Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen



Samankaltaiset tiedostot
Lisälannoitus kasvukaudella

SIJOITTAMINEN MAAHAN PINTALEVITYS NPKS NKS NS. Fosforin sijoittaminen tärkeää! AMMONIUMNITRAATTI + KALSIUM NPKS-LANNOITTEET MULTAUS SIJOITUSLANNOITUS

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Peltobioenergiapotentiaali Suomessa ja Satakunnassa Hannu Mikkola Helsingin yliopisto, maataloustieteiden laitos

Ympäristötukiehtojen mukainen lannoitus vuonna 2009

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Rikinpuute AK

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kasvintuotanto kannattaa

Myllyvehnän lannoitus AK

Karjanlannan käyttö nurmelle

Ravinnetaseet. Ympäristötuen lisätoimenpide lannoituksen ja sadon ravinnemäärien seurantaan MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI

Taulukko 1. Viljan, öljykasvien ja palkokasvien typpilannoituksen enimmäismäärät (kg/ha/v) Perustoimenpide: Peltokasvien lannoitus

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Ruis ja vehnä luomussa

Ympäristötuet ja niiden toimeenpano - lannoitus vuonna Ympäristötukien mahdollisuudet, Tampere

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Lannan typpi

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Nitraattiasetuksen päivitys - Miten selvitä määräysten kanssa?

Kierrätysravinteiden käyttötavat ja ravinteiden käyttökelpoisuus

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

Eila Turtola, Tapio Salo, Lauri Jauhiainen, Antti Miettinen MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Viljatutkimus 10/2007

Kierrätysravinteiden kannattavuus. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Vinkkejä ja huomioita viljelysuunnitteluun Uudenmaan tuki-infot 2019 Kalle Laine ProAgria Etelä-Suomi

ILMASE-hanke Juha Salopelto Kasvuohjelmatutkimus

BIOLAITOSTUOTTEIDEN VIIMEAIKAISET TUTKIMUSTULOKSET

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Petri Kapuinen MTT Kasvintuotannon tutkimus Toivonlinnantie 518, PIIKKIÖ puhelin:

Ohran viljely 5,5 ha 3800 kg/ha Käyttö karjan rehuksi omalla tilalla 860 kg ka, 11 MJ/kg ka

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Satokysely Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. Satokysely 2016 TNS

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

Luomukanapäivä Loimaa Ulla Maija Leskinen Puh luomukotieläinasiantuntija

Kaura, ympäristö ja ilmastonmuutos. Pirjo Peltonen-Sainio MTT Kasvintuotannon tutkimus ILMASOPU- ja MYTVAS3-hankkeet

Opas ympäristötuen ehtojen mukaiseen lannoitukseen

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

REJEKTIVEDEN PELTOMITTAKAAVAN KASVATUSKOE 2013

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kylvöalaennuste Vilja-alan yhteistyöryhmä. Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy. VYR Kylvöalaennuste 2014 ( )

Kasvinsuojeluaineet ja niiden valinta lohkolle

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Terve satokasvi parempi ravinteiden hyödyntäminen

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Viljelyn monimuotoisuuden lisääminen

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Tukiehdot kuminanviljelyssä. Lepaa Vanhat ehdot

Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Hankkeen tuloksia vuodelta 2009 Tuotanto tasapainoon alituotantokasvien tuotannon kehittämispäivä Huittisten kaupungintalon valtuustosali 10.2.

Nurmikasvien kehitysrytmi hallintaan. Miten säilörehun sulavuutta ja valkuaispitoisuutta säädellään?

TEHO Plus hankkeen kokemukset kerääjäkasvikokeiluista 2011 ja 2012

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Onko kasvitautien torjunnan tarve ennustettavissa? Marja Jalli PesticideLife loppuseminaari

Kokoviljasäilörehut nautakarjatilan viljelykierrossa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Mädätteen: Lannoitusmäärän vaikutus satotasoon Levitysmenetelmän vaikutus satotasoon Lannoitusvaikutus verrattuna naudan lietelantaan Niittonurmen

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Kerääjä- ja aluskasvit

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Viljasatotutkimus. Vilja-alan yhteistyöryhmä Petri Pethman. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Transkriptio:

