Kaupunginjohtajan ehdotus

Kaupunginjohtajan ehdotus Porin kaupungin talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT JA KEHITYSNÄKYMÄT... 3 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 3 KATSAUS SEUDULLISEEN KEHITYKSEEN... 5 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 7 TALOUSARVION VALMISTELU JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT... 7 STRATEGIA JA STRATEGINEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ... 7 HENKILÖSTÖ... 8 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE... 9 KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET... 10 TASAPAINOTTAMINEN... 10 KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUT MUUTOKSET... 10 TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVISTETTAVAT ERILLISET TOIMENPITEET JA ERILLISVALTUUDET.. 11 KAUPUNGIN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET VUONNA 2015... 12 KÄYTTÖTALOUSOSA... 13 KÄYTTÖTALOUSOSAN ESITTELY JA SITOVUUS... 13 HALLINTOKUNTIEN YDINPROSESSIEN SUORITTEET... 14 LIIKELAITOSTEN YDINPROSESSIEN SUORITTEET... 15 01 KAUPUNGINVALTUUSTO... 16 02 TARKASTUSTOIMI... 17 03 KAUPUNGINHALLITUS... 18 05 YLEISHALLINTO... 20 09 HENKILÖSTÖHALLINTO... 22 10 TALOUSHALLINTO... 24 16 KEHITTÄMINEN... 26 20 PERUSTURVA, OMA TOIMINTA... 28 22 PERUSTURVA, OSTOPALVELUT... 35 25 PERUS- JA LUKIOKOULUTUS... 36 27 SIVISTÄVÄ KOULUTUS... 38 28 VARHAISKASVATUS... 40 42, 46, 47, 48, 49, 50 KULTTUURITOIMI... 42 42 KIRJASTO... 44 46 PORI SINFONIETTA... 46 47 SATAKUNNAN MUSEO... 47 48 KULTTUURIASIAINKESKUS... 48 49 TAIDEMUSEO... 49 50 TAIDEKOULU... 51 51 VAPAA-AIKA... 53 52 KAUPUNKISUUNNITTELU... 55 56 VÄÄNTIÖ OY / HALLINNOINTI... 57 57 ENERGIAN VÄLITYS... 58 65 YMPÄRISTÖTOIMI... 59 66 SATAKUNNAN PELASTUSLAITOS... 61 67 PORIN PELASTUSTOIMINNAN KUSTANNUKSET... 63 71 JOUKKOLIIKENNE... 64 72 TEKNINEN PALVELUKESKUS... 66 73 LOGISTIIKKAYKSIKKÖ... 68 74 PYSÄKÖINNINVALVONTA... 70 76 TOIMITILAT... 72 81 PORIN JÄTEHUOLTO... 74 TULOSLASKELMAOSA... 76 TOIMINTAKATE... 76 VEROTULOT... 76 VALTIONOSUUDET... 77 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT... 77 VUOSIKATE... 78 TILIKAUDEN TULOS... 79 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ALIJÄÄMÄ... 79 TULOSLASKELMAT... 80 INVESTOINTIOSA... 81 INVESTOINTIOSAN ESITTELY JA SITOVUUS... 81 SUURIMMAT INVESTOINTIKOHTEET VUONNA 2015... 81 IRTAIN KÄYTTÖOMAISUUS JA MUUT INVESTOINNIT 2015-2017... 82 TEKNISEN PALVELUKESKUKSEN INVESTOINNIT 2015-2017... 83

TALONRAKENNUKSEN INVESTOINNIT 2015-2017... 83 RAHOITUSOSA... 87 RAHOITUSLASKELMAT... 88 LIIKELAITOSTEN TALOUSARVIOT... 89 LIIKELAITOSTEN VAIKUTUS KAUPUNGIN TALOUTEEN... 89 78 PORIN PALVELULIIKELAITOS... 91 80 PORIN VESI... 93 82 SATAKUNNAN TYÖTERVEYSPALVELUT... 95 LIIKELAITOSTEN INVESTOINNIT 2015-2017... 96 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO... 97 LIITTEET... 98 SUUNNITELLUT INVESTOINTITULOT JA MENOT 2015-2017... 98 ERITTELY KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEN MUUTOKSISTA... 106

Yleisperustelut ja kehitysnäkymät 3 YLEISPERUSTELUT JA KEHITYSNÄKYMÄT YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous onkin syvästi alijäämäinen. Suomen bruttokansantuotteen määrä laski Tilastokeskuksen helmikuisten vuosiennakkotietojen mukaan 1,4 prosenttia vuonna 2013. Viime vuosi oli jo toinen peräkkäinen taantuvan talouskasvun vuosi. Myöskään vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Valtiovarainministeriön syyskuussa tekemän ennusteen mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Nettoviennin vaikutus pysyy myös positiivisena, mutta edelleen Suomen viennin ennustetaan kehittyvän maailmankauppaa hitaammin. Julkisen