OSAVUOSIKATSAUS 2/2010 1.1. 31.8.2010 Kaupunginhallitus 11.10.2010 469
TARKASTUSLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2010 tot % ta 1.1.-31.8.2009 TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 TARKASTUSLAUTAKUNTA Tarkastustoimi Toimintatuotot 11 440 10 688 93,4 % 10 640 11 172 95,2 % Toimintakulut -164 125-76 854 46,8 % -77 210-136 645 56,5 % TOIMINTAKATE -152 685-66 166 43,3 % -66 570-125 473 53,1 % Talouden toteutuminen Käyttömenot Toimintatuotot Toimintakulujen määräraha on tarkastustoimen osalta 164 125 euroa ja toteutuneet menot elokuun loppuun mennessä 76 454,26 euroa eli 46,6 %. Toimintatuottojen tuloarvio on 11 440 euroa. Tuloja on kertynyt 10.688 euroa, joten toteutumisprosentti on 93,4 %. Toimintakatteen toteutuma on 43,01 %. 1
KAUPUNGINHALLITUS 1.1.-31.8.2010 tot % ta 1.1.-31.8.2009 TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 KAUPUNGINHALLITUS Kaupungin johtaminen Toimintatuotot 6 466 886 2 884 055 44,6 % 3 785 594 6 297 852 60,1 % Toimintakulut -5 540 473-2 855 133 51,5 % -3 294 068-5 086 600 64,8 % TOIMINTAKATE 926 413 28 922 3,1 % 491 526 1 211 252 40,6 % Kaupungin kanslia Toimintatuotot 7 782 662 5 162 101 66,3 % 5 108 735 7 594 267 67,3 % Toimintakulut -9 758 232-6 262 384 64,2 % -6 015 028-9 372 730 64,2 % TOIMINTAKATE -1 975 570-1 100 283 55,7 % -906 293-1 778 463 51,0 % Henkilöstöhallinto Toimintatuotot 481 500 485 533 100,8 % 497 650 1 494 956 33,3 % Toimintakulut -3 123 547-3 416 406 109,4 % -3 072 216-5 078 231 60,5 % TOIMINTAKATE -2 642 047-2 930 873 110,9 % -2 574 566-3 583 275 71,8 % Taloushallinto- ja it-palvelut Toimintatuotot 3 833 313 2 469 648 64,4 % 2 440 887 3 947 171 61,8 % Toimintakulut -5 592 966-4 002 063 71,6 % -3 950 297-5 715 820 69,1 % TOIMINTAKATE -1 759 653-1 532 415 87,1 % -1 509 410-1 768 649 85,3 % Elinkeinopalvelut Toimintatuotot 112 610 36 128 32,1 % 206 472 259 505 79,6 % Toimintakulut -3 409 740-2 092 446 61,4 % -2 325 104-2 910 485 79,9 % TOIMINTAKATE -3 297 130-2 056 318 62,4 % -2 118 632-2 650 980 79,9 % Suunnittelu ja aluekehitys Toimintatuotot 267 000 1 246 0,5 % 127 091 651 606 19,5 % Toimintakulut -789 600-576 023 73,0 % -672 534-1 158 559 58,0 % TOIMINTAKATE -522 600-574 777 110,0 % -545 444-506 953 107,6 % Käyttövaraus Toimintatuotot 520 150 0,0 % #JAKO/0! Toimintakulut -4 116 380-40 408 1,0 % -51 140-435 387 11,7 % TOIMINTAKATE -3 596 230-40 408 1,1 % -51 140-435 387 11,7 % Pelastustoimi Toimintatuotot 19 653 #JAKO/0! 118 710 0,0 % Toimintakulut -3 572 614-2 281 921 63,9 % -2 377 329-3 068 710 77,5 % TOIMINTAKATE -3 572 614-2 262 267 63,3 % -2 377 329-2 950 000 80,6 % KAUPUNGINHALLITUS YHTEENSÄ Toimintatuotot 19 464 121 11 058 365 56,8 % 12 166 429 20 364 066 59,7 % Toimintakulut -35 903 552-21 526 785 60,0 % -21 757 716-32 826 521 66,3 % TOIMINTAKATE -16 439 431-10 468 420 63,7 % -9 591 287-12 462 455 77,0 % Nettositovat: Palkkavaraus Toimintatuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintakulut -1 431 700-40 408 2,8 % -41 089-423 919 9,7 % TOIMINTAKATE -1 431 700-40 408 2,8 % -41 089-423 919 9,7 % Elinkeinopalvelut Toimintatuotot 112 610 36 128 32,1 % 206 472 259 505 79,6 % Toimintakulut -3 409 740-2 092 446 61,4 % -2 325 104-2 910 485 79,9 % TOIMINTAKATE -3 297 130-2 056 318 62,4 % -2 118 632-2 650 980 79,9 % Työllistäminen Toimintatuotot 520 150 430 388 82,7 % 453 027 862 153 52,5 % Toimintakulut -1 921 260-1 255 686 65,4 % -1 169 733-2 056 500 56,9 % TOIMINTAKATE -1 401 110-825 298 58,9 % -716 706-1 194 347 60,0 % It-palvelut Toimintatuotot 2 967 292 1 882 555 63,4 % 1 872 773 3 109 815 60,2 % Toimintakulut -2 902 986-2 320 701 79,9 % -2 325 281-3 076 300 75,6 % TOIMINTAKATE 64 306-438 146-681,3 % -452 508 33 515 ####### Ruokahuolto Toimintatuotot 6 654 340 4 443 706 66,8 % 4 375 755 6 544 492 66,9 % Toimintakulut -6 599 460-4 434 183 67,2 % -4 201 991-6 544 492 64,2 % TOIMINTAKATE 54 880 9 523 17,4 % 173 764 0 #JAKO/0! Ilman nettositovia Toimintatuotot 9 209 729 4 265 587 46,3 % 5 258 402 9 588 100 54,8 % Toimintakulut -19 638 406-11 383 360 58,0 % -11 694 518-17 814 825 65,6 % TOIMINTAKATE -10 428 677-7 117 773 68,3 % -6 436 116-8 226 724 78,2 % 2
Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Kaupungin kanslia Viestintäryhmä on vastannut siitä, että Kokkola.fi lehden kaksi numeroa on ilmestynyt. Kolmas numero julkaistaan lokakuun loppupuolella. Sähköisen asioinnin työryhmä on kokoontunut kerran ja jatkaa työskentelyään. Nettisivuja on kehitetty vastaamaan ajan haasteita. Muun muassa 30.8.2010 pidetty valtuuston kokous videoitiin ja esitettiin nettisivuilla. Käännöspalveluita on vahvistettu, neljäs kielenkääntäjä on aloittanut työssään. Asiakirjahallinnon ja arkistotoimen kehittämistä jatketaan. Sisäisten palvelujen tuottamisen kehittäminen: postituksen työjärjestelyt on toteutettu. Puhelinvaihteen laajennus: Ullavan terveysasema 08/2010. Aikataulutettu Lohtajan aluetoimisto sekä useita toimipisteitä Kälviällä toteutettavaksi 10/2010. Lohtajan ja Ullavan aluetoimistojen asiakaspalvelupisteiden työjärjestelyistä on tehty pysyvä käytäntö. Yhteispalvelutarjonta on laajentunut: Ullavassa uutena Poliisin lupapalvelut, verohallinnon palvelut kaikissa aluetoimistoissa. Tukipalvelujen (mm. ruokapalvelut) yhtenäistämisen selvitystyö jatkuu. Henkilöstöhallinto Henkilöstöstrategia hyväksyttiin keväällä 2010. Taloushallinto ja it-palvelut Työn vaativuuden arviointi on saatettu loppuun varhaiskasvatuksessa ja järjestelmään perustuvia uusia palkkoja on maksettu 1.8.2010. Sosiaali- ja terveyspalvelujen TVA on tehty ja palkat vahvistetaan syksyllä 2010. Sivistyskeskuksen (kirjasto, kulttuuri, liikunta, museo ja vapaa-aika) työn vaativuuden arviointi on aloitettu. Sairauspoissaolojen kertymästä on lähetetty yhteenvetotilastoja sekä työpaikkakohtaisia raportteja pilottiyksiköille (terveyskeskus, varhaiskasvatus, ruokahuolto) tammi-huhtikuulta seurattavaksi ja varhaisen tulen mallin pohjaksi. Sairauspoissaolojen yhteenvetotilastot tammi-elokuulta lähetetään kaikille kaupungin työyksiköille. Rekrytointi- ja sijaishallintaohjelma hankintaan syksyn aikana. Koulutuksen hallintaohjelman (HRM) käyttöä on laajennettu Tuottavuusohjelman toteuttamisen seurantaraportti ajalta 1.1. 30.6.2010 on laadittu ja se käsitellään kaupunginhallituksessa lokakuussa. Toimialojen ja liikelaitosten talouden toteutumisesta on laadittu kuukausiraportit maalis-elokuulta. Lisäksi kaupunginhallitus on käsitellyt sosiaali- ja terveystoimen talouden toteutumista useissa kokouksissaan. Talouden ja toiminnan osavuosikatsaus ajalta 1.1. 30.4.2010 on käsitelty kaupunginvaltuustossa 21.6.2010 39. Vuoden 2011 talousarvion ja vuosien 2012 2013 taloussuunnitelman laatimisohjeet on hyväksytty kaupunginhallituksessa 21.6.2010. Konserniyhteisöt ovat toimittaneet taloustiedot ajalta 1.1.-30.6.2010. 3
