HALLITUS 139 31.10.2016 VUODEN 2017 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2017-2019 VALMISTELUTILANNE HALL 139 HUS/1965/2016 Talousarvion 2017 aikaisemmat hallituskäsittelyt HUS:n hallitus käsitteli 13.6.2016 talousarvion 2017 tavoiteasetantaa ja valmistelun periaatteita sekä taloussuunnitelman 2017 2019 linjauksia. Hallitus hyväksyi 13.6.2016 kokouksessaan talousarvion 2017 valmistelun yleiset periaatteet ja tavoiteasetannan. Kevään keskeneräisen neuvottelutilanteen johdosta kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei oltu vielä kesäkuussa huomioitu HUS-kuntayhtymän talousarviolinjauksien ja raamin valmistelussa. Yleistä Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017 2019 pohjana on voimassa oleva strategia. Vuosittain talousarvion laadinnan yhteydessä tehtävillä linjauksilla ja valinnoilla pyritään strategian mukaisesti toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tavoitteena on, että toimintatapoja ja rakenteita kehittämällä ja muuttamalla parannetaan HUS:n palveluiden saatavuutta ja laatua, kehitetään toiminnan kilpailukykyä ja tehostetaan tuottavuutta sekä samalla hillitään jäsenkuntien erikoissairaanhoidon kustannusten kasvua. Talousarviossa määritellään kuntayhtymän taloussuunnittelukauden tavoitteet ja esitetään ne voimavarat, jotka ovat käytettävissä tavoitteiden saavuttamiseksi sekä ne investoinnit, joilla tuetaan tavoitteiden saavuttamista sekä ohjataan sairaaloiden toimintakapasiteetin määrää, laatua ja sijaintia. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on yksi hallituskauden tärkeimmistä rakenteellisista uudistuksista. Maamme hallituksen tavoitteena on valmistella sote-uudistus astumaan voimaan 1.1.2019. Tuolloin HUS:n nykyinen toiminta muodossa lakkaa ja HUS sulautuu osaksi maakunnan sote-järjestelmää ja muutos katkaisee taloussuunnittelukauden 2017 2019 kesken, mutta toimintaa ja taloutta suunnitellaan toistaiseksi nykyisen lainsäädännön ja rakenteen perusteella ja samalla aktiivisesti valmistaudutaan uuteen sote-malliin. Taloussuunnitelma laaditaan HUS-kuntayhtymässä kolmeksi vuodeksi. Investointien osalta taloussuunnittelukausi on muista osa-alueista poiketen neljä vuotta 2017 2020. Valtuusto hyväksyy talousarvion vuodelle 2017 HUS-kuntayhtymätasolla. Lisäksi kuntalain mukaisesti valtuusto vahvistaa liikelaitosten tavoitteet sekä tytäryhtiöiden tavoitteet. Hallitus puolestaan vahvistaa joulukuussa sairaanhoitoalueiden sekä muiden tulosalueiden (Tietohallinto, Yhtymähallinto, Työterveys, Tilakeskus ja Ulkoinen tarkastus) käyttösuunnitelmat valtuuston hyväksyttyä talousarvion. Edellä esitetyn johdosta valtuustossa hyväksyttävään talousarvioasiakirjaan sisällytetään lisäinformaationa tulosalueista ainoastaan hyvin tiiviisti esitetyt tunnusluvut. Jokainen sairaanhoitoalue ja tulosalue sekä tukipalveluyksikkö laativat tarkemman tason yksikkökohtaisen käyttösuunnitelman. Yksikkökohtaisista käyttösuunnitelmista laaditaan
Kuntalain talousarviota koskevat säädökset yhteenvedot: Sairaanhoito- ja tulosalueet, Sairaanhoidolliset tukipalvelut, Muut tukipalvelut. Kuntalain 110 :n mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. kunnan/kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. myös kuntayhtymää koskee kukäntalain säädös, jonka mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talousarvion ja taloussuunnitelman rakenne Taloussuunnitelma esitetään kolmen vuoden suunnittelukaudelle, joista ensimmäinen on talousarviovuosi. Valtuusto hyväksyy hallituksen esityksestä talousarviossa kuntayhtymälle sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Investointisuunnitelma laaditaan neljälle vuodelle. Valtuustossa käsiteltävään talousarvioasiakirjaan sisällytetään tilintarkastajan ohjeiden mukaisesti tulosaluekohtaiset keskeiset tunnusluvut, vaikka hallitus hyväksyy tulosalueiden käyttösuunnitelmat. Kuntayhtymän talousarvioasiakirjassa liikelaitoksista esitetään liikelaitosten talousarviot ja taloussuunnitelmat sekä tytäryhtiöistä (HUS-Kiinteistöt Oy, Uudenmaan Sairaalapesula Oy ja HYKSin Kliiniset Palvelut Oy) talousarviot sisältäen toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Kuntayhtymätasoinen toiminnan ja talouden tavoiteasetanta; strategiset painopisteet ja avaintavoitteet vuosina 2017-2018 Talousarvion 2017 ja taloussuunnitelman 2017 2019 kuntayhtymätasoinen tavoiteasetanta ja toiminnalliset tavoitteet perustuvat voimassaolevaan strategiaan, jonka valtuusto on hyväksynyt 19.10.2011. Kuluva strategiakausi päättyy vuoden 2016 lopussa. Hallitus käsitteli 26.1.2015 HUS:n strategian uudistamistarvetta ja käsittelyssä päätettiin, että laajakantoisempaa strategian uudistamista ei käynnistetä, vaan meneillään oleva valtuustokausi toimitaan nykyisellä strategialla. HUS:n johto on päättänyt, että strategista tahtotilaa kuitenkin päivitetään osana talousarvion 2017 valmistelua ja siitä päätetään talousarvion päätösprosessin mukaisesti. Strategista tahtotilaa päivitetään tarvittaessa vuonna 2017 vuoden 2018 osalta. Vuosien 2017 2018 aikana valmistaudutaan aktiivisesti 1.1.2019 alkavaan sote-mallin mukaiseen toimintaympäristöön ja muokataan erikoissairaanhoidon tuotanto-organisaatio siihen soveltuvaksi. Valmisteluresurssia kohdistetaan sekä järjestämis- että tuottamisfunktioiden suuntaan. Järjestämistoiminnot eivät kuitenkaan vielä näy vuoden 2017 tavoitteissa, koska ao. toiminnan suunnittelu käynnistyy vasta loppuvuonna 2016. Strategisena tahtotilana on, että HUS:a kehitetään kilpailukykyiseksi erikoissairaanhoidon tuottajaksi osana maakunnan palvelulaitosta ja että järjestäjä maakunta on tehokas palvelujen integraattori.
Tavoiteasetannassa ja toiminnallisissa tavoitteissa huomioidaan jäsenkuntien taloustilanne. Toiminnan pitkäjänteisiä kehittämisohjelmia toteutetaan kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa yhteistyössä jäsenkuntien kanssa. HUS:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa sekä tulosalueiden käyttösuunnitelmissa asetetaan seuraavan talousarviovuoden konkreettiset, strategiaan perustuvat tavoitteet koko yhtymälle sekä erikseen tulosalueille ja liikelaitoksille. Voimassa olevan strategian mukaisesti HUS:n visio on seuraava; HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä. HUS:n palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sen sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. Vuosittaiseen talousarvioon sisältyvien strategisten avaintavoitteiden valintaperusteena on HUS:n visio, terveydenhuollon toimintaympäristön ennakoidut muutokset sekä niiden aiheuttamat muutosvaateet HUS:n toiminnalle kuten myös toimintaympäristön ja toimialan muutosten optimaalinen hyödyntäminen. Strategisten avaintavoitteiden keskeinen tarkoitus on viestittää organisaatiolle toiminnan kehittämisen painopisteet ja parantaa suorituskykyä kytkemällä koko HUS:n henkilöstö mahdollisimman tiivisti mukaan toiminnan parantamiseen. Talousarvio- ja taloussuunnitteluprosessin yhteydessä arvioidaan ja valitaan tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat kehittämisohjelmat ja toimenpiteet sekä määritetään tarvittavat resurssit. Toimenpideohjelmia päivitetään ja täydennetään säännöllisesti tavoitteiden edistymisen perusteella. Vuosien 2017-2018 strategiset painopisteet ovat; 1. Vaikuttavuus, asiakaslähtöisyys ja asiakaskokemus 2. Kilpailukyky 3. Perusterveydenhuoltoyhteistyö sekä 4. Tutkimus ja opetus Strategisiin painopisteisiin on vuoteen 2016 verrattuna lisätty tutkimus ja opetus. Strategisiin painopisteisiin sisältyy seuraavat toiminnalliset palvelulupaukset; Lupaus potilaalle Hoitomme on laadukasta, vaikuttavaa ja asiakaslähtöistä Lupaus omistajalle Toimimme tehokkaasti ja kilpailukykyisesti osana potilaiden palveluketjuja Strategiset painopisteet konkretisoidaan avaintavoitteiden muotoon. Avaintavoitteet sekä niiden tarkemman tason alatavoitteet vuosille 2017 2018 ovat; 1. HUS on halutuin hoitopaikka; potilaan hoito on vaikuttavaa ja kansallisesti laadukkainta potilaan hoito on oikea-aikaista päivystysprosessi on tehokas toiminta on laadukasta ja turvallista potilaat suosittelevat HUS:a hoitopaikkana
potilaat valitsevat HUS:n 2. HUS on innovatiivinen, kilpailukykyinen ja valtakunnallisesti kustannustehokkain tuottaja osana sote-palveluketjua jäsenkuntien kustannukset pysyvät hallittuina toiminta on tehokasta hinnat ovat kilpailukykyiset HUS on aktiivinen tutkimusyhteisö 3. HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka johtaminen on laadukasta henkilöstö suosittelee HUS:a hoitopaikkana henkilöstö on sitoutunutta Jokaiselle edellä mainitulle strategiselle avaintavoitteelle on määritelty mittari / mittarit ja niiden tavoitearvot säännöllistä tavoitteiden toteumaseurantaa varten. Strategisia tavoitteita on yhteensä 12 ja niiden mittareita 16. Strategiset tavoitteet ja niiden mittarit on esitetty oheismateriaalissa 2. Strategisten avaintavoitteiden lisäksi talousarvioon sisällytetään päivittäistoiminnan operatiiviset tavoitteet, joiden toteutumisella tuetaan strategisten avaintavoitteiden toteutumista. Esimerkiksi henkilöstön influenssarokotekattavuus ja käsihuuhteen kulutus tavoitteilla vaikutetaan palveluiden laatuun ja vaikuttavuuteen, mutta ne ovat luonteeltaan päivittäistoiminnan operatiivisia tavoitteita. Valtuustossa hyväksyttävään talousarvioon sisällytetään strategisten avaintavoitteiden mittarit ja tavoitearvot. Strategisten avaintavoitteiden toteuttamisen edellyttämät kuntayhtymätasoiset kehittämishankkeet (nk. läpimurtohankkeet) ja toimenpiteet työstetään osana talousarviovalmistelua loppuvuoden 2016 aikana. Lopputuloksena syntyy selkeästi määritellyt läpimurtohankkeet ja kuntayhtymätasoinen toimenpideohjelma vastuuhenkilöineen sekä aikatauluineen strategisten avaintavoitteiden toteuttamiseksi. Käynnissä olevat kehittämishankkeet (mm. lean mallin mukainen toiminnan parantaminen, virtuaalisairaala, JCI-akkreditointi, magneettisairaala) sisällytetään läpimurtohankkeisiin ja toimenpideohjelmiin. Talousarvion sitovuus Kuntayhtymätasolla valtuustoon nähden sitovat tavoitteet muodostuvat viidestä taloudellisesta tavoitteesta. Taloussuunnittelukauden 2017-2019 tavoitteeksi asetetaan tasapainoinen talous. Vuodelle 2017 tulostavoite on kuitenkin 0,9 miljoonaa euroa alijäämäinen ja taloussuunnitteluvuosien 2018 2019 vuosittainen tulostavoite on nollatulos, jolloin vuosikate = poistot. Vuoden 2017 alijäämä kohdistuu Länsi-Uudenmaan järjestämisalueen ensihoitotoimintaan. Talousarviovuodelle 2017 kuntayhtymätasolla sitovaksi taloudelliseksi tavoitteeksi asetetaan kuntayhtymän sitovat nettokulut, joka mahdollistaa toimintatuottojen, rahoituserien muutoksen ja muun kuin jäsenkuntamyynnin joustavan huomioimisen sitovassa tavoitteessa.
