HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMAT

HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2015 KÄYTTÖSUUNNITELMAT

2

HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODEL- LE 2015 Sisällysluettelo 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TULOSYKSIKÖIDEN YHTEISET AVAINTAVOITTEET... 5 1.1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET... 5 1.2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TAVOITTEET... 6 2 HYKS LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO... 7 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 7 2.2 PALVELUTAVOITTEET... 8 2.3 TALOUS... 10 2.4 HENKILÖSTÖ... 11 3 HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET... 12 3.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 12 3.2 PALVELUTAVOITTEET... 12 3.3 TALOUS... 14 3.4 HENKILÖSTÖ... 15 4 HYKS PSYKIATRIA... 17 4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 17 4.2 PALVELUTAVOITTEET... 18 4.3 TALOUS... 20 4.4 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 20 5 HYKS AKUUTTI... 21 5.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 21 5.2 PALVELUTAVOITTEET... 22 5.3 TALOUS... 25 5.4 HENKILÖSTÖ... 25 6 HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS... 27 6.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 27 6.2 PALVELUTAVOITTEET... 28 6.3 TALOUS... 29 6.4 HENKILÖSTÖ... 30 7 HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS... 32 7.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 32 7.2 PALVELUTAVOITTEET... 33 7.3 TALOUS... 35 7.4 HENKILÖSTÖ... 36 8 HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS... 39 8.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 39 8.2 PALVELUTAVOITTEET... 40 8.3 TALOUS... 42 8.4 HENKILÖSTÖ... 42 9 HYKS NAISTENTAUDIT JA SYNNYTYKSET... 45 9.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 45 9.2 PALVELUTAVOITTEET... 45 3

9.3 TALOUS... 47 9.4 HENKILÖSTÖ... 48 10 HYKS SYÖPÄKESKUS... 49 10.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 49 10.2 PALVELUTAVOITTEET... 50 10.3 TALOUS... 52 10.4 HENKILÖSTÖ... 53 11 HYKS TUKIELIN- JA PLASTIIKKAKIRURGIA... 56 11.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 56 11.2 PALVELUTAVOITTEET... 58 11.3 TALOUS... 60 11.4 HENKILÖSTÖ... 60 12 HYKS TULEHDUSKESKUS... 62 12.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 62 12.2 PALVELUTAVOITTEET... 62 12.3 TALOUS... 64 12.4 HENKILÖSTÖ... 65 13 HYKS VATSAKESKUS... 66 13.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 66 13.2 PALVELUTAVOITTEET... 67 13.3 TALOUS... 69 13.4 HENKILÖSTÖ... 70 14 HYKS SAIRAANHOITOALUEEN JOHTO... 72 14.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA... 72 14.2 TALOUS... 72 14.3 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ... 72 Liite 1 HYKS tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet vuodelle 2015 Liite 2 HYKS tulosyksiköiden vuoden 2015 tuloslaskelma, henkilöstömäärä ja -työvuodet 4

1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖ- KOHDAT JA TULOSYKSIKÖIDEN YHTEISET AVAINTAVOITTEET 1.1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Talousarvioesitykseen on lisäksi sisällytetty HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatiouudistuksen edellyttämät rakenteelliset, työnjaolliset ja toiminnalliset muutokset. HYKS-sairaanhoitoalueen organisaatiouudistus HUS:n hallitus päätti kokouksessaan 2.9.2013 132, että pääosa (esimerkiksi oikeuspsykiatria, tertiääritason potilaiden hoito, pääkaupunkiseudun potilaiden hoito) Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalan toiminnasta yhdistetään hallinnollisesti HYKS-sairaanhoitoalueen psykiatrian tulosyksikköön vuoden 2015 alusta. Samassa kokouksessa ( 133) HUS:n hallitus päätti HUS:n strategian mukaisesta HYKS:n uudesta vuonna 2015 voimaan astuvasta organisaatiosta (ns. osaamiskeskusorganisaatio) ja perusti uusien osaamiskeskusten johtajien virat kokouksessaan 21.10.2013 ( 156). HYKSsairaanhoitoalueen lautakunta käsitteli kokouksessaan 27.5.2014 ( 46) HYKS:n organisaatiouudistuksen valmistelua ja antoi hallitukselle valmistelua koskevan lausunnon. Hallituksen päätöksen mukaisesti HYKS:n organisaatiota muutetaan 1.1.2015 alkaen siten, että aiemman kuuden kliinisen tulosyksikön sijaan sairaanhoitoalueella on 12 kliinistä tulosyksikköä (osaamiskeskusta), jotka ovat seuraavat: - HYKS Akuutti - HYKS Lasten ja nuorten sairaudet - HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito - HYKS Naistentaudit ja synnytykset - HYKS Psykiatria - HYKS Pää- ja kaulakeskus - HYKS Sisätaudit ja kuntoutus - HYKS Sydän- ja keuhkokeskus - HYKS Syöpäkeskus - HYKS Tukielin- ja plastiikkakirurgia - HYKS Tulehduskeskus - HYKS Vatsakeskus Näiden kliinisten tulosyksiköiden lisäksi sairaanhoitoalueella on HYKS-sairaanhoitoalueen johdon tulosyksikkö. Hyksin organisaatiouudistukseen liittyen HYKS-sairaanhoitoalueelle siirtyy HUS:n sisäisten toimintojen siirtojen/yhdistämisen seurauksena yhteensä 462 henkilöä, näistä 396 henkilöä Hyvinkään sairaanhoitoalueelta, 36 henkilöä Apuvälinekeskuksen taseyksiköstä ja 30 henkilöä HUSLAB-liikelaitoksesta (myrkytystietokeskuksesta 21 henkilöä ja perinnöllisyyslääketieteen potilastoiminnoista 9 henkilöä). Organisaatiouudistuksen yhteydessä muista HUS:n yksiköistä siirtyvän / yhdistyvän toiminnan vaikutus sairaanhoitoalueen toimintakuluihin ja poistoihin on yhteensä noin 50,5 milj. euroa; tästä Hyvinkään sairaanhoitoalueen Kellokosken sairaalasta siirtyvän toiminnan osuus on 32,4 milj. euroa, Apuvälinekeskuksen taseyksikön yhdistämisen vaikutus on 14,5 milj. euroa ja HUSLAB:lta siirtyvän toiminnan yhteensä 3,6 milj. euroa. Uuden organisaatiomallin muodostaminen vaikuttaa merkittävästi toimintatuottojen ja -kulujen kohdentumiseen HYKS-sairaanhoitoalueen kaikkien tulosyksiköiden välillä. Tulosyksiköiden väliset sisäiset erät (tuotot ja kulut) muodostavat suuren osan uusien tulosyksikköjen toimintatuotoista ja -kuluista. Tulosyksiköiden aiempien vuosien tuloslaskelmia, jotka sisältävät tulosyksiköiden väliset sisäiset erät, ei ole mahdollista muokata uutta tulosyksikköjakoa vastaavaksi. 5

