KUNTOTARKASTUS ASUNTOKAUPAN YHTEYDESSÄ ÖSTERMALMINTIE 47 A 02550 EVITSKOG 6.8.2014 31.8.2015
2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1986 valmistunut 1 kerroksinen omakotitalo. Rakennus sijaitsee osin rinteisellä tontilla. Alun perin kuntotarkastus suoritettiin 6.8.2014. Kuntotarkastuksen päivitystarkastus tehtiin 31.8.2015. Päivitystarkastuksessa ilmenneet uudet asiat ja uusintamittaukset on kirjoitettu raporttiin punaisella värillä. Kohteen perustukset ovat betonirakenteisia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta. Maanvaraisen betonilaatan päälle on paikoin asennettu villalla eristetty puukorokelattia. Ulkoseinät ovat puurakenteiset, eristeenä on villa. Julkisivuverhouksena on tiiliverhous. Vesikatteena on profiilipeltikate. Lämmitysjärjestelmänä on sähkölämmitys sekä tulisijat. Lämmönjakotapana ovat patterit, lattialämmitys sekä kattolämmitys. Ilmanvaihto on saatujen havaintojen perusteella koneellinen poisto. Rakennusta on huollettu ja peruskorjattu lähivuosina mm. ulkopuolisen kosteudenhallinnan sekä kosteiden ja märkätilojen osalta. Tilat on myös pintaremontoitu. Kohteessa havaittiin huolto- ja korjaustarvetta mm. vesikaton ja asuintilojen korvausilmansaannin osalta. Merkittävimmät lisätutkimustarpeet liittyvät sokkelin ja lattialaatan välissä mahdollisesti käytettyyn villaeristykseen sekä ns. työhuoneen ulkoseinän läheisyydessä kastuneeseen lattia-alueeseen. Makuuhuoneen ulkoseinän alaosaan tehtiin rasiapora-avaus. Havaintojen perusteella sokkelin ja lattialaatan välistä rakoa olisi eritetty villalla. Lattian ja seinän rajassa oli avauksen kohdalla havaittavissa lievästi ummehtunutta/maaperäistä hajua. Sokkelin ja lattian betonilaatan rajan lisätutkimusta suositellaan suuremman rakenneavauksen avulla (kuntotutkimus). Saatujen havaintojen perusteella asuintilojen alapohjarakenteena on paikoin maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on mineraalivillaeristetty puulattia. Rakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi, koska mm. villa ja puu ovat kosteusvaurioherkkää materiaalia. Makuuhuoneen lattiaan tehdystä rasiapora-avauksesta ei havaittu merkkejä vaurioista tai kohonnutta kosteutta. Betonilaatan päällä olevan villaeristekerroksen paksuus oli myös ohut, mikä viittaisi betonilaatan alla olevaan kapillaarisen maakosteuden nousua ehkäisevään styroksieristykseen. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä kaikilta alkuperäisiltä osiltaan vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.
3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Lattian betonilaatan ja sokkelin välinen mahdollinen villaeristys Riskirakenne Korjaus/ huolto Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta x x 7 Puukorokelattia x x 7 Lattialaminaattien saumojen kohdalla havaittiin uusintatarkastuksessa enemmän kohoumia edelliseen tarkastukseen verrattuna x x 7 Työhuoneen kastunut/märkä alue lattialla x x 7 Autotalliin kohdistuva maakosteus (x) 7 Tiiliverhouksen alimmaisessa rivissä ei ole tuuletusrakoja Vesikatteen katenaulat ovat paikoin nousseet ylös kiinnityksestään. Rakennuksen lähellä on puita, jotka rasittavat vesikatetta x 9 x 12 Yläpohjassa kulkevat alumiiniputket x 13 Aluskatetta ei ole asennettu. Olohuoneen ja keittiön sisäkatoissa havaittiin päälle maalattuja vanhoja vuotojälkiä x x x x 13 Asuintilojen korvausilmansaanti x 17 Autotallissa sijaitsevan painevesisäiliön varoventtiilin havaittiin vuotavan x 18
4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Länsi-Uudenmaan ulosottovirasto Osoite Tarkastuspäivät Raportointipäivät 5.8.2014 ja 31.8.2015 8. ja 11.8.2014 sekä 1.9.2015 Tarkastaja Esa Hinkkanen, pätevöitynyt asuntokaupan kuntotarkastaja (AKK) ja Ari Kiverä, Ilmoitettu pintaala n. 148 htm² llmoitettu rakennusvuosi 1986 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Kohteen omistaja/asukas osallistui ensimmäiseen kuntotarkastukseen Tarkastushetken sää (1.9.2015) Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset RH % C g/m³ Sääolosuhde Ulkoilma 65 +19 10,6 Poutainen Huoneilma 77 +15 9,9 Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 -mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä. Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann LG2 -mittalaitteella varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla. Käyttöveden lämpötila mitattiin elintarvikelämpömittarilla. --- Asuinrakennus. Kohteen rakennuspiirustuksia ei ollut tarkastushetkellä saatavilla.
