PALVELUTASOPÄÄTÖS Päätösosa (OSA 1)

Pelastuslain (379/2011) 28 :n mukainen PALVELUTASOPÄÄTÖS 2017-2020 Päätösosa (OSA 1) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25

SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ... 4 1.1 Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta... 4 1.2 Onnettomuusuhkien tarkastelu... 5 1.3 Toteutuneiden toimintavalmiusaikojen ja uuden riskiaineiston tarkastelu... 6 2 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSTOIMI... 8 2.1 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia... 8 2.2 Pelastustoimen organisointi... 9 2.3 Pelastuslaitoksen henkilöstö... 11 2.3.1 Päätoiminen henkilöstö... 11 2.3.2 Sivutoiminen henkilöstö... 12 2.4 Pelastuslaitoksen paloasemat... 14 3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN... 16 3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi... 16 3.2 Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta... 18 3.3 Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta)... 19 3.3.1 Turvallisuusviestinnän kohdentaminen... 19 3.4 Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta)... 22 3.4.1 Muu valvonta... 24 3.5 Nuohouspalvelut... 25 3.6 Muiden onnettomuuksien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä... 26 4 PELASTUSTOIMINTA... 27 4.1 Pelastustoiminnan resurssit... 28 4.1.1 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen... 28 4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet... 29 4.1.3 Kalusto ja varusteet... 30 4.2 Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen... 32 4.3 Toimintavalmius... 33 4.3.1 Päivittäiset onnettomuudet... 33 4.3.2 Vesipelastustoiminta... 34 4.3.3 Vesipelastustoiminta merialueilla... 35 4.3.4 Vaarallisten aineiden torjunta... 35 4.3.5 Öljyntorjunta... 36 4.3.6 Sammutusvesihuolto... 37 4.4 Pelastustoiminnan johtaminen... 38 4.4.1 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät... 40 4.4.2 Pelastustoiminnan viestijärjestelmät... 41 4.4.3 Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät... 42 4.5 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus... 42 4.6 Suuronnettomuusharjoitukset... 43 4.7 Yhteistyö pelastustoiminnassa... 43 5 VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU... 45 5.1 Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite... 45 5.2 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa... 46 5.3 Koulutus... 47 5.3.1 Poikkeusolojen suojeluorganisaation koulutus... 47 5.3.2 Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opastus... 47 5.4 Valmiusharjoitukset... 48 5.5 Väestön suojaaminen... 48 5.5.1 Väestönvaroitusjärjestelmät... 49 5.5.2 Säteilynvalvonta... 49 5.5.3 Väestönsuojat... 50 Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 2 (60)

5.5.4 Väestön evakuointi... 50 5.6 Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot)... 51 5.6.1 Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa... 51 5.6.1 Pelastuslaitoksen johtokeskus... 52 5.6.3 Yhteydet kuntien ylläpitämiin poikkeusolojen suojelumuodostelmiin... 53 5.7 Suojelumateriaali... 54 5.8 Henkilöstö-, kalusto- ja tilavaraukset... 54 5.9 Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat... 55 6 ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVELUT... 56 6.1 Ensihoitopalvelu... 56 6.2 Ensivastetoiminta... 58 6.3 Muut palvelut... 60 Liite 1 Taulukko kohtaan 4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet Liite 2 Taulukko kohtaan 4.1.3 Kalusto ja varusteet OSA 2 Palvelutasopäätöksen perustelumuistio Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 3 (60)

1 YLEISTÄ PALVELUTASOPÄÄTÖKSESTÄ Palvelutasopäätös on alueen pelastustoimen päätös siitä, kuinka se järjestää pelastustoimeen kuuluvat lakisääteiset ja palvelutasopäätöksessä sovitut muut tehtävät alueellaan. Keskeisen osan näistä palveluista muodostavat lakisääteiset tehtävät, kuten turvallisuusviestintä, valvonta (palotarkastustoiminta) ja pelastustoiminta. Pelastustoimelle vapaaehtoisia tehtäviä ovat mm. ensihoitopalveluiden järjestäminen. Palvelutaso on mitoitettava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja tarpeita vastaavaksi. Määrittelyn mukaan pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Palvelutasopäätös laaditaan määräajaksi. Palvelutasosta päättäminen on säädetty alueen pelastustoimen tehtäväksi. Ennen palvelutasosta päättämistä on kuultava alueen kuntia. Pelastuslaitoksen johtokunta voi tehdä lisäyksiä tai muutoksia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen kuultuaan niistä ensin sopijakuntia. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen tavoitteena on tuottaa riittävät, laadukkaat ja kustannuksiltaan harkitut pelastustoimen palvelut koko pelastuslaitoksen alueelle. Jokaiseen tarkasteltavaan pelastustoimen osatehtävään sisältyy palvelutason nykytilan arviointi, vuosia 2017-2020 koskeva palvelutasopäätös sekä tarvittaessa myös toiminnan kehittämissuunnitelma halutun palvelutason saavuttamiseksi. Lisäksi asiakirjaan on kirjattu arviot päätösten kustannusvaikutuksista. Päätös palvelutasopäätöksen voimassaoloajasta Palvelutasopäätöksen tarkoitus Palvelutasopäätöksen tarkoitus löytyy alueen pelastustoimen kehittämisen ohjauksesta. Palvelutasopäätökseen on kirjattu palvelut, joita on tarjottava tai joita halutaan tarjota pelastuslaitosta ympäröivälle yhteiskunnalle. Jotta tarjottavien palvelujen laatu ja määrä olisi palvelutasopäätöksen mukaiset, on pelastuslaitoksen eri toiminnot saatettava vähintään palvelutasopäätöksessä määritetylle tasolle. Palvelutasopäätökseen liittyy myös informatiivinen tarkoitus. Niin yksityiset ihmiset kuin myös alueen yritykset, laitokset ja yhteisöt voivat palvelutasopäätöksen avulla tarkastella pelastuslaitoksen tarjoamien turvallisuuspalvelujen saatavuutta ja samalla arvioida palveluja täydentävien, omaehtoisten turvallisuusjärjestelyjen tarvetta omassa ympäristössään. Alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen tyytymätön voi hakea päätökseen muutosta pelastuslaitoksen johtokunnalle osoitettavalla oikaisuvaatimuksella (pelastuslain 104 ja Kuntalain 134 ). Oikaisuvaatimuksesta tehtävään päätökseen voi hakea muutosta hallinto-oikeuteen osoitettavalla kunnallisvalituksella (Kuntalain 135 ). Tämä palvelutasopäätös on voimassa vuodet 2017-2020. Mikäli palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana tulee säädösmuutoksista aiheutuvia muutostarpeita palvelutasopäätökseen, niistä tehdään kulloinkin erilliset päätökset. 1.1 Palvelutasopäätöksen säädös- ja ohjetausta Pelastustoimen palvelutasopäätöksen laadintaa koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin (379/2011). Palvelutason mitoittamista on käsitelty lain 28 :ssä. Palvelutasosta päättämistä, päätöksen sisältöä, voimassaoloaikaa, AVI:lle kuuluvaa palvelutason valvontaa sekä ministeriön norminanto-oikeutta koskevat kohdat sisältyvät lain 29 :ään. Pelastuslakiin kirjatut säädökset ohjaavat palvelutasopäätöksen sisältöä karkealla tasolla. Päätöksen sisältöön ja esittämistapaan liittyvä tarkempi ohjaus esitetään pelastuslain (379/2011) 29 perusteella annetussa SM:n ohjeessa. (Ohje palvelutasopäätöksen sisällöstä ja rakenteesta, SM018:00 /2012). Lainmukaisuus Palvelutasopäätöksen on täytettävä hallinnon lainmukaisuuden periaatteet. Päätökseen kirjattavat asiat eivät saa olla ristiriidassa pelastustoimen toimialaa koskevien säädösten kanssa. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 4 (60)

1.2 Onnettomuusuhkien tarkastelu Pelastustoimen palvelutason on vastattava alueella esiintyviä onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määritettäessä on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 28 ). Onnettomuusuhkien arvioimisen keskeisenä perustana on sisäministeriön ohje pelastustoimen toimintavalmiuden suunnittelusta (SM:n julkaisuja 21/2012). Toimintavalmiusohjeeseen perustuvat mm. onnettomuusuhkien tarkastelutapa ja vaatimukset riskialueiden tavoittamiselle. Lisäksi ohje määrittelee perusteita pelastustoiminnan muodostelmille, niiden hälyttämiselle ja johtamiselle. Toimintavalmiusohjetta ja sen vaikutusta pelastustoiminnan mitoittamiseen on käsitelty tarkemmin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja palvelutasopäätöksen pelastustoimintaa koskevassa osassa. Onnettomuusuhkien tarkasteluun liittyy useita valtakunnallisia julkaisuja, joissa käsitellään yhteiskunnan uhkamalleja ja turvallisuutta. Ohjeita siitä, miten nämä julkaisut on huomioitava, ei ole, mutta julkaisuissa esitetään myös pelastustoimeen liittyviä asioita ja siten ne on ainakin keskeisiltä osiltaan huomioitu palvelutasopäätöstä laadittaessa. Julkaisuja ovat: - Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta (SM:n julkaisu 8/2016, Sisäinen turvallisuus) - Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (VN:n julkaisu 7/2016) - Suomen kansallinen riskiarvio 2015 (SM:n julkaisu 3/2016, Sisäinen turvallisuus) - Pelastustoimen strategia 2025 (SM:n julkaisuja 18/2016, Sisäinen turvallisuus) - Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 (VN:n selonteko 5/2012) - Yhteiskunnan turvallisuusstrategia, YTS (YTS, VN:n periaatepäätös 16.12.2010) - Varautumisen kehitystarpeet turvallisessa yhteiskunnassa (VN:n julkaisu 12/2016, Selvitys ja -tutkimustoiminta) - Varautuminen ja kokonaisturvallisuus (Komiteamietintö, VN:n julkaisuja 21/2010) - Väestön suojaamisen strategia (SM 30.11.2007) - Pohjois-Suomen aluehallintoviraston peruspalveluiden arviointiraportit - Kansallinen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelma 2022 (MMM:n julkaisuja 5/2014) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 5 (60)

Päätös onnettomuusuhkien käsittely- ja esittämistavasta - Oulu-Koillismaan pelastustoimialueen onnettomuusuhat esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Pelastuslaitoksen toimintavalmiuden määrittämisen perustana käytetään regressiomallin avulla laadittua riskialuejakoa, jota täydennetään riskiruudun määrittävillä onnettomuuksilla (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukainen riskialuejako). Erityisiä riskikohteita ja -alueita varten tehdään tarvittavat pelastustoimen suunnitelmat. Riskikohteissa tapahtuvia onnettomuuksia ehkäistään, rajoitetaan ja torjutaan kohteen omatoimista varautumista tukemalla sekä tarvittaessa myös pelastuslaitoksen toimenpitein. - Normaaliolojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisen perustana käytetään normaaliajan uhkamallia. Yksityiskohtaisemmat poikkeusolojen riskit on selvitetty yhteistyössä sotilasviranomaisten ja muiden yhteistoimintaviranomaisten kanssa. Poikkeusolojen uhkakuvat esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. - Uhkamallit ja riskianalyysit luodaan siten, että ne ovat tietojen asiasisältö huomioiden eri viranomaisten hyödynnettävissä. Uudet riskiaineistot Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen julkaisun jälkeen on valmistunut muutamia uusia riskiaineistoja. Näitä ovat mm. - Asuinalueiden paloriskien arviointi - aineisto, - Henkilövahinkoriskin odotusarvo asuinrakennuspaloissa - Omaisuusvahinkoriskien odotusarvo rakennuspaloissa ja - Henkilövahinkoriskien odotusarvo tieliikenteessä Aineistojen laatimiseen on osallistunut VTT ja useat pelastuslaitokset. Uudet aineistot on sisällytetty pelastuslaitoksen riskiaineistoihin, mutta niitä ei vielä käytetä toimintavalmiuden määrittämisen perustana, koska ne eivät ole PTS-ohjeen tarkoittamia riskiaineistoja. 1.3 Toteutuneiden toimintavalmiusaikojen ja uuden riskiaineiston tarkastelu Pelastuslaitoksen paloasemat tavoittavat riskialueet kokonaisuutena hyvin. Vuonna 2015 tavoittettiin I-luokan riskiruudut 69 %:sti, II-luokan riskiruudut 84 %:sti ja III-luokan riskiruudut 98 %:sti vaadituussa ajassa (kiireelliset tehtävät). Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje lähtee kuitenkin siitä, että jokaisen I-III-luokan riskiruutu tavoitetaan vähintään 50 %:sti vaaditussa ajassa. Vuoden 2015 kiireellisten tehtävien riskiruutukohtainen tarkastelu osoittaa muutamia ongelma-alueita: Toimintavalmiuden tarkastelu Pelastustoimialueen riskialuejakoa sekä pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen vaatimuksia on avattu palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa (kohta 3). - Kuusamon paloasemat (keskusta ja Ruka) eivät aina tavoita Rukan alueelle muodostuvaa II-luokan riskiruutua vaaditussa 10 minuutissa. Toimintavalmiusaika toteutuu 42 %:sti ja keskimääräinen ylitys on alle minuutin. Ongelmaa ei voi etäisyydestä johtuen poistaa Kuusamon paloaseman valmiutta parantamalla vaan huolehtimalla, että Rukan paloaseman toimintaedellytykset olisivat mahdollisimman hyvät (lähtönopeus ja riittävä sivutoiminen henkilöstömäärä). Lisäksi Rukan sesonkiajan valmiutta pyritään parantamaan päätoimisella henkilöstöllä. - Oulun keskustan pohjoispuolella olevia I- ja II-luokan riskialueita ei tavoiteta vaaditussa ajassa. Ongelmia on käytännössä koko Länsi- Tuiran ja Haukiputaan Kiviniemen välisellä alueella. Ongelma on ratkaistavissa vain sijoittamalla pelastuslaitoksen toimintavalmiutta keskeisesti alueelle, jossa toimintavalmiusajat ylittyvät. Tämä on huomioitu Oulun paloaseman uusimiseen liittyvässä paloasemahankkeessa. Hankkeen toteutukseen saaminen riippuu jossain määrin maakuntauudistuksen aikataulusta. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 6 (60)

- Yksittäisiä II-luokan riskiruutuja, joissa toimintavalmiusaika ei toteudu 50 %:sti on myös mm. Limingan ja Muhoksen keskustassa sekä Oulussa Jäälin, Knuutilankankaan, Kaukovainion, Iinatin alueella. Näissä toimintavalmiusaikojen ylitykset ovat kohtalaisen pieniä. Limingan ongelma on ratkaistavissa ensimmäisen yksikön lähtövarmuutta ja -nopeutta kehittämällä. Muut em. alueet edellyttäisivät toimintavalmiuden sijoittamista lähemmäksi kyseistä ongelmaruutua. Toisin sanoen toimintavalmiusaikojen parantaminen vaatisi isoja taloudellisia panostuksia. Pelastuslaitoksen uusimman riskialuejaon (pvm 31.12.2014) mukaan Kuusamoon ei muodostu enää I-luokan riskialueita. Oulun Rajakylän kaupunginosa nousi II-luokan riskialueesta I-luokkaan ja Oulun keskustan yhtenäinen I-luokan riskialue laajeni kahdella ruudulla. Lisäksi Utajärven keskusta nousi III-luokan riskialueesta II-luokkaan. Riskiluokkien muutosten osalta voidaan todeta seuraavaa: - Kuusamon keskustaan muodostuva laaja II-luokan riskialue on vaikea tavoittaa vaaditussa ajassa ilman Kuusamon paloaseman välitöntä lähtövalmiutta. Välitön lähtövalmius antaa myös parhaat mahdollisuudet tukea Rukan paloasemaa Rukan II-luokan riskialueen tavoittamisessa. Kuusamon paloasema on pidettävä jatkossakin ympärivuorokautisesti miehitettynä, välittömän lähtövalmiuden paloasemana. - Uudet I-luokan riskialueet Oulun keskustassa eivät ole toimintavalmiuden näkökulmasta ongelma, mutta uudet I- ja II-luokan riskialueet Oulun keskustan ja Haukiputaan Kiviniemen välissä lisäävät alueella jo todettua puutetta riskialueiden tavoittamisessa. Ongelma on ratkaistavissa vain sijoittamalla toimintavalmiutta kyseiselle alueelle eli nykyisen keskuspaloaseman lisäksi on Linnanmaa-Rajakylä -alueelle rakennettava uusi paloasema. - Utajärven keskustan uusi II-luokan riskialue edellytää, että Utajärven paloasema kykenee aloittamaan tehokkaan pelastustoiminnan mahdollisimman aukottomasti. Tämä on huomioitava paloaseman pelastustoimintaan kykenevän henkilöstön määrässä. Erityisesti on huomioitava arkipäivien (klo 7-17) riittävä toimintavalmius. Vuoden 2015 hälytystilastojen tarkastelu osoittaa, että kyseinen riskiruutu tavoitettiin ensimmäisen yksikön osalta keskimäärin alle 6 minuutissa, joten luokan nousu II-luokasta III-luokkaan ei pitäisi olla ongelma. Edellä kuvattu toteutuneiden toimintavalmiusaikojen tarkastelu on tehty ensimmäisen pelastusyksikön näkökulmasta. Pelastusjoukkueen osalta toimintavalmiusaikojen puutteita on useissa kuntataajamissa. Tämä johtuu pitkistä etäisyyksistä. Ongelman poistaminen edellyttäisi käytännössä sitä, että paloasemilla olisi kaksi sammutusautoa ja riittävästi henkilöstöä niiden miehittämiseen. Nykyisin paloasemien ajoneuvokalustoon kuuluu yleisimmin sammutusauto ja säiliöauto tai näiden yhdistelmä eli säiliöpaloauto. Kokonaistaloudellisuuden näkökulmasta on kuitenkin tehokkaampaa panostaa ensimmäisen yksikön toimintavalmiuteen (lähtönopeus, henkilöstö, kalusto) kuin paloasemien ajoneuvokaluston määrään, koska toista sammutusautoa ei saada välttämättä miehitettyä. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 7 (60)

2 OULU-KOILLISMAAN PELASTUSTOIMI Pelastuslain (379/2011) 24 :n mukaan kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa. Pelastustoimen alueet määrää Valtioneuvosto. Aluejaon säädösperustana on Laki pelastustoimen alueiden muodostamisesta (1214/2001) ja VN:n päätös pelastustoimen alueista (7.3.2002). Oulu- Koillismaan pelastuslaitoksen nimi on johdettu edellä mainitusta VN:n päätöksestä. Vuonna 2007 kuntalakiin tehty muutos (27.4.2007/519, 87a ) edellytti, että kunnallisten liikelaitosten nimessä on esiinnyttävä sana liikelaitos. Näin Oulu-Koillismaan pelastustoimi sai nykyisen virallisen nimensä Oulu-Koillismaan pelastusliikelaitos. Epävirallisena nimenä säilyi Oulu- Koillismaan pelastuslaitos. 2.1 Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen strategia ARVOT Turvallisuus Edistämme turvallisuutta. Uudistumiskykyisyys Edellytämme toiminnassamme uutta ajattelua, joustavuutta ja luovuutta. Luotettavuus Olemme luotettava, ammattitaitoinen ja vastuullinen toimija. Inhimillisyys Toimimme inhimillisesti ja tasavertaisesti. VISIO 2020 Pelastuslaitos on luotettava ja tehokas turvallisuuskulttuurin edistäjä. TOIMINTA-AJATUS Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT - Resurssit ja toiminta on kohdennettu riskien ja palvelun kysynnän suhteen tarkoituksenmukaisesti. - Asiakkaiden yhdenvertaisuus huomioidaan palveluissa. - Pelastuslaitoksella on monipuoliset ja kehittyvät prosessit palvelujen tuottamiseksi. - Toiminta on vaikuttavaa ja taloudellista. - Pelastuslaitoksen henkilöstö on ammattitaitoista ja motivoitunutta sekä organisaatio toimii hyvin. Pelastustoimen uudistus Hallitus teki talvella 2015 2016 linjauksen, jonka mukaan pelastustoimen järjestämisvastuu siirretään 1.1.2019 alkaen viidelle maakunnalle. Uudistus liittyi sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelurakenneuudistukseen, jossa on mukana myös mm. ELY- ja TE-keskusten sekä ympäristöterveydenhuollon palveluiden uudelleenorganisointi. Hallituksen esitys (luonnos) Eduskunnalle laiksi pelastustoimen järjestämistä annettiin lausuttavaksi 31.8.2016. Lakiesityksen 2 :n mukaan pelastustoimen järjestämisvastuu ehdotetaan siirrettäväksi 1.1.2019 alkaen viiden maakunnan tehtäväksi. Näistä yksi olisi Pohjois-Pohjanmaan maakunta. Pelastustoimen alueet eli maakuntien yhteistyöalueet olisivat samat sosiaali- ja terveysalueet, joista säädetään sosiaali ja terveydenhuollon järjestämisestä annettavan lain 10 :ssä ja siihen perustuvan valtioneuvoston asetuksessa. SM on asettanut (asettamispäätös 4.7.2016) pelastustoimen uudistuksen valmistelun tukemista varten yhteensä 14 työryhmää, joiden toimikausi on 1.7.2016 31.12.2018. Työryhmissä on jäseniä pelastuslaitoksilta, sisäministeriöstä, sopimuspalokunnista, henkilöstöjärjestöistä ja muista pelastustoimen organisaatioista. Uudistuksen lopullisen lainsäädännön puuttuessa, valmistellaan nyt tehtävä pelastuslaitoksen palvelutasopäätös vuosille 2017 2020. Päätöstä muutetaan tarvittaessa pelastustoimen uudistuksesta annettavien valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Strategia-asiakirjat Pelastuslaitoksen visio, toiminta-ajatus, strategiset päämäärät ja arvot on hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnan päätöksellä 18.6.2010. Pelastustoimen kustannukset Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen talousarvion 2017 pelastustoimen nettokustannukset ovat noin 61,64 /asukas ja ensihoidon noin 52,2 /asukas. Valtakunnallisessa pelastuslaitosten vertailussa kustannukset ovat alhaisimmasta päästä. (TA2017) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 8 (60)

Päätös pelastuslaitoksen strategiasta - Pelastuslaitoksen arvot, visio, toiminta-ajatus ja strategiset päämäärät ohjaavat ja luovat perustan koko pelastuslaitoksen toiminnalle. 2.2 Pelastustoimen organisointi Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on voittoa tavoittelematon liikelaitos osana Oulun kaupungin organisaatiota. Pelastuslaitos huolehtii alueellaan pelastustoimeen kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä sekä muista alueen pelastustoimen palvelutasopäätöksessä sovittavista tehtävistä. Pelastuslaitoksen hallinnosta vastaa Oulun kaupunginhallituksen asettama johtokunta. Sopijakuntien yhteistyöelimenä ja neuvoa antavana elimenä toimii neuvottelukunta. Sekä johto- että neuvottelukunnan toimikautena on valtuustokausi. Niiden puheenjohtajat nimeää Oulun kaupunginhallitus. Pelastuslaitosta johtaa pelastusjohtaja, jonka tehtävistä samoin kuin johto- ja neuvottelukunnan tehtävistä määrätään tarkemmin pelastuslaitoksen johtosäännössä. Yhteistoimintasopimus Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen 1.1.2013 voimaan tullut yhteistoimintasopimus on allekirjoitettu sopijakuntien kesken 28.11.2012. Johtosääntö Pelastuslaitoksen nykyinen johtosääntö on hyväksytty Oulun kaupunginvaltuustossa 29.2.2016 14. Johtosääntö on tullut voimaan 1.4.2016 alkaen. Organisaatio Pelastuslaitoksen organisaatiokaavio on hyväksytty johtokunnassa 28.9.2012. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 9 (60)

