TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 01.08.2011 Kuva: Sara Jokela 6.lk Hyväksytty: Sivistyslautakunta 21.06.2011 51

Sisällysluettelo 1. OPETUSSUUNNITELMA...5 2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT...6 2.1 Perusopetuksen arvopohja... 6 2.2 Perusopetuksen tehtävä... 6 2.3 Perusopetuksen järjestäminen... 6 2.4 Perusopetuksen rakenne... 7 2.5 Tuntijako... 7 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN...9 3.1 Oppimiskäsitys... 9 3.2 Oppimisympäristö... 9 3.3 Toimintakulttuuri... 9 3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat... 10 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI...11 4.1 Yleinen tuki... 11 4.2 Tehostettu tuki... 12 4.3 Erityinen tuki... 12 4.4 Yksilölliset suunnitelmat... 13 4.4.1 Oppimissuunnitelma... 13 4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma... 14 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT...15 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki... 15 5.1.1 Tukiopetus... 15 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus... 15 5.1.3 Erityisopetus... 15 5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen... 16 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus... 16 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu... 17 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki... 18 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö... 18 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen... 19 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen... 20 5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta... 20 5.2.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen... 21 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta... 21 2

5.4 huolto ja turvallisuuden edistäminen... 21 5.4.1 huolto... 21 5.4.2 Turvallisuuden edistäminen... 24 6 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT...25 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet... 25 6.2 Äidinkielten ja toisen kotimaisen kielen opiskelu... 29 6.3 Äidinkieli ja kirjallisuus... 30 6.3.1 Suomi äidinkielenä... 30 6.3.2 Vuosiluokat 1-2... 31 6.3.4 Vuosiluokat 6-9... 37 6.4 Vieraat kielet... 45 6.4.1 A-kieli: englanti... 46 6.4.2 B1-kieli: ruotsi... 50 6.4.3 Valinnainen kieli (B2): saksa... 51 6.4.4 Valinnainen kieli (B2): venäjä... 53 6.5 Matematiikka... 55 6.5.1 Vuosiluokat 1-2... 55 6.5.2 Vuosiluokat 3-5... 57 6.5.3 Vuosiluokat 6-9... 59 6.6 Ympäristö- ja luonnontieto... 63 6.7 Biologia ja maantieto... 67 6.7.1 Vuosiluokat 5 6... 67 6.7.2 Biologia vuosiluokat 7-9... 70 6.7.3 Maantieto vuosiluokat 7-9... 72 6.7.4 Valinnaisaineet... 75 6.8 Fysiikka ja kemia... 77 6.8.1 Fysiikka ja kemia vuosiluokat 5 6... 77 6.8.2 Fysiikka vuosiluokat 7 9... 80 6.8.3 Kemia vuosiluokat 7-9... 83 6.9 Terveystieto... 85 6.10 Uskonto... 87 6.10.1 Evankelisluterilainen uskonto... 89 6.10.2 Vuosiluokat 1-5... 89 6.10.3 Vuosiluokat 6-9... 92 6.10.4 Ortodoksinen uskonto... 94 6.10.5 Muut uskonnot... 97 6.11 Elämänkatsomustieto... 98 6.11.1 Vuosiluokat 1-5... 98 6.11.2 Vuosiluokat 6-9... 100 6.12 Historia... 102 6.12.1 Vuosiluokat 5-6... 102 6.12.2 Vuosiluokat 7-9... 104 6.12.3 Valinnaisaineet... 106 6.13 Yhteiskuntaoppi... 106 3

6.14 Musiikki... 108 6.14.1 Vuosiluokat 1-4... 109 6.14.2 Vuosiluokat 5-9... 110 6.15 Kuvataide... 111 6.15.1 Vuosiluokat 1-4... 111 6.15.2 Vuosiluokat 5-9... 115 6.16 Käsityö... 119 6.16.1 Vuosiluokat 1-4... 119 6.16.2 Vuosiluokat 5-9... 122 6.17 Liikunta... 126 6.17.1 Vuosiluokat 1-4... 126 6.17.2 Vuosiluokat 5-9... 127 6.18 Kotitalous... 128 6.19 Valinnaiset aineet... 130 6.20 Oppilaanohjaus... 131 6.21 Tietotekniikka... 135 7. OPPILAAN ARVIOINTI...138 7.1 ARVIOINTI OPINTOJEN AIKANA... 138 7.2 Päättöarviointi... 142 7.3 Todistukset... 143 4

1. OPETUSSUUNNITELMA Toholammin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Ajatuksena on käyttää valtakunnallista ja paikallista opetussuunnitelmaa rinnakkain. Opetussuunnitelmien tarkoituksena on tukea opettajaa työssään. Opetussuunnitelman perusteet toimivat normina, jota paikallinen opetussuunnitelma täydentää. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan opetuksen järjestämisen lähtökohdat, opetuksen toteuttaminen, oppimisen ja koulunkäynnin tuki, oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot, oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt sekä oppilaan arviointi. 5

2. OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Perusopetuksen arvopohja Arvopohjana on luoda ilmapiiriltään ystävällinen ja turvallinen kouluyhteisö, jossa oppilaat osaavat huomioida ja kunnioittaa erilaisia ihmisiä sekä toimia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Toisen kunnioittamiseen sisältyy muun muassa hyvät tavat, tasa-arvo ja erilaisuuden hyväksyminen. ta arvostetaan omana itsenään hänen itsetuntoaan vahvistaen. Arvopohja pitää sisällään myös toholampilaista kulttuuri-identiteettiä, perinteiden ja tapojen vahvistamista, esimerkiksi luonnon kunnioittamista ja kestävää kehitystä. Toholammilla eletään lähellä luontoa, mitä hyödynnetään opetuksessa. Lisäksi huomioidaan yhteistyö eri sukupolvien välillä, mikä vahvistaa yhteisöllisyyttä. 2.2 Perusopetuksen tehtävä Jokaisella oppilaalla on oikeus saada laadukasta perusopetusta. Perusopetuksella on sekä kasvatus- että opetustehtävä. Se antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen. Perusopetus tukee jokaisen oppilaan kielellistä ja kulttuurista identiteettiä sekä äidinkielen kehitystä. Tarkoituksena on antaa valmiudet jatko-opintoihin ja herättää halu elinikäiseen oppimiseen. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Tavoitteena on, että oppilas opiskelee ensisijaisesti lähikoulussa. Lähikouluperiaatetta toteutetaan niin, että esi- tai perusopetuksen oppilaan lähikoulu on se koulu, johon oppilaalla on kilometreissä mitattuna lyhin matka. Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan osalta arvioidaan opetuksen edellyttämät resurssit ja tukitoimet, jotta hänelle voidaan järjestää opetusta lähikoulussa. Jos oppilaan tuen tarve on vaativa, voidaan hänen opetuksensa järjestää Pikku Hermannin harjaantumisluokassa tai erityistilanteissa muulla tavoin, esimerkiksi valtion erityiskoulussa tai sairaalakoulussa. Menettelyllä vahvistetaan oppilaiden yhdenvertaisuutta tarvittavan tuen määrästä riippumatta ja lisätään kaikkien oppilaiden osallisuutta omassa yhteisössään. Opetusjärjestelyiden lähtökohtana on lapsen etu. Tavoitteena on kasvattaa tasapainoisia lapsia yhdessä kotien kanssa. Yhteistyötä tehdään kunnan muiden koulujen, esiopetuksen ja muun varhaiskasvatuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan, kerhotoiminnan, jatko-opintoja tarjoavien oppilaitosten, sosiaali- ja terveystoimen sekä muiden lasten kasvua ja kehitystä tukevien toimijoiden kanssa. Perusopetus edistää kannustavaa vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa ja osallisuutta. Oppilaiden, opettajien, muiden kouluyhteisön jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä arvostetaan. 6

