HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2014 KÄYTTÖSUUNNITELMAT

Transkriptio

1 HELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRI HYKS-sairaanhoitoalue HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN VUODEN 2014 KÄYTTÖSUUNNITELMAT

2 2

3 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT VUODELLE 2014 Sisällysluettelo 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TULOSYKSIKÖIDEN YHTEISET AVAINTAVOITTEET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TAVOITTEET HYKS, MEDISIININEN TULOSYKSIKKÖ TULOSYKSIKÖN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET PALVELUTAVOITTEET TALOUS ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ HYKS, OPERATIIVINEN TULOSYKSIKKÖ TULOSYKSIKÖN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET PALVELUTAVOITTEET TALOUS ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ HYKS, NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TULOSYKSIKKÖ TULOSYKSIKÖN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET PALVELUTAVOITTEET TALOUS ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ HYKS, SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS TULOSYKSIKÖN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET PALVELUTAVOITTEET TALOUS ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ HYKS, SYÖPÄKESKUS TULOSYKSIKÖN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET PALVELUTAVOITTEET TALOUS ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ HYKS, PSYKIATRIAN TULOSYKSIKKÖ TULOSYKSIKÖN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET TOIMINNAN TAVOITTEET SEKÄ PALVELUTAVOITTEET TALOUS ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ HYKS, TULOSALUEEN JOHDON TULOSYKSIKKÖ TULOSYKSIKÖN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT TALOUS ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Liite 1 HYKS-tulosyksiköiden HUS avaintavoitteet vuodelle

4 4

5 1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA TULOSYKSIKÖIDEN YHTEISET AVAINTAVOITTEET 1.1 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TALOUSARVION LAADINNAN LÄHTÖKOHDAT JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET Toiminnan kehittämisen osana on HUS:n hallitus päättänyt Hyksin organisaatiorakenteesta, jossa HYKS:n ja osin HUS:n liikelaitosten organisaatiota tullaan muuttamaan alkaen siten, että Hyksiin perustetaan tulosyksikkötasoisina 10 uutta osaamiskeskusta Sydän- ja keuhkokeskuksen ja Syöpäkeskuksen lisäksi. Tämän organisaatiomuutoksen valmistelutyö on aloitettu ja jatkuu vuoden 2014 aikana kun osaamiskeskusten johtajat on valittu. Alueen väestön voimakkaan ikääntymisen arvioidaan kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää tietyillä erikoisaloilla. Väestöennusteen mukaan HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi keskimäärin 8,9 %:lla ( henkeä) vuodesta 2012 vuoteen Kunnittain tarkasteltuna 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi ennusteen mukaan eniten Keravalla (+ 14,8 %), Kirkkonummella (+ 13,5 %), Vantaalla (+11,4 %) ja Espoossa (+ 11,1 %). Väestö ENN ENN. Muutos 2013 enn./ 2014 enn. Muutos -% VÄESTÖMÄÄRÄN KEHITYS HYKS-sairaanhoitoalue ,1 % Länsi-Uudenmaan sairaanhoitoalue ,2 % Lohjan sairaanhoitoalue ,0 % Hyvinkään sairaanhoitoalue ,9 % Porvoon sairaanhoitoalue ,6 % HUS yhteensä ,0 % HYKS-SAIRAANHOITOALUE VÄESTÖMUUTOS Väestö ENN ENN. Muutos 2013 enn./ 2014 enn. Muutos -% 0-14 vuotiaat ,3 % vuotiaat ,9 % vuotiaat ,2 % vuotiaat ,2 % 75+ vuotiaat ,7 % HUS yhteensä Tilastokeskuksen julkaiseman väestöennusteen mukaiset tiedot. 1,1 % Alkuperäisten elektiivisten lähetteiden määrä on vuonna 2013 kasvanut keskimääräistä väestön kasvua enemmän (+4,9 % 2013/2012 tammi-marraskuu). Talousarviossa lähtökohtana on, HUS-tason linjausten mukaisesti, että lähetemäärä kasvaa vuodesta 2013 korkeintaan 2 %. HYKS-sairaanhoitoalueen ja sen tulosyksiköiden talousarvion valmistelussa on käytetty seuraavia peruslähtökohtia: - Palvelujen kysyntä (lähetteet) kasvaa vuodesta 2013 korkeintaan 2 % - Toimintavolyymi on lähes vuoden 2013 ennusteen tasolla - Tuottavuus paranee - Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä HUS:n eri sairaanhoitoalueiden välillä kehitetään edelleen tavoitteena hoitotakuulain mukainen toiminta 5

6 - Sekä aikuis- että lastenpsykiatriassa kehitetään avohoitotoimintaa tavoitteena vuodeosastohoidon väheneminen, lisäksi samalla otetaan käyttöön uudenlaisia, kehittyneeseen viestintäteknologiaan perustuvia hoitopalveluja - Somaattisilla erikoisaloilla otetaan uusia hoitomuotoja harkiten käyttöön ja nykyistä toimintaa laajennetaan sekä toimintaa kotiutetaan talousarvion puitteissa - Vakinaisen henkilöstön suhteellista osuutta koko henkilöstömäärästä pyritään edelleen nostamaan - Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenevät - Vuokratyövoiman käyttö pienenee vuoden 2013 ennustetusta tasosta. 1.2 HYKS-SAIRAANHOITOALUEEN TULOSYKSIKÖIDEN TAVOITTEET HYKS-tulosyksiköiden avaintavoitteet HYKS-sairaanhoitoalueen tulosyksikkökohtaisten vuoden 2014 käyttösuunnitelmien liitteenä on esitetty tulosyksikön tasapainotettu ohjauskortti, johon on koottu kuntayhtymätason avaintavoitteista Hyksin tulosyksiköille johdetut mittarit ja tavoitearvot. Avaintavoitteet on ryhmitelty ohjauskorttiin viiteen eri näkökulmaan; Potilas/asiakas ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen, Opetus ja tutkimus, Prosessit, rakenteet ja johtaminen, Henkilöstö ja Talous. Yhteisten tavoitteiden lisäksi ovat tulosyksiköt voineet ottaa suunnitelmiinsa oman toimintansa ja taloutensa kannalta keskeisiä tavoitteita ja valita niille mittaustavat. HYKS-tulosyksiköiden vuoden 2014 toimintatuottojen ja -kulujen vertailu aiempiin vuosiin HYKS-sairaanhoitoalueella käynnistyi vuoden 2014 alusta uuden Syöpäkeskus- tulosyksikön toiminta. Uuden tulosyksikön toiminnaksi siirtyi Hyksin medisiinisestä sekä naisten- ja lastentautien tulosyksiköistä hematologian, syöpätautien ja sädehoidon sekä naistentautien syöpähoidon potilasprosessit ja toiminnot. Uuden tulosyksikön muodostaminen vaikuttaa merkittävästi toimintatuottojen ja kulujen kohdentumiseen tulosyksiköiden (medisiininen, naisten- ja lastentautien sekä syöpäkeskuksen) välillä. Syöpäkeskuksen potilaiden hoitoprosesseissa käytetään merkittävästi medisiinisen sekä naisten- ja lastentautien tulosyksiköihin hallinnollisesti kuuluvia yksiköitä / resursseja (esim. gynekologit), joten tulosyksiköiden väliset sisäiset erät (tuotot ja kulut) muodostavat suuren osan uuden tulosyksikön toimintatuotoista ja kuluista. Tulosyksiköiden aiempien vuosien tuloslaskelmia, jotka sisältävät tulosyksiköiden väliset sisäiset erät, ei ole mahdollista muokata uutta tulosyksikköjakoa vastaavaksi. Muuttuneiden tulosyksiköiden vuoden 2014 toimintatuottojen ja -kulujen kehityksen vertaamiseksi on alla olevassa taulukossa esitetty kaikkien tulosyksiköiden sekä Medisiinisen, Naistenja lastentautien sekä Syöpäkeskuksen tuotot ja kulut ilman HYKS-tulosyksiköiden välisiä sisäisiä eriä. 6