talouden tila oli Suomessa ennen kansainvälisen finanssikriisin alkua parempi kuin useissa muissa maissa, mutta viime vuosina se on siis heikentynyt selvästi. Valtionlainojen edelleen matala korkotaso kuvastaa kuitenkin rahoitusmarkkinoiden luottamusta siihen, että tämä kehitys kyetään pysäyttämään. Valtio, kunnat ja kotitaloudet ovat käyttäneet mahdollisuuttaan velkaantua. Juuri velkavetoinen kasvu on tukenut kotimaista kysyntää. Sen kehitys onkin viime vuosina ollut suotuisaa verrattuna bruttokansantuotteeseen ja vientiin, jotka ovat vuoden 2008 puolivälin jälkeen supistuneet. Vuoden 2012 alusta lähtien viennin ja sen myötä kansantulon vaimea kehitys on alkanut näkyä aiempaa enemmän kotimaisessa kysynnässä ja työllisyydessä. Viennin supistumiseen on liittynyt myös käynnissä oleva teollisuuden rakennemuutos. Lisäksi kustannuskilpailukyvyn heikkeneminen on painanut vientiä ja tuonnin kanssa kilpailevaa tuotantoa. Talouden kasvuedellytyksiä on heikentänyt myös alle 65-vuotiaiden työikäisten määrän vuonna 2010 alkanut supistuminen. Yritykset voivat investoida ja työllistää Suomessa, jos ne luottavat talouden näkymiin ja kotimaisten kustannusten kilpailukykyiseen kehitykseen. Kustannustason kannalta työmarkkinajärjestöjen syksyllä 2013 sopima kaksivuotinen palkkaratkaisu oli tärkeä. Ennusteiden mukaan se hidastaa palkkojen nousuvauhtia ja pysäyttää yksikkötyökustannusten nousun kauppakumppanimaiden keskiarvoon verrattuna. Tähän mennessä euroaikana eli vuodesta 1999 lähtien yksikkötyökustannukset toisin sanoen palkat ja työnantajan ns. sivukulut tuotettua yksikköä kohti ovat nousseet vajaat 15 % suhteessa kauppakumppanimaiden keskiarvoon. Maan hallitus on tehnyt linjauksia toimista, joilla on tarkoitus parantaa kasvuedellytyksiä ja julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyyttä. Työuria pidentävä eläkeuudistus on oleellinen osa rakennepolitiikan kokonaisuutta. Ilman uudistusta ei ole syytä odottaa ikääntyneiden työllisyysasteen enää nousevan paljon. Kun väestön ikääntyminen kasvattaa julkisia menoja, kasvaa verotulojen tarve. Jos eläkemaksut ovat samanaikaisesti aiempaa suuremmat ja verotettavia työllisiä entistä vähemmän, uhkaa verojen ja eläkemaksujen muodostama taakka kasvaa selvästi nykyisestä. Väestön ikääntymisen aiheuttama julkisten menojen kasvu näkyy pitkällä aikaväillä erityisesti kuntasektorin talouskehityksessä. Tilastokeskus julkaisi 30.5.2014 tarkennetut tiedot kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätöksistä. Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen kasvu hidastui edellisvuosista merkittävästi 2,6 prosentin tasolle ja verotulot kasvoivat poikkeuksellisten tekijöiden vuoksi 6,8 prosenttia. Valtionosuusleikkauksista huolimatta valtionosuudet kasvoivat yhä, mutta niiden kasvu jäi 2,7 prosenttiin. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate nousikin noin 50 prosenttia edellisen vuoden 1,8 miljardista eurosta 2,7 miljardiin euroon. Vuosikate parantui siten reippaasti, mutta se riitti vain juuri ja juuri kattamaan poistot. Tilikauden tulos muuttui tämän seurauksena lievästä alijäämästä lieväksi, noin 400 milj. euron, ylijäämäksi. Kuntasektorin investoinnit pysyivät viime vuosien tapaan korkealla tasolla, minkä vuoksi toiminnan ja investointien rahavirta oli yhä negatiivinen, noin 1,1 miljardia euroa. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi 13,8 mil-

