1 2014 TOIMINTAKERTOMUS Turvallinen maakunta jokaiselle Etelä-Karjalan pelastuslautakunta 21.5.2015, 11
2 SISÄLTÖ 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS... 3 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025... 3 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025... 4 1.3 Toiminnan painopisteet palvelutasokauden 2013 2016 aikana... 5 2 HALLINTO JA TALOUS... 6 2.1 Pelastuslautakunta... 6 2.2 Pelastustoimen neuvottelukunta... 7 2.3 Pelastuslaitoksen organisoituminen... 8 2.4 Henkilöstö... 9 2.5 Talous... 10 2.6. Pelastustoimen rakenneuudistus... 12 2.7. Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta... 12 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY... 13 3.1 Yhdyskuntarakentaminen... 13 3.2 Valvonta... 13 3.3 Palontutkinta... 14 3.4 Turvallisuusviestintä... 14 3.5 Omatoiminen varautuminen... 15 3.6 Varautuminen ja valmiussuunnittelu... 15 4 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN... 16 4.1 Pelastustehtävät... 16 4.2 Johtamisjärjestelmä... 21 4.3 Sopimuspalokuntatoiminta... 22 4.4 Kalusto... 24 4.5 Väestönhälytysjärjestelmä... 24 4.6 Väestönsuojelu... 24 5 ENSIHOITO... 25 LIITTEET
3 1 PELASTUSTOIMEN PALVELUTASOPÄÄTÖS Etelä-karjalan pelastuslautakunta vahvisti 23.5.2013 ( 26) pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille 2013 2016. Palvelutasopäätös on voimassa 30.6.2017 saakka. 1.1 Toimintaympäristöanalyysi 2025 Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestön väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestön keskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuusuhkat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan kasvukeskuksissa, mutta palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden ihmisten turvallinen asuminen. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Kotona tapahtuvat tapaturmat ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Pelastuslaitosten hälytystehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä. Onnettomuuksien keskinäisessä laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia. Lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne aiheuttaa kuitenkin kasvavia onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riskit kasvavat, kun yhteiskunnan toiminnot keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, kuten kauppakeskuksiin sekä urheilu- ja muihin kokoontumistiloihin. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmastomuutoksista ja sään ääri-ilmiöistä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia kuten ympäristöuhat, energian saannin ongelmat tai kansainvälisen rikollisuuden ja terrorismin laajenemisen Suomeen. Monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa kansainvälisen toiminnan jatkuvasti vilkastuessa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Pelastustoimi pyrkii osaltaan ehkäistä syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa.
4 Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmiä ja energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Ympäristöonnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttavat myös sopimuspalokuntien toimintaan. Työelämän vaatimukset, työsidonnaisuus ja työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen palokuntatoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen palokuntatoiminnan toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseen eri vuoden ja vuorokauden aikoina. 1.2 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia.
5 Pelastuslaitoksen tasapainotettu strategia 2025 on esitetty liitteessä 1. 1.3 Toiminnan painopisteet palvelutasokauden 2013 2016 aikana Pelastuslaitos pyrkii olemaan johtava onnettomuuksien kokonaisvaltainen ehkäisijä alueellaan. Turvallisuusviestintää tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuus- tai vaaratilanteissa. Valvonnan painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on pitkä. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvonnan painopistettä siirretään omavalvontaan alueilla, joissa palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on lyhyt. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien ja iäkkäiden ihmisten asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimia nopeasti onnettomuustilanteissa. Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia eri vuoden ja vuorokauden aikoina, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Erheellisien paloilmoituksien määrää pyritään vähentämään. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään. Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään kaikilla vastuualueilla pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteistyöllä tehostaa kykyä tuottaa kustannustehokkaita palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä.
6 Kehitetään suunnitelmallista sisäistä koulutusta sekä osaamisen testausta ja koulutuksen seurantaa. Turvataan riittävät resurssit jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Kehitetään Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toimintaa. Yhteensovitetaan, ohjataan ja koordinoidaan sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Kehitetään yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa laadukasta, porrasteista ensihoitojärjestelmää maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen sisäisen turvallisuustyön (hallinto-, henkilöstö-, fyysinenja tietoturvallisuus) kehittämisessä huomioidaan kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). 2 HALLINTO JA TALOUS Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen hallinnosta vastaa Lappeenrannan kaupunki, jonka ylläpitämä pelastuslaitos vastaa pelastuslainsäädännössä sille määrättyjen tehtävien hoitamisesta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella. Pelastuslaitos on sijoitettu hallinnosta vastaavan Lappeenrannan kaupungin organisaatioon erilliseksi taseyksiköksi. 2.1 Pelastuslautakunta Pelastuslaitoksen hallintoa varten Lappeenrannan kaupunginvaltuusto on asettanut toimikaudekseen jäsenkuntien nimeämistä edustajista Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan, joka toimii suoraan kaupunginhallituksen alaisena. Etelä- Karjalan pelastuslautakunta on pelastuslain 26 :ssä tarkoitettu asianomainen monijäseninen toimielin ja alueen pelastustoimen pelastusviranomainen. Pelastuslautakunta huolehtii alueen pelastustoimen tehtävistä ja pelastuslaitoksen hallinnosta siten kuin pelastuslaitoksen johtosäännössä on määritelty. Lautakunta on kuntalain (365/95) 77 :n tarkoittama yhteinen toimielin. Pelastuslautakunnassa on kahdeksan (8) jäsentä ja kullakin jäsenellä henkilökohtainen varajäsen. Jäsenistä ja varajäsenistä Lappeenrannan seutukunta (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Savitaipale ja Taipalsaari) valitsee viisi (5) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet joista neljä (4) valitsee Lappeenranta. Imatran seutukunta valitsee kolme (3) jäsentä ja henkilökohtaiset varajäsenet joista kaksi (2) valitsee Imatra. Jäsenet, Lappeenrantaa ja Imatraa lukuun ottamatta, valitaan kullekin toimikaudelle vuorojärjestyksessä kuntien keskenään sopimalla tavalla. Lisäksi niillä sopijakunnilla, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, on ollut oikeus asettaa läsnäolo- ja puheoikeuden omaava edustaja lautakuntaan.
