Mittausten jäljitettävyysketju
|
|
- Anton Halttunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mittausten jäljitettävyysketju FINAS-päivä Sari Saxholm, p
2 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden arviointipalvelut elinkeinoelämän käyttöön MIKES-metrologia metrologia: kilpailukykyä ja luotettavuutta samat mitat meillä ja maailmalla Toteutamme SI-mittayksikköjärjestelmän Teemme korkeatasoista mittaustieteen tutkimusta Kehitämme mittausmenetelmiä teollisuuden ja yhteiskunnan tarpeisiin Tarjoamme kalibrointi-, asiantuntija- ja koulutuspalveluita
3 METROLOGINEN JÄLJITETTÄVYYS mittaustuloksen ominaisuus, jonka avulla tulos voidaan yhdistää referenssiin dokumentoidulla katkeamattomalla kalibrointien ketjulla, jonka jokainen kalibrointi vaikuttaa mittausepävarmuuteen Mittausten luotettavuuden perusedellytys on jäljitettävyys ja kalibrointi! Referenssinä yleensä SIjärjestelmä (sen yksiköiden realisointiin käytettävien kansallisten tai kansainvälisten mittanormaalien kautta). METROLOGINEN JÄLJITETTÄVYYSKETJU mittanormaalien ja kalibrointien sarja, jota käytetään mittaustuloksen liittämiseen referenssiin Toteutetaan kalibrointien ketjuna Jokainen ketjun vaihe lisää mittausepävarmuutta mitä pidempi ketju, sitä suurempi mittausepävarmuus VIM, SFS-OPAS 99: 2012
4 Kenttämittaukset Akkreditoidut KML SI
5 JÄLJITETTÄVYYS Hyödyt: Mittaustulokset ovat vertailukelpoisia eri paikoissa eri laitteilla koko maailmassa Jäljitettävyys on edellytyksenä mittaustulosten vastavuoroiselle hyväksynnälle
6 KALIBROINTI toimenpide, jonka avulla ensin määritellyissä olosuhteissa saadaan mittanormaalien antamien suureen arvojen ja niiden mittausepävarmuuksien sekä vastaavien mittauslaitteen näyttämien ja niihin liittyvien mittausepävarmuuksien välinen yhteys, minkä perusteella näyttämästä voidaan tämän jälkeen johtaa mittaustulos HUOM: Kalibrointi ei ole virittämistä. Viritys on toimenpide, jonka avulla mittauslaitteen suorituskyky saadaan (eli säädetään) käyttöön sopivaksi. Mittalaitteen virittäminen edellyttää usein uudelleenkalibrointia. VIM, SFS-OPAS 99: 2012
7 VIRHE JA KORJAUS Virhe on suureen mitatun arvon ja suureen vertailuarvon erotus: Virhe = Laitteen näytt yttämä Mittanormaalin arvo Huom: Joissakin tapauksissa virhe lasketaan nimellisarvosta, eli: Virhe = Nimellisarvo Mittanormaalin arvo Siksi: Lue aina kalibrointitodistus ja selvitä, miten tulos on laskettu, jotta käytät sitä oikein! Korjaus on virheen vastaluku
8 Lähes kaikkiin ympäristöämme kuvaaviin lukuarvoihin/mittauksiin sisältyy epävarmuutta, mutta Kuinka paljon? MITTAUSEPÄVARMUUS Miten epävarmuus pitäisi ilmoittaa? Jotta epävarmuuden suuruus voidaan arvioida, pitää huomioida kaikki tekijät, jotka voivat vaikuttaa mittaustulokseen Osa tekijöistä on merkityksettömän pieniä Tärkeintä on tunnistaa oleelliset tekijät ja hallita kokonaisuus
9 Vakiot ja muuntokertoimet Olosuhteet Mittausmenetelmä Mittauslaitteen "fysiikka" Määritelmät, mitä mitataan? MITTAUS- EPÄVARMUUS Mittauslaitteen muut ominaisuudet Mittauksen kohde Mittaus set up Mittaaja Softa ja laskenta SFS-EN ISO , kpl 7
10 Mitä tiukempi vaatimus mittausepävarmuudelle sitä useammin pitää kalibroida useampaa virhelähdettä pitää seurata tarkemmin pitää arvioida merkittävien virhelähteiden vaikutus (satunnaisuus, riippuvuus, ympäristötekijöiden vaikutus yms.)