4 Yleisperustelut ja kehitysnäkymät jardista eurosta 15,6 miljardiin euroon. Kuntien palkkausmenot lisääntyivät vuonna 2013 vain yhdellä prosentilla, mutta kunta-alan ansiotasoindeksi kasvoi 1,8 prosenttia. Tänä vuonna palkkaperintö vuodelta 2013 sekä työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset korotukset ja palkkaliukumat nostavat kuntien ansiotasoindeksiä noin 1,2 prosentilla. Vuonna 2015 indeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvulukemissa. Kuntien palkkasumman kasvu tulee jatkumaan kuitenkin ansiotasoindeksin mukaista kehitystä pienempänä, sillä peruspalveluohjelmassa palkkasumman kasvuksi arvioidaan noin puoli prosenttia. Kuntien palkkasumman vaimea kasvu johtuu paljolti henkilöstösäästöjen jatkumisesta. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuntien verotilitysten kasvu tippuu kuluvana vuonna reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Edellisvuoden poikkeuksellisen tason lisäksi verotulojen hitaaseen kasvuun vaikuttavat mm. uuden työmarkkinaratkaisun matalat sopimuskorotukset, vaatimaton talouskehitys, veroperustemuutokset sekä väestön ikääntyminen. Kunnallisveron tilitysten kasvuksi Kuntaliitto arvioi tänä vuonna 1,3 prosenttia, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Korotusten seurauksena keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 0,36 prosenttiyksiköllä 19,74 prosenttiin. Arvioiden mukaan kuntien tilikauden tulos tulee heikkenemään vuonna 2015 noin 750 miljoonaan euroon. Investoinnit pysyvät entisellä tasollaan, joten myös toiminnan ja investointien rahavirta heikkenee 600 miljoonalla eurolla -2,2 miljardiin euroon. (Lähteet: Kuntatalous 2/14, Kuntaliitto; Euro & Talous 3 /14, Suomen Pankki; VM)

KATSAUS SEUDULLISEEN KEHITYKSEEN Suomen alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitykselle on ollut viime vuosien aikana ominaista alueiden välinen epäsymmetrinen kehitys. Tämä ilmenee lisääntyvinä alueellisina eroina sekä maan eri osien että kasvavien ja supistuvien alueiden välillä. Alueiden väliset erot ovat kasvaneet lähes kaikilla seudullista kehitystä kuvaavilla tunnusluvuilla. Porin seudun kaltaisten suurten ja keskisuurten kaupunkiseutujen kehitykselle on ominaista toiminnallisten alueiden jatkuva laajeneminen, joka tulee esiin mm. taajamoitumis- ja pendelöintikehityksen kasvuna. Uudet asukkaat ja työpaikat keskittyvät entistä harvemmille seuduille. Liikenne- ja kasvukäytäviin perustuva vyöhykkeisyys murtaa perinteisiä hallinnollisia ja maantieteellisiä rajoja. Saavutettavuus, sujuva liikkuminen ja nopeat liikenneyhteydet ovat nousseet keskeiseen rooliin seutujen kehityksessä. Kasvavat alueet keskittyvät keskeisten liikennekäytävien varrelle tai niiden asteittain laajenevalle pendelöinti- ja vaikutusalueelle. Saavutettavuus on vahvassa yhteydessä asutus- ja työpaikkakeskittymien sijaintiin ja sijoittumiseen. Kehitystä vauhdittaa osaltaan suuret käynnissä olevat kunta- ja sotereformit sekä valittujen kaupunkiseutujen ja valtion väliset sopimukselliset järjestelyt. Kansantalouden myönteiset ja kielteiset vaikutukset heijastuvat perinteisesti viiveellä Porin seudun kehitykseen. Porin seudun asema on jossain määrin heikentynyt keskeisten talouteen, työllisyyteen ja muuhun elinvoimaan liittyvien tunnuslukujen perusteella viimeisen vuoden aikana. Alue- ja paikallistalouden kehitykseen liittyvät tilastot osoittavat, että Porin seudun keskeiset tunnusluvut ovat muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna keskitason alapuolella. Porin seudun asema on heikompi kuin Porin kaupungin asema yksin verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Esimerkiksi Porin seudun bruttokansantuote oli asukasta kohden laskettuna koko maan indeksiä alhaisempi ja suurten kaupunkiseutujen joukossa alhaisimpien joukossa. Suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista vain Oulun seudun arvonlisäys