Seudullisen IT yhteistyöstrategian suunnittelupäivä on pidetty. Sen pohjalta jatketaan yhteistoiminnan muotojen selvittämistä. Suunnittelu ja aluekehitys Toimiala- ja elinkeinostrategiat on hyväksytty. KOKO ohjelman rahoituksesta on tehty päätökset ja toiminta kaikkien toimenpidekokonaisuuksien osalta on käynnistynyt. Tuottavuusohjelman 2010 hankkeiden etenemisestä on koottu väliraportti. Useimmat hankkeet ovat käynnistyneet. Ohjelman sisältöä ja vaikuttavuutta on tavoitteena parantaa seuraavassa tuottavuusohjelmassa. Kaupunginhallitus on päättänyt, että Kokkola on mukana Kuntaliiton USO hankkeessa ( uuden sukupolven organisaatio), jossa voidaan saada tukea mm. konsernijohtamisen ja toiminnan organisoinnin kehittämiseen 2010-2012. Joukkoliikenne Pelastustoimi Loppuvuodesta 2009 astui voimaan uusi joukkoliikennelaki. Kaupungin taholta uuden lain edellyttämät toimenpiteet toimivaltaisena lupaviranomaisena on viety pääsääntöisesti loppuun. Syksyn aikana kaupungin valmistelee ja hyväksyy vielä kaupunki- ja seutulippujen hintavelvoitteen edellyttämät yhteistyösopimukset kaupungin, ELY:n ja liikennöitsijöiden välillä sekä sopimuksiin liittyvät lisäasiakirjat. Onnettomuuksien ennalta ehkäisytoiminta on ajankohdan mukaisessa tavoitteessa. Pelastustoiminta ja valmiuden ylläpito on muilta osin tavoitteessa, paitsi sukeltajien määrää ei ole saatu lisättyä 7/24-valmiuden edellyttämälle tasolle. Sairaankuljetustoiminta sovitun ( KH, TK, pela ) mukaisesti. Väestönsuojelutoiminta on jäljessä tavoitteesta. Talous on ajankohtaan nähden talousarviossa. Talouden toteutuminen Kaupunginhallituksen alaisten toimintojen toimintamenoista on toteutunut noin 60 % ja menot ovat laskeneet viime vuodesta noin 1 %:n. Avustuksiin on tänä vuonna varattu vähemmän kuin viime vuonna. Elinkeinopalvelujen menot ovat myös pienemmät kuin viime vuonna, jolloin oli käynnissä Tankarin saaren kehittämis- ja rakennusten kunnostamishanke. Vuoden 2010 työterveyshuollon määrärahat tulevat ylittymään noin 400 000 eurolla, josta Kela korvaa noin puolet. Ylitys voidaan kattaa muiden yksiköiden määrärahasäästöillä. Kokonaisuutena kaupunginhallituksen menot ja tulot näyttävän toteutuvan talousarvion mukaisesti. 4
YMPÄRISTÖTERVEYSLAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2010 tot % ta 1.1.-31.8.2009 TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 YMPÄRISTÖTERVEYSLTK Ympäristöterveydenhuolto Toimintatuotot 1 044 581 526 210 50,4 % 27 704 53 385 51,9 % Toimintakulut -1 682 950-1 059 366 62,9 % -458 726-719 562 63,8 % TOIMINTAKATE -638 369-533 156 83,5 % -431 022-666 176 64,7 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Talouden toteutuminen Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto aloitti toimintansa 1.1.2010. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Kokkola, Kannus, Toholampi, Lestijärvi, Perho, Kaustinen, Veteli, Halsua ja Kruunupyy. Vuoden 2010 keskeisiä tavoitteita on saada uusi organisaatio toimimaan yhtenäisenä koko alueella sekä kehittää henkilöstön työnjakoa ja suunnitelmallista toimintaa, jolloin tarkastuksista kertyviä maksutuloja saadaan lisättyä. Ympäristöterveydenhuollolle ei vielä vuodelle 2010 ole määritelty sitovia yksityiskohtaisia tavoitteita. Eläinlääkärien palkkoja on harmonisoitu ja terveystarkastajien työn vaativuuden arviointi on toteutettu (TVA). Palkkojen harmonisointi toteutetaan TVA:n pohjalta. Yhden terveystarkastajan työpiste on siirretty Kälviältä Kannukseen. Valvonnan yhtenäistämiseksi on otettu käyttöön yhteinen asiakasrekisteri. Asiakasrekisterin kehittämistä aloitettiin projektityöntekijän avulla ja tietojen syöttö rekisteriin jatkuu. Valtio on myöntänyt 16 500 euroa ympäristöterveydenhuollon toimeenpanon kehittämiseksi asiakasrekisterin yhtenäistämisen, eläinlääkintähuoltolain toimeenpanon seurannan kehittämisen ja kaksikielisen palvelun varmistamisen avulla. Hanke toteutetaan 2010 2011 aikana. Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen ulkomyyntimääräykset on tehty. Valvontasuunnitelmia on toteutettu käytettävissä olevien työresurssien mukaan. Eläinlääkintähuollon tehtävät on hoidettu erikoislakien edellyttämällä tavalla, mutta resurssipuute on todettu varsinkin eläinsuojelutehtävissä. Luonnos ympäristöterveydenhuollon strategiasta on laadittu. Ympäristöterveyslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on elokuun loppuun mennessä 50,4 % Toimintakulujen toteutuma on 62,9 % ja toimintakate 83,5 %. 5
SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen 1.1.-31.8.2010 tot % ta 1.1.-31.8.2009 TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 SOSIAALI- JA TERVEYSLTK Sosiaali- ja terveystoimen palvelukeskus Toimintatuotot 9 406 806 6 103 060 64,9 % 5 335 984 9 279 758 57,5 % Toimintakulut -1 587 022-1 193 037 75,2 % -1 220 651-2 181 316 56,0 % TOIMINTAKATE 7 819 784 4 910 023 62,8 % 4 115 333 7 098 442 58,0 % Sosiaalityö ja vammaispalvelut Toimintatuotot 3 008 865 1 472 445 48,9 % 1 341 002 3 342 011 40,1 % Toimintakulut -26 215 037-17 514 687 66,8 % -16 460 938-25 086 481 65,6 % TOIMINTAKATE -23 206 172-16 042 242 69,1 % -15 119 937-21 744 470 69,5 % Vanhustyö Toimintatuotot 7 567 056 5 104 866 67,5 % 4 630 152 8 058 979 57,5 % Toimintakulut -36 654 074-25 685 242 70,1 % -23 889 832-37 091 994 64,4 % TOIMINTAKATE -29 087 018-20 580 376 70,8 % -19 259 680-29 033 015 66,3 % Terveyspalvelut Toimintatuotot 6 170 004 3 934 059 63,8 % 3 405 124 5 986 571 56,9 % Toimintakulut -29 835 566-21 522 834 72,1 % -19 374 860-30 471 045 63,6 % TOIMINTAKATE -23 665 562-17 588 775 74,3 % -15 969 736-24 484 474 65,2 % Erikoissairaanhoito Toimintatuotot 5 732 000 3 806 623 66,4 % 3 873 336 5 945 674 65,1 % Toimintakulut -51 932 000-38 111 550 73,4 % -34 960 662-53 741 667 65,1 % TOIMINTAKATE -46 200 000-34 304 927 74,3 % -31 087 326-47 795 994 65,0 % SOSIAALI- JA TERVEYSLTK YHT Toimintatuotot 31 884 731 20 421 053 64,0 % 18 585 597 32 612 993 57,0 % Toimintakulut -146 223 699-104 027 350 71,1 % -95 906 943-148 572 504 64,6 % TOIMINTAKATE -114 338 968-83 606 298 73,1 % -77 321 346-115 959 511 66,7 % Nettositovat: Toimeentulotuki Toimintatuotot 1 365 040 795 767 58,3 % 677 525 1 290 473 52,5 % Toimintakulut -2 809 500-1 723 849 61,4 % -1 760 729-2 481 079 71,0 % TOIMINTAKATE -1 444 460-928 083 64,3 % -1 083 204-1 190 606 91,0 % Työmarkkinatuki kuntaosuus Toimintatuotot #JAKO/0! #JAKO/0! Toimintakulut -1 000 000-479 504 48,0 % -547 450-939 752 58,3 % TOIMINTAKATE -1 000 000-479 504 48,0 % -547 450-939 752 58,3 % Ilman nettositovia Toimintatuotot 30 519 691 19 625 286 64,3 % 17 908 072 31 322 521 57,2 % Toimintakulut -142 414 199-101 823 997 71,5 % -93 598 764-145 151 673 64,5 % TOIMINTAKATE -111 894 508-82 198 711 73,5 % -75 690 692-113 829 153 66,5 % Terveyttä edistäviin ja ongelmia ehkäiseviin tekijöihin vaikuttaminen Terveyshyöty huomioidaan kaikessa päätöksenteossa. Terveyskeskuksessa toimii Terveyden edistämisen työryhmä. Eri hallintokuntien poikkihallinnollinen työryhmä toimii Timo Mämmin johdolla. Ydinprosessien nimeäminen, prosessien kuvaaminen ja kehittäminen yli toimialojen Ydinprosessit on nimetty, niiden omistajat vahvistettu ja prosessien kuvaaminen on aloitettu. Terveyttä ja hyvinvointia edistävä näkökulma on huomioitu rakenteellisesti maakunnallisessa turvallisuussuunnitelmassa, jossa yhtenä tavoitteena on terveellisten ruokailutottumusten ja elintapojen edistäminen elintasosairauksien ehkäisemiseksi. Varhainen puuttuminen ja syrjäytymisen ehkäisy hyvinvointia edistävien sidosryhmien kanssa Työstää Hyvinvointi- ja turvallisuuspoliittiset strategiat On laadittu maakunnalliset hyvinvointi- ja turvallisuuspoliittiset strategiat sekä päihdestrategia, joka on laajentumassa päihde- ja mielenterveysstrategiaksi. Strategioiden jalkauttaminen ja pysyvä seuranta on aloitettu. Toiminnassa on huomioitu koko maakunta ja Kruunupyy. 6
Osallistuva ja vastuullinen kuntalainen Lautakunta on pitänyt yhteyttä kuntalaisiin ja järjestöihin. On järjestetty yhteistyötapaamisia ja tehty asiakaskyselyjä. Asiakaskontaktin onnistuneisuus ja toimiva vuorovaikutteinen viestintä Asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden seuranta Vuonna 2009 on kartoitettu koko soten henkilöstötyytyväisyyttä ja alkuvuonna työyksiköt ovat laatineet kyselyn pohjalta toimenpideohjelman omalle yksikölleen. Päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuutta on mitattu kouluttamalla kokemusasiantuntijoita ja vastaanottamalla heidän palautettaan palvelujärjestelmästä. Tarvelähtöinen ja resurssien mahdollistama palvelujen määrä ja laatu Palautejärjestelmän kehittäminen Palautejärjestelmän kehittämisessä on jääty odottamaan keskushallinnon ratkaisua ohjelmista. Palvelujen riittävyys, oikea kohdentaminen ja laadukkuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen ja sen suhteellisen osuuden kasvattaminen Tavoitteena on vahvistaa perusterveydenhuoltoa, kasvattaa sen suhteellista osuutta sekä sopia yhteistyöstä ja työnjaosta keskussairaalan kanssa. Toteutuminen tapahtuu erityisesti maakunnallisen järjestämissuunnitelman kautta. RAVAN ottamista RAIN tueksi on harkittu, jotta pystyttäisiin entistä parempaan ja oikeudenmukaisempaan palvelujen kohdentamiseen. Hoitoketjun toimivuus (sakkomaksut) Sakkomaksut ovat vähentyneet oleellisesti. 1.5.alkaen niitä ei enää ole tullut. Erikoissairaanhoidon käyttö on vähentynyt, vuositasolla vähennys on noin 6000 hoitopäivää. Kaupunki on saanut palautusta em. syystä. Palveluiden kehittämistä varten on tehty palvelutarvearvioita ja selvityksiä, joita konkretisoidaan yhteisesti sairaanhoitopiirin kanssa. Uskottavana ydinkunta palvelujen järjestäjänä ja strategisena päätöksentekijänä Johtajuuskoulutus (JET) Johtajuuskoulutukseen osallistuu noin 20 henkilöä. Kokemukset koulutuksesta ovat olleet myönteisiä. Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja seuranta Tuottavuusohjelman toteutumisesta annetaan raportti 9/2010. Toimiva organisaatio ja johtamisrakenne Soten toimintasääntö on vahvistettu. Palvelun tuottavuuden parantaminen Tavoitteellinen prosessien kehittäminen Ydinprosessit on nimetty, niiden omistajat vahvistettu ja prosessien avaaminen aloitettu. Oikeiden tuotantotapojen valinta palvelujen järjestämisessä sekä palveluketjujen saumattomuus ja työtapojen tehokkuus Kokkolan ja Kruunupyyn välisen yhteistyön syventäminen Yhteistyö on sujunut hyvin erilaisista lähtökohdista huolimatta. Yhteistyön syventäminen ja toimintojen laajempi yhteistyö on aloitettu. Ollaan siirtymässä yhteiseen potilas-/asiakastietojärjestelmään. Sosiaali- ja terveystoimen mahdollisimman suuri eheys ja optimaalinen palvelurakenne Ostopalvelujen hallinnan kehittäminen Tavoitteena on Soten mahdollisimman suuri eheys. Keskussairaalan kanssa on perustettu yhteinen soten johtoryhmä. Tavoitteena on entistä laajempi palvelujen yhteissuunnittelu optimaalisen palvelutason saavuttamiseksi. 7
Toimiva seuranta- ja palautejärjestelmä On jääty odottamaan keskushallinnon ratkaisuja. Toimivaa järjestelmää kaivataan. Tiedolla pitää pystyä ohjaamaan palvelujärjestelmää. RAIn tueksi on harkittu otettavaksi RAVA, joka saattaisi antaa siihen lisää mahdollisuuksia. Kruunupyyn ja Kokkolan toimintakäytäntöjen kehittäminen Asiakastyytyväisyyden seuranta Asiakaspalautejärjestelmän kartoittaminen on aloitettu, tavoitteena on rakentaa yhtenäinen ja kattava asiakaspalautejärjestelmä. Laatujärjestelmän rakentaminen sosiaali- ja terveyspalveluihin Laatujärjestelmän rakentaminen on aloitettu terveyskeskuksen mallin pohjalta. Johtamis-, esimies- ja alaistoimintojen kehittäminen Rekrytointisuunnitelmien ja menetelmien kehittäminen ja toteuttaminen Rekrytointia on tehostettu ja lääkäreitä palkattu. KPSHP:n kanssa on tehty yhteistyötä. Tulevaisuuteen on varauduttu esim. varahenkilöjärjestelmän avulla. Henkilöstösuunnittelun kehittäminen Liittyy osaamiskartoituksiin ja kehityskeskusteluihin. JET opintojen osana tehdään useaan yksikköön osaamiskartoitus, jonka tuloksia hyödynnetään henkilöstösuunnittelussa. Työhön sitoutuminen ja vaikuttaminen sekä työyhteisön toimivuus Toimenkuvien ajantasaistaminen TVA:n laatimisen johdosta kaikki toimenkuvat ovat varsin hyvin ajan tasalla. Työntekijät odottavat konkreettisesti tehdyn työn tuloksia (oikeudenmukainen palkkaus). Osaamiskartoitusten kattava työstäminen ja käyttöönotto Kotihoidossa on tehty osaamiskartoituksia osana kehityskeskustelua. Henkilöstösuunnittelun ennakoivuus ja vaikuttavuus sekä osaamisen ylläpito ja kehittyminen Perehdyttämisen kehittäminen, seuranta On laadittu perehdyttämissuunnitelma, jonka toimivuutta arvioidaan säännöllisesti. Henkilökunnan osaamisen tarpeiden kartoittaminen ja kehittäminen Osaamisen ylläpitäminen täydennyskoulutuksella Koulutustarpeet arvioidaan osaamiskartoituksessa ja kehityskeskusteluissa. Omaan työhön vaikuttamisen mahdollisuuksien kehittäminen Työnkierron ja urakehityksen mahdollistaminen Valinnoissa on kiinnitetty erityistä huomiota työnkiertoon ja sisäiseen urakehitykseen. Työnkierrossa tavoitteena on myös osaamisen laajentaminen ja syventäminen. TYKY-toiminnan kehittäminen TYKY-toimintaa on kehitetty ja palvelualueittaiset ryhmät perustettu. Säännölliset henkilöstökyselyt Tavoitteena ovat säännölliset henkilöstökyselyt (noin kahden vuoden välein). Vuoden 2011 talousarvioon on varattu määrärahat uutta kyselyä varten. Kattavat kehityskeskustelut Tavoitteena on 100 %:n toteutuminen. Lopullinen tulos saadaan loppuvuonna. Esimiehille on korostettu kehityskeskustelujen tarpeellisuutta. Sairauspoissaolojen seuranta ja varhaisen puuttumisen mallin käyttöönotto Henkilöstöyksikön kanssa on tehty laajaa yhteistyötä. 8