Pelastuslaitoksen toiminnallinen organisaatio on jaettu neljään kokonaisuuteen: riskienhallinta, pelastustoiminta, ensihoito ja tukipalvelut. Riskienhallinta muodostuu onnettomuuksien ennalta ehkäisyyn, varautumiseen ja valmiussuunnitteluun liittyvistä valvonta-, suunnittelu- ja asiantuntijatehtävistä. Tehtäväalueen henkilöstö huolehtii myös työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvistä asiantuntija- ja ohjaustehtävistä sekä pelastuslaitoksen ulkoisesta ja sisäisestä tiedottamisesta. Riskienhallinnan henkilöstöä ovat riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri, palotarkastajat, valmiuspäällikkö ja mm. työsuojelupäällikön tehtävää hoitava apulaispalopäällikkö. Tehtäväkokonaisuutta johtaa riskienhallintapäällikkö. Pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät määräytyvät pelastuslain 32 :n mukaisesti (pelastustoiminnan sisältö). Toiminta on jaettu kolmeen toimialueeseen: Oulu, Länsi ja Itä. Oulun toimialueeseen kuuluvat ympärivuorokautisesti miehitetyt Haukiputaan, Kempeleen, Oulun ja Ruskonselän paloasemat sekä Oulun VPK:n paloasema. Läntiseen toimialueeseen kuuluvat Hailuodon, Iin, Kuivaniemen, Oijärven, Kiimingin, Limingan, Muhoksen, Tyrnävän, Utajärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat. Itäiseen toimialueeseen kuuluvat Kuusamon, Rukan, Pudasjärven, Syötteen ja Taivalkosken paloasemat. Pelastustoiminnan tehtäväkokonaisuutta johtaa pelastuspäällikkö apunaan edellä mainittuja toimialueita johtavat palopäälliköt. Pelastuslaitoksen syksyllä 2012 tehdyssä organisaatiouudistuksessa ensihoitopalvelut siirrettiin pelastuksen tulosalueelta omaksi tulosalueeksi. Muutosta edellytti ensihoitopalveluiden tuottamisen laajeneminen 1.1.2012 alkaen vanhan Oulun ja Hailuodon alueelta Kempeleen ja Oulunsalon alueelle sekä 1.1.2015 alkaen koko Oulu-Koillismaan pelastustoimialueelle ja Vaalan kunnan alueelle. Ensihoitopalveluiden tulosaluetta johtaa ensihoitopäällikkö. Tukipalvelujen tulosalueeseen sijoittuvat henkilöstö- ja taloushallintoon sekä huoltoon, tekniikkaan ja hankintoihin liittyvät tehtävät. Tukipalvelujen henkilöstöä ovat talous- ja hallintopäällikkö, henkilöstösuunnittelija, kalustopäällikkö, huoltoteknikko ja -mestari, viestimestari, autonasentaja, ylipalomies, lähetti, monitoimihenkilö ja kesällä 2016 aloittanut liikuntasuunnittelija. Tulosaluetta johtaa talous- ja hallintopäällikkö. Henkilöstö- ja taloushallinnon palveluja hankitaan lisäksi Monetra Oy:ltä yhteensä 6 henkilötyövuotta/ vuosi. Pelastuslaitoksen yhteistoimintajohtoryhmään, joka toimii myös pelastuslaitoksen henkilöstön yhteistoimintaelimenä, kuuluvat pelastusjohtaja, pelastuspäällikkö, riskienhallintapäällikkö, ensihoitopäällikkö, talous- ja hallintopäällikkö, henkilöstösuunnittelija, työsuojelupäällikkö, työntekijöiden ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutetut sekä kaksi päätoimisen henkilöstön edustajaa ja yksi sivutoimisen henkilöstön edustaja. Talous Pelastuslaitoksen vuoden 2017 talousarvion mukainen liikevaihto on yhteensä noin 33,2 M. - pelastus 18,1 M (61,64 /as) - ensihoito 15,1 M (52,20 /as) Pelastuslaitoksen vuosittaista liikevaihtoa vertailtaessa on huomioitava ensihoidon palvelutuotantoalueen laajentuminen vuonna 2015. Pelastuslaitoksen organisaation uudistaminen Pelastuslaitoksen organisaatio uudistetaan vuoden 2017 aikana. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 10 (60)

2.3 Pelastuslaitoksen henkilöstö Pelastuslain 26 :n mukaisia alueen pelastustoimen pelastusviranomaisia ovat pelastusjohtaja ja johtokunta. Pelastuslain 26 :ssä tarkoitetuille muille viranhaltijoille perustettavista viroista tai työsopimussuhteisille henkilöille perustettavista toimista päättää johtokunta. Sivutoimiselle henkilöstölle perustettavista vakansseista päättää paloasemasta vastaava päällystöviranhaltija. Vapaaehtoispalokuntien kanssa tehtävät sopimukset allekirjoittaa pelastusjohtaja. Työhyvinvointi ja työolot Pelastuslaitoksen johtamisjärjestelmän ja työhyvinvoinnin kehittämistyötä jatketaan palvelutasopäätöskauden aikana. Kehittämistyöhön liittyy mm. työsuojelun yhteistoiminnan uudelleenorganisointi, johdon valmennusohjelma ja työaikatyöryhmä. 2.3.1 Päätoiminen henkilöstö Pelastuslaitoksen päätoimiselle henkilöstölle on noin 385 vakanssia, jotka ovat täytettynä vakinaisesti tai sijaistettuna tai joihin on rahat varattuna. Henkilöstöstä 11 sijoittuu hallintoon/tukipalveluihin, 171 pelastustoimintaan, 16 riskienhallintaan ja 187 ensihoitopalveluihin. Sijoittuminen organisaatiossa ei kerro koko toimenkuvaa, koska henkilöstö tekee sijoituksesta riippumatta eri tulosalueille kuuluvia tehtäviä. Esimerkiksi osa palotarkastajista osallistuu operatiivisen toiminnan tehtäviin samoin kuin pelastustoimen henkilöstöä osallistuu onnettomuuksien ehkäisyn tehtäviin tai varautumiseen liittyviin tehtäviin. Päätoiminen henkilöstö noudattaa yleisimmin toimisto- tai yleistyöaikaa. Vuorotyötä tekevän henkilöstön (pelastustoiminnan henkilöstö) työaikajärjestelmänä on paikalliseen sopimukseen ja poikkeuslupaan perustuva työaika keskimäärin 42 h/vko, jossa säännönmukaiset työvuorot ovat 24 tuntia. Työaikamuodossa vaihdetaan työvuoroja päivävuoroiksi harjoitusten, koulutuksen ja turvallisuusviestinnän mahdollistamiseksi aikaisempaa helpommin normaalin työajan puitteissa. Ensihoitohenkilöstö (ensihoitoesimiehet ja ensihoitajat) tekevät paikalliseen sopimukseen perustuvaa 2-vuorojärjestelmän mukaista työaikaa, jossa työaika on keskimäärin 38,25 h/viikko. Osa pelastuslaitoksen päätoimisesta henkilöstöstä osallistuu virka-ajan ulkopuolella hälytysvalmiuden ylläpidon edellyttämään varallaoloon. Varallaolosta ja muustakin hälytysvalmiudesta on kerrottu tarkemmin kohdassa 4.1.2. Pelastustoimen henkilöstön määrässä ja kelpoisuudessa noudatetaan voimassa olevia säädöksiä. Vaatimuksia on kirjattu pelastuslakiin ja - asetukseen. Milloin viran tai toimen kelpoisuusvaatimuksia ei ole esitetty säädöksissä, päättää asiasta vakinaisen henkilöstön osalta pelastusjohtaja. Sivutoimisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista päättää pelastuspäällikkö. Säädösten ohella pelastustoimen henkilöstöön liittyy ohjeita, joita on toiminnan laatu, tehokkuus ja työturvallisuus huomioon ottaen noudatettava. Näitä ohjeita ovat mm. sisäasiainministeriön antama pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje ja pelastussukellusohje sekä pelastuslaitoksen omat ohjeet, kuten ohje korkean paikan työskentelystä ja ohje maastopelastustoiminnasta. Poikkeuslupa Pelastustoimen vuorotyötä tekevän henkilöstön työajan poikkeuslupa uusittiin 1.5.2016. Päätös on voimassa 30.4.2018 saakka. Päätöksen mukaan 24 tunnin työvuorossa saa tehollinen työaika olla enintään 12 tuntia mukaan lukien hälytystehtävät. Tämä edellyttää aiepaa tarkempaa työvuorojen päiväohjelman suunnittelua ja työaikaseurantaa. Henkilöstön kelpoisuus Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön toimintakyvyn arvioinnissa huomioidaan myös vuonnan 2016 julkaistu ohje pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä (SM 5/2016). Ohjeen mukainen arviointimenettely otetaan kokonaisuudessaan käyttöön vuoden 2018 loppuun mennessä, joka on samalla ohjeessa mainittu kolmen vuoden siirtymäaika. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 11 (60)

Henkilöstön työ- ja virkaehtosopimusten, palkkauksen, kelpoisuusehtojen ja sijoituspaikkojen määräytymiseen liittyvä päätösvallan jakaantuminen on kirjattu johtokunnan päätöksellä hyväksyttyyn jatkodelegointiohjeeseen. Pelastuslaitoksen henkilöstöhallinto kuuluu tukipalvelujen tehtäviin. Mm. henkilöstön työhyvinvointia ja työolojen kehittämistä koskevat asiat käsitellään pelastuslaitoksen yhteistoimintajohtoryhmässä, joka toimii samalla työsuojelun yhteistoiminnasta annetun lain tarkoittamana työsuojelutoimikuntana. Työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyviä asioita käsittelee ja valmistelee myös erikseen nimetty työsuojelupäällikkö ja työsuojelutyöryhmä. Jatkodelegointi Pelastuslaitoksen voimassa oleva jatkodelegointiohje on hyväksytty johtokunnassa 19.4.2016 9. Työterveyshuollon palvelut hankitaan Oulun työterveydeltä sekä Oulun työterveyden kanssa sopimuksen tehneiltä yrityksiltä tai kunnallisilta palvelutuottajilta vuosittain laadittavan työterveyshuollon toimintasuunnitelman mukaisesti. Pelastuslaitoksen tilojen ja kaluston sekä henkilöstön työajan käyttöön liittyviä asioita ohjeistetaan asemapalveluohjeissa (niin sanotut pelisäännöt ). Päätös pelastuslaitoksen päätoimisesta henkilöstöstä Pelastuslaitoksen päätoimisen ja kokoaikaisen henkilöstön määrä on 385 henkilöä. Lisäksi on toiminnan jatkuvuuden edellyttämä määrä sijaisia ja lomittajia. Henkilön työaika kohdentuu seuraavasti (ei ole huomioitu keskimääräisiä sairaspoissaoloja ym.): Hallinto ja tukipalvelut 17 htv - Monetra Oy:n henkilöstö 6 htv Riskienhallinta - Valvonta 9,5 htv - Turvallisuusviestintä 5,5 htv - Varautuminen 1,0 htv Pelastustoiminta Ensihoito 165 htv 187 htv Työajan kohdentuminen Hallinto- ja tukipalveluiden oma päätoiminen resurssi on 11 henkilöä. Lisäksi kuuden henkilön työpaikkana on pelastuslaitos, mutta palkan maksaa Monetra Oy. Pelastuksen tulosalueen henkilöstön työajasta noin 6 htv kohdentuu hallintoja tukipalveluihin ja erityisesti pelastustoiminnan kaluston määräaikaishultoihin ja -tarkastuksiin. Päällystön työajasta osa kohdistuu henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviin. Pelastuksen tulosaluen henkilöstöä osallistuu lisäksi valvonnan ja turvallisuusviestinnän tehtävien suorittamiseen (noin 1-1,5 htv/vuosi). Vastaavasti riskienhallinnan henkilöstö osallistuu ja tukee pelastuksen tulosaluetta (noin 1 htv/vuosi). 2.3.2 Sivutoiminen henkilöstö Päätoimisen henkilöstön ohella pelastuslaitoksen keskeisen henkilöstöryhmän muodostaa niin sanottu sopimushenkilöstö, jonka työpanos kohdentuu pääasiassa pelastustoimintaan. Sopimushenkilöstö jakaantuu sopimuspalokuntien (VPK) henkilöstöön ja sopimuspalohenkilöihin. Ensin mainitussa palokuntatoimintaan mukaan lähteneet ovat liittyneet sopimuspalokuntaan, joka on tehnyt palokuntasopimuksen pelastuslaitoksen kanssa. Sopimuspalohenkilöt ovat tehneet sopimuksen suoraan pelastuslaitoksen kanssa. Sopimushenkilöstön kokonaismäärä on noin 380 henkilöä, josta noin 160 henkilöä on tehnyt sopimuksen pelastuslaitoksen kanssa. Määrät vaihtelevat jonkin verran. Palokuntasopimuksessa on sovittu palokunnan Palokunta- ja yhdistyssopimukset Sopimuspalokunnille ja sopimuspalohenkilöyhdistyksille maksetut avustukset (korvaukset) ovat vuoden 2017 talousarviossa noin 99 000. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 12 (60)

tuottamasta operatiivisesta valmiudesta ja sen korvaamisesta sekä yhdistystoiminnan avustamisesta. Pelastuslaitoksen kanssa palokuntasopimuksen tehneitä vapaaehtoispalokuntia on seitsemän: Kiimingin, Kuusamon, Oulun, Oijärven, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t. Näistä Kiimingin, Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Yli-Iin VPK:t toimivat ensilähdön palokuntina. Oulun VPK ei ole ensilähdön palokunta, mutta sillä on merkittävä pelastustoimintaa tukeva rooli laajasti Oulun ympäristössä. Pudasjärvellä aloitti VPK vuoden 2014 alussa. Kiimingissä ja Oijärvellä keväällä 2016, jolloin sivutoiminen henkilöstö siirtyi VPK:n sopimuksen piiriin. Pelastuslaitoksen alueella on lisäksi Oulussa, Nuottasaaren alueella toimiva teollisuuspalokunta (Stora Enson TPK), jonka kanssa on tehty palokuntasopimus vuonna 2011. Työsopimussuhteinen henkilöstö on muodostanut palokuntayhteisöjä (vuonna 2016 yhteensä 9 kpl), jotka ovat allekirjoittaneet nykyisen, vuoden 2012 alusta alkaen voimassa olleen aluesopimuksen. Palokuntasopimuksia uusitaan tarvittaessa. Sivutoimisen palokuntatoiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi on laadittu kehittämisohjelma (sivutoimisen palokuntatoiminnan kehittämisohjelma), joka sisältää täsmennyksiä palvelussuhteeseen ja mm. rekrytoinnin kehittämisen ja ns. jatkuvan neuvottelun toimintamallin. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on erittäin suuri merkitys alueellisesti kattavan toimintavalmiuden ylläpitämisessä. Alueen 21 paloasemasta 18 henkilöstöön kuuluu myös sivutoimista henkilöstöä. Pelastustoiminnan sivutoiminen henkilöstö Karttakuvasta puuttuu Oulussa sijaitseva Nuottasaaren tehdaspalokunta, joka kanssa on tehty palokuntasopimus. Nuottasaaren tehdaspalokunnan ensisijaisena toiminta-alueena ovat Nuottasaaren tehdasalue, Oritkarin satama sekä tarvittaessa niiden välittömät lähialueet. Palokuntasopimus on laadittu siten, että TPK vastaa oman toimintansa kustannuksista. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 13 (60)

Päätös sopimuspalokuntalaisista Pelastuslaitos käyttää pelastuslain 32 :n tarkoittamassa pelastustoiminnassa sopimuspalokuntalaisia. Sopimuspalokuntalaisia käytetään apuna myös mm. pelastustoimelle kuuluvassa valistuksessa ja neuvonnassa ja tarpeen mukaan myös muissa tehtävissä, joihin ei liity julkisen vallan käyttöä. Sopimuspalokuntalaisten tavoitteellinen määrä on esitetty paloasemittain liitteessä 1. Tavoitteellinen kokonaismäärä on noin 350 henkilöä. 2.4 Pelastuslaitoksen paloasemat Pelastustoimialueen jokaisen kunnan alueella, Lumijokea lukuun ottamatta, on vähintään yksi paloasema. Paloasemat sijaitsevat yleensä kuntien keskustaajamissa tai niiden välittömässä läheisyydessä. Paloasemat ja muut pelastuslaitoksen tarvitsemat tilat rakentaa ensisijaisesti kukin kunta ja ne ovat kyseessä olevan kunnan omistuksessa. Pelastusliikelaitos vuokraa tarvitsemansa tilat ensisijassa kunnilta. Pelastuslaitos maksaa kiinteistöistä pääoma- ja ylläpitovuokraa. Maapohjasta vuokraa ei makseta. Viidellä paloasemalla on ympärivuorokautinen, välitön lähtövalmius. Osalta paloasemista ei suoriteta lainkaan pelastustoimen kiireettömiä tehtäviä ja siten niiden henkilöstöä hälytetään ainoastaan pelastustoimintaan kuuluvien tehtävien hoitamista varten. Pelastuslaitoksen tarpeiden kannalta paloasemilla korostuvat erityisesti kaluston ja varusteiden säilytys- ja huoltotilat sekä toimisto-, koulutus- ja harjoitustilat. Tehokas pelastustoiminta edellyttää lisäksi, että asemapaikkojen sijainti, kalusto ja henkilöstö vastaavat uhkamallien mukaisiin vaatimuksiin. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että paloasemat kykenevät jatkamaan toimintaansa myös normaaliolojen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen aikana. Pelastustoimen toimitilojen vuokrat Pelastuslaitoksen paloasemien ja muiden toimitilojen vuokrakustannukset ovat vuoden 2017 talousarvion mukaan noin noin 3,24 M (9,8 % liikevaihdosta), josta ensihoidon osuus on noin 750 000 euroa. Oulunsalon ja Käylän paloasemista luopuminen sekä Oijärven paloaseman vuokra- ja ylläpitokustannusten poistuminen (Oijärven VPK vastaa itse paloasemakiinteistön kustannuksista) laskevat vuokrakustannuksia noin 85 000 /vuosi. Pelastustoimen paloasemat PSAVI on todennut pelastustoimea koskevassa vuoden 2015 peruspalveluiden arvioinnissa, että Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ei tavoita vaaditussa ajassa Oulun ja Haukiputaan väliin muodostuvia I- luokan ja osin myös II-luokan riskialueita. Ongelma on ollut tiedossa ja ratkaisuja siihen on etsitty mm. Oulun paloaseman (Raksila) hankesuunnittelussa. Päiväpaloasemien valmius Päiväpaloasemien virka-ajan miehitys ei ole aukotonta. Esim. Kuivaniemen, Yli-Iin, Ylikiimingin ja Utajärven paloasemien kalustonhoitajilla voi olla koulutuksia, lomapäiviä tai muita poissaoloja, jolloin asemalla ei ole ketään. Tässä yhteydessä on huomattava, että varsinainen pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu ko. paloaseman sivutoimisesta henkilöstöstä sekä lähimmän ns. painopistepaloaseman henkilöstöstä. Palvelutasopäätöskaudella 2017-2020 on tarkoitus arvioida ja tarvittaessa myös päättää siitä, että kyseisten kalustonhoitajien asemapaikaksi määritettäisiin lähin painopistepaloasema. Tämä mm. helpottaisi ammattitaidon ylläpitämistä ja lomasuunnittelua. (ks. kohta 4.1.2) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 14 (60)

Päätös paloasemista Pelastuslaitoksen paloasemaverkosto pidetään PTP-kaudella 2017-2020 nykyisellään. Paloasemaverkoston ylläpitämisessä ja kehittämisessä huomioidaan kuitenkin seuraavaa: - Sivutoimisen henkilöstön käyttämiseen perustuvia paloasemia ylläpidetään, jos paloaseman toimintoihin osallistuu aktiivisesti vähintään viisi pelastustoimintaan toimintakykyistä henkilöä. - Oulun paloaseman (Raksila) korvaamista yhdellä tai kahdella paloasemalla selvitetään palvelutasopäätöskauden aikana. Kyseisissä hankeselvityksissä pyritään ratkaisemaan riskialueiden tavoittamiseen liittyvät ongelmat Oulun keskustan ja Haukiputaan Kiviniemen välisellä alueella (ks. kohta 1.3). - Taivalkosken paloaseman peruskorjausta tai uusimista viedään eteenpäin laaditun hankesuunnitelman mukaisesti. - Muhoksen ja Limingan paloasemille tehdään laajennukset vuoden 2017 aikana. - Kiimingin paloaseman peruskorjaustarpeesta tehdään hankeselvitys palvelutasopäätöskauden aikana. Paloasemia koskevat selvitykset Pelastustoimen rakennemuutoksen säästötavoitteet edellyttävät Oulu- Koillismaan pelastuslaitokselta 337 000 pysyviä vuosittaisia säästöjä. Säästöjen lähtökohtana oli vuoden 2014 talousarvion loppusumma ja säästötoimenpiteet tuli toteuttaa vuoden 2017 loppuun mennessä. Osana säästötavoitteiden toteutusta päätettiin esittää, että vuoden 2016 aikana luovutaan Oulunsalon paloasemakiinteistöstä (Kempeleen ja Oulunsalon paloaseman yhdistäminen) sekä lopetetaan Oijärven ja Käylän paloasemien toiminta. Esityksen mukainen päätös tehtiin pelastuslaitoksen johtokunnassa 17.6.2015 3. Edellä mainittua päätöstä muutettiin kuitenkin siten, että Iin Oijärvelle jää myös jatkossa paloasema. Alueella toimii VPK, joka hankkii kustannuksellaan itselleen toimitilat. VPK:n saa käyttöönsä sammutusauton pelastuslaitoksen ajoneuvokierrätyksen kautta, kuten nykyään. - Pelastuslaitos tekee paloasemien peruskorjausta, laajentamista tai uudisrakentamista koskevia tarveselvityksiä, jos niiden laatimiselle esiintyy tarvetta. Paloasemien lakkauttamista koskevia selvityksiä tehdään tarvittaessa. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 15 (60)