1 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Kemira GrowHow typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, ph- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Mittaaminen ei vaadi erityisosaamista, vaan jokainen voi tehdä mittauksen itse selkeiden ja kuvitettujen ohjeiden avulla. Typpimittaukset tehdään värivertailuna mittaliuskoilla, ph- ja johtokykymittaukset tehdään digitaalimittareilla. Laukkuja on neljä erilaista versiota, jotka on koottu erilaisten käyttötarkoitusten mukaan

2 Typpilaukku liukoisen typen mittaamiseen Typpilaukku 1 sisältää tarvikkeet maan nitraattitypen mittaamiseen. Riittää viljatilalle Hinta 229 sis. alv Typpilaukku 2 sisältää tarvikkeet maan nitraatti- ja ammoniumtypen mittaamisen, joiden mittaamista edellytetään karjatilalla ja lannan vastaanottosopimuksen tehneillä tiloilla Hinta n. 338 sis. alv Tilattavissa Farmit kaupassa

3 Lehtivihreämittaus Poistettiin ympäristötuen Typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla lisätoimenpiteestä Voidaan käyttää KEG kortteja tai lehtivihreämittareita

4 Lehtivihreäkortit KEG-värikortit on kätevä työkalu lisätyppilannoituksen ja kasvunsäätelyn tarpeen arviointiin kasvukaudella. Korttien avulla voit optimoida käyttämäsi viljelypanokset ja samalla varmistaa sadon laadun oikeantasoisella lannoituksella. KEG-värikortteja on erikseen ohralle, vehnälle, kauralle, rypsille ja nurmille v. 2007 Hinta n. 15 /kpl + alv

5 Lehtivihreäkortit Käyttämällä korttipakassa olevia taulukkoarvoja saat karkean perussuosituksen lannoitustarpeesta Tarkemman suosituksen saat käyttöösi syöttämällä kasvuston perustiedot ja lehtivihreäarvon Laatusadon malli -ohjelmaan. Ohjelman löydät kasvinviljelykanavan etusivulta, kun olet kirjautunut FarmitKlubiin KEG-arvo mitataan ylimmästä tai toiseksi ylimmästä täysikasvuisesta kasvin lehdestä. Vertaamalla korttien väriä kasvuston väriin saat kasvustosi KEGarvon. Kortin väriarvot on koodattu numeroin 1, 3, 5, 7 ja 9. Väri voi olla myös kahden kortin välistä, jolloin KEG-arvoksi tulee korttien väliin jäävä luku (esim. 2, 4 tai 6)

6 Lehtivihreäkortit Tarkempaa, lajikekohtaista KEG-arvojen vertailua varten voidaan perustaa ns. lannoitusikkuna, johon levitetään 30 kg/ha enemmän typpeä kuin muualle kasvustoon. KEG-kortit ovat helppoja käyttää pienen harjoittelun jälkeen. Silmän kalibrointi

7 Typen täydennys vasta myöhäisessä vaiheessa, jotta vehnä ei käytä sitä sadon rakentamiseen Pirjo Peltonen-Sainio Typen täydennyslannoitus Vehnä antaa pitkän kasvuajan takia viljoistamme parhaan satovasteen typelle, mikä on huomioitava riittävän myöhäisenä typen täydentämisenä tai vehnä käyttää typen tehokkaasti sadon rakentamiseen valkuaisen kustannuksella. Kuva: Gustavo Slafer

8 Viljalaji Kasvuaste Tavoiteltava KEG-arvo Vehnä rehukäyttöön Rehu- ja tärkkelys ohra Kaura Korrenkasvusta lippulehtivaiheeseen (BBCH 30-37) Lippulehtivaiheesta tähkimiseen (BBCH 37-55) Orastumisesta korren kasvun alkuun (BBCH 13-30) Korrenkasvusta tähkimiseen (BBCH 31-55) Orastumisesta lippulehtivaiheeseen (BBCH 13-37) 5 7 5 7 5 KEG-arvo/Suositeltava lisätoimenpide ( kg/ha) jos KEG-arvo < 3, lannoita 30 60 kg jos KEG-arvo 3-5, lannoita 15 30 kg jos KEG-arvo < 5, lannoita 20 30 kg jos KEG-arvo 5 7, lannoita 10 20 kg jos KEG-arvo < 3, lannoita 20 40 kg jos KEG-arvo 3-5, lannoita 10 20 kg jos KEG-arvo < 5, lannoita 20 kg jos KEG-arvo 5 7, lannoita 10 kg jos KEG-arvo < 3, lannoita 30-60 kg jos KEG-arvo 3-5: lannoita 15-30 kg Jos KEG-arvo > 7 Kasvunsääteiden käyttö suositeltavaa Kasvunsääteiden käyttö suositeltavaa Kasvunsääteiden käyttö suositeltavaa Kasvunsääteiden käyttö suositeltavaa