Investointien osalta sitoviksi tavoitteiksi asetetaan tulosalueiden investointien yhteismäärä ml. pienet laite- ja rakennushankkeet. Kustannusarvioltaan vähintään 10 milj. euron hankkeet esitetään valtuuston hyväksyttäväksi hankekohtaisesti. Kuntayhtymän rahoitusosan sitoviksi tavoitteiksi asetetaan pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä sekä antolainauksen muutokset nettomääräisinä. Kuntayhtymä maksaa jäsenkunnille peruspääomasta 3 %:n korkoa. Sitovat tavoitteet 1 000 euroa Tilikauden tulos -910 Sitovat nettokulut 1 532 845 Tulosalueiden investointien yhteismäärä 167 000 Pitkäaikaisten lainojen muutokset nettomääräisinä 57 762 Antolainauksen muutokset nettomääräisinä -1 959 Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät toiminnalliset ja rakenteelliset muutokset Talousarvioesitykseen sisältyvät merkittävimmät työnjaolliset muutokset HUS:n ja jäsenkuntien välillä; Jäsenkuntien maksuosuuslaskutukseen sisältyvät työnjaolliset muutokset; Havukosken psykiatrisen osaston sulku ja toiminnan siirto Vantaan kaupungille (-0,25 milj. euroa) Helsingin kaupungin lasten foniatrian toiminnan siirto HYKS-sairaanhoitoalueelle (0,39 milj. euroa) Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien päihdepsykiatrian toiminnan siirto Hyvinkään sairaanhoitoalueelle (0,1 milj. euroa) Sairaanhoitoalueiden muihin palvelutuloihin sisältyvät työnjaolliset muutokset; Hammaslääketieteen kliinisen perusopetuksen käytännön harjoittelun toteuttaminen Helsingin sotevirastolta HUS:lle 1.1.2017 alkaen (5,0 milj. euroa) Porvoon sairaalan vaikeahoitoisten lasten ympärivuorokautinen kotisairaanhoito (0,6 milj. euroa) Helsingin kaupungin kiireettömän sairaankuljetuksen siirto HYKSsairaanhoitoalueelle (1,0 milj. euroa) Terveyskeskusseurantaosaston toiminnan siirto Lohjan sairaalalta Lohjan kaupungille (-1,2 milj. euroa) Tukipalveluyksiköiden toimintatuottoihin sisältyviä uusia tukipalveluita jäsenkunnille ja HYKS erva-alueelle (nettona lisäys vuodesta 2016 on yhteensä 10,0 milj. euroa) Espoon sairaalan tukipalvelut Kirkkonummen ja Mäntsälän lääkehuoltopalvelut Helsingin Haartmannin sairaalan potilasruokapalvelut (1/2017-) Kirkkonummen hankinta- ja logistiikkapalvelut (9/2016-) Carean (10/2016-) hankinta- ja logistiikkapalvelut Edellä mainittujen uusien tukipalveluasiakkuuksien lisäksi parhaillaan selvitetään Helsingin soteviraston hankinta- ja logistiikapalveluiden sekä laitoshuoltopalveluiden yhteistyön käynnistämistä vuoden 2017 aikana.
Nämä eivät kuitenkaan vielä tässä vaiheessa sisälly 2017 talousarvioesitykseen. HUS:n sisäisistä sairaaloiden välisistä työnjaollisista muutoksista merkittävin on Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueen aikuis- ja nuorisopsykiatrian toiminnan hallinnollinen siirto osaksi HYKS psykiatrian tulosyksikön toimintaa. Porvoon sairaalan synnytystoiminta siirtyy HYKS Naistentautien tulosyksikköön ja osittain Hyvinkään sairaalaan. Lisäksi Porvoon sairaalasta siirretään ympärivuorokautinen lasten vuodeosaston toiminta HYKS Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikköön. Lisäksi valmistelussa on Carean kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen siirto 1.1.2017 alkaen HUS-Kuvantamisen ja HUSLABin toiminnaksi. Tässä vaiheessa Carean kuvantamis- ja laboratoriotoimintojen lukuja ei ole vielä sisällytetty myöhemmin listatekstissä esitettyihin toiminta- ja talouslukuihin. Valmistelussa on HUS:n sisäisiä organisatorisia muutoksia; HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen liikelaitosten toiminnan siirto omiksi tulosyksiköikseen HYKS sairaanhoitoalueelle vuoden 2017 alusta lukien. Parhaillaan arvioitavana on myös tukipalveluliikelaitosten (Ravioli, HUS-Desiko ja HUS-Servis) toimintojen mahdollinen yhdistäminen joko kokonaan tai osittain ja organisoida yhdistetty toiminta liikelaitos- tai tulosaluemuotoisena. Tukipalveluliikelaitosten toiminnan organisoituminen valmistellaan hallituksen päätettäväksi marraskuussa. Taloussuunnittelukauden aikana valmisteltavia työnjaollisia muutoksia HUS:n ja jäsenkuntien välillä Helsingin kaupunginhallitus antoi elokuussa lausunnon terveydenhuoltolain ja päivystysasetuksen muutosesityksistä: "Helsingissä tullaan tarkastelemaan päivystyksen järjestämistä ja tuottamista esitettyjen tavoitteiden mukaisesti yhteispäivystyksenä. Se on tarkoituksenmukaisinta tehdä viimeistään osana sote- ja maakunta sekä mahdollista pääkaupunkiseudun erillisratkaisua." Tarkoituksena on vuoden 2017 aikana valmistella yhteistyössä Helsingin kaupungin soteviraston kanssa Malmin ja Haartmanin päivystystoimintojen siirto HUS:n toiminnaksi viimeistään 1.1.2018 alkaen. Tässä vaiheessa em. toimintoja ei ole sisällytetty taloussuunnittelukauden toiminta- ja talouslukuihin. Kilpailukykysopimuksen vaikutukset talousarviosuunnitteluun Kunta-alalle on saavutettu neuvottelutulos kilpailukykysopimuksen mukaisista työ- ja virkaehtosopimuksista sopimuskaudelle 1.2.2017 31.1.2018. Sopimuksen kattavuus on 100 % kunta-alan henkilöstöstä. Sopimuskaudella palkkoihin ei tule sopimuskorotuksia. KT:n valtuuskunta hyväksyi kokouksessaan 31.5.2016 kilpailukykysopimuksen mukaiset työ- ja virka-ehtosopimukset kunta-alalle ajanjaksolle 1.2.2017 31.1.2018.
Työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu seuraavaa: 1) Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta. Kunta-alalla toteutustapa vaihtelee sopimusaloittain. Työajan pidennys toteutetaan pääsääntöisesti lisäämällä viikoittaista työaikaa 30 minuutilla. Sairaalalääkäreiden, joita HUS:n lääkärit ovat, työaika säilyy ennallaan eli työajan pidennystä ei heille tule. HUS:ssa tehtiin vuonna 2015 yhteensä 18 016 henkilötyövuotta. 24 tunnin lisäys vuodessa muille kuin lääkäreille merkitsee noin 200 henkilötyövuotta lisää. Tavoitteena on, että työajan pidennys vähentää muun muassa sijaishenkilöstön tarvetta. 2) Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019. Tämän henkilöstökustannuksia pienentävä vaikutus HUS:ssa vuonna 2017 on arviolta noin 14 milj. euroa sisältäen työnantajan sivukulut. Tämän lisäksi ko. päätös vaikuttaa kustannuksia alentavasti myös vuosien 2016, 2017 ja 2018 lomapalkkavelkaan. Arvioitu vaikutus vuodelle 2016 on noin 11,2 milj. euroa ja se on sisällytetty vuoden 2016 ennusteeseen. Työ- ja virkaehtosopimukseen kuuluvien elementtien lisäksi ehdotus Kilpailukykysopimukseksi sisältää maan hallituksen toimia, joilla alennetaan työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua. Tämän hetkisen tiedon ja siitä muodostetun arvion perusteella edellä mainittujen toimenpiteiden alentava vaikutus HUS:n maksamiin työnantajan sivukuluihin vuonna 2017 on noin 14 milj. euroa. Kilpailukykysopimuksella aikaansaadut hyödyt kasvavat portaittain tuleville kolmelle vuodelle. Vuoden 2017 kuntayhtymätasoiset vaikutukset henkilöstökuluihin ja kuntayhtymän kustannustason kehitykseen on arvioitu seuraavasti: Keväällä linjatun HUS-kuntayhtymän talousarvioraamin valmistelussa kilpailukykysopimuksen vaikutuksia ei huomioitu keskeneräisen neuvottelutilanteen johdosta. Syksyn suunnittelussa kilpailukykysopimuksen vaikutukset on huomioitu sekä kuntayhtymä- että yksikkötasoisesti jäsenkuntien maksuosuuksien arvioinnissa sekä tukipalveluyksiköille valmistellussa tukipalveluiden hinnoittelu- ja sisäisen laskutuksen raamissa. Kilpailukykysopimuksella on huomattavia vaikutuksia myös HUS-kuntayhtymän tulevien vuosien suunnittelulle. Alla olevassa taulukossa on esitetty kilpailukykysopimuksen arvioitu vuosittainen vaikutus (milj. euroa) henkilöstökuluihin verrattuna lähtötasoon vuonna 2016 ennen kilpailukykysopimusta.
Kikyn vaikutukset 2017 Nykytila Muutos TAE 2017 1 000 Vähennys 1 000 Lomarahat (sis. sivukulut) 100 % -30 % 49 174-14 752 Eläkemaksut 17,51 % -0,06 % 162 570-557 Työttömyysvakuutusmaksu 3,90 % -0,45 % 36 209-4 174 Sairasvakuutusmaksu (sotu-maksu) 2,12 % -0,94 % 19 683-8 720 Muut (Varhe, tapaturmavakuutus) 1,04 % 0,16 % 9 656 1 484 Vastikkeeton työajan pidennys henkilöstömenoista HTV 15.800 Max -200 HTV v.2017-47 % -4 000 Yhteensä vuonna 2017: -30 718 Talousarvioesityksen 2017 tuloslaskelma Kilpailukykysopimuksen vaikutus on huomioitu täysimääräisesti vuosien 2017 2019 taloussuunnitelmassa yllä esitetyn taulukon mukaisesti. Koska lomarahojen leikkauksesta kohdistuu vuodelle 2016 noin 11,2 milj. euron kustannushyöty, on kilpailukykysopimuksen kustannuksia alentava lisävaikutus vuodelle 2017 yhteensä 19,5 milj. euroa. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuosittainen tuloslaskelma TP 2015 TAE 2017 ja HUS-kuntayhtymän sitovat nettokulut TP 2015 TAE 2017. Taulukossa esitetty, 2016 talousarvion vertailupohjana käytetty vuoden 2015 ennuste ( 7+5 ) on laadittu yksikkökohtaisesti syyskuussa ja se perustuu tammi-heinäkuun ja osittain elokuun toteumaan. Ennusteessa on huomioitu tilinpäätöksen laadinnan yhteydessä suoritettava vuoden 2016 toiminnallisen ylijäämän palautus jäsenkunnille (59,3 milj. euroa). Muutos-% TAE 2017/ ENN 2016 Muutos-% TAE 2017/ TA 2016 Muutos-% TAE 2017/ TP 2015 Tuloslaskelma TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 Jäsenkuntien maksuosuus 1 569 960 1 452 337 1 465 714 1 531 935 4,5 % 5,5 % -2,4 % Muut palvelutulot 309 681 330 364 337 601 344 379 2,0 % 4,2 % 11,2 % Muut myyntitulot 43 569 53 491 50 449 71 637 42,0 % 33,9 % 64,4 % Valtion tutkimus- ja opetuskorvaus 28 121 27 673 26 600 25 459-4,3 % -8,0 % -9,5 % Myyntituotot 1 951 331 1 863 865 1 880 364 1 973 411 4,9 % 5,9 % 1,1 % Maksutuotot 68 497 68 739 71 190 71 419 0,3 % 3,9 % 4,3 % Tuet ja avustukset 8 911 7 216 7 185 7 639 6,3 % 5,9 % -14,3 % Muut toimintatuotot 10 460 5 803 7 726 6 225-19,4 % 7,3 % -40,5 % Toimintatuotot yhteensä 2 039 199 1 945 623 1 966 464 2 058 694 4,7 % 5,8 % 1,0 % Henkilöstökulut 1 132 222 1 136 541 1 141 125 1 156 005 1,3 % 1,7 % 2,1 % Palveluiden ostot yhteensä 303 586 302 584 318 512 318 557 0,0 % 5,3 % 4,9 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yht. 362 345 365 915 365 893 377 755 3,2 % 3,2 % 4,3 % Avustukset 5 531 4 431 5 670 5 188-8,5 % 17,1 % -6,2 % Muut toimintakulut yhteensä 58 602 66 086 68 047 73 408 7,9 % 11,1 % 25,3 % Toimintakulut yhteensä 1 862 285 1 875 557 1 899 247 1 930 913 1,7 % 3,0 % 3,7 % Poistot ja arvonalentumiset 110 214 111 824 110 943 115 886 4,5 % 3,6 % 5,1 % Toimintakulut ja poistot yht. 1 972 499 1 987 381 2 010 190 2 046 800 1,8 % 3,0 % 3,8 % Toimintakate poistojen jälkeen 66 700-41 757-43 725 11 894-127,2 % -128,5 % -82,2 % Rahoitustuotot ja -kulut yht. 13 210 14 701 12 756 12 804 0,4 % -12,9 % -3,1 % Tilikauden tulos 53 489-56 458-56 482-910 -98,4 % -98,4 % -101,7 % Sitovat nettokulut 1 516 470 1 508 795 1 522 196 1 532 845 0,7 % 1,6 % 1,1 %
Alla on esitetty vertailukelpoinen proformatuloslaskelma, jossa kesäkuussa 2016 toteutettu vuoden 2015 toteutuneen ylijäämän palautus 54,8 milj.euroa on poistettu sekä vuoden 2016 ennusteesta että talousarvioista ja käsitelty vuoden 2015 jäsenkuntien maksuosuuslaskutuksen vähennyksenä. Lisäksi vuoden 2016 ennusteessa on huomioitu jäsenkuntien maksuosuuskutusta pienentävänä eränä 2016 vuosiennusteen mukainen arvioitu ylijäämäpalautus 59,3 milj. euroa. TP 2014 TP 2015 TA 2016 ENNUSTE TAE 2017 Muutos % Muutos % (1000 euroa) 2014 2015 ylij.p. *) Muutettu 2016 *) 7+5 2016 *) 2017 TAE 2017 / TA 2016 TAE 2017 / ENN 2016 Jäsenkuntien maksuosuus 1 475 306 1 515 312 1 506 985 1 520 363 1 531 935 1,7 % 0,8 % Muut palvelutulot 279 224 309 681 330 364 337 601 344 379 4,2 % 2,0 % Muut myyntitulot 41 077 43 569 53 491 50 449 71 637 33,9 % 42,0 % Valtion opetus- ja tutkimuskorvaus 30 796 28 121 27 673 26 600 25 459-8,0 % -4,3 % Myyntituotot 1 826 403 1 896 683 1 918 513 1 935 012 1 973 410 2,9 % 2,0 % Maksutuotot 62 287 68 497 68 739 71 190 71 419 3,9 % 0,3 % Tuet ja avustukset 10 268 8 911 7 216 7 185 7 639 5,9 % 6,3 % Muut toimintatuotot 7 993 10 460 5 803 7 726 6 225 7,3 % -19,4 % Toimintatuotot yhteensä 1 906 951 1 984 551 2 000 271 2 021 113 2 058 693 2,9 % 1,9 % Henkilöstökulut 1 101 698 1 132 222 1 136 541 1 141 125 1 156 005 1,7 % 1,3 % Palveluiden ostot yhteensä 285 970 303 586 302 584 318 512 318 557 5,3 % 0,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat yhteensä 339 981 362 345 365 915 365 893 377 755 3,2 % 3,2 % Avustukset 893 5 531 4 431 5 670 5 188 17,1 % -8,5 % Muut toimintakulut yhteensä 55 691 58 602 66 086 68 047 73 408 11,1 % 7,9 % Toimintakulut yhteensä 1 784 232 1 862 285 1 875 557 1 899 247 1 930 913 3,0 % 1,7 % Poistot ja arvonalentumiset 106 853 110 214 111 824 110 943 115 886 3,6 % 4,5 % Toimintakulut ja poistot yhteensä 1 891 085 1 972 499 1 987 381 2 010 190 2 046 799 3,0 % 1,8 % Toimintakate poistojen jälkeen 15 866 12 052 12 891 10 923 11 894-7,7 % 8,9 % Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 13 171 13 210 14 701 12 756 12 804-12,9 % 0,4 % Tilikauden tulos 2 694-1 159-1 810-1 833-910 Sitovat nettokulut 1 472 612 1 516 470 1 508 795 1 522 196 1 532 845 1,6 % 0,7 % *) TP 2015 ylijäämäpalautus 54,8 milj. siirretty vuodelta 2016 vuodelle 2015 Toimintatuotot Myyntituotot Jäsenkuntien maksuosuuksiin sisältyy varsinainen erikoissairaanhoidon palvelutuotanto. Omana tuotantona tuotettu osuus laskutetaan tuotteistuksen mukaisesti DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteina. Lisäksi maksuosuuksiin sisältyvät erikoissairaanhoidon ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit, apuvälineet, tartuntatautilääkkeet, perinnöllisyyslääketiede ja potilasvakuutus. Jäsenkuntien maksuosuudet muodostavat HUS:n kokonaisrahoituksesta 74,4 %. Muut palvelutulot tiliryhmään kirjautuu myynti muille sairaanhoitopiireille, laitoksille ja valtiolle sekä muiden sairaanhoidollisten palveluiden myynti mm. kuntien perusterveydenhuollolle (esim. yhteispäivystyksen ja ensihoidon myyntituotot, jotka eivät sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin). Lisäksi tiliryhmään kirjautuvat siirtoviivemaksut. Siirtoviivemaksuja ei budjetoida. Edellä mainittujen lisäksi tiliryhmään kirjataan myyntituotot apuvälineistä sekä sairaanhoidollisten tukipalveluiden tuotot (laboratoriopalvelut, veri ja verivalmisteet, patologian palvelut, terapiapalvelut, radiologiset palvelut sekä lääkkeet ja apteekkipalvelut). Muiden palvelutulojen osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 16,7 %.
