Kaavoitus ja mittaus 20.1.2010 SELOSTUS TERVEYSTALO, ASEMAKAAVAN JA TONTTIJAON MUUTOS Dnro: 55/2009, 449/2009 Kaavatunnus: 060055 Vireilletulosta ilmoittaminen kuulutus 10.2.2008 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 10.2.2009 Kaupunginhallitus hyväksynyt../.. 2010.. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt../.. 2010.. 1
ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot TERVEYSTALO Asemakaavan muutos koskee: 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan kortteleita 614, 627, 638 ja korttelin 636 tonttia 4 sekä katu- ja puistoalueita. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan korttelin 614 tontti 2, korttelin 636 tontti 15 ja korttelin 638 tontit 3,4,5,6,7,8. (Kortteli 627 ja Muorinpuisto poistuvat. Uusia katuja: Lääkärinkuja, Muorinkuja, Myllypolku ja Vaarinpolku) Asemakaavan muutoksen yhteydessä hyväksytään seuraavat sitovat tonttijaot: 6. eli Pöytäalhon kaupunginosan korttelin 614 tontti 2, korttelin 636 tontti 15 ja korttelin 638 tontit 3, 4, 5, 6, 7 ja 8. Laatija: Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Yhteyshenkilöt: Asemakaava-arkkitehti Terttu-Elina Wainio, puhelin (09) 2719 2353 ja kaavasuunnittelija Riitta Vihanto (09) 2719 2224, Seutulantie 12, 04430 JÄRVENPÄÄ, sähköposti etunimi.sukunimi@jarvenpaa.fi 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Järvenpään keskustan tuntumassa Myllytien, Helsingintien ja Kartanontien rajaamalla alueella. Alueen likimääräinen sijainti on osoitettu yllä olevassa opaskartassa. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on Terveystalo. Kaavamuutoksen keskeisenä tavoitteena on mahdollistaa terveystalon rakentaminen Myllytien 2
terveysaseman tuntumaan korvaamaan nykyiset Vanhankylänniemen ja Myllytien terveysasemat. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 2 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 2 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 3 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 4 2 TIIVISTELMÄ... 4 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2 Asemakaava... 4 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 5 3 LÄHTÖKOHDAT... 5 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 5 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 5 3.1.2 Luonnonympäristö... 5 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 5 3.1.4 Maanomistus... 5 3.2 Suunnittelutilanne... 5 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset... 5 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 6 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 6 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 6 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 6 4.3.1 Osalliset... 6 4.3.2 Vireilletulo... 6 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 7 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 7 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 7 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 7 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen... 7 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 7 4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.1.1 Mitoitus... 8 5.1.2 Palvelut... 8 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 8 5.3 Aluevaraukset... 8 5.3.1 Korttelialueet... 8 5.3.2 Muut alueet... 9 5.4 Kaavan vaikutukset... 10 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön... 10 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön... 10 5.5 Ympäristön häiriötekijät... 10 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 12 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 12 6.2 Toteuttamisen ajoitus... 12 6.3 Toteutuksen seuranta... 12 3
