1 RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, joka koskee 14. päivänä tammikuuta 2015 päivättyä asemakaavakarttaa 1067. Alueen määrittely IMATRA Kylä 404, Immalanjärvi Ranta-asemakaava Korttelin 40 osa. Ranta-asemakaavan muutos: Kortteli 40, pysäköinti-, maa- ja metsätalousaluetta sekä yhteiskäyttöisen tien aluetta. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu: Vesi-, maa- ja metsätalousaluetta sekä yhteiskäyttöisen tien aluetta. Alueen sijainti Kaavamuutosalue sijaitsee Jäppilänniemessä, Immalanjärven rannalla, Sammallahdentien varrella. Kaava-alueeseen kuuluu Munaniemi niminen tila RNo 9:36, tiealuetta ja maa- ja metsätalousaluetta. Kaavan vireilletulo: 16.3.2014 (kuulutus vireilletulosta kaavoituskatsauksessa) Kaavan laatija: Tiia Sillgren, puh. 020 617 4420 sähköposti: tiia.sillgren@imatra.fi osoite: Virastokatu 2, 55100 Imatra
2 1. TIIVISTELMÄ Ranta-asemakaavan muutoksella on sallittu pysyvän asumisen tontilla. Ranta-asemakaavan muutos on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 0,55 ha. Alue on yksityisten maanomistuksessa ja vesialueet ovat Immalanjärven yhteisen vesialueen osakaskunnan omistuksessa. 2. SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT 2.1. Aloite Ranta-asemakaavan muutos on käynnistetty tilan omistajan aloitteesta (2/2014), jossa esitetään pysyvän asumisen salliminen tilalla. 2.2. Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Jäppilänniemessä Immalanjärven rannalla, Munaniemessä. Niemenkärjessä on sijainnut Imatran Rakennusmestarit ja - insinöörit yhdistyksen saunatila. Tilaa ympäröi metsä ja lähin loma-asunto on noin 30 metrin päässä tilan itäpuolen rajasta. Yhdistystoiminnan ajalta Sammallahdentien päähän on varattu tilan käyttöön pysäköintialue. Kuva 1. Aluerajaus ilmaviistokuvalla (Lentokuva Vallas/Panu Nikkola, 2014). Kaava-alueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla.
3 Lähimmät kaupalliset palvelut sijaitsevat Vuoksenniskalla, jonka päivittäistavarakaupan tarjontaa täydentää erikoiskaupan ja palveluiden tarjonta. Matkaa suunnittelualueelta Vuoksenniskan keskustaan on noin 14 km. Terveys- ja sosiaalipalvelut sijaitsevat noin 16 kilometrin etäisyydellä Vuoksenniskalla Honkaharjun alueella, jossa sijaitsee myös Vuoksenniskan vuoropäiväkoti. Lähin koulu on noin 14,5 kilometrin päässä sijaitseva Vuoksenniskan koulu, jossa annetaan opetusta luokille 1-9. Julkinen liikenne on Jäppilänniementiellä kulkevan kutsutaksin varassa. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 0,55 ha. Alue on yksityisten maanomistuksessa ja vesialueet ovat Immalanjärven yhteisen vesialueen osakaskunnan omistuksessa. 2.2.1. Rakennettu ympäristö Tilan eteläosassa on sijainnut Imatran Rakennusmestarit ja -insinöörit yhdistyksen virkistyskäytössä ollut rakennus. Rakennus oli sijoitettu rinteeseen niin, että rakennuksen katto oli lähes maanpinnan tasossa ja rakennus oli katettu viherkatolla. Rakennuksessa oli sauna ja puku/oleskelutila. Rakennusta oli tarkoitus laajentaa toisella kerroksella, mutta muutostöiden alkuvaiheessa huomattiin rakennuksen betonirakenteissa näkyviä vaurioita. Raudoituksen puutteen vuoksi osa rakenteista romahti, jonka vuoksi koko rakennus päätettiin purkaa. Puretun rakennuksen tilalle on suunniteltu pysyvään asumiseen tarkoitettu uudisrakennus. Sammallahdentie on sorapintainen kapea yhteiskäyttöinen tieyhteys rannan loma-asunnoille. Kaavamuutosalue ei kuulu Imatran kaupungin kunnallistekniikan verkostoon. 2.2.2. Luonnonympäristö Alueen puusto on karua mäntymetsää ja ranta on kivikkoinen. Rinne laskee suhteellisen jyrkästi kohti Immalanjärveä. Tilan yläosan ja rannan välillä on korkeuseroa noin 4 metriä. Tila on tasaisin yläosaltaan ja puustoltaan avoimempaa. Immalanjärven keskivedenpinta on korkeudella +69,75 (N43). Rantaviivan pituus on noin 190 metriä, josta 160 metriä on Munaniemen tilan rantaviivaa. Jäppilänniemen alueelle on laadittu vuonna 2007 luontoselvitys rantaasemakaavan 977 laadinnan yhteydessä. Selvityksen tarkoituksena oli selvittää luontodirektiivin erityisen tärkeiden luontotyyppien esiintyminen. Kaavan muutosalueella ei ole selvityksen mukaan erityisiä luontoarvoja.