3 ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY JA NIIDEN SEURAUSTEN RAJOITTAMINEN Pelastuslain (379/2011) keskeisenä tavoitteena on parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Tavoitteeseen pääsemiseksi pelastuslaki antaa velvoitteita sekä yksittäisille ihmisille, yrityksille ja yhteisöille että viranomaisille. Pelastuslain toinen luku sisältää yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia häätilanteessa. Lain kolmas luku koskee rakennuksen omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Ennalta ehkäisevän työn tavoitteet Pelastuslain 27 tukee hyvin pelastuslaitoksen strategian toteuttamista. Pelastuslaitoksen toiminta-ajatus on kirjattu 18.6.2010 hyväksytyssä strategiassa seuraavasti: Pelastuslaitos edistää yksilöiden ja yhteisöjen omatoimista valmiutta ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteessa sekä tuottaa laadukkaat ja monipuoliset pelastusalan palvelut joustavasti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Pelastustoimelle kuuluvan onnettomuuksien ehkäisyn tavoitteena on onnettomuuksien määrän ja onnettomuuksista aiheutuvien henkilö-, omaisuus- ja ympäristövahinkojen vähentäminen. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää mm. lain 2- ja 3-lukujen noudattamisen valvontaa sekä turvallisuusviestintää onnettomuuksien ehkäisemisestä ja hätätilanteissa toimimisesta. Pelastuslain 2 :n mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava myös muun lainsäädännön mukaan pelastustoimelle kuuluvista tehtävistä. Näitä, yleisimmin valvonta- ja lupatehtäviä, tulee erityisesti vaarallisia aineita koskevasta lainsäädännöstä. Käytännön työssä joudutaan huomioimaan suuri määrä eri toimialoja koskevia säädöksiä ja ohjeita. 3.1 Onnettomuuksien ehkäisyn organisointi Pelastustoimelle kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisyn ja valvonnan kokonaisuudesta vastaa pelastuslaitoksen riskienhallinnan henkilöstö, johon kuuluu mm. riskienhallintapäällikkö, palotarkastusinsinööri ja 13 palotarkastajaa, joista yksi tekee 50 %:sta työaikaa (kyseinen 0,5 henkilötyövuoden työpanos jää pois henkilöstöresursseista osana pelastustoimen säästötavoitteita ko. henkilön eläköitymisen jälkeen, keväällä 2017). Palotarkastajat on hajautettu eri paloasemille, jolloin varmistetaan palveluiden alueellinen kattavuus ja vähentään matkoihin kuluvaa työaikaa. Osalla palotarkastajista on kuitenkin vasuualueenaan useita kuntia. Palotarkastajien esimiehenä toimii palotarkastusinsinööri. Riskienhallinnan tehtävien hoitamiseen osallistuu myös operatiivista henkilöstöä hälytysvalmiuden ja muiden tehtävien sallimissa rajoissa. Pelastuslaitoksen sivutoimisella henkilöstöllä on merkittävä rooli mm. Päivä Paloasemalla -tapahtuman ja muiden suurten kampanjatapahtumien läpiviemisessä. Kolmanne sektorin toimijoista erityisesti SPEK Oulu ja Liikenneturva ovat merkittäviä yhteistyökumppaneita pelastuslaitokselle. SPEK:n kanssa järjestetään mm. Päivä Paloasemalla ja NouHätä kampanjat sekä omatoimisen varautumisen koulutusta. Liikenneturvan kanssa toteutetaan mm. Turvaa Tenaville ja Punainen Liitu -kampanjaa. Yhteistyö onnettomuuksien ehkäisyssä Pelastuslaki korostaa yhteistyötä. Tästä on esimerkkinä pelastuslain 42, jonka mukaan viranomaiset ovat velvollisia ilmoittamaan pelastusviranomaiselle ilmeisestä palovaarasta tai onnettomuusriskistä, joita he virkatoimiensa tai yhteydessä havaitsevat tai saavat tietää. Sama velvoite koskee kuntien ja muiden julkisyhteisöjen työntekijöitä sekä myös hoito- ja huoltolaitoksissa tai erityisryhmien asumisen parissa työskenteleviä henkilöitä. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 16 (60)

Palotarkastajien perustehtävä on pääosiltaan yhtenevä. Keskeisen osan tehtävistä muodostaa pelastusviranomaisille kuuluva valvonta ja turvallisuusviestintä. Rakenteelliseen paloturvallisuuteen (rakennuslupa-asiat), rakenteelliseen väestönsuojeluun, hoito- ja huoltolaitosten poistumisturvallisuuteen, kemikaalivalvontaan sekä ilotulitteiden ja erikoistehosteiden käyttöön liittyviä valvonta- ja asiantuntijatehtäviä on tietyiltä osin keskitetty. Myös pelastuslaitoksen Internet-sivujen ja Facebookin ylläpito on vastuutettu tietyille, pääosin riskienhallinnan henkilöille. Henkilöstön tavoitettavuutta on kehitetty mm. keväällä 2015 aloitetulla Päivystävä palotarkastaja -palvelulla (virka-aikana klo 8:30-15:30) sekä riskienhallinnan yhteisellä sähköpostiosoitteella (okpl.riskienhallinta(at) ouka.fi), jota asiakkaat voivat käyttää mm. silloin, kun heillä ei ole tietoa kenen vastuulle joku onnettomuuksien ehkäisyn asia kuuluu. Asiakaspalvelua on kehitetty myös lisämällä sähköisen asioinnin mahdollisuutta. Esimerkiksi ilotulitukseen ja avotulen tekoon liittyvät ilmoitukset voi tehdä helposti internetissä. Myös keskeiset lomakkeet täyttö- ja lähetysohjeineen löytyvät pelastuslaitoksen internetsivuilta. Onnettomuuksien ehkäisyn organisoinnin kehittäminen - Hälytysvalmiuteen liittyvien ongelmien ratkaisemista onnettomuuksien ehkäisytyössä jatketaan edelleen. Tavoitteena on lisätä pelastuksen henkilöstön työpanosta erityisesti turvallisuusviestinnässä. Työ tehdään osana Pelastustoimen tuottavuus -selvityksen (pelastustoimen kumppanuusverkosto, 31.1.2016) hyödyntämistä. - Kuusamon paloasema palotarkastajaresurssista poistuu 0,5 henkilötyövuotta, kun 50 % työaikaa tehnyt palotarkastaja jää eläkkeelle. Resurssin poistuminen korvataan lisäämällä Kuusamon palomestareiden ja tarvittaessa myös Pudasjärven palotarkastajan osuutta riskienhallinnan tehtävien suorittamisessa Kuusamon ja Taivalkosken alueella. - Onnettomuuksien ehkäisyn toteumien seurantaa tehostettiin edellisen palvelutasopäätöskauden aikana. Menettelyä jatketaan myös kaudella 2017-2020. Riskienhallinnan henkilöstö Onnettomuuksien ehkäisyä, turvallisuusviestintää ja valvontaa tekevän päätoimisen henkilöstön henkilöstökulut ovat talousarviossa 2017 noin 780 000. Henkilöstön tehollinen työpanos on tehtävänkuvat ja keskimääräiset sairaspoissaolot huomioiden noin 12,8 htv Vuoden 2016 valvontasuunnitelmassa on arvioitu, että valvonnan (palotarkastustoiminta) ja siihen liittyvän opastuksen ja neuvonnan työllistävyys on noin 8,5 htv. Näin ollen tuvallisuusviestinnän tuottamiseen jää noin 4,3 htv. Riskienhallinnan päätoimisesta resurssista vähenee 0,5 htv vuoden 2017 aikana, johtuen eläköitymisestä ja pelastustoimen säästötavoitteista. Muun päätoimisen henkilöstön tuki riskienhallinnan tehtävien suorittamiseen on noin 1 1,25 htv. Pelastustoimen tuottavuus -selvitys (kumppanuusverkosto, 31.1.2016) Pelastuslaitoksen kumppanuusverkostossa laadittiin vuoden 2015 aikana selvitys, jossa arvioitiin pelastuslaitosten tuottavuutta ja sen kehittämistä. Työssä tarkasteltiin erityisesti pelastustoiminnan henkilöstön hälytysvalmiusaikaa ja sen hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Selvitystyön tulosten hyödyntäminen voi tuoda tulevaisuudessa hieman lisäresursseja myös riskienhallinnan tehtävien suorittamiseen. Selvityksen hyödyntäminen on pelastuslaitoksemme osalta kesken. Osaamista ylläpitävä ja kehittävä koulutus Onnettomuuksien ehkäisyn sisäinen koulutus ja palaverit Rakenteellisen palonehkäisyn ja rakentamisen ohjauksen opintopäivät Pelastuslaitoisten kumppanuusverkoston sekä riskienhallinnan sektorivastaavien seminaarit Pelastusopiston, TUKES, SM:n, SPPL:n ym. tarjoama täydennyskoulutus eri aiheista. Osallistumiskustannukset ovat noin 7 000 /vuosi. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 17 (60)

3.2 Valvonnan, turvallisuusviestinnän ja onnettomuuksien syiden seuranta sekä palontutkinta Pelastuslain 93 :n mukaan alueen pelastustoimi saa pitää rekisteriä rakennusten ja laitteiden käyttöturvallisuuden valvontaa varten. Rekisteri on käytännössä palotarkastusohjelma, jolla mm. ylläpidetään valvontakohdeluetteloa ja johon kirjataan kohteiden valvonnassa todettuja turvallisuuspuutteita (palotarkastajan antamat korjausmääräykset ja suositukset). Myös pelastuslain 43 edellyttää rekisterin pitämistä. Säädöksen mukaan pelastustoimen on seurattava onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien syiden kehittymistä ja ryhdyttävä omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Päätös onnettomuuksien ehkäisyn seurannasta - Pelastusviranomaisille kuuluvan valvonnan suoritteet (mm. palotarkastuspöytäkirjat) kirjataan Merlot palotarkastus -ohjelmaan. Turvallisuusviestinnän suoritteet, kuten valistus-, neuvonta- ja koulutustapahtumat kirjataan onnettomuustietojärjestelmään (Pronto) turvallisuusviestinnän selosteiksi. - Pelastustoimintaan liittyvät suoritteet, sisältäen selvityksen palontutkinnan tuloksista ja tehdyistä toimenpiteistä, kirjataan onnettomuustietojärjestelmään (Pronto). - Pelastuslaitos seuraa palotarkastusohjelmiston ja onnettomuustietojärjestelmän avulla onnettomuuksien ehkäisytyön toteumia, havaittuja vikoja ja puutteita sekä onnettomuusuhkien ja onnettomuuksien määrän ja syiden kehittymistä, ja ryhtyy omalta osaltaan tarvittaviin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Erityinen painopiste kohdistetaan asumisen turvallisuuteen. Seurantaa tehdään jatkuvasti ja perusteellisemmin neljännesvuosittain. - Palontutkinnassa noudatetaan lainsäädännön velvoitteita, jonka lisäksi noudatetaan mm. pelastuslaitosten kumppanuusverkostossa määrittettäviä palontutkinnan tavoitteita. Vuosien 2016-2017 osalta keskitytään erityisesti asuinrakennuksissa tapahtuneiden tulipalojen tutkimiseen. - Poliisin tutkintakynnyksen ylittävät palot tutkitaan yhteistyössä poliisin kanssa/ poliisin ehdoilla. Palotarkastusohjelma (Merlot Palotarkastus) Valvontatyössä käytetään ainakin toistaiseksi CGI:ltä hankittua Merlot Palotarkastus -ohjelmaa. Palotarkastusohjelman ja siihen liittyvien kartta- ja tietokantasovellusten ylläpitomaksut ovat noin 13 500 vuodessa. Onnettomuustietojärjestelmä (Pronto) Pelastustoimen hälytystehtävien suoritteet sekä turvallisuusviestinnän suoritteet kirjataan Pronto -onnettomuustietojärjestelmään. Pronto on lisäksi pelastuslaitosten valtakunnallisen arvioinnin apuväline, jonka vuosi järjestelmään kirjataan mm. tietoja pelastustoimialueen väestönsuojista, väestöhälyttimistä, valvonnan suoritteista, operatiivisista suunnitelmista, henkilöstöstä jne. Pronto on pelastuslaitokselle maksuton. Pelastustoimen tietovaranto ja järjestelmät (VARANTO) Pelastustoimelle on kehitteillä valtakunnallinen pelastustoimen tietovaranto ja järjestelmät -ohjelmisto, jota kutsutaan nimellä VARANTO. Varanto tullee korvaamaan nykyisen onnettomuustietojärjestelmän ja palotarkastusohjelmistot vuoden 2018 loppuun mennessä. Suunnitelmien mukaisesti toteutuessaan VARANTO mahdollistaa pelastuslaitoksille huomattavat säästöt tietojärjestelmien hankinnassa ja ylläpidossa. Varannon kehittämisen maksaa pelastuslaitokset ja palosuojelurahasto. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen osuus kehitystyöstä on noin 90 000 vuosien 2017-2018 aikana. - Palontutkinnassa kiinnitetään lisäksi erityinen huomio siihen, kuinka kiinteistön palotekniikkaa hyödynnetään palotilanteissa (esim. käytettiinkö paloilmoitinlaitteistoa apuna hälytyskohteen paikantamisessa ennen pelastuslaitoksen yksiköiden saapumista). Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 18 (60)

3.3 Turvallisuusviestintä (valistus ja neuvonta) Pelastusviranomaisten tehtävistä onnettomuuksien ehkäisyssä on säädetty pelastuslain (379/2011) 2 ja 27 :ssä sekä pelastusasetuksen (407/2011) 2 ja 3 :ssä. Säädösten mukaan pelastuslaitoksen on vaikutettava valvonnan, ohjauksen ja turvallisuusviestinnän keinoin siihen, että tulipaloja ja muita onnettomuuksia ehkäistään ja onnettomuuksien torjuntaan varaudutaan. Turvallisuusviestinnän tavoitteena on myös varmistaa asianmukainen toiminta onnettomuus- ja vaaratilanteiden torjunnassa ja onnettomuuksien seurausten rajoittamisessa. 3.3.1 Turvallisuusviestinnän kohdentaminen Turvallisuusviestintää kohdennetaan riskiperusteisesti huomioiden valtakunnalliset linjaukset, joita on kirjattu mm. pelastustoimen turvallisuusviestinnän strategiaan (SM, 22.5.2012). Keskeisenä tavoitteena on elinkaarimalli, jossa ihmiset osallistuvat turvallisuusviestinnän tilaisuuksiin useasti elämänsä aikana. Kohdentamisessa painottuvat turvallisuustietojen, -taitojen ja -asenteiden oppiminen nuorena ja toisaalta kyke ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein hätätilanteessa myös vanhemmalla iällä. Päätös turvallisuusviestinnän kohdentamisesta ja maksullisuudesta Yleisen vaikuttavuuden perusteella: - Esikouluikäiset lapset Pelastuslaitos on vuosittain mukana järjestämässä esikouluikäisille kohdennettuja Turvaa Tenavalla -tapahtumia. Tavoitteena on tavoittaa alueen kaikki esikouluikäiset lapset. Pelastuslaitos vierailee päiväkodeissa tai vaihtoehtoisesti pelastuslaitos tarjoaa päiväkodeille mahdollisuuden vierailla paloasemalla. Vierailuun liitetään päiväkoti-ikäisille soveltuvaa turvallisuusviestintää. Maksullisuus: Palvelu on maksutonta. - Alakouluikäiset lapset Pelastuslaitos järjestää turvallisuusoppitunteja, joilla pyritään tavoittamaan kaikki alakoulujen 4-luokan oppilaat. Oppitunteja pidetään erityisesti paloturvallisuusviikolla sekä viikolla, jolloin vietetään hätänumeropäivää. Turvallisuusviestintä eli valistus, neuvonta ja turvallisuuskoulutus SM:n on määritellyt pelastustoimen valistuksen ja neuvonnan määrälliseksi tulostavoitteeksi 20 % väestöstä/vuosi (pelastustoimen TTS vuosille 2015-2018, SM:n julkaisuja 34/2013). PSAVI viittaa mm. pelastustoimen peruspalveluiden arviointiraportissa tähän prosenttiin vaikka Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen määrittämä kokonaistavoite on ollut 10 % väestöstä/vuosi. PSAVI:lta 3.10.2016 saadun tiedon mukaan valtakunnallisesta 20 % tavoitteesta luovutaan pelastustoimen strategian laatimisen yhteydessä. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä tavoitti vuonna 2013 9,0 %, 2014 13,6 % ja 2015 13,0 % pelastustoimialueen väestöstä. Vuonna 2015 järjestettiin 449 valistusja neuvontatilaisuutta. Turvallisuusviestintään kuuluu myös pelastuslaitoksen Facebook -profiili. Facebookiin laadittiin vuoden 2015 aikana 181 turvallisuusaiheista julkaisua, joiden lukijamäärä kohosi lähes 1,2 miljoonaan. Sosiaalisessa mediassa toimimista laajennettiin lokakuussa 2016 perustamalla pelastuslaitokselle Instagram ja Twitter -tilit. Samassa yhteydessa laadittiin pelastuslaitokselle Ohje sosiaalisen median käytöstä (hyv. 10.10.2016). Turvallisuusviestinnän suunnittelu Turvallisuusviestinnän toteutus esitetään asemapaikoittain laadittavissa turvallisuusviestinnän vuosisuunnitelmissa. Suunnitelmassa määritetään seuraavalle vuodelle asetettavat turvallisuusviestinnän kohderyhmät, sisällöt, menetelmät, resurssit ja aikataulutus (turvallisuusviestintäkalenteri). Vuosisuunnitelmien laatimisesta vastaa palotarkastajat. Maksullisuus: Palvelu on maksutonta. - Yläkouluikäiset lapset Pelastuslaitos tarjoaa vuosittain jokaille pelastustoimialueen yläkoulun 8-luokalle mahdollisuutta osallistua valtakunnalliseen NouHätä - Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 19 (60)

kampanjan turvallisuusopetukseen (pelastusviranomaisen turvallisuusoppitunti). Maksullisuus: Palvelu on maksutonta. - Toisen asteen yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen opiskelijat Pelastuslaitos järjestää yhteistyössä mm. Poliisin ja Liikenneturvan kanssa Punainen Liitu -liikenneturvallisuuskampanjan tapahtumia, joilla pyritään tavoittamaan mahdollisimman suuri määrä lukioiden ja ammattikoulujen opiskelijoita (tavoite vähintään 8 tapahtumaa/ 3000 osallistujaa/vuosi). Maksullisuus: Palvelu on maksutonta. Riskiarvioinnin perusteella: - Hoito- ja huoltolaitosten henkilökunta Pelastuslaitos kohdentaa turvallisuuskoulutusta hoito- ja huoltolaitosten henkilökunnalle. Koulutuksen erityisenä tavoitteena on kehittää laitoksen turvallisuutta ja henkilökunnan valmiuksia siten, että tulipalot ennalta ehkäistään ja mahdollisesta tulipalotilanteesta selvitään ilman henkilövahinkoja. Tavoite: 100 % kohteista vuosien 2017-2020 aikana Maksullisuus: Palvelu on maksutonta pl. alkusammutuskoulutus. - Kotihoidon, kotipalvelujen ja perhekotien henkilökunta Pelastuslaitos tarjoaa kotihoidon, kotipalvelujen ja perhekotien henkilökunnalle koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään erityisesti asuinrakennusten paloturvallisuutta. Tavoite: vähintään 20 koulutustilaisuutta/ vuosi Maksullisuus: Palvelu on alkusammutuskoulutusta lukuun ottamatta maksutonta - Itsenäisesti asuvat ikäihmiset Pelastuslaitos tarjoaa ikääntyvälle väestölle suunnattuja turvallisuuskoulutustilaisuuksia, joissa käsitellään erityisesti asuinrakennusten paloturvallisuutta. Koulutuksia järjestetään yhteistyössä mm. kuntien vanhustyön, eläkeläisjärjestöjen, asukasyhdistysten ja kylätoimikuntien kanssa. Tavoite: Vähintään 30 koulutustilaisuutta/ vuosi Maksullisuus: Palvelu on maksutonta Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 20 (60)

- Maahanmuuttajat (turvapaikanhakijat) Pelastuslaitos järjestää turvallisuusoppitunteja osana maahanmuuttajien/ turvapaikanhakijoiden kotouttamista. Oppitunneilla käsitellään asuinrakennusten paloturvallisuutta sekä pelastustoimeen liittyviä jokamiehen velvollisuuksia/oikeuksia. Koulutukset järjestetään yhteistyössä maahanmuuttoviranomaisten, kuntien sosiaalitoimen ja maahanmuuttajien kanssa toimivien kolmanne sektorin toimijoiden kanssa. Maksullisuus: Palvelu on maksutonta Pelastuslain 2 :ssä annettuun ohjaus, neuvonta ja valistusvelvoitteeseen sekä pelastusasetuksen 2 :ssä annettuun neuvontavelvoitteeseen perustuen: - Pelastussuunnitteluvelvolliset yritykset, laitokset ja asuinyhteisöt Päätös: Pelastuslaitos järjestää pelastussuunnitelmien laadintaan, rakenteelliseen paloturvallisuuteen, rakenteelliseen väestönsuojeluun ja paloturvallisuustekniikkaan perehdyttäviä koulutustilaisuuksia sekä poistumisharjoituksia. Erityisenä tavoitteena on kehittää yritysten, laitosten ja yhteisöjen valmiutta kohdata onnettomuus- ja vaaratilanteita. Tavoite: Onnettomuuksien ehkäisy, onnettomuuksiin varautuminen ja toiminta hätätilanteessa -koulutus: - 150 koulutustilaisuutta/vuosi (> 5 koulutustilaisuutta/10 000 as) Pelastussuunnitelmien laadintaan perehdyttävä koulutus: - 15 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus/20 000 as) Väestönsuojan käyttöön perehdyttävä koulutus: - 10 koulutustilaisuutta PTP-kaudessa (1 tilaisuus /20 000 as) Rakenteelliseen paloturvallisuuteen ja paloteknisiin laitteistoihin perehdyttävä koulutus (turvallisuuskävelyt): - 50 koulutustilaisuutta/ vuosi (1 tilaisuus /5 000 as) Maksullisuus: Koulutus on alkusammutuskoulutusta lukuun ottamatta maksutonta. Pelastuslaitoksen henkilöstöä osallistuu mahdollisuuksien mukaan kouluttajana/ luennoitsijana muiden järjestämiin koulutustilaisuuksiin tai seminaareihin, joissa käsitellään pelastustoimeen liittyviä asiakokonaisuuksia. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 21 (60)

Valtakunnalliset kampanjat: - Pelastuslaitos pyrkii osallistumaan vuosittain valtakunnallisiin ja paikallisiin turvallisuuskampanjoihin. Kampanjoihin osallistuminen on pelastustoimen osalta maksutonta. Valistuksessa, neuvonnassa ja koulutuksessa varaudutaan myös vastaamaan edellä mainittujen kohderyhmien ulkopuolelta tuleviin koulutuspyyntöihin. 3.4 Valvonta (palotarkastustoiminta ja muu valvonta) Pelastuslaki sisältää sekä yksittäistä henkilöitä että yrityksiä ja yhteisöjä koskevia velvoitteita. Lain 2. luvussa on yleisiä, kaikkia kansalaisia koskevia velvoitteita ehkäistä onnettomuuksia ja toimia hätätilanteessa. Lain 3. luku koskee rakennuksien omistajaa, haltijaa ja toiminnanharjoittajaa velvoittaen heidät huolehtimaan rakennusten ja kiinteistöjen palo- ja henkilöturvallisuudesta sekä varautumaan onnettomuuksien ehkäisyyn ja toimintaan mahdollisissa onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Pelastuslain 78 edellyttää, että pelastuslaitoksen on alueellaan valvottava lain 2 ja 3 lukujen säädösten noudattamista. Valvonnan suorittamiseksi pelastuslaitoksen on tehtävä palotarkastuksia ja muita valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä. Pelastuslainlain 79 edellyttää, että pelastuslaitoksen on laadittava valvontasuunnitelma valvontatehtävän toteuttamisesta. Valvonnan kohdemäärittelyjen, tarkastustiheyden ja tarkastusten toteutustavan on perustuttava riskien arviointiin ja sen tulee olla laadukasta, säännöllistä ja tehokasta (79 ). Pelastuslain 79 edellyttää lisäksi, että valvontasuunnitelman on perustuttava alueen pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Päätös valvontasuunnitelman perusteista ja valvonnan maksullisuudesta - Pelastusviranomaisille kuuluvan valvontatyön kohdemäärittelystä, toistuvuudesta ja toteutustavasta päätetään pelastuslaitoksen valvontasuunnitelmassa. Valvontasuunnitelman mukaiset määrävälein tehtävät tarkastukset Valvontasuunnitelmaan kirjattujen kohteiden kokonaismäärä on noin 3 650 kohdetta. Vuosittainen tarkastusmäärä on noin 1 450 kohdetta/ 4,2 htv. - Valvontasuunnitelman laatimisessa huomioidaan pelastuslaitosten yhteistyönä laatima valvontasuunnitelmaohje ja riskianalyysityöryhmän raportti 2012 2014 (pelastustoimen kumppanuusverkosto, 31.5.2015). - Valvontatyö kohdistetaan onnettomuusuhkiin ja vaikuttavuuteen perustuen. Valvontaa kohdistetaan erityisesti seuraaviin kohderyhmiin: Kohteet, joissa asuvien, hoidettavien tai huollettavien kyky omatoimiseen pelastautumiseen hätätilanteessa on heikentynyt (esim. sairaalat ja erityisryhmien asuminen). Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 22 (60)