1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Ote Uudenmaan maakuntakaavasta 2. Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv 9.8.2004 64) 3. Voimassa olevat asemakaavat 4. Poistuva kaava 5. Maanomistuskartta 6. Kunnallistekniset verkostot 7. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 8. Terveystalo, viitesuunnitelma liikennejärjestelyistä 9. Terveystalon alueen kaupunkikuvallinen selvitys, vaihtoehdot A, B, C 10. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv 9.8.2008 65), ote 11. Havainnekuvat 12. Tonttijakokartat 13. Asemakaavakartta ja määräykset 14. Asemakaavan seurantalomake 15. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista Terveystalon tilaohjelma ja hankesuunnitelma, ISS Proko Oy, 2008-2009 Terveystalon ympäristön katuverkon ja liikennevalojen toimivuustarkastelu ja alustava yleissuunnitelma FCG Planeko Oy, 2009 Terveystalon ja sen ympäristön kaupunkikuvallinen selvitys, Arkkitehtiryhmä A6, 2009. Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv 9.8.2008 65) 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunginhallitus on käsitellyt hanketta iltakoulussaan 1.12.2008 Kaupunginhallitus 19.1.2009 53, päätös terveystalon sijainnista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 10.2.2009), vireilletulokuulutus 10.2.2009 Asemakaavaluonnos nähtävänä MRL 62, MRA 30 27.5.-25.6.2009 Yleisötilaisuus järjestetty 9.6.2009 Kaupunginhallitus 28.9.2009 Asemakaavaehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 7.10.-5.11.2009 Kaupunginhallitus 15.2.2010 Asemakaavaehdotus uudelleen julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunginhallitus. Kaupunginvaltuusto. 2.2 Asemakaava Korttelin 638 Helsingintien puoleiseen osaan muodostetaan tontti uudelle terveystalolle. Pihlaviston vanhainkodin, Myllytien terveysaseman ja Pikku-Vanhan päiväkodin alue osoitetaan terveyspalvelujen "kampusalueeksi", jonne on tarkoitus sijoittaa monimuotoisia terveydenhuoltoon kohdentuvia toimitiloja sekä ikäihmisten asuntoja ja palvelukeskustiloja. Korttelissa oleva kuusikerroksinen senioritalo osoitetaan vanhuksille ja erityisryhmille tarkoitetuksi asuinkerrostaloksi. Myllytien varrella oleva entinen kauppalanlääkärin talo ja sen pihapiiri suojellaan asemakaavassa. Korttelissa 614 oleva paloaseman tontti osoitetaan asuin-, liike- ja julkisten palvelurakennusten korttelialueeksi ja sen takana oleva kaupungin entinen varikkoalue paikoitustontiksi, jonne on mahdollista rakentaa kaksikerroksinen paikoitustalo ja maanalaista pysäköintitilaa. Terveystaloa varten avataan uusi katuliittymä Helsingintielle ja Myllytien läpiajo katkaistaan terveystalon koillispuolelta. Vaarinpolun ja viereisen tontin 636-4 rajaa tarkistetaan ja kevyen liikenteen siltavaraus Kartanontien yli poistetaan. 4
2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttaminen etenee vaiheittain. Terveystalon rakentaminen ja siihen liittyvien katu- ja pysäköintialueiden toteutus on tarkoitus aloittaa välittömästi, kun kaava saa lainvoiman ja tarpeelliset kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Alustavan aikataulun mukaan terveystalon tulisi olla valmis vuonna 2012. Muilta osin suunnittelualueen toteutuksesta ei ole olemassa tarkempia suunnitelmia eikä aikatauluja. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueen pohjoisosassa sijaitsee Myllytien terveysasema, Pikku-Vanhan päiväkoti, Pihlaviston vanhainkoti, seniori-ikäisille tarkoitettu vuokra-asuinkerrostalo sekä kaksi vanhaa rakennusta, joista toinen on toimistokäytössä ja toisessa toimii kaupungin työterveysasema. Muorinpolun varressa on puurakenteinen asuintalo. Polvipolun ja Vaarinkadun välissä on kaupungin entinen varikkoalue ja Helsingintien varrella on paloasema. Kartanontien varrella on kaksi asuinkerrostaloa. Helsingintien varressa on kioski, joka sijaitsee Muorinpolun katualueella. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue nousee loivasti Polvipolulta pohjoiseen. Alueen korkein kohta (noin +66 mpy) sijaitsee Myllytien terveysaseman tienoilla. Alueen pohjoisosassa kasvaa suuria kuusia ja mäntyjä ryhminä ja yksittäin. Polvipolun ja Myllytien kulmatontilla on säilynyt vanhaa pihakasvillisuutta. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen luoteispuolella on Myllytien työ- ja toimintakeskus, seniori- ja vammaisasuntoja sekä kehitysvammaisten ryhmäkoti ja päivätoimintatilat. Pohjoispuolella on Villa Cooper, joka on suojeltu ja sen vieressä on tyhjä julkiseen rakentamiseen kaavoitettu tontti sekä pientaloasutusta. Itäpuolella on muutama kerrostalo, liikenneasema ja Citymarket-tavaratalo. Etelä- ja länsipuolella on asuinkerrostaloja. 3.1.4 Maanomistus Järvenpään kaupunki omistaa maa-alueet lukuunottamatta korttelin 638 länsiosassa olevaa tilaa 401-2-188, Kartanontien varrella olevaa kerrostalotonttia 636-4 sekä Myllytien varrella olevia pieniä paloja 401-5-225 ja 401-2-171. Terveystalon rakentamisen edellyttämien alueiden lunastaminen kaupungille on vireillä. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Uudenmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2007. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, liite 1. Järvenpään yleiskaava 2020 Yleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutteisena kaupunginvaltuustossa 9.8.2004 ja siinä alue on merkitty julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi (PY) sekä kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK)(tontti 636-4), liite 2. Asemakaava Alueella voimassa olevat asemakaavat ovat vahvistuneet vuosina 1980-1999. Voimassa olevat asemakaavat, liite 3 ja poistuva asemakaava, liite 4. Kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (kv 9.8.2004 65) Myllytien varressa sijaitseva Metsästysmaja (04.005) on suojeltu asemakaavalla ja osoitettu toimenpideluokkaan I. Sen vieressä sijaitseva entinen kauppalanlääkärin talo (07.096) on osoitettu toimenpideluokkaan II, ja se on tarkoitus säilyttää asemakaavalla. 5
Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Järvenpään kaupunginvaltuustossa 19.6.2006. Tonttijako- ja rekisteri Alueella ei ole tonttijakoa. Kaava-alueen tilat on merkitty kiinteistörekisteriin. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan muuttamista varten. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kaupungin nykyiset terveydenhuoltoa palvelevat tilat sijaitsevat hajallaan ympäri kaupunkia. Tilat ovat ahtaat ja epäkäytännölliset, jonka johdosta uuden terveystalon rakentaminen on tullut ajankohtaiseksi. Tutkittaessa uuden rakennuksen mahdollista sijoituspaikkaa keskeisimmäksi valintakriteeriksi asetettiin, että rakennuksen tulee sijaita keskustan tuntumassa hyvien liikenneyhteyksien varrella lähellä Myllytien terveyskeskusta. Lisäksi rakennuksen laajentamisen myöhemmin tulee olla mahdollista. Tällaisia paikkoja löytyi kaksi: Myllytien, Vaarinkadun ja Helsingintien rajaama alue ja