jäi Porin seutua matalammaksi. Yleisperustelut ja kehitysnäkymät 5 kehitystä keskuskaupunki Porin ja seudun muiden kuntien välillä. Porin seudun työpaikkojen määrä kasvoi noin 1 500:lla vuosien 2005-2011 välisenä aikana, mutta kasvu perustui lähes täysin Porin kasvuun ja seudun muissa kunnissa Ulvilaa lukuun ottamatta työpaikkojen määrä väheni. Työpaikkojen määrä väheni noin neljänneksellä useassa seudun kunnassa. Porin seudun työpaikkojen määrän suhteellinen muutos oli toiseksi alhaisin suurten kaupunkiseutujen joukossa. Porin seudun työllisyysaste on lähellä koko maan keskiarvoa, mutta työllisyyden paraneminen on ollut 12 suuren kaupunkiseudun joukossa toiseksi nopeinta Kuopion seudun jälkeen. Työttömyysaste on alentunut eniten Porin seudulla 2000-luvulla. Työpaikkaomavaraisuus ylittää 100 prosentin rajan sekä Harjavallassa että Porissa. Porin seudun asema on koon puolesta vahva kansallisella tasolla. Porin seutu on 7:nneksi suurin asutuskeskittymä ja 8:nneksi suurin työpaikkakeskittymä. Porin kaupunkiseutu kuuluu niin sanottuihin keskisuuriin kaupunkiseutuihin Oulun, Lahden, Jyväskylän ja Kuopion kanssa. Näillä seuduilla suurimmassa keskustaajamassa on yli 80 000 asukasta ja yli 35 000 työpaikkaa. Porin seutu on kuitenkin ainoa noin 100 000 asukkaan kaupunkiseuduista (12), jonka väestö on vähentynyt 2000- luvun aikana. Pori on ainoa seudun kunnista, jonka väestö kasvaa ja joka saa muuttovoittoa sekä maan sisältä että ulkomailta. Pori sai 15. eniten muuttovoittoa maan sisäisestä muuttoliikkeestä 320 kunnan joukossa vuosina 2009-2013. Nuorista 15-24 vuo-tiaista sai muuttovoittoa koko maassa vain 27 kuntaa vuosina 2009-2013. Pori sai nuorista muuttovoittoa yhteensä noin 700 henkilöä. Pori oli sijalla 12 kaikkien kuntien joukossa nuorten muuttovoiton suhteen. Seudullisena haasteena on väestön väheneminen ja erityisesti työikäisen väestön väheneminen. Porin seudun väestö vähenee väestöennusteiden mukaan 0,9 prosenttia vuoteen 2040 mennessä, mutta työikäisten väestön määrä laskee noin 8 prosenttia. Porin seudulla väestö kasvaa käytännössä ennusteiden mukaan vain keskuskaupunki Porissa. Porin seudulla on noin 55 000 työpaikkaa ja noin 8 500 yritystä: yli puolet maakunnan työpaikoista ja yrityksistä. Seudun elinkeinorakenne on rakennemuutosten jälkeen monipuolinen. Porin seudun elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen, mutta teollisuuden henkilöstö on sijoittunut monipuolisesti eri teollisuuden toimialoille. Yritysperustanta on säilynyt varsinkin Porissa edelleen kohtuullisella tasolla. Porin yrityskanta on kasvanut viidenneksellä vuosien 2005-2013 välisenä aikana. Työpaikka- ja työllisyyskehitykseen liittyvät tilastot osoittavat Porin seudun kaksijakoista Porin seudun kuntien välillä on merkittäviä kehittyneisyyseroja, jotka ovat pikemmin kasvaneet kuin vähentyneet viime vuosien aikana. Seudun sisäiset kehityserot ovat tulleet selkeästi esiin yhdeksän kunnan vapaaehtoisessa kuntajakoselvityksessä, joka käynnistyi Porin seudulla elokuussa 2013. Kuntajakoselvitys on osoittanut, että seudun kunnat ovat entistä riippuvaisempia toisistaan ja vahvassa riippuvuussuhteessa Porin kaupungin menestykseen. Seudun tulevassa kehityksessä resurssiriippuvuus asukkaista, työpaikoista, osaavasta

6 Yleisperustelut ja kehitysnäkymät työvoimasta, asumisesta ja palveluista todennäköisesti kasvaa edelleen. Lähitulevaisuuden kannalta on merkittävää, että Porin seutu pääsi yhtenä 12 kaupunkiseudusta sopimuskaupungiksi valtion kanssa sekä kasvusopimuksen että INKA-ohjelman osalta. Molemmat sopimukselliset järjestelyt vahvistavat Porin seudun asemaa kansallisella tasolla.

