Käskrjoja 47 Työvomakustannusndeks 2008=100 Käyttäjän käskrja
Käskrjoja 47 Työvomakustannusndeks 2008=100 Käyttäjän käskrja Helsnk 2013
Tedustelut: Pekka Haapala Hanna Jokmäk 09 17 341 tvkndeks@tlastokeskus.f Tlaston kotsvu: http://www.tlastokeskus.f/tl/tvk/ndex.html Tatto: Marta Potla 2013 Tlastokeskus Tetoja lanattaessa lähteenä on manttava Tlastokeskus. ISSN 1797 5646 = Käskrjoja ISBN 978 952 244 451 6 (pdf)
Alkusanat Tlastokeskus julkst ensmmäsen uudstetun työvomakustannusndeksn kesäkuussa 2009. Uudstetun ndeksn perusvuos on 2008. Kästteltään ja menetelmäkuvaukseltaan tämä käskrja pohjautuu Tehdyn työtunnn kustannus 2000 2007, Työvomakustannusndeks 2003=100 julkasuun. Käskrjaan on pävtetty uuden ndeksn kuvaukset ja menetelmät muuttunelta osn. Käskrjan pävtykseen ovat osallstuneet Out Aht-Mettnen, Pekka Haapala, Kat Hekknen, Hanna Jokmäk, Pentt Jonnnen, Seppo Kouvonen ja Antt Suoperä. Helsngssä, Tlastokeskuksessa syyskuussa 2013 Hannele Orjala Tlastojohtaja Tlastokeskus 3
Ssällys 1 Mkä on työvomakustannusndeks............................................... 5 1.1 Työvomakustannusndeksn hstorasta....................................... 5 1.2 Työvomakustannusndeksn laskentaa ohjaavat säädökset........................... 5 1.3 Työvomakustannusndeksn teoraa......................................... 6 1.4 Kansallnen ja kansanvälnen työvomakustannusndeks.......................... 6 2 Mtä työvomakustannusndeks mttaa?........................................... 8 2.1 Työvomakustannusndeksn rakenne......................................... 8 2.2 Tehdyn työtunnn kustannukset kuvauskohteena............................... 8 3 Luoktukset ja panorakenne................................................... 12 3.1 Tomala............................................................. 12 3.2 Kustannusluoktus...................................................... 12 3.3 Panorakenne.......................................................... 14 4 Työvomakustannusndeksn otos............................................... 15 4.1 Kntönt............................................................ 15 4.2 Otoksen pomnta...................................................... 16 4.3 Estmont............................................................ 17 5 Työvomakustannusndeksn laskenta käytännössä.................................. 19 5.1 Aneston kästtely......................................................19 5.1.1 Tetojen estarkastus...........................................19 5.1.2 Tetokannan kontrollt.........................................19 5.1.3 Työpanostetojen mputont....................................20 5.1.4 Aneston kästtelyn vmestely..................................20 5.2 Työvomakustannusndeksn koostamnen.................................... 21 5.3 Kaus- ja työpäväkorjaukset.............................................. 21 6 Vanhat ndekst ja muu tetopalvelu............................................. 24 7 Työvomakustannusndeksn käyttökohteet ja soveltamnen........................... 25 7.1 Mhn työvomakustannusndeksä käytetään.................................. 25 7.2 Yhteydet muhn työvomakustannuksa kuvaavn tlastohn..................... 25 8 Laskuesmerkkejä ndeksn käytöstä............................................. 26 8.1 Tehdyn työtunnn kustannuksen muutoksen laskenta........................... 26 8.2 Tehdyn työtunnn kustannuksen muutoksen laskenta kahden er perusvuoden ndeksellä.................................................. 26 8.3 Indeksn perusvuoden muuttamnen........................................ 26 8.4 Oman ndeksn laskenta.................................................. 26 9 Työvomakustannusndeksn julkasemnen........................................ 27 Lte 1 Työvomakustannusndeksn sarjat (er kategorat)................................. 28 Lte 2 Työpanoksen mputontmallt................................................. 29 Lte 3 Tedustelulomakkeet teollsuus- ja palvelualolla, koulutusalalla ja julksella sektorlla...... 31 Lte 4 Toteutunut otos vuosna 2007 2012............................................ 35 4 Tlastokeskus
1 Mkä on työvomakustannusndeks 1.1 Työvomakustannusndeksn hstorasta Teollsuuden työvomakustannuksa kartottava selvtyksä on laadttu Suomessa 1940 -luvulta alkaen. Euroopan yhtesön asetusperustenen työvomakustannustlasto käynnsty 1960 -luvun lopulla, mnkä jälkeen työvomakustannusten tasoa ja rakennetta koskeva peruskartotuksa on toteutettu määrävuosna. Jäsenmata edellytettn sttemmn tomttamaan myös välvuoslta laskennallsta työvomakustannusten tasoa ja rakennetta koskevaa tlastoa. Euroopan yhtesvaluutan syntymnen on korostanut tarvetta jatkuvaan kustannuskehtyksen seurantaan. Alkuperäsenä tavotteena ol kehttää vakodun työpanosykskön hntakehtystä kuvaava ndeks, esmerkknä Yhdysvaltojen Employment Cost Index`. Vakodun työpanosykskön hntakehtystä kuvaavan ndeksn tuotanto ols usemmssa jäsenmassa kutenkn edellyttänyt merkttävää panostusta perustetojen keräämseen. Lähnnä kustannussystä päädyttn lopulta hntandeksn asemasta keskkustannusten muutosta kuvaavaan kustannusndeksn, joka soveltu paremmn monen suurmpen jäsenmaden olemassa olevn tlastojärjestelmn. Työvomakustannusndeksn tuotanto perustu aluks Euroopan unonn (EU) jäsenmaden kansallsten tlastovrastojen johtajen ns. herrasmessopmukseen ja käynnsty vuonna 1996. Käynnstymsvaheessa ndeks perustu jäsenmaden olemassa olevn tlastojärjestelmn. Suomessa tehdyn työtunnn kustannuskehtys määrtettn vuosna 1996 2002 tomalatasolla jakamalla Tlastokeskuksen ansotasondeksn ja palkkarakennetlaston mukaan määrtetty kokoakasen palkansaajan kokonastyöajan kuukausanso kuukauden keskmääräsellä työpanoksella. Kokoakasten palkansaajen työtunten määrä perustu Tlastokeskuksen työvomatlastoon. 1.2 Työvomakustannusndeksn laskentaa ohjaavat säädökset Ensmmäsestä työvomakustannusndeksstä saadut kokemukset osottvat pan, että rttävän kansanvälsen vertalukelposuuden saavuttamnen edellyttää ndeksn laadnnan määrttämstä säädöspohjaseks. Indeksn laadnnasta on vuodesta 2003 lähten säädetty Euroopan parlamentn ja neuvoston asetuksella (n:o 450/2003) sekä shen lttyvällä komsson tomeenpanoasetuksella (n:o 1216/2003). Asetusperustenen tlastontvelvote kosk ens vaheessa van teollsuutta sekä ykstysen palvelusektorn tomaloja. Indeksn tomalapettävyys laajennettn uudella komsson tomeenpanoasetuksella (n:o 224/2007) koskemaan vuodesta 2007 lähten myös pääosn julksen sektorn vastuulla oleva nn sanottuja hyvnvontpalvelujen tomaloja. Euroopan parlamentt seuraa työvomakustannusndeksn laatua vuosttan komsson slle tomttaman raportn perusteella. Työvomakustannusndeksn kästteet ja luoktukset on määrtetty EU:n komsson tomeenpanoasetuksessa. Vuosa 1996 2008 koskeva ndekssarja perustu EU:n slloseen tomalastandardn NACE Rev. 1. Vuodesta 2009 lähten ndeks perustuu EU:n nykyseen tomalaluoktukseen NACE Rev. 2. Uuden luoktuksen käyttöönottoon lttyen kunkn jäsenmaan tul tuottaa myös takautuvat akasarjat uudella tomalaluoktuksella vuodesta 2000 lähten. Tlastokeskus 5