5 4. Rakennetyypit ja LVI-tekniikka yleisluontoisesti (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Välipohja Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Käyttövesiputket Viemäriputket Ilmanvaihtojärjestelmä Kunnallistekniikka 1 + autotalli-/kellaritilat (Paikalla rakennettu/elementtitalo) Anturaperustus, betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta. Maanvaraisen betonilaatan päälle on paikoin asennettu villalla eristetty puukorokelattia Puurunko, mineraalivilla Tiiliverhous Pääosin puurunkoiset Autotallin ja 1. kerroksen välinen välipohja on betonirakenteinen Puiset kattokannattimet, eristeenä villa Harjakatto Profiilipeltikate Sähkölämmitys ja tulisijat Sähköpatterit, kattoelementit ja lattialämmitys Kupari ja muovia suojaputkessa Muovia Koneellinen poisto Sähkö. Oma kaivo sekä jätesäiliö ja imeytyskenttä
6 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA (6.8.2014) Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Salaojat ja perusmuurin vedeneristys sekä sadevesijärjestelmä (sisältäen sadevesikourut ja syöksytorvet) on uusittu vuonna 2009. Tilat on pintaremontoitu vuonna 2007. Kosteat ja märkätilat on remontoitu vuonna 2007. Tiedossa olevat rakennuksessa esiintyneet kosteushavainnot / -vahingot: Ei ole tiedossa. Tiedossa olevat viat, puutteet, vauriot tai epäilyt niistä: Ei ole tiedossa. Suunnitteilla olevat korjaukset: Puuosien huoltomalausta. Kohteeseen tehdyt aikaisemmat tutkimukset: Radonia ei ole mitattu. Kuntotarkastus vuonna 2009. Havaittu kylmyys, vetoisuus tai jäätymisongelmat: Rakennuksessa ei ole havaittu selvästi poikkeavaa kylmyyttä tai vetoa. Omistaja on kuitenkin havainnut asuintiloissa viileyden tunnetta talvisin. Käyttövesiputki on jäätynyt kerran talvella eteisen kohdalta, kun tilat olivat lämmittämättä. Tiedossa olevat taloteknisten laitteiden toimintahäiriöt, yleiskunto: Toimintahäiriöitä ei ole tällä hetkellä tiedossa. Toinen lämminvesivaraaja ei ole tällä hetkellä käytössä. Viemäreiden toiminta on ollut normaalia. Havaitut epätavalliset hajut: Rakennuksessa ei ole havaittu epätavallista hajua. Havaitut tuhoeläin- tai tuhohyönteisvauriot: Hiiriä on havaittu aika ajoin. Havainnot ilmanvaihdon puutteista: Havaintojen mukaan ilmanvaihto on ollut riittävää. Asumistottumukset: Viime vuosina rakennuksessa on asunut pääsääntöisesti 3 henkilöä.
7 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset on yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen, mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakaan puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.