11 MITTAUSEPÄVARMUUS Hyödyt: Mittaustulokset uskottavampia Tulosten käyttäjät samalle viivalle Tieto mittausepävarmuudesta antaa pohjan kehittää mittauksia todellisen tarpeen tasolle Ymmärrys tulokseen vaikuttavista tekijöistä ja vaikutusmekanismeista antaa mahdollisuuden parempaan laadun hallintaan sekä toiminnan parantamiseen
12 Jäljitettävyys SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä
13 Jäljitettävyys M SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä
14 Jäljitettävyys M SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä
15 Jäljitettävyys M K SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä
16 Jäljitettävyys M K P SI-yksikköön ulottuva katkeamaton kalibrointiketju edellyttää, että - mittausepävarmuus on tiedossa ja ilmoitettu - mittausmenetelmä on dokumentoitu - mittaustulokset on kirjattu ja säilytetty - kaikista ketjun osista on kalibrointitodistus - kalibroinnit tulee uusia tietyin väliajoin - laboratorion, joka tekee kalibroinnin tulee osoittaa pätevyytensä
17 i u s t t a M
18 E T I M J L i t t a u s Ä J T T Ä V Y Y S
19 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S SI-järjestelmä
20 M i t t a u s M K P Mittausepävarmuus okumentoidut ja yleisesti hyväksytyt menetelmät Kalibrointi Pätevyys J J I E T L Ä YY V Ä S SI-järjestelmä
21 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S M SI-järjestelmä
22 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S M SI-järjestelmä
23 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S M SI-järjestelmä K
24 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S SI-järjestelmä K
25 M i t t a u s M K P Mittausepävarmuus okumentoidut ja yleisesti hyväksytyt menetelmät Kalibrointi Pätevyys Peruspilarit tarvitaan jokaisessa vaiheessa! J J I E T L Ä YY V Ä S SI-järjestelmä K
26 M i t t a u s J J I E T L Ä YY V Ä S Primaarinormaali SI-järjestelmä K
27 M i t t a u s Referenssinormaali K Sekundaarinormaali K J J I E T L Ä YY V Ä S Primaarinormaali SI-järjestelmä K
28 Mittaus M Mittauslaite M P P K K Käyttönormaali K Referenssinormaali K Sekundaarinormaali K J J I E T L Ä YY V Ä S Primaarinormaali SI-järjestelmä K
29 J T V Ä E Y L T Y J T S I Ä Mittaus M P K Mittauslaite M P K Käyttönormaali K Referenssinormaali K Sekundaarinormaali K Primaarinormaali K SI-järjestelmä
30 JÄLJITETTÄVYYSTORNI mittausepävarmuus kasvaa T V E Y T Y T S J Ä L J I Ä Mittaus K Mittauslaite K Käyttönormaali K Referenssinormaali K Sekundaarinormaali K Minkä tahansa osan puuttuminen aiheuttaa tornin sortumisen eli jäljitettävyyttä ei ole mikäli jokainen vaihe ei täytä jäljitettävyyden tunnusmerkkejä (jäljitettävyyden siirtyminen yritykseen) (jäljitettävyyden siirtyminen yrityksessä) (jäljitettävyyden toteutuminen mittauksessa) Epävarmuus ei missään kohdassa voi olla parempi kuin sen alla olevissa kerroksissa Primaarinormaali K SI-järjestelmä Jäljitettävyystorni by Martti Heinonen 2012
31 Kansallinen mittanormaali Kalibraattori Mittari Esimerkki jäljitettävyysketjusta
32 Onko mittalaitteen kalibrointi riittävä tae jäljitett ljitettävyydelle? TYYPILLISIÄ PUUTTEITA JÄLJITETTÄVYYESSÄ: Kalibroinnin tuloksia ei ole käytetty Ei voimassa olevaa kalibrointia Liian pitkä kalibrointiväli Kalibrointi ei vastaa käyttöolosuhteita Vain osa laitteistosta kalibroinnin piirissä Referenssiaineiden jäljitettävyydestä ei näyttöä Ei tietoa jäljitettävyyden toteutumisesta kalibroinnissa M Mittaus P
33 JÄLJITETTÄVYYS: MITTAUS Onko jäljitett j ljitettävyys tarpeen? Ei: Seurataanko laitteen kuntoa (huollot yms)? Kyllä: Kuinka merkittävä mittaus on lopputuloksen kannalta? Ei juuri merkitystä: Seurataanko laitteen kuntoa? Onko laite kalibroitu mittauksen kannalta merkityksellisellä tavalla? Tunteeko mittaaja mittalaitteen ja käyttökohteen? Kohtalaisen merkittävä tai hyvin merkittävä: Laitteen kalibrointi: Vastaako kalibrointi käyttötarkoitusta? Onko kalibrointiväli riittävä? (stabiilius vs. mittausev) Onko kalibrointituloksia käytetty? Kalibroinnin suorittajan kokemus ja perehdytys? Onko mittausepävarmuus arvioitu? Tunteeko mittaaja mittalaitteen ja käyttökohteen? Martti Heinonen 2012
34 JÄLJITETTÄVYYS: SISÄINEN KALIBROINTI Kalibrointiketju: Miten jäljitettävyys tulee kalibroinnissa käytettyyn mittanormaaliin? Onko kalibrointien ketju aukoton? Onko kalibrointituloksia käytetty? Mittausepävarmuus: Onko kalibrointiepävarmuus arvioitu ja dokumentoitu? Tukevatko ulkoisten vertailumittausten tulokset epävarmuutta okumentoidut ja yleisesti hyväksytyt menetelmät: t: Onko kalibrointimenetelmä dokumentoitu? Pätevyys: Henkilöstön kokemus ja perehdytys kalibrointitoimintaan? Onko kalibrointi edustava (kalibrointiväli, mittausalue) Vastaako mittanormaalin kalibrointialue ko. sisäisen kalibroinnin mittausaluetta? Onko mittanormaali kalibroitu säännöllisesti? Martti Heinonen 2012
35 JÄLJITETTÄVYYS: ULKOINEN KALIBROINTI Onko kalibroinnin suorittaja akkreditoitu? Kyllä: Kattaako akkreditointi ko. kalibrointitoiminnan? Onko kyseinen kalibrointi tehty akkreditoidun toiminnan piirissä? Ei: Pitää arvioida Onko akkreditoitua kalibrointipalvelua kohtuuden rajoissa saatavissa? Kyllä: ei kannata tuhlata aikaa arviointiin Ei: toteutus suunniteltava huolella Martti Heinonen 2012
36 KIITOS MIELENKIINNOSTA FINAS-päivä Sari Saxholm, p
37
AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE
AKKREDITOINNIN VAATIMUKSET TESTAUSMENETELMILLE JA KALIBROINNILLE Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu AKKREDITOINTI Pätevyyden toteamista Perustuu kansainvälisiin standardeihin (ISO/IEC 17025, ISO/IEC
LisätiedotMittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin
Mittausepävarmuudella varmuutta mittauksiin KEMIAN PÄIVÄT 2011 Sari Saxholm, MIKES sari.saxholm@mikes.fi, p. 010 6054 432 Mittatekniikan keskus varmistaa kansainvälisesti hyväksytyt mittayksiköt ja pätevyyden
LisätiedotMitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä?