7 milj. euroa HYKS-SHA HYKS MEDISIININEN HYKS OPERATIIVINEN HYKS SYDÄN- JA KEUHKOKESKUS HYKS NAISTEN- JA LASTENTAUTIEN TY HYKS SYÖPÄKESKUS HYKS PSYKIATRIA HYKS TULOSALUEEN JOHTO TP 2012 *) Ennuste 2013 (8+4) TAE 2014 Muutos TAE 2014 vs. TA2013 Muutos TAE 2014 vs. Enn TUOTOT 1251,5 1304,8 1333,4 1345,9 3,2 % 0,9 % KULUT 1263,1 1294,5 1332,9 1332,5 2,9 % 0,0 % TUOTOT 287,8 288,5 294,6 204,9-29,0 % -30,4 % KULUT 299,9 305,2 314,8 233,7-23,5 % -25,8 % TUOTOT 467,7 499,2 503,2 509,0 2,0 % 1,2 % KULUT 495,9 517,1 535,2 539,0 4,2 % 0,7 % TUOTOT 121,0 128,8 142,9 139,3 8,1 % -2,6 % KULUT 87,0 88,3 90,2 90,3 2,3 % 0,1 % TUOTOT 275,1 284,6 288,0 288,8 1,5 % 0,3 % KULUT 267,0 270,9 278,2 270,8-0,1 % -2,7 % TUOTOT 96,3 KULUT 84,2 TUOTOT 99,9 103,7 104,6 107,6 3,7 % 2,8 % KULUT 110,8 110,4 111,9 111,9 1,4 % 0,0 % TUOTOT 0,0 0,0 0,0 0,0 KULUT 2,5 2,5 2,5 2,6 2,7 % 4,3 % MEDISIININEN, NAISTEN- JA LASTENTAUDIT SEKÄ SYÖPÄKESKUS YHTEENSÄ TUOTOT 562,9 573,1 582,6 590,1 3,0 % 1,3 % KULUT 566,9 576,2 593,1 588,7 2,2 % -0,7 % * ) HYKS, Operatiivisen tulosyksikön luvut eivät sisällä ensihoitoa 7

8 8

9 2 HYKS, MEDISIININEN TULOSYKSIKKÖ 2.1 TULOSYKSIKÖN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 *) *) *) TAE 2014 Jäsenkuntien maksuosuus 243,2 246,7 252,7 176,4-28,5 % -30,2 % Ulkoinen myynti 80,9 82,0 83,8 83,2 1,5 % -0,6 % Toimintatuotot 324,1 328,7 336,5 259,6-21,0 % -22,8 % Toimintakulut 323,7 329,0 337,1 257,3-21,8 % -23,7 % Tilikauden tulos -2,6-4,1-3,3 1,1 *) luvut sisältävät Syöpätautien osaamiskeskukseen siirtyneen toiminnan 2.2 TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET HYKS, Medisiininen tulosyksikkö, väestö ja palveluiden tarve Medisiinisen tulosyksikön palvelujen kysyntä on kasvanut voimakkaasti kuluneen vuoden aikana mitattuna lähete- ja käyntimäärillä. Vaikka % saapuneista lähetteistä käännytetään lähettävään yksikköön, kun potilaan kohdalla ei ole todettavissa erikoissairaanhoidon tarvetta, niin tutkimuksiin ja hoitoon tulevien määrä on koko ajan kasvamassa selvästi enemmän kuin kunnat ovat tilanneet. Vuoden 2014 alusta tulee voimaan potilaan vapaa liikkuvuus, ja oikeus hoitopaikan valintaan. Tämä todennäköisesti lisää medisiinisen tulosyksikön tuottamien palvelujen kysyntää enemmän kuin HUS-alueen potilaiden hakeutumista muualle hoitoon. Lisäksi yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa merkittävästi lähivuosina, ja tällä on vaikutusta erityisesti medisiinisen tulosyksikön potilasmääriin. Tässä vaiheessa (marraskuu 2013) ensi vuonna toteutuvan sote -uudistuksen vaikutukset HUS -alueelle eivät ole tiedossa. Tampereen yliopistollinen sairaala on aloittanut aktiivisen internet markkinoinnin, kun taas HYKS-alueen osaamiskeskusuudistuksen mahdollisesti mukanaan tuomat mahdollisuudet -hoitotakuu huomioiden tarjota ja markkinoida vastaavaa medisiinistä kapasiteettia ilman jonoja, ovat hyvin rajalliset. Sähköisen sairauskertomusjärjestelmän uudistus lähivuosina tulee ohimenevästi heikentämään palvelujen tarjontaa, kunnes uuden järjestelmän sisäänajo on saatu toteutettua. Heikko taloudellinen tilanne Suomessa lisää työttömyyttä, ja sitä kautta julkisten palveluiden kysyntää, kun yhä harvempi työikäinen pystyy hoitamaan erikoissairaanhoidon tarpeensa yksityissektorin kautta Medisiinisen tulosyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Medisiinisen tulosyksikön merkittävimmät talousarvioesityksessä huomioidut toiminnan volyymiin sekä toiminnan tuottoihin ja kuluihin vaikuttavat muutokset ovat syöpäkeskuksen perustaminen vuoden 2014 alusta, Jorvin päivystyspoliklinikalla vuoden 2013 marraskuussa toteutettu toiminnanmuutos sekä Helsingille myytyjen erikoistuvien lääkärien palvelujen myynnin päättyminen vuoden 2013 lopussa. Perustettavaan syöpäkeskukseen siirtyvät aiemmin medisiiniseen tulosyksikköön kuuluneet syöpätautien ja hematologian klinikat sekä pääosin kyseisten erikoisalojen potilaiden hoidosta vastanneet vuodeosastot ja polikliiniset yksiköt. Tämä vähentää medisiinisen tulosyksikön toiminnan volyymiä sekä tuottoja ja kuluja. 9