7 Vuonna 2014 ovat pelastuslautakuntaan kuuluneet Varsinainen jäsen Henkilökohtainen varajäsen Lappeenrannan seutukunta Nikku Juha, pj (Lappeenranta) Mononen Tuija (Lappeenranta) Jäppinen Antti, (Lappeenranta) Hyrkäs Pete (Lappeenranta) Koppo Mirja (Lappeenranta) Kauvo Kirsi (Lappeenranta) Nalli Jari (Lappeenranta) Behm Sami (Lappeenranta) Pelkonen Esa 1.vpj (Luumäki) Junnonen Juha (Lemi) Imatran seutukunta Koponen Lotta 2.vpj (Imatra) Hallikainen Eija (Imatra) Rautsiala Suvi (Imatra) Kallasmaa Petri (Imatra) Rissanen Varpu (Parikkala) Kuru Katja (Rautjärvi) Lisäksi ne sopijakunnat, joilla ei ole jäsentä pelastuslautakunnassa, ovat asettaneet seuraavat läsnäolo- ja puheoikeuden omaavat edustajansa pelastuslautakuntaan: Taipalsaari: Mikkonen Ilpo Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Tuomas Telkkä. Pelastuslautakunta kokoontui vuoden 2014 aikana neljä kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 54. 2.2 Pelastustoimen neuvottelukunta Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii pelastustoimen neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä on pelastuslaitoksen toimintaedellytysten suunnittelu ja varmistaminen tekemällä pelastuslautakunnalle esityksiä toiminnan suunnittelua, talousarviota, investointeja ja palvelutason määrittelyä koskevissa asioissa. Neuvottelukuntaan kuuluu kunkin sopijakunnan kunnanjohtaja tai hänen määräämänsä edustaja. Neuvottelukuntaan kuuluivat kertomusvuonna seuraavat henkilöt: apulaiskaupunginjohtaja Kari Korkiakoski (pj), Lappeenranta; kaupunginjohtaja Pertti Lintunen (1. vpj), Imatra; kunnanjohtaja Jari Willman(2. vpj), Taipalsaari; kunnanjohtaja Simo Luukkanen, Lemi; kunnanjohtaja Anne Ukkonen, Luumäki; kunnanjohtaja Hans Olander / Vesa Huuskonen, Parikkala; kunnanjohtaja Harri Anttila, Rautjärvi; kunnanjohtaja Antti Pätilä, Ruokolahti ja kunnanjohtaja Tapio Iso-Mustajärvi, Savitaipale,. Neuvottelukunta piti vuoden 2014 aikana kaksi kokousta. Lisäksi neuvottelukunta ja pelastuslautakunta pitivät vuoden 2014 aikana yhden yhteisen kokouksen.
8 2.3 Pelastuslaitoksen organisoituminen Pelastuslaitoksen johtajana toimii pelastusjohtaja. Pelastusjohtajan tehtävänä on johtaa pelastuslaitoksen toimintaa sekä vastata pelastuslaitoksen toiminnallisesta ja taloudellisesta kehittämisestä sekä valvoa, että pelastustoimen tehtävät hoidetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti mahdollisimman tehokkaasti, taloudellisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Pelastusjohtaja toimii pelastuslain 26 :n tarkoittamana Etelä-Karjalan alueen pelastustoimen ylimpänä pelastusviranomaisena. Tehtävien suorittamista varten pelastuslaitos on organisoitu johtosäännössä riskienhallinnan ja pelastustoiminnan vastuualueisiin. Vastuualueiden päälliköt toimivat pelastusjohtajan alaisuudessa. Vastuualueiden lisäksi pelastusjohtajan alaisuudessa toimii koko pelastuslaitosta palveleva erillinen esikuntapalvelujen yksikkö. Pelastusjohtaja Erkki Hokkasen alaisuudessa vastuualueiden päällikköinä ovat toimineet kertomusvuonna pelastuspäällikkö Ulf Westerstråhle ja riskienhallintapäällikkö Jani Kanerva. Pelastustoimen alue on jaettu pelastustoiminnan osalta kolmeen toimialueeseen. Toimialueiden palopäällikköinä ovat toimineet Esa Viiru (Länsi-Saimaa), Arto Mäkelä (Lappeenranta) ja Jukka Valtoaho (Imatra). Pelastuslaitoksen hallinnollinen organisaatio on esitetty liitteessä 2. Johtoryhmä vastaa pelastuslaitokselle asetettujen strategisten päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisesta. Johtoryhmään kuuluivat pelastusjohtajan lisäksi vastuualueiden päälliköt, palvelualueiden palopäälliköt, johtava turvallisuuskouluttaja Ansa Komi, johtava palotarkastaja Juhani Vakkila, valmiuspäällikkö Joni Henttu sekä hallintosihteeri Ritva Tanttu. Johtoryhmä kokoontui pääsääntöisesti joka toinen viikko. Yhteistyöryhmän tehtävänä on tukea laitoksen johtoa toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisessa. Yhteistyöryhmään kuuluivat kertomusvuonna johtoryhmän jäsenten lisäksi päällystön edustajana palomestari Sampsa Lintunen (varajäsen palomestari Lasse Vallentin), alipäällystön edustajana vuoromestari Sami Backman (varajäsen vuoromestari Olli Tarhonen), miehistön edustajana ylipalomies Veli-Pekka Kosonen (varajäsen palomies Kai Tiainen) sekä vapaaehtoispalokuntien edustajana Arto Sikiö Ruokolahden VPK / Olli Hirvonen Tirilän VPK. Yhteistyöryhmän kokouksiin osallistui myös pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehiä. Yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana neljä kertaa. Sopimuspalokuntien yhteistyöelimenä toimii sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä, jossa käsiteltiin palokuntajärjestelmän toiminnan suunnittelua ja kehittämistä. Yhteistyöryhmään kuuluu jokaisesta Etelä-Karjalan kunnasta valittu edustaja / sopimuskunta. Lisäksi Etelä-Karjalan tehdaspalokunnilla on yksi yhteinen edustaja ja hänellä varamies. Edustajat sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään esittää Sopimuspalokunnat Etelä-Karjalan työvaliokunta.