Laatujärjestelmän mukaisten järjestelyjen (yksikkökokoukset, viestintä, johdon katselmukset ym.) käyttöönotto toimialoilla ja työyksiköissä Laatuun on panostettu: yksikkökokouksia, johdon katselmuksia ja erilaisia laatuasiakirjoja. Toiminnan ulottaminen sosiaalitoimeen on kuitenkin alkutekijöissä. Talouden tasapaino Tuottavuusohjelman toteuttaminen ja seuranta Väliraportti on annettu kesäkuussa 2010 ja uusi tuottavuusohjelma tehdään syyskuussa 2010. Palvelujen tuottavuuden parantaminen Talousarviosuunnittelun kehittäminen Talousarviosuunnittelujärjestelmän kehittämiseen kohdistuu suuria odotuksia. Esim. yksikkökustannuksista ja henkilökunnan asiakastyön osuuden suuruudesta tarvitaan tietoa. Investointien oikea-aikaisuus Prosessien tehokkuuden arviointi ja kehittäminen Investointeihin odotetaan lisääntyvää suunnitelmallisuutta. Tarpeiden ja resurssien ristiriita on arkipäivää myös tulevaisuudessa. Liikelaitosten ja yhtiöiden kannattavuus Omaisuusmassan kriittinen tarkastelu Esimiesten talousosaamisen kehittäminen Järjestetään neljä tilaisuutta vuoden aikana. JET-koulutukseen sisältyy vahva talousosuus. Omien toimialojen ja liikelaitosten sekä yhtiöiden, kuntayhtymien ja yhteisöjen toimiva ohjaus Palvelujen tuotteistamisen jatkaminen Tuotteistaminen jatkuu. Apuna käytetään ulkopuolisia konsultteja. Tuotteistaminen on tuskin valmiina vuoden 2010 lopussa. Tätä tavoitetta ei pystytä täyttämään. Kaupunkiyhteistyön kehittyminen Pietarsaaren kanssa tehtävän yhteistyön kehittäminen TK:n ja KPSHP:n yhteistyön laajentaminen ja syventäminen on mahdollistanut palvelujen lisääntyvän myynnin Pietarsaaren alueelle esim. kesän 2010 aikana. Aseman vahvistuminen kaupunkiseutujen joukossa ja valtionhallinnon yhteistyön kehittyminen Viihtyisä ja turvallinen elinympäristö Turvallisuuspoliittisen ohjelman laatiminen maakunnallisesti ja sen edelleen työstäminen Kokkolan olosuhteisiin Suunnitelma on valmiina. Jalkauttaminen ja säännöllinen seuranta on alkamassa. Seuraavan vuoden painopisteet on valittu. Koulutus- ja osaamisyksiköiden ja verkostojen vahvistaminen Yhteistyön kehittäminen oppilaitosten kanssa Yhteistyö on toiminut hyvin. Säännölliset tapaamiset ovat toteutuneet. On varmistettu, että saamme myös tulevaisuudessa osaavaa henkilökuntaa. Kulttuurin ja liikunnan edelläkävijyys Kansalaisaktiivisuuden edistäminen (Kampa hanke) Monikulttuurisuuden edistäminen ja hyödyntäminen Järjestöjen kanssa on järjestetty tapaamisia. Yhteistilaisuuksia esim. yrittäjyydestä. On pyritty hyödyntämään liikuntaa ja kulttuuria laaja-alaisessa hyvinvointipolitiikassa. 9
Terveyskeskuksen osavuosikatsaus 1.1. 31.8.2010 Talouden toteutuminen Terveyskeskuksen toiminnan suunnittelua ja toteutuksen arviointia ohjaa terveyskeskuksen strategia, ja toiminnan kehittäminen perustuu kunkin yksikön omaan toimintasuunnitelmaan. Toimintaa on kehitetty aktiivisesti ja erityisesti lääkärien rekrytoinnissa on onnistuttu erinomaisesti. Parantuneen lääkäritilanteen johdosta toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet hyvin vastaanottojen hoitoon pääsyssä. Osastojen profi ili on muuttunut alkuvuoden aikana akuutimmaksi, pitkäaikaispotilaiden määrä on laskenut ja vaihtuvien paikkojen määrä noussut. Terveyskeskuksen osastoilta siirtyi 12.4.2010 hoivatasoisia potilaita yksityiseen palvelutaloon laitos- ja palveluasumispaikoille. Vapautuville paikoille siirtyi erikoissairaanhoidon osastoilta ja päivystyksestä hoidollisesti nykyistä vaativampia potilaita. Kesän ajan vastaanotot ja vuodeosastot toimivat normaalisti, eikä sulkuja ollut. Hoitoon pääsyssä suurimmat ongelmat ovat puheterapiassa ja hammashuollossa. Vastaanoton laajennuksesta huolimatta terveyskeskuksen työtilat ovat osoittautuneet riittämättömiksi hyvän lääkäritilanteen vuoksi. Terveyskeskuksessa on tehty sisäisiä järjestelyjä ja henkilöstöä on siirtynyt vuokratiloihin. Laatutyötä on jatkettu laatutyön vuosikellon mukaisesti. Kesäkuussa suoritettuun ylläpitoauditointiin osallistuivat fysioterapian yksikkö ja osasto 3. Auditointipalaute oli rohkaisevaa ja organisaatio sai toiminnastaan useita erityismainintoja. Toiminnan vilkastumisen myötä myös talouden toteutumassa on ylitystä. Tärkeimpinä selittävinä tekijöinä ovat henkilöstömenot, palveluiden ostot, ulkoistusten 7 % hinnannousu, vuokrakulujen nousu, H1N1-epidemian ja noroviruksen aiheuttamat ylimääräiset kulut, laboratoriopalveluiden ja aineiden ja tarvikkeiden hintojen nousu. Erityisesti lääke- ja hoitotarvikkeiden kulut ovat ylittyneet toiminnallisista syistä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan taloustilanne suhteessa talousarvioon on vaikea. Tammi-elokuun toteutuman perusteella toimintakulut ovat yli 8 prosentin kasvussa suhteessa viime vuoteen ja talousarvion toteutumisprosentti on 71,5 %, joka on noin 4,5-5 % yli laskennallisen keskiarvotavoitteen (Kruunupyyn vastaava toteutumisprosentti on 68,7 %). Toimintatuottojen toteutuma ja kehitys ovat hyvällä tasolla ja ne vastaavat talousarvion tavoitteita. Kokkola Kulujen kasvu ja poikkeama talousarviosta johtuvat pääosin toiminnallisista asioista. Erikoissairaanhoidon menot ovat olleet lähes 9 %:n kasvussa (+ 2.600.000 ) ja se selittää lähes 40 % kokonaiskasvusta. Kesän aikana on tapahtunut selvä käänne. Erikoissairaanhoidon kustannukset eivät ole enää kasvaneet ja osastojen sulkemiset pienentävät erikoissairaanhoidon kuluja Kokkolassa. Menojen kokonaiskasvu on jäämässä kohtuulliseksi, vaikka toisaalta sulkemiset ovat lisänneet perusterveydenhuollon ja vanhustyön kustannuksia. Henkilöstömenoissa sijaiskulut ja erilliskorvaukset ovat kasvaneet merkittävästi. Sairauslomasijaisten kustannukset ovat nousseet lähes 40 % ja useissa toimintayksiköissä on jouduttu palkkaamaan yöhoidon ja työvuorojen vähimmäisvaatimusten hoitamiseksi sijaistyövoimaa, joiden palkkaukseen ei ole määrärahoja. Vuorotyön lisääntyminen lisää erilliskorvausten määrää. Erityisesti kotihoidossa ja vanhusten asumispalveluissa on palkattu lisätyövoimaa, joilla ei ole palkkamäärärahoja budjetissa. 10