Taloudelliset lähtökohdat 7 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT TALOUSARVION VALMISTELU JA TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT Kaupungin talousarvion valmistelussa on viime vuosien aikana siirrytty toimintatapaan, jossa keväällä tehtävällä kehysvalmistelulla ja kaupunginhallituksen vahvistamalla tulosaluekohtaisella kehyspäätöksellä on keskeisin merkitys valmisteluprosessissa. Kehyksen valmistelussa suunnittelulähtökohtana pidetään kaupunginvaltuuston vahvistamaa kolmen vuoden taloussuunnitelmaa. Tällä pyritään pitkäjänteiseen ja johdonmukaiseen taloussuunnitteluun, jonka seurauksena tulosaluekohtaisia talousarvioylityksiä ei enää pitäisi syntyä. Vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016-2017 taloussuunnitelman kehyksen laadintaa varjosti erityisesti valtionosuuksien arvioitu kehitys. Kaupunginvaltuuston syksyllä 2013 vahvistamassa taloussuunnitelmassa varauduttiin verotulokehityksen huomattavaan heikkenemiseen. Sen sijaan siinä ei osattu varautua siihen, että valtionosuusuudistus tulee heikentämään Porin valtionosuuksia huomattavasti. Valtionosuusuudistuksen negatiivinen kokonaisvaikutus, joka realisoituu kolmen vuoden aikana, on Porille yli 15 M. Myös yleinen valtionosuuksien kehitys mm. matalan indeksitarkistuksen vuoksi näytti heikommalta, mitä taloussuunnitelmassa oli oletettu. Käytännössä valtionosuuksien keväällä 2014 arvioitu kehitys johti siihen, että tulosaluekohtaisia kehyksiä piti muuttaa voimakkaasti. Haasteellisesta lähtökohdasta huolimatta kehyksen laadinnassa otettiin kuitenkin edelleen tavoitteeksi vahvistetun taloussuunnitelman mukainen kassavirtatavoite, joka on myös voimassa olevan valtuustosopimuksen keskeisin taloudellinen tavoite. Karsintapainetta lisäsi kaupunginhallituksen kehysvalmistelun yhteydessä tekemä linjaus veronkorotuksesta. Kaupunginvaltuuston vahvistamassa taloussuunnitelmassa kunnallisveron kehitys oli arvioitu olettaen 0,75 prosenttiyksikön veronkorotus vuonna 2015. Kaupunginhallituksen kehyspäätös tehtiin kuitenkin niin, että vuonna 2015 kunnallisveroprosenttia korotettaisiin vain 0,5 prosenttiyksikköä ja vuonna 2016 0,25 prosenttiyksikköä. Tästä aiheutui noin 3,3 M lisäkarsintatarve vuoden 2015 toimintamenoihin. Tulosaluekohtaisten kehysten karsintaa edesauttoi vuoden 2013 tilinpäätöstoteumat, jotka olivat monelta osin erittäin hyviä. Lähtökohdaksi kehyksen laadinnassa otettiinkin tavoite, jonka mukaan vuonna 2014 tulosaluekohtaiset toteumat tulevat olemaan vähintään yhtä hyviä suhteessa voimassa olevaan talousarvioon kuin viime tilinpäätöksessä. Kehyksen laadinnassa otettiin huomioon myös tulosaluekohtaisesti kevään aikana valmistellut toiminnalliset muutokset, joiden valmistelu perustui vuoden 2014 talousarvion yhteydessä vahvistettuun menettelyyn. Hallintokuntien kehyksiä karsittiin voimassa olevaan taloussuunnitelmaan verrattuna yli 11 M. Lisäksi liikelaitoksille asetettiin kovempia tulosodotuksia. Kehys tehtiin niin, että toteumaennusteeseen verrattuna perusturvasektorin osalta sallitaan koko suunnitelmakauden osalta noin 1,5-2 prosentin kasvu. Muiden tulosalueiden osalta kasvua ei juuri sallita koko suunnitelmakaudella ja useimpien tulosalueiden osalta kehitys tulee olemaan negatiivista ainakin vuosien 2015 ja 2016 aikana. Kesäkuussa valtioneuvosto päätti liittää Lavian kunnan Poriin vuoden 2015 alusta alkaen. Lavian osuus otettiin huomioon talousarvion laadinnassa välittömästi ja kaupunginhallitus teki liitokseen perustuvan Laviakehyspäätöksen heinäkuussa. Tämä osuus valmisteltiin voimassa olevan Lavian talousarvion perusteella ja siinä otettiin huomioon keskeisimmät toiminnalliset säästökohteet, joita kuntaliitoksen myötä voidaan viedä eteenpäin. Valtion myöntämää liitosavustusta ei kehyspäätöksen yhteydessä päätetty käyttää toimintamenojen katteena. Pääosa avustuksesta on tarkoitus käyttää Lavian kunnan Porille siirtyvän alijäämän kattamiseen. Tulosalueille annettiin mahdollisuus esittää liitosavustuksen käyttöä osittain esim. kuntaliitoksesta aiheutuviin tietojärjestelmäuudistuksiin tai muihin ns. kertaluontoisiin kustannuseriin, joita liitos saattaa aiheuttaa. STRATEGIA JA STRATEGINEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Strategia on kaupunginvaltuuston laatima ja hyväksymä pitkän aikavälin suunnitelma (KV 11.11.2013 219). Se osoittaa suunnan ja suuret linjat, joiden mukaan kaupunki toimii. Strategisen johtamisjärjestelmän mukaisesti strategia ohjaa kaupungin muuta suunnittelua. Lisäksi johtoryhmätyöskentely, tulos- ja kehityskeskustelut sekä talousarvio, seuranta ja raportointi ovat osa strategista johtamisjärjestelmää. Pori. Asenne. strategiassa painopisteet vuoteen 2020 asti ovat:

8 Taloudelliset lähtökohdat Työn ja yrittämisen Pori Lasten ja nuorten Pori Hyvän elämän Pori Tapahtumien Pori Strategia hyväksytään kahdeksi valtuustokaudeksi, mutta se päivitetään aina valtuustokauden alkaessa. Strategian päivittämisen myötä on siirrytty yhtenäiseen seurantajärjestelmään, jossa kaupunginvaltuusto seuraa samojen tavoitteiden toteutumista kuin kaupungin eri hallintokunnat ja niiden lautakunnat. Nämä mittarit/tavoitetasot talousarvion käyttötalousosassa ovat eri hallintokuntien (käytännössä tulosalueiden) tärkeimmiksi koettuja tavoitteita. Uudistuksella vältetään päällekkäiset ja mahdollisesti toisistaan poikkeavat seurantamenettelyt. HALLINTOKUNTIEN PALVELUOHJELMAT Koska Porin kaupungilla on vain yksi strategia, hallintokuntien ja liikelaitosten strategioita kutsutaan palveluohjelmiksi. Valtuuston hyväksymä strategia konkretisoituu palveluohjelmissa. Palveluohjelmat ovat hallintokunnissa ja liikelaitoksissa sekä viranhaltijoiden että luottamushenkilöiden työkaluja erityisesti palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä. Palveluohjelmien avulla tarkastellaan palvelutarpeiden kehittymistä, palvelujen järjestämistapoja sekä palvelujen määrää ja laatua. Palveluohjelmat ovat pitkän aikavälin suunnitelmia, mutta niiden mittariosiossa olevat tavoitetasot päivitetään vuosittain. Palveluihin liittyvät tavoitteet päivitetään aina tarpeiden mukaan. HENKILÖSTÖ Henkilöstöön liittyvä ohjaus perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään strategiaan ja muihin päätöksiin. Taustalla ovat henkilöstöohjauksen keskeiset painopisteet henkilöstövoimavarojen hallinta, työhyvinvoinnin ja henkilöstön osaamisen johtaminen. Valtuusto hyväksyy talousarviossa palvelutoiminnan laajuuden ja siihen tarvittavat henkilöstöresurssit. Valtuustosopimuksessa 2013-2016 on sitouduttu tiukkaan talousraamiin. Vuoden 2014 talousarviossa edellytettiin hallintokunnilla laajaa selvitystä toiminnallisista muutoksista. Lähtökohtaisesti tavoitteena on kaikilla tavoilla vähentää henkilöstökustannuksia. Talousarvioon sisältyy perustiedot henkilöstövoimavarojen kehityksestä hallintokunnittain. Työelämän laadun kaupunkitasolla seurattava tekijä on sairauspoissaolot. Lisäksi hallintokuntien tulee tehdä henkilöstösuunnitelma oman hallintokunnan käsittelyyn. Tähän suunnitelmaan sisältyy mm. selvitys palvelutarpeen muutoksista, henkilöstön koulutus sekä selvitys sairauspoissaolojen vähentämiseen tähtäävistä toimista. Sairauspoissaolot aiheuttavat suuret kustannukset vuosittain toiminnan laadun vaihteluina ja lisääntyneinä henkilöstökustannuksina. Porin kaupungin sairauspoissaolojen määrä ei ole noussut. Myönteistä kehitystä on varhemaksujen aleneminen ja henkilöiden oma kokemus työkuntoisuudesta. Kustannusten alentamiseksi tulee ponnistella sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Johtamisella, esimiestyöllä ja erilaisilla työjärjestelyillä vaikutetaan sairauspoissaolojen määrään. Henkilöstökustannukset muodostavat talousarvion suurimman yksittäisen menoerän. Henkilöstökustannukset muodostuvat palkoista ja palkkojen sivukuluista. Voimassa olevien kunta-alan sopimusten mukaisesti palkkoja korotetaan pääsääntöisesti 1.7.2015 alkaen 0,4 %:lla. Toteutuviin kustannuksiin vaikuttavat edellisen vuoden korotukset ja henkilöstön rakenne. Palkkaperusteinen ja eläkemenoperusteinen eläkevakuutusmaksu ja nk. varhemaksu ovat yhteensä n. 25 % palkkakustannuksista. Kunnalliset sopimukset turvaavat henkilöstölle palkan, täyden tai osapalkan myös sairastamisen yhteydessä. Näistä syistä palvelussuhteessa olevan henkilöstön aiheuttamia kustannuksia ei juurikaan voida alentaa. Hallintokuntien tulee talousarviota ja toiminnallisia muutoksia toteuttaessaan ottaa käyttöön seuraavia henkilöstömenoihin vaikuttavia toimenpiteitä: - Vapautuvia virka- ja työsuhteita ei pääsääntöisesti täytetä. Vain välttämättömät palvelussuhteet täytetään. Sen sijaan tehtäviä järjestellään uudelleen. - Tehtävien uudelleenjärjestelyissä voidaan käyttää hyväksi uusia toimintatapoja, henkilöstön sisäistä liikkuvuutta, tehtäväkuvausten tarkistamista, työaikajärjestelyitä, työvuorosuunnittelua jne. - Minimoidaan ylityöt. - Suositaan palkattomia virka- ja työvapaita. - Vähennetään sijaisten ja muiden määräaikaisten käyttöä. - Vähennetään ostoja, koulutuskustannuksia, tarjoiluita, matkakustannuksia yms. - Vähennetään ostopalveluita. Hallintokuntien tulee varmistaa, että toimintasäännön valtuusmääritykset ovat ajan tasalla.