10 Osa syöpäkeskukseen siirtyvien erikoisalojen potilaiden hoidosta toteutetaan kuitenkin muiden medisiinisen tulosyksikön erikoisalojen kanssa yhteisissä yksiköissä, ja näiltä osin syöpäkeskukseen siirtyvien erikoisalojen potilaiden hoitoon liittyvät palvelut myydään jatkossa syöpäkeskukselle. Jorvin päivystyspoliklinikalla toteutettiin marraskuussa 2013 toiminnallinen muutos, jonka tarkoituksena on poistaa toiminnan joustavuutta rajoittava raja-aita terveyskeskuspäivystyksen ja erikoissairaanhoidon päivystyksen välistä. Uusi toimintamalli poistaa potilaiden tulkinnanvaraisen jaottelun yleislääketieteen potilaiksi ja vaativammiksi sisätautien tai kirurgian potilaiksi sekä parantaa toiminnan tasalaatuisuutta ja potilasturvallisuutta. Uusi toimintamalli lähtee potilaslähtöisestä toiminnasta, jossa kutakin potilasta ja hänen ongelmaansa varten on yksi tiimi eikä vastuuta tarvitse siirtää tiimiltä toiselle. Kaikki vaativat potilaat ja valtaosa aulapotilaista jaetaan joko sisätautien tai kirurgian ryhmiin. Läpimenoaikojen lyhentämiseksi yleislääketieteen päivystys keskittyy nimenomaan nopeamman läpimenoajan potilaisiin. Kaikkiin tiimeihin sijoitetaan akuuttilääkäri myöhään yöhön tai aamuun asti. Toiminnanmuutoksen myötä osa aiemmin terveyskeskuspäivystyskäynneiksi kirjautuneista käynneistä kirjautuu jatkossa sisätautien tai kirurgian normaaleiksi erikoissairaanhoidon päivystyskäynneiksi. Medisiininen tulosyksikkö on erilliseen sopimukseen perustuen myynyt Helsingin kaupungin terveyskeskukselle sisätauteihin ja geriatriaan erikoistuvien lääkärien palvelut Helsingin kaupungin sairaaloihin. Vuoden 2014 alusta tämä toiminta siirtyy Helsingin omaksi toiminnaksi. Medisiininen tulosyksikkö lakkaa olemasta vuoden 2014 lopussa. Tilalle syntyvät vuoden 2015 alusta osaamiskeskukset, joihin medisiinisen yksikön toiminta hajautuu. Medisiinisen tulosyksikön toiminnat sijoittuvat useaan eri osaamiskeskukseen, myös Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden osalta. Vuoden 2014 aikana valmistaudutaan laajoihin muutto- ja tilajärjestelyihin, jotka todennäköisesti toteutuvat kuitenkin vasta keväällä Neurologian poliklinikat muuttavat valmistuvaan tornisairaalaan, samoin neurologiset vuodeosastot tornisairaalan 6. ja 7. kerrokseen. Vapautuviin tiloihin kolmiosairaalan sisätautien poliklinikka laajenee 2. kerrokseen, ja Auroran infektiopoliklinikka siirtyy kolmiosairaalaan. Myös kolmiosairaalan vuodeosastopaikat muuttuvat, kun kardiologian ja neurologian vuodeosastot pääosin poistuvat kolmiosairaalasta. Päivystysalueella sijaitseva stroke unit siirtyy tornisairaalaan. Työjako perusterveydenhuollon kanssa muuttuu edelleen, kun 2013 aloittanut diabetespoliklinikka saadaan laajemmin toimimaan, samoin 2013 ovat aloittaneet perusterveydenhuollon kanssa yhteiset reumapoliklinikat Tapiolan terveysasemalla ja Myyrmäen terveysasemalla. Vuoden 2014 aikana pyritään käynnistämään obesiteettipoliklinikkatoiminta yhteistyössä perusterveydenhuollon kanssa Keskeiset budjettioletukset Medisiinisen tulosyksikön talousarvion laadinnan lähtökohtana on ollut vuoden 2013 toteumatietojen pohjalta laadittu arvio toiminnan volyymista sekä tuotoista ja kuluista vuoden 2014 hintaja kustannustasolla. Lähtöoletusten perusteella tehdyssä laskelmassa on tämän jälkeen huomioitu suunnitellut toiminnan muutokset (toimintojen siirrot syöpäkeskukseen, Jorvin päivystyspoliklinikan toiminnanmuutos, erikoistuvien lääkärien palvelujen myynnin loppuminen) sekä tuottavuus- ja muiden tavoitteiden vaikutukset tuottoihin ja kuluihin. Kustannustason muutosten osalta ulkoisten kulujen budjetoinnissa on huomioitu valmisteluohjeiden mukaiset muutokset (henkilöstökulut +1,4%, palvelujen ostot +1,1%, aineet ja tarvikkeet 0%, muut kulut +2,5%). Liikelaitoksilta, muilta tulosalueilta ja taseyksiköiltä ostettavien palvelujen ja tarvikkeiden osalta talousarvioesityksessä on käytetty Hyks-sairaanhoitoalueelta saatuja lukuja, jotka perustuvat palvelutuottajien tekemiin tarjouksiin 10

11 Talousarviovalmistelussa on kustannustason muutosten lisäksi huomioitu Medisiiniselle tulosyksikölle asetettu tuottavuustavoite, jonka mukaisesti ulkoisten kulujen kasvun pitäisi olla 1,5% yleistä kustannustason nousua pienempi. Talousarvion toimintakuluja on asetetun tulostavoitteen saavuttamiseksi jouduttu lisäksi sopeuttamaan yksikölle osoitettua jäsenkuntien maksuosuutta vastaavaksi. Talousarvioesityksen toimintakuluihin sisältyy ulkoisiin eriin yhteensä n. 1 milj. eurolla tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, näiden lisäksi on valmisteltu sopeuttamistoimenpiteitä sisäisten tukipalveluostojen osalta. Talousarvioesitys päätyy tavoitteen mukaisesti 1,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. 2.3 PALVELUTAVOITTEET Vuoden 2014 aikana käynnissä olevat suunnitteluhankkeet, muuttojen suunnittelu kolmiosairaalan ja tornisairaalan osalta, Jorvin päivystyslisärakennus sekä Apotti tietojärjestelmän suunnittelu, sitovat paljon erikoislääkäri- ja hoitajatyövoimaa suunnittelutehtäviin. Tämä vaikuttaa jonkin verran palvelutuotannon kapasiteettiin Jäsenkuntien maksuosuus Merkittävin muutos, joka vaikuttaa medisiinisen tulosyksikön jäsenkunnille tuotettujen palvelujen määrään ja laskutukseen vuonna 2014 on syöpätautien ja hematologian erikoisalojen potilaiden hoidon siirtyminen syöpäkeskukseen. Syöpäkeskukseen siirtyvän toiminnan osuus (vuoden 2013 ennustetusta) jäsenkunnille tuotetuista palveluista on DRG-tuotteiden osalta 52,1% ja käyntituotteiden osalta 22,4%. Laskutuksesta siirtyvän toiminnan osuus on n. 30,9%. Jäsenkuntien maksuosuuteen vuonna 2014 vaikuttaa myös vuoden 2013 lopussa toteutettu Jorvin päivystyspoliklinikan toiminnallinen muutos, jonka myötä osa aiemmin terveyskeskuspäivystyskäynneiksi kirjatuista tuotteista muuttuu normaaleiksi erikoissairaanhoidon käynneiksi. Muutos lisää Espoon jäsenkuntien maksuosuuteen kirjautuvaa laskutusta ja vähentää muuta jäsenkuntalaskutusta. Tätä muutosta ei talousarvioluvuissa (jäsenkuntien maksuosuuden osalta) ole huomioitu. Jäsenkuntien maksuosuuteen sisältyvien ostopalvelujen vähennys johtuu toimintojen siirrosta syöpäkeskukseen sekä huhtikuussa 2014 tapahtuvasta apuvälinetoiminnan keskittämisestä Apuvälinekeskukseen. 11

12 Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,8 % -53,3 % Avohoitokäynnit ,4 % -24,6 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -41,6 % -44,0 % Tuotteet (jäsenkunnat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,6 % -33,3 % Avohoitokäynnit ,9 % -21,6 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut ,0 % -45,1 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % -41,8 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet 0,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät ,0 % 0,0 % JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,5 % -30,2 % Muu myynti jäsenkunnille **) ,8 % -35,5 % KAIKKI YHTEENSÄ ,3 % -30,4 % **) Sisältää tk-päivystystuotteet ja laskutettavat siirtoviivehoitopäivät (ml. ostopalveluina hankitut) Jäsenkuntien vuoden 2014 maksuosuus on medisiiniselle tulosyksikölle 176,4 milj. euroa, joka on 1,2 milj. euroa (0,7%) suurempi kuin vuoden 2013 vertailukelpoinen (syöpäkeskukseen siirtyvä toiminta poistettu) ennuste. Jäsenkuntien maksuosuuden ja vuodelle 2014 määritettyjen hinnanmuutosten perusteella arvioidut jäsenkunnille tuotettavien palvelujen määrät ovat DRG-tuotteiden osalta 2,0% ja avohoitokäyntien osalta 3,1% vuoden 2013 vertailukelpoista ennustetta pienemmät. Tuotteet (jäsenkunnat) (lkm) (* TAE 2014 Oma palvelutuotanto NordDRG-tuotteet ,0 % Avohoitokäynnit ,1 % 1000 eur JÄSENKUNTIEN MAKSUOSUUS ,7 % *) Syöpäkeskukseen siirtyvä toiminta poistettu 12