Väestö ja ikääntyminen Vuoden 2013 lopussa HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärä oli 1 163 428 asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (julk. 28.9.2012) mukaan väestömäärä kasvaisi 20 311 asukkaalla (1,7 %) vuoteen 2015 mennessä. Alueen väestön voimakkaan ikääntymisen arvioidaan kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää tietyillä erikoisaloilla. Väestöennusteen mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien 65- vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi keskimäärin 7,6 %:lla (13 361 henkeä) vuodesta 2013 vuoteen 2015. Kunnittain tarkasteltuna 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi ennusteen mukaan eniten Keravalla (+ 12,5 %), Kirkkonummella (+ 11,5 %), Vantaalla (+10,0 %) ja Espoossa (+ 9,6 %). Sairaanhoitoalue, väestö ja palveluiden tarve Väestö 31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN Muutos 2014 enn/ 2015 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue 1 163 428 1 170 978 1 183 739 12 761 1,1 % Länsi-uudenmaan sairaanhoitoalue 43 366 44 102 44 193 91 0,2 % Lohjan sairaanhoitoalue 91 889 93 886 94 784 898 1,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue 185 978 187 488 189 099 1 611 0,9 % Porvoon sairaanhoitoalue 96 789 97 655 98 287 632 0,6 % HUS yhteensä 1 581 450 1 594 109 1 610 102 15 993 1,0 % Väestö 31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN Muutos 2014 enn/ 2015 enn Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS 0-14 vuotiaat 266 975 268 705 271 412 2 707 1,0 % 15-44 vuotiaat 648 871 651 005 655 347 4 342 0,7 % 45-64 vuotiaat 418 098 416 166 415 873-293 -0,1 % 65-74 vuotiaat 149 058 155 912 162 504 6 592 4,2 % 75+ vuotiaat 98 448 102 321 104 966 2 645 2,6 % HUS yhteensä 1 581 450 1 594 109 1 610 102 15 993 1,0 % HYKS SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö 31.12.2013 2014 ENN 2015 ENN Muutos 2015 ENN/ 2014 ENN Muutos -% 0-14 vuotiaat 188 673 189 286 191 610 2 324 1,2 % 15-44 vuotiaat 502 027 503 346 507 622 4 276 0,8 % 45-64 vuotiaat 298 005 296 429 296 423-6 0,0 % 65-74 vuotiaat 105 371 109 927 114 239 4 312 3,9 % 75+ vuotiaat 69 352 71 990 73 845 1 855 2,6 % HUS yhteensä 1 163 428 1 170 978 1 183 739 12 761 1,1 % 1.2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TAVOITTEET HYKS-tulosyksiköiden avaintavoitteet HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaisten vuoden 2015 käyttösuunnitelmien liitteenä on esitetty tulosyksiköiden yhteiset strategiset avaintavoitteet tai päivittäistoiminnan tavoitteet tasapainotettuna ohjauskorttina, johon on koottu kuntayhtymätason avaintavoitteista Hyksin tulosyksiköille johdetut mittarit ja tavoitearvot. Yhteisten tavoitteiden lisäksi ovat tulosyksiköt voineet ottaa suunnitelmiinsa oman toimintansa ja taloutensa kannalta keskeisiä tavoitteita ja valita niille mittaustavat. 6

2 HYKS LEIKKAUSSALIT, TEHO- JA KIVUNHOITO 2.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Hallituksen päätöksen mukaisesti HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito -tulosyksikkö (ATeK) edustaa osaltaan uudenlaista potilas- ja ongelmakeskeistä toimintatapaa. Keskuksen tehtävänä on tuottaa muille osaamiskeskuksille leikkaussali- ja tehohoitopalvelut laadukkaasti sekä kustannustehokkaasti ja näin osaltaan mahdollistaa niiden menestyminen. Samoin keskuksen tehtävänä on vastata koko HUS-alueen välinehuollosta (2016) ja koordinoida kivunhoitoa. Kipuklinikan nykyinen kapasiteetti on riittämätön hoitotakuun mukaisen hoitoon pääsyn turvaamiseksi. Tilannetta yritetään helpottaa lisäämällä yhteistyötä perusterveydenhuollon kanssa, mutta kapasiteetin lisääminen tulee väistämättä harkittavaksi. Meilahden Tornisairaalan paluumuutto ja teho- ja tehovalvontaosaston 10 perustaminen Meilahden tornisairaalan käyttöönotto ja paluumuutto tapahtuu vaiheittain kevään ja syksyn 2015 aikana. Tornisairaalaan paluuseen on valmistauduttu uudistamalla potilasprosesseja sekä kehittämällä tukipalveluita. Samanaikaisesti on siirrytty sähköiseen hoitokertomukseen ja kehitetty sähköistä asiointia. Meilahden tornisairaalaan perustetaan teho- ja tehovalvontaosasto 10, jossa on 20 teho- ja tehovalvontapaikkaa, kun aiemmin käytössä oli 7 tehohoitopaikkaa. Teho- ja tehovalvontapaikkojen lisäys on tärkeää, jotta voidaan vastata yhä suurempaan kysyntään ja saavutetaan valtakunnallinen taso tehohoitopaikkojen määrässä. Uuden osaston perustaminen tehostaa toimintaa ja parantaa hoidon laatua, kun kaikki teho- ja tehovalvontahoitoa tarvitsevat potilaat voidaan hoitaa yhdellä osastolla vuodeosastokuntoisiksi. Samalla saavutetaan yhden päivystäjän hallitsema optimaalisen suuri osastokoko, vastataan paremmin erikoisalakohtaisiin kysynnän vaihteluihin ja vältytään erikoisalakohtaisilta pieniltä tehovalvonnoilta. Teho- ja tehovalvontatasoinen hoito, sisältäen tasapuolisesti kaikki erikoisalat sydänkirurgiaa lukuun ottamatta, keskitetään hallinnollisesti ATeK:n tulosyksikköön. Toiminnan muutoksen vaikutuksia tehohoitopäivien ja tehovalvontapäivien määrään on tässä vaiheessa vaikea varmuudella arvioida, sillä tehovalvontatasoisia potilaita on aiemmin hoidettu hajautetusti heräämössä, päivystyspoliklinikalla, sisätautien tehovalvonnassa ja vuodeosastolla, joissa on tarkoitus jatkossa keskittyä oman hoitoprosessin ydinosaamiseen kuuluvien potilaiden sujuvampaan hoitoon. Henkilöstön tarve lisääntyy uusien tehohoitopaikkojen vuoksi. Meilahden tornisairaalassa tulee remontin jälkeen olemaan 33 kaikille potilasryhmille avointa teho- ja tehovalvontapaikkaa nykyisen 16 asemesta. Uudet hoitopaikat otetaan käyttöön vaiheittain palvelutarpeen ja taloudellisten resurssien puitteissa. Meilahden tornisairaalan leikkaussalien käyttöönotto Meilahden tornisairaalan remontin valmistuttua muualla väistössä olevat Meilahden sairaalan operatiiviset toiminnot palaavat takaisin ja leikkausosastolla palautetaan remontin aikana väistötiloina toimineet leikkaussalit (14 19) takaisin leikkaussalikäyttöön samalla heräämöä 10 potilaspaikalla laajentaen. Meilahden sairaalan leikkaus- ja anestesiaosastolla tehtiin vuonna 2013 yhteensä 6 953 leikkausta (joista päivystyksiä 4 255) sekä lisäksi heräämötoimenpiteitä ja ulkopisteanestesioita 4 971 kappaletta. Leikkaustoimenpiteistä ns. jononpurkuleikkauksia oli 162 vuonna 2013. Tornisairaalan remontin aikana on pehmytkudoskirurgisten leikkausten, erityisesti päivystysleikkausten kysyntä kasvanut. Kysyntään ei nykytoiminnalla pystytä vastaamaan lääketieteellisesti hyväksyttävällä nopeudella. Meilahden sairaalaan, jossa leikkaussalikapasiteetti nousee nykyisestä 12:sta 18:aan, siirtyy HYKS:n operatiivisesta toiminnasta leikkaustoimintaa Kirurgisen sairaalan lisäksi sekä Jorvin että Peijaksen sairaaloista. Siirtyvä kirurgia on pääosin ns. raskasta kirurgiaa. Meilahden tornisairaalan paluumuutolla tulee olemaan heijastusvaikutuksia myös Herttoniemen sairaalan operatiiviseen toimintaan. Näiden järjestelyjen seurauksena virka-aikainen leikkaussalikapasiteetti kokonaisuudessaan lisääntyy. Vuositasolla Meilahden sairaalassa tehtävien leikkausten määrän arvioidaan kasvavan noin 2 500:lla. Tavoitteena on 7