Perusopetuksen laatua arvioidaan vuosittain Keski-Pohjanmaan alueella yhteisesti sovittavien perusopetuksen laatukriteereiden mukaisesti. Arviointi suoritetaan Eduzef ohjelmalla. 2.4 Perusopetuksen rakenne Toholammilla sekä esi- että perusopetus kuuluvat sivistystoimen alaisuuteen. Esiopetus järjestetään pääsääntöisesti koulun yhteydessä. Vuosiluokkien 1 2 opetuksessa otetaan huomioon esiopetuksen antamat valmiudet. Esi- ja perusopetuksesta rakennetaan ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Alimpien vuosiluokkien opetuksen erityisenä tehtävänä on kehittää valmiuksia myöhempää työskentelyä ja oppimista varten. Vuosiluokat 8 9 muodostavat perusopetuksen päättövaiheen, jonka tehtävänä on myös ohjata oppilasta jatko-opintoihin ja kehittää valmiuksia toimia yhteiskunnassa ja työelämässä. Mikäli yhdysluokkaopetuksessa yhdysluokan eri vuosiluokilla on joissakin oppiaineissa erilaiset viikkotuntimäärät, oppiaineiden vuosiviikkotunnit voidaan myös jakaa osiin ja siten tasata oppiaineiden opetustunnit. 2.5 Tuntijako TUNTIJAKO LUOKILLA 1-9 / Toholammin perusopetus LUOKKA / OPPIAINE 1 2 3 4 5 6 7 8 9 YHT Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 3 3 4 42 A1-kieli 2 2 2 2 3 3 2 16 B1-kieli 2 2 2 6 Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö- ja luonnontieto 1 2 3 3 9 Biologia ja maantieto 2 1 2 2 3 10 Fysiikka ja kemia 1 1 2 3 2 9 Terveystieto 1 1 1 3 Uskonto 1 1 1 1 2 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi 1 2 2 3 2 10 Musiikki 1,5* 1* 2* 2* 2* 2* 1 11,5 Kuvataide 1,5* 1* 2* 2* 2* 2* 1 0,5 12 Käsityö 2* 2* 2* 2* 2* 2* 3 15 7

Kotitalous 3 3 Oppilaanohjaus 0,5 0,5 1 2 Valinnaiset aineet 6 6 12 ATK 0,5 0,5 Hyv. oppilaan tuntimäärä Sivistysltk. 17.2.2009 11 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 1.- 2. luokalla oppiaineiden välinen tuntijako joustaa kokonaisopetuksen suunnitelman mukaisesti *1.-6. luokilla taito- ja taideaineiden tuntimäärät voidaan määritellä koulukohtaisesti kokonaistuntimäärän puit- 8

3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Oppimiskäsitys Oppiminen on tavoitteellista opiskelua erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja toisten oppilaiden kanssa. Oppimis- ja työskentelytavat ovat elinikäisen oppimisen välineitä. Uusien tietojen ja taitojen oppiminen on prosessi, joka perustuu aikaisemmin opittuun. Oppilaan omalla aktiivisuudella on tärkeä merkitys uuden asian oppimisessa. Opetuksessa huomioidaan oppilaiden erilaiset tavat oppia. 3.2 Oppimisympäristö Opiskelu ja oppiminen tapahtuvat fyysisessä, psyykkisessä ja sosiaalisessa oppimisympäristössä. Oppimisympäristö tukee paitsi oppilaan kasvua ja oppimista myös opettajan ja oppilaan välistä sekä oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta. Oppimisympäristö on turvallinen ja tukee oppilaan terveyttä. Myönteisen oppimisympäristön ylläpitäminen kuuluu sekä opettajalle että oppilaalle. Fyysiseen oppimisympäristöön kuuluvat erityisesti koulun rakennukset ja tilat sekä opetusvälineet ja oppimateriaalit. Siihen kuuluvat lisäksi muu rakennettu ympäristö ja ympäröivä luonto. Opiskelutilat ja -välineet suunnitellaan ja järjestetään siten, että ne mahdollistavat monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Fyysisen oppimisympäristön esteettisyyteen ja viihtyvyyteen kiinnitetään huomiota. Psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön muodostumiseen vaikuttavat yksittäisen oppilaan kognitiiviset ja emotionaaliset tekijät sekä vuorovaikutukseen ja ihmissuhteisiin liittyvät tekijät. 3.3 Toimintakulttuuri Toimintakulttuuriin kuuluvat kaikki koulun viralliset ja epäviralliset säännöt, toiminta- ja käyttäytymismallit sekä arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyön laatu perustuu. Toimintakulttuuriin kuuluu myös oppituntien ulkopuolinen koulun toiminta kuten juhlat, teemapäivät sekä erilaiset tapahtumat. Koulun kasvatustavoitteiden ja arvojen sekä aihekokonaisuuksien tulee konkretisoitua toimintakulttuurissa. Tavoitteena on toimintakulttuuri, joka on avoin ja vuorovaikutteinen sekä tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa. Myös oppilaalla on mahdollisuus osallistua koulun toimintakulttuurin luomiseen ja sen kehittämiseen. Kouluissa laaditaan vuosittain työsuunnitelma opetussuunnitelmaan perustuen. Sen toteutumista arvioidaan perusopetuksen laatukriteereiden pohjalta kulloisenkin painopistealueen mukaan. 9

3.4 Opetusmenetelmät ja työtavat Opettaja valitsee ja suunnittelee opetusmenetelmät ja työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Opetuksessa käytetään monipuolisesti eri opetusmenetelmiä ja työtapoja oppilaiden erilaiset oppimistavat, ikä ja kehitysvaihe huomioiden. Suunnittelussa hyödynnetään eri aistikanavien käyttöä ja opetusta konkretisoidaan mahdollisuuksien mukaan. Opettaja huomioi erilaiset oppijat. Ensisijainen keino tukea oppilasta on eriyttäminen, jolla vaikutetaan oppimismotivaatioon. Opettajien keskinäinen yhteistyö sekä yhteistyö huoltajien, muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden kanssa tukee eriyttämistä. 10