9 Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmään kuuluvat vuosina 2013 2016: Varsinainen jäsen Varajäsen Imatra: Keijo Hulkkonen Raimo Rantanen Parikkala: Esa Neuvonen Allan Granlund Rautjärvi: Ilkka Kojo Ari Vesikko Luumäki: Mikko Vallentin Vesa Pylväläinen Ruokolahti: Petri Leppänen Esko Toivonen Lappeenranta: Marko Pousi Jani Taskula Savitaipale: Seppo Rahikainen Hannu Rahikainen Taipalsaari: Jari Tukiainen Juha Hongisto Lemi: Tommy Vesterlund Markus Olkkonen Tehdaspalokunnat: Mikko Parikka Ari Häkkinen Sopimuspalokuntien yhteistyöryhmä kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. 2.4 Henkilöstö Vuoden 2014 lopussa pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä oli 95. Päällystöä oli 25, alipäällystöä 12, miehistöä 56 ja tukipalveluhenkilöstöä 2 henkilöä. Pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huomiota myös aluehallintovirasto valmiustarkastuksessaan 10.10.2012. Alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Henkilöstömäärän vähentyminen etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt mm. lakisääteisten valvontatehtävien toteuttamista. PELASTUSTOIMEN HENKILÖSTÖ 2014 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 päällystö 30 29 27 26 25 24 25 24 24 24 25 alipäällystö 8 9 9 9 10 10 10 12 12 12 12 miehistö 57 57 57 55 53 53 52 54 55 55 56 tukipalvelut 6 5 3 3 3 4 4 3 3 3 2
10 Päätoimisen henkilöstön määrä toimialueittain on esitetty liitteessä 3. Tarvelähtöisellä työhyvinvointitoiminnalla tuetaan ja kehitetään laaja-alaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joiden työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, on pyritty järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Työhyvinvoinnin kehittämisessä on huomioitu pelastustoimen valtakunnallisen työhyvinvointihankkeet ja niiden suositukset. Kertomusvuonna suoritettiin pelastuslaitoksissa ensimmäistä kertaa valtakunnallinen työhyvinvointikysely, jonka vastausten perusteella kehitetään pelastuslaitoksen työhyvinvointia. Fyysisen toimintakyvyn arviointimenetelmänä on käytetty valtakunnallisesti yhtenäistä arviointijärjestelmää (FireFit). Lappeenrannan kaupungilla työnantajana on käytössään ns. varhaisen avun malli. Mallin tarkoituksena on edistää kaupungin henkilöstön työkykyä, yhtenäistää toimialojen käytäntöjä uudelleensijoitusasioissa sekä tukea esimiesten asiaan liittyvää päätöksentekoa. Tavoitteena on, että jokainen ottaa omaa vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan ja tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon ylläpitämisestä. Sopimuspalokuntalaisten työ- ja toimintakyvyn ylläpitoa on kehitetty yhteistyössä sopimuspalokuntien yhteistyöryhmän kanssa. 2.5 Talous Pelastuslaitos toimii itsenäisenä taseyksikkönä Lappeenrannan kaupungin kirjanpidossa. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi sille nettomääräisesti sitovan käyttötalouden ja investointien talousarvion. Hyväksytyn talousarvion pohjalta pelastuslautakunta hyväksyi käyttö- ja investointisuunnitelman. Pelastuslaitokselle käyttötalousmenot olivat 9 677 480 euroa vuoden 2014 osalta. Käyttötalouden toimintakate oli +11 323 euroa. Lomapalkkavelan muutos vuoden 2014 osalta oli -159 020 euroa, jonka johdosta pelastuslaitoksen tilikauden alijäämäksi muodostui -147 463 euroa. Tilikauden alijäämä katetaan pelastuslaitoksen taseesta edellisten tilikausien ylijäämästä.
11 KÄYTTÖTALOUSMENOT 9,7 M 13,1 % 6,2 % 5,9 %0,2 % 0,2 % Henkilöstökulut Palvelujen osastot 74,5 % Ainnet tarvikkeet ja tavarat Avustukset Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti vuoden 2014 talousarviossa investointeihin varattiin 787 500 euroa (6 euroa / asukas). Investointimäärärahalla sekä erillisellä valtionavustuksella voitiin suorittaa seuraavat palvelutasopäätöksessä vahvistetut kehittämissuunnitelman mukaiset investoinnit (nettomenot, alv 0 %): sammutusauto 300 000 säiliöauto 250 000 miehistö- /tarkastus- / päivystysajoneuvot 30 000 alus- / venekalusto (öljyntorjuntavene) 100 000 pelastuskalusto- ja suojavarusteet 77 500 paloasema- ja harjoitusaluekalusto 10 000 johtamisjärjestelmäkalusto 20 000 öljyntorjuntasuunnitelman mukainen öljyntorjuntakalusto 150 000 (nettomeno 0, 100 %:n korvaus). Yhteistoimintasopimuksen perusteella pelastuslaitoksen käyttö- ja investointimenot jaetaan sopijakuntien kesken asukaslukujen suhteessa. Kuntien maksuosuudet 2014 (%) 2,8 3,8 4,2 2,4 4,2 2,8 3,6 21,3 Imatra Lappeenranta Lemi Luumäki 54,9 Parikkala Rautjärvi Ruokolahti Pelastuslaitoksen tilinpäätöstiedot on esitetty liitteessä 4.
12 2.6. Pelastustoimen rakenneuudistus Julkisen talouden kestävyysvajeen seurauksena myös pelastustoimi on joutunut ja joutuu sopeuttamaan toimintaansa. Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa hallitus päätti sisäministeriön esityksestä, että pelastustoimen rakenneuudistus toteutetaan nykyisellä aluejaolla. Rakenneuudistuksen tavoitteena on saavuttaa pysyvä, vähintään 7,5 miljoonan euron vuosittainen säästö palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä Rakenneuudistus toteutetaan siten, että kuntien maksuosuudet jäädytetään vuoden 2014 tasolle vuoden 2017 loppuun. Toimintojen pysyvällä sopeuttamisella vuosina 2015-2017 SM:n pelastustoimen rakenneuudistuksen toteutusesityksen mukaisesti tulee olemaan vaikutuksia pelastustoimen palvelutasossa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Sopeuttamisen seurausvaikutuksia ei voida kokonaan kompensoida toimintaa tehostamalla. Toimintojen sopeuttaminen tulee vaikuttamaan henkilöstön määrään, työvuorovahvuuksien sekä päivystys- ja varallaolojärjestelyjen uudelleen organisointiin tarveperusteisemmin eri vuoden- ja vuorokauden ajoille pelastustoimen alueen riskien ja onnettomuusuhkien suhteen. Lisäksi sillä tulee olemaan vaikutuksia myös sopimispalokuntajärjestelmän ylläpitoon. Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja, ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuden tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Sopeuttaminen pyritään toteuttamaan siten, että pelastustoimen valmiudet toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa ovat hyvällä tasolla. 2.7. Pelastustoimen alueiden välisen yhteistoiminta Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto toimii pelastuslaitosten valtakunnallisen yhteistyön alustana. Yhteistyöllä kehitetään pelastuslaitosten palveluita ja tuottavuutta sekä lisätään pelastuslaitosten valtakunnallisia vaikuttamismahdollisuuksia. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston avulla vahvistetaan pelastuslaitosten roolia ja asemaa yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston toiminnalla vaikutetaan pelastuslaitosten kykyyn tuottaa muuttavan toimintaympäristön edellyttämiä turvallisuuspalveluita. Toiminnan tuloksena pelastustoimen tuottamat palvelut kansalaisille ovat laadukkaita, tehokkaita ja perustuvat yhdenmukaiseen tulkintaan voimassa olevista säädöksistä ja määräyksistä. Pelastuslaitokset ja Suomen Kuntaliito ovat tehneet sopimuksen pelastuslaitosten välisen yhteistyön jatkamiseksi ajalla 1.1.2012-31.12.2014 ja se jatkuu automaattisesti vuodella, jollei sitä irtisanota. Itä-Suomen pelastuslaitokset ovat tehneet ansiokasta yhteistyötä vuodesta 2004 lähtien. Yhteistyötä on tehty mm. kalusto- ja varustehankinnoissa, yhteisen koulutusmateriaalia tuottamisessa sekä varautumisessa ja valmiussuunnittelussa.