Muut myyntitulot tiliryhmä koostuu muita kuin sairaanhoidollisia tukipalveluita tuottavien liikelaitosten tuotoista. Tiliryhmään kirjautuvat lääkintä- ja tietotekniset palvelut, toimitilapalvelut, toimisto- ja asiantuntijapalvelut (tietotekniset asiantuntijapalvelut, koulutustuotot, työterveys- sekä asiakirja- ja toimistopalvelut), laitos- ja välinehuolto- ja vaatteistonhuoltopalvelut sekä ravitsemispalvelut. Muiden myyntitulojen osuus HUS:n tuotoista on 3,5 %. Valtion tutkimus ja kehitys tiliryhmä sisältää valtion tutkimusmäärärahan ja koulutuskorvauksen. Valtion koulutuskorvaus käsittää valtion tuen lääkäreiden ja hammaslääkäreiden perus- ja erikoistumiskoulutukseen. Koulutuskorvauksen laskennallisina perusteina käytetään tutkintomääriä, opintonsa aloittaneiden opiskelijoiden määriä ja annettuja koulutuskuukausia. Tutkimusmäärärahalla puolestaan katetaan tutkimustoiminnan suoria kustannuksia sekä tutkimustoimintaa palvelevien resurssien kustannuksia. Valtion tutkimus- ja kehityskorvaus muodostaa 1,2 % HUS:n tuotoista. Maksutuotot HUS-kuntayhtymä voi päättää asiakasmaksujen suuruudesta asiakasmaksulaissa ja -asetuksessa säädetyissä rajoissa. Hallitus päätti 24.11.2008 (177 ), että asiakasmaksuja tarkistetaan jatkossa asiakasmaksuasetuksen perusteella tehtävien indeksitarkistusten mukaan, ellei hallitus erikseen muuta päätä. HUS:n jätti korottamatta vuoden 2016 alussa potilailta perittävien asiakasmaksujen hintoja erilliskorotuksen verran. Asiakkailta perittävien poliklinikka- ja hoitopäivämaksujen osuus HUS:n kokonaistuotoista on 3,5 %. Talousarvioesitys on tässä vaiheessa laadittu nykyisten asiakasmaksujen mukaisesti. 10% korotus asiakasmaksuihin tuottaisi n. 7 milj. euron tulot, joilla voitaisiin vastaavasti keventää jäsenkuntien maksuosuutta. Asia esitetään keskusteltavaksi hallituksen kokouksessa. Toimitusjohtaja pitää korotusta perusteltuna. Tuet ja avustukset Valtionavustukset ovat vuosina 2009-2014 Tekesin, EU:n, Sosiaali- ja terveysministeriön sekä Suomen Akatemian myöntämiä tutkimus- ja kehittämishankkeiden valtionavustuksia sekä lasten ja nuorten psykiatriseen hoitoon ja kuntoutukseen tarkoitettuja valtionavustuksia. Tukiin ja avustuksiin on sisällytetty myös arvioitu osuus KELAn maksamasta korvauksesta työterveyshuollolle sekä lahjoitusvaroista ja muista avustuksista. Tukien ja avustusten osuus HUS:n kokonaisrahoituksesta on 0,4 %. Toimintakulut Alla olevassa taulukossa on esitetty talousarvioesitykseen sisältyvien toimintakulujen vertailukelpoinen muutos vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Talousarvion vertailukelpoiset toimintakulut nousevat 34,0 milj. euroa (1,8 %) vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna.
Henkilöstökulut Palkkoihin ja palkkioihin on budjetoitu keskimäärin -0,1 %:n vuositason kustannustason lasku. Kilpailukykysopimuksen -30 %:n lomarahan leikkauksen vaikutuksesta kirjataan jo vuodelle 2016 9kk osuus lomapalkkavaraukseen. Henkilösivukuluihin (sivukulu- %: 22,78 %) on budjetoitu -5,2 %:n keskimääräinen kustannustason lasku. Henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksun (Varhe) ennustettu muutoskerroin 0,99. Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason lasku on yhteensä -1,0 %. Varhe-maksu huomioiden henkilöstökulut yhteensä vuonna 2017 kasvavat ennusteeseen 2016 verrattuna 1,3 % ja talousarvioon 2016 verrattuna 1,7 %. Palveluiden ostot Palveluiden ostoihin on budjetoitu 318,6 milj. euroa. Summa on samansuuruinen kuin ennuste 7+5 vuodelle 2016 ja 5,3 % suurempi kun talousarvio 2016. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin on budjetoitu 377,8 milj. euroa, missä on kasvua vuoden 2016 7+5 ennusteeseen 3,2 % ja 3,2 % talousarvioon 2016 verrattuna.
Muut toimintakulut Muut toimintakulut tiliryhmän suurimmat erät ovat ulkoiset toimitilavuokrat, koneiden ja laitteiden vuokrat sekä kiinteistövero. Tiliryhmään kirjautuu myös mahdolliset luottotappiot. Budjetoitu nousu vuoden 2016 ennusteesta on yhteensä 5,5 milj. euroa (7,9 %) ja se muodostuu enimmäkseen ulkoisten vuokratilojen kuluista (merkittävin on vuokrattavat tilat hammaslääketieteen kliinisen opetuksen toiminnalle 0,7 milj. euroa). Rahoituserät ja poistot Korkotuotot ja kulut on budjetoitu syyskuun 2016 alun korkotasoilla. Uusien, taloussuunnittelukautena 2017 2019 nostettavien lainojen korkoarviona on käytetty 1,0 %:n vuosikorkoa. Suunnittelukautena korkokuluja kasvattaa investointien rahoittamiseksi tarvittavan pitkäaikaisen lainakannan kasvu. Perussopimuksen mukaan peruspääomalle maksetaan korkoa, jonka suuruudesta päättää valtuusto. Talousarvion valmistelussa on peruspääoman korkona käytetty kiinteää 3 %:n korkoa, joka on otettu huomioon palveluiden hinnoittelussa. Vuoden 2017 arvioitu poistotaso 115,9 milj. euroa nousee 3,6 % vuoden 2016 talousarvioon ja 4,5 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna. Kasvu perustuu toteutuneisiin sekä talousarviovuodelle esitettyihin investointeihin. Poistojen laskennassa on noudatettu talousarvioasiakirjassa liitteenä 10 esitettävää poistosuunnitelmaa, joka pohjautuu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistukseen. Tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet sekä laskutus- ja sopimuskäytäntö Hoitopalveluiden tuotteistuksessa ja hinnoittelussa noudatetaan yhtenäisiä periaatteita sairaanhoitopiirin kaikissa sairaaloissa. Valtuusto vahvisti joulukuussa 2015 tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteet vuosille 2015 ja 2016 eikä niihin ole esitetty merkittäviä muutoksia vuosille 2017 ja 2018. Hoitopalveluiden tuotteistus ja laskutus perustuu NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteisiin sekä muihin palveluihin ja kapitaatiolaskutukseen perustuviin palveluihin. Lisäksi suoritehinnaston mukaisia välisuoritteita voidaan myydä erillisinä tai paketoituina palveluina. Tavoitteena on ollut aikaisempaa joustavampi tuotteistus ja hinnoittelu, mikä reagoi nopeammin toimintaympäristössä tapahtuviin muutoksiin. Palveluiden hinnoittelun pääperiaatteet säilyvät ennallaan vuonna 2017 ja tavoitteena on, ettei jäsenkuntien maksuosuusrasite kasva samassa suhteessa kuin heille tuotettujen palvelujen määrä kasvaa. Tavoitteeseen pääsy edellyttää tuottavuuden parantamista kaikilla sairaanhoitoalueilla ja tukipalveluissa. Palveluiden hinnoittelussa on huomioitava myös vastaavien palveluiden yleinen hintataso ja palvelutuotannon prosesseja kehitettävä siten, että palvelut kyetään tuottamaan yleistä hintatasoa vastaavilla kustannuksilla. Vuoden 2017 hinnoittelun keskeisenä tavoitteena on eriyttää elektiivisen- ja päivystystoiminnan hinnoittelu, jolloin elektiivisten peruspalveluiden hinnat laskevat ja vastaavasti päivystyksellisten palveluiden hinnat nousevat.