1.3 Työvomakustannusndeksn teoraa Työvomakustannusndeks on tehdyn työtunnn keskkustannusten neljännesvuosttasta muutosta kuvaava ykskköarvondeks. Työvomakustannusndeksä koskevassa asetuksessa Laspeyres -tyyppsen ndeksn peruskaava ajanjaksolle t on määrtetty seuraavast: LCI tj t j t j j j t j j w h ( w / w) wh ( w / w ) W = = = j j j j w h W W mssä w t = työvomakustannukset tehtyä työtunta koht tomalalla ajanjaksolla t t h = työntekjöden tekemät työtunnt tomalalla ajanjaksolla t ja W j = j j w * h työntekjöden työvomakustannukset tomalalla vuosjaksolla j Tomalan pääluokkatason perussarjoja kuvaava ndeks kuvaa tomalan keskmäärästen työvomakustannusten muutosta. Tomalasumma koskevat ndekst muodostuvat ss kutakn perussarjaa koskevasta hntasuhteesta w t j / w ja sen panosta j W W j. Panoja tulee käyttää ndeksn laskennassa kahden vuoden kuluessa stä ajanjaksosta, johon ne vttaavat. Vuosttanen vuosen j ja j+1 ndeksen välnen lnkk on ss muotoa: K j, j+ 1 = w j+ 1 w j h h j j mssä w j+ 1 = perusvuotta seuraavan vuoden ( j + 1) keskhnta tomalalla, w j = perusvuoden keskhnta tomalalla, h j = perusvuoden tehtyjen työtunten määrä tomalalla. Työvomakustannusndeks on lyhyen akaväln kustannusmuutoksn herkäst reagova suhdannetlasto, joka julkastaan lähes reaalakasena 70 pävän kuluttua neljänneksen päättymsestä. Se kuvaa työmarkknolta aheutuva hntapaneta sekä palkkasumman muutoksen että työtunnn ykskkökustannuksen muutoksen kautta. Indeks on hyödyllnen myös analysotaessa sytä palkkasumman muutokseen. Sen avulla vodaan palkkasumman muutos purkaa hnta- (työtunnn kustannus) ja määräkomponenttn (työtunten määrä) sekä myös ertellä kertaluontesten kustannuseren vakutusta. Samalla vodaan tarkentaa sekä työn tuottavuutta että ykskkötyövomakustannuksa koskevaa analyysa. Ykskkötyövomakustannusten (y) muutos vodaan tvstää lausekkeeseen: Δtyöpanoksen määrä Δ Δy = ( )* ( työtunnn keskkustannus ) Δ( tuotannon volyym) 1.4 Kansallnen ja kansanvälnen työvomakustannusndeks Työvomakustannusndeksn laskennan muuttuessa vuodesta 2003 lähten säädösperusteseks, sen tuotantomalla ol myös Suomessa arvotava uudelleen. Tlastolan velvotteden mukasest ndeksn tuotantomall pyrttn edelleen rakentamaan olemassa oleven anestojen pohjalle, jollon ansotasondeksn merktys ol ratkaseva. Olemassa oleven anestojen hyödyntämstä pyrttn tehostamaan muun muassa tarkentamalla kertaluontesten palkkaeren mputontperusteta sekä käyttämällä työkuukauden työtunten mttauksessa kaustasotettuja arvoja. Tarkstetusta tuotantomallsta saadut kokemukset osottvat kutenkn pan, että asetuksen tavotteta e ols mahdollsta saavuttaa hyödyntämällä käytettävssä oleva perustlastoja. Neljännesvuosttan kerättävn emprsn kustannustetohn perustuvan ndeksn kehttämnen alko vuonna 2005 ja tetojen julkasu vuoden 2009 alussa. Tedonkeruu käynnsty ykstysellä sektorlla vuonna 2007 ja kunta-alalla vuonna 2010. Valtosektorn tedot perustuvat hallnnollseen TAHTI-rekstern. Emprsn tetohn perustuva ndeks on vuodesta 2007 lähten perustunut TOL 2008 -tomalaluoktukseen. EU:n tlastovranomasen Eurostatn julkasema työvomakustannusndeks perustuu Suomen osalta vuodesta 2009 lähten emprsn 6 Tlastokeskus
Kuvo 1A. Tehdyn työtunnn työvomakustannuksen muutos verrattuna edellsen vuoden vastaavaan neljännekseen Eurostatn ja Tlastokeskuksen mukaan vuosna 2009 2012 10 8 Kustannusten vuosmuutos, % Tlastokeskus / ykstynen sektor Eurostat/ykstynen ja julknen sektor 6 4 2 0 I / 2009 III / 2009 I / 2010 III / 2010 I / 2011 III / 2011 I / 2012 III / 2012 II / 2009 IV / 2009 II / 2010 IV / 2010 II / 2011 IV / 2011 II / 2012 IV / 2012 perustetohn. Indeksn tulee EU:n asetuksen mukaan tlastovuodesta 2007 lähten kattaa myös pääosn julksen sektorn vastuulla olevat tomalat O S. Valton työvomakustannusndekstedot saadaan suoraan Valtokonttorn TAHTI-reksterstä lman erllstä tedonkeruuta. Anesto kattaa kakk valton vrastot. Kunta-alalla tedonkeruu alko kolmesta suurmmasta kunnasta vuonna 2008 ja laajen astettan kattamaan koko kunta-alan vuonna 2012. Tostaseks kunta-alan vakutus on Tlastokeskuksen Eurostatlle tomtettavssa ndekssarjossa arvotu ansotasondeksn keskansoden perusteella. Seurakunten kustannuksa e velä tässä vaheessa oteta huomoon EU:n ndeksn kustannuskehtystä määrtettäessä. Eurostat julkasee tällä hetkellä Suomea koskevaa ndeksä anoastaan tomalatasolla. Indeks on tuotettu vuoteen 2012 ast van raakasarjana, ss lman työpäväkorjausta ja kaustasotusta. Vuoden 2012 syksyllä ndeksä alettn tuottaa ykstysen sektorn osalta myös kaustasotettuna, kun akasarja ol tarpeeks ptkä työpäväkorjauksen ja kaustasotuksen tekoon. Eurostatlle tomtettavn ndekssarjohn on laskettu myös valton kaustasotetut ndekst. Kansallnen työvomakustannusndeks julkastaan neljännesvuosttan non 70 pävää neljänneksen päättymsen jälkeen Tlastokeskuksen Internet-svulla. Myös kansallnen ndeks kattaa kakk tomalat. Tedot julkastaan keskesstä tomalasummsta, kuudesta tomalan pääluokasta (C,F,G,H,J ja K), neljästä teollsuuden alatomalasta (elntarvketeollsuus, metsäteollsuus, kemanteollsuus ja metallteollsuus) sekä valton ja kunta-alan tomalasummsta. Kuvosta 1A nähdään, että julksen sektorn huomoon otto lask keskkustannusten muutosta vuonna 2009, nost stä vuosna 2010 ja 2011 ja lask stä taas vuonna 2012. Tlastokeskus 7
2 Mtä työvomakustannusndeks mttaa? 2.1 Työvomakustannusndeksn rakenne Työvomakustannusndeks on ykskköarvondeks, joka mttaa tehdyn työtunnn keskmäärästen työvomakustannusten neljännesvuosttasta muutosta. Tomalan pääluokkatasolla ndeks kuvaa keskkustannusten muutosta. Tomalasummen kustannuskehtys taas määrtetään panottamalla tomalan pääluokken kustannuskehtys yhteen edellseltä ta stä edeltävältä vuodelta johdetun kustannuspanon. Työvomakustannusten muutos on ertelty kolmeen alandeksn: Palkkakustannusndeks mttaa tehtyä työtunta koht laskettujen palkkakustannusten muutosta. Palkkakustannuksn on luettu kakk ennakonperntälan (n:o 1118/1996) 13 :n mukaset palkat ja palkkot, ss myös luontosedusta ja optojärjestelmstä aheutuneet kustannukset. Sosaalkustannusndeks mttaa työnantajan laksäätesten ja vapaaehtosten sosaalvakuutusmaksujen kehtystä työtunta koht. Muutosta mtataan maksutarffn perusteella, joten maksuajankohta ta mahdollset takautuvat ta palautetut maksut evät vakuta kustannuskehtykseen. Työvomakustannusndeks lman kertaluontesa palkkaerä mttaa palkka- ja sosaalkustannusten muutosta lman satunnasa ta kertaluontesa palkkaerä. Nätä ovat tyypllsest muun muassa tulospalkkot, lomaraha, lomakorvaus, osa tuntpalkkasten palvelusvuoslsstä sekä optosta aheutuvat