8 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta KORKEUSASEMA Asuinkerroksen lattiapinta ja ulkoseinien alaosat sijaitsevat alimmillaan noin 300-400 mm rakennusta ympäröivän maanpinnan yläpuolella. Autotallin/kellaritilojen lattia sijaitsee pääosin maanpinnan alapuolella. PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Autotallin oven läheisyydessä sokkelissa havaittiin lievää halkeilua. Takapihan puoleisen makuuhuoneen ulkoseinän alaosaan tehtiin rasiapora-avaus sokkelirakenteen selvittämiseksi. Saatujen havaintojen perusteella ulkoseinien alaosat sijaitsevat lähellä lattian pinnan tasoa. Ulkoseinän alaosassa oli avauksen kohdalla kaksi puuta päällekkäin. Alimmaisen alasidepuun kosteus oli ko. kohtaa 14,5 paino- % eli kuiva (raja-arvo 18 paino- %). Ulkoseinän alaosan eristekerroksen suhteellinen kosteus oli avauksesta mitattuna 62,0 % lämpötilassa 25,3 C eli vuoden aikaan nähden normaali (rajaarvo 70 %). Makuuhuoneen rasiapora-avauksesta saatujen havaintojen perusteella sokkelin ja lattialaatan välistä rakoa olisi eritetty villalla. Lattian ja seinän rajassa oli avauksen kohdalla havaittavissa lievästi ummehtunutta hajua. Myös eristeiden kosteus oli lattian ja sokkelin väistä mitattuna hieman koholla. Eristekerroksen kosteus oli 72,3 % lämpötilassa 22,3 C (raja-arvo 70 %). Mittaustulokseen vaikuttaa kuitenkin tarkastusajankohdan korkea ulkoilman ja sisätilojen suhteellinen kosteus. Päivitystarkastuksen yhteydessä ulkoseinän ja lattian rajan villaeristeiden suhteellinen kosteus oli avauksesta mitattuna 74,6 % lämpötilassa 13,3 C. Mittauslukema oli hieman koholla (raja-arvo 70 %). Makuuhuoneen rasiapora-avauksen kohdalla seinärakenne oli kipsilevy-ilmarako-alkuperäinen seinärakenne kipsilevytyksineen. Päivitystarkastuksen yhteydessä lattian ja seinän rajan kosteus mitattiin myös vaatehuoneesta. Mittauslukema oli 75,8 % lämpötilassa 14,3 C eli hieman koholla (raja-arvo 70 %). RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on asianmukainen sorastus. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistuksissa ei havaittu selviä/merkittäviä puutteita. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m). RakMK C2 Kosteus 1998).
9 ALAPOHJA Saatujen havaintojen perusteella asuintilojen alapohjarakenteena on paikoin maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on mineraalivillaeristetty puulattia. Rakenne luokitellaan nykyään riskirakenteeksi, koska mm. villa ja puu ovat kosteusvaurioherkkää materiaalia. Makuuhuoneen lattiaan tehdystä rasiapora-avauksesta ei havaittu merkkejä vaurioista tai kohonnutta kosteutta. Eristekerroksen suhteellinen kosteus oli mitattuna 53,5 % lämpötilassa 27,2, C eli normaali (raja-arvo 70 %). Lattian betonilaatassa kiinni olevan puun kosteus oli 12,5 paino- % eli kuiva (raja-arvo 18 paino- %). Betonilaatan päällä olevan villaeristekerroksen paksuus oli myös avauksen kohdalla ohut, mikä viittaisi betonilaatan alla olevaan kapillaarisen maakosteuden nousua ehkäisevään styroksieristykseen. Ns. työhuoneen lattialla havaittiin ulkoseinän läheisyydessä koirien kastelema kastunut/märkä alue. Lattialaminaattien saumojen kohdalla havaittiin päivitystarkastuksessa enemmän kohoumia edelliseen tarkastukseen verrattuna, mikä viittaisi yläpuolelta tulleeseen kosteusrasitukseen (esim. huoneilman korkea suhteellinen kosteus). Takkahuoneen ja työhuoneen välisellä alueella lattian havaittiin joustavan. AUTOTALLI/KELLARITILAT Lattia on maanvarainen betonilaatta. Seinät ovat betoni- ja kiviainesrakenteisia. Tilojen lattioilta ja seiniltä havaittiin tyypilliseen tapaan pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Päivitystarkastuksen yhteydessä autotalli-/kellaritiloissa havaittiin selvemmin maakosteusrasitukseen viittaavaa hajua. Tilassa on lattiakaivo ja lämmityspatteri. Oven korvausilmaventtiilit olivat tarkastushetkellä tukittuja. Vanhempien talojen kellaritiloissa on tyypillistä, että perustusten ja seinien välistä sekä maanvaraisen betonilaatan alta puuttuu ns. kapillaarikatko ja tämän vuoksi kosteutta nousee rakenteisiin, vaikkakin salaojat ja perusmuurin vedeneristys olisivat toimivia. Tämän vuoksi mm. ilmanvaihdon toimivuus on tärkeää. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-60 vuotta (ei eristettä laatan alla). Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta (laatan alla on myös eriste). Muovisen perusmuurilevyn tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta.
