KOHTI LAAJOJA OSAAMISKOKONAISUUKSIA Futurex- ja ERKO -hankkeiden väliaikatuloksia/ Koulutuspäällikkö Heli Trapp/Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea 6.11.2012
MIKSI LAAJAT OSAAMISKOKONAISUUDET? Yksilö: - Tavoite omalla asiantuntijan urapolulla: asiantuntemuksen syventäminen ja/tai laajentaminen - Todistus osaamisesta - Uusimman tutkimustiedon soveltaminen asiantuntija-tehtävässä - Osaamisverkostot Työnantaja: - Kilpailukyky - Markkinointi - Työhyvinvoinnin kasvu - Työssä oppimisen edistäminen - Työkäytäntöjen edistäminen - Työnantajan imago Yliopisto/ammattikorkeakoulu: - Vuoropuhelu tutkimuksen ja käytännön välillä sekä vahvemmat yhteydet työelämään - Yhteiskunnallinen vaikuttavuus lisääntyy - Perusopetus kehittyy - Uusia tutkimusaiheita ja innovaatioita Miksi Koulutuspolitiikka: - Vähemmän turhia tutkintoja - Perustutkintoihin tilaa uusille ylioppilaille - Selkeät polut asiantuntemuksen kehittämiseen maisteritutkinnon jälkeen -? Yhteiskunta: - Kansallisen kilpailukyvyn kasvattaminen - Julkisten palveluiden toimivuus - Työllisyys - Eheämmät ja pidemmät urapolut - Suomalaisen asiantuntemuksen kasvu
LAAJAN OSAAMISKOKONAISUUDEN ELEMENTIT (ERKO-hanke) Tavoitteellinen, pitkäjännitteinen ja laaja-alainen kokonaisuus Saavutettavissa joustavasti vaiheittain olemassa olevaa koulutustarjontaa ja/tai uusia erikoistumisohjelmia hyödyntäen Kolme peruspolkua laajaan osaamiskokonaisuuteen Erikoistumisohjelma Modulaarinen ohjelma tai erilliset moduulit Asiantuntemuksen osoittaminen Kaikissa laatuvarmistettu aiemmin opitun tunnistaminen ja tunnustaminen sekä tieteellinen ja ammatillinen ohjaus
SIJOITTUMINEN KOULUTUSJÄRJESTELMÄÄN Näkökulmia: Vähemmän perustutkintoja täydennyskoulutuksena Mahdollisuus reagoida ketterämmin uusiin haasteisiin Kilpailukyvyn paraneminen eri tasoilla Osaamisen kehittyminen, sen tunnistaminen ja tunnustaminen sekä sujuvampi urakehitys Yhteisymmärrys: 30+op, toteutettu koulutusohjelmana, modulaarisesti ja/tai asiantuntemuksen osoittamisen kautta
LOK-hallinnoinnin tasot, toimijat ja prosessit Hallinnon tasot Hallinnon toimijat Hallinnoitavat prosessit Valtakunnallinen taso LOK-kokonaisuus kriteerit, määrät, laatu; alakohtaiset ratkaisut LOK-kohtainen taso Yliopistot Ammattikorkeakoulut Työelämä Korkeakoulutaso Rooli erikoistumisohjelmien toimivaltaisena päätöksentekijänä Korkeakoulun vastuut ja mandaatit OKM & muut ministeriöt työelämä korkeakoulut (KKA?) korkeakoulut työelämä eri muodoissaan (edunvalvontataso, alakohtaiset järjestöt ja elimet, yksittäiset työnantajat ) yliopistot: johto, tieteenalayksiköt/ tiedekunnat, erillislaitokset ammattikorkeakoulut: johto ja koulutusohjelmat Mitkä LOK/ERKO:t ovat olemassa Palvelutuotanto AHOT modulaarisuus Sisääntulo ja opinto-oikeus LOK-ohjaus Osaamisen osoittaminen ja arviointi Opintohallinto Laadunvarmistus ja -parantaminen Taloushallinto
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Perusedellytys: vaadittava osaaminen on kuvattu ja niistä tiedotetaan hakijoille, opettajille, ohjaajille ja arvioitsijoille. Osaamisen arviointikriteerit ja -menetelmät ovat ennakolta tiedossa. Osaamista tunnistetaan hakuvaiheessa, opiskeluprosessin aikana ja valmentautumisessa näyttöön sekä itse näytössä eli asiantuntijuuden osoittamisessa. Asiantuntijan osaaminen kehittyy koulutuksessa, työssä ja vapaa-aikana. Osaamista tunnistetaan hankintatavasta riippumatta l. osaamista arvioidaan sekä virallinen että epävirallinen ja arkioppiminen huomioiden. Korkeakoulu tunnustaa osaamisen myöntämällä tutkintotodistuksen. AHOTin toiminnan ja tulosten laatua kehitetään osana korkeakoulun laadunhallintajärjestelmää.