Hoitopalveluiden hinnat on määritetty perussopimuksen mukaisesti sairaanhoitoalueittain kustannusvastaavasti ja palveluhinnat vastaavat palveluiden tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. Tuotehinnoittelussa huomioidaan sairaanhoidolliselle toiminnalle asetettu tuottavuustavoite. Tuottavuustavoite vuodelle 2017 on HYKS-sairaanhoitoalueella 1,79 %, Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella 1,2 %, Porvoon sairaanhoitoalueella 1,3 % sekä Hyvinkään ja Lohjan sairaanhoitoalueilla 1,7 %. Tuottavuustavoite huomioidaan täysimääräisesti NordDRG-, hoitopäivä- ja avohoitokäyntituotteiden tuotehinnoittelussa. Muiden maksajien ja ulkokuntasubvention riskin minimoimiseksi tuottavuustavoitetta ei ole aikaisemmin huomioitu välisuoritehinnoissa eikä niihin perustuva suoriteperusteinen laskutus ole siten sisältänyt tuottavuustavoitetta. Suoriteperusteisen laskutuksen osuuden ennakoidaan hieman kasvavan tulevaisuudessa myös jäsenkunnilla ja tämän vuoksi vuoden 2017 välisuoritehinnoissa ja suoriteperusteisessa laskutuksessa huomioidaan puolet sairaanhoitoaluekohtaisesta tuottavuustavoitteesta. Näin toimien minimoidaan riski ulkokuntien ja muiden maksajien subventiosta jäsenkuntien kustannuksella. Kuntalaskutuskäytäntöön ei esitetä muutoksia vuodelle 2017 ja kuntia laskutetaan palveluiden toteutuneen käytön mukaan palveluhinnastoissa etukäteen vahvistetuin hinnoin. Vuoden 2015 alusta alkaen potilasvakuutuksen kustannukset on veloitettu jäsenkunnilta kapitaatioperusteisesti. Potilasvakuutuksen kustannuksia ei ole huomioitu HUS:n hinnastohinnoissa ja niiden osuus huomioidaan muiden maksajien laskutuksessa laskutuskertoimella, joka lisätään tuotehintoihin. Jäsenkuntien maksuosuudet ja jäsenkunnille suunnitellut palvelut Talousarviossa pyritään mahdollisimman realistiseen arvioon jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelutarpeen mukaisesta jäsenkuntalaskutuksesta huomioimalla kuntien toteutunut palveluiden vuosittainen käyttö sekä arvioimalla ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus talousarviovuoden 2017 palvelukysyntään. Koska jäsenkuntien maksuosuuslaskutus muodostaa noin 75 % HUS:n toimintatuotoista, on sen märittelyllä erittäin keskeinen rooli vuosittaisessa talousarviossa. Talousarvion valmistelussa ja sen tavoiteasetannassa huomioidaan lisäksi jäsenkuntien taloustilanne sekä HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite. Yksittäisen jäsenkunnan lopullinen maksuosuuslaskutus perustuu palveluiden toteutuneeseen käyttöön etukäteen palveluhinnastossa vahvistetuin hinnoin. Jäsenkuntien maksuosuudet sisältävät varsinaisen erikoissairaanhoidon palvelutuotannon (DRG-, hoitopäivä- ja käyntituotteet, ostopalvelut, hoitopalvelut muista sairaaloista, palvelusetelit sekä tartuntatautilääkkeet ja perinnöllisyyslääketiede) ja potilasvahinkovakuutuksen. Jäsenkuntien kanssa erillisin sopimuksin sovitut palvelut kuten terveyskeskuspäivystys, ensihoito, HUS:n liikelaitosten ja muiden tukipalveluyksiköiden suoraan jäsenkunnille tuottamat palvelut sekä laskutettavat siirtoviivehoitopäivät ovat HUS:n muuta palvelumyyntiä eikä niiden laskutus sisälly jäsenkuntien maksuosuuksiin.
Jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus vuoden 2017 talousarviossa on laskettu seuraavilla taustaoletuksilla ja periaatteilla: Lähtökohtana on vuoden 2015 tilinpäätös vähennettynä ylijäämän laskennallisella palautuksella Oletuksena on, että kuntaprofiili (mitä palveluita käytetään) ja palveluiden käyttö suhteessa kunnan väestömäärään säilyy ennallaan. Ts. oletuksena on, että lyhyellä aikavälillä eli kahden vuoden aikana kuntakohtaisessa profiilissa ei tapahdu olennaisia muutoksia Huomioidaan vuoden 2016 ja 2017 ennustetun väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus maksuosuuksiin kuntakohtaisella väestönmuutoskertoimella. Väestön määrän ja ikärakenteen muutoksen vaikutus tarkoittaa HUS-tasolla palvelukysynnän kasvua ja sitä kautta tuotantovolyymin kasvua Huomioidaan arvioitu kuntayhtymätasoinen kustannustason keskimääräinen muutos; laskennassa on mm. käytetty tukena peruspalvelujen hintaindeksin ennustetta 1,0 % (2016 vs. 2015) ja 0,9 % (2017 vs. 2016) siltä osin kuin ko. kustannuslajin kustannustason muutoksesta ei ole täsmällisempää arviota. Laskennassa huomioidaan myös kilpailukykysopimuksen vaikutukset vuoden 2017 henkilöstökuluihin ja kustannustasonkehitykseen. Huomioidaan uusien vuodelle 2017 suunniteltujen toiminnallisten muutosten vaikutukset. Toiminnalliset muutokset ovat välttämättömiksi katsottuja toiminnan laatua, saatavuutta ja vaikuttavuutta parantavia hankkeita. Mahdollisuus käynnistää uusia kustannuksia lisääviä toiminnallisia muutoksia vuonna 2017 ovat kuitenkin hyvin rajalliset. Huomioidaan vuoden 2017 tuottavuustavoite 1,8 % Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan HUS-kuntayhtymän jäsenkuntien väestömäärä kasvaa vuonna 2017 yhteensä noin 1,0 % (15 931 henkilöä) vuodesta 2016. Erityisen voimakasta väestön kasvu on yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä (kasvua 3,0 % vuodesta 2016 vuoteen 2017). HUS:ssa on selvitetty jäsenkuntien palveluiden toteutunutta käyttöä eri ikäryhmissä ja selvityksen mukaan yli 65-vuotiaiden ikäryhmässä palveluiden käyttö on kasvanut selvästi väestön kasvua nopeammin. Yli 65-vuotiaiden väestönmuutoksen ja ikärakenteen muutoksen vaikutuksen huomioimiseksi laskettiin jäsenkuntakohtaiset väestönmuutoskertoimet, missä huomioidaan erikseen 0-64-vuotiaiden ja yli 65-vuotiaiden väestönkasvu. Kuntakohtainen väestönmuutoskerroin on väestönmuutosprosentin painotettu keskiarvo, missä painoina käytetään ikäryhmien laskutusosuutta. Edellä mainituin periaattein laskettu HUS-tasoinen väestönmuutoskerroin vuodesta 2015 vuoteen 2016 on 1,39 % ja vuodesta 2016 vuoteen 2017 1,37 %. Vaikka palveluiden tarve ja käyttö kasvaakin väestön kasvun ja ikääntymisen myötä, on talousarviovalmistelussa asetettu tavoitteeksi, että niistä aiheutuva palvelukysynnän kasvu ja kustannukset eivät kasva yhtä nopeasti. TA 2017 valmistelussa on arvioitu, että väestönkasvun ja väestön ikääntymisen yhteisvaikutus jäsenkuntien maksuosuuksiin on 18,5 milj. euroa (1,23 %).
Talousarvioesityksessä 2017 esitetään jäsenkuntien maksuosuuteen sisällytettävän 7,2 miljoonaa euroa uusiin toiminnallisiin muutoksiin, jotka kohdistetaan sairaanhoitoalueille tukemaan sairaanhoidollisen palvelutuotannon hankkeita parantamaan HUS-kuntayhtymän toiminnan laatua, saatavuutta tai vaikuttavuutta sekä uusiin tietohallinnon toiminnallisiin muutoksiin 4,6 miljoonaa euroa vuodelle 2017. Edellä esitetyn periaatteen mukaisesti laskettuna vuoden 2017 talousarvioesityksessä jäsenkuntien yhteenlaskettu maksuosuus on 1 531,7 miljoonaa euroa ilman uusia työnjaollisia muutoksia omistajakuntien ja HUS:n välillä. Vuoden 2017 jäsenkuntien maksuosuusraamin realistisuuden edellytys on se, että vuoden 2016 ennuste ei merkittävästi ylity. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. HUS-tasolla jäsenkuntien maksuosuudessa on kasvua vuoden 2015 ylijäämän laskennallisella palautuksella oikaistuun tilinpäätökseen on 1,1 % (kahden vuoden kasvu). Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna kasvu on 1,7 % ja TP 2015 tietoihin perustuvasta laskennallisesta ennusteesta (2016) vuosikasvu vuoteen 2017 on 0,2 %.
Talousarvioesityksessä 2017 jäsenkuntien maksuosuuteen esitetään sisällytettäväksi työnjaollisia muutoksia sairaanhoitoalueiden ja jäsenkuntien välillä seuraavasti: Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien päihdepsykiatrian siirto Hyvinkään sairaanhoitoalueelle +95 tuhatta euroa Havukosken psykiatrian siirto Hyksistä Vantaan kaupungille -250 tuhatta euroa Helsingin foniatrian siirto Helsingin kaupungilta Hyksiin +390 tuhatta euroa Työnjaolliset muutokset ovat yhteensä jäsenkuntien maksuosuuksissa 235.000 euroa. Väestön määrän kasvusta ja ikärakenteen muutoksesta aiheutuvan kasvavan palvelukysynnän tilanteessa HUS:n strategian mukainen tuottavuustavoite tarkoittaa sitä, että nykyisillä voimavaroilla on saatava aikaan aikaisempaa suurempi tuotanto toimintatapoja ja rakenteita tehostamalla. Tämä näkyy yllä esitetyssä jäsenkuntien maksuosuusraamin laskelmassa siten, että tavoitteeksi asetetulla tuottavuuden parantumisella eliminoidaan kasvavan ja ikääntyvän väestön palvelukysyntää ja jäsenkuntien kustannuksia kasvattava vaikutus. Jäsenkuntien maksuosuuksien kuntakohdennuksessa huomioidaan kahden edellisen vuoden tilinpäätöstiedot (2014 ja 2015) sekä kuluvan vuoden toteutuneet kumulatiiviset neljän kuukauden laskutustiedot. Näistä kuntakohtaisista laskutustiedoista lasketaan keskiarvo, jonka suhteessa vuoden 2017 talousarvion HUS-tasoinen jäsenkuntien laskutusosuus on kohdistettu kunnille. Näin jäsenkuntien maksuosuudet paremmin vastaavat sekä suunniteltua toimintaa että toteutunutta kuntakohtaista palveluiden käyttöä. Lisäksi kuntakohdennuksessa huomioidaan kuntien kanssa erikseen sovitut työnjaolliset muutokset vuonna 2017.
