen päädyissä enintään 0 metriä Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää laudoitusta, joka peittomaalataan vaalealla värisävyllä tai käsitellään punamullalla Uusissa asuinrakennuksissa tulee olla perinteinen harjakatto, jonka kaltevuus on :, :, Talousrakennuksissa sallitaan perinteisen harjakaton lisäksi myös pulpettikatto silloin, kun rakennuksen runkosyvyys on korkeintaan metriä Pulpettikaton kaltevuuden tulee olla : tai loivempi Talousrakennusten tulee olla yksikerroksisia Rakennuspaikalle osoitetusta kerrosalasta saa % olla ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta työtilaa Työtilan voi sijoittaa joko asunnon yhteyteen tai erilliseen piharakennukseen Jokaista asuntoa kohti on rakennettava vähintään kaksi autopaikkaa Jos asunnon kerrosala on enintään m², asuntoa kohti on varattava yksi autopaikka Rakennuspaikalla on varattava rakennusoikeutta yhden autotallin rakentamista varten TÄMÄN ASEMAKAAVA-ALUEEN TONTTIJAKO ON OHJEELLINEN