13 Hätäkeskusuudistuksen myötä Itä- ja Kaakkois-Suomen alue muodostaa yhden hätäkeskusalueen. Tämän seurauksena myös alueella toimivien pelastuslaitosten (Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kymenlaakso, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) tulee entisestään tiivistää yhteistyötä mm. pelastustoiminnan johtamisen ja siihen liittyvien tukitoimintojen kehittämiseksi yhteistyössä. 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 3.1 Yhdyskuntarakentaminen 3.2 Valvonta Kertomusvuoden aikana osallistuttiin tiiviisti maakunnan ja kuntien kaavoitukseen antamalla kaavaluonnoksista lausuntoja ja osallistumalla kuulemistilaisuuksiin sekä neuvotteluihin. Uudisrakennusten valvontaan ja rakennuslupamenettelyyn on osallistuttu kuntien kanssa tehtyjen sopimusten mukaisesti. Rakennusten turvalliseen käyttöön liittyvää opastusta ja neuvontaa järjestettiin ylläpitämällä neuvontapuhelinta ja antamalla ohjausta ja neuvoja alueen korjausrakentajille ja asukkaille. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevien tai varastoivien tuotantolaitosten (SE- VESO kohteet) ulkoiset pelastussuunnitelmat ylläpidettiin ao. ohjeiden mukaisesti. Pelastuslaitoksella muutettiin yksi palotarkastajan virka palotarkastusinsinöörin viraksi tehostamaan tehtäväsisältöön liittyvää koordinaatiota ja ohjausta. Valvontatoimintaan kuuluvat: palotarkastustoiminta, kemikaalivalvonta, nuohoustoiminnan valvonta, palotutkinta sekä muut onnettomuuksien ennalta ehkäisevää toimintaa koskevan lainsäädännön perusteella pelastusviranomaiselle annetut valvontatehtävät. Valvontatoiminnan osalta yhtenä keskeisenä asiana on ollut alueen riskeihin perustuvan uudistuneen pelastuslain mukaisen valvontasuunnitelman toteuttaminen. Suunnitelmaa tarkastetaan vuosittain ja siihen tehdyt suuremmat muutokset käsitellään pelastuslautakunnassa. Palotarkastus Palotarkastuksia ja muita valvontatoimenpiteitä suoritettiin vuoden 2014 aikana yhteensä 4 867 kpl seuraavasti: - määrävälein suoritettavat tarkastukset, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi, tarkastettiin 582 kpl
14 3.3 Palontutkinta - asuinrakennukset ja niihin rinnastettavat kohteita tarkastettiin 1 218 kpl - asuinrakennusten omavalvontaa suoritettiin 2 162 kpl - muita tarkastuksia ja katselmuksia sekä asiakirja valvontaa suoritettiin yhteensä 905 kpl Nuohouksen valvonta Pelastuslaitos päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Vuonna 2014 piirinuohousjärjestelmä oli voimassa Lemin, Luumäen, Parikkalan ja Taipalsaaren kunnissa. Imatran, Lappeenrannan, Ruokolahden ja Savitaipalen alueilla pelastuslautakunta on päätöksellään sallinut rakennuksen omistajan tai haltijan sopia nuohouksesta nuohouspalvelun tuottajan kanssa. Kemikaalivalvonta Kertomusvuonna kemikaalien lupavalvonta on ollut keskitetysti yhden palotarkastusinsinöörin tehtävänä ja näin on saatu tehostettua valvonta ja lupakäytäntöä. Kemikaalivalvontaan liittyen maanalaisten öljysäiliöiden tarkastuksiin tärkeillä pohjavesialueilla on kiinnitetty erityistä huomiota ja tähän liittyen kertomusvuonna lähetettiin huomautuskirjeet tarkastamattomista säiliöistä 186 kohteeseen. Säiliöiden kunnon seurannalla on voitu vähentää pohjavesialueilla olevien säiliöiden vuotoriskiä. Palontutkinta on toteutettu asiasta annettujen säädösten ja ohjeiden mukaisesti. Palontutkinta suoritettiin suuremmissa rakennuspalokohteissa ja paloissa, joissa oli vakavasti loukkaantuneita tai oli tapahtunut palokuolema. Pelastusalueiden tukena palontutkinnassa on ollut valtakunnallinen alan asiantuntijoista koottu palontutkintaryhmä, joka on ohjeistanut alueiden palontutkintaa ja laatinut ohjeistukset vuosittain toteuttavista tutkintateemoista. Tutkinnassa tehtiin viranomaisyhteistyötä lähinnä poliisin kanssa. Valvontatilasto on esitetty liitteessä 5. 3.4 Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestinnän palveluita tuotettiin riskiperusteisesti, järjestelmällisesti ja suunnitelmallisesti. Kohderyhmien valinnassa huomioitiin elinkaarimalli ja valtakunnalliset linjaukset. Turvallisuusviestintä toteutui turvallisuusviestintäsuunnitelman (vuosikellon) mukaisesti. Turvallisuusviestintäpalvelut tuotettiin lähipalveluna joustavasti ja laadukkaasti. Määrällisesti tavoitettiin 24 % alueen väestöstä. Kuluvan vuoden aikana yhteistyötä poliisin, oppilaitosten sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehostettu. Turvallisuusviestintää alueen päiväkoteihin,
15 perhepäivähoitoon sekä oppilaitoksiin on toteutettu laaditun Oppilaitos- ja varhaiskasvatusyhteistyösuunnitelman mukaisesti. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin sekä Imatran sosiaali- ja terveystoimen kanssa on tehty ja kehitetty suunnitelmallista koulutusyhteistyötä, erityisenä painopistealueena erityisryhmien asumisturvallisuus. Aloitettu yhteistyö kotihoidon kanssa on Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen strategian mukaista toimintaa, jossa haetaan kumppanuussuhteita sekä aktiivista verkottumista eri toimijoiden kanssa onnettomuuksien ennaltaehkäisytyössä. Alkusammutuskoulutuskortti- ja tulityökorttikoulutusta on järjestetty koko alueella kysynnän mukaisesti. Turvallisuusviestintätilasto on esitetty liitteessä 6. 3.5 Omatoiminen varautuminen Pelastussuunnitelman laadinta on osa omatoimista varautumista. Pelastuslaitos on ohjannut taloyhtiöiden, yritysten ja laitosten, maatilojen sekä yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien laadintaa sekä järjestänyt suunnitteluvelvollisille koulutusta turvallisuusviestintäsuunnitelman ja kysynnän mukaan. Yleisötilaisuuksien turvallisuutta on valvottu yhteistoiminnassa poliisin, ympäristötoimen ja rakennusvalvonnan kanssa sekä ohjattu tilaisuuksien järjestäjiä laatimaan pelastusasetuksen mukaiset pelastussuunnitelmat. Pelastuslaitos on järjestänyt yhteistoiminnassa Kaakkois-Suomen Pelastusalanliiton sekä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa omatoimiseen varautumiseen liittyviä kursseja vuosisuunnitelman mukaisesti. 3.6 Varautuminen ja valmiussuunnittelu Vuonna 2013 aloitettua 2. suunnittelukierrosta jatkettiin suunnitelman mukaisesti. Paikallista ja kuntakohtaista yhteistoimintaa kehitettiin ja syvennettiin edelleen. Pelastuslaitoksen toimialueiden palopäälliköt toimivat paikallisina yhteyshenkilöinä pelastuslaitoksen ja kuntien varautumiseen liittyvissä asiakokonaisuuksissa. Sopijakuntien ja muiden keskeisten yhteistyötahojen kokonaisvarautumisen ja valmiussuunnittelun koordinoinnista vastasi pelastuslaitoksella valmiuspäällikkö. Edellisellä suunnittelukierroksella luodut varautumista ja turvallisuussuunnittelua ohjaavien foorumeiden sekä työryhmien toiminta oli vakiintunutta. Näistä keskeisinä mainittakoon Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta (EK- TURVA), Etelä-Karjalan valmiusryhmä (viranomaisyhteistyö pelastustoiminnassa) sekä kuntien valmiussuunnitteluun keskittyvä KuntaTURVA.