4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppilaan tarvitsema tuki jaetaan kolmiportaisesti yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Jokainen opettaja huolehtii oman luokkansa tai aineensa kohdalta oppilaiden edistymisestä ja tuen tarpeista. Alakoulujen tuen toimintakaavio on liitteenä 1 ja Kuusiston koulun toimintakaavio on liitteenä 2. Varhainen puuttuminen on tuen tarjoamista lapsen varhaisvuosina sekä mahdollisimman nopeasti ongelmien ilmaannuttua missä tahansa vaiheessa lapsen tai nuoren koulupolkua. Käytettävät tukitoimet perustuvat kehitysriskien tuntemiseen, kehityksen tarkkaan havainnointiin ja arviointiin. Tavoitteena on, että lapsen varhaisvuosina tehdyillä havainnoilla ja tukitoimilla pystytään puuttumaan varhain ja tehokkaasti mahdollisiin ongelmiin sekä pysäyttämään niiden syveneminen ja pitkittyminen. Kaikissa tapauksissa ongelmiin puuttuminen ja tukitoimet suunnitellaan sekä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa sekä moniammatillisesti. Huoltajiin otetaan yhteyttä välittömästi huolen herätessä. Huoltajiin ollaan yhteydessä kaikkia tuen päätöksiä tehtäessä. Tuen tarpeen ilmaantuessa ensimmäisenä otetaan käyttöön yleinen tuki. Kun yleinen tuki ei tunnu enää riittävän, opettaja keskustelee oppilaan ja huoltajien sekä muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Yläkoulussa aineenopettaja keskustelee ensin luokanohjaajan kanssa ja he yhdessä kartoittavat muiden oppiaineiden tilanteen. Tämän jälkeen tehdään pedagoginen arvio (liite 3), johon osallistuvat luokanopettaja tai aineenopettajat ja luokanohjaaja sekä tarvittaessa erityisopettaja. Oppilaan tilanne todetaan oppilashuoltoryhmässä ja päätetään oppimissuunnitelman (liite 4) laatimisesta. Oppimissuunnitelman laadinnassa ovat mukana oppilas ja huoltajat, luokanopettaja tai aineenopettaja(t) ja luokanohjaaja, erityisopettaja sekä oppilaanohjaaja. Tukitoimia määriteltäessä käytetään apuna tehostetun tuen valikkoa (liite 5). Oppimissuunnitelmapalaverissa päätetään, milloin tavoitteiden saavuttamista ja suunnitelman toimivuutta arvioidaan sekä kuka kutsuu palaverin koolle. Seurantajakson jälkeen tuen tarvetta arvioidaan ja päätetään tehostetun tuen lopettamisesta, jatkamisesta tai laajentamisesta tai esitetään siirtymistä erityiseen tukeen. Erityistä tukea varten laaditaan moniammatillisesti pedagoginen selvitys (liite 6), jonka jälkeen voidaan tehdä erityisen tuen päätös. Sivistysjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen. Tämän jälkeen oppilaalle tulee laatia HOJKS (liite 7). 4.1 Yleinen tuki Jokaisen oppilaan oikeus on saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä. Opetuksessa otetaan huomioon kaikkien oppilaiden edellytykset ja tarpeet. Välittäminen, huolenpito ja myönteinen ilmapiiri kouluyhteisössä edistävät oppilaan kehitystä ja tukevat hyvää oppimista. Erityistä huomiota kiinnitetään oppilaan oppimisen valmiuksiin ja mahdollisuuteen ottaa vastuuta omasta opiskelusta, sen suunnittelusta, tavoitteenasettelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Vastuu yleisen tuen antamisesta kuuluu opettajalle. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden asiantuntijoiden yhteistyönä ja vuorovaikutuksessa oppilaan ja huoltajan kanssa. Yleisen tuen muotoja ovat esimerkiksi eriyttäminen, opettajien yhteistyö, joustavat opetusryhmät, tukiopetus, osa- 11

aikainen erityisopetus ja avustajan käyttö. Tarvittaessa oppilaalle voidaan laatia myös oppimissuunnitelma. 4.2 Tehostettu tuki Tehostetun tuen avulla tuetaan oppimista ja kasvua sekä ehkäistään oppilaan oppimiseen, sosiaaliseen vuorovaikutukseen tai kehitykseen liittyvien ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostettua tukea annetaan, kun yleinen tuki ei enää riitä, oppilas tarvitsee säännöllisesti tukea tai samanaikaisesti useita eri tukimuotoja. Tehostettu tuki rakentuu yleisille tukikäytänteille. Opetus riittävine tukitoimineen järjestetään oppilaan lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä aina kun se on mahdollista. Tehostetun tuen aikana tarvitaan lapsen kehitystasosta ja tarpeista lähtevää toiminnallista ryhmä- ja yksilöohjausta sekä lapsen oppimisvalmiuksien tietoista tukemista. Perusopetuksessa on yhtälailla tärkeää huolehtia lapsen mahdollisuuksista onnistumisen kokemuksiin niin oppimisessa kuin ryhmän jäsenenäkin ja tukea oppilaan myönteistä käsitystä itsestä ja koulutyöstä. Opetusjärjestelyjen tulee olla joustavia ja ne koostuvat monimuotoisesta eriyttämisestä, tiimi- ja samanaikaisopetuksesta ryhmäjakoineen, tukiopetuksesta ja osa-aikaisesta erityisopetuksesta. Tehostetun tuen vaiheessa ei oppiaineiden oppimääriä yksilöllistetä. Tehostetun tuen suunnittelun ja seurannan välineenä on tehostetun tuen valikko (liite 5). Tuen tarvetta seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Mikäli oppilaan tilanteessa tapahtuu muutoksia, oppimissuunnitelma tarkistetaan vastaamaan oppilaan tuen tarvetta. Pedagoginen arvio Pedagoginen arvio tehdään, kun huoli oppilaasta herää ja kun yleisen tuen keinoja on jo kokeiltu ja koetaan, että ne eivät enää riitä. Pedagogisen arvion tekevät aineenopettajat tai luokanopettajat yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Tarvittaessa he voivat käyttää apunaan erityisopettajaa. Arvioon perustuen tehostetun tuen aloittaminen ja järjestäminen tulee käsitellä moniammatillisesti oppilashuoltotyössä. Tuen tarpeen vähentyessä, tehdään uudelleen pedagoginen arvio, jolloin voidaan palata yleisen tuen piiriin. Pedagogisen arvion kaavake on liitteenä 3. 4.3 Erityinen tuki Erityinen tuki aloitetaan, kun tehostettu tuki ei riitä. Erityinen tuki tarjoaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmallista tukea, jolloin oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskoulun jälkeen. Erityisenä tukena oppilaalle voidaan antaa erityisopetusta joko kokoaikaisesti tai osa-aikaisesti, avustajaohjausta sekä tarpeelliseksi katsottuja terapia- tai muita tukipalveluja. Oppimäärien yksilöllistäminen ja opetusjärjestelyt määritellään erityisen tuen päätöksessä. Tarkemmat sisällöt eritellään henkilökohtaisen opetuksen järjestämisen suunnitelmassa eli HOJKS:ssa (liite 7), joka laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa pedagogisen selvityksen (liite 6) pohjalta. Erityisen tuen piiriin kuuluvat suoraan pidennetyn oppivelvollisuuden oppilaat sekä vaikeimmin vammaiset ja sairaat oppilaat sikäli kuin heillä on yksilöllistettyjä oppimääriä tai 12