13 2.3.2 Hoitopalvelut kaikille maksajille Medisiininen tulosyksikkö tuottaa palveluja jäsenkuntien lisäksi myös muille sairaanhoitopiireille ja muille maksajille (mm. ulkomaalaiset itse maksavat potilaat) sekä erillissopimuksella Jorvin yhteispäivystyksen terveyskeskuskäyntejä ja perusterveydenhuollon endoskopioita. Syöpäkeskuksen perustaminen vaikuttaa merkittävästi muille kuin jäsenkunnille tuotettavien palvelujen määrään syöpätautien ja hematologian erikoisalojen potilaiden hoidon siirtyessä medisiinisestä tulosyksiköstä Syöpäkeskukseen. Tästä syystä aiempien vuosien tiedot eivät ole vertailukelpoisia vuodelle 2014 suunniteltujen muille kuin jäsenkunnille myytävien palvelujen määrän kanssa. Jorvin päivystyksen toiminnallinen muutos vaikuttaa v.2014 terveyskeskuspäivystyskäyntien määrää vähentävästi. Aiempina vuosina terveyskeskuspäivystyskäynneiksi kirjautuneista käynneistä arviolta n. 60% muuttuu erikoissairaanhoidon käynneiksi. Uusista erikoissairaanhoidon käynneistä n. puolet tulee olemaan medisiinisen tulosyksikön käyntejä, jotka laskutetaan osana jäsenkuntien maksuosuutta, ja puolet operatiivisen tulosyksikön vastaavia käyntejä. Toiminnan muutosta ei jäsenkuntien maksuosuuden valmistelussa kuitenkaan ehditty huomioida, ja tästä syystä medisiinisen tulosyksikön erikoissairaanhoidon käynneiksi muuttuvat käynnit ovat talousarviossa mukana muiden maksajien tuotemäärissä ja laskutuksessa. Tuotteet (kaikki maksajat) (lkm) TP 2012 TAE 2014 Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,5 % -53,0 % Avohoitokäynnit ,3 % -22,7 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys ,9 % -61,3 % Laskutusosuudella painotettu volyymimuutos -40,6 % -43,0 % Tuotteet (kaikki maksajat) (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Oma palvelutuotanto Tuotteistetut hoitopäivät ,0 % 0,0 % NordDRG-tuotteet ,8 % -34,6 % Avohoitokäynnit ,2 % -17,8 % Siirtoviivehoitopäivät ,0 % -100,0 % Terveyskeskuspäivystys ,8 % -76,1 % Muu palvelutuotanto Ostopalvelut ,3 % -49,9 % Hoitopalvelut muista sairaaloista ,5 % -41,8 % Ostopalvelu siirtoviivehoitopäivät 0,0 % 0,0 % Palvelusetelit ,0 % 0,0 % Tartuntatautilääkkeet ,0 % 0,0 % Korjaukset ja tilikauden tasauserät *) ,0 % -99,9 % YHTEENSÄ ,2 % -31,4 % Josta: Muu myynti jäsenkunnille **) ,8 % -35,5 % Myynti muille maksajille ,3 % -50,9 % josta erityisvastuualue ,7 % * ) Sisältää projektituotteet -39,6 % Erityisvastuualuetason yhteistyö Medisiininen tulosyksikkö tarjoaa erityisvastuualueen sairaaloille laajaa yhteistyötä nefrologian, reumatologian, neurologian, gastroenterologian, infektiosairauksien, allergologian ja ihosairauksien aloilla. 13

14 Erityisvastuualueen erikoissairaanhoidon päivystyspalvelut toteutetaan kaikkien erikoisalojen osalta kahdessatoista yhteispäivystyspisteessä 7/24 periaatteella. HYKS ylläpitää tämän päivystysvalmiuden koko erityisvastuualueelle. Myös psykiatrian päivystystilanteet hoidetaan medisiinisen tulosyksikön päivystyspisteiden kautta. Yhteistyötä päivystysten koordinoinnissa on tehostettu, ja erityisvastuualueen muut sairaalat kutsutaan päivystyksen ohjausryhmän ja kehittämisryhmän vuosittaisiin kokouksiin. Piirin dialyysitoimintojen ja muiden nefrologisten hankintojen koordinaatiotoiminta hoidetaan yhdessä erityisvastuualueella, reumatautien videokapillaroskopiat tehdään Meilahden sairaalassa, samoin systeemisten reumatautien ja alan ongelmatapausten diagnostiikka. Gastroenterologiassa on erityisvastuualueella keskitetty leikkaushoitoa vaativien haavaista paksunsuolentulehdusta sairastavien ja primaaria sklerosoivaa kolangiittia sairastavien potilaiden diagnostiikka ja hoito. Neurologiassa tarjotaan erityisvastuualueelle ympärivuorokautinen liuotushoidon konsultaatio telemedisiinan avulla ja tarvittaessa endovaskulaarisia hoitoja aivoverisuonitukoksissa, sekä Parkinsonin taudin ja Hortonin neuralgian aivostimulaattorihoidon arviot sekä vaativa lihastautien diagnostiikka. Allergiaklinikka tarjoaa lasten vaikean astman hoitokonsultaatiot, atooppisen ihottuman ja ruoka-aineallergian selvitykset. Endokrinologian klinikka vastaa aivolisäkekasvainten leikkaushoidon arvioista ja neuroendokriinisten kasvainten hoidon suunnittelusta ja vaativan endokriinisen kirurgian arvioista. Infektiosairauksien klinikka hoitaa ongelmalliset HIV-potilaat, primaarit immuunipuutostilapotilaat, ja diagnostiset infektio-ongelmat mm. laajan puhelinkonsultaatiotoiminnan avulla. Ihotautiklinikka vastaa erityisvastuualueen genodermatosiiteista, epikutaanitesteistä, ihon tuumoreiden PAD-perusteisesta leikkaustoiminnasta, ja vaikeista osastohoitoa vaativista ihotautipotilaista. Näiden ja monien muidenkin erityisvastuualueen ongelmallisten tai harvinaisten potilastapausten tutkimisesta ja hoidosta sopivat joustavasti kunkin alan ylilääkärit keskenään kun tarvetta ilmenee. Medisiininen tulosyksikkö järjestää myös laajalti eri alojen erikoislääkäreiden jatkokoulutukseen kuuluvan meeting-ohjelman videoyhteydellä erityisvastuualueen kaikille sairaaloille, mm. reumataudeissa ja neurologiassa. Lisäksi Meilahden laaja-alainen kaikkien konservatiivisten alojen yhteinen torstaimeeting -koulutusohjelma on nähtävissä erityisvastuualueen sairaaloissa videoyhteydellä. 2.4 TALOUS Medisiinisen tulosyksikön osalta merkittävin tuloslaskelmaan ja sen eri osa-alueisiin vaikuttava tekijä on syöpäkeskuksen perustaminen vuoden 2014 alussa. Syöpäkeskukseen siirtyvät aiemmin medisiiniseen tulosyksikköön kuuluneista klinikoista syöpätautien ja hematologian klinikat sekä näiden erikoisalojen potilaita pääosin hoitavat vuodeosastot ja polikliiniset yksiköt. Toimintojen siirto syöpäkeskukseen vähentää medisiinisen tulosyksikön jäsen- ja ulkokuntatuloja sekä maksutuottoja. Medisiiniseen tulosyksikköön jää kuitenkin useita polikliinisia yksiköitä ja vuodeosastoja, joissa hoidetaan syöpäkeskuksen erikoisalojen potilaita, joiden hoidosta saatavat sisäiset tuotot muodostavatkin uuden merkittävän tuloja lisäävän erän tuloslaskelmassa. Toimintakulujen osalta syöpäkeskuksen perustaminen ja aiemmin medisiiniseen tulosyksikköön kuuluneiden klinikoiden, osastojen ja poliklinikoiden siirto uuteen tulosyksikköön vähentää medisiinisen tulosyksikön henkilöstökuluja, ulkoisia ja sisäisiä palvelujen- ja aineiden- ja tarvikkeiden ostoja, sekä muita toimintakuluja ja poistoja. Uutena eränä tuloslaskelmassa näkyvät syö- 14