16 Vuoden 2010 alusta toimintansa aloittanut Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunta (EKTURVA) jatkoi toimintaansa vuoden 2014 aikana. EK- TURVA:n varsinaisia kokouksia järjestettiin kaksi. EKTURVA:n pääsihteerinä toimii pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö. EK- TURVA:n sihteeristö järjesti vuonna 2014 kaksi maakunnallista harjoitusta, joilla harjoitettiin maakunnan eri toimijoita laajoihin ja pitkäkestoisiin häiriötilanteisiin maakunnan alueella. Varautumiseen liittyvä yhteistoiminta Itä- Suomen pelastuslaitosten kanssa on vakiintunut käytännöksi. Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastasi m-2016 kehittämishankkeen koordinaatiosta Itä-Suomen alueella yhteistyössä muiden alueen pelastuslaitosten kanssa. 4 PELASTUSTOIMINTA JA VÄESTÖNSUOJAAMINEN 4.1 Pelastustehtävät Pelastustoiminnan tehtäviä vuoden 2014 aikana oli kaikkiaan 2 568 (2 659). Tehtävien määrään vaikutti yleisesti kesän kuivuus ja kuumuus. Kuivuus aiheutti kesän aikana maastopalohälytyksiä siten, että kustannukset nousivat hälytysten osalta noin 100 000 euroa, pääsääntöisesti palkkakuluina edelliseen vuoteen verrattuna. Tehtävät jakautuivat vuonna 2014 mm. seuraavasti (2013): tulipalot, kaikki 424 kpl (277 kpl), joista rakennuspaloja 79 kpl (65 kpl) liikenneonnettomuudet 356 kpl (307 kpl) muut operatiiviset tehtävät 492 kpl
17 tarkastus- tai varmistustehtävät 844 kpl (587 kpl), joista 550 paloilmoitintehtävää ensivastetehtävät 452 kpl (574 kpl) onnettomuuksissa kuoli 21 henkilöä, joista 5 tulipaloissa onnettomuuksissa loukkaantui 323 henkilöä Onnettomuudet jakautuivat ajankohdittain seuraavasti: kiireisin kuukausi oli heinäkuu, 282 tehtävää (marraskuu 311) kiireisin viikonpäivä oli lauantai, 392 tehtävää (sunnuntai 450 tehtävää.) kiireisin vuorokaudenaika oli klo 13 14, 168 tehtävää (klo 14 15 201 tehtävää) Tulipalojen aiheuttajana oli pääsääntöisesti ihmisen toiminta (185 kpl) ja toisena syynä laitteen tai koneen vika (115 kpl).
18
19
20
21 Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueella. Uudessa palvelutasopäätöksessä on päätetty, että nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueelle ratkaistaan 1.7.2016 mennessä rakentamalla alueelle uusi paloasema. Paloaseman suunnittelu ja toteutus menee aikataulun mukaisesti.lisäksi Parikkalan Särkisalmelle on aloitettu uuden paloaseman rakentamisen suunnittelu, joka korvaa vanhan homeisen paloaseman. Uusi asema rakennetaan samalle tontille kuin nykyinenkin. Paloasema valmistuu v. 2016 alussa. Pelastustoimintatilastot on esitetty liitteessä 7 (SM:n PRONTO- onnettomuustilastointijärjestelmä). 4.2 Johtamisjärjestelmä Päivystys- ja varallaolojärjestelmin on varmistettu, että eri pelastusmuodostelmien johtajat saavutettavat onnettomuuskohteet pääsääntöisesti määritellyssä toimintavalmiusajassa. Ryhmänjohtajapäivystys on järjestetty virka-ajan ulkopuolella varallaolona Lemin, Luumäen, Lappeenrannan Joutsenon, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden ja Savitaipaleen alueilla. Ryhmäjohtajapäivystykseen osallistuvat kelpoisuuden omaavat päällystö-, alipäällystö- ja miehistöviranhaltijat sekä pelastuslaitoksen hyväksymät, yksikönjohtajakoulutetut ja tehtävään nimetyt sivutoimiset sekä sopimuspalokuntien henkilöt. Päätoimisesti miehitettyjen paloasemien (Lappeenranta ja Imatra) työvuorojen johtamisesta ovat vastanneet vuoromestarit.