opiskelu tapahtuu toiminta-alueittain. Kaikki oppilaat, joilla on yksikin aine yksilöllistetty, kuuluvat siinä aineessa erityisen tuen piiriin. Pedagoginen selvitys Ennen kuin erityinen tuki voidaan ottaa käyttöön, laaditaan oppilaasta ja hänen oppimisedellytyksistään moniammatillisesti pedagoginen selvitys (liite 6). Selvityksessä todetaan oppilaan vahvuudet ja yksilölliset tukitarpeet, siinä esitetään millaista tehostettua tukea oppilas on saanut ja arvio siitä, millaisia pedagogisia ja oppilashuollollisia järjestelyjä jatkossa tarvitaan oppilaan oppimisen ja kasvun tukemiseksi. Tarvittaessa pedagogista selvitystä voidaan täydentää muilla lausunnoilla (esimerkiksi psykologinen tai lääketieteellinen tutkimus tai sosiaalinen selvitys). Pedagogisen selvityksen laadinnasta vastaa luokanopettaja tai aineenopettaja yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Mikäli yksilöllistettävien oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin muuttaa, tehdään uusi pedagoginen selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös. Päätös erityisestä tuesta Päätös erityisestä tuesta tehdään pääsääntöisesti vasta yleisen ja tehostetun tuen toimenpiteiden jälkeen. Ennen erityisen tuen päätöstä tulee neuvotella huoltajan kanssa. Jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella oppilaan opetusta ei voida vamman, sairauden, kehityksen viivästymän tai tunne-elämän häiriön tai vastaavan vuoksi antaa muuten, tulee erityisen tuen päätös tehdä ilman pedagogista selvitystä ja aiemmin annettua tehostettua tukea. Erityisen tuen päätös on määräaikainen hallintopäätös, joka pohjautuu pedagogiseen selvitykseen. Hallintopäätöksen tekee sivistysjohtaja. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan koulupaikasta tai muusta opetuksen järjestämispaikasta, resursseista (avustaja, oppilashuoltopalvelut) ja tarvittaessa myös yksilöllisestä oppimäärästä yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Mikäli oppilas ei pysty suoriutumaan edes yksilöllisin tavoittein, voidaan hänet vapauttaa kyseisestä oppiaineesta ja järjestää hänelle muuta opetusta tai toimintaa. Tästä on tehtävä hallintopäätös. Ellei oppilaalla ole enää tarvetta erityiseen tukeen tai tuen tarve muuttuu, laaditaan pedagoginen selvitys uudelleen. Tämän pohjalta sivistysjohtaja tekee hallinnollisen päätöksen erityisen tuen lopettamisesta tai laajentamisesta muihin oppiaineisiin. Jos erityinen tuki lopetetaan, siirrytään takaisin tehostettuun tukeen ja oppimissuunnitelma tehdään uudelleen. Erityisen tuen tarve kartoitetaan pedagogisen arvion avulla ainakin toisen luokan lopulla ja ennen seitsemännelle luokalle siirtymistä. 4.4 Yksilölliset suunnitelmat 4.4.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea ja sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. 13

Yleisen tuen piirissä oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää lahjakkaiden tai tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen suunnittelussa. Oppimissuunnitelma voidaan laatia opettajan harkinnan mukaan niille oppilaille, joiden opettaja katsoo hyötyvän suunnitelmasta. Yleisen tuen piirissä käytetään tehostetun tuen oppimissuunnitelmaa soveltuvin osin. Tehostettua tukea järjestetään oppilaan kehitystason ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Oppimissuunnitelma laaditaan, kun yleinen tuki ei enää riitä ja oppilaalle on moniammatillisesti oppilashuollossa päätetty aloittaa tehostettu tuki. Oppilaalle järjestettävä tehostettu tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelmaan kirjataan mm. oppilaan taustatiedot, nykyinen tilanne, opetuksen suunnittelu ja seuranta- tai arviointipalaverin ajankohta. Mikäli oppilas on samanaikaisesti erityisen ja tehostetun tuen piirissä, voidaan myös tehostettu tuki kirjata henkilökohtaiseen opetuksen järjestämistä koskevaan suunnitelmaan (HOJKS). Alakoulussa oppimissuunnitelman laadintaan osallistuvat oppilas, huoltajat, luokanopettaja sekä erityisopettaja. Lisäksi kuudennen luokan oppilaiden kevään arviointipalaveriin kutsutaan myös yläkoulun edustaja mukaan. Kutsu lähetetään yläkoulun rehtorille, jonka osoittama henkilö palaveriin osallistuu. Yläkoulussa oppimissuunnitelman laativat oppilas, huoltajat, luokanvalvoja, aineenopettaja, oppilaanohjaaja sekä erityisopettaja. Luokanvalvoja tai luokanopettaja kutsuu palaverin koolle oppimissuunnitelman laatimista varten. Erityisopettaja huolehtii oppimissuunnitelman kirjaamisesta. Oppimissuunnitelman kaavake on liitteenä 4. 4.4.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma Jokaiselle erityisen tuen piiriin otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämisen suunnitelma (HOJKS, liite 7). Suunnitelman laativat oppilas, huoltajat, oppilaan opetuksesta vastaavat opettajat, erityisopettaja sekä tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan muita oppilashuollon asiantuntijoita. Erityisopettaja kutsuu palaverin koolle HOJKS:n laatimista varten sekä kirjaa suunnitelman. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään oppilaalle aiemmin tehtyä oppimissuunnitelmaa. HOJKS on määräaikainen pedagoginen asiakirja. Suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. HOJKS sisältää oppilaan oppimiseen ja kehitykseen liittyvät tavoitteet, pedagogiset menetelmät sekä muut tarvittavat tukitoimet. Arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka on asetettu oppilaan HOJKS:ssa. Oppilaan opiskellessa yksilöllistettyjen oppimäärien mukaan merkitään oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio tähdellä (*) ja mainitaan yksilöllistettyjen oppiaineiden oppimäärästä todistuksen lisätietuoja-kohdassa. Oppilaan tuen tarpeen, opetuksen sisältöjen ja tavoitteiden muuttuessa HOJKS tulee päivittää ajan tasalle vähintään kerran vuodessa. 14