10 TOIMENPIDESUOSITUS Lattia- ja sokkelirakenteiden selvittämistä suositellaan (rakenneleikkauskuvien avulla). Sokkelin ja lattian betonilaatan rajan kuntotutkimusta ja korjausta suositellaan laajempien rakenneavausten avulla. Ns. työhuoneen lattian kastuneen/märän alueen pinnoitteiden uusimista ja rakenteiden kunnon tarkastamista suositellaan. Myös muilta osin lattiarakenteen kunto on syytä tarkastaa lattiapinnoitteiden uusimistöiden yhteydessä. Patolevyn ylälistan asennusta suositellaan. Autotalli-/kellaritilojen riittävästä ilmanvaihdosta ja lämmityksestä tulee huolehtia. Autotallin kosteilla lattioilla ei suositella säilytettäväksi esim. pahvilaatikoita yms. kosteusvaurioherkkää materiaalia. Mahdolliset ilmavuotoreitit sisätiloihin on syytä pitää tiiviinä. Yleiskuva. Yleiskuva. Vierustaa. Autotallia.
11 Kastunut/märkä alue lattialla. Makuuhuoneen lattian rasiapora-avaus. Eristeiden suhteellisen kosteuden mittaus. Puun kosteusmittaus. Ulkoseinän alaosan rasiapora-avaus. Puun kosteusmittaus.
12 Eristeiden suhteellisen kosteuden mittaus. Eristeiden suhteellisen kosteuden mittaus. Makuuhuoneen lattian ja ulkoseinän rajan välisten eristeiden suhteellisen kosteuden mittaus 31.8.2015 Vaatehuoneen lattian ja ulkoseinän rajan välisten eristeiden suhteellisen kosteuden mittaus 31.8.2015
13 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Tarkastuskaivosta saadun havainnon perusteella rakennuksen vierustalla on salaojat. Kattovedet on johdettu pääosin rännikaivoihin ja niistä putkilla pois rakennuksen vierustalta. Autotallin nurkalla kattovedet on johdettu avokouruilla kauemmaksi rakennuksen vierustalta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vuoden 1999 ohjeiden mukaan toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on 40-60 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Salaojien huoltoa (huuhtelu) suositellaan 5 vuoden välein. Autotallin nurkalla kattovedet on johdettu kouruilla kauemmaksi vierustalta. Salaojien tarkastuskaivo.
14 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen tiiliverhoilussa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Julkisivun puuosissa oli havaittavissa paikoin normaaleja ikä- ja säärasituksen merkkejä. Tiiliverhouksen tuuletus on niukkaa/ei vastaa täysin nykyisiä suosituksia. Tiiliverhouksen alarivissä ei ole tuuletusrakoja. Takapihan käytössä olevan ulko-oven edustalla ei ole porrasta. Autotallin oven edustan betonilaatassa oli iän tuomia kosteusrasituksen merkkejä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Lautaverhouksen tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta (huoltoväli noin 5-20 vuotta). Normaalin rasitusluokan tiiliverhouksen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. TOIMENPIDESUOSITUS Julkisivun puuosia huolletaan ja uusitaan aina tarpeen mukaan. Julkisivun puuosat suositellaan huoltomaalattavan 6 12 vuoden välein ilmansuunnasta riippuen. Tiiliverhouksen tuulettumista suositellaan parannettavaksi alimman tiilikerroksen joka kolmanteen pystysaumaan porattavilla rei illä. Takapihan käytössä olevan ulko-oven eteen suositellaan asennettavaksi porras. Yleiskuva. Yleiskuva.
15 10. Väliseinät HAVAINNOT Väliseinissä ja välipohjissa ei havaittu näkyviltä osin merkittäviä/korjausta vaativia vaurioita. TOIMENPIDESUOSITUS Alapohjarakenne kts. kohta 7. 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoissa oli havaittavissa paikoin mm. maalipintojen haalistumista/hilseilyä. Ikkunoiden vesipellit on asennettu. Ulko-ovissa oli havaittavissa myös paikoin ikääntymisen merkkejä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. Puu/alumiini-ikkunan tekninen käyttöikä on noin 40 vuodesta koko rakennuksen ikään, huoltoväli (sisäpuolinen maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden ja ulko-ovien huoltokäsittely/huollot alkavat olla ajankohtaisia. Ikkunoiden ja ulko-ovien normaalit huoltokäsittelyt, huollot ja uusimiset aina tarpeen mukaan. Yleiskuva. Ulko-ovi.