Eurolääkäreiden ja ostolääkäreiden palkkaukseen on käytetty selvästi viime vuotta enemmän rahaa. Terveyspalveluiden lääkärivirkoja on täytetty, mutta kaikkien virkojen osalta määrärahaa ei budjetissa ole ollut. Asiakaspalveluiden ostoissa vanhusten asumispalveluiden ostot ovat alkuvuonna lisääntyneet ja terveyspalveluiden vastaanottojen ostopalveluiden kustannukset ovat nousseet n. 7 % hintojen muutosten vuoksi. Palveluntuottajan vaihtuminen Kälviän terveysasemalla lisäsi myös hieman kustannuksia. Psykiatristen kuntoutuspotilaiden siirto keskussairaalasta halvemmille sosiaalitoimen ostopalvelupaikoille on lisännyt kustannuksiamme. Määrärahoja tähän kokonaisuuden kannalta edulliseen toiminnalliseen muutokseen ei sosiaalityön budjetissa kuitenkaan ole. Tänä vuonna terveyspalveluiden kuluissa ovat ensi kertaa mukana pääomakulut, joita ei aikaisemmin budjetissa ollut. Tämä merkitsee vuositasolla 340.000 euron lisäkustannuksia sosiaali- ja terveystoimelle. Kustannusvaikutus kahdeksan kuukauden osalta on noin 225.000 euroa (n. 4 % menokasvusta). Muita muutoksia ovat mm. lääkemenojen ja laboratoriokulujen kasvu terveyskeskussairaalassa ja kotisairaalassa sekä vammaispalveluiden avustajatoiminnan ja kuljetuspalveluiden kasvu. Uutta toimintaa sosiaali- ja terveystoimen budjetissa ovat lisäksi ensivastetoiminnan kustannukset (siirtyivät pelastuslaitokselta). Toimeentulotuessa ja työmarkkinatuessa syntyy säästöjä. Toimeentulotuen kysyntä ei enää viime vuoteen verrattuna kasva ja työllistämistoimissa on onnistuttu. Lastensuojelun menot on onnistuttu pitämään viimevuotisella tasolla. Kokonaisuutena sosiaalityön ja vammaispalveluiden tulosalueella toimintakulujen talousarvio näyttäisi pitävän. Useat uudet toimintayksiköt ovat aloittaneet tänä vuonna (mm. MedOne Oy:n ostopalvelupaikat, kehitysvammaisten asumisyksikkö Ullavassa, Ikäneuvolan aloittaminen, vammaisten avustajatoiminnan täysimääräinen käynnistyminen). Nämä lisäävät kulupaineita. Hoitoketjussa tapahtuu isoja muutoksia, kun keskussairaalan osastojen sulkemisen vaikutukset kokonaisuuteen alkavat näkyä. Alkuvuonna hoitopaikkoja on ollut jopa vajaakäytöllä esim. terveyskeskussairaalassa ja vanhusten asumispalveluissa. Toimeentulotuen, lastensuojelun, ikääntymisen ja sairastavuuden aiheuttamat palvelutarpeet voivat muuttua nopeasti. Taloustilannetta tasaa se, että loppuvuonna ei tule isoja yleiskorotuksia palkkoihin. Kruunupyy Kruunupyyn taloustilanne on erikoissairaanhoitoa ja lasten suojelua lukuun ottamatta hyvä. Talousarvion kulu- ja tuottotavoitteet ovat pääosin saavutettavissa. Kruunupyyn erikoissairaanhoidon kulut ovat yli 10 %:n kasvussa suhteessa viime vuoteen. Malmin sairaalan käyttö on hieman vähentynyt. Erikoissairaanhoidon talousarvio on pienempi kuin vuoden 2009 tilinpäätös, joten kehitys ennakoi merkittävää ylitystä koko vuodelle. Kulukasvun syynä ovat selvä palveluiden käytön lisääntyminen sekä yksikköhintojen nousu. Lastensuojelun menot ovat tänä vuonna nousseet Kruunupyyssä erittäin paljon. Vuonna 2009 ei huostaanottoja ollut lainkaan ja tänä vuonna on tapauksia ollut yli 10. Tälle vuodelle ei ollut varattu määrärahaa huostaanottoihin, joten kuluylitys on erittäin huomattava. Toimeentulotuen ja työmarkkinatuen kulut ovat laskussa ja talousarvio toteutuu hyvin. 11
Vammaispalveluissa on paineita uuden lainsäädännön mukaisen avustajatoiminnan ja kuljetuspalveluiden kasvun takia. Vanhustyössä kulut ovat toteutuneet talousarvion mukaisina ja kulualitus myös koko vuoden osalta on mahdollinen. Samalla asiakasmaksutuotot ovat toteutuneet tavoitteita paremmin Kruunupyyssäkin sijaiskulujen kasvu on merkittävä suhteessa viime vuoteen. Alkuvuonna on ollut poikkeuksellisen paljon sairauslomia ja lisäksi mm. Sandbackan ja Teerijärven hoitokeskusten korkea käyttöaste ja ylipaikat ovat vaatineet lisää henkilöstöä. Toisaalta henkilöstön saanti on vaikeuttanut tilannetta. 12
OPETUS- JA KASVASTUSLAUTAKUNTA Tehtäväalue TA 2010 1.1.-31.8.2010 tot % ta 1.1.-31.8.2009 TP 2009 tot % tp OPETUS- JA KASVASTUSLTK Sivistyskeskus Toimintatuotot 250 0,0 % 754 806 93,6 % Toimintakulut -768 000-526 330 68,5 % -591 238-915 281 64,6 % TOIMINTAKATE -767 750-526 330 68,6 % -590 484-914 475 64,6 % Varhaiskasvastus Toimintatuotot 2 936 380 1 411 640 48,1 % 1 336 194 2 405 133 55,6 % Toimintakulut -24 257 151-16 342 481 67,4 % -15 686 499-23 402 984 67,0 % TOIMINTAKATE -21 320 771-14 930 841 70,0 % -14 350 306-20 997 851 68,3 % Perusopetus Toimintatuotot 509 110 1 108 310 217,7 % 622 166 829 417 75,0 % Toimintakulut -31 108 854-21 371 935 68,7 % -19 780 516-30 396 477 65,1 % TOIMINTAKATE -30 599 744-20 263 625 66,2 % -19 158 350-29 567 059 64,8 % Erityisopetus Toimintatuotot 143 900 33 567 23,3 % 66 593 106 539 62,5 % Toimintakulut -4 300 456-2 981 269 69,3 % -2 684 384-4 193 078 64,0 % TOIMINTAKATE -4 156 556-2 947 702 70,9 % -2 617 791-4 086 539 64,1 % Lukio ja muu toinen aste Toimintatuotot 560 350 484 251 86,4 % 376 561 604 465 62,3 % Toimintakulut -6 210 992-4 199 339 67,6 % -4 113 392-5 884 710 69,9 % TOIMINTAKATE -5 650 642-3 715 087 65,7 % -3 736 831-5 280 246 70,8 % Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot 402 720 166 582 41,4 % 190 279 387 426 49,1 % Toimintakulut -1 724 487-1 025 870 59,5 % -992 664-1 603 178 61,9 % TOIMINTAKATE -1 321 767-859 288 65,0 % -802 386-1 215 752 66,0 % OPETUS- JA KASVASTUSLTK YHT Toimintatuotot 4 552 710 3 204 350 70,4 % 2 592 546 4 333 786 59,8 % Toimintakulut -68 369 940-46 447 223 67,9 % -43 848 693-66 395 707 66,0 % TOIMINTAKATE -63 817 230-43 242 873 67,8 % -41 256 147-62 061 922 66,5 % Nettositovat: Kokkolanseudun opisto Toimintatuotot 402 720 166 582 41,4 % 190 279 387 426 49,1 % Toimintakulut -1 724 487-1 025 870 59,5 % -992 664-1 603 178 61,9 % TOIMINTAKATE -1 321 767-859 288 65,0 % -802 385-1 215 752 66,0 % Ilman nettositovia Toimintatuotot 4 149 990 3 037 768 73,2 % 2 402 267 3 946 360 60,9 % Toimintakulut -66 645 453-45 421 353 68,2 % -42 856 029-64 792 529 66,1 % TOIMINTAKATE -62 495 463-42 383 585 67,8 % -40 453 762-60 846 169 66,5 % Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Sivistyskeskus Sivistyskeskuksen toiminnassa on tiivistetty tulosalueiden välistä toimintaa sivistystoimen strategiavalmistelussa ja johtamiskoulutuksessa. Sivistystoimen strategian hyväksymisen pohjalta on edetty tulosalueiden strategiatyöhön. Seitsemän tulosaluestrategiaa hyväksyttiin lautakunnissa kesäkuussa. Varhaiskasvatuksen strategiatyö on ollut osa sivistystoimen strategiatyötä ja siten vahvistanut sivistystoimen organisaation uudistumisprosessia. Toiminnan taloudellisuuteen ja tuottavuuteen on kiinnitetty erityistä huomiota ja vuoden 2011 talousarvion valmistelua on tehty tulosalueittain uudistuneiden strategisten tavoitteiden ja talousarvio-ohjeiden pohjalta. Sivistyskeskus on koordinoinut eri tulosalueiden hankehakemuksien valmistelua ja hankkeita on käynnistetty saatujen rahoituspäätösten mukaisesti. Hankkeiden tulorahoitustaso on tuottavuusohjelman tavoitteiden tasolla. Sivistystoimen valmiussuunnitelman päivittäminen on käynnistetty ja kouluyksiköiden turvallisuusasiakirjojen ajantasaistaminen jatkuu. 13
Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen tulosalueella toinenkin vuosikolmannes on ollut kiireinen ja työntäyteinen. Kesän ajaksi toimintoja on supistettu, mutta tarpeenmukaiset varhaiskasvatuspalvelut on järjestetty. Hyvä syntyvyys ja huoltajien työllisyystilanne ovat vaikuttaneet päivähoitoon siten, että monet lapset tarvitsevat päivähoitoa myös kesäajan. Päivähoitopalveluja on järjestetty koko kuluvan vuoden tarpeen mukaan molemmille kieliryhmille, ja subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen on pystytty vastaamaan, vaikka se onkin ollut erittäin haasteellista. Päivähoitoa on yritetty järjestää mahdollisimman kustannustehokkaasti ja taloutta on seurattu järjestelmällisesti. Keltaviirin päiväkoti kunnallistettiin vuoden 2010 alusta ja päivähoitotoiminta Keltaviirissä on nyt kunnallista päivähoitoa. Sivistystoimen strategian pohjalta on alettu työstää varhaiskasvatuksen omaa strategiaa, visiota ja missiota, jotka hyväksyttiin kesäkuussa opetusja kasvatuslautakunnassa. Varhaiskasvatuksen arvot hyväksyttiin opetus- ja kasvatuslautakunnassa elokuussa. Varhaiskasvatuksessa on tehty arviointeja arviointisuunnitelman mukaisesti. Jatkuvana arvioinninkohteena on päivähoidon aloittamisen arviointi, joka on koottu kesällä. Seuraava koonti tapahtuu vuodenvaihteen jälkeen. Täydennyskoulutusta on järjestetty koulutusohjelman mukaisesti. Koulutusten osalta yhteistyö opetustoimen kanssa on tiivistynyt. Henkilöstön osalta on tehty TVA, joka on hyväksytty kesäkuussa ja otetaan käyttöön 1.8.2010 alkaen. Samalla toteutettiin myös varhaiskasvatuksen palkkojen harmonisointi. Kokkolan 390-vuotisjuhlan juhlaviikon ja muussakin siihen liittyvässä suunnittelussa on tehty tiivistä yhteistyötä mm. kulttuuritoimen kanssa. Varhaiskasvatuksen suurimmat haasteet kulujen osalta tulevat olemaan palkka- ja tukimäärärahojen riittävyys. Haasteita tuo myös pääseminen arvioituihin tuloihin. Perusopetus Perusopetuksen opetussuunnitelmien päivityksen toimeenpano jatkui ja Pohjois- ja Koillisreitin perusopetusalueilla käynnistyi kieliohjelman mukaisesti kaksi uutta ruotsinkielen ryhmää 4. luokilla. Lukuvuoden toiminnan resursointi on edellisen lukuvuoden tasolla. Perusopetuksen kokonaisoppilasmäärä pysyi lukuvuoden alussa ennallaan (5 111 oppilasta), mutta alueellinen vaihtelu on haastavaa. Aloittavien oppilasryhmien perustamisessa on päästy optimaaliseen kokoon oppilassijoittelun avulla. Opetusryhmien keskikokoa on voitu pienentää opetus- ja kulttuuriministeriön hankerahoituksella samalla tavalla kuin kevätlukukauden aikana. Eri kulttuuri- ja kieliryhmien opetusta on järjestetty 20 ryhmässä kaikkiaan 10:ssä oppilaan oman äidinkielen opetuksessa. Iltapäiväkerhotoiminta on kattavaa ja jatkunut edellislukuvuoden tapaan. Perusopetuksen ja lukiolaisten koulukuljetukset on järjestetty yhtenäisten periaatteiden mukaan ja lukuvuoden alussa on tehty harkinnanvaraisia oppilaskohtaisia päätöksiä. Älykortin käyttö linja-autokuljetuksissa on hieman laskenut kuluja. Perusopetuksen tulosalueella on käynnissä 13 kehittämishanketta, joita koordinoi kehittämispäällikkö. Kerhotoiminnan kehittämishankkeen puitteissa on voitu edelleen tarjota monipuolista kerhotoimintaa. 14 Perusopetuksen toimintaa ovat häirinneet useissa koulurakennuksissa
ilmenneet sisäilmaongelmat ja niistä johtuneet kunnossapitotoimenpiteet sekä väliaikaisjärjestelyt. Väliaikaisjärjestelyistä on myös aiheutunut lisäkustannuksia ja toiminnallista haittaa. Perusopetuksen talousarvion toteutumaan vaikuttaa uuden valtionosuusjärjestelmän kotikuntakorvaustulo tai -meno. Vuoden 2010 aikana kotikuntakorvaustuloja ennakoidaan tulevan noin 150 000 euroa ja menoja noin 670 000 euroa. Erityisopetus Erityisen tuen tarve on ollut edelleen kasvussa. Oppilaiden oppimis- ja keskittymisvaikeuksien sekä oppimisvalmiuksien arviointia on haitannut koulupsykologien puute, jota on voitu kuitenkin korvata psykologipalvelujen ostamisella. Koulupsykologien toimenkuvia on kehitetty, mutta edelleen yksi vakanssi on täyttämättä hakijapulan takia. KELPO-hankkeen avulla on valmistauduttu uuden erityisopetuksen lainsäädännön muutokseen, tarjottu täydennyskoulutusta ja käynnistetty kokeiluja. Lukuvuoden alussa koulunkäyntiavustajien määrä oli 110, joka henkilötyövuosina merkitsee yhteensä noin 70 henkilötyövuotta. Avustajien määrää ja tuntimääriä on koordinoitu työryhmässä. Koulujen esittämä tarve on kuitenkin jatkuvasti resursseja suurempi. Myös erityisopetuksen tuntimäärän osalta esitetty tarve ylittää myös talousarvioon varatut määrärahat. Lukion erityisopetuksen kehittämishankkeen avulla on voitu järjestää edelleen erityisopetuspalveluja myös lukio-opiskelijoille. Lukio ja muu toinen aste Lukuvuoden käynnistyminen osoitti, että lukiokoulutuksen vetovoima on edelleen heikentynyt, mutta opiskelijamäärän lasku jäi hieman ennakoitua pienemmäksi (770 päätoimista opiskelijaa ja 46 aikuisopiskelijaa). Ruotsinkielisen lukion opiskelijamäärä nousi hieman. Ammattilukiotoiminta on edelleen erittäin vetovoimaista. Lukion kehittämisraportti on ollut lautakunnan käsittelyssä ja etenee lausuntoja kuulemiskierrokselle. Lautakunta käsittelee lukion palvelurakenteen linjausta ja kehittämistoimenpiteitä syksyn aikana. Maakunnallisen toisen asteen koulutusyhteistyösopimuksen päivitys on hyväksytty. Maakunnallinen toisen asteen koulutusstrategia on valmistelussa ja kehittämistyö etenee hankemäärärahan turvin. Lukion ja ammatillisen koulutuksen urheiluakatemia hankkeen kehitystyö jatkuu. Kokkolan seudun opisto Opiston avoin opetustarjonta on lisääntynyt estraditaiteen koululta siirretyn tanssinopetuksen verran. Vapaan sivistystyön kursseille hakeutuminen on ollut edelleen vilkasta. Ryhmien ulkopuolelle jäävien määrä on edelleen kasvussa. Koulutusten myyntipalvelun määrä on toteutunut talousarviossa suunnitellulla tavalla. Ruotsinkielinen osasto on lisännyt kurssisuunnittelun ja markkinoinnin yhteistyötä Kronoby medborgarinstituutin kanssa. Kuvataiteen perusopetuksen laajan opetussuunnitelman toteutus on edennyt suunnitelmien mukaisesti. Kuvataidekoulu on mukana omalla työpanoksellaan Loistavaa! Strålande! lasten ja nuorten kulttuuriviikon suunnittelussa ja toteutuksessa. Opiston toiminnan määrän lisääntymisen vuoksi päätoimisen henkilöstön määrä on jäänyt liian vähäiseksi. Työpaineita ovat lisänneet myös kesän aikana Hagströmin kulmassa sisäilmaongelmien vuoksi tehdyt korjaustoimet ja niiden aiheuttama edestakainen muuttaminen. 15