22 Joukkueenjohtajapäivystys (P31) on järjestetty siten, että pelastustoimen alueella on välittömässä johtamisvalmiudessa yksi päällystöviranhaltija. Päällikköpäivystys (P20) on järjestetty suuronnettomuuden johtamisvalmiuden turvaamiseksi sekä muita päällekkäisiä tehtäviä varten siten, että pelastustoimen alueella on virka-ajan ulkopuolella varallaolossa yksi päällystöviranhaltija. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius tarkoittaa kahden pelastuskomppanian muodostelmaa (pelastusyhtymä), joka kykenee keskeytymättömään toimintaan. Suuronnettomuusvalmius tulee kyetä perustamaan kahden tunnin kuluessa ensimmäisen yksikön hälytyksestä. Muodostelmien johtajat on koulutettu siten, että heillä on oltava kyky johtaa seuraavaksi suurempaa pelastusmuodostelmaa. Kuluneen vuoden aikana on aloitettu uuden P21-järjestelmän luominen, johon osallistuisi osa Itä-Suomen pelastuslaitoksista. Suunnitelma otettaneen käyttöön vuoden 2016 aikana. Tehokkaan pelastustoiminnan johtamisen tukena ylläpidetään Itä-Suomen tilannekeskusta (ISTIKE). Se on toteutettu yhteistyössä Itä- ja Kaakkois-Suomen viiden pelastuslaitosten kanssa siten, että kukin pelastuslaitos päivystää 24/7 vuoroviikoin. Tilannekeskus ylläpitää jatkuvaa tilannekuvaa pelastustoiminnan valmiudesta sekä pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvista muutoksista. Tilannekeskus toimii myös osana omaa suuronnettomuuksien johtokeskusta ja tukee tarvittaessa pelastustoiminnan johtamista laajoissa onnettomuustilanteissa. 4.3 Sopimuspalokuntatoiminta Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella toimi kahden päätoimisesti miehitetyn paloaseman lisäksi 28 sopimuspalokuntaa. Sopimuspalokunnista kaksi on teollisuuspalokuntia, kolme on sivutoimisia palokuntia ja 21 on vapaaehtoisia palokuntia. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa toimi 508 henkilöä. Sopimuspalokuntatoiminta on pysynyt Etelä-Karjalassa vakaana, vaikka savusukellusvalmiuteen liittyvistä testeistä suoriutuminen hyväksytysti tuottaa haasteita useissa palokunnissa. Lisäksi henkilöstön määrä etenkin pienissä palokunnissa hiipuu uhkaavasti eikä hälytyksille lähtijöitä tahdo löytyä. Täten vakinaiset palokunnat on liitetty useisiin hälytysvasteisiin eri puolille maakuntaa. Vakinaisissa palokunnissa työ ja toimintakunto on kokonaisuudessaan hyvä, mutta ikääntyville palomiehille testien tekeminen tuottaa osin vaikeuksia. Kunniamainintana voidaan todeta, että Tirilän VPK voitti Suomen mestaruuden valtakunnallisessa Jehumalja-kilpailussa. Kunnat ovat ylläpitäneet sopimuspalokuntien toimitiloja tekemällä niihin pieniä korjauksia. Korjauksia on tehty tai on suunnitteilla mm. Joutsenon, Savitaipaleen ja Luumäen paloasemille. Vainikkalan paloaseman olemassaoloa ja tule-
23 vaisuutta on myös selvitetty ja asia on edelleen ns. vaiheessa. Nykyiset toimitilat ovat sekä epäkäytännöllisiä että väliaikaisia, koska kaupungin tekemä vuokrasopimus päättyy parin vuoden sisällä. Palokuntakoulutus 2014 Kurssi Aika Osallistujia Paikka Kurssinjohtaja Sammututyökurssi 8.2.-2.3. 12 Lpr VPK Pöntinen Matti Sammututyökurssi 18.2.-21.3. 11 Tirilän VPK Hirvonen Ville Pelastutyökurssi 12.-13.4. 15 Lpr paloasema Tahvanainen Timo Vauriotuhopuiden raivaus 25.-26.4. 12 Parikkala Montonen Antti Metsäpalontorjunta 22.-24.5. 22 Taipalsaari Kinnunen Jukka Pelastustyökurssi 7.-8.6. 16 Lappeenranta Tahvanainen Timo Yksikönjohtajakurssi 1.3.-30.6. 16 Lappeenranta Pätilä Petri Savusukelluskurssi 16.-21.9. 9 Joutseno Häkkinen Henri Turvallisuusviestintä 18. ja 25.10 9 Imatra Ansa komi Yhteensä 122 Store-seurantajärjestelmään kirjattiin Etelä-Karjalan sopimuspalokunnille yhteensä 135 687 suoritetuntia (harjoitukset, hälytykset, kurssikoulutus, oppitunnit, varallaolot ja muut tapahtumat). Muutosta edelliseen vuoteen oli + 2 %. Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien suoritetunnit vuosilta 2012 2014 on esitetty palokunnittain liitteessä 8. Etelä-Karjalan sopimuspalokuntien nuoriso-osastojen jäsenmäärät sopimuspalokunnittain:
24 4.4 Kalusto Johtoauto 2 Säiliöauto 18 Sammutusauto 23 Kalustoauto 12 Muu pelastusauto 6 Öljyntorjuntalautta 2 Vene 20 Miehistöauto 8 Moottorikelkka 4 Mönkijä 4 Nostolava-auto 2 Raivausauto 4 Ambulanssi 0 Tarkastusauto 13 Ensivasteauto 4 Vesi sukellusauto 2 Vaahtoauto 1 Siirtolava / Kontti 17 Kevyt perävaunu 73 P5 johtoauto 8 Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvojen ja muun pelastuskaluston laatu, määrä sekä uusimistarve on määritelty riskianalyysiin perustuvassa kalustostrategiassa, jonka on vahvistanut pelastuslautakunta. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen hallinnassa oli kertomusvuonna seuraava kalusto: Säiliösammutusauto 1 Sammutusautojen keski-ikä on 18 v ja säiliöautojen keski-ikä on 17 v. 4.5 Väestönhälytysjärjestelmä 4.6 Väestönsuojelu Väestön varoittamista varten on ylläpidetty väestöhälytinjärjestelmää. Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu Etelä-Karjalassa noin 77 % väestöstä. Kiinteisiin puhelinjohtoihin perustuvat hälyttimien ohjausyhteydet korvataan niiden kalleuden takia viranomaisradio-ohjauksella. Toteutusta jatketaan Lappeenrannassa. Pelastustoimialueella oli vuoden 2014 lopussa eritasoisia suojapaikkoja yhteensä 113 066 henkilölle. Suojat Toimialue Yhteensä Imatra Lappeenranta Länsi-Saimaa yleiset suojat 1 594 1 272-2 866 asuinrakennusten suojat 21 127 44 756 712 66 595 työpaikkojen suojat 5 159 37 256 1 190 43 605 Yhteensä 27 880 83 284 1 902 113 066