Mitä akkreditointi edellyttää kalibrointien jäljitettävyydeltä? FINAS-päivä 27.1.2015 Risto Suominen Kalibroinneista akkreditointivaatimuksina käytettävissä standardeissa SFS-EN ISO/IEC 17025:2005 5.6
LisätiedotMitä kalibrointitodistus kertoo?
Mitä kalibrointitodistus kertoo? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Laitteen kalibroinnista hyödytään vain jos sen tuloksia käytetään hyväksi.
LisätiedotMittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma
Mittausten jäljitettävyys laboratorion näkökulma Raimo A. Ketola Hjelt-instituutti / Oikeuslääketieteen osasto Lääketieteellinen tiedekunta www.helsinki.fi/yliopisto 22.1.2013 1 Määritelmiä Mittaustulos:
LisätiedotUlkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia. Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.
Ulkoilman SO 2 -, NO- ja O 3 -mittausten kansallisen vertailumittauksen tuloksia Karri Saarnio Ilmanlaadun mittaajatapaaminen 11.4.2018 Tampere Ilmanlaadun kansallinen vertailulaboratorio ja mittanormaalilaboratorio
LisätiedotMITTAUSEPÄVARMUUS KEMIALLISISSA MÄÄRITYKSISSÄ WORKSHOP
WORKSHOP 12.10.11 Ajankohtaista laboratoriorintamalla RAMBOLL ANALYTICS Analytics pähkinänkuoressa Ramboll Finland Oy:n ympäristölaboratorio Henkilöstö: n. 70 mittaus- ja analyysialan ammattilaista Suuri,
LisätiedotMittaustulosten tilastollinen käsittely
Mittaustulosten tilastollinen käsittely n kertaa toistetun mittauksen tulos lasketaan aritmeettisena keskiarvona n 1 x = x i n i= 1 Mittaustuloksen hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta kuvaa keskiarvon keskivirhe
LisätiedotILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle. (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu)
ILAC:n periaatteet mittaustulosten jäljitettävyydelle (ILAC P10:01/2013 epävirallinen käännös, FINAS-akkreditointipalvelu) ILAC-P10:01/2013 epävirallinen käännös 3.6.2015 2 (11) Sisällys Esipuhe Tarkoitus
LisätiedotPaikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta
Paikkatietokeskuksen mittanormaalit ja kalibrointitoiminta Jorma Jokela ja Mirjam Bilker-Koivula Geodesian ja geodynamiikan osasto Paikkatietokeskus FGI Maanmittauspäivät 27.-28.3.2019 Mittanormaali,
LisätiedotJOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI
JOHTOKYKYMITTAUKSEN AKKREDITOINTI UUTTA! Nyt akkreditoidulla menetelmällä analysoidut johtokykystandartit meiltä. Kansainvälistä huippuosaamista kemian metrologian alueella Suomessa jo vuodesta 2005 alkaen.
LisätiedotMittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus
Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot
LisätiedotStandardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle
Standardin SFS-EN ISO/IEC 17025:2017 asettamat vaatimukset (mikrobiologisten) menetelmien mittausepävarmuuden arvioinnille ja ilmoittamiselle Annika Wickström, FINAS Esityksen aiheet Mittausepävarmuuden
LisätiedotMITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)
MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 - Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi MITTAUSTEKNIIKAN ERIKOISTUMISOPINNOT Tervetuloa
LisätiedotMITTAUSRAPORTTI 7017A PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA
Sivu 1/8 PÄÄSTÖMITTAUKSET KREMATORIO KAJAANIN SEURAKUNTA 14.11.2017 Kotkassa Raportin laatija tekn. Marko Piispa Raportin tarkastaja Ins. Mikko Nykänen Sivu 2/8 1. MITTAUSKOHTEEN KUVAUS... 3 2. MITTAUSTEN
LisätiedotLaskentaohjelma mittausepävarmuuden
Laskentaohjelma mittausepävarmuuden määrittämiseen Standardin ISO 15530-3 mukainen menetelmä Tekn. Lis. Heikki Lehto, Emeritus-tutkija Toimitustyö ja kuvat: DI Jukka-Pekka Rapinoja METSTA ry 26.10.2018
LisätiedotAktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi
Aktiivisuus ja suojelumittareiden kalibrointi Antti Kosunen STUK SÄTEILYTURVALLISUUS JA LAATU ISOTOOPPILÄÄKETIETEESSÄ Säätytalo, Helsinki 10. 11.12.2015 Kalibrointi Kalibroinnissa määritetään mittarin
LisätiedotKonepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit
Veli-Pekka Esala - Heikki Lehto - Heikki Tikka Konepajatekniset mittaukset ja kalibroinnit T E K N I N E N T I E D O T U S 3 2 0 0 3 A L K U S A N A T Tarkoitus Tämä tekninen tiedotus on tarkoitettu käytettäväksi
LisätiedotVaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA
Vaisala huoltokeskuksen kalibrointipalvelut / VARMISTA MITTALAITTEESI SUORITUSKYKY SÄÄNNÖLLISELLÄ KALIBROINNILLA Varmista mittausten tarkkuus pitkällä aikavälillä Suhteellinen kosteus Laadukkaimmatkin
LisätiedotAkkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa
Akkreditoidut vertailumittausjärjestäjät ja referenssimateriaalien tuottajat tukemassa akkreditoitua teknistä toimintaa Jenni Harjuoja FINAS-päivä 26.1.2017 Luotettavuutta testaus- ja kalibrointituloksille
LisätiedotHE 42/2006 vp. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta
Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä
LisätiedotLOPPURAPORTTI 22.4.2009. Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus
LOPPURAPORTTI 22.4.2009 Lämpöenergiamittareita tarkistavien laboratorioiden mittaustarkkuuden vertailu, ulkoinen vertailumittaus 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 Johdanto...3 1.1 Vertailumittausten yleiset periaatteet...3
LisätiedotKojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto
Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Mittalaitteiden staattiset ominaisuudet Mittalaitteita kuvaavat tunnusluvut voidaan jakaa kahteen luokkaan Staattisiin
LisätiedotMitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata?
Mitä päästökaupan tarkkailuvelvollisten tulee mitata? Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin MIKES 21.9.2006 Ryhmäpäällikkö, Jarno Ilme Energiamarkkinavirasto Tarkkailun lähtötilanne pk-sektorilla
Lisätiedott osatekijät vaikuttavat merkittävästi tuloksen epävarmuuteen Mittaustulosten ilmoittamiseen tulee kiinnittää kriittistä
Mittausepävarmuuden määrittäminen 1 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä on todellinen arvo tietyllä todennäköisyydellä Kokonaisepävarmuusarvioinnissa
LisätiedotAutomaatioseminaari
Automaatioseminaari 28.11.2017 Painemittaus ja kalibrointi: Painemittauksen perusperiaatteet prosessissa ja instrumenttilaitteiden kalibrointi 1 Paineen määritys Mitä suurempi määrä kaasumolekyylejä suljetaan
LisätiedotSuhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu
J5/2004 Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu Loppuraportti Leena Uusipaikka Helsinki 2004 Julkaisu J5/2004 Suhteellisen kosteuden kalibrointien vertailu Leena Uusipaikka Mittatekniikan keskus
LisätiedotONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
ONNISTUNUT VERTAILUMITTAUS Pätevyysvaatimukset vertailumittausjärjestäjälle Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu PÄTEVYYSVAATIMUKSET ISO/IEC 17043:2010, Conformity assessment General requirements for
LisätiedotLaboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu?
Laboratorion näkökulma muuttuvaan standardiin 15189: 2012 mikä muuttuu? Laatupäällikkö Anna-Maija Haapala osastonylilääkäri, dosentti Fimlab Laboratoriot Oy STANDARDI 15189 (2012) Suomennos standardista
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen
Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression
LisätiedotTuotteistetut palvelut
- Kalibrointijärjestelmän rakentaminen - Kalibrointikansio - RR-testit - GPS-taskukirja - Mittalaitteen valinta - Tarkkuusmittaukset teollisuudessa - Tärinämittaukset - Mittausepävarmuudella varmuutta
LisätiedotUutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille. Mittaajatapaaminen, Porvoo, Katriina Kyllönen (IL, Certi)