Taloudelliset lähtökohdat 9 TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN KONSERNIJOHDOLLE Kaupunginvaltuusto vastaa kaupungin toiminnasta ja taloudesta (kuntalain 13 ). Valtuuston tulee tässä tehtävässään päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä konserniohjauksen periaatteista. Konserniohjauksen periaatteet on määritelty valtuuston hyväksymässä konserniohjeessa. Kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto nimeää kaupungin ehdokkaat tytäryhteisöjen toimielimiin ja tilintarkastajiksi. Yhtiökokous tai vastaava päätöksentekoelin valitsee toimielinten jäsenet ja tilintarkastajat. Kokousedustaja ohjeistetaan toimimaan kokouksessa kaupunginhallituksen tai konsernijaoston tekemän päätöksen mukaisesti. Kaupunginvaltuusto asettaa seitsemälle keskeiselle tytäryhtiölle toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet talousarviovuosittain. Tytäryhteisöjen tavoitteiden tulee olla kaupungin strategisten tavoitteiden mukaisia. Konsernijohdolle asetettavat tavoitteet on sisällytetty kaupunkitason toiminnallisiin ja taloudellisiin tavoitteisiin, jotka ovat valtuustosopimuksen linjausten mukaisia.

10 Taloudelliset lähtökohdat KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUTOKSET TASAPAINOTTAMINEN Tulosaluekohtaiset esitykset oli pääasiassa laadittu vahvistetun kehyksen mukaisesti. Teknisen toimialan osalta muutamat ylitykset katettiin toimialajohtajan linjausten mukaisesti toimialan sisäisillä siirroilla. Näitä olivat mm. Pelastuslaitos, Joukkoliikenne ja Kaupunkisuunnittelu, joiden kehysylitykset katettiin TPK:n esitystä leikkaamalla. Liikelaitoksista Porin Veden huomattavasti kehyksestä poikkeava esitys karsittiin sekin toimialajohtajan esityksestä alkuperäisen kehyksen mukaiseksi. Muut siirrot olivat luonteeltaan teknisiä ja ne aiheutuivat mm. puutteellisista tiedoista Laviaa koskevan kehyksen laadinnassa. Satakunnan Työterveyspalvelut -liikelaitoksen esitys poikkesi myös alkuperäisestä kehyksestä, mutta sitä ei kaupunginjohtajan ehdotuksessa muutettu. Varhaiskasvatuksen talousarvioesitystä muutettiin toimialajohtajan linjauksen mukaisesti niin, että toiminnallisena muutoksena esitetään kotihoidon tuen kuntalisän lakkauttamista. Lautakunnan esityksen mukaan kotihoidon kuntalisää ei esitetty poistettavaksi. Lautakuntien esitysten yhteydessä oli mahdollista esittää Lavia-liitoksesta johtuviin kertaluontoisiin kustannuseriin lisäkehysesityksiä. Näihin pyyntöihin perustuvia muutoksia tehtiin vuodelle 2015 528 000 euron verran. Osa lisäpyynnöistä hylättiin. Johtuen kehyksen laadinnan yhteydessä tehdystä karsintatyöstä, tulosaluekohtaisia karsintoja ei ollut tarpeen tehdä enää kaupunginjohtajan ehdotuksessa. Verotulo- ja valtionosuuslaskelmat päivitettiin sekä rahoitustuotot ja -kulut arvioitiin uudelleen. Veroprosenttien osalta ei tehty kehyksen laadinnan yhteydessä vahvistetuista periaatteista poikkeavia linjauksia. Erittely kaupunginjohtajan ehdotukseen tehdyistä muutoksista on talousarvion liitteenä. KAUPUNGINJOHTAJAN EHDOTUKSEEN SISÄLTYVÄT MUUT MUUTOKSET Valtion budjettiriihessä päättämä kompensaatio (n. 1,1 M ) työmarkkinatuen uudistuksen aiheuttamista lisäkustannuksista osoitettiin määrärahalisäyksenä työllisyyden hoidon talousarvioon. Kompensaatiosta laskennallinen osuus, noin 0,8 M, tilitetään kaupungille yhteisöveron tilitysten yhteydessä jako-osuuden korotuksen kautta ja toteutuneiden työttömyyslukujen kautta laskettava oikaisuerä, arviolta noin 0,2 M, valtionosuustilitysten kautta.