asteittain vähentää lisätöiden määrää jo vuoden 2015 loppupuolella, vaikka varsinaiset vaikutukset toteutuvat täysimääräisesti vasta Meilahden tornisairaalan käyttöönoton jälkeen vuoden 2016 aikana. Jorvin sairaalan palovamma-/plastiikkakirurgisen leikkaussalikapasiteetin lisääminen Jorvin sairaalan uuden päivystyslisärakennuksen 2-kerrokseen rakennettavan teho-osaston ja palovammakeskuksen tarkoituksena on hoitaa sekä HYKS Jorvin alueen tehostettua valvontaa ja tehohoitoa tarvitsevat potilaat että vastata valtakunnan keskittämistä vaativien vaikeiden palovammapotilaiden hoidosta. Yksikköön valmistuu nykyisen leikkausosaston jatkeeksi lisärakennuksen puolelle palovammapotilaiden leikkauksia varten oma leikkaussali. Leikkaussalin käyttö tulee muodostumaan ensisijaisesti palovammapotilaiden hoidosta, mutta tiloissa tehdään myös muita plastiikkakirurgisia leikkauksia. Vastaavasti Töölön sairaalassa vapautuu palovammaleikkauksilta kapasiteettia muuhun plastiikkakirurgiseen leikkaustoimintaan. Uuden leikkaussalin arvioidaan lisäävän plastiikkakirurgista leikkausvolyymia 230 DRG- tuotteella ja vastaavasti 230 pre-operatiivisella poliklinikkakäynnillä, mutta suunnittelussa on varauduttu myös mahdollisesti tulevaisuudessa lisääntyviin palovammaleikkausmääriin. Uudessa leikkaussalissa hoidettavien palovammapotilaiden leikkaushoito vaatii enemmän hoitohenkilökuntaa kuin useimmat muut isot leikkaukset. Rintarauhaskirurgian järjestelyihin liittyvät muutokset Organisaatiouudistuksen seurauksena rintarauhaskirurginen vuodeosasto- ja poliklinikkatoiminta on päätetty siirtää HYKS Syöpäkeskukseen. Leikkaustoimenpiteet tuotetaan kuitenkin edelleen ATeK:sta. Aiemmin rintarauhaskirurgiassa työskentelevän salitiimin työpanos on ostettu Naistenklinikan leikkausosastolta, mutta vuoden 2015 alusta lukien yhteensä 11 sairaanhoitajaa siirtyy hallinnollisesti ATeK:iin. Siirtyvät sairaanhoitajat perehdytetään myös muuhun Kirurgisessa sairaalassa tapahtuvaan leikkaustoimintaan. Helsingin kaupungin toimenpiteet Herttoniemen sairaalassa ja niiden vaikutukset ATeK:in toimintaan Helsingin kaupunki on ilmoittanut siirtävänsä oman toimintansa terveysasemaa lukuun ottamatta pois Herttoniemen sairaalasta alkusyksystä. Tässä tilanteessa ATeK:n vuokra- ym. kustannukset tulisivat kasvamaan merkittävästi. Sen vuoksi parhaillaan selvitetään, olisiko Meilahden uusien leikkaussalien korjaustyöt mahdollista toteuttaa suunniteltua aiemmin, jolloin toimintaa voitaisiin siirtää Kirurgisesta sairaalasta Meilahteen ja siten raivata tilaa Herttoniemen yksikön siirtymiselle Kirurgiseen sairaalaan. Mikäli tämä ei onnistu, joudutaan varautumaan talousarviossa ennakoitua suurempiin kuluihin Herttoniemen osalta. 2.2 PALVELUTAVOITTEET 2.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus ATeK:lla on jäsenkuntien maksuosuuksien mukaista laskutusta vain kivunhoidon linjalla. Suuria muutoksia talousarviossa ei ole tämän hetken toimintaan eikä maksajiin. Kivunhoidon kysyntä on tarjontaa suurempaa, joten pieni ylitysuhka on olemassa. 8

TA 2014 ENN 2014 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 124 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 6 497 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 TA 2014 ENN 2014 Oma palvelutuotanto 0 0 2 239 0,0 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 74 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 2 165 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 0 0 21 0,0 % 0,0 % Ostopalvelut 21 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS 0 0 2 260 0,0 % 0,0 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon 2.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille ATeK:lla on hoitopalveluista laskutusta vain kivunhoidossa, muita tuloja tulee jatkossa muodostumaan uuden tutkimus-, koulutus- ja asiantuntijapalveluiden linjan toiminnasta. Tavoitteena on myydä myös HUS:n ja erityisvastuualueen ulkopuolelle koulutus- ja asiantuntijapalveluita. TA 2014 ENN 2014 Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 125 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 6 740 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 TA 2014 ENN 2014 Oma palvelutuotanto 0 0 2 327 0,0 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 75 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 2 251 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 0 0 22 0,0 % 0,0 % Ostopalvelut 22 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 0 0 2 349 0,0 % 0,0 % *) Sisältää ryhmän Luokittelematon ja projektit 9