kustannukset ja tlastoneljännestä edeltävltä palkanmaksujaksolta takautuvast maksetut sopmuskorotukset. Kuvo 2A. Työvomakustannusndeks ja työvomakustannusten rakenne vuonna 2009 Sosaalvakuutusmaksut Kokonastyöajan anso Tulospalkko Muut kertaluontoset 2,4 erät 5,7 Muut kustannukset 1,6 2009 19,2 71,1 0% 20% 40% 60% 80% 100% Sosaalkustannusndeks Kustannukset lman kertaluontesa erä Palkkakustannusndeks Työvomakustannusndeks 2.2 Tehdyn työtunnn kustannukset kuvauskohteena Tlaston perustedot on vuodesta 2007 lähten kerätty runsaat 2 000 yrtystä kästtävällä otoksella. Tedot kerätään lähes yksnomaan Internet-kyselyllä. Tedustelussa kerätään tetoja palkatun henklökunnan ja työtunten määrästä sekä palkka- ja sosaalkustannukssta. (Taulukko 2 A) Tedonantajen vastausedellytykset on pyrtty turvaamaan käyttämällä perustetojen keruussa kysesen alan palkanlaskennassa sovellettuja kästtetä. Perustetojen keruussa on sten käytössä neljä lomaketta, jotka on estelty tämän käskrjan ltteessä 3. Tuntpalkka-alojen lomaketta käytetään nssä yrtyksssä, mssä merkttävä osa 8 Tlastokeskus
henklökunnasta on tuntpalkkasten työehtosopmusten prssä, el muun muassa teollsuudessa, autokaupassa ja lkenteessä. Koulutusalan lomaketta käyttävät ne opetusalalla tomvat työnantajat, joden opetushenklöstön työaka perustuu opetusvelvollsuuteen, e kokonaspalkkaukseen. Palvelualan yrtyksssä käytetään lomaketta, jossa yrtyksen yhteenlasketusta tedosta ertellään osa-akasta henklökuntaa koskevat tedot. Osa-akasks luetaan kakk palvelussuhteet, jossa on vomassa osa-akasten työsopmus. Kunta-alalla on käytössä koulutuslomakkeen lsäks julksen alan lomake, jolla tedot ertellään koko- ja osa-akaseen, sekä tuntpalkkaseen henklöstöön. Tuotantoprosessn lttyvn kästtelysäännön on turvattu er aloja koskeven tetojen vertalukelposuus. Tetojen keruun lähtökohtana on ollut turvata maksetun palkkasumman ja tehtyjen työtunten määrän vastaavuus. Tedonantajan tulee lmottaa tlastoneljänneksen akana päättyven palkanmaksujaksojen akana maksettu palkka. Tähän saattaa ssältyä takautuvast aemmlta vuosneljänneksltä ta kertaluontesest maksettuja palkanerä. Ilmotettujen työtunten määrän tulee vastata maksetun palkan määrää. Sten esmerkks yltyötunnt tulee krjata slle tlastoneljännekselle, jonka akana yltyötunten palkka pääosn maksetaan. Palvelussuhteden määrä tlastontjakson lopussa Tedonantajen tulee lmottaa palkattujen palvelussuhteden määrä tlastontjakson lopussa. Yl kahden vkon mttasella palkattomalla vapaalla (esm. lomautus, asevelvollsuus, saraus- ta vanhempanloman pävärahaosuus) oleva palvelussuhteta e oteta huomoon. Tuntpalkka-alolla ertellään tunt- ja kuukauspalkkaset palvelussuhteet, palvelualolla taas koko- ja osa-akaset palvelussuhteet. Kunta-alalla ertellään sekä koko- ja osa-akaset, että tuntpalkkaset palvelussuhteet. Työtunten määrä Työvomakustannusndeks kuvaa tehdyn työtunnn työvomakustannusten muutosta. Tehtyjen työtunten määrttely noudattaa Kansantalouden tlnpdon osalta säädettyä standarda. Työnantaja e ana pysty antamaan luotettavaa tetoa tehtyjen työtunten määrästä. Tlastokeskus määrttää tällön tehtyjen työtunten määrän laskennallsest joko palkattujen työtunten ta opetusvelvollsuustunten perusteella. Työtunten määrää koskevaan lmotukseen lttyy ana myös teto lmotetun työpanoksen lajsta: Tehdyt työtunnt: Kakk työnantajat lmottavat tuntpalkkasten työpanoksen tehtynä tuntena, ja non puolet työnantajsta lmottaa kuukauspalkkasten työpanoksen tehtynä. Tuntpalkkasten työtunten määrä vodaan yleensä määrttää suoraan palkkakrjanpdosta. Kuukauspalkkaslla tehtyjen työtunten lmottamnen edellyttää yleensä Taulukko 2A. Työvomakustannusndeksn neljännesvuosttan kerättävä tetossältö Teollsuuden tuntpalkkaset Teollsuuden kuukauspalkkaset Palveluala Koulutusalan opetushenklöstö Koulutusalan muu kun opetushenklöstö Tlastontjakso x x x x x x Palv.suhteden määrä tlastojakson lopussa x x x x x x Tehtyjen työtunten määrä x joko joko x x x Palkattujen työtunten määrä ta ta x Opetustunten määrä x Opettajen muun kun opetustyön määrä x Palkallsen saraspossaolon määrä x x Ennakonpdätyksenalanen palkka x x x x x x Tehdyn työajan rahapalkka x Yl- ja sunnuntatyön korotusosat x E-tehdyltä työajalta maksettu palkka x Lsä- ja yltyöltä maksettu palkka x x x x x Tulospalkkot x x x x x x Muu satunnanen ta kertaluontenen palkka x x x x x x Varsnanen palkka x x x Sosaalvakuutusmaksujen tarff, % x x x x x x Julknen sektor Tlastokeskus 9
työajan käytön seurantajärjestelmää. Tehtyjen työtunten määrä vodaan laskea vähentämällä teoreettsesta työajasta palkallset ja palkattomat possaolot ja lsäämällä shen yltyötunnt. Yltyötuntena krjataan van tlastoneljänneksen akana korvatut lsä- ja yltyötunnt. Tehtyhn työtuntehn luetaan myös henklöstökoulutukseen käytetty palkallnen työaka. Palkatut tunnt: Palkattuna työtuntena lmotetaan ne säännöllseen työakaan ssältyvät työtunnt, josta henklölle on maksettu normaala, korotettua ta alennettua palkkaa (ptkät saraslomat). Kuukauspalkkasten palkattuun työakaan luetaan myös työpävlle sjottuvat arkpyhät. Loma-ajan palkattu työaka määrtetään normaaln työssäolojakson mukasest. Palkattuun työakaan luetaan myös työajan lyhentämsen johdosta myönnetyt vapaat. Opetustunnt: Opetusvelvollsuuteen perustuvaa työakajärjestelmää noudattaven pääta svutomsten opettajen työtunnt tulee lmottaa opetusvelvollsuuden mukasest. Opetustunteja määrtettäessä otetaan huomoon myös kakk opettajen yltunnt. Opetusalan tehtyjen työtunten määrä määrtetään laskennallsest kertomalla opetusvelvollsuus kertomella 1,5 ja lsäämällä saatuun arvoon muu kun opetusvelvollsuuteen perustuva työaka. Päätomsten opettajen osalta tedustelussa ertellään myös palkallsten sarauspossaolopäven määrä, mkä osaltaan tukee tehtyjen työtunten laskentaa. Ennakonpdätyksenalanen palkka yhteensä Ennakonpdätyksenalaseen palkkaan ssältyvät vuosneljänneksen akana päättyvltä palkanmaksujaksolta ennakonperntälan (n:o 118/1996) 13 mukasest maksetut ennakonpdätyksen alaset palkat ja palkkot ml. luontosedut. Palkkaan ssältyy ko. jakson työpanoksesta maksettavaa palkkaa, takautuvast muusta kun edellä lmotetusta työpanoksesta maksettavaa palkkaa sekä kertaluontesest ta määräajon maksettavaa palkkaa. Ennakonpdätyksenalanen palkka ssältää muun muassa optoden lunastuksesta aheutuneet palkkakustannukset. Koulutusalaa koskevassa tedustelussa pyydetään erttelemään maksettu varsnanen palkka. Tuntpalkkasten tehdyn työajan rahapalkka Tuntpalkkasten tehdyn työajan rahapalkka lmotetaan määrteltynä pääosn alakohtasen sopmuskäytännön mukaan. Tehdyn työajan rahapalkkaan luetaan välttömän työsuortuksen perusteella maksetut rahapalkat, el aka-, urakka- ja palkkotyön palkat, yl- ja sunnuntatyön korotusosat, erlaset vuorotyölsät, lta- ja yötyölsät sekä olosuhdelsät. Työajan tasaamsesta