16 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikatteella havaittiin paikoin hieman kiinnityksistään nousseita katenauloja. Katteen maalipinta oli paikoin vähäisissä määrin hilseillyt pääosin harja läheisyydestä. Rakennuksen lähellä on muutamia puita, jotka rasittavat vesikatetta. Piiput on pellitetty harjalle saakka. Piippujen päällä on sadehatut. Antenniputken päällä ei havaittu suojusta. Lumiesteitä ei ole asennettu. Sadevesikourut ja syöksytorvet on asennettu. Talotikkaita ei ole asennettu. Lapetikkaat on asennettu. Maasta käsin tarkasteltuna lappeilla oli havaittavissa paikoin kaarevuutta/merkkejä painumasta, jonka on havaittu olevan usein rakennusajankohdalleen tyypillistä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Kts. kohta 13. Vesikatteen uusimista aluskatteineen ja kattoturvatuotteineen suositellaan/uusimiseen tulee varautua. Vesikaton lappeita suoristetaan tarpeen mukaan remontin yhteydessä. Mikäli vesikatetta ei uusita lähiaikoina, suositellaan mm. nousseiden katenaulojen vaihtamista ruuveihin ja antenniputken yläosan tiiveyden tarkastamista. Rakennuksen läheiset puut suositellaan poistettavaksi. Vesikatteeseen kertyneet roskat ja lika mm. tehostavat katteen ruostumista. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Vesikattoa. Vesikattoa.
17 Yleiskuva. Puu rasittaa vesikatetta. Yleiskuva. Antenniputki. Hormia. Katenaulojen havaittiin paikoin hieman nousseen.
18 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettuminen on havaintojen perusteella riittävää. Räystäillä on tuuletusraot ja toiseen harjakolmion päätyyn on asennettu tuuletussäleikkö. Ko. säleikkö oli osin irronnut kiinnityksistään. ALUSKATE Aluskatetta ei ole asennettu. Aluskatteen puuttumista profiilipeltikatteen alta pidetään nykyään riskinä. MUUT HAVAINNOT Yläpohjan eristeiden päällä oli mm. paikoin lieviä tummentumia ja harjalta tulleita roskia. Harjatiivisteitä ei ole havaintojen perusteella asennettu. Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittavissa merkkejä selvistä vaurioita. Toisen piipun juurella oli havaittavissa lieviä tummentumia. Olohuoneen nurkan ja osittain viereisen tilan sisäkatossa havaittiin päivitystarkastuksessa päälle maalattu vanha vuotojälki. Myös keittiön sisäkatossa oli havaittavissa päälle maalattu mahdolliseen vanhaan vuotoon viittaa jälki. Yläpohjasta tarkasteltuna olohuoneen sisäkaton vuotojälkien kohdalla olevissa eristeissä oli lievää tuoretta kosteutta sekä eristeiden alla olevan muovin pinnalla havaittiin vanhoja tummentumia. Kosteutta on voinut päästä rakenteisiin esim. vuotavan harjan tai katekiinnikkeen seurauksena. PUTKIEN ERISTYS Yläpohjassa kulkevat putket ja kanavat ovat pääosin eristettyjä. Yläpohjassa on paikoin eristämättömiä alumiiniputkien pätkiä, jotka päättyvät yläpohjaan. Havaintojen perusteella ainakin osa alumiiniputkista olisi poistettu käytöstä. Yksi yläpohjassa kulkeva muoviputki on jatkettu alumiiniputkella ulos saakka. Putkien asennus- ja eristystapa ei vastaa kaikilta osin nykyisiä ohjeita. TOIMENPIDESUOSITUS Mahdollisesti käytöstä poistetut alumiiniputket suositellaan poistettavaksi yläpohjatilasta. Käytössä olevat alumiiniputket sekä alumiiniputkella jatkettu muoviputki suositellaan uusittaviksi ja eristettäviksi hyvän rakennustavan mukaisesti. Yläpohjan tuulettumista voidaan tehostaa entisestään myös toisen harjakolmion päätyyn asennettavalla säleiköllä. Kosteudelle altistuneiden eristeiden uusimista suositellaan. Myös esim. kosteudelle altistuneet kattopaneelit suositellaan yleisesti uusittavaksi. Yläpohjan eristeiden ja rakenteiden kunto tulee kokonaisuudessaan laajemmin tarkastaa vesikaton uusimistöiden yhteydessä.