Kohteet, joissa syttynyt palo voi levitä laajalle alueelle ja aiheuttaa erityisen suuria omaisuusvahinkoja ja vaaraa henkilöturvallisuudelle (esim. kauppakeskukset ja tavaratalot). Kohteet, joissa tulipalon tai muun onnettomuuden todennäköisyys on huomattavasti tavanomaista korkeampi ja seurausvaikutukset suuret. (esim. mekaaninen puuteollisuus, suuret maatilat ja energiantuotanto, turvetuotanto) Merkittävät vaarallisten kemikaalien tai räjähteiden käyttökohteet, joissa tapahtuva onnettomuus voi aiheuttaa erityistä vaaraa alueella työskenteleville tai lähialueella asuville, työskenteleville tai oleskeleville (esim. vaarallisia kemikaaleja käyttävä prosessiteollisuus). Kohteet, joissa palon syttymisen ja leviämisen todennäköisyys ei ole erityisen suuri, mutta henkilömäärät ovat suuret. Näiden kohteiden valvontataajuuden määrittämisessä huomioidaan mm. aiemmissa tarkastuksissa havaitut puutteet ja turvallisuusasenteet (esim. päiväkodit, koulut, muut oppilaitokset, vastaanottokeskukset ja hätämajoitusyksiköt ja pelastussuunnitelmaa edellyttävät yleisötilaisuudet). Valvonnan toteutuminen Valvonnan toteumat eivät ole olleet palvelutasopäätöskaudella 2013-2016 aivan valvontasuunnitelman ja palvelutasopäätöksen mukaiset. Määrävälein valvottavien kohteiden toteuma oli v.2013 yht. 88,3 %, v. 2014 yht. 93,8 ja v. 2015 yht. 100 %. Vuoden 2015 toteumassa on mukana edellisten vuosien rästejä, joten aivan kaikkia vuodelle 2015 suunniteltuja valvontakäyntejä ei ehditty tehdä, mutta valvonnan kokonaismäärä oli suunnitellun mukainen. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten omavalvontaa ei ole vielä aloitettu. Käytettävissä oleva riskienhallinnan henkilöstöresurssi on varsin pieni, jonka vuoksi valvontatyötä on jouduttu priorisoimaan. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet, joihin kohdistuu merkitäviä vahingonteko- tai tuhotyöriskejä ja/tai joissa syttyneen palon hallintaan saaminen on vaativaa (esim. puurakenteiset kirkot, kooltaan suuret suojelukohteet). - Valvontasuunnitelmassa käytetään seuraavia tarkastusten aikavälejä: vuosittain, 2 vuoden välein, 3 vuoden välein, 5 vuoden välein ja 10 vuoden välein. Kohteet, joita ei sijoiteta em. luokkiin, tarkastetaan tarvittaessa. Kaikkiin kohteisiin voidaan tarvittaessa tehdä ylimääräisiä valvontakäyntejä. - Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten tarkastuksia tehdään omavalvonnan avulla, esiintyviin riskeihin perustuen, erikseen pyydettäessä sekä vuosittain valvontasuunnitelman tarkistamisen yhteydessä valittavien teemojen perusteella. Asuinrakennusten ja vapaa-ajan rakennusten palohenkilöturvallisuuden kehittymistä tuetaan turvallisuusviestinnällä. - Valvontasuunnitelman mukaisista tarkastuksista peritään yleensä pelastuslain 96 :ään perustuva maksu. Poikkeuksena ovat valvontasuunnitelman perusteella tehtävät asuinrakennusten tarkastukset sekä kohdassa 3.4.1 ja erikseen valvontasuunnitelmassa mainitut muut poikkeukset. Valvontamaksun määräytymisperusteissa huomioidaan tarvittavilta osin valvontasuunnitelmaohjeen periaatteet. - Valvontasuunnitelman toteutumista valvotaan neljännesvuosittain. Valvontasuunnitelma tarkistetaan pelastuslain 79 :n mukaisesti vuosittain. Maksullisuus Valvontasuunnitelma mukainen tarkastuksen perusmaksu on 103,71. Kaksi tuntia ylittävältä osalta laskutetaan 51,90 /h. Maksulliseen tarkastusaikaan luetaan kuuluvaksi varsinainen tarkastustyö. Oheistyöt, kuten tarkastusten sopiminen, matkat, pöytäkirjan kirjoittaminen, jne., sisältyisivät valvontamaksuun. Tämän mukaan valvonnasta on arvioitu kertyvän vuosittain noin 250 000 300 000 :n tulot. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 23 (60)

3.4.1 Muu valvonta Pelastuslaitosten tehtäväksi säädetty valvontatyö kohdentuu suurelta osin pelastuslain 2 ja 3 lukujen noudattamisen valvontaan. Valvontatyön suunnittelussa on lisäksi huomioitava pelastuslain 27, joka edellyttää huolehtimaan myös muussa laissa pelastustoimelle säädetyistä valvontatehtävistä. Myös muuhun kuin pelastuslakiin perustuvan valvonnan toteutus suunnitellaan valvontasuunnitelman laatimisen yhteydessä. Päätös muun valvonnan perusteista - Pelastuslaitos suorittaa pelastustoimelle kuuluvat kemikaalivalvontatehtävät voimassa olevien säädösten mukaisesti. Kemikaalivalvonta on maksullista. - Pelastuslaitos antaa lausuntoja maakunta-, yleis- ja asemakaavoista. Lausunnoilla vaikutetaan mm. rakenteellisen paloturvallisuuden ja pelastuslaitoksen toimintaedellytysten toteutumiseen sekä erityisten riskikohteiden huomioimisen kaavoitettavilla alueilla. Lausunnot ovat maksuttomia. Muu valvonta Muun valvonnan työmäärämääräksi on arvioitu valvontasuunnitelmassa noin 4,25 htv. Suurin osuus (noin 2,5 htv) kohdistuu rakenteellisen paloturvallisuuden ja rakenteellisen väestönsuojelun valvontaan ja neuvontaan. Muusta valvonnasta kemikaalivalvonta on maksullista perustuen lakiin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005, 131 ). Lausunnot ja neuvonta pidetään lähtökohtaisesti maksuttomina. Myös käyttöönottotarkastuksiin osallistuminen on maksutonta (rakennusvalvonta perii maksun). - Pelastuslaitos osallistuu rakenteellisen paloturvallisuuden ja rakenteellisen väestönsuojelun valvontaan rakennuslupamenettelyn yhteydessä mm. osallistumalla katselmustyöryhmien kokouksiin ja antamalla neuvontaa ja lausuntoja rakennuslupa-asiakirjoista ja paloteknisten laitteistojen toteutussuunnitelmista. Lausunnot ja neuvonta on maksutonta. - Pelastuslaitos osallistuu asuin ja vapaa-ajan rakennuksien sekä yritysja laitoskohteiden käyttöönottotarkastuksiin (erityinen palotarkastus). Osallistumisen tarkoituksena on valvoa palo- ja henkilöturvallisuuden sekä pelastuslaitoksen toimintamahdollisuuksien toteutumista valmistuvassa rakennuksessa. Käyttöönottotarkastukseen osallistumisesta/ erityisistä palotarkastuksista ei peritä maksua. Käyttöönottotarkastukset Käyttöönottotarkastuksiin osallistumisesta sovitaan kunnittain rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. - Pelastuslaitos suorittaa väestönsuojien käyttöönottotarkastuksia. Valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että väestönsuojat täyttävät suojia koskevat vaatimukset. Samalla väestönsuoja saadaan kirjattua pelastuslaitoksen rekistereihin. Tarkastukset ovat maksuttomia - Pelastuslaitos valvoo väestönsuojien asianmukaista ylläpitoa ja suorittaa suojan yleisluontoisen tarkastuksen palotarkastusten yhteydessä. Pelastuslaitos ei suorita järjestelmällisiä väestönsuojien tarkastuksia (tarkastus, johon sisältyy myös tiiveyskoe). - Pelastuslaitos osallistuu mahdollisuuksien mukaan muiden viranomaisten suorittamiin tarkastuksiin, joihin pelastusviranomaisella on osallistumisoikeus ja joihin pelastusviranomaisen toivotaan osallistuvan. Näitä tarkastuksia ovat edellä mainittujen käyttöönottotarkastusten lisäksi mm: TUKES:n lupaa edellyttävien kemikaalikohteiden tarkastukset, järjestelyratapihojen tarkastukset, satama-alueiden tarkastukset sekä erityisesti 1-luokan vesistö- tai jätepatojen tarkastukset. Palvelu on maksuton Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 24 (60)

3.5 Nuohouspalvelut Pelastuslain 59 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää nuohouspalvelujen järjestämisestä alueellaan. Vaihtoehtoina on tuottaa nuohouspalvelut itse, hankkia palvelut nuohouspalvelujen tuottajilta tai sallia niin sanottu vapaa kilpailu, jossa asiakas sopii nuohouksesta suoraan nuohouspalvelujen tuottajan kanssa. Jos nuohous järjestetään vaihtoehdoissa 1 tai 2 tarkoitetulla tavalla, päättää pelastuslaitos myös nuohouksesta perittävistä maksuista. Nuohoussopimukset Pelastuslaitoksen alueen 24 nuohouspiirin nuohouksesta on tehty nuohouspalvelusopimukset 16 piirinuohoojan kanssa. Sopimusten voimassaoloaika on määritetty toistaiseksi voimassa olevaksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen alueella on käytössä johtokunnan 11.12.2003 tekemän päätöksen mukainen piirinuohousjärjestelmä, jossa nuohouspalvelut hankitaan nuohouspalvelujen tuottajilta. Piirinuohoojien kanssa on tehty toistaiseksi voimassa olevat nuohouspalvelusopimukset. Nuohousyksikön hinta on tarkistettu vuosittain johtokunnan päätöksellä. Sisäministeriö on tehnyt keväällä 2016 alustavan linjauksen nuohouspalveluiden järjestämisen uudistamisesta. Uuden linjauksen mukaan pelastuslaitokset eivät enää järjestäisi nuohouspalveluja alueelleen ja siten nuohouspalveluiden tuottaminen perustuisi vapaaseen kilpailuun. Nuohoojalta vaadittaisiin myös jatkossa nuohoojan pätevyys. Tulijat hormeineen tulisi nuohota myös tulevaisuudessa, mutta nuohousvälejä tarkistettaisiin siten, että säädökset huomioisivat nykyistä paremmin tulisijojen käyttömäärän. Pelastuslaitos valvoisi nuohousvelvoitteen toteutumista kiinteistöissä. Uudistus on määrä tulla voimaan vuoden 2018 alusta alkaen. Päätös nuohoustoiminnan ylläpitämisestä - Pelastuslaitos huolehtii osaltaan alueellisesti kattavan ja ammattitaitoisen nuohousjärjestelmän ylläpitämisestä alueellaan. - Pelastustoimialueen nuohous järjestetään piirinuohouksena vuoden 2017 loppuun saakka, jolloin pelastuslaitoksen velvollisuus järjestää nuohouspalvelut alueelleen päättyy. Nuohoussopimukset irtisanotaan 1.1.2018 alkaen. - Jos pelastuslaitokselle jää velvoite järjestää nuohouspalvelut alueelleen tai osaan sitä, tehdään uudet nuohoussopimukset määräaikaisiksi. Alueet, joissa nuohouspalveluiden tarjonta oletetaan hyväksi, pyritään siirtämään vapaaseen kilpailuun. Nuohouksen järjestämistapa Nuohouksen järjestämistavasta tehtyjen kyselyjen (tototeutettu vuosina 2012 ja 2014) mukaan 2/3 vastanneista kannattaa nykyistä piirinuohousjärjestelmää. Osalla piirinuohouksen kannattajista on todennut lisäksi, että kumpikin käy eli myös nuohouksen vapauttaminen kilpailulle. Vajaa 1/3 vastaajista kannattaa vapaata kilpailua, jossa saa itse valita haluamansa nuohouspalvelujen tuottajan. - Tulisijojen ja hormien nuohousvelvoitteen toteutumista edistetään pelastustoimelle kuuluvalla turvallisuusviestinnällä. Nuohousvelvoitteen toteutumista valvotaan mm. palotarkastuksien ja nuohoojilta saatavien nuohousluetteloiden avulla. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 25 (60)

3.6 Muiden onnettomuuksien ehkäisy ja yhteistyö onnettomuuksen ehkäisyssä Pelastuslaitoksen tehtäväkuvaan on perinteisesti kuulunut palovaaraa tai kemikaalionnettomuuden vaaraa aiheuttavien onnettomuuksien ehkäisy ja onnettomuuksien seurausten rajoittaminen. Onnettomuuksien ehkäisyssä pyritään huomioimaan myös pelastuslain 27 :ssä mainittu muiden onnettomuuksien ehkäisy. Tällaisia ovat mm. koti- ja vapaa-ajan tapaturmat, liikenneonnettomuudet ja hukkumiset, joissa menehtyy vuosittain yli 30 kertaa enemmän ihmisiä kuin tulipaloissa. Valvonnan ja turvallisuusviestinnän keinoin voidaan edistää myös mm. vakavista sähkönjakelun häiriötilanteista, luonnon ääri-ilmiöistä, kyberrikollisuudesta, laajasta maahantulosta jne. aiheutuvien haitallisten seurausten rajoittamista. Laaja-alainen onnettomuuksien ehkäisy liittyy myös pelastuslain 42 :n mukaiseen paikalliseen ja alueelliseen turvallisuussuunnitteluun, jonka toteuttamiseen myös pelastuslaitosten on osallistuttava. Päätös yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisyssä - Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintä sekä valvontatyö suunnitellaan ja toteutetaan siten, että alueellisen ja paikallisen turvallisuussuunnittelun turvallisuushaasteet ja yhteistyötarpeet tulevat huomioiduksi. - Pelastuslaitos osallistuu alueelliseen ja paikalliseen turvallisuussuunnitteluun nimeämällä suunnittelutyöryhmiin omat asiantuntijansa. Paikallinen turvallisuussuunnittelu ja liikenneturvallisuustyö Paikallisen turvallisuussuunnittelun ja liikenneturvallisuustyön kehittämiseen ja siihen liittyvän turvallisuuskoulutukseen työmäärää sekä niiden kustannusvaikutuksia on vaikea arvioida, mutta työmäärä on noin 0,25 htv = noin 13 000 / vuosi. Työ on osaltaan synergiaa muiden pelastustoimen tehtävien kanssa. - Pelastuslaitos toimii onnettomuuksien ehkäisyssä yhteistyössä muiden viranomaisten, järjestöjen, yritysten ja laitosten kanssa. Menettelytavoista sovitaan tapauskohtaisesti. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 26 (60)

4 PELASTUSTOIMINTA Pelastustoimintaa koskevat keskeiset säädökset on esitetty pelastuslaissa (379/2011). Lain 32 :n mukaan pelastustoimintaan kuuluu mm. hälytysten vastaanottaminen, väestön varoittaminen, onnettomuuden torjuminen sekä vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen. Pelastuslain 27 velvoittaa alueen pelastustoimen huolehtimaan myös öljyntorjunnasta. Öljyntorjunnan tarkempi säädösohjaus on esitetty Öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014). Pelastustoiminnassa tarvittavat voimavarat on mitoitettava arvioituja onnettomuusuhkia vastaavaksi. Pelastustoiminta on suunniteltava ja toteutettava siten, että tehtävät voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti (PeL 28 ). Toimintavalmiuden (pelastustoimen henkilöstö, kalusto, lähtövalmius) mitoitusta ohjaa pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje (SM:n julkaisuja 21/2012). Ohjeessa annetaan perusteet onnettomuusuhkien kartoittamiselle, pelastustoimen muodostelmien kokoamiselle ja johtamiselle sekä eri riskialueiden ja kohteiden tavoittamiselle. Ohjeen mukainen onnettomuusuhkien kartoittaminen on esitetty palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Onnettomuusuhkien mukaisen toimintavalmiuden saavuttaminen edellyttää mm, että: - Paloasemien sijainti on oikea ja henkilöstön lähtövalmius on mitoitettu etupainotteisesti riskialuejakoa vastaavaksi. - Henkilöstön hälyttäminen voidaan toteuttaa kokonaisuudessaan nopeasti ja luotettavasti. Hälyttämisjärjestelyissä huomioidaan myös viestiliikenteen häiriötilanteet. - Henkilöstön määrä ja toimintavalmius (koulutus ja harjoittelu) sekä käytettävissä olevan kaluston määrä ja laatu on suhteutettu todennäköisiä onnettomuus- ja vaaratilanteita vastaavaksi. - Tavanomaista suurempien tai laadultaan vaativien onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämien kalusto- ja henkilöstöresurssien kokoaminen on suunniteltu. Pelastustoiminnan suunnitteluun liittyy myös muita ohjeita, joista merkittävin sisäministeriön antama pelastussukellusohje (SM, 48/2007). Ohjeessa on esitetty keskeiset perusteet savu-, vesi- ja kemikaalisukellusvalmiuden sekä pintapelastusvalmiuden järjestämiselle. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 27 (60)

4.1 Pelastustoiminnan resurssit 4.1.1 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän mitoittaminen Pelastustoimintaan osallistuva pelastuslaitoksen henkilöstö koostuu noin 190 päätoimisesta ja noin 380 sivutoimisesta henkilöstä. Pelastustoimintaan voi säädösvelvoitteiden perusteella osallistua myös poliisin, puolustusvoimien ja muiden yhteistyöviranomaisten henkilöstöä sekä etenkin maastopaloissa myös siviilihenkilöstöä. Päätös henkilöstön määrän mitoituksessa noudatettavista periaatteista - Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrä mitoitetaan kustannuksiltaan harkitusti, mutta kuitenkin siten, että pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät voidaan suorittaa työn turvallisuus ja laatu huomioon ottaen nopeasti ja tehokkaasti. - Sammutus-, pelastus- tai torjuntatehtävien edellyttämissä hälytyksissä huomioidaan kustannustehokkuus. Tehtävään hälytetään vain tilanteen edellyttämä henkilöstö unohtamatta kuitenkaan työturvallisuutta sekä toiminnan etupainotteisuutta ja luotettavuutta. - Jokaisen paloaseman on kyettävä aloittamaan henkeä pelastavat toimenpiteet sekä onnettomuustilanteen rajoittaminen suuremmissa onnettomuustilanteissa (pelastusjoukkuetta edellyttävät tehtävät). Tilanteen edellyttämien muiden voimavarojen kokoaminen huomioidaan hälytysohjeissa. - Kiireelliseen pelastustoimintaan kuuluvaa toimintavarmuutta kehitetään erityisillä painopistepaloasemilla. Nämä paloasemat varmistavat ja tukevat yhdessä vakinaisten paloasemien kanssa muiden paloasemien toimintavalmiutta. Painopistepaloasemat valitaan ensisijaisesti onnettomuusuhkiin perustuen, mutta myös henkilöstöresursseihin ja liikenneyhteyksiin perustuen. Painopistepaloasemia ovat Iin, Kiimingin, Muhoksen ja Pudasjärven paloasemat. - Vakinaisia paloasemia, painopistepaloasemia ja Taivalkosken paloasemaa ylläpidetään pelastustoiminnan vaativiin tehtäviin kykenevinä paloasemina. Utajärvi, Tyrnävä, Liminka, Hailuoto, Kuivaniemi, Yli-Ii, Ylikiiminki ja Oulun VPK ylläpidetään vähintään pelastustoimen perustehtäviin kykenevinä paloasemina. Oijärvi, Syöte ja Ruka ylläpidetään vähintään muihin pelastustoiminnan tehtäviin kykenevinä paloasemina. - Paloasemien valmiudet huomioidaan hälytysohjeissa (ks. kohta 4.2). Pelastustoiminnan ja myös ensihoidon palvelutuotannon jatkuvuus Henkilöstön toimintakyvyn arviointi SM julkaisi keväällä 2016 ohjeen pelastushenkilöstön toimintakyvyn arvioinnista ja kehittämisestä (SM:n julkaisu 5/2016). Ohje määrittelee pelastustoiminnan tehtäville 4 vaativuustasoa: 1. Vaativat tehtävät, kuten erityisen vaativat savusukellus, kemikaalisukellus tai vesipelastustehtävät. 2. Savusukellusta edellyttävät perustehtävät, kuten tavanomaiset savusukellustehtävät (yksinkertainen tila, palokohde tavoitettavissa nopeasti, lyhyt altistumisaika ). 3. Perustehtävät, kuten tilanteet, joissa paineilmahengityslaitteen käyttö voi olla tarpeen, mutta henkilölle ei aiheudu välitöntä vaaraa, vaikka hän joutuisi nopeasti lopettamaan laitteen käytön (liikennevälinepalot, liikenneonnettomuudet, öljyvahingot ). 4. Muut pelastustoimen tehtävät, kuten tehtävät, joissa ei tarvitse käyttää paineilmahengityslaitetta (tietyt kuljettaja- ja johtamistehtävät). Sivutoimisen henkilöstön palkkakustannukset Pelastuslaitoksen sivutoimisen henkilöstön henkilöstökulut v. 2015 tilinpäätöksessä olivat 1,857 milj.. Summaan sisältyy hälytys- ja harjoitustoiminnasta sekä varallaolosta aiheutuvat henkilöstömenot. Yhdistysavustuksista ym. aiheutuvat kustannukset on esitetty aiemmin. Edellä mainitut sivutoimisen henkilöstön henkilöstökulut sisältyvät sivulla 9 esitettyihin pelastuslaitoksen henkilöstömenoihin. Pelastuslaitoksen on arvoitava todennäköisten pandemioiden vaikutus pelastuslaitoksen kriittiseen palvelutuotantoon. Arvioinnin lähtökohtana voi olla kansallinen varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten. Pandemian Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 28 (60)