Pajalantien ja Myllytien kulmassa oleva alue. Myllytien alue osoittautui selvittelyissä Pajalantien aluetta paremmaksi sijoituspaikaksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Terveystalon sijoittamista on käsitelty kaupunginhallituksen iltakoulussa 1.12.2008. Kaupunginhallitus päätti 19.1.2009 53, että terveystalo sijoitetaan Helsingintien varteen kortteliin 638 ja että alueen asemakaavan muuttaminen käynnistetään tarvittaessa laajuudessa rinnan terveystalon hanke- ja toteutussuunnittelun kanssa. Asunto Oy Järvenpään Kartanontie 19 on pyytänyt asemakaavan muuttamista, jotta osaksi kevyen liikenteen alueeksi merkitty alue voitaisiin liittää takaisin tonttiin 636-4. Alueelle on tarkoitus sijoittaa taloyhtiön uusi jätehuone. Alueelle on tehty 1990-luvulla kaksi kortteleita 638, 614 ja 627 koskevaa kaavamuutosaloitetta, jotka sisältyvät vuoden 2009 kaavoituskatsaukseen (vuosina 2009-13 mahdollisesti vireilletulevat hankkeet 6a ja 6c). Rakennuslautakunta (21.9.1993 137) esittää asuin- ja liikerakentamismahdollisuuksien tutkimista kortteleihin 614 ja 627. Kiinteistö Oy Järvenpään Mestariasunnot (30.7.1997) esittää, että Polvipolku 3:n asuinkerrostalolle muodostettaisiin oma tontti. Aloitteet käsitellään tämän kaavamuutoksen yhteydessä. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Asemakaavan laatimisvaiheet, osallistuminen ja vuorovaikutuksen järjestäminen on kuvattu liitteenä olevassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, liite 7. 4.3.1 Osalliset Kaava-alueen maanomistajat Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset Viranomaiset (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo) Kaupungin asiantuntijaviranomaiset Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa 4.3.2 Vireilletulo Vireilletulosta ja kaavatyön aloittamisesta on kuulutettu 18.3.2009 Tuusulanjärven Viikkouutisissa ja Kaupunkilehti Vartissa sekä kaupungin ilmoitustaululla ja internet-sivuilla. 6
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut koko suunnittelun ajan nähtävänä teknisen toimen palvelupisteessä. Kiinteistöjen ja naapurikiinteistöjen omistajille on lähetetty kirjeitse tieto kaavamuutoksen vireille tulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma (oas). Mielipiteet oasista ja sen sisällön riittävyydestä on pyydetty toimittamaan 17.4.2009 mennessä. Asemakaavaluonnos on ollut nähtävänä (MRL 62, MRA 30 ) 27.5. - 25.6.2009 välisenä aikana. kaupungin palvelupisteessä ja kaupungin internet-sivuilla mielipiteiden esittämistä varten. Kaavaluonnoksesta on pyydetty lausunnot seuraavilta tahoilta: Sosiaali-ja terveystoimi Kaupunkitekniikka Rakennusvalvonta Ympäristötoimi Vesilaitos Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Uudenmaan ympäristökeskus Fortum-sähkönsiirto oy/ Etelä-Suomi Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Fortum Power and Heat/Kaukolämpö Asemakaavamuutoksesta järjestettiin yleisötilaisuus 9.6.2009. Kuulijoita oli läsnä kahdeksan. Mielipiteitä ei jätetty. Lausunto kaavaluonnoksesta: Fortum Sähkönsiirto Oy / Etelä-Suomi. Asemakaavan muutosehdotus on ollut nähtävänä MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti 7.10.- 5.11.2009. Lausunnot kaavaehdotuksesta: Tekninen lautakunta, rakennuslautakunta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos, Fortum Sähkönsiirto Oy. täydennetään nähtävillepanon jälkeen Lausuntojen lyhennelmät ja vastineet ovat liitteessä 14. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö MRL:n mukaisia viranomaisneuvotteluja ei ole käyty, koska ympäristökeskus ei ole todennut niitä tarpeellisiksi. Suunnittelun aikana on neuvoteltu kaupungin eri viranomaisten kesken. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet rakentaa uusi terveystalo, joka korvaa nykyiset Vanhankylänniemen ja Myllytien terveysasemat varautua terveystaloon liittyvien uusien toimintojen toteuttamiseen tulevaisuudessa alueen liikennejärjestelyjen parantaminen kulttuuriympäristön säilyttäminen Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Asemakaavan muutos noudattaa yleiskaavan tavoitteita. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Terveystalon hankesuunnitelman tavoitteet Helsingintien liikennemelu tulee ottaa huomioon alueen toteutuksessa Kaupunkikuvan parantaminen Helsingintien varressa Järvenpään terveystalo, yleissuunnitteluohje 15.12.2009 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja. Asemakaavan ympäristövaikutuksista ei ole 7
tarpeen laatia erillistä arviointiselvitystä. Asemakaavan liikenteellisiä, sosiaalisia, ympäristöllisiä ja yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia on arvioitu kaavatyön yhteydessä. Terveystalon ympäristön katuverkon ja liikennevalojen toimivuudesta on tehty selvitys ja alustava yleissuunnitelma (FCG Planeko Oy, 2009). Hankkeen tavoitteita ja kaupunkikuvallisia vaikutuksia on tarkasteltu erillisessä selvityksessä (Arkkitehtiryhmä A6 2009). 4.6 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallituksen iltakoulu 1.12.2008 Kaupunginhallitus 12.1.2009 50, terveystalon sijoittaminen ja asemakaavamuutoksen käynnistäminen kortteleissa 638, 627 ja 614 (jätettiin pöydälle) Kaupunginhallitus 19.1.2009 53, päätös terveystalon sijoittamisesta ja asemakaavamuutoksen käynnistämisestä kortteleissa 638, 627 ja 614 Kaupunginhallitus 28.9.2009 427, päätös asemakaavan ja tonttijaon nähtäville asettamisesta Kaupunginhallitus pvm, päätös asemakaavan ja tonttijaon uudelleen nähtäville asettamisesta Kaupunginhallitus pvm, asemakaavan ja tonttijaon hyväksyminen Kaupunginvaltuusto pvm, asemakaavan ja tonttijaon hyväksyminen 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Suunnittelualueen pääosa muodostuu sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien julkisten rakennusten korttelialueista, asuin- ja julkisten palvelujen korttelialueista sekä niihin liittyvistä katualueista. Alue liittyy keskustan kehään Myllytien länsipään kautta ja Helsingintiehen Lääkärinkadun, Muorinkujan ja Vaarinkadun kautta. Kaavamuutoksen yhteydessä tarkistetaan myös Kartanontien ja Vaarinkadun kulmassa sijaitsevan kerrostalotontin aluevarausta. 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on 6,3 ha, josta on julkisten palvelujen korttelialueita (YS-1, YSA-1, YL-1) 2,5 ha, asuinkorttelialueita (AS-4, ALY-2, AK-12) 0,8 ha, pysäköintialuetta (LPA-28) 0,7 ha ja katualueita 2,1 ha. Alueen kokonaiskerrosala on 47.336 k-m 2, josta julkisten palvelujen tonteilla 31.559 k-m 2, asuintonteilla 8.777 k-m 2 ja autopaikkojen korttelialueella 7000 k-m 2. Suojeltavia rakennuksia on kaksi, joiden kerrosala on 835 k-m 2. Koko alueen rakennusoikeus vastaa aluetehokkuuslukua e a = 0,75. Julkisten rakennusten korttelialueiden rakennusoikeus vastaa tehokkuuslukua e = 1,23. Terveystaloon tulee noin 250 työpaikkaa. Alueen muihin uusiin julkisiin palveluihin voi tulla useita työpaikkoja. Nykyisen paloaseman tontille voidaan rakentaa uusia asuntoja sekä liike- ja toimistotilaa. 