9 Viljalaji Kasvuaste Tavoiteltava KEG-arvo Vehnä myllykäyttöön, valkuaistavoite >13% Rypsi Säilörehu nurmi Korrenkasvusta lippulehtivaiheeseen (BBCH 30-37) Lippulehtivaiheesta tähkimiseen (BBCH 37-55) Kukinnon muodostumisesta kukinnan alkuun (BBCH 50-60) Ennen niittoa 7 9 5 5 KEG-arvo/Suositeltava lisätoimenpide ( kg/ha) jos KEG-arvo < 3, lannoita 30 60 kg jos KEG-arvo 3-5, lannoita 15 30 kg jos KEG-arvo 5-7, lannoita 15 kg jos KEG-arvo < 5, lannoita 20 40 kg jos KEG-arvo 5-7, lannoita 10 20 kg jos KEG-arvo 7-9, lannoita 10 kg jos KEG-arvo < 3, lannoita 20 40 kg jos KEG-arvo 3-5, lannoita 10 20 kg jos KEG-arvo < 3, korota seuraavan sadon lannoitusmäärää 20-40 kg typpeä jos KEG-arvo 3-5: korota seuraavan sadon lannoitusmäärää 10-20 kg typpeä Jos KEG-arvo > 7 Kasvunsääteiden käyttö suositeltavaa

10 Lehtivihreämittari Ollut käytössä 1990-luvulta saakka Hyvä korrelaatio lehtivihreäpitoisuuden ja typpipitoisuuden välillä Suositukset taulukoista tai ns. referenssialueesta lannoitusikkunasta Mittaus tapahtuu aina ylimmistä täysin kehittyneistä lehdistä, lehden keskiosasta Optimiarvoja ei yleensä kannata ylittää. Kun tavoitellaan korkeita valkuaispitoisuuksia on SPAD-arvon yleensä oltava lähellä 50

11 Mittari on kallis yhden tilan käytössä hinta n. 1250 + alv Työmäärältään sama kuin KEG korteilla Vehnän typenoton suhteellinen rytmi kasvun aikana

12 Yleisen kasvukunnon kannalta suositeltavat lehtivihreämäärät (SPAD-arvoina) eri kasvilajeille Kasvilaji Kasvuaste Lehtivihreäarvot, SPAD Ohra Lippulehtiaste 37 41 35 38 Tähkälletulo 51 57 42 46 Kaura Lippulehtiaste 37 41 36 45 Tähkälletulo 51 57 40 44 Kevätvehnä Lippulehtiaste 37 41 38 42 Tähkälletulo 51 57 38 41 Syysvehnä Lippulehtiaste 37 41 39 42 Tähkälletulo 51 57 40 44 Syysruis Lippulehtiaste 37 41 37 39 Tähkälletulo 51 57 33 42 Rypsi Kukkanuput muodostuneet 50 51 37 42 Ensimmäiset kukat auki 55 59 41 46 Peruna Mukulan muodostus alkaa 40 49 56 Kukinnan alkaminen 61 45 47 Sokerijuurikas Seitsemän - kahdeksan lehteä auki 17 18 37 41 Yhdeksän tai useampi lehti auki 19 42 46 Timotein siemenviljelys Korrenkasvu alkaa 30 35 42 Nurminadan siemenviljelys Korrenkasvu alkaa 30 31-37 Yleissääntö on, että yhden SPAD-yksikön nostamiseen tarvitaan noin 4-7 kg typpeä hehtaarille laskettuna. Myllyvehnällä lukujen täytyy olla lähellä 50 takaisin