kesto olisi 8 viikkoa, jonka aikana väestöstä sairastuu 35 % (1,8 milj.), joista 2 % joutuu sairaalahoitoon (36 000). Heistä 25 % voi menehtyä (9 000). 4.1.2 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön päivystys- ja varallaolojärjestelyissä noudatettavat periaatteet Pelastustoimen henkilöstön määrän mitoittamiseen ja henkilöstön lähtöaikavaatimuksiin liittyy oleellisesti pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje. Ohjeen mukaan I-luokan riskialueet on tavoitettava ensimmäisen yksikön toimesta kuudessa minuutissa ja pelastusjoukkueen toimesta 20 minuutissa. Muissa riskiluokissa toimintavalmiusajat ovat pitempiä. Kuuden minuutin toimintavalmiusaika on yleensä saavutettavissa vain ympärivuorokautisella päivystyksellä. II-luokan riskialueiden tavoittamiseen määritetty 10 minuutin toimintavalmiusaika on saavutettavissa myös varallaolojärjestelyin. Riskialueiden tavoittamiseen kuluva aika ei kerro kaikkea toimintavalmiudesta. Kohteeseen hälytettävällä pelastusmuodostelmalla on oltava tehtävään soveltuva ajoneuvo sekä riittävä henkilöstö ja kalusto. Henkilöstön saatavuus pyritään varmistamaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin. Välittömän lähtövalmiuden päivystysvahvuus määritetään paloasemakohtaisesti. Päivystävien paloasemien vuorovahvuuden minimi vaihtelee välillä 0+0+2 1+1+6 (päällystö, alipäällystö, miehistö). Muiden paloasemien henkilöstöhälytykset varmistetaan varallaololla. Painopistepaloasemien henkilöstön varallaolovahvuus on yleensä 0+1+2 jäljempänä päätöstekstissä mainittavien ehdoin. Muilla paloasemilla varallaolovahvuus on pienempi tai henkilöstöllä ei ole varallaolovelvoitetta ellei siitä erikseen sovita esim. metsäpalovaroitusten ajaksi. Toimintavalmius Pelastusmuodostelmien kokoaminen pyritään toteuttamaan pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen vaatimusten mukaisesti seuraavin poikkeuksin: Kuusamon Rukalle muodostuu 2- luokan riskialue, jonka tavoittaminen Kuusamon keskustasta ei onnistu vaaditussa ajassa. Rukalle pyritään järjestämään valmius 1+3 talvisesongin ajaksi. Limingan, Taivalkosken, Tyrnävän ja Utajärven keskustaajamaan muodostuu 2-luokan riskialue. Näillä alueilla pelastusryhmän tavoitevahvuus pyritään saavuttamaan paloaseman varallaolijoiden lisäksi kaikkiin tehtäviin liitettävällä paloasemahälytyksellä. Taivalkosken ja Utajärven 2-luokan riskialueelle ja Hailuodon 3-luokan riskialueelle ei saada kahta sammutusautoa tavoiteajassa johtuen pitkistä etäisyyksistä. Kiireelliseen tehtävään hälytettävän pelastusryhmän minimivahvuus tulisi olla vähintään 0+1+3 ja pelastusjoukkueen 1+2+6 (Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiset kiireelliset tehtävät). Muodostelman tavoitteellinen henkilöstövahvuus voidaan koota yhden tai usean paloaseman henkilöstöstä. Päätös päivystys- ja varallaolovalmiuden lähtökohdista - Pelastustoimintaa varten tarvittavan henkilöstön saatavuus varmistetaan päivystyksellä ja varallaololla. - Päällystötasoinen pelastustoiminnan johtaminen varmistetaan yhdellä päivystävällä päällystöviranhaltijalla ja kahdella päällystövarallaolijalla. Johtamistoiminnan varmistaa ylemmän päällystön muodostama päällikkövarallaolo. Pelastustoiminnan johtaminen selvitetään tarkemmin kohdassa 4.4. - Vakinaisten paloasemien päivystysvahvuus on vähintään 0+1+1 (päällystö + alipäällystö + miehistö). Muiden painopistepaloasemien Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 29 (60)

varallaolovahvuus on virka-ajan ulkopuolella vähintään 0+1+2, edellyttäen, että ryhmässä on vähintään yksikönjohtaja ja kaksi savusukellukseen, ensivastetoimintaan ja raskaiden ajoneuvojen kuljettamiseen (C-kortti) kelpoista henkilöä. Varallaolovahvuus lasketaan 1+1:een, jos ehdon täyttäminen ei toteudu. - Muilla paloasemilla, lukuun ottamatta pieniä sivupaloasemia, pyritään ylläpitämään vähintään yhden tai kahden henkilön varallaoloa (0+1+1, 0+1+0 tai 0+0+1). - Oulun toiminta-alueella ylläpidetään vähintään neljän pelastusyksikön välitöntä 1+3 vahvuista lähtövalmiutta kuitenkin siten, että neljännen pelastusyksikön henkilöstövahvuudesta 0+2 tai 1+1 voi olla irrotettuna esim. koulutukseen, turvallisuusviestintään tai muuhun onnettomuuksien ehkäisyyn (hälytettävissä, jos se on välttämätöntä). Edellä mainittuun järjestelyyn liittyvät käytännön yksityiskohdat esitetään tarkemmin pelastuslaitoksen johtamissuunnitelmassa. Haukiputaan, Kempeleen ja Ruskonselän paloasemien yksiköissä on vähintään kolme savusukeltajaa. Oulun toimialueen toimintavalmius Oulun toimialueen 5. välittömässä lähtövalmiudessa oleva pelastusyksikkö pyritään pitämään valmiudessa virkaaikana vähintään 50 %:sti. Järjestelyllä tuetetaan koulutuksen, harjoittelun ja turvallisuusviestinnän toteutumista Oulun toimialueella. - Itäisellä toimialueella pidetään välittömässä lähtövalmiudessa vähintään yksi pelastusyksikkö. - Paloasemien päivystys- tai varallaolovahvuus sekä palokuntasopimusten mukainen valmius määritetään riskialuejaon, asemapaikan henkilöstön varallaoloedellytyksien sekä lähimpien muiden paloasemien toimintavalmiuden perusteella (tukevat asemapaikat). - Ympärivuorokautisesti miehitettyjen paloasemien minimivahvuutta sekä muiden paloasemien tavoitteellisista päivystys- ja varallaolovahvuutta sekä tavoitteellista henkilöstömäärää koskeva päätös on esitetty liitetaulukossa 1. 4.1.3 Kalusto ja varusteet Pelastustoimintaan osallistuvan ammattitaitoisen henkilöstön lisäksi tehokas pelastustoiminta vaatii määrältään ja laadultaan riittävän kaluston. Päivittäisten onnettomuuksien edellyttämä toimintavalmius kyetään turvaamaan paloasemille hankituilla sammutus-, pelastus- ja säiliöautoilla, joiden kalustoon sisältyvät välineet mm. liikenneonnettomuuksia, tulipaloja, pelastustehtäviä ja tavanomaisia torjuntatehtäviä varten. Vaativia pelastusja torjuntatehtäviä varten on oltava erikoiskalustoa, jotta tarvittavat pelastustoimet voidaan toteuttaa nopeasti ja tehokkaasti. Paloasemien kaluston osalta tavoitellaan toimintavalmiutta, jolla kyetään naapuripaloasemien valmius huomioiden selviytymään kohdassa 4.3.1 mainituista onnettomuuksista. Suurempien onnettomuustilanteiden sekä erilaisten torjuntatehtävien (öljyntorjunta, vaarallisten aineiden torjunta, vahingontorjunta) edellyttämä erikoiskalusto keskitetään tai kootaan usealta paloasemalta. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 30 (60)

Pelastuslaitoksen ajoneuvokaluston ja muun kaluston tarpeet ja niitä vastaavat hankinnat ovat toteutuneet kohtalaisen hyvin, kun huomioidaan käytettävissä olleet investointimäärärahat ja vuosien varrella tehdyt toimenpiteet ajoneuvokaluston määrän ja laadun opitimoimiseksi. Kaluston ja varusteiden keskitetystä hankinnasta, ylläpidosta, huoltotoiminnasta ja niiden kehittämisestä vastaa tekninen henkilöstö yhdessä operatiiviseen toimintaan osallistuvan henkilöstön kanssa. Tehtäviin kuuluu mm. hankintoihin liittyvä investointisuunnittelu, hankintojen ja huoltopalveluiden kilpailuttaminen, huollon ohjeistus ja osin toteutus sekä muut vastaavat tehtävät. Päätös ajoneuvokaluston ja muun erikoiskaluston hankinnasta, ylläpidosta ja sijoittamisesta - Pelastuslaitoksen kaluston hankinnassa ja ylläpidossa keskitytään ensilähdön kalustoon. Ikääntyneet ja kunnoltaan epäluotettavat ajoneuvot ja muu kalusto poistetaan käytöstä. - Kalusto- ja varustehankinnoissa ja niiden sijoittamisessa huomioidaan onnettomuusuhat, toimintojen keskittämisellä saatavat kustannussäästöt sekä kaluston kierrättämis- ja yhteiskäyttömahdollisuudet. Ajoneuvokaluston poistot Erityisen kalliin ajoneuvokaluston (sammutusautot, säiliöautot, puomitikkaat jne.) kirjanpidollinen poistoaika on 8 vuotta ja muiden ajoneuvojen (henkilöautot, ambulanssit jne.) 4 vuotta. - Päätös operatiivisen pelastustoiminnan keskeisen kalustoresurssin sijoittamisesta paloasemille on esitetty liitetaulukossa 2. - Kaluston ja varusteiden ylläpito- ja huoltotoimintaa kehitetään edelleen koko pelastustoimialuetta palvelevaksi. - Erityisen kalliin kaluston investoinnit suunnitellaan viiden vuoden jaksoa tarkastelevan investointiohjelman avulla, joka on liitetty palvelutasopäätöksen kustannusvaikutusten arviointiin. Ajoneuvokaluston uusimisohjelman tavoitteena on ikääntyvän kaluston uusiminen seuraavasti: Ajoneuvo Ensilähdön ajoneuvot ohjeellinen uusimisväli (vuotta) Muut ajoneuvot ohjeellinen uusimisväli (vuotta) Oulun toimialue Muualla Oulun toimialue Muualla Ensisijaisesti huomioidaan ajoneuvon kunto, soveltuvuus, tarve ja kierrätettävyys - Tarkastusautot (ei operatiiviset) 4 4 - Johto-, maasto- ja miehistönkuljetusautot 10 10 - Johtoyksiköt 10 10 - Sammutus- ja säiliöautot 8 15 / 20 20 25 - Raivausautot 15 30 - Tikas- ja puomitikasautot 20 30 - Muut raskaat ajoneuvot 25 25 Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 31 (60)

Kehityssuunnitelma Erityisen kalliin ajoneuvokaluston investoinnit samoin kuin muutkin investoinnit joudutaan tarkastelemaan uudelleen Oulun kaupungin leikattua ja siirrettyä pelastuslaitoksen vuosien 2017-2018 investointimäärärahoja leasing -hankinnoiksi. Pelastuslaitoksen vuosittaista ajoneuvokaluston hankinta- ja kierrätyssuunnitelmaa on tarkistettava siten, että pelastuslaitoksen tuottamat palvelut kyetään turvaamaan uudessa tilanteessa. Tämä on huomioitava myös muissa palveluissa, joihin liittyy investointitarpeita (kalustohankinnat, väestöhälyttimet, yms.). 4.2 Pelastusyksiköt ja -muodostelmat ja niiden hälyttäminen Pelastusmuodostelmien kokoamiseen ja hälyttämiseen liittyvä ohjeistus on annettu pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa sekä osin myös SM:n pelastussukellusohjeessa. Ohjeet määrittelevät mm. minimivahvuudet, joilla erilaisia sammutus-, pelastus- ja torjuntatehtäviä voidaan suorittaan työturvallisuutta kohtuuttomasti vaarantamatta. Onnettomuus- ja vaaratilanteiden vaatimissa toimenpiteissä korostuu kohteessa olevien omatoimiset ensitoimenpiteet sekä erityisesti kohteeseen ensimmäisenä saapuvan pelastusyksikön toimintakyky. Ensitoimenpiteiden puuttuminen tai ensimmäisen pelastusyksikön viipyminen tai sen henkilöstöja kalustopuutteet aiheuttavat vahinkojen kasvamista sekä vaarantavaa työturvallisuutta. Pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmien kokoaminen esitetään palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Päätös pelastusmuodostelmien hälyttämiseen ja kokoamiseen liittyvistä tavoitteista - Hätäkeskukseen toimitettujen hälytysohjeiden toteutumista ja ohjeiden riittävyyttä arvioidaan jatkuvasti. Ohjeita päivitetään tarvittaessa. - Riskialueiden saavuttamisessa on tavoitteena pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukainen taso eli ruutukohtainen toimintavalmiuden tavoiteaika toteutuu ensimmäisen yksikön osalta vähintään 50 %:sti (ks. perustelumuistion kohta 3.3). - Pelastuslaitos suunnittelee ja varmistaa ensisijaisesti pelastusryhmän, - joukkueen ja -komppanian suuruisten muodostelmien hälyttämisen ja johtamisen. Tätä suurempien muodostelmien hälyttäminen toteutetaan lisähälytyksin. Hälytysten edellyttämät valmiussiirrot suunnitellaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. - Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmiuteen kuuluu Oulun toimialueella ja läntisellä toimialueella johtokeskus ja kaksi PTSohjeen tarkoittamaan minimivahvuista pelastuskomppaniaa. Itäisellä toimialueella vastaava suuronnettomuusvalmius on johtokeskus Toimintavalmius Pelastustoiminnan toimintavalmius muodostuu viidestä osatekijästä: henkilöstön määrästä ja laadusta, kaluston määrästä ja laadusta, ennakkoon laadituista toiminnallisista suunnitelmista, johtamisen organisoinnista sekä pelastustoiminnan toimintavalmiusajasta. Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiset pelastusmuodostelmat Pelastustoiminnan muodostelmia ovat yksikkö, pelastusryhmä, pelastusjoukkue, pelastuskomppania ja pelastusyhtymä. Pelastustoiminnan muodostelmalla on aina johtaja. Yksikkö on henkilön tai henkilöstön, kulkuneuvon ja kaluston muodostama toimintakokonaisuus, joka kykenee itsenäiseen toimintaan. Yksiköitä ovat esim. pelastusyksikkö, sammutusyksikkö, raivausyksikkö, säiliöyksikkö, tikasyksikkö. Pelastusryhmä koostuu johtajasta, vähintään kolmesta ja enintään seitsemästä henkilöstä sekä tehtävän mukaisista ajoneuvoista ja kalustosta. Pelastusjoukkue koostuu johtajasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusryhmästä. Pelastuskomppania koostuu johtajasta, pelastustoiminnan johtajaa avustavasta esikunnasta, vähintään kahdesta ja enintään viidestä pelastusjoukkueesta. Pelastusyhtymä koostuu johtajasta, johtokeskuksesta ja vähintään kahdesta pelastuskomppaniasta tukimuodostelmineen. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 32 (60)

(Oulussa) ja yksi minimivahvuinen pelastuskomppania. Suuronnettomuusvalmiuden edellyttämät voimavarat kyetään kokoamaan ja toiminta aloittamaan kahdessa tunnissa onnettomuuden tapahtumisesta. Johtamisvalmius täydentyy pelastusyhtymän johtamisen edellyttämään vahvuuteen neljän tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. Keskeytymätön toiminta kyetään varmistamaan 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. - Pelastusmuodostelmien mitoittamisessa huomioidaan kaikki käytettävissä olevat pelastustoimen voimavarat sekä pelastustoimialueiden välisen avunannon ja viranomaisyhteistyön tarjoamat mahdollisuudet. - Tehtävään hälytettävien muodostelmien kokoonpano suhteutetaan hälytyksen kohteen mukaisesti. Hälyttämisessä huomioidaan lähimmän ja tarkoituksen mukaisimman yksikön periaate. - Jokaisella pelastuslaitoksen paloasemalla on oltava kalustoltaan, varustukseltaan ja toimintakunnoltaan luotettava sammutus- ja säiliöauto tai yhdistetty säiliöpaloauto, jolla kyetään suoriutumaan uhkamallin osoittamista päivittäisistä onnettomuus- ja vaaratilanteista (pl. Oijärvi, Rukan ja Syötteen paloasemat, joissa on sammutusauto tai kevytyksikkö). - Pelastusyksikkö voidaan tarvittaessa muodostaa siten, että sen henkilöstö saapuu onnettomuuskohteeseen eri ajoneuvoilla. Pelastusryhmän ja -joukkueen on oltava toimintakykyinen toimintavalmiuden suunnitteluohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Tämä ei toteudu täysin Rukan, Taivalkosken ja Utajärven 2-luokan riskialueilla eikä Hailuodon 3-luokan riskialueella johtuen pitkistä etäisyyksistä. Hälytysohjeet Hälytysohjeiden kriittisellä tarkastelulla voi saada merkittäviä kustannussäästöjä. Tavoitteena on, että hälytetään riittävästi, mutta ei liikaa ja muistetaan, että tarvittaessa voidaan tehdä lisähälytyksiä. Hälytysohjeita on tarkasteltu useaan kertaan mm. niiden tarkoituksenmukaisuuden ja kustannustehokkuuden näkökulmasta. Palvelutasopäätöskauden 2017-2020 aikana on tarkoitus selvittää, voidaanko aikaisempaa useammat tehtävät suorittaa paloasemalla päivystävän päätoimisen henkilöstön toimesta. Kustannussäästöjä voisi saavuttaa esim. silloin, kun osa painopistepaloasemien virka-ajan hälytystehtävistä hoidetaan asemalla olevan päätoimisen henkilöstön toimesta (0+0+2). Em. tarkastelua tehdään osana pelastustoimen tuottavuushankkeen toimenpiteitä. 4.3 Toimintavalmius 4.3.1 Päivittäiset onnettomuudet Päivittäiset onnettomuudet ovat todennäköisyydeltään ja kokoluokaltaan sellaisia, että jokaisen paloaseman, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta, tulee niistä selviytyä (SM:n ohjeen 5/2016 tarkoittamat perustehtävät). Mahdolliset henkilöstö- tai kalustopuutteet on huomioitava hälytysohjeessa. Päivittäisiä onnettomuuksia koskevana päätöksenä on tavoite, jonka mukaan onnettomuuskunnan paloasemat selviytyvät mm. seuraavista tai kokoluokaltaan niitä vastaavista muista tilanteista toimintavalmiusohjeessa määritettyjen toimintavalmiusaikojen puitteissa. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 33 (60)

Päätös toimintavalmiutta mitoittavista päivittäisistä onnettomuuksista, joista paloasemien, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta, on kyettävä suoriutumaan itsenäisesti - Laajenemismahdollisuuksiltaan rajatut tulipalot, joihin voi liittyä vähäisiä savusukellus- ja pelastustehtäviä. - Tavanomaiset liikenneonnettomuudet, joihin voi liittyä irrotus- ja ensihoitotehtäviä, syttymisen ja lisävahinkojen estämistä sekä onnettomuusalueen suojavaahdotusta. - Rajalliset vahingontorjuntatehtävät. - Rajallisista kemikaalionnettomuudet ja öljyvahingot, joissa vaarallisesta aineesta aiheutuvat vaaratekijät on helposti hallittavia ja joissa kemikaali- tai öljyvuoto voidaan tukkia tai rajata yksinkertaisilla toimenpiteillä ilman erikoisvälineistöä. - Vesialueilla sattuvien onnettomuuksien edellyttämät pintapelastustehtävät. Päätös päivittäisiä onnettomuuksia vaativammista ja/tai suuremmista onnettomuus- ja vaaratilanteista, joista suoriutuminen edellyttää yleensä usean paloaseman hälyttämistä - Onnettomuus- ja vaaratilanteiden edellyttämät voimavarat (pelastusjoukkue tai -komppania) kootaan usealta asemapaikalta. Voimavarojen kokoaminen on suunniteltu pelastuslain 33 :n mukaisissa hälytysohjeissa. - Pelastuslaitos tekee palvelutasopäätöskauden aikana ohjeen, jossa määritellään yksikkö- ja paloasemakohtaisesti savusukellus- ja kemikaalisukellusvalmius. Savu- ja kemikaalisukellusvalmiutta tarkentavat pelastuslaitoksen ohjeet Paloasemakohtainen kemikaalisukellusvalmius on määritetty 5.4.2016 hyväksytyssä vaarallisten aineiden torjuntaohjeessa. Ohjeen edellyttämät kalusto- ja varustesiirrot /-hankinnat on pääosin tehty. Paloasemakohtaisesta savusukellusvalmiudesta on valmistunut selvitystyö kesällä 2016. Työ jatkuu vuosien 2016-2017 aikana paloasemakohtaisen savusukellusvalmiuden määrittämisellä. 4.3.2 Vesipelastustoiminta Vesipelastustoiminnalla tarkoitetaan veden pinnalta (pintapelastus) tai pinnan alta (vesisukellus) tapahtuvaa ihmisen, eläimen tai omaisuuden pelastamista sekä vesillä tapahtuvaa ympäristövahinkojen torjuntaa. Vesisukellusta ovat myös virka-apusukellukset sekä vesisukellustaitojen ylläpitämiseksi tapahtuvat harjoitukset. Vesipelastustoimintaa ohjeistaa SM:n pelastussukellusohje (30.11.2007). Päätös pelastuslaitoksen vesipelastustoiminnasta - Kaikilla paloasemilla, pieniä sivupaloasemia lukuun ottamatta, pyritään ylläpitämään valmiutta kiireellisten pintapelastustehtävien suorittamiseen (vesipelastusvalmiuden taso 3). Tämä koskee erityisesti vakinaisia paloasemia ja painopistepaloasemia. Vesipelastusvalmius Pelastuslaitoksen alueen vesipelastusvalmiuden miniminä voidaan pitää tasoa 3 eli pelastusvalmiutta veden pinnalta. Jatkuvan vesisukellusvalmiuden ylläpidon kustannusvaikutus selvitettiin vuoden 2009 aikana. Kokonaiskustannukset olivat noin 52 000 / vuosi (vuoden 2015 kustannustasolla noin 56 000 /vuosi) Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 34 (60)

- Oulussa pyritään ylläpitämään jatkuvaa vesisukellusvalmiutta, mikä tarkoittaa vesipelastusvalmiuden tasoa 1. Oulun vesisukellusvalmiutta hyödynnetään muun pelastustoimialueen vesipelastustoiminnassa. Vesisukellusvalmiuden ylläpito ei saa heikentää pelastustoimen lakisääteisten tehtävien hoitamista. 4.3.3 Vesipelastustoiminta merialueilla Meripelastustoiminnan johtava viranomainen on meripelastuslain (1145/ 2001) 3 :n mukaan rajavartiolaitos. Rajavartiolaitos vastaa meripelastustoimen suunnittelusta, kehittämisestä, valvonnasta, toiminnan yhteen sovittamisesta sekä johtaa ja suorittaa etsintä- ja pelastustoimintaa. Pelastustoimen osallistumisesta meripelastustoimintaa säädetään meripelastuslain 4 :ssä. Säädöksen mukaan pelastustoimi on velvollinen osallistumaan meripelastustoimen tehtäviin, jos se on toimialaan kuuluvien tehtävien kannalta perusteltua taikka jos se vaaratilanteen vakavuus tai erityisluonne huomioon ottaen on tarpeen, eikä meripelastustoimen tehtävän suorittaminen merkittävällä tavalla vaaranna kyseisen viranomaisen muun tärkeän lakisääteisen tehtävän suorittamista. Meripelastusvalmius Pelastuslaitoksen meripelastusvalmius perustuu vesipelastukseen varatun kaluston ja varusteiden sekä merialueilla tapahtuvaan öljyntorjuntaan varatun kaluston käyttöön. Meripelastustoiminnasta ei aiheudu lisäkustannuksia mahdollisia palkka- ja polttoainekuluja lukuun ottamatta. Päätös pelastuslaitoksen osallistumisesta meripelastuspalveluun - Pelastuslaitos osallistuu merialueilla tapahtuviin vesipelastustehtäviin käytettävissä olevalla kalustollaan. - Pelastuslaitos pyrkii ylläpitämään avoveden aikana yhden aluksen jatkuvaa meripelastusvalmiutta. Rannikon läheisyydessä pelastuslaitoksen vesipelastusvalmius on sama kuin sisävesillä. 4.3.4 Vaarallisten aineiden torjunta Pelastustoimelle kuuluva vaarallisten aineiden torjunta sisältää mm. väestön varoittamiseen ja suojaamisen, aineen leviämisen estämisen tai rajoittamisen, vuotojen tukkimiseen, pitoisuuksien mittaamisen sekä aineen vaarattomaksi tekemisen liittyviä tehtäviä. Kiireellisten pelastus- ja torjuntatoimien jälkeen tehtävä saastuneen maa-alueen puhdistus on yhteistyötä vahingon aiheuttajan, maa-alueen omistajan tai haltijan sekä useiden viranomaisten kanssa. Puhdistustyön toteutumisen seurannasta vastaa suurissa onnettomuuksissa ympäristöviranomainen (ympäristönsuojelulaki, 527/2014, luku 14). Vakavat vaarallisten aineiden onnettomuudet ovat todennäköisimpiä Oulun seudulla, jossa kemikaalien käsittely-, varastointi- ja kuljetusmäärät ovat suurimmat. Perinteisten kemikaalionnettomuuksien lisäksi on huomioitava aiempaa huolellisemmin ns. CBRNE-tilanteet, joissa vaarallista ainetta käytetään esim. terroristisessa tarkoituksessa tai muussa vahingoittamistarkoituksessa. CBRNE-valmius CBRNE -tilanteilla tarkoitetaan valmiutta toimia kemiallisiin, biologisiin, säteilyyn, ydinaseisiin ja räjähteisiin liittyvissä onnettomuus- ja vaaratilanteissa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on mukana valtakunnallisessa yhteishankkeessa, jossa Suomeen hankitaan viisi CBRNE-analysaattoria. Laitteisto muodostuu kahdesta kokonaisuudesta, joista toinen on kaasumaisille aineille ja toinen nesteille. Yksi laitteistoista sijoitetaan Ouluun. Vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelma Vaarallisten aineiden paloasemakohtasesta torjuntavalmiudesta on tehty päätös 12.10.2009. Päätöstä täydentää 5.4.2016 valmistunut Vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelma. Pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjuntavalmiutta ylläpidetään kyseisen päätöksen ja suunnitelman mukaisesti. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 35 (60)