19 Yläpohjaa. Yläpohjaa. Alumiiniputki. Alumiiniputkia. Muoviputkea on jatkettu alumiiniputkella. Yleiskuva.
20 Yleiskuva. Yleiskuva. Olohuoneen nurkan ja osittain viereisen tilan sisäkatossa havaittiin päivitystarkastuksessa päälle maalattu vanha vuotojälki. Eristeiden kuntoa tarkasteltiin yläpohjasta käsin. Päivitystarkastuksessa yläpohjasta otettuja valokuvia.
21 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Irti alustan olevia laattoja ei havaittu. Suihkun edustan laattojen saumoissa havaittiin muutamassa kohdin reikiä/saumauksen irtoilua. Suihkuseinät ovat levyrakenteisia. Lattia on betonirakenteinen. Tilassa on lattialämmitys. Omistaja kertoi, että tilaan on asennettu vedeneristys. Vedeneristyksestä saatiin havainto mm. lattiakaivoista. LATTIAKAIVOT Lattiakaivot ovat muovisia. Lattiakaivojen kiristysrenkaat ja vahvikekankaat on asennettu. Yksi lattiakaivoista sijaitsee porealtaan alapuolella. Lattiakaivon likaisuus haittasi kodinhoitohuoneen puoleisen lattiakaivon tarkastusta. LATTIAN KALLISTUKSET Lattia kallistuu kohti lattiakaivoja. LÄPIVIENNIT Suihkusekoittajien seinäläpiviennit on tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. Välioven alla on siirtoilmarako. VESIKALUSTEET Vesikalusteet vaikuttivat silmämääräisesti tarkasteltuna hyväkuntoisilta. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Suihkuseinien alimmaisten laattojen kohdalla havaittiin paikoin pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Kohonneita lukemia havaittiin ko. kohdin, myös päivitystarkastuksen yhteydessä. Havaintojen perustella kosteus on patoutuneena laatoituksen ja vesieristeen välissä, eikä ole merkki kosteusvauriosta. MUUTA Suihkujen läheisen lattiakaivon läheisyydessä oli havaittavissa lievää virtsan hajua. Omistaja kertoi, että kaivon läheisyydessä on juuri säilytetty märkiä koirien rättejä. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Nykyaikaisen vedeneristetyn ja laatoitetun pintarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Elastisten nurkka- ja tiivistesaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein/tarpeen mukaan. Uusimistöiden yhteydessä tulee varoa vedeneristeen rikkoutumista. Lastaa suositellaan käytettäväksi aina suihkun jälkeen. Kodinhoitohuoneen puoleisen lattiakaivon puhdistus ja tarkastus. Laattojen välisiä saumoja voidaan tarvittaessa paikata.
22 Yleiskuva. Yleiskuva. Kohonneita lukemia paikoin suihkuseinien alaosissa. Kodinhoitohuoneen puoleinen lattiakaivo. Saumausten puutteita/irtoilua. Yleiskuva.
23 14.2. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Irti olevia laattoja ei havaittu. Seinät ja katto ovat paneloituja. Omistaja kertoi, että tilan lattiaan on asennettu vedeneristys. LATTIAKAIVO Tilassa ei ole lattiakaivoa, mikä tulee ottaa huomioon tilan veden käytössä. Lattia on kallistettu pesuhuoneen oven suuntaan. ILMANVAIHTO Tilassa on korvaus- ja poistoilmakanavat. TURVALLISUUS Kiukaan ympärillä on kaiteet Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Saunan oven alapuolella havaittiin pintakosteudentunnistimella muutaman laatan kohdalla hieman kohonneita lukemia. Havaintojen perusteella kosteus on patoutuneena laatoituksen ja vedeneristeen väliin, eikä ole merkki kosteusvauriosta. Päivitystarkastuksen yhteydessä kohonneita lukemia saunan oven alapuolelta ei enää havaittu pintakosteudentunnistimella. MUUTA Saunan ikkuna oli päivitystarkastushetkellä auki. TOIMENPIDESUOSITUS Lastaa suositellaan käytettäväksi aina runsaamman veden käytön jälkeen. Elastisten nurkkasaumojen uusimista suositellaan 5 7 vuoden välein/tarpeen mukaan. Uusimistöiden yhteydessä tulee varoa vedeneristeen rikkoutumista. Saunan ikkuna on syytä sulkea ennen syksyn/talven tuloa. Sauna. Saunan ikkuna oli auki.