Uutta koulutusta ilmanlaadun mittaajille Mittaajatapaaminen, Porvoo, 26.-27.4.2016 (IL, Certi) Esityksen sisältö Taustaa: kuka, miksi, milloin? Uusi ilmanlaadun kurssi Kurssin suunniteltu rakenne Kurssin
LisätiedotPituuden vertailumittaus D7
J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti Veli-Pekka Esala Mittatekniikan keskus Espoo 2005 Julkaisu J9/2005 Pituuden vertailumittaus D7 Loppuraportti 26.9.2005 Veli-Pekka Esala Mittatekniikan
LisätiedotTermoelementtivertailu
J7/2007 Termoelementtivertailu Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2007 Julkaisu J7/2007 Termoelementtivertailu L13 Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2007 Abstract
Lisätiedotph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS
ph-määrityksen MITTAUSEPÄVARMUUS ph-määrityksen TUTKIMUSTYÖTÄ JO YLI 8 VUOTTA Aloitimme vuonna 2002 systemaattisen ph-määrityksen tutkimustyön syystä, että kansainväliset suositukset phmääritykseen lasielektrodilaitteiston
LisätiedotKonepajan mittauslaitteiden kalibrointisuunnitelma
Ville-Pekka Lahti Konepajan mittauslaitteiden kalibrointisuunnitelma Metropolia Ammattikorkeakoulu Insinööri (AMK) Kone- ja tuotantotekniikka Insinöörityö 9.6.2014 Tiivistelmä Tekijä Otsikko Sivumäärä
LisätiedotPTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset
PTU Kosteus-, lämpötila- ja painemittaukset Mittaustekniikan lisensiaattikurssi 14.4.2010 Mittatekniikan keskus Sari Saxholm, p. 010 6054 432, @mikes.fi Mittatekniikan keskus MIKES Kansalliset mittanormaalilaboratoriot
LisätiedotSISÄLLYS. N:o 496. Laki. mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 2 päivänä kesäkuuta 2006
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2006 Julkaistu Helsingissä 22 päivänä kesäkuuta 2006 N:o 496 500 SISÄLLYS N:o Sivu 496 Laki mittayksiköistä ja mittanormaalijärjestelmästä annetun lain muuttamisesta... 1457 497 Valtioneuvoston
LisätiedotLÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN
MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J3/2001 LÄMPÖTILAN VERTAILUMITTAUS L11, PT100-ANTURIN SOVITUSMENETELMÄN KEHITTÄMINEN Thua Weckström Helsinki 2001 SUMMARY The interlaboratory comparison on calculating coefficients
LisätiedotUutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita
Uutta teknologiaa, uusia osaajia ja innovaatioita Ryhmäpäällikkö Mittatekniikan keskus (MIKES) 60 henkeä 7 henkeä Mittatekniikan keskus Metrologian eli mittaustieteen ja pätevyydentoteamisen asiantuntija-
LisätiedotASIANTUNTEVA KUMPPANISI RUUVILIITOSTEN KOKONAISRATKAISUISSA
ASIANTUNTEVA KUMPPANISI RUUVILIITOSTEN KOKONAISRATKAISUISSA 24H HUOLTOPALVELUT KONSULTAATIO- JA MITTAUSPALVELUT KALIBROINTIPALVELUT MYYNTI- JA VARAOSAPALVELUT VUOKRAUSPALVELUT KOULUTUS- JA TYÖMAAPALVELUT
LisätiedotJATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT. MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich
JATKUVATOIMISET PALUUHEIJASTUVUUSMITTARIT MITTAUSTEN LAADUNVARMISTUS Tiemerkintäpäivät Jaakko Dietrich Jatkuvatoimiset paluuheijastuvuusmittaukset Kolme mittalaitetta, kaksi mittausten toimittajaa Kaksi
LisätiedotPuutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset
Puutavaran mittaukselle, mittausmenetelmille ja laitteille asetettavat vaatimukset Jari Lindblad & Tapio Wall Metsäntutkimuslaitos, Itä-Suomen alueyksikkö, Joensuu jari.lindblad@metla.fi, 050 391 3072
LisätiedotMIKES Julkaisu J6/1998 kalibrointiohje
3 3 MITTATEKNIIKAN KESKUS Julkaisu J6/1998 Kari Riski Mittatekniikan keskus Metrologian neuvottelukunnan massasuureiden asiantuntijatyöryhmä Helsinki 1998 4 TIIVISTELMÄ Mittatekniikan keskus on yhdessä
LisätiedotVedenlaadun seurannat murroksessa. Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen
Vedenlaadun seurannat murroksessa Työkaluja laadukkaaseen mittaustulokseen FINAS-päivä 27.1.2015 Teemu Näykki FT, kemisti, tiiminvetäjä Taustaa Mittaustulos ei ole koskaan täysin oikein Lukuisia tärkeitä
LisätiedotJ1/2011. Paineen mittaus. Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus
J1/011 Paineen mittaus Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus Espoo 011 Julkaisu J1/011 Paineen mittaus Sari Saxholm ja Markku Rantanen Mittatekniikan keskus Espoo 011 Alkusanat Paineeseen
LisätiedotMitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa
Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat
LisätiedotPt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen
J2/2008 Pt-100-anturin vertailu: anturin kalibrointi ja kalibrointikertoimen laskeminen Loppuraportti Thua Weckström Mittatekniikan keskus Espoo 2008 Julkaisu J2/2008 Pt100-anturin vertailu: kalibrointi
LisätiedotKojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1
Kojemeteorologia (53695) Laskuharjoitus 1 Risto Taipale 20.9.2013 1 Tehtävä 1 Erään lämpömittarin vertailu kalibrointistandardiin antoi keskimääräiseksi eroksi standardista 0,98 C ja eron keskihajonnaksi
LisätiedotPAINEMITTAUKSET. 0,0005 Pa... 500 MPa. Mittaustekniikan lisensiaattikurssi 3.4.2008. Mittatekniikan keskus Sari Semenoja, p. 010 6054 432, @mikes.