2.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö HUS ja Carea ovat suunnittelemassa yhteisviran perustamista kivunhoitoon. Suunnitelmat eivät talousarvion tekovaiheessa olleet vielä lopullisesti selvinneet, joten mahdollisesti perustettava yhteisvirka ei sisälly talousarvioon. 2.2.4 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet on esitettynä käyttösuunnitelman liitteenä olevassa tasapainotetussa ohjauskortissa. 2.3 TALOUS Talousarviovuotta leimaavat toiminnalliset muutokset. Organisaatiomuutoksen lisäksi merkittävät rakennushankkeet Meilahden kampusalueella, sekä Jorvin sairaalassa vaikuttavat talouteen. Rakennushankkeiden valmistumisella on suuri merkitys ATeK:n toimintaan ja toimintaintensiteettiin eri kiinteistöissä. Näiden lisäksi suunnitteilla on palovammaosaston siirto Töölön sairaalasta Jorvin sairaalaan, talousarviota valmistellessa lopulliset suunnitelmat eivät olleet käytettävissä. Talousarviossa ei myöskään ole huomioitu Herttoniemen sairaalan muutosten mahdollisesti aiheuttamia lisäkuluja. Talousarviossa lähdetään olettamuksesta, että tilauskanta olisi vuonna 2015 vuotta 2014 pienempi. HYKS:n kirurgisen lähetevirran perusteella olettamus on riskipitoinen. ATeK:n osalta volyymioletus näkyy selkeimmin Hus-Logistiikalta ostettavien tarvikkeiden budjetin selkeänä laskuna sekä vuoden 2014, että vuoden 2013 toteumatasoista. Talousarvion lähtöolettamien lisäksi tulosyksikölle on kohdistettu 1,5 miljoonan euron kustannussäästöt sisältävä kehittämisohjelma. Kehittämisohjelman tavoitteisiin pyritään yhdessä muiden tulosyksiköiden kanssa, yhteinen tahtotila on selvästi vähentää leikkaussalilisätöitä nykytasosta. Eri tulosyksiköiden ohjelmat ovat tältä osin yhdenmukaiset ja yhteistyössä tavoitteisiin on mahdollista myös päästä. Operatiivisten toimintojen sijoittumisella eri kiinteistöihin on suuri vaikutus ATeK:n toimintaan, suurimmat muutokset tullaan näkemään Meilahden alueen paluumuuttojen yhteydessä. Tällöin raskaan kirurgisen toiminnan tulisi siirtyä pois Kirurgisesta sairaalasta ja henkilöstöä siirtyy tässä yhteydessä toiminnan mukana. Suurimpana yksittäisenä muutoksena Kirurgisessa sairaalassa on heräämö-valvontaosaston loppuminen ja henkilökunnan siirtyminen Meilahteen avattavalle uudelle teho-osastolle. Talousarviossa ja henkilöstösuunnitelmassa on lähdetty tästä olettamasta. Jos valvontaosasto avataan uudelleen ja Kirurgisessa sairaalassa jatketaan raskasta kirurgiaa, on tällä ATeK:n henkilöstö- ja muihin kustannuksiin merkittävä vaikutus. Omat erityispiirteensä talousarviovuoteen tuo organisaatiouudistus, merkittäviä muutoksia on niin sairaanhoitopiiritasolla kuin tulosyksikön omissa rakenteissakin. Samanaikaisesti toteutetaan myös mittava laskentatunnisteuudistus, joka tulee muuttamaan tilirakenteen lisäksi myös vastuuyksikkönumerot vuoden 2015 aikana. Nämä yhdessä tulevat aiheuttamaan vuoden 2015 toiminnanseuraamiseen ja - ohjaamiseen lisähaastetta. Lääkärisopimuksen 1.1.2015 voimaan tulevat uudet päivystyskorvaukset aiheuttavat ATeK:ssa lisäkustannuksia raskaan päivystyskuormituksen takia. ATeK:ssa on tällä hetkellä käytössä 25 päivystyspistettä, joten sopimuksen vaikutus on tuntuva. Talousarvio on kuitenkin laadittu talousarvio-ohjeen mukaisesti, sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuodesta 2014 vuoteen 2015 on ohjeistuksen mukaan 1 %. 2.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 10

2.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet - Muutosjohtaminen ja lähiesimiestyön tukeminen - Vahva, eettinen ja osallistava johtaminen tukemaan moniammatillista asiantuntijayhteisöä - Toiminnan mukainen henkilöstörakenne ja -mitoitus - Osaava ja sitoutunut henkilöstö - Työhyvinvoinnin edistäminen - Tutkimustyön ja koulutuksen mahdollisuuksien parantaminen Vuoden 2015 aikana keskeiset muutosjohtamisen toimenpiteet kohdistuvat uuden organisaatiorakenteen juurruttamiseen. Lisäksi erikoisalojen sijoittuminen eri kiinteistöihin edellyttää hyvää suunnittelua ja vahvaa muutosjohtajuutta. Meilahden uuden teho-osaston valmistuminen ja kuuden lisäleikkaussalin käyttöönotto edellyttää henkilöstö perehdyttämistä ja kouluttamista sekä lisähenkilöstön rekrytointia. Jorvin sairaalan päivystyslisärakennuksen valmistuminen, ja sen myötä palovammakeskuksen siirtyminen Töölön sairaalasta Jorviin vaatii hyvää etukäteissuunnittelua, toimintatapojen yhteensovittamista ja tiivistä yhteistyötä tehohoitoisten potilaiden laadukkaan hoidon turvaamiseksi uudessa toimintaympäristössä. Rintarauhaskirurgian leikkaus- ja anestesiahoitajien siirtyminen pysyvästi osaksi Kirurgisen sairaalan päiväkirurgian henkilöstöä edellyttää niin ikään hyvää yhteistoimintaa ja yhteisen työkulttuurin rakentamista. Toimintojen siirtyminen eri kiinteistöihin Meilahden tornin paluumuuton yhteydessä edellyttää myös lääkärityövoiman mitoituksen muutoksia. Samoin osaamisprofiilien vaatimukset eri kiinteistöissä voivat muuttua. Tämä edellyttää lääkärijohtajilta vahvaa johtajuutta. Toimintojen uudelleen sijoittumisen myötä tulee myös päivystyksen järjestämiseen uusia haasteita. Lisäksi kiinteistöjen ikä ja rapistunut kunto vaatii jatkuvaa valmiutta tehdä nopeita päätöksiä häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi. Tavoitteena tulee olla turvallinen työ- ja hoitoympäristö. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi - Esimiehet osallistuvat HUS:n johtamiskoulutuksiin (mm. EVA I ja II, lähi- ja keskijohdon koulutukset) - Esimiehille tarjotaan mahdollisuutta työnohjaukseen - Ulkoinen ja sisäinen koulutus sekä tulosyksikön oma täydennyskoulutus (tutkimus, koulutus ja asiantuntijapalveluiden linja) vahvistaa henkilöstön osaamista - Perehdytyksen rakenteiden yhtenäistäminen ja vaikuttavuuden arviointi - Työkierron mahdollistaminen - Näyttöön perustuvan toiminnan kehittäminen - Taitava perioperatiivinen ja Taitava tehohoitaja koulutusten kehittäminen - Syventävän perehdytyksen lisääminen - Opinnäytepankin kehittäminen yhteiseksi hoitotyön ja lääketieteen opiskelijoille - Uusien opetus- ja ohjausmenetelmien kehittäminen opiskelijaohjauksessa - Joustavat työaikajärjestelyt - Työhyvinvointiohjelman hyödyntäminen johtamisessa - Avoimen ja rohkaisevan keskustelukulttuurin vahvistaminen Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. Keskeisimmät vuosisopimusperusteiset henkilötyöpanoksen sisäiset myynnit ja ostot ATeK on luonteeltaan sisäinen palveluntuottaja, joten tulosyksikön sisäinen kauppa on suurta. Tulosyksikön keskeisimmät ostot muilta HYKS:n tulosyksiköiltä muodostuu kirurgien ostamisesta vuosisopimuksilla leikkaussaleihin. Vastaavasti suurimmat myynnit muodostavat anestesialääkäreiden myynnistä muiden tulosyksiköiden leikkausosastoille, sekä anestesialääkäreiden ja -hoitajien myynnit muihin HUS:n yksiköihin. 11

