Mihin sairaalakemisti tarvitsee sisäistä laadunohjausta?

Samankaltaiset tiedostot
Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?

Luotettava vieritestaus. Satu Nokelainen FM, vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB

Glukoosipikamittarit ja laadunvarmistus

Uuden vieritestin käyttöönotto avoterveydenhuollossa

Vieritestauksen laadunvarmistus ja kalibroinnin jäljitettävyys

akkreditointistandardi SFS-EN ISO FINAS - akkreditointipalvelu

Validoinnin suunnittelun opas

Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

CRP-vieritestien laatu. Paula Pohja-Nylander

Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle

AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE

MITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP

Hematologia Solulaskennan autovalidointi. Virva Huotari erikoislääkäri OYS/Laboratorio

Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö

Laboratorioprosessin. koostuu Labquality-päivät PSHP Laboratoriokeskus

Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa

Vierianalytiikalle asetetut pätevyysvaatimukset akkreditoinnin näkökulmasta. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Kliinisten laboratoriomittausten jäljitettävyys ja IVD-direktiivi

Mittausten jäljitettävyysketju

KOKEMUKSIA ALUEELLISEN LAATUJÄRJESTELMÄN PYSTYTTÄMISESTÄ. Lähtökohdat ja koulutuksen koordinointi

Teemu Näykki ENVICAL SYKE

POC-suositus. - Laboratorionäkökulma

Six sigma asteikko käytännön sovelluksena. mittaamisessa. Martti Ojanen, ohjelmistoasiantuntija

NOPEAT KASETTI-PCR TESTIT

JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI

Preanalytiikan poikkeamat laatuketjussa

Poimintoja preanalytiikan pätevyyskriteereistä. Solveig Linko Ylikemisti HUSLAB Kliininen kemia ja hematologia

Vieritestauksen laatutyökalut

Arviointi ja mittaaminen

POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ CRP-VIERITUTKIMUSLAITTEIDEN LAADUNARVIOINTI

INR vieritestien laatu

Virtsan kemiallisen seulonnan kliininen käyttö. Dosentti Martti L.T. Lalla Osastonylilääkäri HUSLAB Kirurginen sairaala

Kvantitatiivisen PCR:n käyttö mikrobivaurion toteamisessa

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma

Labqualityn suositus vieritestauksesta terveydenhuollossa Mitä uutta?

INR MITTAUSTAVAT: PERINTEINEN LABORATORIOMITTAUS JA PIKAMITTAUS (VIERITESTAUS)

Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Validointi ja verifiointi kliinisen mikrobiologian laboratoriossa

STM:n asetuksessa (423/2000) mainitun kymmenen

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Hallitus , LIITE 5.

Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.

Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi

Miten varmistaa laboratoriotoiminnan hyvä laatu nyt ja tulevaisuudessa. Tuija Sinervo FINAS akkreditointipalvelu

Kliiniset laitetutkimukset: säädökset ja menettelytavat. Kimmo Linnavuori Ylilääkäri

LCP päästöjen valvonta miksi sitä tarvitaan?

Akkreditointi menestyksen takeena

Vieritestaus Satu Nokelainen Vieritestauksen vastuukemisti HUSLAB Laadukas vieritestaus

Laboratorioprosessien optimointi palvelulaboratoriossa

Onnistunut vertailumittaus:

METABOLISTEN SAIRAUKSIEN ANALYTIIKAN JÄRJESTÄMINEN NORDLAB OULUSSA. Marja-Kaisa Koivula Sairaalakemisti, FT, dosentti

SISÄLLYS ESIPUHE... 10

Laboratoriotutkimusten tulkinnan perusteet. Anna Lempiäinen kl.op., el HY/HUSLAB Kliininen kemia Syksy 2013

Mittaamisen maailmasta muutamia asioita. Heli Valkeinen, erikoistutkija, TtT TOIMIA-verkoston koordinaattori

Mitä kalibrointitodistus kertoo?

Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)

Annika Rökman. sovellusasiantuntija, FT, sairaalegeneetikko, datanomi

Toiminnan kehittämisen ja varmentamisen taloudellinen merkitys Jaakko Hirvola

JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich

GLP bioanalyyttisessä laboratoriossa GLP-seminaari Fimea

Monitoimiala ja monitoimipisteorganisaatioiden arviointi FINASin periaatteet

Kliinisten määritysten näytteet

Laboratoriotutkimusten rooli, arviointi ja merkitys

Mitä on GLP? Pirkko Puranen, ylitarkastaja, FT Fimea, Luvat ja tarkastukset

Mikrobiologisen näytteenoton laadunhallinta. Outi Lampinen HUSLAB Bakteriologian yksikkö

Ohjelmiston testaus ja laatu. Ohjelmistotekniikka elinkaarimallit

ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS

Terveydenhuollon laitteiden valvonta

Kolmannen osapuolen valvonta betonikiviainesten valmistuksessa

ABB Drives and Controls, Koneenrakentajan ja laitetoimittajan yhteistoiminta toiminnallisen turvallisuuden varmistamisessa

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos

Lääkeainemääritykset ja ulkoinen laaduntarkkailu Jari Lilja dos., erikoislääkäri Helsingin kaupunki

Mitä kuuluu GlykoHb:lle ja sen standardoinnille?

Virtsatieinfektioiden laboratoriodiagnostiikka uudistuu

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Ulkoistustoimittajan valvontapalvelu. Ville Mannonen / DataCenter Finland

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Mitä laatu on. Laadunhallinta vesiviljelyssä

Keskeiset muutokset vaatimustenmukaisuuden osoittamisessa Vaatimustenmukaisuus käytännössä

Asfalttimassojen tyyppitestaus ja CE-merkintä

VAATIMUKSIA YKSINKERTAISILLE VIKAILMAISIMILLE HSV:N KJ-VERKOSSA

Virologiset pika- ja vieritestit

Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit

HUSLABIN MEILAHDEN AUTOMAATIOLABORATORION SEKÄ ALUEEN SAIRAALALABORATORIOIDEN ANALYTIIKKA HANKINNAN KOHTEEN KUVAUS

SOPIMUS ASIAKAS- JA POTILASTIETOJÄRJESTELMÄSTÄ

Terveydenhuollon laitteet ja tarvikkeet omavalvonnan osana myös sosiaalihuollon palveluissa

Nesentan koulutusrekisteri

SERTIFIOINNIN JA AKKREDITOINNIN EROT. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu

Ajankohtaista terveydenhuollon laitteita ja tarvikkeita koskevasta lainsäädännöstä

Identifiointiprosessi

Verikeskustoiminta vastuuhoitajan silmin

HACCP-VASTAAVAN KOULUTUS LAATUTYÖ POHJOISKARJALAISESSA

Uudet tutkimusmenetelmät sisäilmaongelmien ratkomisessa tapaus toksisuustesti. Kati Huttunen Itä-Suomen Yliopisto

PIKAMENETELMÄT ELINTARVIKKEEN RASVAPITOISUUDEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Kuinka varmistan glukoosimittareiden tulosten luotettavuuden

Vasta-ainemääritys. Johdanto.

Transkriptio:

Mihin sairaalakemisti tarvitsee sisäistä laadunohjausta? 17.11.2016 Solveig Linko, FT, dos. EurSpLM HUSLAB

Esityksen sisältö Asiantuntijan rooli sisäisessä laadunohjauksessa Mitä määritysmenetelmiltä odotetaan? sairaalakemisti, asiakas Sisäisen laadunohjauksen soveltamisalueita, sairaalakemistin haasteet Tulosten oikeellisuus potilasturvallisuus Menettelytavat tarkoituksenmukaisuus Menettelytavat vaatimustenmukaisuus Miten suorituskyky todennetaan (verifioidaan)?