5.1.2 Palvelut Alueelle on tarkoitus rakentaa terveystalo ja muita siihen liittyviä julkisia palveluja. Lähin päivittäistavarakauppa ja apteekki ovat alueen vieressä. Kaikki keskustan ja Terholan palvelut ovat lähietäisyydellä. Helsingintielle terveystalon kohdalle tullaan rakentamaan bussipysäkki. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Asemakaavamääräyksellä varmistetaan rakenteiden riittävä ääneneristys Helsingintien liikennemelua vastaan. Puurivit Helsingintien ja Vaarinkadun varressa parantavat alueen kaupunkikuvaa. Säilytettävät rakennukset pihoineen tuovat kaupunkikuvaan ajallista kerrostumaa. 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet AK-12 Asuinkerrostalojen korttelialue Korttelialue sijaitsee Vaarinpolun ja Kartanontien kulmauksessa. Aluetta laajennetaan Vaarinpolun varressa, jotta tontille voidaan rakentaa uusi jätekatos. Muilta osin asemakaava vastaa nykytilannetta. 8
AS-4 Vanhuksille ja erityisryhmille tarkoitettujen asuinkerrostalojen korttelialue Alue käsittää seniori-ikäisten vuokratalotontin nykyisen Polvipolun varressa. Alueelle saadaan rakentaa asuntoja, julkisten lähipalveluiden tiloja ja asukkaiden yhteistilaa. Rakennusala, -oikeus ja kerrosluku vastaavat nykyistä rakennusta. ALY-2 Asuin-, liike- ja julkisten palvelurakennusten korttelialue Korttelialue sijaitsee Helsingintien varressa nykyisen paloaseman paikalla. Paloasema tulee siirtymään tulevaisuudessa muualle. Alueelle saadaan rakentaa asuntoja, liike- ja toimistotilaa, julkisten lähipalveluiden tiloja ja asukkaiden yhteistilaa. Rakennuksen kerrosluku on viisi ja rakennusoikeus 4000 k-m 2 + 500 k-m 2 yhteistilaa. Tilojen ääneneristyksen tulee olla riittävä Helsingintien liikennemelua vastaan. Helsingintien varteen on osoitettu puurivi. Alueelta Helsingintielle ei saa järjestää ajoneuvoliittymää, mutta liittymät on mahdollista järjestää Lääkärinkujalle ja Vaarinkadulle. YS-1 Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue Korttelialue käsittää uuden terveystalon tontin Helsingintien ja Myllytien kulmauksessa. Alueelle voidaan rakentaa seitsemänkerroksinen rakennus, jonka kerrosala on korkeintaan 17.000 k-m 2. Katolle ja kerroksiin saadaan sijoittaa teknisiä laitteita kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi. Rakennuksen pääjulkisivu suuntautuu Helsingintielle. Huoltoliikenne tapahtuu pääosin alueen pohjoispuolelta Myllytien kautta, jonne on osoitettu huoltoliikennettä varten varattu tontinosa. Rakennuksen ylemmät kerrokset voivat ulottua huoltopihan yli tontinrajaan saakka. Tilojen ääneneristyksen tulee olla riittävä Helsingintien liikennemelua vastaan. Helsingintien varteen on osoitettu puurivi. Alueelta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää suoraan Helsingintielle. Terveystalon tonttiliikenne kulkee Lääkärinkujan ja Muorinkujan kautta. YSA-1 Monimuotoista sosiaalitointa, terveydenhuoltoa sekä asumista palvelevien rakennusten korttelialue Alue käsittää korttelin 638 keskiosat Myllytien ja nykyisen Polvipolun välissä, jossa on tällä hetkellä Pihlavistokoti, Pikku-Vanhan päiväkoti ja Myllytien terveyskeskus. Pihlavistokoti sijoittuu tontille, jolle on osoitettu viisikerroksisen rakennuksen rakennusala. Muille rakennuksille on osoitettu yksi tontti ja väljä rakennusala, jolle saa rakentaa I VI-kerroksisia rakennuksia. Väljyys on tarpeen, koska alueen tulevaa käyttötapaa ei tiedetä tarkasti. Koko korttelialueen rakentamistehokkuus määritellään tehokkuusluvulla e = 1,0. YL-1 Julkisten lähipalvelurakennusten korttelialue Alue käsittää entisen kauppalanlääkärin rakennuksen ja metsästysmajan