3 HYKS LASTEN JA NUORTEN SAIRAUDET 3.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön (LaNu) toiminnassa ei tulosyksikkölähtöisesti tavoitella suuria muutoksia toiminnassa vuonna 2015. Toimintaympäristössä on sen sijaan lukuisia tekijöitä, joilla on tai saattaa olla suuriakin tuotannollis-taloudellisia vaikutuksia tulosyksikköön jopa vuoden tähtäimellä. Ulkokuntatuotanto on pediatriassa ja lastenkirurgiassa merkittävää; n. 1/3 koko Hyksin ulkokuntalaskutuksesta syntyy näissä kahdessa yksikössä. Tuotanto perustuu osin lakisääteisesti määriteltyyn ja myös kliinisesti yksiselitteiseen tuotantoon kuten lasten sydänvikojen korjaava hoito. Toisaalta Lastenklinikalle on lähetetty suuri määrä erilaisia erityisen vaikeita potilastapauksia, joiden lähettämiseen ei ole velvoitetta. Läheteseurantamme osoittaa, että erityisesti Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on vähentänyt potilaiden lähettämistä Lastenklinikalle. Päijät-Hämeen keskussairaala on aiemmin enenevästi käyttänyt LaNun palveluja oman ERVA-yliopistoklinikkansa sijasta. Tässä olemme nähneet nyt merkittävän laskun. Suurten jäsenkuntien Helsingin, Vantaan ja Espoon Hyksin käytössä on nähtävissä eriytyvää kehitystä, jolle emme ole tunnistaneet lapsiväestön sairastavuuteen liittyviä syitä. Samalla näiden kuntien lapsiväestön hoidon tuotanto yksityissektorilla on merkittävän eriasteista ja sen lähivuosien kehitystrendit ovat lisänneet kuntien lasten terveydenhoidon eriytymistä. Olemme huolissamme siitä, että erityisesti lastenpsykiatrian palvelukysyntä eri kuntien taholta olisi homogeenista, koska mielenterveyspalveluissa piilevän palvelutarpeen olemassaolo ja kehittyminen on salakavalinta ja toisaalta vaikutukset lasten ja perheiden hyvinvointiin poikkeuksellisen suuria. Toimitiloihin liittyvät riskit ovat lasten ja nuorten sairauksien toiminnan kannalta sekä tuotannollisia että taloudellisia riskejä. Erityisesti Lastenklinikan heikko kunto ja henkilöstön sisäilmasta johtuva sairastavuus ovat merkittäviä tuotantokyvyn riskejä. - Monivammalapsipotilaat ja neurokirurgiset päivystyspotilaat siirtyivät Töölöstä Lastenklinikalle joulukuun alusta - Kriittisesti sairaiden lasten noutopalvelun järjestely vasta alkuvaiheessa - NaLa:n potilasryhmistä lapsien (0-14 v.) määrän ennustetaan HYKS-sairaanhoitoalueen kunnissa kasvavan 1,3 % vuodesta 2014. Valtakunnallisesti tämän ikäryhmän kasvu on pääkaupunkiseudun väestönkasvua matalampi. 3.2 PALVELUTAVOITTEET Odotamme, että avohoidon lisääntyminen jatkuu myös vuoden 2015 aikana. Kotisairaala-toiminnan suhteen työskentelemme itse aktiivisesti sen eteen, että tavanomaisten tautien osastohoitojaksoja voitaisiin enenevästi korvata kotisairaalatoiminnalla. Lastenpsykiatrian osalta on odotettavissa, että hoitopäivien lukumäärä vielä edelleen laskee, vaikka mitä ilmeisimmin viime vuosien nopea kehitys on laantumassa. Pediatrin klinikkaryhmään kuuluva kotisairaanhoidon yksikkö on kasvanut tasaisesti vuoden 2012 kesästä lähtien. Yksikköön on rekrytoitu uutta henkilökuntaa orgaanisesti kuntien palvelutarpeen kasvaessa. Vuonna 2015 kotisairaanhoidon yksikön volyymin ennakoidaan edelleen lisääntyvän maltillisesti. Vuoden 2014 tammi-marraskuussa yksikön toimintakulut ovat nousseet 19 % vuodesta 2013 ja samalla periodilla henkilötyövuodet ovat lisääntyneet 17 %. Pitkän aikavälin strategisen tavoitteen mukaisesti pyrimme huolehtimaan erityisen hyvin siitä, että meille tarjottaville virolaispotilaille voidaan tarjota mahdollisimman sujuvasti heidän tarvitsemansa yleensä varsin vaativa hoito (sydänleikkaukset, epilepsiakirurgia etc.). 12