Alla olevassa taulukossa on esitetty yhteenveto jäsenkuntakohtaisista maksuosuuksista. 1 000 TP 2014 TP 2015 *) Muutettu **) TA 2016/2 Muutos-% TA 2016/2 / TP 2015 Ennuste 2016 (7+5) ***) Maksuosuus 2017 (ilman kuntien kanssa sovittavia työnjaollisia muutoksia) Kuntien kanssa sovitut työnjaolliset muutokset Maksuosuus TAE 2017 HYKS-sha kunnat 1 040 891 1 069 830 1 065 230-0,4 % 1 074 624 1 081 071 140 1 081 211 Espoo 239 949 243 425 248 597 2,1 % 244 074 245 059 0 245 059 Helsinki 517 676 533 735 528 248-1,0 % 535 603 539 917 390 540 307 Kauniainen 8 324 8 625 7 975-7,5 % 8 235 8 495 0 8 495 Kerava 34 967 35 491 35 931 1,2 % 35 147 35 596 0 35 596 Kirkkonummi 35 081 35 186 35 009-0,5 % 36 451 36 543 0 36 543 Vantaa 204 893 213 367 209 471-1,8 % 215 113 215 461-250 215 211 Länsi-Uudenmaan sha 52 345 55 548 51 961-6,5 % 60 194 54 174 0 54 174 Hanko 11 093 11 902 10 956-8,0 % 12 926 11 605 0 11 605 Inkoo 5 211 6 527 5 909-9,5 % 6 698 5 958 0 5 958 Raasepori 36 041 37 119 35 097-5,4 % 40 570 36 611 0 36 611 Lohjan sha 98 513 102 858 101 270-1,5 % 105 618 103 467 0 103 467 Karkkila 10 100 10 207 10 678 4,6 % 10 258 10 402 0 10 402 Lohja 52 997 55 927 54 164-3,2 % 58 284 56 453 0 56 453 Siuntio 6 328 6 486 6 791 4,7 % 6 268 6 429 0 6 429 Vihti 29 088 30 238 29 637-2,0 % 30 808 30 183 0 30 183 Hyvinkään sha 184 046 187 449 186 558-0,5 % 185 251 191 864 95 191 959 Hyvinkää 48 629 49 608 50 407 1,6 % 47 989 50 464 95 50 559 Järvenpää 40 243 42 068 39 890-5,2 % 42 531 42 681 0 42 681 Mäntsälä 19 955 20 210 20 417 1,0 % 19 069 20 497 0 20 497 Nurmijärvi 39 499 39 657 39 425-0,6 % 39 954 41 137 0 41 137 Tuusula 35 720 35 907 36 419 1,4 % 35 708 37 085 0 37 085 Porvoon sha 99 511 99 627 101 966 2,3 % 94 675 101 125 0 101 125 Askola 4 772 5 526 5 297-4,1 % 4 975 5 414 0 5 414 Lapinjärvi 2 984 2 970 2 961-0,3 % 2 918 3 096 0 3 096 Loviisa 16 257 15 421 15 826 2,6 % 13 245 15 582 0 15 582 Pornainen 5 013 4 572 4 879 6,7 % 4 262 4 921 0 4 921 Porvoo 52 052 52 931 53 760 1,6 % 50 924 53 097 0 53 097 Sipoo 18 432 18 208 19 242 5,7 % 18 350 19 014 0 19 014 Yhteensä 1 475 306 1 515 312 1 506 985-0,5 % 1 520 363 1 531 700 235 1 531 935 *) TP 2015 ylijäämäpalautus huomioitu vuoden 2015 luvuissa ja vastaavasti poistettu muutetusta TA 2016 **) Valtuustossa 15.6.2016 ***) 7+5 ennuste huomioiden 2016 ennustetun ylijäämän palautuksen 59,3 milj. Jäsenkuntien yhteenlasketut vertailukelpoiset maksuosuudet euroa/asukas vuosina 2014 2017 (deflatoitu ja ylijäämäpalautukset huomioitu) sekä asukaskohtaisen maksuosuuden muutos prosentteina verrattuna edelliseen vuoteen.
*) TP 2015 ylijäämäpalautus huomioitu **) Huomioitu 2016 ennustettu ylijäämän palautus Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet vuoden 2017 talousarviossa ovat ennustetulla väestömäärällä laskettuna asukasta kohden 930,5 euroa. Deflatoimaton asukaskohtainen kustannus laskee -0,2 prosenttia vuoden 2016 ennusteesta ja -0,8 % vuoden 2015 ylijäämäpalautuksella oikaistusta tilinpäätöksestä. Jäsenkuntien euromääräiset maksuosuudet on purettu tuotteistuksen ja hinnoittelun periaatteiden mukaisesti tuotekohtaisiksi palvelusuunnitelmiksi. Tuotteiden suunnitellut lukumäärät muodostuvat jäsenkuntakohtaisten euromääräisten maksuosuuksien ja tuotteiden yksikköhintojen perusteella. Tuotehinnoittelun yhteydessä sairaanhoitoalueet laativat tuoteryhmäkohtaiset tuotantosuunnitelmat talousarviovuodelle. Palvelutuotanto on pidemmän aikavälin aikana muuttunut avohoitopainotteisemmaksi, mikä edelleen näkyy tuoteryhmäkohtaisissa tuotantosuunnitelmissa avohoidon NordDRG-ryhmien ja muiden avohoitokäyntien lukumäärän kasvuna sekä hoitopäivätuotteiden lukumäärän laskuna vuoden 2016 talousarvioon ja verrattuna. Alla olevissa taulukoissa esitetyt tuotantomäärät ovat tässä vaiheessa vielä alustavia ja ne tarkentuvat hallituksen seuraavaan talousarviokäsittelyyn mennessä.
Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 Muutos-% TAE 2017/ TA 2016 Muutos-% TAE 2017/ ENN 2016 Tuotteistetut hoitopäivät 180 534 169 176 172 394 160 224-5,3 % -7,1 % NordDRG-tuotteet 661 869 642 308 651 243 650 301 1,2 % -0,1 % Drg-ryhmät 147 761 156 192 150 655 142 537-8,7 % -5,4 % Drg-O-ryhmät 135 334 130 141 132 497 132 958 2,2 % 0,3 % Tähystykset 29 428 29 168 29 093 29 564 1,4 % 1,6 % Pientoimenpiteet 99 165 93 580 97 891 98 938 5,7 % 1,1 % 900-ryhmä 249 912 233 161 241 023 246 232 5,6 % 2,2 % Kustannusperusteinen jakso 269 66 84 71 7,9 % -15,0 % Avohoitokäynnit 1 720 072 1 654 251 1 700 033 1 717 795 3,8 % 1,0 % Sähköiset palvelut 1 358 2 146 0,0 % 58,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,6 % -0,2 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 Muutos-% TAE 2017/ TA 2016 Muutos-% TAE 2017/ ENN 2016 Oma palvelutuotanto 1 479 668 1 408 789 1 474 036 1 432 195 1,7 % -2,8 % Tuotteistetut hoitopäivät 97 026 91 179 92 158 88 394-3,1 % -4,1 % NordDRG-tuotteet 976 617 930 134 972 731 940 198 1,1 % -3,3 % Drg-ryhmät 660 955 633 243 663 684 642 825 1,5 % -3,1 % Drg-O-ryhmät 106 170 103 831 104 077 100 379-3,3 % -3,6 % Tähystykset 14 537 14 864 14 648 15 115 1,7 % 3,2 % Pientoimenpiteet 49 882 46 307 48 010 46 089-0,5 % -4,0 % 900-ryhmä 142 623 131 081 141 283 134 461 2,6 % -4,8 % Kustannusperusteinen jakso 2 449 807 1 029 1 329 64,7 % 29,1 % Avohoitokäynnit 406 026 387 477 408 515 402 327 3,8 % -1,5 % Sähköiset palvelut 631 1 276 0,0 % 102,0 % Muu palvelutuotanto 115 680 98 196 105 101 99 740 1,6 % -5,1 % Ostopalvelut 46 899 39 676 43 517 42 171 6,3 % -3,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 24 858 14 527 22 832 21 745 49,7 % -4,8 % Palvelusetelit 4 690 3 553 4 429 4 383 23,3 % -1,1 % Potilashotelli 0 1 0,0 % 15,8 % Tartuntatautilääkkeet 27 155 26 740 20 623 19 741-26,2 % -4,3 % Potilasvakuutus 12 078 13 700 13 700 11 700-14,6 % -14,6 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -25 388-54 648-54 087 0-100,0 % -100,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 1 569 960 1 452 337 1 525 049 1 531 935 5,5 % 0,5 % Muu myynti jäsenkunnille **) 16 704 23 833 26 011 23 102-3,1 % -11,2 % KAIKKI YHTEENSÄ 1 586 664 1 476 170 1 551 060 1 555 037 5,3 % 0,3 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotuksen **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Jäsenkunnille suunniteltu HUS:n oman palvelutuotannon euromääräinen kokonaislaskutus laskee -2,8 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -0,2 %. Vuoden 2016 talousarvioon verrattuna jäsenkunnille suunniteltujen omien palvelutuotteiden laskutus kasvaa yhteensä 1,7 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi kasvaa 1,6 %. Ostopalvelut ja muu palvelutuotanto mukaan lukien jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet ovat vuoden 2017 talousarviossa 0,3 % vuoden 2016 ennustetta suurempi.