myönnetty kompensaato tuls sopmusalakohtasesta käytännöstä rppumatta ana lukea e-tehdyltä työajalta maksettuun palkkaan. Nän pyrtään edstämään tlastonnn sopmusalakohtasta vertalukelposuutta sekä turvaamaan palkkakustannusten ja palkattujen työtunten välnen koherenss. Tuntpalkkasten yl- ja sunnuntatyön korotusosat Tuntpalkkasten osalta ertellään tehdyn työajan rahapalkkaan ssältyvät yltyö- ja sunnuntatyön korotusosat sekä vkkovapaakorvaukset. Kuukauspalkkasten lsä- ja yltyöltä maksettu palkka Ennakonpdätyksenalaseen palkkaan ssältyvä lsä- ja yltyöajan palkka ertellään tedustelussa. Se on palkansaajan säännöllsen työajan ulkopuolella tekemästä työstä saama palkka, joka määräytyy tehtyjen työtunten perusteella. Palkkaan luetaan maksuperusteesta rppumatta kakk lsä- ja yltyön ajalta maksetut palkanerät, myös työhön lttyvä vuoro-, sunnunta- ta pyhätyön perusteella maksettava palkka. Tuntpalkkasten e-tehdyltä työajalta maksettu palkka Tuntpalkkasten osalta ertellään ennakonpdätyksenalaseen palkkaan ssältyvä työajan perusteella maksettava muu kun tehdyltä työajalta maksettu palkka, el vuosloman ajalta maksettu palkka, arkpyhäkorvaus, vuorovapaakorvaus, saraus- ja tapaturma-ajan palkka, lapsen syntymään ja hotoon lttyvä palkka, työajan tasaamsesta esm. pekkasvapaalta maksettava erllnen lsä ta palkka, matka-ajan korvaus sekä varallaolokorvaus. Tulospalkkot Ennakonpdätyksenalaseen palkkaan ssältyvä tulospalkko sekä kätenen votonjako lmotetaan sekä tunt- että kuukauspalkkaslle. Tulospalkkota koskevsta järjestelmstä sovtaan yrtyskohtasest. Tulospalkkon perusteena on yleensä taloudellnen tulos, tuottavuus- ta kehtystavotteden toteutu- 10 Tlastokeskus
mnen. Palkko kertyy usen palkanmaksukautta pdemmssä jaksossa. Tulospalkko perustuu muuhun kun välttömään työsuortukseen. Muu satunnanen ta kertaluontenen palkka Ennakonpdätyksenalaseen palkkaan ssältyvä muu satunnasest ta kertaluontesest maksettu palkka lmotetaan sekä tunt- että kuukauspalkkaslle. Nämä palkkaerät evät tyypllsest ssälly palkansaajan jatkuvaan, joka palkanmaksujaksolta suortettavaan palkkaukseen. Muuhun satunnaseen ta kertaluonteseen palkkaan luetaan mm. lomaraha ja lomakorvaus, optoden lunastuksesta aheutuva kustannus, määräajon maksettava palvelusvuoslsä ta vastaava, epäsäännöllsest maksettava työajan lyhennysvapaan korvaus, hälytysraha, työsuhteen päättymseen lttyvä palkka (rtsanomsajan palkka lman työvelvotetta, rtsanomskorvaus), työehtosopmuksen perusteella maksettava kertaluontenen erä, alotepalkko sekä edellseltä neljännekseltä takautuvast maksettu palkankorotus. Koulutusalan pdetyt opetustunnt Opetusvelvollsuustyöakaa noudattavan henklöstön osalta lmotetaan pdettyjen opetustunten määrä neljänneksellä (päätomsen ja svutomsen opetushenklöstön). Työpanos lmotetaan erkseen pdettynä opetustuntena ja muna kun opetustyön tuntena. Muun henklöstön työpanos tulee lmottaa ana tehtynä tuntena. Koulutusalan kerho- ja tukopetustunnt Päätomsten opetusvelvollsuustyöakaa noudattaven osalta lmotetaan neljänneksen akana pdetyt kerho- ja tukopetustunnt (ssältyvät lmotettuhn opetustuntehn). Koulutusalan muun kun opetustyön tunnt Päätomsen opetushenklöstön osalta muut kun opetustyön työtunnt (esmerkks yhtessuunntteluajan ja veso -päven tunnt). Tässä e lmoteta opetusvelvollsuuteen lttyvää tunten etu- ja jälkkätestyötä, jotka määrtellään laskennallsest. Koulutusalan palkallset sarauspossaolopävät Opetusvelvollsuustyöakaa noudattavan päätomsen opetushenklöstön palkallset (ml. osapalkkaset) pävät, jotka aheutuvat sarauspossaolosta sekä perhevapasta. Svutomsen opetushenklöstön sekä koulujen muun henklöstön sarauspossaoloja ja perhevapata e lmoteta. Koulutusalan ja kunta-alan varsnanen palkka Koulutusalan ja kunta-alan osalta lmotetaan tlastontjaksolla tosasallsest maksettu varsnanen palkka, joka ssältää peruspalkan lsäks määrältään knteät palkanlsät kuten esmerkks palvelusakaan sdotut lsät, syrjäseutulsän, kellsän ja luottamusmeskorvauksen. Varsnasen palkan kästettä tarvtaan maksettaessa palkkaa mm. vuosloman sekä sarausloman ja ätysvapaan ajalta. Koulutusalan kertatuntpalkkot Koulutusalalla ennakonpdätyksenalaseen palkkaan ssältyvä lsä- ja yltyöajan palkka. Opetusalalla lsä- ja yltyöks tulktaan anoastaan ns. kertatuntpalkkona korvatut yltunnt, e koko vuoden ajan kuukausttan samansuurusna korvattava ns. vuosvkkoyltunteja. Lsä- ja yltyöks e lueta työakaa, joka on korvattu vastaavan ptusella vapaalla. Sosaalvakuutusmaksujen tarff Sosaalvakuutusmaksusta aheutuven työvomakustannusten muutosta arvodaan maksutarffen perusteella. Kustannuksa määrtettäessä tulee ottaa huomoon yrtyksen henklöstörakenteen muutos. Sen sjaan maksuajankohdan vakutus esm. takautuvat maksut, maksujen palautus ta ennakkomaksut pyrtään rajaamaan mtatun kustannuskehtyksen ulkopuolelle. Sosaalvakuutusmaksusta aheutuva kustannustarff määrtetään yleensä vuoden alussa uusen maksuperusteden mukasest ja se sälyy sen jälkeen koko vuoden samana, elle yrtyksen henklöstörakenteessa ta sosaalvakuutusmaksussa tapahdu merkttävä muutoksa. Esmerkks vuonna 2009 ylenen sosaalturvamaksun alennus lask yrtysten sosaalkustannustarffa huhtkuun alusta 0,8 prosenttykskköä. Tarffn tulee kattaa kakk yrtysten laksääteset ja vapaaehtoset sosaalvakuutusmaksut el työeläkemaksut, yrtyksen suoraan työntekjölle maksamat eläkkeet, työnantajan sosaalturvamaksu, laksääteset ja vapaaehtoset tapaturmavakuutusmaksut, työttömyysvakuutusmaksu, ryhmähenkvakuutusmaksu sekä muden työpanoksen käyttöön lttyven vapaaehtosten vakuutusten kustannukset. Tlastokeskus määrttää yrtyksen sosaalkustannusten arvon maksutarffn ja palkkasumman perusteella. Tlastokeskus 11
3 Luoktukset ja panorakenne 3.1 Tomala Työvomakustannusndeksn laskenta perustuu tomalaluoktukseen. EU:n asetus edellyttää tulosten tomttamsta uuden TOL 2008 -luoktuksen pääluokken mukaan sekä erkseen määrtellyltä tomalasummlta. Kansallsessa julkasussa on lsäks ertelty kustannuskehtys neljän keskesen teollsuudenalan (elntarvketeollsuus, metsäteollsuus, kemanteollsuus, metallteollsuus) osalta. Indeksontvaheen luoktukset määrttelevät tetojen keruussa ja aneston kästtelyssä käytettävän luoktustason. Perustetojen keruussa käytettävä otos on ostettu tomalan pääluokan mukaan, jonka erttely on perustana myös ketjundeksn perussarjolle. Tedonantaja pyydetään erttelemään perustedot merkttäven tomalojen osalta tomalaykskön mukaan. Käytännössä kustannusten tomalakohtanen erttely toteutuu van muutamassa yrtyksessä. Uudstettu TOL 2008 -tomalaluoktus otettn uuden työvomakustannusndeksn (2008=100) tulostessa käyttöön vuoden 2009 alusta. Samalla julkastn emprseen anestoon perustuva uuden luoktuksen mukanen ndeks vuoslta 2007 ja 2008. Entsen perusvuoden (2003=100) ndekst on julkastu anoastaan vanhan (TOL 2002) tomalaluoktuksen mukasest. 