4 Kuva 2. Näkymä Munaniemestä Immalanjärvelle (TS 19.1.2015). 2.2.3. Maaperä Alueen maaperä on kalliomaata (GTK Maankamara kartta-palvelu, 9.1.2015). Kalliopaljastumat ovat yleensä mäkien lakiosissa tai rinteillä, missä vesi on huuhdellut pois maapeitteen. Kalliomailla maapeitteen paksuus ylittää harvoin kahta metriä ja maapeitteen laatu vaihtelee suuresti. Maalajit ovat enimmäkseen karkeita kitkamaalajeja tai moreenia. 2.3. Voimassa oleva kaavatilanne 2.3.1. Maakuntakaava Alueella on voimassa Etelä-Karjalan maakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 21.12.2011. Maakuntakaavassa todetaan, että rantaalueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvakorkeudet. Immalanjärvi on kehitettävä vesialue (W-1). Merkinnällä osoitetaan vesien moninaiskäytön kannalta merkittävät vesistöalueet ja pintavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka ovat tai voivat olla yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä.
5 Kuva 3. Ote maakuntakaavasta. Kaavamuutosalueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella soikiolla. 2.3.2. Yleiskaava Imatran yleiskaava Kestävä Imatra 2020 on hyväksytty kaupungin valtuustossa 19.4.2004. Yleiskaavassa kaava-alue on merkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Alueelle rakentaminen edellyttää asemakaavaa tai oikeusvaikutteista erityisen määräyksen omaavaa osayleiskaavaa. Yleiskaavassa rantatontit, joille on mahdollista rakentaa joko loma-asunto ja/tai asuintalo on merkitty RAmerkinnällä. Pieni osa alueesta on maa- ja metsätalousaluetta (M-1). Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia talous- ja tuotantorakennuksia. Jäppilänniemi on aluetta, jonka maankäyttöä ja kaavamääräyksiä tarkistetaan rantaasemakaavan tarkistamisen yhteydessä (rak). Immalanjärvi on vesialuetta (W). Ranta-asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen. Kuva 4. Ote yleiskaavasta. Kaavamuutosalueen likimääräinen sijainti on osoitettu punaisella renkaalla.
6 2.3.3. Asemakaava Alueella on voimassa ranta-asemakaava 977, jonka on hyväksynyt kaupunginvaltuusto 13.10.2008. Munaniemen tila on loma-asuntojen korttelialue yhteisöjen käyttöön (RA-6). Alueelle voidaan rakentaa loma-asuntoja ja niitä palvelevia sauna- ja talousrakennuksia. Rakennusten tulee olla yksikerroksia lukuun ottamatta päärakennusta, jonka maantasokerroksen ala- tai yläpuolelle saa rakentaa kerroksen, jonka alasta enintään puolet saa olla kerrosalaan laskettavia tiloja. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta. Maalaamatonta peltiä ei saa käyttää vesikaton katteena. Rakennuksen värityksen tulee olla maisemaan sopiva. Rakennusoikeus tontilla on 200 k-m2. Tilaa ympäröi maa- ja metsätalousalue (M-1). Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia talous- ja tuotantorakennuksia, ei kuitenkaan maatilamatkailuun tarkoitettuja rakennuksia. Rakennuksen etäisyyden naapurin hallitsemasta tai yksityisen tien alueesta on oltava vähintään 12 m. Talous- ja tuotantorakennusten etäisyyden rantaviivasta tulee olla vähintään 100 m. Kaikki alueelle rakennettavat rakennukset on sovitettava olemassa oleviin rakennuksiin, maastoon ja kasvillisuuteen. Sammallahdentie on yhteiskäyttöinen tie ja merkintä yk osoittaa tien likimääräisen sijainnin. Tie päättyy yleiseen pysäköintialueeseen (LP). Yleismääräyksissä todetaan, että rakennusten lattiatason korkeusaseman tulee olla +71.30 korkeusjärjestelmässä N43. Lisäksi yleismääräyksissä on annettu jätevesi- ja autopaikkamääräyksiä. 