Päätös pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjunnasta - Pelastuslaitoksen vaarallisten aineiden torjuntavalmius on keskitetty vaarallisten aineiden käsittelystä, varastoinnista ja kuljetuksesta aiheutuvien riskitekijöiden mukaisesti. - Vaarallisten aineiden torjuntavalmius koko pelastustoimialueella varmistetaan hälytysvastesuunnittelun avulla. - Vaarallisten aineiden valmistuksesta, varastoinnista, käytöstä ja kuljetuksesta aiheutuvat riskitekijät huomioidaan väestöhälyttimien hankintasuunnitelmissa (ks. kohta 5.5.1). Kehityssuunnitelma Lintu- ja sikainfluenssat Pelastuslaitos vastaanotti vuonna 2006 MMM:n rahoituksella hankittuja varusteita lintu- ja sikainfluenssan torjuntaan. Materiaalissa on mm. noin 400 kertakäyttösuoja-asua varusteineen sekä puhdistus- ja desinfiointiaineita. Lintuja sikainfluenssaan liittyviä pelastustoimen tehtäviä varten tehtiin suunnitelmat ja koulutusaineistot. Suunnitelmissa huomioitiin myös pelastustoimen kiireellisten palveluiden resursointi joukkosairastumistilanteessa. - Vaarallisten aineiden torjuntasuunnitelmaa on tarkistettava terroristisessa tai muussa vahingoittamistarkoituksessa tehdyn vaarallisten aineiden onnettomuuden varalta (ns. likainen pommi). Samalla on huomioitava Pyhäjoelle rakennettava ydinvoimala, sen radioaktiivisten polttoaineiden loppusijoitus sekä keväällä 2016 julkaistu säteilytilanneohje (SM 10/2016). - Vaarallisten aineiden torjuntaan liittyvää asiantuntemusta, koulutusta ja harjoittelua sekä yhteistoimintaa alan toimijoiden kanssa on lisättävä. Valmius biologisten uhkien torjuntaan on tarkistettava. Vaarallisten aineiden torjunta Havaintokuva vaarallisten aineiden torjuntavalmius keskitettämisestä Oulu- Koillismaan pelastuslaitoksen alueella. Koko pelastustoimialueen kattava torjuntavalmius varmistetaan hälytysvastesuunnittelussa. 4.3.5 Öljyntorjunta Pelastustoimen velvollisuudesta osallistua öljyvahinkojen torjuntaan säädetään öljyvahinkojen torjuntalaissa (1673/2009) ja Valtioneuvoston asetuksessa öljyvahinkojen torjunnasta (249/2014). Lain 7 :n mukaan alueen pelastustoimi vastaa maa-alueen öljyvahinkojen ja alusöljyvahinkojen torjunnasta alueellaan. Öljyntorjuntaan varautumista ja öljyntorjuntaa varten on laadittava erityinen öljyntorjuntasuunnitelma, jonka vahvistaa alueellinen ELYkeskus. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 36 (60)

Päätös öljyntorjunnasta - Pelastuslaitoksen öljyntorjuntavalmius keskitetään onnettomuusuhkien sekä kaluston alueellisen käytettävyyden mukaisesti. - Öljyntorjuntavalmius esitetään pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmassa, jossa öljyntorjuntavalmius on jaettu kalustotasoihin 1-4. Pieniin ja keskisuuriin öljyvahinkoihin liittyvät kalustotasot ovat paloasemittain seuraavat: Kalustotaso 1: Kempeleen, Haukiputaan, Hailuodon, Limingan, Kuivaniemen, Pudasjärven, Yli-Iin ja Ylikiimingin paloasemat Kalustotaso 2: Oulun (Raksila), Kiimingin, Tyrnävän, Taivalkosken, Iin, Utajärven ja Kuusamon paloasemat Öljyntorjuntatasot Tason 1 mitoitus perustuu noin 500 litran öljyvahinkoon (pieni) ja tason 2 noin 6000 litran öljyvahinkoon (keskisuuri). Taso 3 ja 4 on tarkoitettu suurten öljyonnettomuuksien torjuntaa varten sekä täydentämään tarvittaessa pienten ja keskisuurten öljyonnettomuuksien torjuntakalustoa. Kalustotason 1 mukainen välineistö kulkee sammutusautojen mukana. Kalustotasoon 2 kuuluu öljyntorjuntaperäkärry. Kalustotaso 3 muodostuu mm. imeytysaine-, työväline-, keräys- ja puomikonteista. Kalustotaso 4 muodostuu erityistä öljyntorjunta-asemista sekä paloasemien öljyntorjuntavarastoista. - Kalustotason 3 ja 4 mukainen öljyntorjuntakalusto keskitetään pääasiassa Virpiniemen ja Taivalkosken öljyntorjunta-asemille sekä osin myös Ruskonselän paloaseman öljyntorjuntavarastoon. Pienempiä öljyntorjuntavarastoja sijaitsee myös paloasemilla. Sijoitussuunnitelma esitetään yksityiskohtaisesti öljyntorjuntasuunnitelmassa. - Alusöljyvahinkojen edellyttämä torjuntavalmius on keskitetty Virpiniemen öljyntojunta-asemalla. Perustan valmiudelle muodostavat Virpiniemen öljyntorjuna-asemalle sijoitetut öljyntorjunaveneet, ROK 1083 (Fkluokka), ROK 1086 (Ek-luokka) ja ROK 1085 (H-luokka). Sisävesillä tapahtuvaa öljyntorjuntaa varten on A-B -luokan öljyntorjuntaveneitä, joita käytetään myös vesipelastustehtävissä. - Pelastuslaitoksen öljyntorjuntasuunnitelmaa ylläpidetään ja päivitetään määräajoin vastaamaan muuttuneita olosuhteita. Käyttö- ja hankintakustannuksia koskevien kohtien tarkistaminen tapahtuu joka neljäs vuosi. Öljyntorjuntakaluston investointipäätökset käsitellään ja vahvistetaan vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Öljynvahinkojen torjuntasuunnitelma Ölyvahinkojen torjuntalain (1673/2009) edelyttämä öljyvahinkojen torjuntasuunnitelma 2017-2021 on hyväksytty johtokunnassa 23.11.2016. Kehittämissuunnitelma Öljyntorjunnan kehittämistarpeet käsitellään öljyntorjuntasuunnitelman yhteydessä. Vuodelle 2017 on esitetty hankittavaksi yksi Dk-luokan öljyntorjuntavene, jonka sijoituspaikaksi tulisi Oulu. 4.3.6 Sammutusvesihuolto Sammutustoiminnassa käytettävä vesi otetaan luonnonvesilähteistä tai vesijohtoverkostosta. Vedenkuljetukseen käytetään sammutus- ja säiliöautoja sekä letkukalustoa. Joissain tapauksissa sammutusvesi voidaan pumpata irtopumpuilla suoraan esim. luonnonvesilähteestä palopaikalle. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 37 (60)

Sammutusvesihuoltoa varten on pelastuslain 30 :n mukainen sammutusvesisuunnitelma. Suunnitelma on laadittu yhteistyössä pelastuslaitoksen, alueen kuntien ja vesihuoltolaissa (119/2001) tarkoitettujen vesihuoltolaitosten sekä näille vettä toimittavien vesilaitosten kanssa. Sammutusvesisuunnitelmaa ylläpitää pelastuslaitos. Sammutusvesisuunnitelma Pelastuslain 30 :n mukainen sammutusvesisuunnitelma on hyväksytty johtokunnassa 19.6.2013. Pelastuslaitoksen jokaisen kunnan alueella on vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkko, jossa on pelastuslaitoksen käyttöön tarkoitettuja paloposteja. Palopostien tiheys- ja tuottovaatimukset sekä paloposteissa käytetty tekniikka vaihtelee kunnittain jonkin verran. Vedenkuljetuskalusto on pelastuslaitoksen peruskalustoa, jota löytyy kaikilta paloasemilta. Vedenkuljetuksen perustan muodostavat sammutus- ja säiliöautot tai yhdistetyt säiliöpaloautot. Lisäksi on käytettävissä kymmeniä moottoriruiskuja ja kymmeniä kilometrejä erikokoisia paloletkuja sekä liitin- ja suihkuputkikalustoa. Kalustoa varten on myös letku- ja metsäpalokontteja sekä vesihuoltoperäkärryjä. Päätös sammutusvesihuollosta - Pelastuslaitos ylläpitää nykyistä sammutusvesihuoltoon liittyvää kalustoa ja selvittää sammutusvesihuollon kalustotarpeet sammutusvesihuollon suunnittelun yhteydessä. 4.4 Pelastustoiminnan johtaminen Pelastuslain 34 :n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, missä onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, ellei tästä muuta sovita. Jokaisella pelastusmuodostelmalla on muodostelman koosta riippumatta oltava johtaja. Pelastustoiminnan johtaminen on suunniteltava ja järjestettävä niin, että johtajalla on tilanteen vaativuus huomioon ottaen riittävät valmiudet tehtävän suorittamiseen (pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje). Suurtehopumppu Tulevien vuosien hankintasuunnitelmissa on mukana suurtehopumppu suurten sammutusvesivirtaamien pumppaamiseen luonnonvesilähteistä. Pumppua käytettäisiin myös mm. tulvavesien pumppaamiseen taajamaalueiden hulevesitulvissa. Hankintaa on valmisteltu yhteistyössä lähimpien pelastuslaitosten ja Oulun kaupungin kanssa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella pelastustoiminnan johtaminen on toteutettu porrastetusti. Päätoimista yksikkölähtöä (päätoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä päällystö- tai alipäällystöviranhaltija tai tarvittaessa päätoiminen ylipalomies/palomies. Vastaavasti sivutoimista yksikkölähtöä (sivutoimisten miehittämä pelastusryhmä) johtaa yleensä yksikönjohtajakoulutuksen saanut sivutoiminen yksikönjohtaja, päätoiminen ylipalomies/palomies tai tarvittaessa sivutoiminen vanhempi sammutusmies/ sammutusmies. Pelastusjoukkuetta johtaa päällystöviranhaltija tai tarvittaessa alipäällystöviranhaltija. Pelastusjoukkuetta suurempia pelastusmuodostelmia johtavat päällystöviranhaltijat. Pelastustoiminnan johtaminen on varmistettu kaikilla tasoilla päivystys- tai varallaolojärjestelyin sekä erikseen hälytysvastesuunnittelulla. Pelastustoiminnan johtamisesta on laadittu johtamisohje, jossa on muun ohella mainittu myös pelastustoiminnan johtajien pätevyysvaatimukset. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 38 (60)

Päätös pelastustoiminnan johtamisesta - Pelastusmuodostelmien johtamisvalmius varmistetaan päivystys- ja varallaolojärjestelyin sekä hälytysvastesuunnittelulla. Johtajien pätevyysvaatimukset esitetään pelastustoiminnan johtamissuunnitelmassa. - Muodostelmien johtaminen toteutetaan kolmiportaisena johtamisjärjestelmänä, johon kuuluvat vuorolistan mukaisesti pelastusyksiköiden johtajat sekä päällystöviranhaltijat. - Pelastuslaitoksen alueella on neljä päällystötasoista johtamisryhmää, joista yksi päivystää jatkuvasti (24/7) ja kolme on varallaolossa (virkaaikana päivystys). Johtamisryhmien kuvaukset ovat seuraavat (tarkemmin johtamissuunnitelmassa): OKP20 (päivystys/varallaolo) Varmistaa ja tukee päällystötasoista johtamista. Perustaa tarvittaessa pelastuslaitoksen johtokeskuksen. Pelastustoiminnan päällystötasoinen johtaminen Pelastustoiminnan päällystötasoisen jotamisen kustannuksista ja johtamisjärjestelmän tarkoituksenmukaisuudesta tehtiin selvitys osana pelastuslaitosten säästötavoitteiden toteutusta (keväällä 2015). Tavoitteena oli mm. selvittää, onko pelastustoiminnan johtamisen uudelleenorganisoinnilla saavutettavissa säästöjä ilman, että suuronnettomuustilanteiden tai useiden päällekäisten tilanteiden johtamisvalmius merkittävästi laskee. Selvityksessä todettiin, että saavutettavissa olevat säästöt ovat niin pieniä, että ainakaan merkittäviä muutoksia johtamisjärjestelmään ei kannata tehdä. OKP30 (päivystys) ja OK32 (päivystys/varallaolo) Toimivat pelastustoimialueella ensisijaisina pelastustoiminnan johtajina päällystötasoista johtamista vaativissa tilanteissa. Hälyttämisjärjestys määräytyy läheisyysperiaatteella. OKP31 (päivystys/varallaolo) Toimii OKP30:n ja OKP32:n varahenkilönä päällekkäisissä tilanteissa. Hälytetään osin läheisyysperiaatteella ensisijaiseksi pelastustoiminnan johtajaksi. - Pelastustoiminnan johtamista varten ylläpidetään johtokeskusta, johtokeskusyksikköä sekä neljää johtoyksikköä. - Pelastusjoukkueen johtaja pyritään saamaan kohteeseen 45 minuutin kuluessa hälytyksestä. Pudasjärvellä pelastusjoukkueen johtamisessa tukeudutaan muuta aluetta enemmän yksikönjohtajaan. - Suuronnettomuusvalmiutta edellyttävien onnettomuustilanteiden johtamisvalmius kootaan käyttämällä päällystön ryhmähälytyksiä. Tavoitteena on, että suuronnettomuusvalmiuteen kuuluvien muodostelmien johtaminen voidaan aloittaa täysipainoisesti 4 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta ja keskeytymättömästi 12 tunnin kuluessa onnettomuuden tapahtumisesta. - Todennäköisien suuronnettomuuksien varalta ylläpidetään tarpeellinen määrä operatiivisia johtamis- ja toimintasuunnitelmia. Suuronnettomuus Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on onnettomuudessa loukkaantuneiden tai menehtyneiden määrän tai onnettomuudesta aiheutuneiden omaisuus- ja ympäristövahinkojen määrän perusteella pidettävä erityisen vakavana. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 39 (60)

4.4.1 Pelastustoiminnan johtamisjärjestelmät Pelastuslaitos käyttää pelastustoiminnan johtamissovelluksena pelastustoimen kenttäjohtojärjestelmää eli PEKEä (PEKE). Sovellus on käytössä johtokeskuksessa, johtoyksiköissä ja useimmissa ensilähdön sammutus- ja säiliöautoissa. PEKE:llä on mahdollista mm. seurata reaaliaikaisesti hälytystehtävien suorittamisen vaihetta, yksiköiden tilatietoja ja sijaintia maastossa. Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa käytetään lisäksi mm. PETO -sovellusta, jolla voidaan lähettää hälytyksiä ja viestejä eri yksiköille ja asemapaikoille sekä ohjauskäskyjä väestöhälyttimille. PETO-sovelluksella voidaan myös suorittaa hälyttämistehtäviä hätäkeskuksen häiriö- ja vikatilanteissa, joiden aiheuttajana ovat muut syyt kuin teleoperaattoreiden verkostojen vikatilanteet. Pelastuslaitoksen johtokeskuksessa tultaneen ottamaan käyttöön myös uuden hätäkeskusjärjestelmän ERICA:n client versio, jolla voidaan hälyttää yksiköitä ja seurata tehtäviä samalla tavalla kuin hätäkeskuksessa. Lisäksi pelastuslaitos käyttää ERICA portal versiota tietojen ylläpitoon hätäkeskusjärjestelmässä. Pelastustoiminnan suunnittelun ja käytännön tehtävien kartta- ja paikkatietoohjelmistona on MapInfo. Kartta-aineistot saadaan pääosin Valtion tietohallintokeskuksen (Haltik) ja Oulun kaupungin kartastopalveluiden kautta. Pelastustoiminnan tehtävien suorittamiseen liittyy myös muita ohjelmistoja, kuten onnettomuustietojärjestelmä Pronto, vaarallisten aineiden leviämismallinnukseen tarkoitetut Escape ja Boris II. Johtamisjärjestelmät ja kartat PEKE -ohjelmisto on pelastustoimelle ainakin toistaiseksi maksuton. Ajoneuvotietokoneisiin kuluu vuosittain muutamia tuhansia euroja. Uudesta KEJO ohjelmistosta tulee käyttökustannuksia pelastuslaitokselle, mutta hinnat eivät ole vielä tiedossa. Myös ERICA järjestelmästä on tulossa kustannuksia pelastuslaitokselle ainakin Client käytön osalta. Pronto, Mapinfo, Haltikin kautta saatavat kartta-aineistot sekä Escapeja Boris II-sovellukset ovat ainakin toistaiseksi maksuttomia (lisenssimaksuista on vastannut SM). Oulun Seudun digitaalinen opaskarttaaineisto on pelastuslaitokselle maksuton. Aineiston päivitysajosta peritään pieni maksu. Painettujen karttojen hankintaan kuluu vuosittain 1 000-2 000. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 40 (60)

Päätös pelastustoiminnan johtamisjärjestelmistä - Operatiivisen pelastustoiminnan johtamisessa keskitytään pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmän (PEKE) käyttöön. Suunnittelu- ja hälytystyökaluina käytetään mm. Rescue Planner-, MapInfo-, Escape, Boris II ja PETO -ohjelmistoja/sovelluksia. Kehittämissuunnitelma Pelastuslaitos varautuu pelastustoimen johtamisjärjestelmien hankinnassa/ ylläpidossa viranomaisten yhteisen kenttäjohtamisjärjestelmän valmistumiseen (KEJO-hanke). KEJO tulee aikanaan korvaamaan nyt käytettävät PEKE -ohjelmistot ja laitteistot. KEJO -hankkeen arvioidaan valmistuvan tuotantokäyttöön vuoden 2017 aikana. Johtamisjärjestelmät Pelastustoimen kenttäjohtamisjärjestelmä KEJO valmistuu aikaisintaan vuoden 2017 aikana. Uutena järjestelmänä on valmistumassa valtakunnallinen hätäkeskustietojärjestelmä ERICA, johon pelastustoimelle tulee käyttöliittymä mm. hälytysvastesuunnittelua varten. Käyttöönotto tapahtunee Oulu- Koillismaan alueella alkuvuodesta 2017. 4.4.2 Pelastustoiminnan viestijärjestelmät Pelastuslaitos käyttää operatiivisessa viestinnässä digitaalista viranomaisten yhteistä Virve järjestelmää. Virven etuina aiempiin analogisiin järjestelmiin, on mm. johtamisen ja viranomaisyhteistyön helppous sekä radioliikenteen turvallisuus, sillä käytettävissä on paljon yhteisiä puheryhmiä ja radioliikenne on salattua. Vanhaa järjestelmää pelastuslaitoksella hyödynnetään enää vain sivutoimisen henkilöstön henkilöhakulaitteiden varmentavana hälytysjärjestelmänä. Virve verkko on maan laajuinen ja sen operoinnista ja ylläpidosta vastaa Suomen Erillisverkot Oy. Pelastuslaitos vastaa ainoastaan tarvittavien radiopuhelimien hankinnasta ja maksaa niiden käyttömaksut. Päätös viestiliikennejärjestelmistä - Pelastuslaitos käyttää pelastustoiminnan viestiliikenteeseen Virveä sekä tavanomaisia viestiliikenneverkkoja (puhelin, faksi, gsm, sähköposti). Kehittämissuunnitelma - Viestiliikenteen suunnittelussa on huomioitava mm. luonnon ääriilmiöistä johtuvat pitkäkestoiset ja laaja-alaiset sähkökatkokset (pelastuslaitoksen jatkuvuussuunnittelu) Viestiliikenne (Virve) Virve:n käyttömaksu määräytyy liittymien määrän mukaan. Pelastuslaitoksella liittymiä on 350 kpl ja niitä vastaava käyttömaksu on noin 125 000 / vuosi. Virve päätelaitehankintoihin kuluu muutamia tuhansia euroja vuodessa. Hälytystoiminta vaatii myös muita varmistettuja yhteyksiä, joiden kustannukset ovat muutamia tuhansia euroja/vuosi. - Pelastuslaitos aloitti kesällä 2012 pelastustoimen palvelutuotannon jatkuvuutta vaarantavien uhkien kartoituksen ja jatkuvuussuunnitelman laatimisen (vrt. perustelumuistion kohta 5). Suunnitelman perusteella toimintavarmuutta kehitetään vuoden 2017 loppuun mennessä painopistepaloasemien varavoimaratkaisuilla sekä hyödyntämällä alueella käytössä olevia digitaalisia radioverkkoja johtamispaikkojen ja paloasemien välisessä viestiliikenteessä. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 41 (60)

4.4.3 Muut pelastustoimintaan liittyvät ohjelmistot ja järjestelmät Oulu-Koillismaan pelastuslaitos ylläpitää ja kehittää edelleen yhdessä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen sekä Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen kanssa liikennevalojen pakko-ohjausjärjestelmää. Päätös liikennevalojen ohjausjärjestelmän kehittämisestä - Pelastuslaitos on mukana liikennevalojen ohjausjärjestelmän käytössä ja osallistuu varsinaisen ohjausjärjestelmän ylläpitämiseen. Liikennevalojen pakko-ohjaus (HALI) Hälytysajoa tukeva liikennevalojen ohjausjärjestelmä HALI valmistui vuoden 2013 keväällä. Järjestelmä on osoittautunut toimivaksi. Järjestelmä palkittiin pelastustoimen innovaatiopalkinnolla vuonnan 2013. 4.5 Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön koulutus Operatiivisen toiminnan koulutusta ohjaa Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen koulutuksen yleissuunnitelma. Koulutuksen yleissuunnitelma päivitetään vuosittain syyskuun loppuun mennessä ja siinä annetaan koulutuksen yleiset linjaukset seuraavalle vuodelle sekä tehdään alustava suunnitelma noin kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Koulutusta pyritään järjestämään tarpeen mukaan. Operatiivisen toiminnan koulutusta koko alueella koordinoi koulutusvastaava. Koulutusvastaavana toimii yksi Oulun toimialueen palomestareista. Koulutusvastaavan tukena on koulutustyöryhmä, jossa ovat edustettuna eri toimialueet sekä sivutoiminen henkilöstö. Sivutoimisen henkilöstön koulutussuunnittelusta vastaa päiväpaloasemien koulutustyöryhmä ja Oulun toimialueen vakinaisten asemien koulutussuunnittelusta vakinaisten asemien koulutustyöryhmä. Koulutuksen yleissuunnitelmassa huomioidaan myös muut pelastuslaitoksen operatiiviseen toimintaan osallistuvat henkilöryhmät. Koulutussuunnittelu alueella perustuu aina havaittuihin koulutustarpeisiin, kouluttautumishalukkuuksiin ja pelastuslaitoksen kokemaan tarpeeseen. Koulutustarpeita kartoitetaan esimerkiksi kyselyillä ja koulutustarkastuksilla. Koulutukseen luetaan myös yritysten ja laitosten kanssa järjestettävät onnettomuusharjoitukset. Pelastustoiminnan koulutus Pelastustoimintaan kohdistuvan sisäisen koulutuksen kustannukset ovat vuosittain noin 640 000. Kustannukset jakautuvat seuraavasti: - Sivutoimisten viikkoharjoitukset 400 000 - Sivutoimisten kurssit 140 000 - Vakinaisten koulutus 100 000 Summa koostuu mm. koulutukseen osallistuvien ja kouluttajien palkoista, ylityökustannuksista, koulutusmateriaaleista ja -tiloista, matka- ja päivärahakustannuksista, kurssimaksuista jne. Vuorotyötä tekevän pelastuksen henkilöstön 1.5.2014 alkanut työaikakokeilu on vähentänyt jonkin verran koulutusylitöiden määrään. Päätös pelastustoiminnan koulutuksesta - Pelastustoiminnan koulutuksen ohjaamista ja kehittämistä varten ylläpidetään koulutuksen yleissuunnitelmaa. - Sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään harjoituksia enintään 100 tuntia vuodessa. Lisäksi sivutoimiselle henkilöstölle järjestetään perus- ja täydennyskursseja tarpeen mukaan noin 10 kurssia vuodessa. - Vakinaisten paloasemien työvuoroille järjestetään kuukausiharjoitusohjelman mukaista harjoittelua/koulutusta vähintään 4 tuntia/ kuukausi. Henkilöstöä osallistuu lisäksi eri aiheisiin täydennyskoulutuksiin ja erillisharjoituksiin. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 42 (60)