Suunniteltu sairaanhoidollinen palveltuotanto kaikille maksajille Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 Muutos-% TAE 2017/ TA 2016 Muutos-% TAE 2017/ ENN 2016 Tuotteistetut hoitopäivät 185 402 177 886 179 033 165 905-6,7 % -7,3 % NordDRG-tuotteet 692 934 675 404 684 404 683 574 1,2 % -0,1 % Drg-ryhmät 159 895 169 377 163 780 155 574-8,1 % -5,0 % Drg-O-ryhmät 138 927 134 118 136 208 136 529 1,8 % 0,2 % Tähystykset 31 396 31 165 31 123 31 969 2,6 % 2,7 % Pientoimenpiteet 103 770 98 193 102 719 103 987 5,9 % 1,2 % 900-ryhmä 258 627 242 449 250 457 255 418 5,3 % 2,0 % Kustannusperusteinen jakso 319 102 117 96-5,8 % -17,3 % Avohoitokäynnit 1 776 501 1 710 097 1 759 861 1 784 084 4,3 % 1,4 % Sähköiset palvelut 1 724 2 746 0,0 % 59,3 % Siirtoviivehoitopäivät 848 248 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 83 990 172 616 158 118 164 907-4,5 % 4,3 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 4 034 7 020 6 784 2 800-60,1 % -58,7 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 1,4 % -0,1 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2015 TA 2016 ENN 2016 TAE 2017 Muutos-% TAE 2017/ TA 2016 Muutos-% TAE 2017/ ENN 2016 Oma palvelutuotanto 1 647 599 1 593 731 1 663 632 1 625 891 2,0 % -2,3 % Tuotteistetut hoitopäivät 99 634 95 746 95 148 91 406-4,5 % -3,9 % NordDRG-tuotteet 1 113 736 1 070 152 1 119 454 1 088 657 1,7 % -2,8 % Drg-ryhmät 781 555 755 229 793 892 774 332 2,5 % -2,5 % Drg-O-ryhmät 111 860 109 966 109 727 105 702-3,9 % -3,7 % Tähystykset 15 569 15 968 15 767 16 331 2,3 % 3,6 % Pientoimenpiteet 52 894 49 384 51 123 49 537 0,3 % -3,1 % 900-ryhmä 148 812 138 100 147 708 141 056 2,1 % -4,5 % Kustannusperusteinen jakso 3 046 1 506 1 236 1 699 12,8 % 37,4 % Avohoitokäynnit 420 408 402 723 425 105 419 773 4,2 % -1,3 % Sähköiset palvelut 806 1 632 0,0 % 102,4 % Siirtoviivehoitopäivät 509 256 0,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 11 403 22 051 20 239 23 201 5,2 % 14,6 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 1 908 3 059 2 624 1 221-60,1 % -53,5 % Muu palvelutuotanto 117 547 99 395 107 615 100 710 1,3 % -6,4 % Ostopalvelut 48 739 40 787 45 967 43 088 5,6 % -6,3 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 24 883 14 613 22 869 21 747 48,8 % -4,9 % Palvelusetelit 4 692 3 555 4 432 4 385 23,4 % -1,1 % Potilashotelli 24 49 0,0 % 106,4 % Tartuntatautilääkkeet 27 155 26 740 20 623 19 741-26,2 % -4,3 % Potilasvakuutus 12 078 13 700 13 700 11 700-14,6 % -14,6 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) -24 626-54 648-52 442 0-100,0 % -100,0 % YHTEENSÄ 1 740 520 1 638 478 1 718 805 1 726 601 5,4 % 0,5 % Josta: 0,0 % Muu myynti jäsenkunnille **) 16 704 23 833 26 011 23 102-3,1 % -11,2 % Myynti muille maksajille 153 856 163 225 168 662 171 564 5,1 % 1,7 % Myynti erityisvastuualueelle 40 212 42 992 42 213 43 783 1,8 % 3,7 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon, projektit ja diagnoosipuutteellisten jaksotukset **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Kaikille maksajille suunniteltujen HUS:n oman palvelutuotannon kokonaislaskutus laskee -2,3 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -0,1 %. Vuoteen 2015 verrattuna kaikille maksajille suunniteltujen omien palvelutuotteiden kokonaislaskutus laskee -1,3 %, ja tuotteiden laskutusosuudella painotettu volyymi laskee -0,03 %.
Henkilöstösuunnitelma 2017 Sairaanhoitoalueiden tavoitteena ei ole tuottaa siirtoviivehoitopäiviä ja niitä ei suunnitella talousarviossa. Terveyskeskuspäivystyskäyntituotteiden laskutuksen on suunniteltu kasvavan 14,6 % vuoden 2016 ennusteeseen verrattuna, kun taas terveyskeskushoitopäivätuotteiden laskutuksen on suunniteltu laskevan noin puoleen. Kaikki HUS:n sairaanhoitoalueet tuottavat tällä hetkellä terveyskeskuspäivystystuotteita perusterveydenhuollon kanssa järjestetyissä yhteispäivystyksissä. Viimeisimpänä käynnistyi HYKS sairaanhoitoalueen terveyskeskuspäivystystoiminta Peijaksen sairaalassa vuoden 2016 alussa. HUS tuottaa merkittävän määrän erikoissairaanhoidon palveluita myös muille sairaanhoitopiireille ja muille asiakkaille, kuten vakuutusyhtiöille. Sairaanhoidollisen palvelutuotannon muille maksajille on suunniteltu olevan 171,6 milj. euroa. Suunnitelma ylittää 5,1 % vuoden 2016 talousarvion ja 1,7 % vuoden 2016 ennusteen. Henkilöstösuunnitelman tarkoituksena on tukea HUS:n strategiasta johdettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on myös ennakoida ja ohjata organisaation toimintaa niin, että henkilöstöresurssit ovat potilas- ja toimintalähtöisesti oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Vuoden 2017 henkilöstösuunnitelmien pääpaino on HUS:n tulosalueiden ja tukipalveluyksiköiden käytännön henkilöstöjohtamisen toimenpiteissä, joilla pyritään siihen, että HUS on arvostettu ja ammattimaisesti johdettu työpaikka, jossa työtä tekevät alansa parhaat osaajat. Lisäksi toimenpiteiden tavoitteena on mm. tuloksellisuuden lisääminen sekä laadukas ja tehokas toiminta, jotka ovat avainasemassa paitsi potilashoidon laadun näkökulmasta myös soteen valmistautumisessa. Suunnitelmissa otetaan huomioon osaamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet, työn organisointi, toimintaprosessin uudistukset, toiminnalliset muutokset, investointien henkilöstövaikutukset, organisaatioiden väliset henkilöstösiirrot ja yhteisresurssit, henkilöstön kehittäminen ja virkistystoiminta, tarvittavat rekrytoinnit sekä henkilöstöpoistuma. Valtakunnallisen kilpailukykysopimuksen vaikutukset HUS:n henkilöstöön: Vuosittainen työaika pitenee kilpailukykysopimuksen mukaisesti keskimäärin 24 tuntia vuodessa vuosittaista ansiotasoa muuttamatta, muilla paitsi lääkäreillä. Kunta-alan työntekijöiden lomarahoja leikataan 30 %:lla nykyisestä tasosta ajanjaksolla 1.2.2017 30.9.2019. Työ- ja virkaehtosopimukseen kuuluvien elementtien lisäksi Kilpailukykysopimus sisältää maan hallituksen toimia, joilla alennetaan työnantajan työeläkemaksua, työttömyysvakuutusmaksua ja sairausvakuutusmaksua. Vuonna 2017 avaintavoitteena on, että HUS on ammattimaisesti johdettu parhaiden osaajien moniammatillinen työpaikka. Tavoitteena on, että HUS on olla toimialansa arvostetuin työnantaja, joka onnistuu osaavan henkilöstön rekrytoinnissa ja palveluksessa pitämisessä. Moniammatillisia työyhteisöjä johdetaan ammattitaitoisella esimiestyöllä, jolla on merkitystä
niin henkilöstön pysyvyyden, ammatillisen kehittymisen, henkilökunnan työhyvinvoinnin kuin onnistuneen resursoinnin näkökulmasta. Vuorovaikutteinen, reilu ja selkeä johtaminen edistää työn tuloksellisuutta ja työssä jaksamista. Yleistä esimiestyön ja johtamisen onnistuneisuutta mitataan ja esimiehiä tuetaan koulutuksilla, joihin osallistumista esimiehiltä myös edellytetään. Resursointi näkökulma sisältää mm. niin työvuorosuunnittelun kehittämisen entistä potilas- ja toimintalähtöisemmäksi kuin henkilöstöryhmien väliseen työnjakoon liittyviä kysymyksiä. Vuodelle 2016 budjetoitu henkilöstövastuun mukainen henkilöstömäärä (31.12.) on 22 445 henkilöä. Henkilöstösuunnitelmissa arvioidaan HUS:n palveluksessa vuonna 2017 olevan henkilöä 22 834 henkilöä. Henkilötyövuosia on vuodelle 2017 budjetoitu 18 499 (TA 2016: 17 844, Ennuste 2016: 18 369). Talousarvioesitykseen sisältyvät henkilötyövuodet kasvavat 0,7 % vuoden 2016 ennusteesta ja kasvavat 3,7 % vuoden 2016 talousarvioon verrattuna. Vuoden 2017 työpanos on mitoitettu talousarvioon sisältyvän palvelutuotannon mukaisesti huomioiden 1,8 %:n tuottavuustavoite ja kilpailukykysopimuksen säästövaikutukset.