PAINEMITTAUKSET 0,0005 Pa... 500 MPa Mittaustekniikan lisensiaattikurssi 3.4.2008 Mittatekniikan keskus Sari Semenoja, p. 010 6054 432, @mikes.fi Mittatekniikan keskus MIKES Paineen kansallinen mittanormaalilaboratorio
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
Oulun yliopisto Fysiikan opetuslaboratorio Fysiikan laboratoriotyöt 1 1 LIITE 1 VIRHEEN RVIOINNIST Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi
LisätiedotMAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ASETUS Nro xx/xx Luonnos 19.3.2013 Päivämäärä x.x.2013 Dnro xxx/xx/2013 Voimassaoloaika x.x.2013 toistaiseksi Valtuutussäännökset Laki puutavaran mittauksesta (xx/xxxx) 13
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustulokset ovat aina todellisten luonnonvakioiden ja tutkimuskohdetta kuvaavien suureiden likiarvoja, vaikka mittauslaite olisi miten
LisätiedotMittausepävarmuuden laskeminen ISO mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter
Mittausepävarmuuden laskeminen ISO 19036 mukaisesti. Esimerkki: Campylobacter Marjaana Hakkinen Erikoistutkija, Elintarvike- ja rehumikrobiologia Mikrobiologisten tutkimusten mittausepävarmuus 18.3.2019
LisätiedotISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ
ISO 9001:2015 JÄRJESTELMÄ- JA PROSESSIAUDITOIN- NIN KYSYMYKSIÄ IMS Business Solutions Oy, J Moisio 10/ 2016 2.10.2016 IMS Business Solutions Oy 2 ISO 9001:2015 PROSESSIEN AUDITOINTIKYSYMYKSIÄ ISO 9001:2015
LisätiedotAKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja
NOKKA-AKSELIEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin nokka-akseli(e)n mittaaminen ja ominaisuuksien laskeminen. Ns. A-(perusympyrä)
LisätiedotOhje laboratoriotöiden tekemiseen. Sisältö. 1 Ennen laboratorioon tuloa 2. 2 Mittausten suorittaminen 2
OHJE 1 (13) Ohje laboratoriotöiden tekemiseen Sisältö 1 Ennen laboratorioon tuloa 2 2 Mittausten suorittaminen 2 3 Mittauspöytäkirja 2 3.1 Mittauspöytäkirjan hyväksyminen................. 3 3.2 Tietokoneella
LisätiedotKoneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus
Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä
LisätiedotAKK-MOTORSPORT ry Katsastuksen käsikirja ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN. 1. Tarkastuksen käyttö
ISKUTILAVUUDEN MITTAAMINEN 1. Tarkastuksen käyttö 2. Määritelmät 3. Välineet 4. Olosuhteet Kyseisen ohjeen tarkoituksena on ohjeistaa moottorin iskutilavuuden mittaaminen ja laskeminen. Kyseinen on mahdollista
LisätiedotSFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi
1 SFS-EN 932-5:2012 Yleiset laitteet ja kalibrointi Pirjo Kuula-Väisänen TTY Maa- ja pohjarakenteet PANK menetelmäpäivä 26.1.2012 2 Esityksen sisältö Standardin tilanne Kalibrointi ja tarkastus Toleranssit
LisätiedotHyväksytyt asiantuntijat
1(4) Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Pätevyysluokat Tarkastuskohteet Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain 1090/2002 (muutettuna viimeksi 1042/2014) 48 2 momentin nojalla Liikenteen turvallisuusviraston
LisätiedotMittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007
Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia 02.11.2007 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä
LisätiedotMITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004. Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua
MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI 1 2004 Yhteistyöllä tarkkuutta ja laatua 1 2004 Sisältö PÄÄKIRJOITUS Pääkirjoitus..................................... 3 6 8 12 16 MITTATEKNIIKAN KESKUKSEN TIEDOTUSLEHTI
LisätiedotFINAS - akkreditointipalvelu. Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1
Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja FINAS - akkreditointipalvelu Espoo 2012 ISBN 978-952-5610-87-1 1(6) Periaatteet laboratorioiden laadunvarmistusja Alkusanat Tämän FINAS-akkreditointipalvelun
LisätiedotVaakojen kalibrointi
Vaakojen kalibrointi Laboratorioalan luentopäivät, 6.-7.5.2019 Tampere Miikka Ijäs / Lahti Precision Oy Lahti Precision Oy Ahjokatu 4 A, FI-15800 Lahti, Finland www.lahtiprecision.com Vaakojen kalibrointi
LisätiedotAkkreditointi menestyksen takeena
Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere
LisätiedotAkkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa. Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen
Akkreditointi mittausten luotettavuutta vahvistamassa Akkreditointipäällikkö Christina Waddington-Walden Pääarvioija Mika Penttinen Mitä akkreditointi on? Akkreditointi on kansainvälisiin kriteereihin
LisätiedotKriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa
Kriittiset vaiheet mittausten laadunvarmistuksessa Teija Kirkkala Toiminnanjohtaja Automaattiset vedenlaatumittarit -workshop 15.-16.10.2013 1 Kriittiset vaiheet Mitattava kohde, mittausten tavoite Mittarien
LisätiedotMETROLOGIA. Kemian metrologian opas J6/2005. Toimittanut Tapio Ehder. Kemian ja mikrobiologian jaosto Kemian työryhmä
METROLOGIA J6/2005 Kemian metrologian opas Toimittanut Tapio Ehder Kemian ja mikrobiologian jaosto Kemian työryhmä Helsinki 2005 Julkaisu J6/2005 Kemian metrologian opas Kemian ja mikrobiologian jaosto
LisätiedotKemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö
Kemiallisten menetelmien validointi ja mittausepävarmuus Leena Saari Kemian ja toksikologian tutkimusyksikkö Validointi Validoinnilla varmistetaan että menetelmä sopii käyttötarkoitukseen ja täyttää sille