5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Tukiopetuksella tarkoitetaan oppilaan opetuksen eriyttämistä yksilöllisillä tehtävillä, ajankäytöllä ja ohjauksella. Opettajan velvollisuus on tarjota tukiopetusta heti, kun oppimisvaikeudet havaitaan. Ennen kuin oppilas menestyy heikosti oppiaineessa tai aineryhmässä, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetus kuuluu yleisen, tehostetun ja erityisen tuen piiriin. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti kyseisen aineen opettaja, mutta myös oppilas tai huoltaja voi esittää toiveen tukiopetuksesta. Vastuu tukiopetuksen sisällöstä on kyseisen aineen opettajalla, mutta tukiopetusta voivat antaa myös muut opettajat. Oppilaita kannustetaan ja tuetaan tiedostamaan omaa oppimistaan ja hakeutumaan tarvittaessa itse tukiopetukseen. Tukiopetus järjestetään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajan kanssa. Huoltajalle annetaan tietoa tukiopetusjärjestelystä sekä palautetta sen etenemisestä. Tukiopetusta järjestetään niin usein ja laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetus annetaan pääsääntöisesti oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien ulkopuolella. 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikaista erityisopetusta annetaan perusopetuksen yhteydessä oppilaille, joilla on vaikeuksia oppimisessa tai koulunkäynnissä. Tällaisia vaikeuksia ovat puheen ongelmat, lukemisen ja/tai kirjoittamisen ongelmat, joihinkin oppiaineisiin liittyvät vaikeudet, motoriset vaikeudet, keskittymisvaikeudet, aistitoimintojen ongelmat ja vaikeudet sosiaalisessa vuorovaikutuksessa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa kaikissa kolmessa tuen vaiheissa oleville oppilaille. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä oppimisvaikeuksien syntymistä sekä tukea ja auttaa yksilöllisesti kaikkia oppilaita saavuttamaan perusopetuksessa vaadittavat perustiedot ja taidot. Osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan yhdessä erityisopettajan ja luokanopettajan/ aineenopettajan kanssa. Tarvittaessa mukana on myös muita asiantuntijoita sekä huoltajat. Osa-aikaista erityisopetusta järjestetään joustavasti samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöopetuksena. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä opettajien ja tarvittaessa muun oppilashuoltohenkilöstön kanssa tukea tarvitsevat oppilaat. Osa-aikaista erityisopetusta pyritään järjestämään yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. 5.1.3 Erityisopetus Jos oppilaan opiskelu muun opiskelun yhteydessä ei ole mahdollista tai oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, on opetus järjestettävä osin tai kokonaan erityisopetuksessa / erityisopetuksen ryhmässä. Päätöksen erityisopetuksesta tekee sivistysjohtaja erityisen tuen päätöksen yhteydessä. Tavoitteena on järjestää jokaiselle oppilaalle hänen 15

kasvuaan ja kehitystä tukeva koulumuoto yhteistyössä oppilaan, huoltajien ja eri asiantuntijoiden kanssa, mikäli mahdollista. Oppilaan tarpeet kartoitetaan aina yksilöllisesti ja vasta sen jälkeen tehdään päätös oppilaan koulupaikasta. Lähikoulu on aina ensisijainen vaihtoehto. voi saada erityisopetusta yhdessä tai useammassa oppiaineessa. Jos tuen järjestäminen lähikoulussa ei ole mahdollista, voidaan oppilas sijoittaa Pikku Hermannin harjaantumisopetukseen tai muuhun tarkoituksenmukaiseen kouluun. Pikku Hermannin harjaantumisopetuksessa voivat opiskella esim. oppilaat joilla on kehitysviivästymä, kehitysvamma, autismi, kielihäiriö tai oppimisvaikeus. Harjaantumisopetuksessa tavoitteita ovat yksilöllisen oppimisen turvaaminen, kommunikointitaitojen kartuttaminen, motorisen kehityksen edistäminen sekä sosiaalisuuden, omatoimisuuden ja itsenäistymisen lisääminen. Harjaantumisopetuksen menetelmät ja oppimäärät ovat yksilöllisiä oppilaan tarpeen mukaan. Menetelmiä ovat mm. strukturoitu opetus, korvaavat kommunikointimuodot, joustavat yksilölliset lukemaan opettamisen menetelmät sekä oppiainekokonaisuudet, mm. orientoitumisaineet. Opetuksen sisällöt seurailevat yleisopetuksen linjoja kuitenkin niin, että oppilaan kehitystaso ja hänen edellytykset huomioidaan oppiaineiden valinnassa, sisältöjen laajuudessa ja/tai opetusjärjestelyissä. 5.1.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Ensisijaisena tavoitteena on tukea opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen ei ole mahdollista, yksi tai useampi oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät ole yksilöllistämisen perusteita, vaan näissä tilanteissa oppilasta on tuettava soveltuvin keinoin. Oppilaalle ja huoltajille selvitetään yksilöllistämisen mahdolliset vaikutukset jatko-opintoihin. Oppiaineen yksilöllistämisen yhteydessä oppilaalle asetetaan haasteelliset ja tavoitetasonsa mukaiset tavoitteet. Kun oppilas opiskelee yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti, oppiaineen numeroarvosana ja sanallinen arvio merkitään tähdellä sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätiedoissa mainitaan lisäksi, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityissä oppiaineissa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppimäärän vapauttamiselle on erityiset perustelut. Muulle kuin tilapäisesti vapautetulle oppilaalle järjestetään muuta ohjattua toimintaa. 5.1.5 Pidennetty oppivelvollisuus Huoltajat voivat hakea pidennettyä oppivelvollisuutta asiantuntijalausuntojen perusteella. Päätöksen oppivelvollisuuden pidentämisestä tekee sivistysjohtaja pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Syitä oppivelvollisuuden pidentämiselle ovat esimerkiksi lapsen vammaisuus, sairaus tai kehityksen viivästymä. Pidennetty oppivelvollisuus alkaa viisi tai kuusivuotiaana ja kestää 11 vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden oppilas kuuluu myös erityisen tuen piiriin ja hänelle tulee laatia HOJKS. Mikäli oppilas ei enää kuulu pidennetyn 16

oppivelvollisuuden piiriin, pidennetty oppivelvollisuus puretaan. Purkupäätöksen tekee sivistysjohtaja pedagogisen selvityksen perusteella. Samalla voidaan purkaa myös erityisen tuen päätös ja siirtyä tehostettuun tukeen. Opetus järjestetään ensisijaisesti lähikoulussa. Ensimmäinen oppivelvollisuusvuosi voidaan järjestää joko päiväkodissa, esiopetusryhmässä tai Pikku Hermannissa. Päiväkoti, esiopetusryhmät ja koulut tekevät yhteistyötä tarpeen mukaan. Lisäksi yhteistyötä tehdään muiden asiantuntijoiden kanssa tapauskohtaisesti. Sivistysjohtaja kuulee lasta ja huoltajia päätösten teossa sekä esittelee erilaiset tavat, joiden mukaan pidennetty oppivelvollisuus voidaan järjestää ja kertoo valinnan vaikutukset. Lähikoulussa oppilaalle tarjotaan erityistä tukea HOJKS:ssa määriteltyjen tavoitteiden mukaan. Pikku Hermannissa käytetään lisäksi oppiainekokonaisuuksia. 5.1.6 Toiminta-alueittain opiskelu Vaikeimmin kehitysvammaisten, muulla tavoin vammaisten tai vakavasti sairaiden oppilaiden opetus järjestetään toiminta-alueittain, mikäli oppilas ei pysty opiskelemaan oppiaineittain. Sivistysjohtaja päättää toiminta-alueittain opiskelemisesta erityisen tuen päätöksessä. Toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet. Tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti oppilaan kasvua ja kehitystä. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä edistymisen seuranta ja arviointi kuvataan HOJKS:ssa. Arviointi annetaan aina sanallisena. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan kehon hahmotuksen vahvistaminen sekä kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittyminen. Motorisia taitoja harjoitellaan monipuolisesti arjen eri tilanteissa. Opetus sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutuksen tukeminen. Lisäksi tavoitteena on, että oppilaalle löydetään tapa kommunikoida, ilmaista itseään ja ymmärtää muita. Tarvittaessa käytetään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää mm. kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja harjoitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana. Sosiaalisten taitojen opetus sisältää sosiaalisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen harjoittelua myönteisessä oppimisilmapiirissä. ta kehutaan, kannustetaan ja annetaan onnistumisen elämyksiä. Oppilaan itsetuntemusta ja motivaatiota tuetaan. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään eri aistejaan ympäristön hahmottamisessa. Opetus tukee oppimisen, muistamisen ja ajattelemisen kehittymistä. Opetus sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista. 17