4.6 Suuronnettomuusharjoitukset Pelastustoimella on oltava valmius kohdata erilaisia suuronnettomuuksia ja toimia hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Tämä on huomioitu mm. Suomen kansallisessa riskiarviossa 2015 (SM 3/2016), Sisäisen turvallisuuden selonteossa (SM 8/2016) ja pelastustoimen strategiassa 2025 (SM 18/2016). Valmius toimia suuronnettomuustilanteissa perustuu mm. riittäviin henkilöstö- ja kalustoresursseihin, koulutukseen, harjoitteluun sekä huolellisesti laadittuihin hälytysohjeisiin, hälytysjärjestelmiin ja johtamissuunnitelmiin. Näissä huomioidaan myös viestiyhteyksien, viranomaisyhteistyön ja huollon vaatimat järjestelyt. Pelastustoimialueen suuronnettomuusuhkia on käsitelty palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa. Tarkastelun mukaan valmius- ja suuronnettomuusharjoituksia on kohdistettava erityisesti liikenneonnettomuuksiin, sähkö-, energia- ja viestiliikenteen vakaviin häiriötilanteisiin, poikkeuksellisten sääilmiöiden seurauksiin (sähkökatkokset, tulvat, laajat maastopalot, liikenneverkkojen vauriot jne. sekä vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyyn ja varastointiin (CBRNE-valmius). Pelastustoimialueen erityispiirteenä on harjoituksiin sisällyttävä metsä- ja turvetuotantoalueisiin liittyvät suurpalot. Myös terrorismi ja väkijoukkoon kohdistettavat väkivallanteot on huomioitava suuronnettomuusharjoitusen aiheina. Päätös suuronnettomuusharjoituksista - Pelastuslaitos järjestää vuosittain 2-4 suuronnettomuusharjoitusta. Harjoituksia kohdistetaan erityistä vaaraa aiheuttaviin kohteisiin, joita varten on laadittava ulkoinen pelastussuunnitelma sekä alueella esiintyviin muihin suuronnettomuusriskeihin. Harjoituksiin ja niiden suunnitteluun pyritään saamaan mukaan PSAVI, harjoituskohteeseen liittyvät toiminnanharjoittajat sekä onnettomuustyyppikohtaiset yhteistoimintaviranomaiset ja muut yhteistyötahot. 4.7 Yhteistyö pelastustoiminnassa Pelastuslain 46 :n mukaan valtion ja kunnan viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja pelastustoimintaan siten kuin siitä pelastuslain 47 :ssä ja eri hallinnonalojen säädöksissä säädetään. Lakisääteisen osallistumisvelvollisuuden lisäksi pelastustoiminnan johtaja voi määrätä muitakin henkilöitä osallistumaan pelastustoimintaan (PeL 37 ) sekä määrätä antamaan käytettäväksi pelastustoimintaan soveltuvia kalustoa, välineitä, rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, jne. (PeL 36 ) Suuronnettomuusharjoitukset Viimeisimpien suuronnettomuusharjoitusten aiheita ovat olleet: - Kemikaalionnettomuus Vuosina 2014-2015 kolme harjoitusta, joissa kohteena Nuottasaaren tehdasalue, Laanilan teollisuusalue ja Vihreäsaaren öljyterminaalit - Lentoliikenneonnettomuus Kuusamon lentoasema syksyllä 2016, Oulunsalon lentoasema syksyllä 2015 - Tieliikenneonnettomuus VT20, Taivalkoski, syksyllä 2010 - Raideliikenneonnettomuus, Utajärven keskusta, kevät 2008, jne. Lisäksi on järjestetty useita pienempiä onnettomuusharjoituksia, kuten kemikaalionnettomuusharjoituksia vaarallisia kemikaaleja käyttävien tuotantolaitosten kanssa. Suuronnettomuusharjoitusten kustannusvaikutus on noin yleensä noin 1 000-2 000 /harjoitus. Suurimmat harjoitukset ovat moninkertaisesti kalliimpia. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen suuronnettomuusvalmius on määritetty kohdassa 4.2. Suuronnettomuusharjoitukset yhteistyössä PSAVI:n kanssa Pelastustoimesta annetun VN:n asetuksen 5 :n mukaan AVI:n tehtävänä on osallistua pelastuslaitosten ja pelastustoimeen osallistuvien muiden tahojen yhteistoimintaa edistävien suuronnettomuusharjoitusten suunnitteluun ja järjestämiseen. Pelastuslaitos toimii suuronnettomuusharjoitusten järjestämisessä yhteistyössä PSAVI:n kanssa. Lisäksi erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta annetun SM:n asetuksen (612/2015) mukaan AVI:n tulee valvoa ja seurata suuronnettomuusharjoitusten valmistelua, toteutusta ja tasoa sekä tarpeen mukaan osallistua niihin. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 43 (60)

Pelastuslaitos on huomioinut edellä mainittujen säädösten antamat mahdollisuudet pelastustoimintaa varten tehtävässä suunnittelussa. Päätös yhteistyöstä pelastustoiminnassa - Pelastuslaitos huomioi pelastuslain 46-47 mukaisen viranomaisyhteistyön ja pelastuslain 36 :ssä tarkoitettujen oikeuksien antamat mahdollisuudet pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen mitoituksessa. - Pelastuslaitos ylläpitää edellä mainituista yhteistyötahoista pelastuslain 92 :n mukaista varautumisrekisteriä. Keskeisten viranomaisten ja muiden yhteistyötahojen kanssa laaditaan yhteistoimintasopimuksia. - Pelastuslaitos osallistuu tarvittaessa pelastuslain 38 :n mukaiseen kansainväliseen pelastustoimintaan antamalla apua tai ottamalla vastaan apua pääasiassa pelastuslain 32 :n mukaisissa tehtävissä. Edellämainittua kansainvälistä yhteistyötä tehdään tarvittaessa merialueilla Ruotsin kanssa sekä itärajalla Venäjän federaation Karjalan tasavallan kanssa siitä tehdyn erillisen valtioiden välisen sopimuksen mukaisesti. Muutoin toimitaan EU:n pelastuspalvelumekanismin periaatteiden mukaisesti. Itärajalla rajamuodollisuuksien nopeuttamiseksi ja helpottamiseksi on erillinen pöytäkirja, jonka ovat allekirjoittaneet Kainuun sekä Karjalan rajavaltuutetut. - Pelastuslaitos osallistuu kansainvälisiin pelastusharjoituksiin (Barents Rescue) lähinnä tarkkailijana. Tarvittaessa voi pelastuslaitokselta harjoituksiin osallistua pelastusryhmä. - Karjalan tasavallan kanssa järjestetään vuosittain ns. rajaseutuyhteistyöharjoituksia. Näiden tarkoituksena on kehittää yhteistyötä valtakunnan rajan läheisyydessä tapahtuvien onnettomuuksien pelastustoiminnassa. Rajan yli pyydettävää apua varten on olemassa oma yhdessä venäläisen osapuolen kanssa sovittu prosessi. Myös tämän prosessin toimivuutta harjoitellaan ja testataan säännöllisesti. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 44 (60)

5 VARAUTUMINEN JA VALMIUSSUUNNITTELU Viranomaisten yleisestä varautumisvelvoitteesta säädetään valmiuslain (1552/2011) 12 :ssä. Säädöksen mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastustoimea koskevasta valmiussuunnitteluvelvoitteesta säädetään myös pelastuslain (379/2011) 64 :ssä. Pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa riittävin suunnitelmin ja etukäteen tapahtuvin valmisteluin. Varautumisesta on huolehdittava mm. varaamalla henkilöstöä poikkeusolojen tehtäviin, kouluttamalla suojelutoiminnan johto- ja erityishenkilöstöä, huolehtimalla johtamis-, valvonta- ja hälytysjärjestelmien perustamisesta ja ylläpidosta, varautumalla evakuointeihin sekä huolehtimalla muistakin näitä vastaavista toimenpiteistä. Pelastuslain 2 mukaan pelastustoimen viranomaisten on huolehdittava myös toimialaansa kuuluvista Geneven yleissopimuksissa (SopS 8/1955) sekä Geneven sopimusten lisäpöytäkirjoissa (SopS 82/1980) määritellyistä väestönsuojelutehtävistä. Pelastustoimen varautumisen ja valmiussuunnittelun uhkakuvina käytetään normaaliolojen uhkamallia täydennettynä poikkeusoloihin liittyvillä uhkakuvilla (valmiuslaki 3 ). Poikkeusolojen onnettomuusuhat esitetään osin palvelutasopäätöksen perustelumuistiossa ja osin pelastustoimen valmiussuunnitelmassa. Varautumisessa ja valmiussuunnittelussa tulee ottaa huomioon lisäksi keskeiset periaatepäätökset ja strategia-asiakirjat, kuten Suomen kansallinen riskiarvio 2015 (SM 3/2016), Sisäisen turvallisuuden selonteko (SM 8/2016), Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (VN 7/2016), Pelastustoimen strategia 2025 (SM 18/2016), yhteiskunnan turvallisuusstrategia (YTS 2010), väestön suojaamisen strategia 2007, Kuntaliiton linjaus kuntien varautumisen ja pelastustoimen kehittämiseksi (Kuntaliiton hallitus 1.12.2010), ym. suunnittelua ohjaavat asiakirjat. 5.1 Varautumisen ja valmiussuunnittelun organisointi ja tavoite Pelastustoimelle kuuluvasta valmiussuunnittelusta sekä valmiussuunnittelun koordinoimisesta ja ohjauksesta vastaa pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö apunaan varautumisen työryhmä. Käytännön tehtävien suorittamiseen tarvittava työpanos otetaan pelastustoiminnan ja riskienhallinnan henkilöstöstä. Valmiussuunnittelutehtävien suorittaminen painottuu pelastuslaitoksen päällystön toimenkuviin. Varautumisen ja väestönsuojelun resurssit Varautumisessa korostuu yhteiskunnan voimavarojen tehokas käyttö sekä eri viranomaisten ja yhteistyötahojen yhteistoiminta. Pelastuslaitoksen aktiivinen varautuminen häiriö- ja kriisitilanteisiin on tärkeää. Tämän hetken valmiussuunnittelun henkilöstöresursseilla syntyneisiin haasteisiin ei pystytä kattavasti vastaamaan. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 45 (60)

Päätös varautumisen ja valmiussuunnittelun organisoinnista ja tavoitteesta - Pelastuslaitoksella on varautumis- ja valmiussuunnittelutehtäviä varten päätoiminen valmiuspäällikkö apunaan pelastuslaitoksen muusta henkilöstöstä tarpeen mukaan muodostettu varautumisen työryhmä. - Varautumisen ja valmiussuunnittelun tavoitteena on luoda edellytykset pelastuslaitoksen palvelutuotannon jatkuvuudelle ja valmiuden kohottamiselle myös normaaliajan vakavissa häiriötilanteissa ja valmiuslain 3 :n tarkoittamissa poikkeusoloissa. Tavoitteena on lisäksi tuottaa riittävä valmius valmiuslain 17 luvun mukaiseen väestön varoittamiseen, evakuointiin ja suojaamiseen sekä omatoimisen varautumisen tukemiseen kaikissa olosuhteissa. Varautumisessa tukeudutaan mahdollisimman pitkälti normaaliolojen järjestelyihin. 5.2 Kuntien valmiussuunnittelun ohjaus ja yhteistoiminta eri turvallisuustilanteissa Pelastuslain 27 mukaan pelastuslaitos tukee pelastustoimen alueeseen kuuluvan kunnan valmiussuunnittelua, jos siitä on kunnan kanssa sovittu. Pelastuslain 47 velvoittaa kunnat osallistumaan pelastustoiminnan suunnitteluun ja tarvittaessa myös pelastustoimintaan. Pelastuslaitoksella on velvollisuus ohjata ja yhteen sovittaa tätä suunnittelua (PeL 64 ). Päätös yhteistoiminnasta kuntien kanssa - Pelastuslaitos ei tee erillisiä sopimuksia kuntien valmiussuunnittelun tukemisesta. Pelastuslaitos neuvoo ja opastaa kuntia kunnalle kuuluvassa valmiussuunnittelussa käytettävissä olevan henkilöstöresurssin puitteissa. Pelastuslaitos varautuu tukemaan kuntia erityisen vakavien häiriötilanteiden, kuten myrskyjen, tulvien, vesikriisien, sähkönja energianjakelun katkosten jne. hoidossa. Toiminnan yhteensovittamisesta, johon pelastuslaitos ja kunta osallistuvat omilla vastuualueillaan, sovitaan kuntien kanssa ennalta. Yhteensovittamisessa selvennetään toimijoiden vastuut, kyky suoriutua niitä koskevista velvoitteista ja kyky tukea toisen toimijan velvoitteiden hoitamisessa. Kuntien valmiussuunnittelun tukeminen Valmiussuunnittelun tukemisesta sovittaessa on hyvä huomioida aluehallintovirastoista (AVI) annettu laki (896/2009), jonka mukaan AVI:n yhtenä tehtävä on kuntien valmiussuunnittelun tukeminen ja varautumisen yhteensovittaminen alueellaan. - Pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö ja pelastuslaitoksen nimeämät päällystöviranhaltijat toimivat pelastuslaitoksen yhdyshenkilöinä ja asiantuntijoina kuntien vastuulle kuuluvassa valmiussuunnittelussa ja väestön suojaamisessa. - Pelastuslaitos nimeää henkilöstöstään yhdyshenkilöt kuntien poikkeusolojen johtokeskuksiin (pelastuslaitoksen päällystöstä). Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 46 (60)

5.3 Koulutus 5.3.1 Poikkeusolojen suojeluorganisaation koulutus Valmius väestönsuojeluun hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa vaatii kyseisiin olosuhteisiin soveltuvaa kalustoa ja välineistöä, mutta myös henkilöstön kouluttamista. Pelastuslain 64 mukaan kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen varautumistehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta ja kouluttamisesta. Koulutuksen järjestämisessä tukee mm. Pelastusopisto, jonka on pelastusopistosta annetun lain mukaan annettava väestönsuojelun johto- ja erityishenkilöstön koulutusta sekä varautumista edistävää koulutusta. Päätös poikkusolojen suojeluorganisaatioiden koulutuksesta - Pelastuslaitos huolehtii pelastuslaitoksen omaan suojeluorganisaatioon varatun johto- ja erityishenkilöstön sekä muun henkilöstön koulutuksesta omana työnään sekä yhteistyössä Pelastusopiston kanssa. Koulutustavoite johto- ja erityishenkilöstön osalta 100 % ja muun henkilöstön osalta 80-100 % (PTP-kauden aikana) - Pelastuslaitos varautuu neuvomaan ja tukemaan muiden viranomaisten suojeluhenkilöstön koulutusta erityisesti silloin, kun koulutus koskee suojelutoiminan yhteensovittamista. - Yksityiskohtaisempi suojeluorganisaation koulutussuunnitelma käydään läpi pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Kehittämistä - Pelastuskoirien koulutukseen tarvittava rauniorata Pelastuskoirien koulutusta selvittänyt työryhmä luovutti raporttinsa talvella 2010. Raportin jatkotyönä on valmisteltu esitys pelastuskoirin raunioradan rakentamisesta pelastuslaitoksen alueelle. Esitys sisältää hankkeen tarveselvityksen, osapuolet, rahoittajat, kustannuslaskelman, sijoitusvaihtoehdot, jne. Päätös raunioradan rakentamisesta on tarkoitus tehdä palvelutasopäätöskauden aikana. Hankkeeseen tarvittava pelastuslaitoksen rahoitus sovitetaan talousarvion laatimisen yhteyteen. Varautumiskoulutukseen määrääminen Pelastuslain 67 :n nojalla sisäministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä suojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan pelastusopiston järjestämään varautumiskoulutukseen enintään kymmeneksi vuorokaudeksi vuodessa. Pelastusopiston varautumiskoulutus Pelastusopiston säädöspohjaiseen varautumiskoulutukseen kuuluu mm.: kunnan valmiussuunnittelun peruskurssi kunnan kriisijohtamiskoulutus kunnan toimialakohtainen varautumiskoulutus suojelupiirin ja -lohkon päällikön peruskurssi Koulutussopimus Pelastuslaitos on laatinut varautumiskoulutuksen yhteistoimintasopimuksen MPK:n Pohjois-Pohjanmaan piirin ja Oulun läänin pelastusliitto ry:n kanssa 14.6.2006. Varautumiskoulutuksesta on laadittu myös valtakunnallinen kumppanuussopimus, jossa osapuolina ovat Pelastusopisto, maanpuolustuskoulutusyhdistys, SPEK ja Suomen Punainen Risti. Tämä sopimus, jolla on joitain vaikutuksia myös pelastustoimeen, on hyväksytty em. tahojen kesken 12.6.2008. 5.3.2 Omatoimista varautumista edistävä neuvonta ja opastus Omatoimisesta varautumisesta on säädetty pelastuslain 14 :ssä. Lain mukaan rakennuksen omistajan ja haltijan sekä toiminnanharjoittajan on osaltaan mm. ehkäistävä onnettomuuksia sekä varauduttava onnettomuuksiin ja toimintaan onnettomuuden sattuessa. Edellä mainittu omatoiminen varautuminen on kirjattava suunnitelmaksi (pelastussuunnitelma) pelastuslain 15 :ssä ja pelastusasetuksen 1 :ssä määritetyissä kohteissa. Kyseisessä suunnitelmassa on huomioitava myös toiminta poikkeusoloissa. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 47 (60)

Pelastuslain 2 velvoittaa pelastuslaitokset antamaan neuvontaa pelastussuunnitelman laatimisessa. Kyseinen pelastussuunnitelmien laatimiseen valmentava neuvonta ja opastus on käsitelty palvelutasopäätöksen kohdassa 3.3.1. 5.4 Valmiusharjoitukset Pelastustoimella on oltava valmius kansallisten kriisien ja suuronnettomuuksien tehokkaaseen ja laaja-alaiseen johtovastuuseen ja hoitoon. Pelastuslaitoksella on lisäksi valmiuslakiin perustuva velvollisuus huolehtia palvelutuotantonsa jatkuvuudesta hyvinkin poikkeuksellisissa olosuhteissa. Normaaliolojen vakavien häiriötilanteiden tai poikkeusolojen taustalla voi olla esimerkiksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian (YTS 2010) mukaisten uhkamallien toteutuminen. Pelastuslaitoksen ja pelastustoimintaan osallistuvien muiden viranomaisten ja yhteistyötahojen kriisivalmiutta voidaan testataan palvelutasopäätöksen kohdassa 4.6 mainituilla suuronnettomuusharjoituksilla sekä suuronnettomuuksia pitkäkestoisimmilla ja laaja-alaisemmilla valmiusharjoituksilla. Päätös valmiusharjoituksista - Pelastuslaitos osallistuu valtionhallinnon järjestämiin valmiusharjoituksiin sekä järjestää tarvittaessa omia valmiusharjoituksia. Tavoitteena on järjestää pelastustoimen valmiutta koetteleva valmiusharjoitus vähintään neljän vuoden välein. Harjoitukset kohdennetaan alueella esiintyvien onnettomuusuhkien mukaisesti. Harjoitustoiminta suunnitellaan ja järjestetään tarvittaessa yhdessä aluehallintoviraston kanssa. (VN:n asetus pelastustoimesta, 5 ) Valmiusharjoitukset Yhteiskunnan kykyä turvata yhteiskunnan elintärkeät toiminnot testataan valmiusharjoituksilla, joita järjestetään hallinnonaloittain, suppeina erityistilanneharjoituksina ja laaja-alaisina alueellisina tai valtakunnallisina valmiusharjoituksina. Oulu-Koillismaan pelastustoimen alueen edelliset valmiusharjoitukset järjestettiin 27.-28.10.2015 (PSKYBER15) ja 11.10.2016 (KYLMÄ2016, sodan uhka). Harjoituksiin osallistuivat pelastuslaitoksen lisäksi mm. PSAVI ja muu aluehallinto, sairaanhoitopiiri sekä kaikki aluehallintoviraston alueen kunnat. - Osa kohdassa 4.6 esitetyistä suuronnettomuusharjoituksista järjestetään siten, että harjoitukseen sisältyy normaaliajan vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin liittyviä elementtejä. 5.5 Väestön suojaaminen Pelastuslain 32 :n mukaan väestön varoittaminen ja suojaaminen on yksi osa pelastuslaitoksen vastuulla olevaa pelastustoimintaa. Tärkeimpiä tehtäviä ovat väestön varoittamiseen tarkoitettujen järjestelmien ylläpito, rakenteellisen väestönsuojelun valvonta ja ohjaus sekä evakuointien suunnittelu. Pelastuslain ohella väestön suojaamista ohjaa SM:n laatima väestön suojaamisen strategia (hyväksytty 30.11.2007). Strategian ja myös pelastuslaitoksen tavoitteena on, että väestö kyetään suojaamaan normaaliolojen onnettomuus- ja häiriötilanteissa siten, että ihmishenkiä ei menetetä puutteellisten varoittamis-, suojautumis- ja evakuointimahdollisuuksien vuoksi. Poikkeusoloissa tavoitteena on suojata väestö niin hyvin kuin se on mahdollista realistisesti toteutettavissa olevin järjestelyin ja kustannuksin. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 48 (60)