3.2 Kustannusluoktus Määrtelmän mukaan työvomakustannukslla tarkotetaan työnantajalle työntekjöden palkkaamsesta aheutuva kokonaskustannuksa. Työvomakustannuserät ja palkatun henklöstön kokonasmäärä määrtellään työvomakustannustlaston täytäntöönpanoa koskevassa komsson asetuksessa (n:o 1737 /2005). Työvomakustannusndeksn käyttämä kustannuskäste kattaa taulukosta 3A palkansaajakorvaukset (D1). Kustannuskehtystä kuvattaessa Taulukko 3A. Työvomakustannusten luokttelu D1 D11 D111 D1111 D11111 D11112 D1112 D1113 D1114 D11141 D11142 D11143 D11144 D11145 D112 D12 D121 D1211 D1212 D122 D1221 D1222 D1223 D1224 D123 D2 D3 D4 D5 Palkansaajakorvaukset Palkat ja palkkot Palkat ja palkkot (lukuun ottamatta oppsopmuskoulutuksessa oleva) Välttömät korvaukset, lsäpalkkot ja kustannuskorvaukset Välttömät korvaukset, lsäpalkkot ja kustannuskorvaukset, jotka maksetaan jokasella palkanmaksujaksolla Välttömät korvaukset, lsäpalkkot ja kustannuskorvaukset, jota e makseta jokasella palkanmaksujaksolla Maksut työntekjöden säästöjärjestelmn Korvaukset vapaapävstä Luontosetumuotoset palkat ja palkkot Yrtyksen tuotteet Työsuhdeasunnot Työsuhdeautot Osakeoptot ja osakeosto ohjelmat Muut luontosetumuotoset palkat ja palkkot Oppsopmuskoulutuksessa oleven palkat ja palkkot Työnantajan sosaalturvamaksut Työnantajan todellset sosaalturvamaksut (pl.oppsopmuskoulutuksessa olevat) Työnantajan laksääteset sosaalturvamaksut Työehtosopmuksen mukaset, sopmusperusteset ja vapaaehtoset sosaalturvamaksut Työnantajan laskennallset sosaalturvamaksut Sarauden johdosta maksetut ennalta vahvstetut korvaukset Eläkkesn ja terveydenhuoltoon lttyvät työnantajan laskennallset sosaalturvamaksut Korvaukset yrtyksen palveluksesta lähtevlle työntekjölle Muut työnantajan laskennallset sosaalturvamaksut Työnantajan sosaalturvamaksut oppsopmuskoulutuksessa oleven osalta Ammatllsen koulutuksen kustannukset Työnantajan muut kustannukset Verot Työnantajan saamat tukpalkkot 12 Tlastokeskus
vodaan rakennetarkastelussa tyytyä ylesempään luoktustasoon ja keskttyä merktykseltään keskesn kustannuskästtesn. Sten ammatllsen koulutuksen kustannukset (D2), työnantajan muut kustannukset (D3) ja työnantajan saamat tukpalkkot (D5) vodaan jättää neljännesvuosttasen kustannuskuvauksen ulkopuolelle (ne ssältyvät kutenkn työvomakustannustutkmuksen kuvausalueeseen). Kustannuserä verot (D4) e ole Suomessa relevantt. Kuten kuvossa 2A on estetty non 1,6 prosentta työvomakustannukssta jää neljännesvuosttasen kustannusseurannan ulkopuolelle. Taulukko 3B. Työvomakustannukset yhteensä -ndeksn kustannuspanot vuosna 2009 ja 2012 Panorakenne 2009 2012 osuus % osuus % Ykstynen sektor B Kavostomnta ja louhnta 0,3 0,3 C Teollsuus 35,6 31,9 D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 2,2 1,3 E Veshuolto, jätehuolto ym. 0,2 0,5 F Rakentamnen 7,1 7,3 G Tukku- ja vähttäskauppa ym. 14,6 13,5 H Kuljetus ja varastont 5,8 8,2 I Majotus- ja ravtsemstomnta 3,0 1,9 J Informaato ja vestntä 7,4 8,5 K Rahotus- ja vakuutustomnta 4,4 5,1 L Kntestöalan tomnta 1,1 0,9 M Ammatllnen, teteellnen ja teknnen tomnta 5,7 5,4 N Hallnto- ja tukpalvelutomnta 4,4 5,2 O Julknen hallnto ym. 1,0 1,2 P Koulutus 1,4 2,3 Q Terveys- ja sosaalpalvelut 2,4 4,2 R Tateet, vhde ja vrkstys 2,1 0,9 S Muu palvelutomnta 1,4 1,1 Yhteensä 100,0 100,0 Valtosektor J Informaato ja vestntä 0,4 0,6 K Rahotus- ja vakuutustomnta 0,1 0,1 L Kntestöalan tomnta 1,0 0,9 M Ammatllnen, teteellnen ja teknnen tomnta 11,3 13,0 N Hallnto- ja tukpalvelutomnta 3,3 0,1 O Julknen hallnto ym. 79,3 81,6 P Koulutus 2,2 1,6 Q Terveys- ja sosaalpalvelut 1,9 1,6 R Tateet, vhde ja vrkstys 0,6 0,6 Yhteensä 100,0 100,0 Kuntasektor (suuret kunnat ja kuntayhtymät) D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 0,1 E Veshuolto, jätehuolto ym. 1,2 F Rakentamnen 0,4 H Kuljetus ja varastont 1,2 I Majotus- ja ravtsemstomnta 2,0 J Informaato ja vestntä 0,5 L Kntestöalan tomnta 0,6 M Ammatllnen, teteellnen ja teknnen tomnta 3,0 N Hallnto- ja tukpalvelutomnta 2,3 O Julknen hallnto ym. 8,8 P Koulutus 1,1 Q Terveys- ja sosaalpalvelut 75,2 R Tateet, vhde ja vrkstys 3,5 S Muu palvelutomnta 0,1 Yhteensä 100,0 Tlastokeskus 13
3.3 Panorakenne Työvomakustannusndeks on ketjundeks, jossa tomalakohtaset ndekst panotetaan yhteen tomalakohtasn arvo-osuuspanon. Kunkn vuoden osalta käytetään ko. kustannuserän (palkkakustannukset, sosaalkustannukset, kustannukset yhteensä, kustannukset lman kertaerä) edellseltä vuodelta laskettuja arvo osuuspanoja. Vuodelta 2007 laskettuja panoja käytettn kutenkn sekä ndeksn käynnstymsvuonna 2007 että stä seuraavana vuonna. Koska ndeksn pettävyys vahtelee tomalottan, käytetty panorakenne saattaa jonkn verran poketa esmerkks Tlastokeskuksen yrtysrekstern rakenteesta. Työvomakustannusten ndeksont on toteutettu sten, että tomalan keskkustannusten muutos määrtetään tomalatasolle määrtetystä aggregaatesta. Laskentaprosessssa syntyy ss kutakn neljännestä koskeva tasoteto ndeksn keskesstä muuttujsta, so. palkkasummasta, sosaalkustannukssta, tehtyjen työtunten määrästä sekä kustannukssta lman kertaerä. Järjestelmän endogeensten panojen käyttö turvaa ndekssarjojen ja nden panorakenteen ssäsen koherenssn. 14 Tlastokeskus
4 Työvomakustannusndeksn otos Työvomakustannusndeksn tavoteperusjoukko on kakk työnantajat rppumatta työ- ja palvelussuhteden lukumäärästä tomalosta myös julksen hallnnon. Tomalosta anoastaan maa-, metsä- ja kalatalous, työnantajakottaloudet sekä kansanvälset organsaatot jäävät ndeksn tavoteperusjoukon ulkopuolelle. Työvomakustannusndeksn teoreettnen kuvausalue on nän ansota ja työvomakustannuksa kuvaaven rakennetlastojen (palkkarakennetlasto, työvomakustannustlasto) teoreettsta kuvausaluetta kattavamp. EU:n asetuksessa määrtelty rakennetlastojen tavoteperusjoukko e kata penä alle 10 palkansaajaa työllstävä yrtyksä ekä tomalosta julksta hallntoa. Tosaalta penmmät yrtykset on käytännön systä velä rajattu emprsen tutkmuskehkon ulkopuolelle. Tutkmuskehkkoon on ylesest valttu kakk vähntään 30 palkansaajaa työllstävät yrtykset. Kutenkn penyrtysvaltaslla tomalolla rakentamnen (F), kauppa (G), majotus- ja ravtsemstomnta (I), kntestöala (L), ammatllnen, teteellnen ja teknnen tomnta (M) sekä hallnto- ja tukpalvelut (N) tutkmuskehkkoon on valttu kakk vähntään 20 palkansaajaa työllstävät yrtykset. Kunta-alan osalta tutkmuskehkkoon on valttu yl 5 000 asukkaan kunnat ja kakk kuntayhtymät. Tavotteena on ollut, että tlaston perusjoukko kattas vähntään 60 prosentta tomalan palkkasummasta. Tlaston tutkmuskehkko muodostetaan vuosttan syyskuussa hyödyntäen yrtysreksterstä ykstysen sektorn palkkatlastoa varten muodostettua tedostoa. Kehkko perustuu tlaston vteajankohtaa (tlastovuos= t) edeltävän vuoden lopun pävtystlanteeseen (t-1). Samaa tutkmuskehkkoa käytetään tlastovuoden kakken neljännesten estmontn. Kunkn tlastovuoden kahden ensmmäsen neljänneksen ennakkotedot perustuvat kutenkn vteajankohtaa edeltävää vuotta edeltävän vuoden (t-2) tutkmuskehkkoon. Vuoden 2007 tutkmuskehkko perustu vuoden 2006 puolväln yrtysrekstern. Pomntakehkko e velä tässä vaheessa ssältänyt tetoa yrtysten TOL 2008 mukasesta tomalasta. Uuden luoktuksen mukanen tomala määrtettn kehkkoon käyttäen vanhaan tomalakoodn perustuvaa muunnosavanta. Vasta jälkkäteen votn todeta, että avamella muodostettuun TOL 2008 -koodn ltty merkttävää epätarkkuutta. 