ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristöanalyysi 2025 Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestönkeskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuuden uhat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan kasvukeskuksissa ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Ikääntyneiden yksin asumiseen liittyy useita turvallisuusriskejä. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Kotona tapahtuvat tapaturmat ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Pelastuslaitosten hälytystehtävissä aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä. Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Onnettomuuksien laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia. Lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne aiheuttaa kuitenkin kasvavia onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riskit kasvavat, kun yhteiskunnan toiminnot keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, kuten kauppakeskuksiin, kuljetusvälineisiin ja urheilu- sekä muihin kokoontumistiloihin. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmastomuutoksista ja sään ääri-ilmiöistä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia, kuten ympäristöuhat, energian saannin ongelmat, kansainvälisen rikollisuuden tai terrorismin laajenemisen Suomeen. Monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisen toiminnan jatkuvasti vilkastuessa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Pelastustoimi pyrkii osaltaan ehkäistä syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmiä ja energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt ja tietoverkkorikokset voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Ympäristö-

2 onnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan. Työelämän vaatimukset ja työsidonnaisuus, työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen pelastustoimintajärjestelmän toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa. Uudistus on tarkoitus astua voimaan vuoden 2021 alusta. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää jodienkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Valtioneuvosto voi myös päättää jodienkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Toiminnan kuvaus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa siitä, että pelastuslaitokselle säädetyt tehtävät suunnitellaan ja toteutetaan mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Pelastustoimen palvelut tuotetaan vahvistetun palvelutasopäätöksen mukaisesti. Hallitusohjelman mukaan pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa vuoden 2021 alusta alkaen. Uudistuksessa pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, val- 2

3 vontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Arvio toiminnan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen mukaisesti. Hyväksytty palvelutasopäätös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämään palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut ja sopijakunnat osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit pelastuslaitokselle hyväksytyn palvelutasopäätöksen toteuttamiseen. Palvelutasopäätös on sitovuudeltaan perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Pelastuslaitos on joutunut sopeuttamaan toimintaansa sille osoitettujen sopeuttamisvelvoitteiden mukaisesti. Sopeuttamisen seurausvaikutuksia ei voida kokonaan kompensoida toimintaa tehostamalla. Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Sopeuttaminen on pyritty toteuttamaan siten, että pelastustoimen valmiudet toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa ovat hyvällä tasolla. Mikäli pelastuslaitoksen käyttötalousmäärärahoihin kohdentuu lisää talouden tasapainotusvelvoitteita, vaatii se edelleen toimintojen sopeuttamista ja hyväksymällä tästä syntyvä palvelutason lasku sekä se, että kansalaisten alueellista yhdenvertaista kohtelua ei kyetä varmistamaan. Toimintojen sopeuttaminen tulee vaikuttamaan palvelutasopäätöksessä asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, henkilöstön määrään, työvuorovahvuuksien sekä päivystysjärjestelyjen. Lisäksi sillä tulee olemaan vaikutuksia myös sopimispalokuntajärjestelmän ylläpitoon. Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen 26 sivutoimista sammutusmiestä ja ryhmänjohtajaa vaativat Etelä- Karjalan käräjäoikeudessa, että heidän vuosina suorittama varallaolo tulisi katsoa jälkikäteen työajaksi. Kantajien Lappeenrannan kaupungille kohdistamat vaatimukset ovat olleet yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan käräjäoikeus on antamassaan tuomiossa hylännyt kantajien kanteen. Käräjäoikeus on tuomiossaan katsonut, että kantajien suorittamaa varallaoloa ei ole pidättävä työaikana Käräjäoikeuden tuomiosta on valitettu Itä-Suomen hovioikeuteen. Pelastustoimen uudistukseen liittyvät merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät: aikataulu, pelastustoimen rahoitus, omistajaohjaus, pelastustoimen palvelutaso sekä omaisuusjärjestelyt. 3

4 Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan lutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palve- hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Turvallisuusviestintä toteutetaan vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaisesti. Omavalvontatehtävät suoritetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö / toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskialueelle asetetussa toimintavalmiusajassa. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa. Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Riittävä päätoimisenhenkilöstön sekä sopimuspalokuntalaisten määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle Osaamisen kehittäminen koulutussuunnitelmien mukaisesti sekä työkyvyn ylläpitäminen Lappeenrannan kaupunginhallituksen tarkistamat pelastuslaitoksen talousarviokehykset vuosille Etelä-Karjalan pelastuslaitos TA 2018 TAE 2019 TS 2020 TS 2021 Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Toimintakate sisältää Lappeenrannan maksuosuuden investointimenoihin

5 5 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA TA 2018 TAE 2019 KTS 2020 KTS 2021 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Palkat Henkilösivukulut Palvelujen ostot Ruoka- ja puhtauspalvelut, sis. 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Sisäiset ylläpitovuokrat 0 0 Sisäiet pääoma- ja tontinvuokrat Muut vuokrat Muut kulut Toimintakate Sisäiset tuotot: Lappeenrannan maksuosuus investointimenoihin Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakuntauudistusta vuoden 2021 alusta.

6 6 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS INVESTOINTISUUNNITELMA (alv 0 %) Bruttomenot Avustukset Nettomenot Pelastusajoneuvokalusto Konttikalusto Pelastuskalusto- ja suojavarusteet Alus- /venekalusto Johtamisjärjestelmäkalusto Valvonta ja turv.viestintä Paloasemakalusto Väestönvaroitusjärjestelmä Öljyntorjuntakalusto (100% korvaus) Yhteensä

7 7 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KUNTIEN MAKSUOSUUDET PELASTUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA INVESTOINTIMENOISTA 2019 Kunta Asukasluku Maksuosuus Käyttötalousmenot Investoinnit YHTEENSÄ % % Imatra ,00 21, Lappeenranta ,14 56, Lemi ,36 2, Luumäki ,66 3, Parikkala ,83 3, Rautjärvi ,65 2, Ruokolahti ,02 4, Savitaipale ,68 2, Taipalsaari ,68 3, YHTEENSÄ ,00 100,