Talouden toteutuminen Varhaiskasvatuspalveluiden tulosalue Opetus- ja kasvatuslautakunnan toimintatuottojen toteutuma on 70,4 %. Kohtaan tuet ja avustukset on tammi-elokuun aikana kirjattu yhteensä 995.997 euroa. Suurimpana yksittäisenä avustuksena on saatu perusopetuksen opetusryhmien pienentämiseen 322 920 euroa. Kotikuntakorvaustuloja on kirjattu yhteensä 91 116 euroa elokuun loppuun mennessä. Toimintamenojen osalta henkilöstökulujen toteutuma on 67,9 %, joka on ajankohtaan nähden liian korkea. Vuonna 2009 vastaava luku oli 66,0 % tilinpäätökseen nähden. Toimintamenojen kasvu on ollut n. 4,6 % vuoteen 2009 verrattuna, kun hankkeita ja kotikuntakorvauksista aiheutuneita menoja ei huomioida laskelmissa. Toimintakate on 67,8 %, ilman nettositovaa Kokkolan seudun opistoa, jonka toimintakatteen toteutuma on 65 %. Varhaiskasvatuksen tulokertymää korotettiin vuodelle 2010 noin 531 000 euroa tilinpäätökseen 2009 nähden. Toteutuma on elokuun jälkeen vain 5,3 % korkeampi kuin vuonna 2009. Tulotavoitetta ei tulla saavuttamaan vuonna 2010. Henkilöstömenojen toteutuma on 69,4 %, joka on ajanjaksoon nähden liian korkea. Vastaavasti palvelujen ostoissa tullaan tämänhetkisen toteutuman perusteella saamaan jonkin verran säästöjä henkilöstömenojen ylitysten katteiksi. Kohdassa avustukset on toteutuma 67,2 %, ja kasvua vuoteen 2009 on 3,5 %. Määräraha tullee ylittymään jonkin verran. Muut menot ovat ajanjaksoon nähden oikealla tasolla. Varhaiskasvatuksen määrärahat tulevat ylittymään tämän hetkisen toteutuman perusteella n.100 000 euroa. 16
KULTTUURI- JA NUORISOTOIMEN LAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2010 tot % ta 1.1.-31.8.2009 TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 KULTTUURI- JA NUORISOTOIMEN LTK Yhteiset menot ja kanslia Toimintatuotot 520 495 95,2 % 20 111 19 628 102,5 % Toimintakulut -275 518-187 084 67,9 % -202 249-311 813 64,9 % TOIMINTAKATE -274 998-186 589 67,9 % -182 138-292 185 62,3 % Kulttuuripalvelut Toimintatuotot 13 910 4 944 35,5 % 5 310 8 826 60,2 % Toimintakulut -2 964 790-2 058 432 69,4 % -1 932 988-2 871 971 67,3 % TOIMINTAKATE -2 950 880-2 053 488 69,6 % -1 927 678-2 863 145 67,3 % Kaupunginkirjastomaakuntakirjasto Toimintatuotot 134 610 99 910 74,2 % 83 341 104 874 79,5 % Toimintakulut -2 841 420-1 904 108 67,0 % -1 839 538-2 721 649 67,6 % TOIMINTAKATE -2 706 810-1 804 198 66,7 % -1 756 197-2 616 775 67,1 % Museotoimi Toimintatuotot 91 050 50 728 55,7 % 52 594 71 007 74,1 % Toimintakulut -970 755-628 673 64,8 % -608 201-932 906 65,2 % TOIMINTAKATE -879 705-577 945 65,7 % -555 607-861 899 64,5 % Nuorisotyö Toimintatuotot 117 960 249 468 211,5 % 180 248 191 860 93,9 % Toimintakulut -1 276 450-903 163 70,8 % -836 816-1 259 027 66,5 % TOIMINTAKATE -1 158 490-653 695 56,4 % -656 568-1 067 167 61,5 % KULTTUURI- JA NUORISOTOIMEN LTK YHT Toimintatuotot 358 050 405 546 113,3 % 341 604 396 194 86,2 % Toimintakulut -8 328 933-5 681 461 68,2 % -5 419 793-8 097 366 66,9 % TOIMINTAKATE -7 970 883-5 275 915 66,2 % -5 078 188-7 701 172 65,9 % Kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunta on nettositova yksikkö Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Yhteiset menot ja kanslia Sivistyskeskuksen kanslia palvelee kulttuuri- ja nuorisotoimen hallintoa hoitamalla toimistotehtäviä sekä asiakaspalvelua. Työ koostuu kulttuurija nuorisotoimen lautakunnan sekä liikuntalautakunnan kansliatehtävistä: esityslistat, pöytäkirjat ja päätösluettelojen ylläpito. Lisäksi kanslia vastaa sivistyskeskuksen asiakaspalvelusta, puhelinneuvonnasta sekä muista päivittäisistä kansliatehtävistä. Kanslian toiminnat kahden ensimmäisen vuosineljänneksen aikana ovat toteutuneet suunnitellun mukaisesti. Tarkastelujakson aikana kansliaa ovat perustehtävien lisäksi työllistäneet sivistystoimen ja sen hallintokuntien strategiaprosessit. Luontokokoelma Kieppi Kulttuuripalvelut Viljo Nissisen kokoelmassa on esitelty mineraalien syntyä. Armas Järvelän perhoskokoelmassa on asetettu esille Suomen kiitäjät ja kehrääjät. Veikko Salkion luontokokoelman fossiilikokoelman näytteet on tunnistettu, valmisteilla on infoposterit fossiileista yhteistyössä Geologian museon asiantuntijoiden kanssa. Yhteistyötä luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa on jatkettu, mm. näytetietojen luetteloimiseksi digitaaliseen muotoon. Suodioraama valmistuu syyskuussa. Kesän aikana näyttelyseinällä on ollut esillä Joni Virtasen näyttely Ihmisen tekemä luonto liittyen Salkion kokoelmaan. Ryhmiä on opastettu kaikissa kokoelmissa. Kävijämäärä on ollut 4370. Kulttuuritoimintaan perustuvien hyvinvointi- ja sivistyspalvelujen turvaamiseksi tulosalue on vuoden alkupuoliskon aikana jakanut vuoden toimintaavustukset kulttuurijärjestöille sekä projekti- ja vuokra-avustuksia eri kulttuuritoimijoille. Myös taidelaitosten vuosittainen avustaminen on edennyt vuoden alussa laaditun maksatusaikataulun mukaisesti. Kulttuuritapahtumien tuottamiseen liittyvää kehittämistyötä on jatkettu niin kaupungin hallinnon sisäisellä yhteistyöllä kuin myös yhdessä organisaation ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 17