4.1 Kntönt EU:n asetus edellyttää työvomakustannusten muutosten tlastonta sekä koko kansantalouden tasolla että erkseen kaksta tomalan pääluoksta. Sen lsäks sekä kansallsen tlastonnn että otosasetelman tehokkuuden kannalta ol tarvetta seurata karkealla tasolla myös teollsuuden ssästä kustannuskehtystä. Teollsuus on otosasetelmaa varten jaettu setsemään alatomalaan (ks. taulukko 4A). Otoksen kntönt tomalan mukaan perustuu ss oletettuun käyttöön jokaselle julkasutavotteen mukaselle ndekslle on ss otosasetelmassa varattu oma tomalaoste. Tehdyn työtunnn keskmäärästen ykskkökustannusten tedetään jossan määrn vahtelevan yrtyksen koosta rppuen. Yrtykset ovat koon suhteen vnost jakautuneet, penten yrtysten oletettu kato on suuremp ja suuret yrtykset kattavat suuren osan palkkasummasta. Otosasetelmassa on haluttu varmstaa kakenkokosten yrtysten edustavuus kerätyssä anestossa. Ykstysen sektorn tutkmuskehkko on sks ostettu palkansaajen lukumäärän mukaan vteen kokoluokkaan. Ostteden pomntasuhteta määrättäessä on pyrtty kohdstamaan otos sten, että vodaan tuottaa koko perusjoukolle mahdollsmman tarkat ja harhattomat estmaatt sten, että myös jokasesta osajoukosta saadaan tulosmuuttujalle käyttökelposet estmaatt. Neyman -kntöntä käytettäessä jodenkn tomalojen estmaatten varaatokertomet muodostuvat suurks ertysest uuden tomalaluoktuksen pääluokkatasolla. Jos taas kakken tomalojen estmaatelle yrtettn saada mahdollsmman penet varaatokertomet, nouss puolestaan koko perusjoukon estmaatn varaatokerron. Otoksen pomntasuhteden määrttely perustu kaksvaheseen nelöjuurkntöntn (0,5 potenssn kntönt). Nelöjuurkntönnllä pyrttn varmstamaan julkasukelposet tulokset sekä kansantalouden tasolla että tomalan pääluokkatasolla. Kaksvahesella kntönnllä pyrttn tomalan ssällä turvaamaan otoksen optmaalnen kohdstumnen erkokosn yrtyksn. Pomntasuhteden määrttämsen ens vaheessa Tlastokeskus 15
Taulukko 4A. Teoreettnen yrtysten pomntasuhde osttettan vuosna 2007 2013 Tomala Oste 50 50 100 100 250 250 500 500 Kavostomnta B 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Elntarvketeollsuus C1 0,35 0,30 0,45 1,00 1,00 Tekstl- ja vaatetusteollsuus C2 0,35 0,35 0,45 1,00 1,00 Puuteollsuus C3 0,15 0,15 0,20 0,50 1,00 Paperteollsuus C4 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Kemanteollsuus C5 0,50 0,30 0,45 1,00 1,00 Metall- ja metalltuoteteollsuus C6 0,15 0,10 0,15 1,00 1,00 Elektronkkateollsuus C7 0,65 0,45 0,75 1,00 1,00 Muu teollsuus C8 0,08 0,08 0,10 0,30 1,00 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto D 0,25 0,25 0,70 1,00 1,00 Veshuolto E 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Rakentamnen F 0,30 0,70 0,65 1,00 1,00 Kauppa G 0,08 0,15 0,25 0,60 1,00 Kuljetus ja varastont H 0,60 0,60 0,40 1,00 1,00 Majotus- ja ravtsemstomnta I 0,08 0,10 0,20 1,00 1,00 Informaato ja vestntä J 0,25 0,20 0,30 0,70 1,00 Rahotus- ja vakuutustomnta K 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Kntestöalan tomnta L 0,40 0,70 0,75 1,00 1,00 Ammatll., teteell., teknnen tom. M 0,15 0,20 0,30 1,00 1,00 Hallnto- ja tukpalvelutomnta N 0,15 0,25 0,25 1,00 1,00 Julknen hallnto O 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Koulutus P 0,20 0,40 0,40 1,00 1,00 Terveys- ja sosaalpalvelut Q 0,08 0,15 0,15 0,45 1,00 Tateet, vhde, vrkstys R 0,45 0,60 0,75 1,00 1,00 Muu palvelutomnta S 0,20 0,20 0,50 1,00 1,00 määrtettn otoskoot kaklle 25 tomalaostteelle, tosessa vaheessa tomalan kaklle koko-osttelle. Pomntasuhteta määrteltäessä otettn huomoon ennakotu vastaamattomuus. Taulukossa 4A on estetty tavotteena olevat teoreettset pomntasuhteet. Julkasukelposten tulosten saavuttamnen edellyttää erällä penllä tomalolla tedonkeruuta kaklta yrtyksltä. Usemmssa tomalaosttessa pomttava otos kattaa kakk vähntään 250 palkansaajaa työllstävät yrtykset. 4.2 Otoksen pomnta Otantamenettelynä käytetään yksnkertasta ostettua satunnasotantaa lman palautusta. Ykstysen sektorn osalta pomntaykskkönä on yrtys ja pomntaperustena yrtyksen tomala sekä kokoluokka. Otoksen pomnnassa käytetään jokaselle kehkon yrtykselle määrtettyä satunnaslukua. Tätä hyödynnetään otoksen vuosttasessa pävtyksessä. Taulukossa 4B on estetty alkuperäsen vuodelle 2007 pomtun otoksen keskeset tunnusluvut. Luvussa e ole tapahtunut suura muutoksa vuoden 2007 jälkeen. Työvomakustannusndeksn otos pävtetään vuosttan. Tässä yhteydessä määrtetään tutkmuskehkkoon kuuluven yrtysten tomala- ja koko-ostteet uuden kehkon mukaan sekä postetaan kehkosta lopettaneet yrtykset ja lsätään shen uudet yrtykset. Lsäotoksen koosta ja kohdentamsesta päätetään vertalemalla toteutuneta pomntasuhteta tavoteasetelman (Taulukko 4A) mukasn pomntasuhtesn. Vuodelle 2007 pomtusta otoksesta on tostaseks postettu van muutama tomva yrtyksä. Tämä johtuu yrtysten huomattavasta luonnollsesta rotaatosta, el nden tomnnan lakkaamsesta ta sulautumsesta. Sen lsäks muutamlle tedonantajlle on myönnetty vastaamsta koskeva srtymäakoja ta pakottavsta systä johtuen jopa vapautus työakaa koskeven tetojen lmottamsesta. Tedustelun vakntuessa otoksen rotaaton merktys tulee kasvamaan. Kunta-alan osalta otantamenettelynä käytetään myös yksnkertasta satunnasotantaa lman palautusta. Pomntaykskkönä on kunta. Indeksn laajennuttua koskemaan myös pääosn julksella sektorlla esntyvä tomaloja otoksessa ol alkuvaheessa 2008-2010 mukana van 3 suurnta kuntaa. Vuonna 2011 otokseen otettn mukaan 16 Tlastokeskus