Erillistoimenpiteet ja -valtuudet 11 TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVISTETTAVAT ERILLISET TOIMENPITEET JA ERILLISVALTUUDET TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVISTETAAN TOTEUTETTA- VAKSI SEURAAVAT TOIMENPI- TEET VUODEN 2015 AIKANA: 1. Talousarvion yhteydessä vahvistetaan menettely, jossa vuoden 2016 talousarviokehyksen vahvistamisen yhteydessä toiminnallisten muutosten taloudellisia vaikutuksia ja mm. verotulokertymää arvioidaan vuoden 2015 tammi-toukokuun toteutumatietojen perusteella. Arvioinnissa otetaan huomioon myös käytössä olevat valtakunnalliset ennusteet sekä muut kaupungin talouteen olennaisesti vaikuttavat tekijät. Viimesijaisena keinona käynnistetään valtuustosopimuksen taloutta koskevien tavoitteiden toteuttamiseksi koko kaupunkia koskeva ytmenettely vuonna 2016 noudattaen laissa säädettyjä määräaikoja. (Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa) TALOUSARVION YHTEYDESSÄ VAHVISTETAAN SEURAAVAT ERILLISVALTUUDET: 1. Kaupunginhallituksella on kaupungin taloudellisen tilanteen niin edellyttäessä oikeus antaa kaikille tulosalueille tarkempia ohjeita määrärahojen käytöstä ja tarvittaessa rajoittaa määrärahojen käyttöä. 2. Kaupunginhallituksella on oikeus päättää vuoden 2015 talousarviolainojen ottamisesta talousarvion rahoitusosassa esitetyn lainanottoon varatun summan puitteissa. Kaupunginhallituksella on myös oikeus käyttää tilapäisluottoja 50 M määrään asti. Lisäksi kaupunginhallituksella on oikeus tehdä tarvittaessa myös muita kaupungin rahoitusasemaa turvaavia päätöksiä. 3. Rahoitusjohtajalla ja taloussuunnittelupäälliköllä on oikeus siirtää määrärahoja käyttötalousosasta investointiosaan tai päinvastoin kirjanpidollisista syistä. Määrärahan käyttötarkoitus ei kuitenkaan saa muuttua. 4. Kaupunginhallituksella on oikeus myöntää enintään 250 000 hissiavustuksiin vuonna 2015. Avustuksia vastaavat määrärahalisäykset katetaan Asuntotuotantorahastosta.

12 Erillistoimenpiteet ja -valtuudet KAUPUNGIN MYÖNTÄMÄT AVUSTUKSET VUONNA 2015 Kaupunginhallitus vahvisti vuonna 2010 kaupungin avustuksia koskevan ohjeistuksen. Sen mukaan avustukset jaetaan pääryhmiin, joiden tason kaupunginvaltuusto vahvistaa talousarvion yhteydessä. Avustukset sisältyvät tulosalueiden määrärahoihin ja tulosalueet vastaavat niiden oikeudenmukaisesta jaosta noudattaen avustuksia koskevaa ohjeistusta. Taulukossa mainittujen avustuskokonaisuuksien lisäksi kaupunki avustaa erikseen seuraavia toimijoita. Summat sisältyvät sulkeissa olevien tulosalueiden määrärahoihin: Porin Teatterisäätiö: 1 505 792 (T03) Pori Jazz: 209 387 (T03) Tanssin aluekeskustoiminta ja PDC: 58 264 (T48) Lainsuojattomat festivaali ja Rakastajat Teatteri: 45 519 (T48) Porin Ooppera: 54 623 (T48) Satakunnan Elävän Kuvan Keskus: 18 207 (T48) Kaupunginhallituksen käyttöön 38 000 avustussumma käytettäväksi erikseen päätettäviin kohteisiin (T03). Harkinnanvaraiset avustukset TA 2015 Sisältyy talousarviossa tulosalueeseen Kulttuuriavustukset 96 300 T48 Liikunnan ja nuorisotyön tukeminen 521 200 T51 Yleissivistävä kansalaistoiminta ja perinnetyö 174 000 T03 Hyvinvoinnin ja vertaistuen edistäminen 67 850 T03 Asukas- ja aluetyö 14 380 T03 Kansainvälinen toiminta (ystävyysseuroja ei 105 000 T03 avusteta) Määräaikaisten hankkeiden kuntaosuudet ja tuki 133 000 T03 Vuokra-avustus kaupungilta vuokrattuihin tiloihin 202 512 T03 Muut avustukset 17 400 T03 Yhteensä 1 331 642