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan osallistumista ympäristönsä toimintaan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetus sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa. Edellä kuvattujen osa-alueiden suunnittelussa voidaan tehdä yhteistyötä eri asiantuntijoiden kanssa. Käytettävät menetelmät valitaan kunkin oppilaan tarpeen mukaan ja ne määritellään oppilaan HOJKS:ssa. Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä kuvataan osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Opetuksessa ollaan yhteistyössä kotien kanssa. Huoltajilla on mahdollisuus osallistua koulun kasvatustyön tavoitteiden asettamiseen, suunnitteluun ja arviointiin yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa. Kodin ja koulun yhteistyöllä tarkoitetaan koulun henkilöstön, oppilaan ja huoltajien välistä vuorovaikutusta. Lähtökohtana yhteistyölle on lapsen ja nuoren tarpeisiin vastaaminen, huolenpito, oikeudenmukaisuus ja vastuu. Tavoitteena on tukea jokaisen lapsen ja nuoren tervettä kasvua, kehitystä ja oppimista. Toimintatapoja yhteistyöhön kodin ja koulun välillä: avoin ja aktiivinen tiedottaminen sähköinen yhteydenpito (Wilma) molempiin suuntiin tapahtuva välitön yhteydenpito, perusperiaatteina avoimuus, rehellisyys, luottamuksellisuus ja toisen kunnioittaminen keskustelut ja neuvottelut huoltajien ja opettajien välillä, arviointikeskustelut vanhempainillat, -tapaamiset, luokkaillat avointen ovien päivät erilaiset teema- ja liikuntapäivät, retket, leirikoulut ja juhlat vanhempainyhdistystoiminnan kehittäminen ja käynnistäminen yhteistyössä koulun kanssa Tiedottamisesta vastaavat rehtorit, luokanopettajat, -ohjaajat, aineenopettajat, erityisopettajat, koulukuraattori ja -terveydenhoitaja. Yleisestä tiedottamisesta huolehtii se, jonka vastuualueeseen asia kuuluu. Huolen herätessä, ongelma- tai kurinpitotilanteissa yhteydenoton kotiin tekee se koulun aikuinen, joka kussakin tilanteessa on tarkoituksenmukaisin. Luokanopettaja ja ohjaaja vastaavat poissaolojen seurannasta. Yhteistyöhön liittyvissä ongelmatilanteissa käytetään varhaisen puuttumisen toimintamallia ja dialogisia menetelmiä, joista on laadittu omat ohjeistot. Mikäli yhteistyö opettajan ja huoltajien välillä ei toimi, huoltajat voivat ottaa yhteyttä ensin rehtoriin ja tarvittaessa sivistysjohtajaan. 18

5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tavoitteena on onnellinen, itseensä luottava ja muutoksiin sopeutuva ihminen. Se edellyttää, että jokainen saa riittävästi ja tarvitsemaansa ohjausta kaikissa elämänvaiheissa. Perusopetuksen oppilaanohjauksen tavoitteena on, että oppilas saa riittävät tiedot ja taidot, jotka tukevat hänen omia opiskeluvalmiuksiaan, sosiaalista kypsymistään sekä kehittymistään ura- ja elämänsuunnittelussa. Tavoitteena on, että ohjauksen tuella oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia ratkaisuja, jotka koskevat opiskelua, koulutusta, arkielämää ja elämänuraa. Ohjausta antavat kaikki oppilaan kanssa vuorovaikutuksessa olevat tahot. Ohjaus on oppilaan tarpeista lähtevää ja tasa-arvoista. Se huomioi yhteiskunnan ja seutukunnan tarpeet. Ohjauksen avulla turvataan, että jokainen löytää oman paikkansa elämässä. Ohjaus tukee oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista opinto- ja elämänpolun kaikissa vaiheissa. Ohjaus on osa yhteiskunnallista palvelujärjestelmää, joka edistää koulutuksellista tasa-arvoa ja hyvinvointia. Ohjaus on luottamuksellista, rehellistä ja riippumatonta. Ohjaustiedon tulee olla ajankohtaista, monipuolista ja tiedon kriittiseen arviointiin ohjaavaa. Ohjaaja tiedostaa omien, työyhteisönsä ja muun yhteiskunnan odotuksien ja arvojen vaikutukset työhönsä. Tukea annetaan opintopolun kaikissa vaiheissa, erityisesti nivelvaiheissa. Koulu kutsuu koulutulokkaat tutustumaan kouluun jo edellisenä keväänä. Huoltajat kutsutaan vuosittain henkilökohtaisesti keskustelemaan oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista, esim. tiedoista, taidoista, asenteista, kasvatuksen yhteisistä periaatteista ja lapsen koulunkäynnin tukemisesta. Koululla voidaan pitää myös yhteisiä vanhempainiltoja ja luentotilaisuuksia eri teemojen pohjalta. Oppilaiden vanhemmat voivat pitää oppitunteja ja kertoa omista ammateistaan. Luokka voi järjestää opintoretkiä ja muita tilaisuuksia. Yhteistyötä tehdään mm. seurakunnan, 4H-yhdistyksen, kunnan liikuntatoimen ja Toholammin Puhallinorkesterin kanssa. Työelämään tutustuminen Työelämään tutustuminen on läsnä yläkoulussa joka vuositasolla ja alakouluilla mm. vanhempien ammatteihin tutustumisen kautta. TET-toiminta on työpaikalla tapahtuvaa koulunkäyntiä. Tavoitteena on, että työelämä, eri ammatit ja ympäröivä yhteiskunta ja siellä toimiminen ovat esillä koko peruskoulun ajan. TET:ssa ohjausta antavat sekä opinto-ohjaaja, aineenopettaja että työnantajan nimeämä vastuuhenkilö. TET on ensisijaisesti tutustumista työelämään, mutta se on myös tilaisuus oppia. TET:in aikana opitaan tietoja, taitoja ja asenteita. Jokaiselle TET- jaksolle asetetaan tavoitteita, jotka palvelevat oppilaan kouluopintoja, jatko-opintoja, uravalintaa ja yhteiskunnan toiminnan hahmottamista. Ohjaustoiminnasta löytyy tarkempaa tietoa oppilaan ohjauksen suunnitelmasta. 19