3.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien osuus palvelutuotannosta on LaNun vuoden 2015 talousarviossa 143 M. Toiminnan kehitys avohoitopainotteisempaan suuntaan tulee edelleen jatkumaan vuonna 2015. Lastentautien erikoisalojen osalta avohoitokäyntien osuus tuotteiden kokonais-määrästä on kasvanut tasaisesti vuosien 2010 ja 2014 välillä. Samalla aikajaksolla tuotteistettujen hoitopäivien lukumäärä on laskenut huomattavasti. Vastaavasti NordDRG-tuotteiden lukumäärä on pysynyt suhteellisen tasaisena vuosien 2010 ja 2014 välillä. Vuoden 2014 aikana NordDRG-tuotteiden lukumäärä kasvaa noin prosentin verran ja kasvun ennustetaan jatkuvan vuonna 2015. Lastentautien erikoisalojen osalta ulkoisten ostopalveluiden määrä on laskenut erittäin voimakkaasti vuosien 2010 ja 2014 välillä. Suurin muutos on kohdistunut lastenpsykiatrian ja lastenneurologian terapiapalveluiden ostoihin, joiden osalta kehitys on jatkunut suhteellisen tasaisena vuoden 2014 lopulle saakka. Vuonna 2015 näiden ulkoisten terapiapalveluiden käyttö tulee tasaantumaan, joten niihin ei enää kohdisteta suuria sopeutuspaineita. Myös ulkoisten toimisto- ja asiantuntijapalveluiden, matkustusja kuljetuspalveluiden sekä koulutus-, kulttuuri- ja terveyspalveluiden kustannukset ovat vähentyneet vuodesta 2013. 13

3.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille 3.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson ERVA-alueen laskutus on tammi-marraskuussa vähentynyt 25 % edellisestä vuodesta. Ennustamme vuodelle 2015 myyntituottojen maltillista kasvua vuoteen 2014 verrattaessa. Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirin laskutus on kasvanut runsaasti vuodesta 2011. Myös Kymenlaakson laskutus on kasvanut vuodesta 2011, mutta laskenut kuluvana vuonna huomattavasti vuodesta 2013. Koko erityisvastuualueen osalle ennustamme vuoden 2015 potilasmäärien ja laskutuksen kääntyvän hienoiseen kasvuun. Lastenkirurgian osalta toimintavolyymia pystytään kasvattamaan, jolla ennustamme olevan positiivisen vaikutuksen myös Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueiden potilaiden hoitoon. ER- VA-alueelta saapuvien lähetteiden määrä on kuluvana vuonna vähentynyt, mutta ennustamme kehityksen tasaantuvan jo vuoden 2015 alkupuolella. 3.2.4 Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet Toiminnan operatiiviset avaintavoitteet esitetään käyttösuunnitelmien liitteeksi tulevassa tasapainotetussa ohjauskortissa. 3.3 TALOUS Tulosyksikön talousarvion toimintatuottojen summa on 193 M, joista jäsenkuntien maksu-osuus on 143 M. Koska organisaatio muuttuu rakenteeltaan vuodesta 2014, ei täsmällisiä muutosprosentteja edellisiin vuosiin pystytä ilmaisemaan tulosyksikkötasolla. Sitovien nettokulujen osalta budjetti on 139 M. Lastentautien osalta sitoviin nettokuluihin varsin ratkaisevasti vaikuttavien ulkokuntatulojen kertymä on vuoden 2014 aikana laskenut. Vuonna 2015 muilta sairaanhoitopiireiltä saatavien toimintatulojen ennus- 14

tetaan kuitenkin jälleen kääntyvän maltilliseen kasvuun. Lastenkirurgian osalta leikkaussalikapasiteetin käyttöaste kasvaa, jonka ennustetaan näkyvän vuoden alusta lähtien myös ulkokuntapotilaille tehtävien toimenpiteiden lisääntymisenä. Lastenkirurgian ja pediatrian toimintaa ovat vuoden 2014 aikana häirinneet Lastenklinikan lukuisat tilaongelmat, jotka ovat jättäneet leimansa myös raskaan kirurgian prosesseihin ja näkyneet mm. lukuisina leikkausten peruutuksia vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Tulosyksikön sopeuttamissuunnitelmien kokonaissumma on 2,07 M, joista 584 t kohdistuu henkilöstökuluihin. HUS-sisäisten palveluiden osuus on 1 M ja ulkoisten palveluiden osuus 35 t. HUS-sisäisten aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden summa on 376 t. Vastaavasti ulkoisten aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sopeutuskiintiö on 67 t. Toimitilojen vuokriin kohdistuva osuus sopeutuksista on 123 t. Lastenkirurgian ja pediatrian alkuvuoden ongelmallisen tilanteen johdosta somaattisen palvelutuotannon tuottavuusmittarit ovat vuonna 2014 olleet negatiivisia. DRG-pistekertymän lasku edelliseen vuoteen verrattaessa on pitkälti syntynyt vuoden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Kumulatiivisesti tilanne on vuoden kuluessa parantunut ja kohenee ennusteemme mukaan edelleen loppuvuoden aikana. Vuoden 2015 osalta ennustamme palvelutuotannon tuottavuusmittareiden paranevan vuoden 2014 tasosta. Vuosina 2014 ja 2013 LaNun yksiköiden sopeutussuunnitelmat ovat kokonaisuutena toteutuneet erittäin hyvin ja talouden tasapaino on pysynyt erinomaisena. Vuonna 2015 NaLan aikana vakiintuneita talouden suunnittelun ja seurannan prosesseja jatketaan ja jalostetaan. Niiden avulla toiminnan tuottavuutta pyritään edelleen parantamaan. 3.3.1 Tuloslaskelma LaNun toimintatuotot on vuodelle 2015 budjetoitu 193 miljoonan euron suuruisiksi. Tästä jäsenkuntien maksuosuus on 143 miljoonaa euroa. Toimintakulujen budjetti on 188 miljoonaa euroa ja toimintakate 4,9 miljoonaa euroa. Poistojen ja arvonalentumisten vuodelle 2015 budjetoitu summa on 1,4 miljoonaa euroa. LaNun poistot ovat kokonaisuudessaan vähentyneet vuosien 2011 ja 2014 välillä ja laskevat edelleen vuoden 2015 aikana. Sitovien nettokulujen osalta budjetti on 139,2 miljoonaa euroa. LaNun toimintaan ei kohdistu vuonna 2015 HYKSin raamiin sisältyviä toiminnallisia muutoksia (muutosblokkeja). Ainoa NaLan esittämä ja HYKSin ja budjettiraamiin hyväksytty toiminnallinen muutos on hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan toiminnan keskittäminen ja toiminnan kasvu, joka sisältyy naistentautien ja synnytysten tulosyksikön budjettiin. Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 3.4 HENKILÖSTÖ Henkilöstöjohtamisen painopisteet Organisaatiomuutos edellyttää henkilöstöresurssien tarkastelua ja siihen liittyvää ammattirakenteen uudistamista. Henkilöstöjohtamisen tavoite on hyvällä johtamisella luoda vetovoimainen monien mahdollisuuksien työpaikka (Magneettisairaalastatus). Henkilöstön saatavuus, pysyvyys ja osaaminen turvataan osallistavalla johtamisella, henkilöresurssien optimaalisella ohjauksella sekä koulutuksen, työkyvyn tukemisen ja työn-ohjauksen keinoin. Henkilöstösuunnittelussa otetaan huomioon kustannusten hallinta ja tuottavuuden parantaminen. Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi Esimiesten johtamisosaamista vahvistetaan mm. mahdollistamalla johtamiskoulutukseen osallistumista ja hyödyntämällä esimiestyöskentelyä kuvaavien mittareiden tuloksia. Lean-toiminnan avulla tarkastel- 15

