Mittausepävarmuudesta. Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

Transkriptio

1 Mittausepävarmuudesta Markku Viander Turun yliopisto Lääketieteellinen mikrobiologia ja immunologia

2 Mittausepävarmuus on testaustulokseen liittyvä arvio, joka ilmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan (FINAS S33/1996 ISO )

3 Laboratoriotulos on aina likiarvo analyytin todellisesta pitoisuudesta

4 Kansallinen mittanormaalitoiminta ja sen kehittäminen (MIKES J7/ )

5 Mittausepävarmuus Tulokseen liittyvä arvio llmoittaa rajat, joiden välissä todellisen arvon voidaan valitulla todennäköisyydellä katsoa olevan Ilmoitetaan joko keskihajontana (SD) tai variaatiokertoimena (coefficient of variation, CV% = SD/mean x 100)

6 Miksi pitää selvittää? Kertoo kliinikolle, kuinka luotettava tulos on Auttaa arvioimaan eroaako saatu tulos oikeasti aiemmasta tuloksesta Akkreditoinnin yksi edellytys Siloaho M, ym. Moodi 4/1997:

7 ISO/IEC akkreditointistandardi Akkredidointi edellyttää asiakkaan tarpeen tyydyttävää tulosten tarkkuutta ja siihen liittyvää epävarmuuden arviointia ( ) Mittausepävarmuuden osatekijät tulee ensin tunnistaa ja sitten laskea (jos mahdollista) tai arvioida (5.4.6.)

8 Epävarmuuksia arvioitaessa on hyvä pohtia, mikä biologinen, biokemiallinen tai tekninen ilmiö kulloinkin aiheuttaa mittaustuloksen hajonnan.

9 Mittausepävarmuus Kouri T ym. Moodi 4/2002:139-48

10 Preanalyyttiset tekijät Tulosten kliininen tulkinta vaatii ottamaan huomioon näytteenottoa edeltävät tekijät Epävarmuuslaskelmissa tätä on käytännössä mahdotonta ottaa huomioon Voidaan ohjeistaa (aamu-, paastonäytteet jne.) Tautikohtaisten vertailuaineistojen käyttö Näytteenotosta ja säilytyksestä johtuvat tekijät tulisi kirjata ja ottaa huomioon tulosta tulkittaessa (standardi 5.7.) näytteen konsentroituminen (haihtuminen) yhdisteen hajoaminen (lämpötila, aika, sentrifugointi) pitoisuuden nousu (soluista vapautuminen, metabolia) häiritsevien matrix-tekijöiden lisääntyminen (aika)

11 Näyte Kontrollinäytteestä puuttuu todellisen näytteen epävarmuustekijöitä, mm. näytteenotto- ja käsittely näytteen säilytys ja lähetys näytteen matriisi Näitä on vaikea mitata Ei tarvitse ottaa huomioon, jos työvaiheet vakioitu ja on hyvät tutkimuskohtaiset ohjeet riippuu kuitenkin osatekijöiden määrästä ja koosta (FINAS S39/1997; FINAS S33/1996)

12 Mittausepävarmuuden arviointi Kokeellisesti saatu kvantitatiivinen tieto Kirjallisuudesta, valmistajalta tai menetelmän validoinnista saatu tieto Ulkoisten laadunvalvontaohjelmien tai laboratorioiden välisten vertailumittausten tulokset Kokeneen kliinisen kemistin tai mikrobiologin harkintaan perustuva arvio

13 Mittausepävarmuuden osatekijät voidaan jaotella Systemaattisiin Satunnaisiin

14 Systemaattinen virhe CV(syst): ei ole epävarmuutta, voidaan korjata Voi johtua menetelmästä kalibroinnista vakioinnista matriisierosta (kalibraattori/ näyte) lämpötilasta

15 Satunnaisepävarmuus Satunnaisvaihtelua ei voi kokonaan poistaa Voi johtua reagensseista (lot to lot) pipetoinnista työtavoista mittausolosuhteista (lämpötilan vaihtelu) näytteestä (esikäsittely, säilytys, matriisi) tulostamisesta (mittasignaali, datan käsittely) laitteista (laitteen vaihtuminen)

16 Kokonaisepävarmuus (U) CV = SD/mean x 100 CV(sis): sarjan sisäinen CV CV(väl): sarjojen välinen CV CV(syst): Systemaattisen virheen tuottama epävarmuus CV(muut): muiden osatekijöiden aiheuttama lisävariaatio Tarv myös CV(pre) Siloaho M, ym. Moodi 4/1997:

17 Toistuvuus (repeatability) CV = SD/mean x 100 Sarjan sisäinen toistuvuus omat kontrollinäytteet tai potilasnäytteet 20 näytettä Sarjojen välinen toistuvuus potilasnäytteet tai pooli, jos stabiili 20 näytettä - vähintään 1 kk ajan - jos reagenssien erät vaikuttavat tuloksiin, mittauksia vähintään 2 erän reagensseilla - jos tehdään eri laitteilla, tuloksia kaikilta mukaan

18 Systemaattisen virheen tuottama epävarmuus Systemaattisen virheen aiheuttama epävarmuus voidaan laskea vertaamalla omalla menetelmällä saatuja tuloksia kansainvälisten tai kansallisten varmennettujen vertailumateriaalien (certified reference material) tuloksiin Voidaan käyttää myös ulkoisen laadunarvioinnin oman määritysmenetelmän keskiarvoa, jos tulostusryhmässä osallistujia on vähintään 6 Kun havaitaan systemaattinen virhe, arvioidaan onko poikkeama hyväksyttävä ja pyritään korjaamaan virhe Jos korjausta ei tehdä, lasketaan epävarmuus (CVsys) Jos laboratorio käyttää menetelmää, jolle on itse määritetty viiteväli, ei systemaattista epävarmuutta tarvitse ottaa huomioon

19 Muut tekijät Niiden näytteen käsittelyvaiheiden aiheuttama vaihtelu, jotka eivät ole mukana kontrollinäytteen tuloksissa, otetaan mukaan kokonaisvariaatioon mikäli ovat suuruudeltaan 1/3 suurimmasta osatekijästä Esimerkkejä käytetään 2 tai useampaa laitetta /menetelmää: lasketaan CV niin, että kaikilla laitteilla tehtyjä tuloksia mukaan näyte esilaimennetaan, kontrollinäytteet eivät mukana: lisätään laimentajan aiheuttama variaatio toistuvuus (CV) tuloksiin

20 Mittausepävarmuus serologiassa Kokonaisepävarmuus kuten kemiassa Tiitterit muutetaan log2-muotoon, esim. Crithidia lucilae (ndna) CV(sis), CV(väl), CV(sys), esimerkki Kokonaisepävarmuus, raportti

21 Säilyvyys Määritysrajat LLOQ/ULOQ Toistettavuus intra-assay inter-assay Haavoittuvuus Täsmäävyys Havaitsemisraja Spesifisyys/ selektiivisyys Saanto Lineaarisuus

22