5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden tarve määritellään moniammatillisesti yhteistyössä kodin ja koulun kanssa. Avustajan merkitys ja hyöty korostuu varhaisen puuttumisen keinona. Tulkkia ja avustajaa voidaan käyttää osana yleistä, tehostettua ja erityistä tukea. Molempien palveluiden tavoitteena on auttaa oppilasta selviytymään opinnoistaan. Avustajan antaman tuen avulla oppilas oppii ottamaan enemmän vastuuta omasta koulunkäynnistään ja oppimisestaan. Tulkitsemispalvelun keskeisin tehtävä on tukea oppilaan kommunikointia. Avustajan koulutus ja soveltuvuus tehtävään ovat keskeisiä tekijöitä tavoitteellisessa työskentelyssä opettajan työparina. Rehtorit kartoittavat tulkitsemis- ja avustajatarpeen kouluittain ja tekevät esityksen sivistysjohtajalle. Sivistysjohtaja päättää rehtoreita kuultuaan avustajapalveluiden järjestämisestä ja vakinaisten avustajien sijoittelusta eri kouluihin. Rehtori voi palkata määräaikaisen avustajan tarvittaessa puoleksi vuodeksi ja sivistysjohtaja vuodeksi talousarvion sallimissa puitteissa. Rehtorit puolestaan päättävät koulun sisäisistä järjestelyistä. Opettaja vastaa suunnittelusta, opetuksesta ja arvioinnista. Avustaja antaa tukea joko yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle opettajan ohjeiden mukaisesti. 5.2.4. Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetusta tukeva muu toiminta Toholammilla voi olla muun muassa kerho-, aamu- ja iltapäivä- sekä kummi- ja tukioppilastoimintaa. Lisäksi kirjastopalveluita käytetään mahdollisuuksien mukaan. Kerhotoiminta määritellään vuosittain koulukohtaisissa työsuunnitelmissa. Kerhon tavoitteena on tukea kokonaisvaltaisesti oppilaan kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminta on oppilaalle vapaaehtoista. Koulun järjestämiä kerhoja voivat ohjata sekä opettajat että koulun ulkopuoliset ohjaajat. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään sivistyslautakunnan alaisena. Aamuja iltapäivähoitoa järjestetään ennen koulun alkua ja koulun jälkeen sitä tarvitseville 1. ja 2. luokan oppilaille sekä tapauskohtaisesti erityistä tukea tarvitseville. Aamuja iltapäivätoiminnan tarve arvioidaan vuosittain. Aamu- ja iltapäivätoimintaa voidaan järjestää tarpeen ja resurssien mukaan myös kyläkouluilla. Kummioppilastoimintaa voidaan järjestää alakouluissa. Kummioppilastoiminnan tarkoituksena on lisätä yhteistyötä eri luokka-asteilla ja lähentää koulun oppilaita toisiinsa mukavan positiivisen toiminnan kautta. Isompien toivotaan olevan perehdyttäjinä ja esimerkkeinä pienemmille käyttäytymisessä ja koulutyössä. Kummi voi olla myös turva ja leikittäjä välitunneilla. Tukioppilastoiminta on peruskoulun yläluokilla toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaisen tuen ajatukseen. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta sekä turvallista ja kannustavaa ilmapiiriä koulussamme. Tukioppilas on vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön hyväksi ja auttaa muita oppilaita. Tukioppilaina toimivat 8. ja 9. luokkalaiset. Jokaiselta seitsemänneltä luokalta valitaan keväällä kaksi oppilasta tukioppilaiksi. Tukioppilaat koulutetaan tehtävään, siten että yhdeksäsluokkalaiset toimivat tutoreina uusille seitsemäsluokkalaisille tukioppilaille. Tukioppilaiden ohjauksesta vastaa oppilaanohjaaja. 20

5.2.5 Henkilötietojen käsittely, salassapito ja tietojen luovuttaminen Henkilötietojen käsittelyssä lähtökohtana on luottamuksellisuus ja yhteistyö lapsen huoltajan kanssa. Salassapidosta ja tietojen luovuttamisesta säädetään perusopetuslaissa ja laissa viranomaisen toiminnan julkisuudesta. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Mikäli oppilaalla on vaarana perusopetuksen keskeytys tai syrjäytyminen, voidaan järjestää joustavaa perusopetusta. Opetus voidaan toteuttaa esim. pienryhmässä tai yhteistyössä työpaikan kanssa. Joustavaan perusopetukseen siirtyminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja huoltajien kanssa. Siirrosta keskustellaan myös moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Päätöksen joustavasta perusopetuksesta tekee sivistysjohtaja. Keskeisin tavoite on perusopetuksen oppimäärän suorittaminen. Tarkemmat tavoitteet määritellään yksilöllisesti. 5.4 huolto ja turvallisuuden edistäminen 5.4.1 huolto huoltoon kuuluu oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Sillä edistetään oppilaan tasapainoista kasvua ja kehitystä, edistetään välittämisen ja myönteisen vuorovaikutuksen kulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. huollon avulla pyritään ehkäisemään ja tunnistamaan oppimisen esteitä ja oppimisvaikeuksia sekä muita ongelmia riittävän ajoissa sekä puuttumaan niihin. huolto voi toimia oppilaan ohjauksen tukena jatko-opintoihin liittyvissä asioissa. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja työympäristö, suojata mielenterveyttä ja edistää työyhteisön hyvinvointia. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville, ja sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. huollossa pyritään ensisijaisesti tekemään ennaltaehkäisevää työtä. Ennaltaehkäisevää työtä mietitään ja kehitetään koulukohtaisesti oppilashuoltoryhmissä. Sen lisäksi ennalta ehkäisevänä työnä kouluilla voidaan käyttää KiVa-koulu ohjelmaa. huoltotyöstä tiedotetaan huoltajille. Vaikeampia asioita pohditaan moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä, joka kokoontuu jokaisella koululla säännöllisesti. huoltoryhmissä sovitaan kulloiseenkin tilanteeseen vastuuhenkilö, joka vastaa suunnitelmien toteutuksesta. Tehtäviä jaetaan kunkin ammattiin kuuluvien osaamisalueiden mukaan. Alakouluilla kokoontuvat sekä pienempi oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat erityisopettaja, rehtori, luokanopettajat sekä koulukuraattori, että isompi oppilashuoltoryhmä, johon kuuluvat edellisten lisäksi kouluterveydenhoitaja, perheneuvolan työntekijä sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. huoltoryhmät kokoontuvat kaikilla kouluilla säännöllisesti. Isot oppilashuoltoryhmät on kuitenkin pidettävä vähintään kerran syksyllä ja kerran keväällä. huoltoryhmien kokoonkutsujina toimivat erityisopettajat. 21