laan ja kehitetään prosesseja. Laadukkaalla opiskelija-ohjauksella ja hyvällä, systemaattisella perehdytyksellä varmistetaan Lasten ja nuorten sairauksien tulosyksikön vetovoimaisuus. Uusi organisaatiorakenne mahdollistaa uudenlaista toimintatapaa henkilöstöresurssien optimaalisessa käytössä. Osaamisen varmistamista ja laajentamista kehitetään mahdollistamalla työkiertoa, järjestämällä täydennyskoulutusta ja tukemalla urakehitystä. Sisäisen työkierron ja lainapalvelun arvioidaan ja kehitetään. Sissitoimintaa kehitetään käyttämällä sissivakansseja monipuolisesti. Tulevaisuuden eläköitymistä ajatellen kehitetään mentorointitoimintaa yksiköissä. Moniammatillista työnjakoa arvioidaan ja työnkuvia tarkistetaan Työhyvinvointia tuetaan hyvällä, oikeudenmukaisella ja vuorovaikutuksellisella johtamisella. Työssä jaksamista tuetaan joustavilla työajoilla, työkyvyntukiprosesseilla sekä virkistystoiminnalla. Hoitoisuusluokituksesta (henkilöstöresursseja kuvaavia mittareita) saatuja tietoja hyödynnetään, jotta voidaan hoitotyön resursseja kohdentaa tarkoituksenmukaisesti, joustavasti ja oikeudenmukaisesti. Varmistetaan että työntekijöiden oikeus käydä kehityskeskusteluja esimiehen kanssa toteutuu ja esimiesindeksejä seurataan mahdollisia toimenpiteitä ajatellen. Sairaus-poissaoloja ja niiden syitä seurataan jatkuvasti ja työolosuhteiden parantamiseen panostetaan (esim. riskienkartoitukset ). Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Muutos vuokratyön käytössä on siis ollut hyvin radikaali. Vuoden 2014 tammi-marraskuun aikajaksolla lastentautien klinikkaryhmät käyttivät vuokratyöhön yhteensä 33 500 euroa. Vuokratyövoiman käyttö on vähentynyt vuoden 2014 tammi-marraskuussa 157 000 euroa edellisestä vuodesta. Vuoden 2012 tammi-marraskuusta vuokratyövoiman kustannukset ovat vähentyneet peräti 391 000 euroa. Vuokratyövoiman käyttöä minimoidaan edelleen, mutta yhä laajeneva kotisairaala-toiminta edellyttää vuokratyövoiman käytön mahdollisuutta silloin kun omat henkilöstöresurssit eivät riitä. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. 16

4 HYKS PSYKIATRIA 4.1 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNASSA SOTE: HYKS Psykiatria hakee omien hoitoketjujensa osalta mahdollisimman kattavaa roolia Eteläsuomen SOTE:lle palveluita tuottavassa Uudenmaan tuottajakuntayhtymässä. HUS-Psykiatrian tiekarttaraportti: ohjaa osaltaan HYKS Psykiatrian toimintaa kohti tiiviimpää yhteistyötä HUS-alueiden kanssa. Helsinki: HYKS Psykiatrian ja Helsingin kaupungin mielenterveys ja päihdepalveluiden toimintojen harmonisointi ja yhteisen toiminnan ja tilojen suunnittelu on yksi lähivuosien painopistealueista. Raamit: HYKS Psykiatrian tulosyksikön ja Kellokosken sairaalasta siirtyvien yksiköiden henkilöstö ja suoritemäärä, luovat karkean taloudellisen raamin osaamiskeskukselle. Psykiatrian rakennemuutos luo edelleen painetta avohoidon tuottavuuden lisäämiseen ja tuotteistuksen kehittämiseen. 4.1.1 Tulosyksikön toiminnan keskeiset muutokset / tavoitteet Psykiatrian tiekartan mukaisesti psykoosiosastojen fuusiot Kellokoskella ja toisaalta uusi yhteinen HUS-Mielialahäiriöosasto Psykiatriakeskuksessa laskevat psykiatristen sairaansijojen määrää HUStasolla. HUS-alueiden HYKS-sairaansijojen käyttö lisääntyy ja kokonaiskäyttö laskee. HUS-psykiatrian takapäivystysringit vähenevät kahdella. Uusia polikliinisia toimintoja sairaalan ja avohoidon välimaastoon käynnistetään: Geropsykiatrian pkl Jorvissa, ECT-yksikkö Jorvissa, HYKS-alueen ensipsykoosikeskus, kotipkl Peijaksessa, Psykiatriset hoitajat Jorvin ja Peijaksen yhteispäivystyksissä. 4.1.2 Tulosyksikön rakenne HUS:n hallituksen linjaama (17.6.2013) osaamiskeskussuunnittelu tuotti 30.5.2014 julkaistun HYKS Psykiatrian osaamiskeskusraportin. Laajapohjaisen suunnittelun tuloksena Hyks luopui alueellisesta organisaatiosta päätyen viiteen linjaan, joiden suunnittelun pohjana oli laaja potilasryhmäkohtainen työskentely. Linjarakenne henkilöstömäärineen ja alayksikköineen on kuvattuna alla. Kellokosken osastojen liittämisen myötä entinen HYKS Psykiatrian tulosyksikkö kasvoi n. 30%:lla. 17