2.4. Maankäyttöä koskeva muu suunnittelu ja päätökset - Metsätalouden vaikutus Immalanjärven vedenlaatuun, maisemaan, alueen virkistyskäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen, osa II (Yrjö Haverinen, 2014) - Laitilanlahden, Jäppilänniemen ja Varpaanlahden luontoselvitys vuonna 2007 - Vesijätön lunastustoimitukset, rekisteröintipäivät 8.1.1985 ja 2.2.2006 2.5. Poikkeamispäätökset Kaakkois-Suomen ELY-keskus on myöntänyt poikkeamisen (811/2012) lomarakennuksen muuttamiseksi asuinrakennukseksi ja rakennuksen laajentamiselle. Samalla tilalle on haettu vuonna 2013 uutta poikkeamislupaa (815/2013) omakotitalon ja piharakennuksen rakentamiseksi, koska loma-asunnon muutostöissä asuintaloksi huomattiin rakennuksen olevan korjauskelvottomassa kunnossa ja rakennus oli purettava. Poikkeamishanke on peruttu hakijan toimesta ja hakija on tehnyt kaavoitusaloitteen käyttötarkoituksen muuttamiseksi. 2.6. Rakennusjärjestys Imatran rakennusjärjestys on hyväksytty kaupungin valtuustossa 29.10.2001 ja tullut voimaan 1.11.2001. (Muutos, KV 18.10.2004, 84).
7 2.7. Pohjakartta Pohjakartan tulee täyttää MRL 54a vaatimukset. Pohjakartan laadusta vastaa Imatran kaupunki. 3. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1. Asemakaavan suunnittelun tarve ja käynnistäminen Asemakaavan muutos on käynnistetty yksityisen maanomistajan aloitteesta. Asemakaavan muutoksella sallitaan pysyvä asuminen Immalanjärven rannalla. 3.2. Osallistuminen, vuorovaikutus ja viranomaisyhteistyö (MRL 6, 62 ja 63, MRA 30 ) 3.2.1. Osalliset Kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajat Sähkö- ja puhelinyhtiöt Kaakkois-Suomen ELY-keskus Immalanjärven vesialueen osakaskunta 3.2.2. Yhteistyö sidosryhmien kanssa Asemakaavan muutosluonnoksesta pyydettiin palautetta teknisen toimialan sidosryhmiltä sekä sähkö- ja puhelinyhtiöiltä. Palautetta pyydettiin 13.2.2015 mennessä. Sähkö- ja puhelinyhtiöillä ei ole alueella kaapeleita, joten heillä ei ole huomautettavaa kaavaluonnokseen. 3.2.3. Yhteistyö viranomaisten kanssa Valmisteluvaiheessa ranta-asemakaavan ja ranta-asemakaavan muutoksesta käytiin MRL 77 mukainen viranomaisneuvottelu 23.1.2015, jossa olivat läsnä Imatran kaupungin ja Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen edustajia. Viranomaisneuvottelussa keskusteltiin alustavan kaavaluonnoksen sisällöstä. Koska rakennuspaikka sijaitsee niemessä, tulee rantapuuston säilyttämistä edistää kaavamääräyksellä. Kaavamuutos koskee vain yhtä rakennuspaikkaa, joten muutoksella ei ole valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita. Seudullisista tavoitteista tulee huomioida kehitettävä vesialue, joksi Immalanjärvi on osoitettu Etelä-Karjalana maakuntakaavassa. 3.2.4. Kaavan vireilletulo ja laatimisvaiheen kuuleminen Kaavan vireilletulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksen yhteydessä kuulutuksella kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä Imatralaisessa, kaupungin ilmoi-
8 tustaululla ja internetsivuilla 16.3.2014. Kaavaluonnoksen esittelytilaisuudesta kuulutetaan Uutisvuoksessa 8.3.2015. Lisäksi on lähetetty kutsukirjeet esittelytilaisuuteen kaava-alueen sekä naapurikiinteistöjen omistajille ja haltijoille. Kaavahankkeen vireilletuloon ja luonnosvaiheen kuulemiseen liittyvä esittelyja tiedotustilaisuus järjestettiin Imatran kaupungintalolla 18.3.2015. Osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavaluonnoksesta sekä arvioida kaavan vaikutuksia. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli jakelussa. Palautetta pyydettiin 20.3.2015 mennessä. Kaavan esittely- ja tiedotustilaisuudessa kaavaluonnokseen kävi tutustumassa yksi kuntalainen. Hänellä ei ollut huomauttamista kaavaluonnokseen. Sammallahdentien tiehoitokunnan puheenjohtajan palautteessa (2.4.2015) todetaan, että Sammallahdentien kunnossapidosta ja talviaurauksesta vastaa Sammallahdentien tiehoitokunta. Tie on ajoittain huonokuntoinen ja liikennöintiä on rajoitettu ajoittain kelirikko- ja painorajoitusmerkein. Tieyhteys ei ole näin ollen ole vakituisen asumisen tarpeiden mukainen. Tiehoitokunta ehdottaa, että tieyhteyden rakentamiskustannukset tulee sälyttää tilan 9:36 Munaniemi hoidettavaksi ja kaupungin tulisi jyvittää tienhoitokustannukset uudelleen. Asemakaavamääräyksessä todetaan, että pysyvän asumisen sallimiseksi tontilla, tulee rakennuspaikalle järjestää vakituisen asumisen tarpeiden mukainen tieyhteys. Tieyhteyden riittävyys arvioidaan rakennuslupavaiheessa. Munaniemen tilan pääkäyttötarkoitus on loma-asuntojen ja erillispientalojen korttelialue (RA/AO-1), joten tontille on mahdollista toteuttaa joko loma-asunto tai vakituinen asunto. Tieyhteyden hoito- ja rakennuskustannusten jaosta tulee tiehoitokunnan sopia keskenään tai vaihtoehtoisesti Maanmittauslaitoksen yksityistietoimituksella. Kaavoituksella ei oteta kantaa kustannusjakoon eikä kustannusjaon tekeminen tiehoitokunnalle kuulu kaupungin tehtäviin. Voimassa olevan ranta-asemakaavan mukaan Sammallahdentien varren loma-asuntokiinteistöistä viidelle on sallittu pysyvä asuminen. Kolme lomaasuntojen ja erillispientalojen korttelialueista (RA/AO-1) sijaitsevat ennen Munaniemen tilaa ja kaksi Sammallahdentien loppupäässä. Munaniemen tila on näin ollen kuudes kiinteistö, jolle sallitaan pysyvä asuminen, sillä tila on kooltaan riittävän suuri rakennuspaikaksi. 3.2.5. Lausunnot Kaavaluonnoksesta on pyydetty 20.3.2015 mennessä lausunnot Kaakkois- Suomen ELY-keskukselta, rakennusvalvontajaostolta ja Imatran seudun lautakunnalta. Kaakkois-Suomen ELY-keskus toteaa lausunnossaan (6.3.2015), että Viranomaisneuvottelussa nähtävillä ollut suunnitteluaineisto sekä nyt lausunnolla oleva kaavaluonnos pohjaa Imatran kaupunginvaltuuston 19.4.2004 hyväksymään Imatran yleiskaavaan sekä 13.10.2008 hyväksyttyyn Immalanjärven
9 ranta-asemakaavan määräyksiin. Neuvottelussa ELYn edustajan esittämä palaute mm. rantapuuston säilyttämisestä on luonnoksessa otettu huomioon. Näin ollen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Yhdyskunnat ja luonnonvarat - yksikkö (YLU) toteaa, ettei sillä ole kaavaluonnoksesta huomautettavaa tai muutoin erityistä kommentoitavaa. Rakennusvalvontajaosto puoltaa kaavaluonnosta huomautuksitta (10.3.2015 13). Imatran seudun ympäristölautakunnalla ei ole huomautettavaa rantaasemakaavasta ja ranta-asemakaavan muutosluonnoksesta (17.3.2015 22). Kaavan muutosehdotuksesta pyydetään lausunto tarvittaessa Kaakkois- Suomen ELY-keskukselta. 3.2.6. Nähtävilläolo (MRL 65, 27, 32 ) Kaavaehdotus on nähtävillä Asiakaspalvelu Imatrassa (kaupungintalo 1.krs) vähintään 14 päivää; kuulutus kaupungin virallisessa kuulutuslehdessä Uutisvuoksessa, kaupungin ilmoitustaululla ja internetsivuilla sekä kirjeitse tiedoksi ulkopaikkakuntalaisille kaava-alueen ja naapurikiinteistöjen maanomistajille. Mahdollinen muistutus kaavaehdotusta vastaan on tehtävä kirjallisena ja jätettävä yhteystietoineen tekniselle lautakunnalle osoitettuna kaupunginkanslian kirjaamoon, osoite Virastokatu 2, 55100 Imatra tai kirjaamo@imatra.fi 3.2.7. Hyväksyminen (MRL 52 ) Koska kaavamuutos on vaikutuksiltaan vähäinen, asemakaavan muutoksen hyväksyy hallintosääntöön (44, 2 mom.) perustuen tekninen lautakunta. Tieto hyväksymisestä lähetetään niille, jotka ovat kirjallisesti sitä pyytäneet (MRL 67 ). Kaavan hyväksymispäätöksestä on mahdollisuus valittaa Itä-Suomen hallinto-oikeudelle osoitteella: Itä-Suomen hallinto-oikeus PL 1744 70101 Kuopio 3.3. Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa pysyvä asuminen alueella.