25 5 ENSIHOITO Etelä-Karjalan pelastuslaitos sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin kuntayhtymä ovat allekirjoittaneet 31.12.2010 yhteistyösopimuksen ensihoidon järjestämisestä (Etelä-Karjalan pelastuslautakunnan päätös 16.12.2010, 44). Yhteistyösopimus on astunut voimaan 1.1.2011 ja on voimassa toistaiseksi. Yhteistyösopimuksen mukaisesti maakunnallinen ensihoito toteutetaan yhteistoiminnassa pelastustoimen ja terveystoimen kanssa. Alueen väestön kannalta kummankin tahon toiminnan integrointi toisiinsa mahdollistaa ja tukee palvelujen yhdenvertaisuusperiaatteen toteuttamisen maakunnan alueella ensihoidon ja pelastustoimen osalta. Taloudellisesti tästä on hyötyä molemmille eri resurssien (henkilöstö, kalusto, toimitilat, tukitoiminnot, viesti- ja tietojärjestelmät) kannalta. Maakunnallinen yhteistoimintamalli mahdollistaa myös sen, että resurssien hankintaa, yhteiskäyttöä ja sijoittelua voidaan suunnitella paremmin. Hallinnolliset raja-aidat madaltuvat kummankin toimijan puolella ja väestölle pystytään tarjoamaan laadukas porrasteinen ensihoidon palvelujärjestelmä myös harvaan asutuilla alueilla. Yksiköiden sijoittelu voidaan toteuttaa siten, että potilaiden tavoittamisviiveet pystytään minimoimaan. Yhteinen toimintamalli mahdollistaa myös uusien innovaatioiden kehittämisen alueelle, oli sitten kyse ensivaiheen pelastustoiminnasta tai terveydenhuollosta. Pelastuslaitoksen pelastustoimen ja ensihoidon synergiaa hyödynnettiin mm. suuronnettomuus-, erityistilanne- ja poikkeusolovalmiuden suunnittelussa ja harjoituksissa. Etelä-Karjalan pelastustoimen alueella järjestetään ensivastetoimintaa pelastuslaitoksen, sivutoimisten palokuntien ja sopimuspalokuntien toimintana. Imatralla ja Lappeenrannassa pelastuslaitos huolehtii ensivastetoiminnasta. Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Savitaipaleella ensivastetehtävistä vastaa alueiden sopimuspalokunnat. Taipalsaaren alueen sopimuspalokunnan kanssa ei ole tehty erillistä ensivastesopimusta. Nämä ensivastetehtävät hoidetaan muiden kuntien yksiköiden toimesta. Ensivastetoiminnalla tarkoitetaan sairaankuljetusta tukevaa kiireellistä henkeä pelastavaa toimintaa, kuten vakavasti loukkaantuneen tai sairastuneen henkilön ensiapua, tilan arvioimista ja hoidon aloittamista tapahtumapaikalla. Ensivastetehtäviä vuonna 2014 oli 574 kappaletta, joka oli noin 18 % kaikista pelastustoimintatehtävistä. Ensivastetoiminnasta on tehty erillinen sopimus pelastuslaitoksen ja Eksoten kanssa. Ensihoidon toiminnallinen järjestämisvastuu kuuluu Eksotelle. Ensihoidon ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen organisaatiot toimivat lomittain. Ensihoitopalvelujen ja pelastustoiminnan yhteistyötä koordinoi yhteistyöryhmä, johon kuuluvat Eksoten akuutti-tulosalueen johtaja, ensihoidon ylilääkäri, ensihoidon osastonhoitaja ja Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja ja pelastuspäällikkö. Yhteistyön taloudellisten ja toiminnallisten edellytysten suunnittelussa ja arvioinnissa toimii tukena jäsenkuntien kuntajohtajista muodostuva neuvottelukunta.
26
1 LIITE 1 (3)
2 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2014 Toteuma 2014 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevä) Onnettomuuksien ehkäisyä parannetaan sisäisen turvallisuus-ohjelman mukaisesti Turvallisuuskoulutus Määrävälein suoritettavat valvontatehtävät Omavalvonnan suorittaneet Pelastussuunnitelmien laatiminen 20 % as. määrästä / v 100 % tavoitteesta 75 % velvollisista 90 % suunnitteluvelvollisista 24 % 92 % 89 % 75 % Onnettomuus- ja vaaratilanteissa tehtävät suoritetaan viivytyksettä ja tehokkaasti Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö sekä toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa. 75 % pelastustehtävät < 20 / 1 000 as riskialue: 73 / 77 % (LPR:n länsialue 0 %) II-riskialue: 87 / 83 % III-riskialue: 97 / 97 % 19 Resurssit ja talous palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti Resurssit vastaavat riskien kautta määriteltyjä tehtäviä. Kalusto on teknisesti toimintavarmaa ja tehokkaassa käytössä Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa Teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys kalustostrategian mukaisesti Toimintakate + Kuntien maksuosuus: käyttötalous / as (ilman kiint.vuokria) inv. määräraha 7 / as. samm.autojen keski-ikä säiliöautojen keski-ikä käyttötalous: -147 440 (lomapalkkavelan muutos: -159 020 ) 65 / asukas 6 / asukas 18 v 17 v
3 Strategiset tavoitteet Toiminnan painopisteet Toimenpiteet Tavoite 2014 Toteuma 2014 Prosessit ja rakenteet pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa Palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti ja joustavasti lähellä asiakasta Henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Päätoimisen henkilöstön määrä 73 / 100 000 as. sopimuspalokuntalaisten määrä 5 / 1 000 as. 72 5 Henkilöstön osaaminen ja työkyky henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia Työhyvinvoinnin kehittäminen siten, että työkyky säilyy hyvänä Ohjaava ja kannustava työkyvyn ylläpito Kehityskeskustelut Työhyvinvoinnin kehittäminen Työkykyisyys vähintään 1 / v Työhyvinvointikysely Tarkastukset / testaukset suoritettu vähintään 1 / v suoritettu (valtakunnallinen)
LIITE 2