5 linjaa: Linjat ovat HUS:n hallituksen osaamiskeskuksille asettamien tavoitteiden mukaisesti prosessimaisia ja ulottuvat perusterveydenhuollossa sijaitsevasta painopisteestään aina vaativiin tertiääritason toimintoihin asti. Linjat vastaavat oman potilasryhmänsä hoitojen kehityksestä ja tutkimuksesta, ja tekevät tiivistä yhteistyötä yliopiston kanssa. 4 sairaalakampusta: Psykiatriakeskuksen sairaalatoiminta tapahtuu neljällä kampuksella - Töölö, Jorvi, Peijas ja Kellokoski. Valtaosa toiminnasta on kuitenkin avohoitoa ja tapahtuu pääkaupunkiseudulla sijaitsevilla suurpolikliinikoilla. Linjojen välistä yhteistyötä kampuksilla tukevat alueelliset vastuuhenkilöt, joista keskeisiä ovat koordinoivat apulaisylilääkärit ja kliiniset opettajat, jotka toimivat osaamiskeskuksen hallinnon ylilääkärin suorassa alaisuudessa. Paikallista koordinointia tekevät myös kampuksella toimivat linja kohtaiset ylihoitajat sekä johtavat erityistyöntekijät. 4.1.3 Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuustavoitteeksi on asetettu 1,45 %. Hyvän tuottavuuskehityksen jatkamisella sekä kustannusten hallinnan mahdollistetaan kilpailukykyinen ja kustannukset kattava hinnoittelu. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on kustannusten nousua pienempi. Talousarvion laadinnan lähtökohtia: Henkilöstökustannusten nousu +1,0 % Palkkojen sopimuskorotusten arvioitu kustannusvaikutus + 1,0 % (0,4 % 1.7.2015) Henkilösivukulu-% 23,5 % Toimintakulujen tarkastelussa on käytetty painotettua kululajikohtaista kustannustason muutosta, jossa on huomioitu esim. lääke- ja tarvikekilpailutukset. 4.2 PALVELUTAVOITTEET Elektiiviset lähetteet 9000 Hoidetut eri potilaat 21 000 Nettiterapiat 1 000 Ostopalveluterapiat 300 ECT-hoidot 500 Käynnit 278 000 Hoitopäivät 140 226 (täyttöaste 85%) PTH HTV 20 4.2.1 Jäsenkuntien maksuosuus Jäsenkuntien maksuosuuksiin ei ole tulossa merkittäviä euromääräisiä muutoksia. Suurin muutos tapahtuu HYKS-kuntien kohdalla siinä, että laskutettavana organisaation osana on HYKS Psykiatria yksistään koska Kellokosken sairaalan osuudet on siirretty HYKS:iin. TA 2014 ENN 2014 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 Tuotteistetut hoitopäivät 140 226 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 1 341 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 278 000 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos 18

Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 TA 2014 ENN 2014 Oma palvelutuotanto 0 0 121 696 0,0 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 59 695 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 402 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 61 600 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 0 0 12 023 0,0 % 0,0 % Ostopalvelut 5 924 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 6 099 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSU- OSUUS 0 0 133 719 0,0 % 0,0 % 4.2.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Avohoidon kehittäminen jatkuu ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii käyntimäärän nostamista arviolta 4-5% edellisvuodesta. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 TA 2014 ENN 2014 Tuotteistetut hoitopäivät 143 743 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 1 356 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 282 000 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos TA 2014 ENN 2014 Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2013 TA 2014 ENN 2014 TAE 2015 Oma palvelutuotanto 0 0 123 855 0,0 % 0,0 % Tuotteistetut hoitopäivät 61 268 0,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet 407 0,0 % 0,0 % Avohoitokäynnit 62 180 0,0 % 0,0 % Siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, käynnit 0,0 % 0,0 % Terveyskeskuspäivystys, hoitopäivät 0,0 % 0,0 % Muu palvelutuotanto 0 0 12 069 0,0 % 0,0 % Ostopalvelut 5 970 0,0 % 0,0 % Hoitopalvelut muista sairaaloista 6 099 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit 0,0 % 0,0 % Projektituotteet 0,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ 0 0 135 924 0,0 % 0,0 % 19

4.2.3 Erityisvastuualuetason yhteistyö Aiempien ERVA-yhteistyökuvioiden ohella HYKS Psykiatrialle siirtyvät Kellokoskelta vaikeahoitoiset ja oikeuspsykiatriset aikuis- ja nuorisopotilaat. 4.3 TALOUS Psykiatriakeskuksen kustannusbudjetti on n. 143,8 M ja se tähtää korkeintaan 1,9 M tappiolliseen tulokseen vuonna 2015. Linjojen taloudet ovat hyvin erilaisia; perinteiseen elektiiviseen toimintaan keskittyneet linjat Mielialahäiriö sekä Psykoosi ja oikeuspsykiatria - tuottavat voittoa, kun taas ja uudenmuotoiseen konsultatiiviseen ja päivystykselliseen toimintaan painottuneet linjat -neuro-, gero- ja päihdepsykiatria sekä akuuttipsykiatria - tuottavat nykyisellä tuotteistuksella ja hinnoittelulla tappiota. Tätä pyritään hallitsemaan 1) hinnoittelulla - Päivystyksellisen ja kalliin liikkuvan toiminnan hinnoittelua lähennetään asteittain toiminnan kuluja vastaavaksi ja perinteisen elektiivisen toiminnan tehostamisen kautta hinnat saattavat laskea ja 2) tuotteistuksella - Vuoteen 2017 mennessä syksyllä 2014 käyttöön otettavat toimenpidekoodit muodostavat pohjan DRG-tyyppiselle tuotteistukselle. Talouden seurantaa optimoidaan säännöllisellä raportoinnilla kaikilla tasoilla ja luomalla selkeät esimiestasokohtaiset sabluunat HUS-totaliin, joiden avulla omina linjoinaan johdettavat lääkärilinjan ja hoitotyön talousvastuut on eriteltävissä. Talousarviovuoden tehostamisvaatimus on tulosyksikön osalta 1,4 M. Tämä koostuu ulkoisten kustannuslajien hallintaan ja tulosyksikkö tulee jatkamaan tuttua ja tiukkaa linjansa henkilöstömenojen ja ostopalveluiden osalta. 4.3.1 Tuloslaskelma Tulosyksikön vuoden 2015 tuloslaskelma esitetään liitteessä 2. 4.4 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ 4.4.1 Henkilöstösuunnitelma Psykiatriakeskuksessa työskentelee n. 1754 eri henkilöä (n. 1365 HTV). Osaamiskeskuksen linjoja johdetaan kumppanuusperiaatteella: linjajohtajat ja ylihoitajat. Esikuntatyössä ovat mukana mm. nimikkoprofessori ja erityistyöntekijöiden potilasryhmäkohtaiset esimiehet. Palkkarakenteen osalta käynnissä on lähinnä henkilökohtaisilla palkanlisillä rahoitettu avohoidon hoitajien suoritepalkkauspilotti, sekä toiminnan tehostamisen kautta rahoitettava hoitajavastaanottotoimintaan liittyvä palkantarkastus. Henkilöstöjohtamisen painopisteet, ja toimenpiteet: Potilasryhmäkohtaisuus: Osaamiskeskusideologian mukainen potilasryhmäkohtaisen työskentelyn optimointi: Rakenne, jossa hoitotyön, lääkäreiden, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden linjakohtainen johtaminen. Avohoidon toiminnan tehostaminen: Tavoitteena lisätä potilaiden kanssa vietettyä aikaa: Konsernivetoinen suoritepalkkauspilotti, sekä tuloksellisuusprojektin arviointi, sekä itsenäisen hoitajavastaanoton edelleenkehittäminen. Alimmalle esimiestasolle viety suoriteseuranta. Kokeilukulttuuri: Osallistava, salliva, valmentava johtaminen, jota kautta edellytyksiä innovaatioille ja konkreettisille toimintamalleille muuttuvassa ympäristössä. Tulosyksikön vuoden 2015 henkilöstömäärä ja työvuodet esitetään liitteessä 2. 20