Yläkoulun oppilashuoltoryhmä kokoontuu pääsääntöisesti kerran kuussa ja siihen kuuluvat erityisopettaja, rehtori, oppilaanohjaaja, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja ja tarvittaessa Kokkolan (Ullavan) edustaja, oppilaan oma luokanvalvoja tai aineenopettaja, perheneuvolan edustaja sekä sosiaalityöntekijä. Tämän lisäksi pedagogisten arvioiden käsittelyä varten voidaan kutsua koolle pienempi oppilashuoltoryhmä. huoltoryhmän kokoonkutsujana toimii oppilaanohjaaja. Oppilaan asioiden käsittelyn lähtökohtana on luottamuksellisuus ja avoin yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa. huoltotyössä yksittäistä oppilasta koskevien asioiden käsittelyssä voivat olla läsnä vain ne henkilöt, joiden tehtäviin oppilaan asian käsittely välittömästi kuuluu. Huoltajan kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua myös muita tarvittavia tahoja. huoltoryhmässä erityisopettaja kirjaa asian vireille panijan, aiheen, päätetyt jatkotoimenpiteet ja niiden perustelut, asian käsittelyyn osallistuneet sekä sen, mitä tietoja ja kenelle oppilaasta on annettu. ta koskevat tiedot ovat salassa pidettäviä. Koulukohtaisten oppilashuoltoryhmien lisäksi kerran vuodessa kokoontuvat kaikkien koulujen yhteinen oppilashuoltoryhmä sekä oppilashuollon ohjausryhmä. Kaikkien koulujen yhteisessä oppilashuoltoryhmässä käsitellään lähinnä 6-7 nivelvaiheeseen liittyviä asioita ja siirretään tietoa alakoulusta yläkouluun siirtyvistä oppilaista. Tämän ryhmän koollekutsujana toimii oppilaanohjaaja, jonka lisäksi ryhmään kuuluvat rehtorit, erityisopettajat, kuudensien luokkien opettajat ja koulukuraattori. huollon ohjausryhmään kuuluvat sivistysjohtaja, rehtorit, sosiaalityöntekijä, päivähoidon johtaja, koulukuraattori, terveydenhuollon edustaja, perheneuvolan edustaja, erityisopettajat sekä oppilaanohjaaja. Ohjausryhmä kokoontuu toukokuussa ja sen koollekutsujana toimii sivistysjohtaja. Ohjausryhmä päivittää oppilashuollon strategiaa ja määrittelee painopistealueet toimintakausittain. Lisäksi oppilashuollon ohjausryhmä ohjaa, seuraa ja arvioi koulujen oppilashuollon toteutumista. Rehtorit vastaavat tiedottamisesta koulun henkilökunnalle. Tarpeen mukaan pidetään yhteyttä myös muihin koulun ulkopuolisiin asiantuntijoihin, joita voivat olla oppilasta hoitavat ja tutkivat asiantuntijat tai perheen kanssa muuten yhteistyötä tekevät tahot. Kunnan lastensuojelun sosiaalityöntekijä on mukana lastensuojeluun liittyvissä asioissa. Lapseen liittyvän huolen kasvaessa voidaan konsultoida lastensuojelua mainitsematta lapsen nimeä. Jokaisella työntekijällä on velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus, kun huoli lapsen kehityksen tai kasvun vaarantumisesta on niin suuri, että muutos lapsen tilanteeseen pitää saada nopeasti eivätkä omat keinot enää riitä. Vaihtoehtoisesti voidaan tehdä yhdessä huoltajien ja lapsen kanssa pyyntö lastensuojelutarpeen arvioinnista. Toholammin kouluilla on oma koulupoliisi, jonka kanssa tehdään yhteistyötä tarpeen mukaan. Kurinpitoasioissa toimitaan tapauskohtaisesti opettajan, opettajakunnan tai rehtorin harkinnan mukaan. Kurinpidollisista asioista ilmoitetaan huoltajille. Jos kurinpidolliset ongelmat toistuvat, viedään asia oppilashuoltoryhmään, jossa sovitaan jatkotoimenpiteistä. Tarvittaessa ollaan myös yhteydessä poliisiin. Tupakan, alkoholin ja päihteiden käyttöön puututaan välittömästi ja niiden käyttöä pyritään ennaltaehkäisemään eri oppiaineiden sisällä. Jokainen opettaja kirjaa ja seuraa poissaoloja sekä mahdollisuuksin mukaan hyödyntää 22

Wilma-ohjelmaa. Luvattomista poissaoloista ollaan yhteydessä huoltajiin ja tarvittaessa asiaa käsitellään oppilashuoltoryhmässä. Kouluruokailu Kouluruokailu toteutetaan lain edellyttämällä tavalla. Oppilaille tarjotaan terveellinen ja maksuton ateria jokaisena koulupäivänä. Tavoitteena on tukea oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä sekä opettaa hyviä tapoja. Koulukuljetukset Kuljetuksen järjestäjällä on vastuu koulukuljetusten turvallisuudesta. Ohjeet koulukuljetuksissa käyttäytymisestä voidaan antaa koulussa. Kuljetusoppilaiden odotusajoille järjestetään ohjattua toimintaa. Koulukuraattori Koulukuraattorin työalueeseen kuuluvat kaikki perusopetuksen koulut sekä lukio. Koulukuraattorin vastaanotto sijaitsee Kuusiston koulun ja lukion tiloissa, mutta hän käy myös muilla kouluilla säännöllisesti. Koulukuraattorin tehtävä on oppilaiden tukeminen keskustelujen, toiminnallisten menetelmien ja ohjauksen avulla. Koulukuraattori auttaa ja tukee oppilaita ja heidän huoltajiaan erilaisissa koulunkäynnin pulmatilanteissa, joiden syynä voivat olla perhevaikeudet, mielenterveyden ongelmat, sosiaalinen sopeutumattomuus, päihteiden käyttö tai toverisuhteet. Kaikista kiusaamistapauksista ilmoitetaan koulukuraattorille ja sovitaan asian eteenpäin viemisestä. Koulukuraattori tekee yhteistyötä huoltajien, oppilaan, koulun henkilökunnan sekä muiden tahojen (esim. perheneuvonta, sosiaalityöntekijät) kanssa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuollon tavoitteena on koko kouluyhteisön hyvinvoinnin ja oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun ja kehityksen tukeminen yhteistyössä oppilaiden, huoltajien, oppilashuollon muun henkilöstön sekä opettajien kanssa. Ongelmien mahdollisimman varhainen havaitseminen, oppilaan auttaminen viipymättä, jatkotutkimusten ja hoidon järjestäminen sekä hoidon ja kuntoutuksen koordinointi ovat myös kouluterveydenhuollon keskeisiä tehtäviä. Henkilökohtaista terveysneuvontaa sisällytetään kaikkiin tapaamisiin, kunkin tarpeen mukaan. Toholammilla kouluterveydenhoitaja tapaa kaikki oppilaat laatusuositusten mukaisesti kerran vuodessa. Kouluterveydenhoitajalla on Kuusiston koulun tiloissa aamuisin avoin vastaanotto Herman Ojalan ja Kuusiston koulun oppilaille. Kyläkouluilla kouluterveydenhoitaja on tavattavissa kerran kuukaudessa. Laaja-alainen terveystarkastus tehdään kolme kertaa peruskoulun aikana, terveydenhoitajan terveystarkastus sekä lääkärintarkastus 1., 5. ja 8. luokalla. Muilla luokilla järjestetään vuosittaiset terveystapaamiset kouluterveydenhoitajan kanssa. Fysioterapeutin ryhtitarkastukset tehdään 4. luokan oppilaille. Psykososiaaliset palvelut Toholammin lapsilla ja nuorilla sekä heidän perheillään on mahdollisuus käyttää perheneuvontapalveluja. Perheneuvonnan henkilökuntaan kuuluvat sosiaalityöntekijä, psykologi, 23