LIITE 3 PÄÄTOIMINEN PELASTUSHENKILÖSTÖ 2014 Länsi-Saimaan Lappeenrannan Imatran YHTEENSÄ palvelualue palvelualue palvelualue Tehtävänimike 2004 2013 2014 Muutos 13-14 Pelastusjohtaja 1 1 1 1 0 Pelastuspäällikkö 1 1 1 1 0 Riskienhallintapäällikkö 1 1 1 1 0 Palopäällikkö 1 1 1 2 3 3 0 Valmiuspäällikkö 1 0 1 1 0 Paloinsinööri 0 0 0 0 Palotarkastusinsinööri 1 1 0 1 2 1 Apulaispalopäällikkö 2 0 0 0 Johtava palotarkastaja 0,5 0 0,5 0,5 0 Johtava turvallisuuskouluttaja 1 0 1 1 0 Palomestari 2 5,6 3 14 8,6 10,6 2 Palotarkastaja 0,5 1,5 0,5 7 5,5 2,5-3 Turvallisuuskouluttaja 1 0 1 1 0 Pelastussuunnittelija 0 0 0 0 Valmiussuunnitttelija 1 0 0 0 Valmiustarkastaja 1 0 0 0 Vuoromestari 4 4 0 8 8 0 Paloesimies 2 1 8 3 3 0 Kalustoesimies 1 0 1 1 0 Vastaava kalustonhoitaja 0 0 0 0 Ylipalomies 1 8 6 14 14 15 1 Palomies 23 14 38 37 37 0 Kalustonhoitaja 1 3 5 4 4 0 Hallintosihteeri 1 0 1 1 0 Toimistonhoitaja 0 2 1 0-1 Osastosihteeri 1 0 0 0 Toimistosihteeri 1 0 1 1 0 Kanslisti 3 0 0 0 Yhteensä 5,5 53,6 35,5 101 94,6 94,6 0 Asukasmäärä 16 677 72 658 42 917 132 252 Asukasmäärä % 13 55 32 100 Henkilöstömäärä % 6 57 38 100 Henkilöstömäärää / 100 000 as. 33 74 83 76 72 72
LIITE 4 1(4) KÄYTTÖTALOUS 2012-2014 Esikuntapalvelut Pelastustoiminta Riskienhallinta TP2012 TP2013 TA2014 TP2014 ERO % TA14-TP14 TA TOT. TA TOT. TA TOT Toimintatuotot 8 610 000 8 611 340 320 000 839 564 50 000 78 879 8 838 034 9 184 262 8 980 000 9 529 783 106 % Myyntituotot 8 610 000 8 611 340 190 000 230 240 11 456 8 424 954 8 709 896 8 800 000 8 853 036 101 % Maksutuotot 10 000 171 695 50 000 67 344 77 860 221 036 60 000 239 039 398 % Tuet ja avustukset 120 000 398 106 270 353 200 418 120 000 398 106 332 % Muut tuotot 39 523 79 64 867 52 912 0 39 602 Toimintakulut 432 000 418 390 7 646 500 8 318 879 924 500 939 954 8 883 869 9 170 256 9 003 000 9 677 223 107 % Palkat ja palkkiot 227 500 223 073 4 624 500 4 751 881 621 000 639 831 5 369 762 5 364 593 5 473 000 5 614 785 103 % Henkilösivukulut 61 000 56 346 1 282 400 1 370 819 142 000 150 541 1 370 158 1 401 076 1 485 400 1 577 706 106 % Palvelujen ostot 125 000 126 658 820 000 1 037 752 125 000 106 629 1 107 060 1 250 425 1 070 000 1 271 039 119 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 15 000 10 319 452 100 549 969 35 000 40 429 569 724 585 916 502 100 600 717 120 % Avustukset 460 000 570 324 441 627 520 662 460 000 570 324 124 % Vuokrat 3 000 1 832 7 000 16 651 1 000 1 747 14 666 14 812 11 000 20 230 184 % Muut kulut 500 162 500 21 483 500 777 10 872 32 772 1 500 22 422 1495 % Toimintakate 8 178 000 8 192 950-7 326 500-7 479 315-874 500-861 075-45 835 14 006-23 000-147 440 641 % Lomapalkkavelan muutos -159 020
2 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA 2014 2013 Liikevaihto 9 960 703,75 9 618 806,00 Materiaalit ja palvelut -1 871 755,34-1 836 340,91 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -600 716,05-585 916,37 Palvelujen ostot -1 271 039,29-1 250 424,54 Henkilöstökulut -7 192 491,92-6 765 668,11 Palkat ja palkkiot -5 614 785,11-5 364 593,01 Henkilösivukulut -1 577 706,81-1 401 075,10 Eläkekulut -1 246 255,50-1 096 386,37 Muut henkilösivukulut -331 451,31-304 688,73 Poistot ja arvonalentumiset -459 929,14-340 193,40 Suunnitelman mukaiset poistot -459 929,14-340 193,40 Liiketoiminnan muut kulut -612 976,03-568 246,72 Liikeyli/alijäämä -176 448,68 108 356,86 Rahoitustuotot ja -kulut -23,95-0,58 Muut rahoitustuotot 0,57 Korkotuotot Muille maksetut korkokulut -24,52-0,58 Muut rahoituskulut 0,00 0,00 Ylijäämä ennen satunnaisia eriä -176 472,63 108 356,28 Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia -176 472,63 108 356,28 Poistoeron lisäys/vähennys 25 385,14-47 701,60 Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys 3 624,00-46 649,00 Tilikauden yli-/alijäämä -147 463,49 14 005,68
3 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TASE 31.12.2014 VASTAAVAA 31.12.2014 31.12.2013 PYSYVÄT VASTAAVAT 1 495 443,64 1 784 123,05 Aineettomat hyödykkeet 7 499,98 0,00 Muut pitkävaikutteiset menot 7 499,98 0,00 Aineelliset hyödykkeet 1 487 943,66 1 784 123,05 Koneet ja kalusto 1 487 943,66 1 784 123,05 VAIHTUVAT VASTAAVAT 2 217 308,64 2 102 993,40 Saamiset 2 217 308,64 2 102 993,40 Myyntisaamiset 105 822,97 75 979,43 Muut saamiset 112 162,75 116 571,74 Yhdystili 1 999 322,92 1 910 442,23 YHTEENSÄ 3 712 752,28 3 887 116,45 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 680 594,93 828 058,42 Peruspääoma 520 393,68 520 393,68 Edellisten tilikausien ylijäämä 307 664,74 293 659,06 Tilikauden yli/alijäämä -147 463,49 14 005,68 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 1 366 146,48 1 395 155,62 Poistoero 935 226,48 960 611,62 Vapaaehtoiset varaukset 430 920,00 434 544,00 VIERAS PÄÄOMA 1 666 010,87 1 663 902,41 Lyhytaikainen 1 666 010,87 1 663 902,41 Ostovelat 240 271,01 352 611,58 Muut lyhytaikaiset velat 289 521,38 305 978,06 Siirtovelat 1 136 218,48 1 005 312,77 YHTEENSÄ 3 712 752,28 3 887 116,45
4 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS RAHOITUSLASKELMA VUODELTA 2014 Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta 2014 2013 1 000 1 000 Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) -176 108 Poistot ja arvonalentumiset 460 340 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Muut tulorahoituksen korjauserät 283 449 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit -910-1 608 Rahoitusosuudet investointimenoihin 739 582-1 026 Käyttöomaisuuden myyntitulot -171 Varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta Rahoitustoiminnan kassavirta Lainakannan muutokset Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen lisäys Muilta saatujen pitkäaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman muutokset Peruspääoman muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Lyhytaikaisten saamisten muutokset muilta -25-34 Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muuto 2-23 -68-102 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 89-680 Kassavarojen muutos 89-680 Kassavarat 31.12. 1 999 1 910 Kassavarat 1.1. 1 910 2 590