Taulukko 4B. Työvomakustannusndeksn otos vuodelle 2007 Ala/ Oste Otoksen koko yrtyksä (n) Perusjoukko, yrtyksä, (N) Otossuhde, % (n/n) Palkansaaja otoksessa (Tn) Palkansaaja perusjoukossa (TN) Otoksen palkansaajen osuus (%) Yhteensä 2 040 6 814 29,9 598 807 895 262 66,9 B 17 17 100.0 1 792 1 792 100,0 C 435 1 542 28,2 196 975 290 124 67,9 D 27 63 42,9 7 293 9 582 76,1 E 20 20 100.0 1 798 1 798 100,0 F 296 707 41.9 41 448 57 329 72,3 G 221 1 343 16,9 85 865 143 532 59,8 H 178 290 61,4 42 148 51 066 82,5 I 36 259 13,9 13 462 23 462 57,4 J 112 350 32.0 37 887 60 228 62,9 K 143 143 100,0 33 809 33 809 100,0 L 45 93 48,4 2 879 4 580 62,9 M 110 503 21,9 16 666 37 194 44,8 N 150 655 22,9 63 588 88 896 71,5 O 18 18 100,0 8 527 8 527 100,0 P 66 184 35,9 11 574 19 015 60,9 Q 55 335 16,4 14 755 35 714 41,3 R 49 86 57,0 5 807 7 692 75,5 S 62 206 30,1 12 902 20 986 61,5 17 suurta kuntaa lsää sekä 20 suurnta kuntayhtymää. Vuodelle 2012 otokseen pomttn myös alle 50 000 asukkaan kunta sekä lsää suurmpa kuntayhtymä. Nän kuntaotos on laajentunut vähtellen kattamaan koko kuntasektorn. Indeksn laskennassa käytetään tostaseks van suurmpen 20 kunnan ja 20 kuntayhtymän tetoja. 4.3 Estmont Ennen lopullsten estmontkertomen laskentaa tutkmuskehkko ostetaan uudelleen tlastovuoden alun tomala- ja kokotetoja vastaavaks. Osa otokseen kuulunesta yrtyksstä on tlastovuotta edeltävän vuoden akana supstunut alle kehkon alarajan. Kehkkoon kuulumattomat mutta tedusteluun vastanneet yrtykset vedään tutkmusaneostoon lman korotuskerronta. Samaa, vuoden alun tasalle pävtettyä tutkmuskehkkoa käytetään tlastovuoden kakken neljännesten estmontn. Työvomakustannusten muutoksen estmont perustuu tomalan pääluokkatasolle (= ndeksn perussarja) estmotuhn kustannus- ja työpanosestmaattehn. Tehdyn työtunnn keskmääränen palkkakustannus ostteessa h (el W h ) määrtetään lausekkeesta W Y nh nh h h = = yh / th Th = 1 = 1 jossa Y h = ostteen h yrtysten palkkasumman totaal T h = ostteen h yrtysten tehtyjen työtunten totaal = ostteen h yrtyksen palkkasumma y h t h h = ostteen h yrtyksen tehtyjen työtunten määrä = yrtys = oste Otoksella kerätyt perustedot korotetaan tomalatasolle perntesellä Horwtz-Thompson estmaattorlla. Snä pomntatodennäkösyyden käänteslukuun perustuva estmontkerron määrtetään tutkmuskehkosta osttettan vastanneden yrtysten palkkasummaosuuden perusteella. Estmont perustuu kunkn neljänneksen palkkasummakuvaajan palkkasummn. 1 kh = nh p jossa p h = 1 N h = 1 P h h = ostteen h vastanneden yrtysten palkkasumma Tlastokeskus 17
P h h = ostteen h yrtysten palkkasumman totaal = yrtys = oste Kullekn neljännekselle määrtetään omat estmontkertomet käyttäen kutenkn samaa vuoden alun tlannetta vastaavaa tutkmuskehkkoa. Vastanneks tulktaan myös kehkkoon ssältyvät mutta tedonkeruun akana lopettaneks ta fuusotuneks todetut yrtykset. Ns. hpuvat yrtykset luetaan vastanneks anoastaan, mkäl nden vastaus ssältyy anestoon. 18 Tlastokeskus
5 Työvomakustannusndeksn laskenta käytännössä 5.1 Aneston kästtely 5.1.1 Tetojen estarkastus Yrtykset, jotka on valttu otokseen, tomttavat tedot er neljänneksltä Internet -sovelluksen kautta. Tätä prosessa varten yrtykslle tomtetaan krjallset vastausohjeet. Yrtystä koskevat perustedot on valmks estäytetty lomakkeelle, mutta vastaaja vo pävttää ntä. Vastaaja saa käyttöönsä myös edellstä neljännestä koskevat vastausarvot. Mkäl yrtyksellä on merkttävää tomntaa usealla tomalalla, tedot pyydetään erkseen jokaselta tomalayksköltä. Sovellus ssältää lähnnä arvoaluesn lttyvä rajotuksa. Vrheellsyystapauksssa systeem huomauttaa vrheellsstä arvosta. Tetojen vrheellsyys e kutenkaan estä nden lähettämstä. Sähkösellä tedonkeruusovelluksella kerätyt perustedot estarkastetaan ennen nden ventä tetokantaan. Estarkastus on käytännössä kaksosanen: tarkastetaan pakollsten tetojen (palkansaajen lukumäärät, tunten määrtysperuste ja lukumäärä, ennakonpdätyksen alanen palkkasumma, sosaalvakuutusmaksujen tarff sekä tlastontjakso) esntymnen sekä vastaajan yhteystedot. Tetojen vrheellsyys e estä nden vemstä keruukannasta tuotantokantaan. Estarkastukseen lttyen pävtetään myös palautusseurantakooda, vahtoehtona puutteellnen, palautunut ta vastaamaton. Korjaus tehdään käytännössä joko selväst pääteltävssä olevan okean tedon asettamsella vrheellsen tlalle ta pyytämällä tedonantajalta lsätetoja. Estarkstusvaheessa tarkstetaan myös vastaajan aktvteetta koskevaa tetoa. Muutokset krjataan kantaan vahtoehdon loppunut, fuusotunut, hpumassa (palkansaajen määrä selväst penemp kun kehkossa). 5.1.2 Tetokannan kontrollt Tetokannassa toteutettujen tarkstusten tavotteena on varmstaa, että tedonantajan lmottama tehdyn/palkatun työtunnn työvomakustannusta koskeva perusteto on todenmukanen sekä merktä todennäkösest epätodenmukaset arvot jatkotomenptetä varten. Kun tedonkeruu yksttäsen yrtyksen osalta käynnstyy, pyrtään varmstumaan keskesten perustetojen (palkansaajen lukumäärän, työtunten määrän, palkkasumman) loogsuudesta ja tasosta. Tedusteluun akasemmn vastanneden yrtysten tarkstukset perustuvat kutakn yrtystä koskeven tetojen neljännesmuutokseen. Tetokantaan vedystä tedosta tarkstetaan tehtyä/palkattua työtunta koht lasketun ykskkökustannuksen neljännesmuutos, tunten määrtysperusteen muutos, tuntpalkkasten palkkaerttelyn summautumnen sekä sosaalvakuutusmaksujen tarffn muutos. Työtunnn ykskkökustannuksen neljännesmuutosta koskeva tarkstusprosess etenee seuraavast: 1. Verrataan yrtyksen tehdyn/palkatun työtunnn palkkakustannusta lman kertaerä yrtyksen edellsen neljänneksen vastaavaan arvoon. 2. Määrtetään yrtyksen vertaluryhmä yrtykselle määrätyn tomalaostteen mukasest. 3. Määrtetään jokaselle vertaluryhmälle tarkstusrajat palkkakustannusten ykskkömuutosta koskevan desljakauman perusteella. Palkkakustannusten muutoksen alarajaks määrtetään vähäsntä muutosta ensmmästä deslä (D10) vastaava muutosraja. Vastaavast ylärajana käytetään suurnta neljännesmuutosta vmestä deslä vastaavaa (D90) muutosrajaa. 4. Rajojen ssälle jäävä havantoarvo hyväksytään. Alarajan alttavat ja ylärajan ylttävät havannot merktään pokkeavks ja tulostetaan kontrolllstalle. Kontrolllstalle tulostettujen lsta (runsaat 20 prosentta havannosta) tarkstetaan manuaalsest hakemalla tedot sovelluksen korjausnäytölle. Tarkastettaven tetojen läpkäynnssä korjausnäytöllä näkyy edellsen ja ko. neljänneksen tedosta lasketut parametrt ja nden neljännesmuutokset. Tarkastaessa vodaan käyttää myös apuna mkrotason tuntkustannusraportta, josta Tlastokeskus 19
nähdään yrtysten tuntkustannusten kehtys ptkältä akavälltä. 5.1.3 Työpanostetojen mputont Työvomakustannusndeks mttaa työvomakustannusten muutosta tehtyä työtunta koht. Tedonantajat pystyvät muutamaa pokkeusta lukuun ottamatta lmottamaan tuntpalkkasten työpanoksen tehtynä tuntena. Sen sjaan kuukauspalkkasten työpanoksesta yl puolet lmotetaan palkattuna e tehtynä tuntena. Työtunten määrää koskeva mputontsovellus turvaa sen, että kunkn tedonantajan osalta on emprsen työtunteja koskevan tedon (tehty vs. palkattu) lsäks ana käytettävssä regressomalllla määrtetty teto sekä tehtyjen että palkattujen työtunten määrästä. Imputontn perustuva tetoja tehtyjen työtunten määrästä käytetään sllon, kun yrtys on lmottanut työpanoksen palkattuna tuntena. Imputotuja tetoja tehtyjen tunten määrästä käytetään myös korvaamaan laadultaan epätyydyttävää emprstä perustetoa, jota e yrtyksstä huolmatta ole pystytty tarkstusvaheessa korjaamaan. Laadullsten korjausten osuus on alle vs prosentta työpanoksesta. Kun käytettävssä on neljännesvuosttan teto sekä yrtyksen palkattujen että tehtyjen työtunten määrästä, vodaan