15 päkeskukselta vuosisopimusperusteisesti, syöpäkeskuksen erikoisalojen potilaiden hoitoon tarvittavat, ostettavat lääkäripalvelut. Toimintakuluissa ja tuotoissa näkyy myös erikoistuvien lääkärien palvelujen myynnin loppuminen, joka vähentää henkilöstökuluja, mutta vastaavasti myös ulkoisia myyntituottoja. Jorvin päivystyspoliklinikalla 2013 toteutettu terveyskeskuspäivystyslääkärien ostopalvelujen vähentäminen ja oman työn lisääminen vaikuttaa jonkin verran edelleen vuonna 2014 henkilöstökuluja lisäävästi ja vuokratyövoiman käyttöä vähentävästi. Vuoden 2013 lopussa toteutettu toiminnan muutos vähentää myös ulkoisia myyntituottoja (terveyskeskus-päivystyskäyntien myynti Espoolle) ja lisää jonkin verran sisäistä myyntiä operatiiviselle tulosyksikölle. Vuoden 2014 talousarviossa medisiinisen tulosyksikön toimintatuotoista noin 68% muodostuu jäsenkunnilta saatavista palvelutuloista, jotka ovat n. 0,7% vuodelle 2013 ennustettua (vertailukelpoinen ennuste, syöpäkeskukseen siirtyvän toiminnan tuotot poistettu) suuremmat. Medisiininen tulosyksikkö myy myös merkittävän määrän vuodeosasto- ja poliklinikkapalveluja muille Hyksin tulosyksiöille ja tuotoista n. 21 % muodostuukin Hyksin sisäisistä palvelutuloista. Myynti muille sairaanhoitopiireille ja muille ulkoisille maksajille muodostaa vuoden 2014 talousarvion tuotoista vain n. 4,2%, ollen toiminnan suunnitelluista muutoksista (erikoistuvien lääkärien palvelujen myynti, terveyskeskuspäivystyskäynnit) johtuen n. 23,5% vuodelle 2013 ennustettua vähäisempää. Talousarvion toimintakulut ja poistot yhteensä ovat n. 258,6 milj. euroa Toimintakuluja on tuottavuustavoitteen huomioinnin lisäksi jouduttu sopeuttamaan asetetun tulostavoitteen saavuttamiseksi. Kaikkiaan talousarvioesityksen ulkoisiin toimintakuluihin sisältyy n. 1 milj. eurolla sopeuttamistoimenpiteitä sekä tuottavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä, lisäksi on valmisteltu sopeuttamistoimenpiteitä sisäisten tukipalveluostojen osalta. Talousarvioesitys päätyy tavoitteen mukaisesti 1,0 milj. euroa ylijäämäiseksi. Tuottavuus- ja sopeuttamisohjelman (talousarviovuoden kehittämisohjelma) mukaisesti: - Lyhytaikaisten sijaisten käyttöä, lisä- ja ylitöitä sekä vuokratyövoiman käyttöä vähennetään - Laboratorio- ja kuvantamistutkimusten kustannukset toiminnan volyymiin suhteutettuna vähenevät vuodesta Siirtoviiveostopalveluja ei toteudu; myöskään Kaunialan sairaalan alikäytöstä maksettavia korvauksia ei budjetissa. - Pika- ja kiiresanelujen osuus saneluista laskee vuoden 2012 tasolle. - Lääkekulut (hinnanmuutosten lisäksi) ja hoitotarvikekulut vähenevät vuodelle 2013 ennustetusta n. 3,5% Tuloslaskelma Tuloslaskelma (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Toimintatuotot ,0 % -22,8 % josta jäsenkuntien maksuosuus ,5 % -30,2 % Toimintakulut ,8 % -23,7 % Toimintakate Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä ,0 % 0,0 % Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset ,4 % -55,8 % Tilikauden tulos TP 2012, ja luvut sisältävät Syöpätautien osaamiskeskukseen siirtyneen toiminnan 15

16 Sitovat nettokulut (1 000 euroa) TP 2012 TAE 2014 Toiminnan kulut ,3 % -23,9 % Muut myyntituotot ,9 % -4,0 % Maksutuotot ,0 % -15,7 % Tuet ja avustukset yhteensä ,5 % 1,3 % Muut toimintatuotot ,8 % -2,5 % Toiminnan nettokulut ,8 % -24,7 % Myyntituotot sairaanhoidollisesta toiminnasta ,3 % 2,2 % Sitovat nettokulut ,1 % -31,5 % TP 2012, ja luvut sisältävät Syöpätautien osaamiskeskukseen siirtyneen toiminnan 2.5 ORGANISAATIO JA HENKILÖSTÖ Henkilöstösuunnitelma Henkilöstöjohtamisen painopisteet - Vuorovaikutteinen johtaminen - Muutosjohtaminen - Osaamisen kehittäminen Suunnitelmat ja toimenpiteet henkilöstötavoitteiden saavuttamiseksi - Henkilöstön työhyvinvoinnista ja osaamisesta huolehtiminen muutoksessa. - Henkilöstön mukaan ottaminen tulevien osaamiskeskusten suunnitteluun. - Vuosittaiset kehityskeskustelut esimiehen kanssa (isot yksiköt joka toinen vuosi). - Esimieskoulutuksiin osallistuminen (EVA I ja II, keskijohdon koulutukset) - Osaamisen kehittämissuunnitelmat (sisäiset ja ulkoiset koulutukset huomioiden tulevat osaamiskeskukset). - Järjestelmällinen perehdytys. - Tehokas sisäinen viestintä. Henkilömäärä, -työvuodet sekä vuokratyövoima Merkittävin henkilöstömääriin ja henkilötyövuosiin vuonna 2014 vaikuttava tekijä on syöpäkeskuksen perustaminen. Talousarviossa Syöpäkeskukseen on arvioitu siirtyvän medisiinisestä tulosyksiköstä 414 henkilöä (315 henkilötyövuotta). Henkilöstömäärissä ja työvuosissa on lisäksi otettu huomioon vuoden 2013 lopussa päättyvä erikoistuvien lääkärien työpanoksen myynti Helsingin kaupungin sairaaloihin. Tämän toiminnan siirtymisen Helsingin omaksi toiminnaksi arvioidaan vähentävän henkilöstömäärää 28:lla ja henkilötyövuosia 25:llä. Talousavion henkilöstöluvuissa on myös huomioitu sopeuttamis- ja tuottavuuden parantamiseksi suunniteltujen toimenpiteiden henkilötyövuosia ja -määriä vähentävä vaikutus. 16

17 Henkilömäärä TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta ,9 % -18,2 % Lääkärit ,6 % -25,3 % Muu henkilökunta ,4 % -15,8 % Erityistyöntekijät ,5 % -11,3 % YHTEENSÄ ,8 % -19,0 % Henkilötyövuodet TP 2012 TAE 2014 Hoitohenkilökunta 1158,1 1172,0 1185,5 986,9-15,8 % -16,8 % Lääkärit 367,2 374,5 371,8 284,4-24,0 % -23,5 % Muu henkilökunta 252,4 246,5 247,4 212,8-13,7 % -14,0 % Erityistyöntekijät 56,5 55,5 61,5 51,8-6,7 % -15,8 % YHTEENSÄ 1834,1 1848,5 1866,2 1535,9-16,9 % -17,7 % Vuokratyövoiman käytön vähennys liittyy Jorvin päivystyksen lääkärien ostopalvelujen vähentämiseen ja oman työvoiman lisäämiseen, jota on toteutettu asteittain v.2013 keväästä alkaen. (euroa) (HTV) Vuokratyövoima euroina ja henkilötyövuosina ENN (HTV) (euroa) TAE 2014 (HTV) TAE 2014 (euroa) Hoitohenkilökunta ,4 % 0,0 % Lääkärit ,4 % -42,9 % Muu henkilökunta 0,0 % 0,0 % Erityistyöntekijät 0,0 % 0,0 % YHTEENSÄ ,1 % -30,0 % 17