ympäristön, josta muodostetaan yksi tontti. Alueen takaosaan on osoitettu mahdollisuus rakentaa kaksikerroksinen rakennus, jonka rakennusoikeus on 500 k-m 2. Tontin takaosaan on osoitettu myös pysäköintipaikka. Nykyiset rakennukset ja piha-alueet on osoitettu säilytettäviksi (sr-4, s-3). LPA-28 Autopaikkojen korttelialue Alue sijoittuu Vaarinkadun itäpuolelle entisen kaupungin varikon paikalle. Alueelle on osoitettu kortteleiden 614 ja 638 autopaikkoja. Alueelle on mahdollista rakentaa kaksikerroksinen pysäköintitalo, jossa autopaikkoja on myös maanalaisessa kellarikerroksessa. Rakennusoikeutta on 7000 k-m 2. Alueen pohjoisreunalle on osoitettu kevyen liikenteen väylä ja maanalaisia johtoja varten tarvittava aluevaraus. Alueelle on osoitettu myös ohjeellinen puistomuuntamon rakennusala. Vaarinkadun varteen on osoitettu istutettava puurivi. 5.3.2 Muut alueet VP Puisto Helsingintien varteen on osoitettu Kolmiopuiston alue voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Katualueet Helsingintie on alueen pääkatu, jolle ei sallita tonttiliittymiä. Lääkärinkuja on Helsingintieltä nykyisen Polvipolun päähän avattava uusi tonttikatu, johon pysäköintialue sekä terveystalon, seniorivuokratalon ja nykyisen paloaseman tontit liittyvät. Myllytien läpiajo Helsingintieltä katkaistaan terveystalon tontin ja Muorinkujan maastokorkeuksien ja liittymäjärjestelyjen vuoksi, ja terveystalon kohdalle muodostetaan Myllypolku-niminen kevyen liikenteen väylä. Toinen ajoyhteys 9
terveystalon tontille on Muorinkujalta, joka palvelee myös suunnittelualueen itäpuolisten tonttien liikennettä. Terveystalon edustan liikenne tulee olemaan yksisuuntaista siten, että sisäänajo on Lääkärinkujalta. Vaarinkatu tulee säilymään nykyisenkaltaisena kevytväylänä, jolta on ajo viereisille tonteille. Nykyiselle paloaseman tontille muodostettava asuin-, liike- ja julkisten palvelurakennusten korttelialue liittyy Vaarinkatuun ja Lääkärinkujaan. Vaarinpolku on Kartanontieltä Lääkärinkujalle ulottuva kevytväylä, joka jatkuu Muorinpolulle terveystalon koillispuolella. Polvipolun pohjoispää ja Myllytie ovat alueen pohjoisreunan tonttikatuja. Pysäköintialueelle on ajo kummastakin suunnasta, Polvipolulta ja Lääkärinkujalta, mutta pysäköintialueesta ei ole tarkoitus avata uutta läpiajoreittiä, vaan ajoyhteyksiä ohjataan kulkuesteillä. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa julkisten palvelujen rakentamisen ja nykyisen kaupunkikuvan täydentämisen. Helsingintien keskeneräinen kaupunkikuva eheytyy. 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Nykyinen kasvillisuus voi säilyä tonttien reunoilla ja säilytettäväksi merkityillä tontinosilla. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Helsingintien liikennemelu ja rakenteiden riittävä ääneneristävyys tulee ottaa huomioon alueen toteutuksessa. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 10
11
6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Terveystalo tullaan toteuttamaan hankesuunnitelman pohjalta kilpailutettavien KVR-rakennussuunnitelmien mukaisesti. Kunnallistekniikka ja liikennejärjestelyt toteutetaan hankkeeseen liittyen. 6.2 Toteuttamisen ajoitus Terveystalo on tarkoitus toteuttaa valmiiksi vuonna 2012. Muiden julkisten palvelujen toteutusta ei ole aikataulutettu. 6.3 Toteutuksen seuranta Seurattavia asioita ovat liikennejärjestelyiden toimivuus, pysäköintipaikkojen riittävyys ja käyttäjien palaute. Järvenpäässä 28.9.2009, täydennetty 20.1.2010 Terttu-Elina Wainio asemakaava-arkkitehti 12