myös seurata palkatun vapaa-ajan muutoksa ja sen vakutuksa työvomakustannusten kehtykseen. Teollsuuden tunt- ja kuukauspalkkasten sekä palvelualan työpanoksen mputont perustuu erllsn mallehn. Näden regressomallen mallspesfkaatot (rakenne ja funktonaalnen muoto) ovat hyvn samankaltasa yksnkertasa log-malleja. Mallt muodostetaan erkseen kunakn neljänneksenä tomalaostteden perusteella muodostetulle ryhmlle. Imputont etenee seuraavast: 1. Estmodaan lmotettujen palkattujen tunten rppuvuus yrtyskohtassta omnasuukssta (esm. teollsuuden kuukauspalkkaslla: ko. ja edellsen neljänneksen koko- ja osa-akasten lukumäärät, edellsen neljänneksen palkattujen tunten lukumäärä, palvelualalla osa-akasten osuus). Mallessa käytetään selttävnä muuttujna koko- ja osa-akasten palkansaajen lukumäärää (ta osa-akasten lukumäärän suhteellsta osuutta) ja määrän/osuuden nelöjuurta sekä tlastoneljänneksen alussa että lopussa. Lukumäären nelöjuurmuunnosta käytetään palkattujen työtunten selttäjänä, koska suurlla yrtyksllä työvoman lsäyksestä kotuu penemp margnaalvakutus kokonastyöpanokseen. Suurten yrtysten työpanoksen estmonta vakeutt aluks perusaneston vnoudesta johtuva ongelma perustetoja e ollut tasasest tehtyjä ja palkattuja lmottanesta suursta yrtyksstä. 2. Lasketaan palkattuja tunteja koskevat ennusteet sekä tehtyjä että palkattuja tunteja lmottanelle yrtykslle käyttäen 1. vaheessa arvotuja yrtyskohtasten omnasuuksen kertoma. Imputont perustuu estmotujen kertomen ja puuttuvan tedon kohdalla sjatseven yrtyskohtasten omnasuuksen lneaarkombnaatoon. 3. Estmodaan lmotettujen tehtyjen tunten rppuvuus mputodusta palkatusta tunnesta. Mallessa käytetään selttäjänä palkattujen työtunten määrää ja sen nelöjuurta. 4. Lasketaan tehtyjä tunteja koskevat ennusteet sekä tehtyjä että palkattuja tunteja lmottanelle yrtykslle käyttäen edellä arvotuja yrtyskohtasten omnasuuksen kertoma. Nän ollen nlle yrtykslle, jotka ovat lmottaneet tedot palkattuna tuntena (tehtynä) tulee ennuste palkattujen (tehtyjen) tunten määrästä ja mputotu tehtyjen (palkattujen) tunten lukumäärä. Mallt on estetty tämän käskrjan ltteessä 2. Julksen sektorn tedonantajat pystyvät lmottamaan työpanoksen tehtynä tuntena, joten mputonteja e tarvta kunta- ta valtosektorlla. 5.1.4 Aneston kästtelyn vmestely Aneston kästtelyn päätösvaheessa jokaselle vastaajalle määrtetään laskennallsest sekä tehtyjen että palkattujen työtunten määrä (ks. kpl 5.1.3). Teollsuudessa mputont toteutetaan erkseen tunt- ja kuukauspalkkaslle. Aneston kästteljä päättää kästtelyn vmestelyvaheessa jokasen kontrolllstalle vrheellseks jääneen vastaajan osalta, käytetäänkö työpanoksen osalta laskennallsta ennustetta va emprstä tetoa tehtyjen työtunten määrästä. Tarkstuslstalle tulostuneet epälyttävät työpanostedot vodaan hyväksyä tarkotukseen varatulla koodlla. Mkäl tarkstuslstalle tulostuneelle yrtykselle e ole määrtetty hyväksymsmerkntää, käytetään ennustetta. Näden tapausten osuus on alle vs prosentta. 20 Tlastokeskus
5.2 Työvomakustannusndeksn koostamnen Työvomakustannusndeks on ketjundeks, jossa tomalakohtaset kustannusmuutokset panotetaan yhteen edeltävän (ta stä edeltävän) vuoden kustannuspanon. Indeks lasketaan käytännössä määrttämällä otoksesta tomalan pääluokan tehtyä työtunta koht laskettu keskkustannus, määrttämällä sen muutos perusvuoteen verrattuna ja panottamalla tomalakohtaset sarjat yhteen kustannuspanon. Indeksn laadnnasta määräävässä asetuksessa määrtetty ndekskaava jättää jonkn verran tlaa kansallslle sovellukslle. Indeksn laskentaprosess etenee seuraavast: 1. Määrtetään ndeksn perusvuoden (2008) keskkustannus kullekn tomalan pääluokan mukaan määräytyvälle perussarjalle sekä teollsuuden (C) osalta kullekn alasarjalle (ks. kappale 4). Perusvuoden perussarjan (ta alasarjan) keskkustannus on vuoden 2008 neljännesten keskkustannusten artmeettnen, so. panottamaton, keskarvo. 2. Määrtetään kunkn tlastoneljänneksen osalta perussarjan (ta alasarjan) artmeettnen keskkustannus käyvn työtuntpanon. 3. Määrtetään kunkn tlastoneljänneksen osalta perussarjan keskkustannuksen suhde perusvuoden keskkustannukseen ja määrtetään ko. neljännestä koskeva ndeksluku. 4. Lasketaan kutakn tomalasummaa (esm. tomalat B-S) koskeva kustannusmuutos ndeksn perusvuoteen verrattuna panottamalla kutakn perussarjaa koskeva ndeks edeltävältä vuodelta johdetulla kustannuserää koskevalla arvo-osuuspanolla. Arvo-osuuspanot määrtetään työvomakustannusndeksn perustedosta, mstä johtuen tedonkeruun käynnstymsvuoden 2007 arvo-osuuksa joudutaan käyttämään sekä vuosen 2007 että 2008 tomalasumma koskeven ndeksen laskentaan. 5. Määrtetään tomalasummaa koskevan ndeksn muutos tlastoneljänneksestä edellsen vuoden vmeseen neljännekseen. Tomalasummaa koskeva ndeksluku saadaan ketjuttamalla so. kertomalla edellsen vuoden vmesen neljänneksen psteluku stä tlastoneljännekseen tapahtuneella prosenttmuutoksella. 6. Tomalasumma koskevan vuos-ndeksn laskenta etenee vastaavast. Vuoskeskarvojen laskenta perustuu sarjojen artmeettseen, työtunnella panotettuun keskarvoon. 5.3 Kaus- ja työpäväkorjaukset Tarkasteltaessa taloudellsa lmötä kuvaava akasarjoja, vodaan usen havata ndekssarjan noudattavan tettyä kaavaa vuodesta toseen, kuten esmerkks kuvosta 5A vodaan nähdä. El prrettäessä vuosttaset ndekssarjat samaan kuvaan, ovat sarjojen vahtelut samansuuntasa denttsnä ajankohtna. Tätä vuosttan/neljänneksttän tostuvaa vahtelua kutsutaan kausvahteluks ja snä esntyy samankaltasuutta perusakaykskön (kuukaus ta neljännes) mttasssa jaksossa. Perntesest ajatellaan, että akasarja koostuu erllsstä komponentesta, jota e voda erkseen havata. Taloudellsen lmön kehttymstä kuvaavsta akasarjosta erotetaan tavallsest seuraavat neljä komponentta: trend-, suhdanne-, kausvahtelu- sekä jäännös- el resduaalkomponentt. Perntesten trend-, suhdanne-, kausvahteluja jäännöskomponentten lsäks taloudellssta akasarjosta vodaan elmnoda kalentersta johtuvat vahtelut työpäväkorjauksella. Työvomakustannusndeksn kohdalla neljännesmuutosten selttäjnä vovat olla kustannusmuutosten lsäks työpäven määrän erlasuus, johon vakuttaa ertysest sekä lomen ajottumnen ja vkkojen sjottumnen neljänneksn että juhlapyhen vakutukset työpävn. Työvomakustannusndeksstä onkn Eurostatn asetuksen mukasest julkastava kolme sarjaa: raakasarja, jossa työvomakustannukset kuvautuvat todellsna, työpäväkorjattu sarja, jossa huomodaan työpäven vahtelu sekä kaustasotettu työpäväkorjattu sarja, joka huomo kausttasen vahtelun, kuten kertaluontesten palkkaeren maksuajankohdan säännöllsen vakutuksen. Suom on tuottanut työvomakustannusndeks 2008 = 100:sta Eurostatlle käyttöön työpäväkorjatut ja kaustasotetut sarjat syksystä 2012 lähten, jollon akasarjat olvat rttävän ptkä työpäven määrän vahtelun ja kausvahtelun mallntamseen. Tlastokeskus 21