18 18

19 3 HYKS, OPERATIIVINEN TULOSYKSIKKÖ 3.1 TULOSYKSIKÖN TALOUDEN KESKEISET TUNNUSLUVUT Talouden tunnuslukuja (milj. euroa) TP 2012 *) TAE 2014 Jäsenkuntien maksuosuus 382,2 399,9 400,4 400,9 0,3 % 0,1 % Ulkoinen myynti 146,0 159,9 171,7 177,0 10,7 % 3,0 % Toimintatuotot 528,3 559,8 572,1 577,9 3,2 % 1,0 % Toimintakulut 521,8 544,0 563,6 568,8 4,5 % 0,9 % Tilikauden tulos 0,8 10,5 2,7 2,0 *) : Käyttösuunnitelman muutos HUS hallituksen päätös TOIMINTAYMPÄRISTÖN TILA JA ENNAKOIDUT MUUTOKSET HYKS, Operatiivinen tulosyksikkö, väestö ja palveluiden tarve Väestö ja ikääntyminen Vuoden 2012 lopussa HYKS-sairaanhoitoalueen jäsenkuntien väestömäärä oli asukasta. Tilastokeskuksen väestöennusteen (julk ) mukaan väestömäärä kasvaisi kokonaisuudessaan asukkaalla (2,1 %) vuoteen 2014 mennessä. 65-vuotiaiden ja sitä vanhemman väestön määrä kasvaisi keskimäärin 8,9 %:lla ( henkeä). Alueen väestön voimakkaan ikääntymisen arvioidaan kasvattavan erikoissairaanhoidon potilaiden määrää tietyillä erikoisaloilla. Ikääntymisen vaikutus näkyy tietyillä erikoisaloilla ja erityisesti syöpähoitojen lisääntymisenä ja seurannassa olevien potilaiden määrän kasvuna. Operatiivisessa tulosyksikössä lähetemäärä on kasvanut vuonna 2013 tammi-marraskuussa 4,8 % (4 743 kpl) edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Suurinta lähetemäärän lukumääräinen kasvu on ollut ortopedian ( kpl), silmätautien (+872 kpl), gastroenterologian (+716 kpl) ja urologian (+593 kpl) erikoisaloilla HYKS Operatiivisen tulosyksikön oman toiminnan keskeiset muutokset Operatiivisen tulosyksikön käyttösuunnitelmaan sisältyy seuraavat toiminnalliset muutokset. Neurokirurgisen toiminnan laajentaminen Neurokirurgian nykyinen leikkaussalikapasiteetti on riittämätön turvaamaan hoitotakuun edellyttämän hoitoon pääsyn. Tämän vuoksi vuoden 2013 aikana on selvitetty erilaisia mahdollisuuksia yhden lisäsalin käyttöön saamiseksi. Neuvottelujen tuloksena on päätetty selvittä kapasiteetin hankintaa talon ulkopuolelta. Kasvavaa toimintaa varten vuoden 2014 talousarviossa on huomioitu tarvittavat lisävakanssit: viisi sairaanhoitajaa, yksi lääkintävahtimestari ja yksi osastonsihteeri. Plastiikkakirurgisen toiminnan järjestelyt Plastiikkakirurgialle aktuellisti tarjolla oleva leikkaussalikapasiteetti on riittämätön Hyks-alueella. Lohjan sairaanhoitoalueelle perustettu plastiikkakirurgin vakanssi otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta. Lohjalle tullaan ohjaamaan myös Hyks-sairaanhoitoalueen potilaita. 19

20 Silmätautien hoidon turvaaminen Lautakunta sai selvityksen Läntisen silmäsairaalan ja palvelusetelin käytöstä kaihikirurgiassa ja päätti Läntisen silmäsairaalan hankesuunnitelmaan sisällytettyjen vakanssien perustamisesta. Silmätautien palvelujen kysyntä on voimakkaassa kasvussa. Edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna on Silmäklinikan lähetteiden määrä kasvanut tammi lokakuun aikana noin 1200 lähetteellä (5 %) ja kaihileikkausten määrä 1500 leikkauksella (19 %). Läntinen silmäsairaalahanke käynnistettiin v ja lopullinen hankesuunnitelma hyväksyttiin hallituksen kokouksessa Sairaalaan on sijoitettu verkkokalvopoliklinikka, silmätautien päiväkirurginen kaihi- ja plastialeikkaustoiminta, kaihipoliklinikkatoiminta ja silmätautien kuntoutusyksikkö. Lisäksi sairaala on toiminut väistötilana Silmä-korvasairaalan sisäilmaongelmista kärsineille yksiköille. Läntisessä silmäsairaalassa on toiminnan aloittamisen jälkeen syyskuussa 2013 tehty yli 700 leikkausta ja avohoitokäyntejä toteutettu 1200 kpl. Täyteen laajuuteensa Hyks-alueen silmätautien oma palvelutuotanto voidaan nostaa kun hankesuunnitelman mukaiset Läntisen silmäsairaalan vuoden 2014 lisävakanssit on perustettu ja täytetty. Vakanssilisäyksen avulla voidaan Läntisen silmäsairaalahankkeen strategiaa toteuttaa sovitun mukaisesti ja kasvattaa edelleen omaa toimintaa suhteessa ostettuihin palveluihin. Oman toiminnan lisäksi tullaan jatkossa tarvitsemaan kaihikirurgian ja glaukooman palveluseteleitä sekä avohoidon ostopalveluja. Palvelusetelitoiminta on laajentunut myös laskimotoimenpiteisiin ja glaukoomaseteli otetaan käyttöön kun sähköinen palvelusetelijärjestelmä saadaan käynnistettyä. Palveluseteli onkin vakiinnuttanut asemansa HUS:n palvelutuotannon täydentäjänä. Meilahden sairaalan leikkausosaston leikkaussalikapasiteetin lisääminen Meilahden sairaalan leikkaussalikapasiteetti on osoittautunut voimakkaasti alimitoitetuksi. Tämä on näkynyt sydänleikkausjonon kasvuna, jono on vaihdellut potilaan välillä tavoitetilan ollessa noin 100 potilasta. Jonon kasvaminen on johtanut moninaisiin kerrannaisongelmiin eikä kiireellisten leikkausten järjestäminen ei ole sujunut hoitoketjun kannalta riittävän nopeasti. Sydänkirurgimäärä ei salli nykyistä useamman rinnakkaisen leikkauksen aloittamista, joten ainoa selviytymisvaihtoehto on tehdä kaksi sydänleikkausta peräkkäin samassa leikkaussalissa. Leikkausten pitkän ajallisen keston takia leikkaukset vaativat hoitohenkilökunnalta kaksi peräkkäistä työvuoroa. Laskettu tarve sydänkirurgisten potilaiden leikkausjonon saattamiseksi toiminnan kannalta riittävälle tasolle on lisätä peräkkäiset leikkaukset kahteen leikkaussaliin arkisin. Lisäystä ei voida toteuttaa järjestämällä hoitohenkilökunnan työvuoroja uudelleen koska tarvittavaa henkilökuntamäärää ei ole käytettävissä. Sydänleikkausjonoa on purettu lisätyöleikkauksilla joita on tehty 5 kappaletta viikoittain. Elinsiirtotoiminta on HUS:n valtakunnallinen velvoite ja siihen liittyvästä laskutuksesta noin 70% on ulkokuntatuloa. Elinsiirtotoiminta on selvästi lisääntynyt vuoden 2012 loppupuolella Raija Malmströmin vetämän työryhmän aktivoitua luovutustoimintaa. Toiminnan lisääntymiseen on pyritty vastaamaan tehostamalla ja optimoimalla sydän- ja elinsiirtopotilaiden hoitoprosesseja. Elinsiirtojen suhteen pohjoismaista yhteistyötä on tiivistetty, siirtojen ajoituksen ja leikkaustiimien sijoittelua on optimoitu (iltatiimejä lisäämällä) sekä ryhmänjohtajatoimintaa on tehostettu. Käytäntö on selvästi osoittautunut, että tehdyt toimenpiteet eivät ole riittäviä elinsiirtojen ennakoitua suuremman lisääntymisen vuoksi. Osaamiskeskus-työryhmän työskentelyn yhteydessä on arvioitu elinsiirtotoiminnan lisääntyvän edelleen väestönkasvua selvästi nopeammin. Yhä lisääntyvän elinsiirtotoiminnan ja vuoden 2013 alussa aloittaneen sydän-keuhkokeskuksen toiminnan turvaamiseen sekä samanaikaisesti muun päivystyksen ja elektiivisen toiminnan sujuvaan toteuttamiseen ja hoitotakuussa pysymiseen tarvitaan lisäresursointia. Sairaanhoitajien (12 kpl) ja yhden anestesialääkärin vakanssilisäyksellä voidaan Meilahden leikkausosastolla tehdä kaksi peräkkäistä sydänleikkausta kahdessa leikkaussalissa nykyisen 20