Asiantuntijan rooli ja tehtävät sisäisessä laadunohjauksessa Jatkuva seuranta, reagointinopeus, korjaavat toimenpiteet Laadunohjaustoimien (menettelyt, perehdytys) suunnittelu Kontrollien valinta Kontrollien hankinta Kontrollien verifiointikäyttöön ja tavoitearvojen asettaminen QC ohjelmien ylläpito QC datan keruu, visualisoiminen, hyödyntäminen Ohjeistus, dokumentointi Tilastomatematiikka Yhteenvedot (trendiseuranta, laatukatselmukset) Tulosten arviointi Yhteistyö lab.lääkärin kanssa tulosten kliinisen merkitsevyyden arvioinnissa jatkuva verifiointi

Asiantuntijan päätettävää sisäisessä laadunohjauksessa Mitoitus, mm. kontrollien lkm. ja laatu Kustannustehokkuus, mm. kontrollien lkm ja frekvenssi Diagnostiikkatoimittajan materiaalin hyödyntäminen Verifiointi(validointi)tulosten hyväksyminen, Riittävä laatu? Poikkeamatilanteiden selvittäminen ja niistä selviäminen yksittäiset tapaukset vianetsintä Satunnaisvirhe?

Sairaalakemistin odotuksia hyvälle (kontrolloidulle!) määritysmenetelmälle (1) Menetelmän suoritus (vieritestaus ml.) Soveltuvuus käytössä olevaan laitekantaan valmis applikaatio räätälöity applikaatio Kontrollien saatavuus systeemikontrollit yleiskontrollit (3. osapuolen riippumattomat) Välivaiheiden lukumäärä vähäinen näytteiden esikäsittely (suodatus, saostus, laimentaminen) reagenssien valmistelu helppoa (liuotukset, seisotukset, sekoitukset, jakaminen) stabiilius, kalibroinnin pysyvyys Nopea proseduuri Helpot laskenta algoritmit tulosvälityksen nopeuttamiseksi

Sairaalakemistin odotuksia hyvälle (kontrolloidulle!) määritysmenetelmälle (2) Menetelmän suorituskyky Soveltuvuus potilasnäytteiden tutkimiseen, kliininen laatu laaja mittausalue riittävä herkkyys hyvä spesifisyys vähän häiriötekijöitä tulostason vastaavuus muihin määritysmenetelmiin verrattuna (kaikilla pitoisuusalueilla) yleisesti käytössäolevat viitearvot, päätöksentekorajat hyödynnettävissä Analyyttinen käyttökelpoisuus, laatu toistettava kaikilla tarvittavilla pitoisuusalueilla reagenssieräkohtainen vaihtelu vähäinen stabiilius, kalibroinnin pysyvyys Jäljitettävyys, metrologinen laatu kansainvälisesti harmonisoitu, menetelmän periaate noudattaa yleisesti hyväksyttyä suositusta soveltuva vertailumittaus (EQA) tarjolla metrologinen jäljitettävyysketju tunnettu (varmennettu) vertailumateriaali olemassa

Sairaalakemistin odotuksia diagnostiikkatoimittajalle Nopea reagointi ongelmatilanteissa Aikainen tiedotus reagenssitoimitusten viiveissä Tulostasojen vakaus Suurten eräkokojen varaaminen Riittävät/tarvittavat varmuusvarastot Riskienhallinta tiedoksi asiakkaalle

Tutkimustuloksen loppukäyttäjän odotuksia hyvälle määritysmenetelmälle Tulokseen voi luottaa Hyvä laatu näkyy kliinikolle! Laboratorio jakaa tietoa menetelmän suorituskyvystä (toistuvuus, mittausepävarmuus, spesifisyys) jalostetussa ja yksinkertaisessa muodossa Kuuluu laboratorion palveluun! Menetelmä ja viitearvomuutoksia tapahtuu harvoin Tutkimuksen käyttötarkoitukseen soveltuva toimitusaika (tekotiheys!)