OHJAUKSEN YLEISIÄ PERIAATTEITA Tieteellisen ja ammatillisen sekä henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ovat korkeakoulujen tehtäviä ja niillä tulee olla laatukriteerit. Korkeakoulujen tehtävänä on varmistaa, että työpaikka on riittävän rikas oppimisympäristö. Työnjaon selkeys, pelisäännöt ja dialoginen keskustelu eri toimijoiden kesken ovat avainasemassa laadukkaan ohjauksen varmistamiseksi. Henkilökohtaisten opiskelupolkujen ohjaukseen sekä osaamisen osoittamiseen tulee kehittää ratkaisuja, jotka ovat laadukkaita ja taloudellisesti kestäviä.
LAADUNVARMISTUS Asetelma Sovitettava korkeakoulujen järjestelmiin. Sekä yksittäisten LOK:ien että valtakunnallisen järjestelmän laatu täytyy varmistaa. Ominaislaadun peruskriteerit ovat tutkimusperustaisuus, pedagoginen laatu ja työelämärelevanssi. Työelämärelevanssin suhteen laadunvarmistus on mutkikkaampi kysymys. Kysymyksiä Laadunvarmistuksen osapuolet: Riittääkö korkeakoulu? Miten varmistetaan työelämärelevanssi? Tarvitaanko akkreditoijaa? Miten varmistetaan moduulien laatu? Kuinka taata monipuolinen oppimisympäristö? Miten varmistetaan asiantuntemuksen osoittamisen laatu? Kuinka huolehtia uudistumisesta? Tukijärjestelmien toimivuus Päätöksenteko Oppimisympäristöt Rekisteröinti
RAHOITUSMALLIN ELEMENTIT Kehyksen perustamisrahoitus Tutkintojärjestelmään kuuluvan uuden tason kehyksen perustaminen vaatii kertaluonteisen aloitusrahoituksen Perusrahoitus Erikoistumisohjelmien jatkuvuus ja perustoiminnot tulisi rahoittaa osana perusrahoitusta Sisältömoduulit ja/tai ohjelma Sisältömoduulit ja/tai koulutusohjelma ovat hinnoiteltu erikseen Yksilö investoi oman asiantuntijuutensa/osaamisensa kehittämiseen (koulutustili, verovähennys jne.) Työnantaja maksaa osan moduuleista Julkiset rahoituskanavat Alakohtaisesti voi olla tärkeää kanavoida moduulien suunnittelukustannuksiin ja ensimmäisiin toteutuksiin subventiorahoitusta
Jalostamon kysymyksiä 1. On vuosi 2025. Tulet opiskelijaksi laajaan osaamiskokonaisuuteen/erikoistumiskoulutukseen. Kuvaa millainen oppimispolkusi on (miten koulutus toteutuu: esim. koulutuksen kesto ja rakenne, lähijaksot, kehittämistyö, ohjaus ja henkilökohtaistaminen jne.)? 2. On vuosi 2025. Toimit ammattikorkeakoulussa täydennyskoulutuksen suunnittelijana. Kuvaa miten teet yhteistyötä työelämän kanssa? Kuvaa myös miten esittelet koulutusta infotilaisuukissa. 3. On vuosi 2025 ja toimit työssä oppimisen ohjaajana laajassa osaamiskokonaisuudessa - kuvaa minkälaisia tehtäviä sinulla on ja mitä haasteita kohtaat 4. On vuosi 2025. Kuvaa miten laaja osaamiskokonaisuus asemoituu koulutusjärjestelmässä. 5. On vuosi 2025. Laajat osaamiskokonaisuudet ovat kansainvälisestikin niittäneet mainetta laadukkuudesta. a) Mistä laajojen osaamiskokonaisuuksien laatu muodostuu (korkeatasoisuus, vaikuttavuus, EQFM, hyväksiluku, akkreditointi jne.)? b) Ketkä määrittelevät laatukriteerit? Miten laatu varmistetaan?