10 4. ASEMAKAAVAN KUVAUS 4.1. Kaavan perustelut ja rakenne Kaavaratkaisun periaatteet perustuvat vuonna 2008 hyväksyttyyn rantaasemakaavaan. Munaniemen tila on merkitty loma-asuntojen ja erillispientalojen korttelialueeksi (RA/AO-1). Rakennuspaikalle saa rakentaa vakituisen asunnon tai rakennuspaikalla olevan loma-asunnon saa muuttaa vakituiseksi asunnoksi kun jätevedet on käsitelty voimassa olevien säädösten mukaisesti, rakennuspaikalla on saatavissa juomakelpoista vettä, rakennuspaikalle on ympäri vuoden käytössä oleva tieyhteys ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokselle on myönnetty rakennuslupa. Munaniemen tilalle on sallittu pysyvä asuminen, sillä rakennuspaikan koko on yli 3000 m 2, mikä on ollut yksi pysyvän rakentamisen ehdoista rantapaikoilla. Rakennuspaikan rakennusoikeus on määritelty siten, että rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2, mikäli loma-asunto tai asunto rakennetaan yhteen kerrokseen ja enintään 250 k-m 2, mikäli päärakennus rakennetaan osittain kahteen kerrokseen. Rakennuspaikalle saa olla enintään neljä kerrosalaan laskettavaa rakennusta. Päärakennus lisäksi rakennusalalle saa rakentaa 25 k-m 2 kokoisen erillisen rantasaunan sekä aitan tai vierasmajan, jonka kerrosala saa olla enintään 50 k-m 2. Rakennusten tulee olla yksikerroksisia lukuun ottamatta päärakennusta, jonka maantasokerroksen ala- tai yläpuolelle saa rakentaa kerroksen, jonka alasta enintään puolet saa olla kerrosalaan laskettavia tiloja. Porrastaminen mahdollistaa maastonmuotojen huomioimisen rakennuksen sijoittelussa rakennuspaikalle. Rakennusten lattiatason korkeusasema tulee olla +71,30 korkeusjärjestelmässä N43 tulvariskin välttämiseksi. Rakennusala on rajattu niin, että korkeusasema on huomioitu. Rakennusten julkisivumateriaalina tulee käyttää puuta ja rakennuksen värityksen tulee olla maisemaan sopiva, jotta rakennus sulautuu Immalanjärven rantarakentamiseen sekä järvimaisemaan. Immalanjärven puoleinen raja on vesijätön lunastuksen ja maanomistusrajojen mukainen kortteli- ja maa- ja metsätalousalueella, jonka seurauksena kaavaalueelle muodostuu vesialuetta noin 14 m 2. Voimassa olevassa rantaasemakaavassa 977 rantaviiva oli laskettu Etelä-Savon liiton laatimiin ohjeisiin perustuen muunneltuna rantaviivana. Yhteiskäyttöisen tien merkintä (yk) noudattelee olemassa olevaa Sammallahdentietä. Tien päässä ollut yleinen pysäköintialue on poistettu, sillä pysäköintialue oli tarkoitettu yhteisön käytössä olleen korttelialueen pysäköintialueeksi. Korttelin luonne muuttuu yksityiseksi alueeksi, jolloin yleiselle pysäköintialueelle ei ole tarvetta. Sammallahdentien päässä sijaitsee kääntöpaikka ja tieltä on suora yhteys rakennuspaikalle. Korttelialuetta ympäröi maa- ja metsätalousalue (M-1). Aluerajauksiin on tehty pieniä muutoksia, jotka johtuvat vesijätönlunastuksesta sekä pysäköinti- ja tierasitteiden huomioimisesta. Maa- ja metsätalousalueelle saa rakentaa toimintaa palvelevia talous- ja tuotantorakennuksia, mutta ei kuitenkaan maatilamat-