LisätiedotHyväksytyt asiantuntijat
MUISTIO 1(2) 15.03.2010 Liikenteen turvallisuusvirasto Hyväksytyt asiantuntijat Pätevyysalue Tässä muistiossa käsitellään ajoneuvolain (1090/2002) 48 2. momentin (226/2009) nojalla Liikenteen turvallisuusviraston
LisätiedotTalousarvioesitys vuodelle 2008
Talousarvioesitys vuodelle 05. (32.20.05) Mittatekniikan keskuksen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille ehdotetaan nettomäärärahaa 5 111 000 euroa Määrärahaa saa käyttää myös: 1. EU:n hyväksymien
LisätiedotTerveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at
TLT-info 1/2004 Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at vaatimukset ja vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Terveydenhuollossa käytettävät muut kuin itsetoimivat vaa at vaatimukset
LisätiedotLABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE
LABORATORION LASKENTASOVELLUKSEN OHJE YLEISKUVAUS FFC:n laboratorion laskenta ja tietojen hallintasovelluksilla voit tehostaa ja varmistaa laboratoriosi tietojen käsittelyn. Sovellukset voidaan muokata
LisätiedotMETROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi
METROLOGIA osa I Kari Riski, Mittatekniikan keskus, MIKES kari.riski@mikes.fi SISÄLTÖ Mitä metrologia on Metrisopimus, MIKES Lämpötilan yksikkö kelvin, lämpötila-asteikko ITS-90 Valovoiman yksikkö kandela,
LisätiedotLue! FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset
FAENZA CLIP TILE -laattalattian askeläänitason koemittaus 8.2.2007 Tulokset 1. Tausta 2. Mittausmenetelmät 3. Mittauslaitteet 4. Määräysarvot 5. Mittaustulokset ja havainnot 6.Tulosten tarkastelu 7. Lisätietoja
LisätiedotTIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU
TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET MITTALAITTEIDEN VALIDOINTI JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT TURKU 22.1.2016 TIEMERKINTÖJEN LAATUVAATIMUKSET Edellinen julkaisu vuodelta 2008 Uudet laatuvaatimukset voimassa
LisätiedotLaadukkaan mittaamisen perusteet Toimittaneet: E. Hiltunen, L. Linko, S. Hemminki, M. Hägg, E. Järvenpää, P. Saarinen, S. Simonen, P.
Julkaisu J4/2011 Laadukkaan mittaamisen perusteet Toimittaneet: E. Hiltunen, L. Linko, S. Hemminki, M. Hägg, E. Järvenpää, P. Saarinen, S. Simonen, P. Kärhä Espoo 2011 Julkaisu J4/2011 Laadukkaan mittaamisen
LisätiedotVertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE
Vertailulaboratoriot asiakaspalvelijoina - SYKE Mirja Leivuori Vertailulaboratorio Suomen ympäristökeskus, Laboratoriot Hakuninmaantie 6 00430 Helsinki mirja.leivuori@ymparisto.fi Ajankohtaista laboratoriorintamalla
LisätiedotPäästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla
Päästömittausten haasteet alhaisilla pitoisuustasoilla Ilmansuojelupäivät 2019 Johtava tutkija Tuula Pellikka, VTT VTT beyond the obvious Esityksen sisältö Päästömittaukset: - jatkuvatoimiset mittausvaatimukset
LisätiedotKosteusmittausten haasteet
Kosteusmittausten haasteet Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin, MIKES 21.9.2006 Martti Heinonen Tavoite Kosteusmittaukset ovat haastavia; niiden luotettavuuden arviointi ja parantaminen
LisätiedotLIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA
1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista
LisätiedotRiippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa. Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu
Riippumattomuus ja puolueettomuus laboratoriotoiminnassa Tuija Sinervo FINAS-akkreditointipalvelu Riippumattomuuden arviointi Standardi SFS-EN ISO/IEC 17025: eturistiriidat, kolmannen osapuolen laboratorio
LisätiedotPETRI AHOMÄKI TOLERANSSIEN ANALYSOINTI JA DIMENSIOMITTAUS OSAVALMISTUKSESSA. Diplomityö
PETRI AHOMÄKI TOLERANSSIEN ANALYSOINTI JA DIMENSIOMITTAUS OSAVALMISTUKSESSA Diplomityö Tarkastaja: professori Heikki Tikka Tarkastaja ja aihe hyväksytty Automaatio-, kone- ja materiaalitekniikan tiedekuntaneuvoston
LisätiedotPANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO
PANK -MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA JA PALUUHEIJASTAVUUS JAAKKO DIETRICH TIEMERKINTÄPÄIVÄT KUOPIO 17.2.2017 PANK- MENETELMÄOHJEET TIEMERKINTÖJEN KITKA- JA PALUUHEIJASTAVUUSMITTAUKSET Tavoitteena
LisätiedotSKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7)
SKV-LAATUKÄSIKIRJA Ohje SKV 9.2 Liite 1 1(7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
LisätiedotMittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen
Mittausepävarmuus asumisterveystutkimuksissa, asumisterveysasetuksen soveltamisohje Pertti Metiäinen 30.9.2016 Pertti Metiäinen 1 Valviran soveltamisohje Soveltamisohje on julkaistu viidessä osassa ja
LisätiedotMittayksikköjärjestelmät
Mittaustekniikan historia: mittaustekniikan lähtökohta ihmisten luontaisen tietämyksen tarpeet, aluksi etäisyydet, massat, tilavuudet ja aika ulottuu todella kauas menneisyyteen, jopa 3000 vuotta ennen
LisätiedotMittausten hallintajärjestelmä puolustusvälineteollisuuden yritykseen
Santeri Markkula Mittausten hallintajärjestelmä puolustusvälineteollisuuden yritykseen Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 20.9.2016
LisätiedotYleismittarin vertailumittaus
J8/2004 Yleismittarin vertailumittaus Loppuraportti Risto Rajala Mittatekniikan keskus Helsinki 2004 Julkaisu J4/2004 Yleismittarin vertailumittaus Loppuraportti Risto Rajala Mittatekniikan keskus Helsinki
LisätiedotTaulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut DOS-laboratoriossa.