Kaupunginkirjasto - maakuntakirjasto Tulosalue on jatkanut henkilöstövoimavarojensa koordinointia kuntaliitoksen tuomien organisaatio- ja palvelutarvemuutosten pohjalta. Tulosalueen palvelujen koordinointiin ja suunnitteluun ovat vuoden 2009 kuntaliitoksen lisäksi vaikuttaneet myös kaupungin kulttuuripoliittisen strategian tavoitteet. Kulttuuripoliittisen strategian toimeenpanon rinnalla on tulosalueen toiminnan ohjaamisen työkaluksi valmistettu tulosaluekohtainen, vuoden 2013 loppuun yltävä kehittämisstrategia. Em. strategiatöiden lisäksi tulosalue on osallistunut sivistyshallinnon sisäisen yhteistyön pohdintaan toimialan yhteisessä sivistysstrategiaprosessissa. Kirjaston eri toimipisteissä on järjestetty näyttelyitä, tapahtumia ja kirjailijavierailuja yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Maakunnan kirjastoille on järjestetty maakuntakirjastokokous. Kirjaston strategia valmistui kesäkuussa. Asiakassegmentointihanke käynnistyi asiakaskyselyllä. Anders-verkkokirjaston kehittäminen jatkuu. Lainaus- ja kävijämäärät ovat laskussa verrattaessa vuoden 2009 lukuihin. Museotoimi Museon näyttelypoliittinen ohjelma on valmistumassa. Ohjelman tavoitteena on linjata museon näyttelyiden tavoitteita ja periaatteita vuosiksi eteenpäin. Myös pedagogista toimintaohjelmaa, ITE-museon toimintapolitiikkaa ja arkiston toimintaohjelmaa työstetään. Näyttelytoiminta toteutuu kulttuuri- ja nuorisotoimen lautakunnan hyväksymän näyttelykalenterin mukaisesti. Henkilöstön osaamista on vahvistettu ja vahvistetaan jatkossakin koulutuksin. Organisaation osaamisen jakamisessa on otettu käyttöön hämähäkinseittitoimintamalli. ETT eli Erikoistietotoimisto on vakiinnuttanut toimintansa asiakkaiden osallistamisessa tuottajakumppaneina ja amatööriasiantuntijoina. Hanketoimintaa on edistetty eri alojen kumppanien kanssa mm. Keski- Pohjanmaan liiton rahoitusohjelmatyötä varten. Museo on panostanut museopedagogiaan mm. järjestämällä monipuolisia ja toiminnallisia tapahtumia näyttelyiden yhteydessä ja tekemällä tiivistä yhteistyötä etenkin koulujen kanssa. Maakuntamuseo hoitaa kulttuuriympäristön viranomaistehtävää antamalla lausuntoja rakennuskulttuurin osalta Museoviraston kanssa tehdyn sopimuksen mukaan. Museoasetuksen mukainen neuvottelu Museoviraston kanssa on käyty. Maakunnan museoiden yhteistyön vahvistaminen jatkuu. Museo edistää ITE-valtakunnallisen erikoismuseon statuksen saamista. Public-private-partnership toiminta MSL-museo jatkuu monipuolisena tuottaen mm. näyttely-yhteistyötä, lisäresursointia ja ITE-museon toiminnan kehittämiseen tähtääviä suunnitelmia. Suomen Kansansoitinmuseon perusnäyttely on uusittu Kaustisen kansantaiteenkeskuksessa yhteistyössä Kansanmusiikki-Instituutin kanssa. Nuorisopalvelut Nuorisopalvelut tulosalueen talous on toteutumassa kehyksen mukaisesti. Nuorisoyhdistyksille tarkoitettuja avustuksia on haettu ja myönnetty aikaisempia vuosia enemmän, kuitenkin määrärahojen puitteissa. Nuorten toimintakeskus Hansan peruskorjaus on loppusuoralla. Päätökseen hanke tulee lokakuun aikana. Koulujen kanssa tehtävää yhteistyötä on jatkettu koulukummitoiminnan 18
Talouden toteutuminen ja kouluyhteistyön mallinnuksen myötä. Mallinnus yhteistyöstä valmistuu vuoden loppuun mennessä. Nuorisopalvelut tulosalueen valtuustokautta koskeva strategiatyö hyväksyttiin lautakunnassa kesäkuussa. Kehittämisstrategian teko etenee ja valmistuu viimeistään joulukuussa 2010. Kansainvälistä yhteistyötä on toteutettu Opetusministeriön tukeman Euromance leirin ja Cimon tukeman Forest camp leirin myötä. Talousarvion toteutuma 1.1. 31.8.2010 on koko lautakunnan osalta oikealla tasolla. Toimintatuottojen toteutuma on jo 113,3 %, mikä johtuu lähinnä myönteisistä rahoituspäätöksistä. Toimintakulujen toteutuma on elokuun loppuun mennessä 68,2 %. Toimintakatteen toteutuma on 66,2 %. Määrärahat ovat ajanjaksoon nähden oikealla tasolla. 19
LIIKUNTALAUTAKUNTA 1.1.-31.8.2010 tot % ta 1.1.-31.8.2009 TP 2009 tot % tp Tehtäväalue TA 2010 LIIKUNTALAUTAKUNTA Liikuntapalvelut Toimintatuotot 1 045 050 656 031 62,8 % 618 622 1 120 332 55,2 % Toimintakulut -4 460 688-2 832 037 63,5 % -2 883 436-4 425 510 65,2 % TOIMINTAKATE -3 415 638-2 176 006 63,7 % -2 264 814-3 305 178 68,5 % Liikuntalautakunta on nettositova yksikkö Toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen Liikuntapalvelut Liikuntalautakunnan toiminta on toteutunut asetettujen toiminnallisten tavoitteiden mukaisesti. Hollihaan liikuntahalli otettiin käyttöön vuoden 2010 alussa. Vuoroja haettiin kolminkertainen määrä jaettaviin vuoroihin nähden. Viikonloput ovat olleet 90 % käytössä. Kälviän vapaa-aikatalo ei ole menettänyt asiakkaita uuden hallin valmistuttua. Kälviäläiset ovat täyttäneet vapaaksi jääneet vuorot. Hollihaan lähiliikuntapaikka valmistui syyskuussa. Siihen saatiin valtionavustusta 66 000. Talouden toteutuminen Lohtajan monitoimitalon suunnittelu on valmis ja rakentaminen käynnistyy lokakuussa. Valtionavustusta kohteeseen tuli 650 000. Kokkolan urheilutalon hankesuunnitelma valmistuu syksyn aikana. Jalkapalloseurat ovat tehneet hankesuunnitelman Santahaan tekonurmikentästä ja hanketta varten kaupunki on hakenut UEFA:n HatTrick avustusta. Uintikeskus VesiVeijarin kävijämäärä oli 31.8. 142182. Vuositavoite toteutunee. Henkilöstö on osallistunut täydennys- ja turvallisuuskoulutukseen. Liikunnanohjaajien työnkuvat ovat tarkentuneet. Se on mahdollistanut Ullavan ja Kälviän liikuntatarjonnan lisäämisen ja vakiinnuttamisen. Henkilöstön koulutussuunnitelma on päätetty laatia. Liikuntapoliittinen ohjelma on päivitetty koskien meneillään olevaa valtuustokautta. Asiakaskyselyt toteutuvat suunnitellusti. Pyöräilyreittien esite-/karttamateriaalin tuottaminen ei toteudu v.2010. Liikuntapalvelut yhdessä keskushallinnon, sosiaali- ja terveystoimen sekä Keski-Pohjanmaan Liikunnan kanssa on hakenut Ikäinstituutin Voimaa vanhuuteen kehittämisohjelmaan. Liikuntaneuvonta on jalkautunut kesällä kaupunkilaisten pariin (mm. kirjasto, marketit, apteekit, työpaikat). Liikuntapalveluiden vakituiset liikuntaryhmät (sali- ja vesijumpat sekä erityisryhmien tunnit) ovat hyvin suosittuja. Painetta uusien ryhmien perustamiseen on. Erityisliikuntakortteja on myyty tarkastelujakson aikana hieman vähemmän, mutta uintikäyntejä on ollut 650 enemmän. Miesten ja lasten osuus on vähentynyt, naisten lisääntynyt huomattavasti. Lasten ja nuorten liikunnan kehittämishankkeen Kokkolan Konstit ensimmäinen hankekausi päättyi kesäkuussa ja toiselle vuodelle saimme jatkorahoitusta vain 5 000. Hankkeeseen kuuluvat varhaisnuorille suunnattu XON -liikunta ja perheille suunnattu XON -perheliikunta on levittäytynyt koko kaupungin alueelle ja uusia toimijoita on saatu mukaan. Liikuntalautakunnan toimintatuottojen toteutuma on elokuun loppuun mennessä 62,8 %. Toimintakulujen toteutuma on 63,5 %. Liikuntalautakunnan avustusten toteutuma on 16,3 %. Toimintakate 63,7 % on ajankohtaan nähden oikealla tasolla, kun otetaan huomioon, että avustukset maksetaan seuroille tammikuussa 2011. 20