Investointisuunnitelma 2017-2020 Suuri osa HUS:n jo aikaisemmin hyvin tiukasti priorisoiduista investointitarpeista tukee valtakunnallisen sote-uudistuksen tavoitteita ja on Uudenmaan alueen palvelurakenteen ja palvelujen kehittämisen ja saatavuuden turvaamisen kannalta välttämättömiä. 1.7.2016 voimaan tuleen lain nojalla sosiaali- ja terveysministeriö viime kädessä ratkaisee, mitä suuria rakennusinvestointeja voidaan aloittaa ennen vuotta 2019. Lähivuosina HUS:n ja Uudenmaan maakunnan strategisesti tärkein erikoissairaanhoidon investointi on Meilahden kampukselle suunniteltava uusi Siltasairaala, jolla on myös merkittävä valtakunnallinen rooli. Hanketta, joka korvaa Töölön sairaalan ja osan Syöpätautien klinikkarakennuksesta, on valmisteltu usean vuoden ajan. Siltasairaalasta on tullut hyvin aikataulukriittinen investointi, koska em. kaksi vanhaa sairaalarakennusta ovat huonokuntoisia ja sen vuoksi osittain pois käytöstä jo nyt. Aikataulusuunnitelman mukaan hanke valmistuu vuoden 2022 aikana, mikäli sen rakentaminen voidaan aloittaa vuoden 2018 alussa. Siltasairaalan rahoituspäätösesitys valmistellaan erillisenä asiana hallitukselle 14.11.2016 ja edelleen valtuustolle 14.12.2016. Vuosina 2017-2020 investointien muita painopisteitä ovat Jorvin sairaalan ja Hyvinkään sairaalan suurten peruskorjausten jatkaminen. Sekä Jorvi että Hyvinkään sairaala ovat peruskorjaamattomia 1970-luvun keskussairaaloita, jotka vastaavat suuren väestöpohjan erikoissairaanhoidosta. Niille laadittujen korjaus- ja kehittämissuunnitelmien läpi vieminen on Uudenmaan palvelukokonaisuuden kannalta keskeistä. Strategisesti tärkeänä pidetään myös Meilahden alueen vanhojen sairaalakiinteistöjen nykyaikaistamista, tehokkaassa käytössä pitämistä ja peruskorjausten asteittain jatkamista niin, että sairaaloiden toimintavarmuuden riskit voidaan minimoida. Merkittävä osa investointisuunnitelman 2017 2020 suurista investoinneista jää rahoituspäätöksen osalta ratkaistavaksi uuden maakuntahallinnon aikana, vaikka HUS tekee hankkeiden ennakkovalmistelun ja laatii suunnitelmat niiden keskinäisestä järjestyksestä. Näitä investointeja ovat mm. Lastenlinnan ja Silmä-korvasairaalan laajat peruskorjaukset, sairaala-apteekille Meilahteen suunniteltava lääkevalmistuksen uudisrakennus ja pääkaupunkiseudun uusi psykiatrinen sairaala, viimeksi mainittu tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa. Vuoden 2017 talousarviossa investointeihin esitetään 168 850 000 euroa, josta tulosalueiden osuus on alla olevan taulukon mukaisesti 167 milj. euroa. Liikelaitosten talousarvioissa investoinnit ovat yhteensä vajaa 2 milj. euroa. Investointien määrä vuonna on noin 28,5 milj. euroa (+ 20 %) enemmän kuin vuoden 2016 alkuperäisessä talousarviossa. Kasvusta 2,5 milj. euroa johtuu Carean kuvantamispalvelujen ja Helsingin kaupungin sairaankuljetusten siirrosta Hyksin tehtäväksi. Neljän vuoden jaksolle 2017 2020 investointeja on koko HUS:ssa yhteensä 609,5 milj. euroa, josta Siltasairaala-projektin osuus on 127,5 miljoonaa. Taloussuunnittelukauden investointisuunnitelma on 176 milj. euroa sairaanhoitoalueiden ja muiden HUS:n yksiköiden tekemiä esityksiä pienempi.
1 000 euroina *TA 2016 TAE2017 TS 2018 TS 2019 TS 2020 Yhtymähallinto 2017-2020 yht. Osakkeet ja osuudet 1 590 1 800 3 500 3 400 8 700 Muut pitkävaikutteiset 13 300 13 400 13 400 HUS-Tilakeskus Rakennushankkeet 68 000 87 400 86 840 88 450 97 150 359 840 Sairaanhoitoalueiden laitehankkeet HYKS-sairaanhoitoalue ** 26 810 38 040 43 210 26 780 24 670 132 700 Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue 350 390 340 340 340 1 410 Lohjan sairaanhoitoalue 400 850 920 530 530 2 830 Hyvinkään sairaanhoitoalue 1 350 1 310 2 000 1 350 1 350 6 010 Porvoon sairaanhoitoalue 400 370 370 370 370 1 480 HUS-Tietohallinto 24 070 21 890 25 200 13 360 12 890 73 340 HUS-Apteekki *** 730 1 550 3 620 50 5 220 Tulosalueet yhteensä 137 000 167 000 166 000 134 630 137 300 604 930 Liikelaitokset yhteensä 3 390 1 850 1 370 710 670 4 600 Kuntayhtymä yhteensä 140 390 168 850 167 370 135 340 137 970 609 530 * valtuuston 16.12.2015 hyväksymän alkuperäisen talousarvion investointiosa ** myös sarakkeessa TA2016 mukana HUSLAB ja HUS-Kuvantaminen ***vuonna 2016 liikelaitos Lisäksi vuosina 2017 2020 on suunniteltu otettavaksi käyttöön muulla kuin kuntayhtymän/maakunnan tai valtion rahoituksella HUS:n ja sen toimintaa jatkavan organisaation pysyvään käyttöön tila- ja laitehankkeita noin 180 milj. eurolla. Näitä ovat uuden lastensairaalan lisäksi kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Sairaalanmäen rakennuttama sairaalarakennus ja Raaseporin kaupungin rahoittamat psykiatrian tilat Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalueella sekä merkittävä määrä käyttökorvaus- ja muilla menettelyillä hankittavia tutkimus- ja hoitolaitteita. Siltasairaala-investoinnin lisäksi on valtuuston hankekohtaisesti hyväksyttäväksi, kustannusarvioltaan 10 milj. euron rajan ylittävänä hankkeena valmisteltu Jorvin sairaalan lyhythoitoisen kirurgian leikkausyksikön rakentaminen. Esitys tästä investoinnista valmistellaan erillisenä asiana hallituksen esityslistalle 31.10.2016. Opetus ja tutkimus Valtion vuoden 2017 talousarvioesityksessä terveyden tutkimuksen määräraha on valtakunnallisesti 15 milj. euroa. Korvaus ei vastaa läheskään opetuksen ja tutkimuksen sairaanhoitopiirille aiheuttamia kustannuksia. Valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha (jatkossa valtion tutkimusmääräraha) jaetaan hakemuksesta hankkeina yliopistosairaalan erityisvastuualueen (erva) tutkimustoimikunnan kautta. Kunkin ervan määrärahaosuus vuosittain budjetissa olevasta valtion tutkimusrahasta määräytyy STM:n päättämin laskennallisin perustein.
HYKS:n ervan osuus valtion tutkimusmäärärahasta on 39 % vuosina 2016-2019 (36,4 % vuosina 2012-2015). Terveydenhuoltolain mukaan valtion tutkimusrahoitus jaetaan hakemusten perusteella hankkeisiin eikä siitä siten voida kattaa tutkimuksen infrastruktuurikustannuksia ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitustarvetta. Jotta HUS:ssa tehtävän tutkimuksen kannalta välttämättömät rakenteet voitaisiin pitää yllä ja toiminnan lääketieteellisen sisällön kehittämisen kannalta välttämätön kliininen tutkimus voisi jatkua mahdollisimman vähin häiriöin, talousarvioon on sisällytetty 10,0 milj. euron suuruinen HUS:n oma tutkimusmääräraha tutkimustoimintaa palvelevien resurssien ylläpitoon ja tulosyksiköiden tutkimuksen perusrahoitukseksi. HUS:n oma tutkimusmääräraha sisällytetään palveluhintoihin. HUS:n oma tutkimusmääräraha vuosina 2013 2017 HUS:n yliopistosairaalan toimintayksiköihin jaettava summa on 4,9 milj. euroa tutkimustoiminnan rakenteiden ja lääketieteellisen sisällön ylläpitämisen kannalta välttämättömään tutkimukseen. Toimintayksiköiden osuus jaetaan HYKS-sairaanhoitoalueelle yliopistotoimikunnassa sovittua periaatetta noudattaen. Toimintayksiköt saavat päättää tämän määrärahan kohdentamisesta esim. palkka-, tarvike-, matka- yms. kustannuksiin silloin, kun kohdennukset liittyvät tutkimustyöhön. HUS:n oma tutkimusmääräraha käytetään valtaosin sellaisiin jo olemassa oleviin ja usein sopimuksin sidottuihin kustannuksiin, joita ei voida enää kattaa valtion rahoituksesta. Valtion yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen määräraha tullaan jakamaan kokonaisuudessaan priorisoituina hankkeina. Yksiköiden saamaa rahoitusta tullaan lisäämään HUS:n omasta tutkimusmäärärahasta. Se tulee korvaamaan vähentynyttä valtion tutkimusrahoitusta. Valtion korvaus lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin on 94,1 milj. euroa valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2017, (98,6 milj. euroa vuonna 2016, 97,0 milj. euroa vuonna 2015). HUS:n vuoden 2017 valtion koulutusmäärärahan tutkintokorvauksen alustava erillinen tulo- ja menoarvio (TAE) on 18,0 milj. euroa. HYKS:n ja muiden HUS:n sairaanhoitoalueiden saaman koulutuskuukausikorvauksen suuruudeksi arvioidaan vuonna 2017 yhteensä 1,1 milj. euroa. Valtion koulutuskorvauksen ja valtion yliopistollisen tutkimusmäärärahan käytön arvioidaan olevan vuonna 2017 yhteensä 25,5 milj. euroa (muutos 2016 ennusteesta -4,1 %). Tarkastettu talousarvio (TA) voidaan laatia vasta, kun eduskunta on päättänyt valtion talousarviosta, sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt päätökset valtionkorvauksen maksamisesta ja erityisvastuualueen tutkimustoimikunta on tehnyt päätöksensä valtion terveyden tutkimuksen määrärahasta. Alla olevassa taulukossa esitetään valtion koulutuskorvauksen ja valtion tutkimusmäärärahan ja HUS:n oman tutkimusmäärärahan alustava käyttösuunnitelma talousarviokaudelle 2017.
Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen käyttö vuosina 2015-2017 Alla olevassa taulukossa esitetään valtion koulutuskorvauksen ja valtion tutkimusmäärärahan myönnön kehitys vuosina 2015 2017. Valtion opetus- ja tutkimuskorvauksen myönnön kehitys vuosina 2015-2017