Sisäisen laadunohjauksen soveltamisalueet, sairaalakemistin haasteet TULOSTEN OIKEELLISUUS POTILASTURVALLISUUS Päätöksenteko ja selvitystilanteita: Menetelmäkalibroinnin hyväksyminen (kertaluonteinen, toistuva, automaattinen, 1 piste, 2 piste jne. kalibrointi) Määritysmenetelmän/laitteiston viritysvaiheen jälkeinen käyttöön hyväksyminen (so. aamutoimet ) Päivittäinen potilasnäytteistä saatujen tutkimustulosten hyväksyminen kontrollituloksiin perustuen, frekvenssi menetelmän stabiiliudesta riippuen ja näytemäärästä riippuen Määritysmenetelmän/laitteen stabiiliuden tarkistaminen, batch type Määräaikais ja ylläpitohuoltotoimenpiteiden jälkeinen tulostason kelpuutus Vikahuoltojen jälkeinen kelpuutus Tukena tulosten oikeellisuutta selvitettäessä Tukena eqa tulosten arvioinnissa

Sisäisen laadunohjauksen soveltamisalueita (2) MENETTELYTAVAT TARKOITUKSENMUKAISUUS menetelmien tulostason ja toistuvuuden päivittäinen/säännöllinen seuranta, asetetuissa tavoitteissa pysymisen varmistamiseksi ja laitteiston laadussa pysymiseksi laadunohjauksen kontrollit: päivittäiskontrollit, potilaskeskiarvot laitevertailut laboratorion sisäiset, laboratorioiden väliset tasokontrollit/poolit, potilasnäytevertailut, pitkäjaksoiset kontrollit kontrollisäännöt autoverifiointi reaaliaikaiset raportit säännöllinen pitkäaikaisseuranta/trendiseuranta tutkimusten suorituskykyarviot/mittausepävarmuus

Sisäisen laadunohjauksen soveltamisalueita (3) MENETTELYTAVAT TARKOITUKSENMUKAISUUS kontrollien valinta, käyttö, lukumäärä suunnitellaan menetelmä ja laitekohtaisesti (systeemi, riippumaton) määritellään analysointifrekvenssi (random access, batch, poc) laadunohjausnäytteille tavoitearvot state of the art biologinen variaatio (CV a <0.5*CV I ) konsensukseen perustuva kontrollisäännöt, ks. seuraava dia

Sisäisen laadunohjauksen soveltamisalueita (4) MENETTELYTAVAT VAATIMUSTENMUKAISUUS SFS EN ISO 15189:2013 Ks. poiminnot edellä kappaleista: 5.5.1.2 Tutkimusmenetelmän verifiointi 5.5.1.3 Tutkimusmenetelmän validointi 5.5.1.4 Mitattujen suureiden arvojen mittausepävarmuus 5.6.2 Laadunohjaus 5.6.2.1 Yleistä 5.6.2.2 Laadunohjausnäytteet 5.6.2.3 Laadunohjaustiedostot

Miten suorituskyky todennetaan (verifioidaan?) Sisäisen laadunohjauksen osuus tutkia sisäinen variaatio muodostaa käsitys päivästä toiseen variaatiosta arvioida kokonaisvariaation suuruus arvioida kokonaisvariaation perusteella alustava mittausepävarmuus arvioida, täyttyvätkö valmistajan spesifikaatiot arvioida, onko alustava mittausepävarmuus riittävän pieni suhteessa kliiniseen tarpeeseen (kaikilla pitoisuusalueilla) katselmoida suorituskyky riittävän pitkän ajan kuluttua käyttöönoton jälkeen

Viittauksia www.westgard.com CLSI:n EP:t Analyse It Validation Manager (Finbiosoft Oy)