Säteilyturvakeskus Toimintajärjestelmä #3392 1 (7) SUUREET, MITTAUSALUEET JA MITTAUSEPÄVARMUUDET Taulukko 1. Ionisoiva säteily. Kansallisena mittanormaalilaboratoriona tarjottavat kalibrointi- ja säteilytyspalvelut
LisätiedotKALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA. 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki
AEL INSKO-SEMINAARIT KALIBROINTI TARVE JA SUORITUS KÄYTÄNNÖSSÄ 17. 18.11.2015, AEL, Helsinki PÄÄSTÖJEN JA VAIKUTUSTEN TARKKAILUVELVOITTEET TEOLLISUUDESSA 25. 26.11.2015, AEL, Helsinki KALIBROINTI TARVE
LisätiedotSISÄILMAMITTAUSTEN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Sisäilman mikrobinäytteet
Jorma Korttinen SISÄILMAMITTAUSTEN LAATUUN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Sisäilman mikrobinäytteet Opinnäytetyö Ympäristöteknologia Toukokuu 2010 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 7.5.2010 Tekijä(t) Koulutusohjelma
LisätiedotVarausta poistavien lattioiden mittausohje. 1. Tarkoitus. 2. Soveltamisalue. 3. Mittausmenetelmät MITTAUSOHJE 1.6.2001 1 (5)
1.6.2001 1 (5) Varausta poistavien lattioiden mittausohje 1. Tarkoitus Tämän ohjeen tarkoituksena on yhdenmukaistaa ja selkeyttää varausta poistavien lattioiden mittaamista ja mittaustulosten dokumentointia
LisätiedotBetonin suhteellisen kosteuden mittaus
Betonin suhteellisen kosteuden mittaus 1. BETONIN SUHTEELLISEN KOSTEUDEN TARKOITUS 2. KOHTEEN LÄHTÖTIEDOT 3. MITTAUSSUUNNITELMA 4. LAITTEET 4.1 Mittalaite 4.2 Mittalaitteiden tarkastus ja kalibrointi 5.
LisätiedotRAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET
Rakennusten tiiviysmittaus MITTALAITTTEET 1/6 RAKENNUSTEN TIIVIYSMITTAUS MITTALAITTEET Kuva 1. Retrotec tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 2. Minneapolis tiiviysmittauslaitteisto. Kuva 3. Wöhler tiiviysmittauslaitteisto.
LisätiedotVertailulaboratorion. kuulumisia. Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius
Vertailulaboratorion kuulumisia Katriina Kyllönen, Karri Saarnio, Kaisa Lusa, Sisko Laurila ja Mika Vestenius 7.5.2019 Mittaajatapaaminen 2019, Turku Muutokset Jari Waldén eläköitynyt 31.12.2018 Uusi standardi
LisätiedotUuden työ- tai mittavälineen luominen tietokantaan
Sivu:1(12) Työ- ja mittaväline-tietokanta löytyy serveriltä APPL14.DE.ABB.COM/SRV/ABB Tarvitset read-oikeudet tietokannan tarkasteluun ja editor mainusers-oikeudet tietokannan muokkaukseen. Jos tarkoituksenasi
LisätiedotVertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos?
Vertailutestien tulosten tulkinta Mikä on hyvä tulos? Pertti Virtala PANK-menetelmäpäivä 29.1.2015 Sisältö Mittaustarkkuuden käsitteitä Mittaustarkkuuden analysointi Stabiilius Kohdistuvuus Toistettavuus
LisätiedotVAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET
VAPO OY PALTAMON LÄMPÖKESKUKSEN 2,5 MW:n KPA-KATTILAN SAVUKAASUPÄÄSTÖMITTAUKSET 26.2.2007 Raportti nro 07R022 Otakaari 3 02150 Espoo Nab Labs Oy www.nablabs.fi Y-tunnus / VAT no. FI 02831262 Laskutusosoite:
Lisätiedot