24 14.3. Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Tilan lattialla havaittiin irti alustaan olevia ns. kopolaattoja. Laattojen saumat ovat ehjiä. Lattian vedeneristyksestä ei saatu varma tietoa tai havaintoa. LÄPIVIENNIT Wc-istuimen ympärystä on tiivistetty elastisella massalla. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Wc-istuimen huuhtelu ei toiminut päivitystarkastushetkellä kunnolla. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Lattialaattojen kunnon tarkkailu. Tilan lattian läpiviennit sekä lattian ja seinien rajat suositellaan pidettäväksi tiiviinä. Wc-istuimen huoltokorjaus. Wc. Kopolaattoja.
25 14.4. Kodinhoitohuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Irti alustaan olevia laattoja ei havaittu. Seiniä on laatoitettu ja maalattu. Tilan/lattian vedeneristyksestä saatiin havainto lavuaarin alapuolelta. Muualla tilan seinien alaosien vedeneristyksestä ei saatu havaintoa. Pesukoneen alla on vuotokaukalo. LÄPIVIENNIT Lattian läpiviennit on havaintojen perusteella vedeneristetty lavuaarin alapuolelta. ILMANVAIHTO Tilassa on poistoilmakanava. Välioven alla on siirtoilmarako. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja vedenvirtaamissa ei havaittu puutteita. Käyttövesiputkien liitoksia ei ole ankkuroitu lavuaarin alapuolella. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Käyttövesiputkien liitoksia voidaan ankkuroida lavuaarin alapuolelta. Tilan lattian ja seinien rajat suositellaan pidettäväksi kaikilta osin tiiviinä. Havainto vedeneristyksestä. Liitokset.
26 14.5. Keittiö ILMANVAIHTO Tilassa on liesihuuvat ja poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ja veden virtaamissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA SUOJAUS VUOTOVAHIN- KOJEN VARALLE Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Tiskialtaan edustan keittiötason ja seinän rajan tiivistykset ovat ikääntymässä. Astianpesukoneen alla on vuotokaukalo. Kylmälaitteiden alla ei ole vuotokaukaloa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla MUUTA Allaskaapin pohjalla havaittiin vähäisissä määrin hiirten jätöksiä. TOIMENPIDESUOSITUS Kylmälaitteiden alle suositellaan asennettavaksi vuotokaukalo. Tiskialtaan edustan keittiötason ja seinän rajan tiivistysten uusimista suositellaan. Yleiskuva. Tiskialtaan alustaa.
27 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Normaalia kulumaa yms. ei tarkastuksessa huomioida. Lattialaminaatit kts. kohta 7. VAATEHUONE Tilassa on poistoilmakanava. Irtaimisto hankaloitti tilan tarkastamista. Yleiskuva. Vaatehuonetta.
28 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu asuinhuoneissa olevilla pattereiden, lattialämmityksen, kattoelementtien sekä tulisijojen avulla. Kattolämmityselementit ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. Päivitystarkastuksessa saatujen havaintojen perusteella tilat ovat olleet viimeajat vähäisellä lämmityksellä. TULISIJAT Leivinuunin tulipesän yläosassa oli havaittavissa pintapuolista rapaumaa. Puuhellan edustan lattialla havaittiin irti alustastaan olevia ns. kopolaattoja. Takkahuoneessa paloherkkää jalkalistaa on jatkettu takalle asti. Nuohooja tarkastaa tulisijojen ja hormien paloturvallisuuden vuosittain. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköisten lämmityspattereiden ja lattialämmityskaapeleiden tekninen käyttöikä on noin 20-30 vuotta. Kattolämmityselementtien tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Kattolämmityselementtien korvaus-/uusimistarpeeseen tulee varautua. Lämmityspattereita uusitaan aina tarpeen mukaan. Puuhellan edustan lattialaattojen kunnon tarkkailu. Takan kohdalla oleva jalkalista voidaan korvata palamattomalla materiaalilla. Tilojen lämmitystä tulee tehostaa ennen talven tuloa. Puuhellan edustalla havaittiin kopolaattoja. Leivin uunin tulipesän pinnallista rapaumaa.