11 kailuun tarkoitettuja tiloja. Rakennusten on sijaittava vähintään 12 metriä naapurin hallitsemasta tai yksityisen tien alueesta ja rantaviivasta tulee olla vähintään 100 metriä. Alueelle rakennettava rakennus on sovitettava olemassa oleviin rakennuksiin ja maastoon, jotta tuotanto- ja talousrakennukset sulautuvat ympäristöönsä. Maa- ja metsätalousalueen sekä korttelin 41 (tila 404-9-51) välistä korttelirajaa on korjattu vastaamaan maanomistusrajoja. Voimassa olevassa rantaasemakaavassa korttelien rajojen on ollut tarkoitus olla maanomistusrajojen mukaiset. Kaavan laadinnan jälkeen alueella on tehty vesijätönlunastukseen liittyviä mittauksia, jonka vuoksi kaavarajassa ja maanomistusrajassa on leveimmillään 0,5 metrin ero. Kaavarajan siirto maanomistusrajan mukaiseksi on tekninen korjaus, jolla ei ole vaikutusta kortteliin 41 eikä sen vuoksi kyseistä korttelia ole otettu mukaan kaavamuutosalueeseen. Kaava-alueen pinta-ala on 0,55 ha, josta korttelialuetta on 0,37 ha. Alueen rakennusoikeus on 200-250 k-m 2 riippuen päärakennuksen rakentamistavasta. Rakennusoikeuteen ei tule muutosta verrattuna voimassa olevaan rantaasemakaavaan, mikäli päärakennus rakennetaan yhteen kerrokseen. Mikäli päärakennus rakennetaan kahteen kerrokseen ja kaikki kaavamuutoksen sallima rakennusoikeus hyödynnetään, kasvaa kaava-alueen rakennusoikeus 50 k-m 2. Rakennusoikeuden kasvu johtuu käyttötarkoituksen muutoksesta. 4.2. Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä ei ole tehty erillisiä vaikutusselvityksiä. Hankkeen vaikutuksia on arvioitu kaavasuunnittelun eri vaiheissa. Kaavamuutoksella on vähäinen vaikutus kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan. Munaniemen rakennuspaikka muuttuu kaavan toteutumisen jälkeen luonteeltaan rakennetummaksi verrattuna aikaisempaan tilanteeseen, jolloin yhteiskäytössä ollut rakennus oli turvekattoinen ja rinteeseen upotettu. Munaniemessä ollut loma-asunto korvataan uudella rakennuksella. Hyvällä suunnittelulla, sovittamalla rakennuksen maastonmuotojen mukaan ja säästämällä rantapuusto voidaan vähentää järvimaisemaan tapahtuvan muutoksen vaikutusta. Pysyvän asumisen sallimisella rakennuspaikalle ei ole vaikutusta Jäppilänniementien liikennöintimääriin, mutta se vaikuttaa hiukan Sammallahdentien päivittäiseen liikennöintiin. Sammallahdentien vaatinee kunnostusta, jos Munaniemeen toteutetaan vakituinen asuinpaikka. Immalanjärvi toimii Imatran Veden osittaisena juomaveden raakavesilähteenä, jonka vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota jätevesien määräysten mukaiseen toimintaan. Noudattamalla jätevesiä koskevia määräyksiä pysyvällä asumisella ei ole vaikutusta Immalanjärven vedenlaatuun.
12 5. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Alueen toteuttaminen on mahdollista kaavan tulessa voimaan. Imatra 25.2.2015 Tarkistettu 17.3.2015 21.5.2015 Laatinut Hyväksynyt Tiia Sillgren kaavoitusinsinööri Vuokko Jääskeläinen kaavoituspäällikkö LIITTEET 1. Seurantalomake 2. Poistuva kaava
13 Liite 1.
14
15
16
17