21 yhden leikkauksen/sali sijaan. Lisäksi henkilöstön työn rasittavuutta voidaan jonkin verran keventää ottamalla käyttöön lisä- ja ylityön osittainen korvaaminen vapaa-aikana. Osa syntyvistä kustannuksista voidaan kompensoida lisääntyvillä ulkokuntatuloilla sekä lisä- ja ylityökustannusten säästöillä. Meilahden sairaalan hybridisali Hybridisaliin on hankittu nykytekniikkaa oleva angiolaitteisto. Salin toiminnan suunnittelun tärkein lähtökohta on, että salissa on mahdollista siirtyä angiotutkimuksesta suoraan avoleikkaukseen. Laitehankinnan tärkein kriteeri onkin ollut laitteen tuoma mahdollisuus siirtyä vaivattomasti tutkimusasetelmasta leikkaussalitoimintaan. Uuteen laitevarustukseen kuuluu mm. huippumoderni angiografilaite. Sen kuvan laatu on entistä parempi, minkä ansiosta etenkin aorttarepeämiä, vaikeita stenttigraftitoimenpiteitä sekä TAVItoimenpiteitä voidaan ottaa toimenpidevalikoimaan entisten tavallisten stenttigraftien, alaraajatoimenpiteiden ja erilaisten verenvuotoa hillitsevien toimenpiteiden lisäksi. Hybridisalin käyttö sekä päivystys- että virka-aikana tulee lisääntymään, ja vuonna 2014 päästäneen jo liki 400 toimenpiteeseen. Hybriditoimenpiteet myös nopeutuvat, kun robottitekniikalla ohjautuvaa kuvantamislaitetta voidaan valmistella käyttöön jo avoleikkausosuuden aikana ja ottaa siten nopeammin käyttöön. Laite mahdollistaa myös tietokonetomografiakuvien oton salissa. Vuosittain gynekologit ja radiologit tekevät yhdessä muutamia suuressa vuotovaarassa olevien äitien sektioita tai synnytyksen jälkeisiä vuodon lopettavia toimenpiteitä. Näin pystytään säästämään synnyttäjän kohtu. Kuvansiirtojärjestelmä uudistuu Meilahden tornisairaalan kaikissa leikkaussaleissa, mutta ensimmäisenä juuri hybridisalissa. Hybridisalin säteilyturvallisuus paranee paitsi uuden kuvantamislaitteen myös väljempien tilojen ansiosta ja avustava henkilökunta pääsee kauemmas laitteesta ja voi väistyä kontrollihuoneeseen kuvasarjojen ajaksi, steriliteetistä tinkimättä Palvelusetelihankintojen laajentaminen Palvelusetelihanke jatkuu hallituksen päätöksellä vuoden 2016 loppuun. Seuraava kehittämiskohde on sähköisen palvelusetelin käyttöönotto. Asiasta on tehty hankintapäätös ja käyttöönottoprojekti on pian alkamassa. Sähköinen ratkaisu antaa mahdollisuuden käyttää palveluseteliä myös pidempiin hoitokokonaisuuksiin, jossa laskutus jaksottuu jopa usealle vuodelle. Esimerkkinä tästä on glaukooma, jonka palveluseteliä työstetään rinnakkain sähköisen ratkaisun kanssa. Palvelusetelin käyttö lisääntyy myös muilla sektoreilla. Laskimotoimenpiteistä on äskettäin tehty päätös. Tuottajien listautuminen on käynnistymässä. Tehohoitoa vaativien sydänpotilaiden fysioterapian turvaaminen Sydänkirurgian leikkaustoimintaa on tehostettu lisätyönä. Vuoden 2014 puolella samaan kapasiteettiin ilman lisätyötä päästään myönnettyjen sairaanhoitajien lisävakanssien turvin ja tekemällä työaikajärjestelyjä. Riittävän fysioterapian turvaaminen tehohoidossa oleville potilaille on ollut erittäin ongelmallista, mutta tilanne korjaantuu oleellisesti nyt kun fysioterapeuttien määrää on saatu nostettua yhdellä ja lisäksi viikonlopun fysioterapiapalvelut uudistetaan paremmin vastaamaan potilaiden hoidon tarvetta. Siirtoergonomiakoordinaattorin tehtävän vakinaistaminen Operatiivisessa tulosyksikössä on pilottihankkeena toteutettu siirtoergonomiakoulutusta tavoitteena vähentää työntekijöiden tuki- ja liikuntaelimistön kuormittumista kouluttamalla henkilökuntaa ergonomisesti oikeaan nosto- ja siirtotekniikkaan. Hanke on osoittautunut erittäin tarpeelliseksi ja sen vuoksi koulutustoimintaa on päätetty laajentaa koskemaan koko HUS:a. Tehtävän hoitamiseksi on saatu yksi siirtoergonomiakoordinaattorin vakanssi, joka tullaan hallinnollisesti sijoittamaan Operatiiviseen tulosyksikköön. 21

22 Apuvälinepalvelujen edelleen keskittäminen Apuvälinekeskukseen HUS:n Apuvälinekeskus perustettiin omaksi taseyksiköksi vuoden 2012 alusta. Apuvälinekeskuksen tehtävänä on ollut uudistaa apuvälinepalveluita ja niiden rakenteita kehittämällä sekä toimintatapoja että tietojärjestelmiä. Vuoden 2014 huhtikuussa siirretään Apuvälinekeskukseen jäljellä olevat Hyksin apuvälinetoiminnot lukuun ottamatta kaikkia Operatiivisen tulosyksikön kuulonhuollon apuvälinepalveluja. Uuden Syöpätautien osaamiskeskus- tulosyksikön perustaminen Vuoden 2014 alusta käynnistyy uuden Syöpätautien osaamiskeskuksen toiminta HUS:n hallituksen päätöksen mukaisesti. Uuden tulosyksikön toiminnaksi siirtyy vuoden 2014 alussa Hyksin medisiinisestä sekä naisten- ja lastentautien tulosyksiköistä syöpätautien ja hematologian sekä gynekologisten syöpien onkologisen lääkehoidon potilasprosessit ja toiminnot. Osaamiskeskuksella ei ole vaikutusta Operatiiviseen tulosyksikköön vuonna 2014, sillä rintarauhaskirurgian on sovittu siirtyvän osaamiskeskukseen vasta vuoden 2015 alusta Keskeiset budjettioletukset Vuosibudjetti mitoitetaan tuottavuuden parantamista sekä kustannusten hallintaa ja johtamista tukevaksi. Tuottavuuden parantamistavoitteeksi Operatiiviselle tulosyksikölle on asetettu 1,5 %. Tuotehintojen keskimääräinen nousu on täten kustannusten nousua pienempi. Henkilöstökulut ja palkkojen sopimuskorotukset sekä muut ulkoiset toimintakulut Vuoden 2014 henkilöstökulujen budjetoinnissa on huomioitu palkkojen sopimuskorotukset sekä henkilösivukulujen muutokset. Henkilöstökulut on budjetoitu yhtymähallinnon ohjeen mukaisesti käyttäen alla mainittuja kustannustason arvioituja muutoksia; - Henkilöstökulujen keskimääräinen kustannustason nousu talousarviosta 2013 talousarvioehdotukseen 2014 on +1,36 %, josta o palkkojen ja palkkioiden keskimääräinen kustannustason muutos on 1,25 % o henkilösivukulujen keskimääräinen kustannustason muutos on 1,84 %. Varsinaisten henkilösivukulujen lisäksi on huomioitu varhaiseläkemaksuun (varhe) ennakoitu 13 %:n kasvu. Muiden ulkoisten toimintakulujen kohdalla on yhtymähallinnon ohjeistuksen mukaan valmisteluoletuksena pidetty palvelujen ostoissa 1,1 % ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden hankinnassa 0 % kasvua ja muiden toimintakulujen osalta 2,5 %. Kuluryhmittäin painotettu toimintakulujen muutos talousarviosta 2013 talousarvioon 2014 on 1,2 %. HUS-kuntayhtymän poistot ja rahoituskulut tulevat taloussuunnittelukaudella nousemaan noin 0,5 %. Näiden erien kasvusta valtaosa kohdistuu HYKS-sairaanhoitoalueelle; laitepoistojen osalta suoraan HYKS-sairaanhoitoalueelle, tila- ja tietojärjestelmäpoistojen sekä rahoituskulujen osalta pääosin HUS-Tilakeskuksen ja Tietohallinnon sisäisten veloitusten kautta. Taustaoletukset ja toiminnan volyymi - Palvelujen kysyntä (lähetteet) kasvaa vuodesta 2013 korkeintaan 2 % - Toimintavolyymi on lähes vuoden 2013 ennusteen tasolla - Tuottavuus paranee - Yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä HUS:n eri sairaanhoitoalueiden välillä kehitetään edelleen tavoitteena hoitotakuulain mukainen toiminta - Somaattisilla erikoisaloilla otetaan uusia hoitomuotoja harkiten käyttöön ja nykyistä toimintaa laajennetaan / toimintaa kotiutetaan talousarvion puitteissa - Vakinaisen henkilöstön suhteellista osuutta koko henkilöstömäärästä pyritään edelleen nostamaan - Henkilökunnan sairauspoissaolot vähenevät 22

23 - Vuokratyövoiman käyttö ei kasva vuoden 2013 ennustetusta tasosta Tiedossa olevat epävarmuustekijät Vuoden 2015 alusta toteutetaan Hyksissä organisaatiomuutos, joka väistämättä vaikuttaa vuoden 2014 toimintaan. Uusien osaamiskeskusten johtajat valitaan vuoden 2014 alussa. Heidän tehtävänään on vuoden 2014 aikana suunnitella nykyisen organisaation voimavaroilla tulevan toiminnan rakennetta ja sisältöä. Organisaatiouudistuksen suunnittelu vaatii merkittävän työpanoksen niin henkilöstöhallinnon kuin taloushallinnon osalta. Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon palvelujen kysyntä (lähetteet) on kasvanut edellisinä vuosina merkittävästi enemmän kuin väestönkasvu olisi ennakoinut, mikä on osittain johtunut väestön ikääntymisestä ja osittain uusien hoitomuotojen kehittymisestä. Tämän lähetekasvun hillitsemiseksi on etsittävä uudenlaisia toimintamalleja perusterveydenhuollon kanssa yhteistyössä. Vuoden 2013 tammi-marraskuussa Operatiiviseen tulosyksikköön tulleiden elektiivisten lähetteiden määrä kasvoi 4,8 %. Vuoden 2014 alusta laajenee potilaiden valinnanvapaus erikoissairaanhoidossa, jolloin potilas voi valita yhteistyössä hoitavan lääkärin kanssa hoidon antavan kunnallisen erikoissairaanhoidon toimintayksikön koko maasta. Epävarmaa on, kuinka paljon tämä valinnanvapauden laajennus tulee vaikuttamaan palvelujen kysyntään erva-sairaanhoitopiirien ulkopuolelta. Mahdollisena riskinä saattaa olla se, että kysyntä kohdistuu niille erikoisaloille, joilla on jo ennestään ollut haastetta tuottaa palvelut hoitotakuulain mukaisesti. Talousarvioesitys sisältää merkittävän talouden sopeuttamisvaatimuksen, jonka saavuttaminen edellyttää erityisesti henkilöstön osalta tarkkaa suunnittelua. Mikäli palvelukysynnässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, aiheuttaa se riskin talouden tasapainottamistoimenpiteiden toteutumiselle. Nykyisten käytettävissä olevien kiinteistöjen huono kunto ja meneillään olevat väistöt muodostavat todellisen taloudellisen ja toiminnallisen uhkan. Esimerkkinä tästä ovat vuoden 2013 aikana tapahtuneet vesi- ja viemärivahingot ja toiminnan häiriöt Töölön sairaalassa ja Silmä- Korvasairaalassa. Myös muissa sairaalakiinteistöissä, varsinkin Lastensairaalassa esiintyvät kosteusvauriot saattavat heijastua Operatiivisen tulosyksikön toimintaan väistötilojen kautta. Palvelujen oikea hinnoittelu toimintaprofiilin ja kustannusrakenteen muuttuessa ja hoitoprosesseja uudistettaessa muodostaa suuren haasteen ja epävarmuustekijän. Hoitoprosesseja kehitetään jatkuvasti eikä hinnoitteluvaiheessa ole mahdollista ennakoida kaikkia muutoksia täysimääräisesti. 3.3 PALVELUTAVOITTEET Silmätautien toiminnalliseen muutokseen liittyvä ulkoisten palvelujen kotiuttaminen lisää oman toiminnan suoritemääriä. Lauttasaaren leikkausvolyymi nousee v aikana hankesuunnitelman mukaiselle tasolle. Samalla myös avohoitokäyntien määrää lisätään ja poliklinikkatoiminnan painopistettä muutetaan hoitajavastaanottojen ja tehtäväsiirtojen avulla. Lisääntyneen kysynnän takia kaihipalveluseteleitä tarvitaan edelleen. Kysynnästä riippuen kaihipalveluseteleiden lukumäärä saattaa nousta jopa useaan tuhanteen vuonna Myös esim. glaukooman ja lasten silmäsairauksien avohoidon tuotteita joudutaan hankkimaan ulkopuolelta. Silmätautien avohoidon ostopalvelujen kilpailutus toteutetaan alkuvuonna Yllä mainituilla toimenpiteillä kyetään vastaamaan lisääntyneeseen kysyntään, johon vaikuttaa väestörakenteen muutoksen lisäksi v alusta toteutuva potilaiden vapaa liikkuvuus. 23