5.5.1 Väestönvaroitusjärjestelmät Pelastuslain 27 :n mukaan pelastuslaitoksen on huolehdittava alueellaan väestön varoittamisesta vaara- ja onnettomuustilanteissa sekä siihen tarvittavasta hälytysjärjestelmästä. Väestön varoittamiseen tarvittavien laitteistojen sijoittaminen määräytyy ensisijaisesti siten, että asutuskeskukset saadaan hälyttimien kuuluvuusalueen piiriin. Tämän lisäksi hälyttimien sijoitteluun vaikuttaa normaaliajan riskitekijät, kuten vaarallisten aineiden kuljetukset sekä vaarallisten aineiden teolliseen käyttöön ja varastointiin liittyvät riskit. Päätös väestönvaroitusjärjestelmistä - Pelastuslaitos huolehtii osaltaan siitä, että väestöä voidaan varoittaa yleisellä vaaranmerkillä ja tilanteen edellyttämillä vaaratiedotteilla. - Pelastuslaitoksen turvallisuusviestinnän yhtenä aihealueena on väestön varoittaminen vaaratilanteissa. Turvallisuusviestinnällä varmistetaan, että väestön varoittamiseen käytettävät menetelmät sekä vaaramerkkeihin ja -tiedotteisiin liittyvät toimintaohjeet ovat tunnettuja. - Väestön varoittaminen toteutetaan taajamissa ja erityisten riskikohteiden läheisyydessä kiinteiden väestöhälyttimien kautta. Muilla alueilla varoittaminen toteutetaan liikuteltavien hälyttimien avulla. - Vanhoja sireenityyppisiä väestöhälyttimiä uusittaessa tai uusia hälyttimiä hankittaessa siirrytään nykyaikaisten elektronisten hälyttimien käyttöön, jotka mahdollistavat sekä yleisen vaaranmerkin että puheviestien antamisen. - Uusia väestöhälyttimiä hankintaan vuosittain 1-2 kpl. Hälyttimien sijoitus määräytyy pelastuslaitoksen riskikartoituksen perusteella. Väestöhälyttimien hankinnassa huomioidaan liikuteltavien hälyttimien käyttömahdollisuudet. Hälyttimien hankinta liitetään investointisuunnittelun yhteyteen. 5.5.2 Säteilynvalvonta Pelastustoimialueen kunnissa on 12 Säteilyturvakeskuksen säteilynvalvontajärjestelmään (USVA) kuuluvaa säteilynvalvonta-asemaa. Valvonta-asemat kattavat koko pelastuslaitoksen alueen. Kiinteiden mittausasemien lisäksi pelastuslaitoksen normaaliolojen kalustoon sekä suojelumateriaaliin sisältyy mukana kuljetettavaa säteilymittauskalustoa. Ulkoisen säteilyn valvonnassa noudatetaan SM:n ja Säteilyturvakeskuksen (STUK) antamia ohjeita. Säteilyvalvonnan toteutus on esitetty tarkemmin pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Päätös säteilynvalvonnasta - Pelastuslaitos hankkii omaa säteilymittauskalustoa siten, että suojelutoiminnan aluejaon mukaisilla johtopaikoilla (piirit/lohkot) ja pelastusmuodostelmilla on mahdollista seurata säteilyannoksia ja annosnopeuksia. Väestöhälyttimet Pelastuslaitoksen jokaisessa kunnassa on yksi tai useampia väestöhälyttimiä (toimintakuntoisia hätäkeskuksesta käynnistettäviä kiinteitä hälyttimiä on yhteensä 45 kpl). Hälyttimien kuuluvuusalueella asuu noin 175 000 asukasta eli lähes 70 % alueen väestöstä. Kustannusvaikutus Väestöhälyttimien hankintaan on budjetoitu vuosittain 30 000. Hankinta sisältyy investointisuunnitelmaan. Hälyttimien hankintaehtona on ollut palosuojelurahaston avustuksen saaminen. Väestöhälyttimien ylläpitokulut sisältyvät johtamis- ja viestijärjestelmien kustannuksiin (ks. kohta 4.5). Väestöhälytinhankinnoissa huomioidaan yhteistyömahdollisuudet vaarallisia aineita valmistavien, käyttävien, varastoivien tai niitä kuljettavien yritysten kanssa. Säteilyvalvonnan kustannukset STUK maksaa kiinteistä säteilyvalvonta-asemista ja niiden tietoliikenneyhteyksistä aiheutuvat kustannukset. Pelastuslaitos tarjoaa tilat valvontaasemia varten. Pelastuslaitoksen omien säteilymittareiden hankintakustannukset sisältyvät väestönsuojelumateriaalien hankintoihin. Säteilymittareiden tarkastustoimintaan ja omien mittareiden ylläpitoon kohdistuvat kustannukset ovat vuosittain muutamia satoja euroja. Uusien henkilöiden kurssitus mittaritarkastajaksi maksaa noin 1 500 /henkilö (tarve ylläpitää koulutusta 2 henkilölle). Säteilymittari -ohjelma Pelastuslaitos on tehnyt säteilymittareiden tarkastustoimintaa varten oman Access-pohjaisen ohjelman, joka mahdollistaa rekisteriominaisuuksien ohella mm. maksullisen tarkastustoiminnan (tarkastustodistukset ja laskutuslomakkeet). Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 49 (60)

- Pelastuslaitos vastaa omaan toimintaan tarvittavien säteilymittareiden tarkastuksesta, huollosta ja ylläpidosta. - Pelastuslaitos tuottaa maksullista säteilymittareiden tarkastuspalvelua ja tarjoaa vastaavat tarkastus- ja huoltopalvelut alueensa kunnille maksullisena. Maksuperusteet päättää johtokunta ja maksun suuruuden pelastuslaitoksen talouspäällikkö. 5.5.3 Väestönsuojat Väestönsuojien tarkoituksena on antaa suojaa ionisoivalta säteilyltä, myrkyllisiltä aineilta, rakennussortumilta sekä asevaikutuksilta. Suojien rakentamista ja tarkastamista koskevat säädökset sisältyvät pelastuslakiin sekä väestönsuojia koskeviin asetuksiin. Rakenteelliseen väestönsuojeluun vaikuttaa myös SM:n 30.11.2007 hyväksymä väestön suojaamisen strategia. Pelastuslaitoksen alueella on yli 2 850 väestönsuojaa, joissa on yhteensä noin 245 000 suojapaikkaa. Suojista valtaosa eli noin 1 700 on rakennettu asuinrakennusten ja noin 1 000 työpaikka- tai liikerakennusten yhteyteen. Loput suojista ovat johtokeskuksia ja yleisiä väestönsuojia. Pelastuslaitos huomioi alueen väestönsuojat väestönsuojelun suunnittelussa. Lähtökohtana on yleensä, malli, jossa erityisillä vaara-alueilla oleva väestö evakuoidaan. Vaara-alueet, joille väestö voi jäädä, on oltava suojautumismahdollisuus väestönsuojiin. Se väestön osa, jolle ei ole riittävästi suojatiloja, evakuoidaan. Väestönsuojien käyttötarve esiintyy yleensä vain sotatilaan, sodan uhkaan tai sen jälkitilaan liittyvissä olosuhteissa (YTS 2010). Väestönsuojien ylläpidon valvonta on esitetty kohdassa 3.4.1. Suojien ylläpitoon ja käyttökuntoon laittamiseen liittyvä opastus ja neuvonta on esitetty kohdassa 3.3.1. 5.5.4 Väestön evakuointi Evakuointien suunnittelu- ja varautumisvelvoitteet on sisältyvät pelastuslain 64 :ään. Pelastuslain ohella poikkeusolojen evakuointeihin liittyviä järjestelyitä käsitellään myös valmiuslain 17 luvussa. Myös pelastuslain 48 :ssä mainittujen erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisissa pelastussuunnitelmissa tulee tarvittaessa ottaa huomioon väestön evakuoimiseen liittyvät järjestelyt. Evakuointisuunnittelua ohjeistaa myös sisäministeriön ohje väestön evakuointien suunnittelusta ja toimeenpanosta (14.11.2003). Tämä ohje on annettu vanhan pelastuslain nojalla ja SM:stä saadun tiedon mukaan uutta versiota ohjeesta ei olla valmistelemassa. SM on ohjeistanut pelastuslaitoksia soveltamaan nykyistä ohjetta nykyisen lainsäädännön ja toimintaympäristön mukaan. Evakuointisuunnitelma Pelastuslaitos on tehnyt aluettaan koskevan evakuointisuunnitelman ja luovuttanut sen ohjeiden mukaisesti lääninhallitukselle vuonna 2005. Suunnitelman päivitys on käynnissä, jossa uudistetaan sen rakennetta ja käsitteitä vastaamaan nykyistä käsitystä evakuoinnista ja sen eri muodoista. Suunnitelmasta on erotettu omaksi ohjeekseen mm. pelastustoimintaan kuuluva kiireellinen evakuointi, suojaväistö. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 50 (60)

Evakuointisuunnittelun perusteena ovat onnettomuusriskien kartoitus ja eri viranomaisilta saatavat uhka-arviot. Normaaliolojen toimivaltuus evakuointien määräämiseen perustuu pelastuslain 36 :n mukaisiin pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksiin. Poikkeusolojen laajamittaisten evakuointien, väestön siirtojen toimivalta on valmiuslain 121 :n nojalla valtioneuvostolla ja vastuu evakuointien yleisjohdosta sisäministeriöllä. Päätös varautumisesta evakuointeihin - Pelastuslaitos ylläpitää evakuointia edellyttävää uhka-analyysiä sekä suunnitelmaa ja valmiutta vaarassa olevan väestön siirtämiseksi pois vaara-alueelta. Evakuointisuunnitelma integroidaan kunnissa laadittuihin tai laadittaviin evakuoidun väestön huoltosuunnitelmiin. Evakuointisuunnittelu kattaa kaikki uhkamallit sekä turvallisuustilanteet: normaaliolot, häiriötilanteet ja poikkeusolot (YTS 2010, kohta 1.3). - Erityisesti normaaliolojen uhkamallien ja häiriötilanteiden vaatimaa evakuointisuunnittelua kehitetään yhteistyössä alueen kuntien kanssa. - Pelastuslaitos osallistuu omalta osaltaan evakuointiin tarvittavan henkilöstön koulutukseen. 5.6 Pelastustoiminnan johtaminen eri uhkamallien aikana (häiriötilanteet ja poikkeusolot) Yhteiskunnan turvallisuutta vaarantavia uhkamalleja ja riskitekijöitä on kuvattu mm. yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS 2010). Turvallisuusstrategissa on tunnistettu häiriötilanteita, joilla tarkoitetaan uhkaa tai tapahtumaa, joka vaarantaa yhteiskunnan turvallisuutta, toimintakykyä tai väestön elinmahdollisuuksia. Näiden tilanteiden hallinta edellyttää tavallisesti viranomaisten ja muiden toimijoiden laajempaa tai tiiviimpää yhteistoimintaa ja viestintää. YTS 2010:n mukaisesti häiriötilanteen hallinnassa noudatetaan samoja periaatteita sekä normaali- että poikkeusoloissa. Myös pelastuslaitoksen johtamisjärjestelyt perustuvat kaikissa tilanteissa normaaliolojen johtamisjärjestelyihin (ks. kohta 4.4). Laajennettujen johtamisjärjestelyt voivat tulla kyseeseen esim. valmiuslain 3 :n kohtien 1 ja 2 mukaisissa poikkeusoloissa (sota, sen välitön uhka tai jälkitila), jotka vaativat suojelumuodostelmien käyttöön ottamisen. 5.6.1 Johtamistoiminta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa Yhteiskunnan häiriötilanteiden laatu ja laajuus sanelevat osaltaan johtamistoiminnan tehostamisen tarpeet. Kyseeseen voi tulla esimerkiksi tilannekuvatoiminnan tehostamista, lomien siirtämistä, päivystys- ja varallaolovahvuuden kasvattamista, pelastuslaitoksen johtokeskuksen, johtokeskusyksikön ja asemapaikkojen miehittämistä sekä johtamis- ja Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 51 (60)

viestisuunnitelmien tarkastamista ja viranomaisyhteistyön lisäämistä. Lähtökohtana ovat normaaliolojen johtamisjärjestelyt. Poikkeusolojen johtamisorganisaatiota laajentaa perustettavien suojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja -yksiköt) johtaminen. Päätös pelastustoiminnan johtamisesta häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa - Pelastustoimen normaaliajan muodostelmien (pelastusryhmät, -joukkueet ja -komppaniat) sekä poikkeusoloissa erikseen perustettavien muodostelmien (tiedustelu-, huolto-, kalusto- ja pelastuskoiraryhmät) hälyttäminen ja johtaminen perustuvat kaikissa turvallisuustilanteissa normaaliolojen järjestelyihin (ks. kohta 4.5). Erikseen perustettavat muodostelmat alistetaan tilanteen mukaan pelastusmuodostelmien johdettavaksi. - Poikkeusolojen pelastus- ja suojelutoimia koordinoidaan ja johdetaan pelastuslaitoksen johtokeskuksesta. - Omatoimiseen varautumiseen liittyvien yritysten, laitosten ja asuinyhteisöjen johtamisesta ja ohjaamisesta vastaavat häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa samat viranhaltijat kuin normaalioloissakin. Poikkeusoloissa toimintaa tukevat erikseen perustettavat suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskukset/ -paikat. - Muodostetuille suojelupiireille, -lohkoille ja -yksiköille määritetään johtokeskukset tai -paikat sekä näille henkilöstö. Johtopaikkojen tilavarauksista sekä niiden miehityksestä päättää pelastuslaitos. Järjestelyt esitetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Kunnan ja kunnan eri toimialojen perustamisvastuulla olevien väestönsuojelumuodostelmien johtamisesta vastaa kunta ja kunnan ne toimialat, joille muodostelman perustaminen kuuluu. Pelastustoiminnan johtamista ja muiden poikkeusolojen suojelumuodostelmien johtamista yhteen sovittaa kunnan johtokeskukseen nimetty pelastuslaitoksen yhdyshenkilö (ks. kohta 5.2). 5.6.1 Pelastuslaitoksen johtokeskus Pelastuslain 77 :n mukaan pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen johtokeskus sijaitsee Oulun paloasemalla. Johtokeskustoimintaa varten on laadittu työjärjestys ja johtokeskuksen toimintaohje. Muut pelastustoiminnan johtamiseen liittyvät tilat ja ajoneuvot on esitetty kohdassa 4.2.3 ja 4.4. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 52 (60)

Päätös pelastuslaitoksen johtokeskuksesta - Pelastuslaitoksen johtokeskus on rakenteiden, tekniikan ja materiaalien osalta välittömässä käyttöönottovalmiudessa mahdollisten suuronnettomuuksien, häiriötilanteiden ja poikkeusolojen varalta. - Johtokeskuksen miehittämistä varten ylläpidetään päällikköpäivystysjärjestelmää. Johtamistoimintaan tarvittava henkilöstö hälytetään pelastuslaitoksen päällystöstä ja osin myös miehistöstä muodostetuilla ryhmähälytyksillä. Johtamisvalmiutta kohotetaan turvallisuustilanteen muuttuessa tarpeen mukaan. 5.6.3 Yhteydet kuntien ylläpitämiin poikkeusolojen suojelumuodostelmiin Pelastustoimen ja hätäkeskusten organisaatiomuutokset sekä tietoliikennetekniikan nopea kehitys edellyttävät pelastustoimen johtamisjärjestelmän osittaista uusimista. Kaikille hallinnon tasoille luodaan kyky muodostaa tilannekuvaa sekä jakaa sitä muille tarvitsijoille. Yhteensopivuus muiden keskeisten yhteistyötahojen kanssa otetaan huomioon järjestelmää kehitettäessä. Päätös poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteyksistä - Pelastuslaitos vastaa tilannekuvan ylläpitämisessä tarvittavien tietoliikenneyhteyksien ja viestijärjestelmien yhteensopivuudesta ja rakentamisesta kuntien johtokeskusten sekä pelastuslaitoksen johtokeskuksen välillä olemassa olevia tieto- ja viestiliikenneyhteyksiä hyödyntäen. - Pelastuslaitoksen poikkeusolojen viesti- ja tietoliikenneyhteytenä käytetään normaaliolojen viestiverkkoja niin pitkään kuin mahdollista. Poikkeusoloissa korostuu viranomaisradioverkon (VIRVE) käyttö. - Pelastuslaitoksen johtokeskuksen ja kunnan johtokeskuksen väliseen puheensiirtoon käytetään viranomaisradioverkkoa (VIRVE), matkapuhelinverkkoja sekä kiinteää puhelinverkkoa. Pelastuslaitoksen ja kuntien johtokeskuksista suojelupiirien-, lohkojen- ja yksiköiden johtokeskuksiin ja -paikoille järjestettävistä yhteyksistä puuttuu SM:n tarkempi ohjeistus (toistaiseksi toteuttamatta). - Datasiirron samoin kuin puhesiirron suunnittelussa pyritään huomioimaan markkinoille tulevat uudet järjestelmät ja tekniikat. - Pelastuslaitos ei järjestä puhe- tai tietoliikenneyhteyksiä kunnan johtokeskuksen ja kunnan oman suojeluorganisaation välille. Näiden yhteyksien suunnittelusta ja rakentamisesta vastaa kunta. - Kunnat hankkivat ja ylläpitävät poikkeusolojen suojeluorganisaation vaatimat VIRVE -radiot omille muodostelmilleen. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 53 (60)

5.7 Suojelumateriaali Suojelumateriaalin hankinta perustuu pelastuslain 64 :ään väestönsuojeluun varautumisesta. Materiaalihankinnat suoritetaan ennakolta pelastuslaitoksen valmiussuunnitelman ja Oulun kaupungin hankintaohjeiden mukaisesti. Päätös yleiseen suojelutoimintaan varattavasta materiaalista - Pelastuslaitos hankkii ja varaa oman toimintansa edellyttämät suojelumateriaalit. Normaaliolojen tavoitteena on ylläpitää henkilökohtaisia suojavälineitä noin 700 henkilölle. Lisäksi hankitaan tai varataan pelastuslaitoksen muodostelmien tarvitsemat ryhmäkohtaiset kalustot ja materiaalit. - Materiaalihankinnat toteutetaan keskitetysti valmiussuunnitelmaan sisältyvän hankintasuunnitelman mukaisesti. Hankinnat on porrastettu siten, että osa materiaaleista hankitaan vasta turvallisuustilanteen kiristyessä normaalioloista häiriötilanteeseen tai poikkeusoloihin. - Hankittavan suojelumateriaalit valitaan ja varastoidaan siten, että materiaalia voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti normaaliolojen valmiuden ylläpitämisessä (suuronnettomuusvalmius). 5.8 Henkilöstö-, kalusto- ja tilavaraukset Varauksilla tarkoitetaan pelastustoimen osalta pelastus- ja suojelutehtävissä tarvittavan henkilöstön, kaluston ja tilojen varaamista pelastustoimen käyttöön myös poikkeusoloissa. Varauksien suunnittelu ja toteutus on olennainen osa normaaliolojen varautumistoimenpiteitä. Pelastuslain 64 mukaan kukin viranomainen huolehtii poikkeusolojen suojelutehtäviin tarvitsemansa henkilöstön varaamisesta. Varautumistehtävien rekisteristeristä säädetään pelastuslain 92 :ssä. Pelastuslaitos toteuttaa varaukset yhteistyössä Puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimiston kanssa. Päätös henkilö-, kalusto- ja tilavarauksista - Pelastuslaitoksen suojelumuodostelmien (suojelupiirit, -lohkot ja - yksiköt) sekä evakuoinnin (järjestelykeskukset, jakopaikat, vastaanottokeskukset, -paikat ja kokoontumiskeskukset, -paikat) perustamiseen tarvittavan henkilöstön varaamista koskevat esitykset toimitetaan Puolustusvoimien Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun aluetoimistoon keskitetysti noin kolmen vuoden välein. Varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat tiedot tarkistetaan pelastuslain 92 :n mukaisesti vähintään viiden vuoden välein. Suojelumateriaalien hankinta Tavoitevahvuisen poikkeusolojen suojeluorganisaation materiaalihankintoja ja materiaalin ylläpitoa varten on budjetoitu vuosittain 15 000. Varaukset Asevelvollisuuslain 89 :ssä (1438/2007) on määritelty palvelukseen kutsumatta jättäminen yleisen tai sotilaallisen edun vuoksi. Toimenpidettä, jolla tämä toteutetaan, kutsutaan henkilövaraamiseksi (VAP). Puolustusvoimien aluetoimistot ratkaisevat asevelvollisia koskevat varaushakemukset. Kuljetusvälineiden, työkoneiden ja tilojen varaamisen ohjeistavat elinkeinoliikenne- ja ympäristökeskukset (ELY). Pelastuslain 92 :n mukaan varautumistehtävien henkilörekisterissä olevat tiedot on tarkistettava vähintään viiden vuoden väliajoin merkinnän tekemisestä tai tarkistuksesta tai poistettava. Puolustusvoimien ohjeistuksen mukaan varaajan tulee tarkistaa varauksensa yhden - kolmen vuoden välein ja aina, mikäli varaajan toimintamenetelmissä, organisaatiossa tai henkilöstössä tapahtuu huomattavia muutoksia. Päivitysvaraus jatkaa perusvarauksen viiden vuoden määrä-aikaa koko toimipaikan varatun henkilöstön osalta. Henkilöstövarausten tilanne Pelastuslaitoksen poikkeusolojen varautumistehtävien pelastus- ja suojelumuodostelmia on tarkasteltu uudelleen kuntaliitosten aluejakoon vaikuttaneiden muutosten perusteella vuonna 2014. Pelastuslaitoksen poikkeusolojen varautumistehtäviä varten tarvittava henkilömäärä on noin 1 500 henkilöä. Pelastuslaitoksen henkilövarauksien päivityksiä tehdään vuosittain 2-6 kunnan alueella. - Kuntien suojeluorganisaatioiden henkilöstövarauksista vastaavat kunnat yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa. Ajoneuvokaluston varaaminen Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 54 (60)

toteutetaan yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen kanssa. Pelastuslaitoksen omistamat moottoriajoneuvot ovat pelastuslaitoksen käytössä myös poikkeusoloissa. - Pelastuslaitoksen oman toiminnan, omatoimisen varautumisen ohjauksen sekä evakuointien vaatimat huoneisto- ja tilavaraukset tarkistetaan viranomaisyhteistyönä joka toinen vuosi. 5.9 Varautumisen ja väestönsuojelun suunnitelmat Valmiuslain 12 :n mukaan mm. kuntien, kuntayhtymien ja muiden kuntien yhteenliittymien tulee valmiussuunnitelmin ja poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muilla toimenpiteillä varmistaa tehtäviensä mahdollisimman hyvä hoitaminen myös poikkeusoloissa. Pelastuslain 64 :n mukaan pelastustoimen viranomaisten on varauduttava toimintansa hoitamiseen poikkeusoloissa mm. riittävin suunnitelmin. Eri turvallisuustilanteita koskevat pelastuslaitoksen hälytys-, pelastustoiminta- ja suojelusuunnitelmat sisältyvät pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan. Päätös varautumis- ja suojelusuunnitelmista - Eri turvallisuustilanteita koskevat hälytys-, pelastustoiminta- ja suojelusuunnitelmat sisällytetään pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmaan, jonka hyväksyy pelastuslaitoksen johtokunta. - Suunnitelma tarkistetaan ja vahvistetaan pelastuslaitoksen palvelutasopäätöksen ensimmäisen voimassaolovuoden aikana. - Kunnat vastaavat kunnan valmiussuunnitelman yleisen osan ja toimialakohtaisten valmiussuunnitelmien laatimisesta. Pelastuslaitoksen nimeämät kuntakohtaiset yhdyshenkilöt toimivat asiantuntijoina kuntien valmius- ja suojelusuunnittelussa. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 55 (60)

6 ALUEEN PELASTUSTOIMEN TUOTTAMAT MUUT PALVELUT Alueen pelastustoimelle ja pelastuslaitokselle kuuluvista lakisääteisistä tehtävistä säädetään mm. pelastuslaissa. Pelastuslaitos voi tuottaa myös muita palveluita, kuten ensihoitopalveluita, jos siitä on palvelun järjestämisvastuussa olevien kanssa sovittu (PeL 27 ). Muiden palveluiden tuottamisella ei kuitenkaan saa vaarantaa pelastustoimen lakisääteisten palveluiden tuottamista. 6.1 Ensihoitopalvelu Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 mukaan ensihoitopalvelulla tarkoitetaan mm. äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan kiireellistä hoitoa kohteessa ja tarvittaessa potilaan kuljettamista lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön. Ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) 39 :n sekä ensihoitopalvelusta annetun Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (340/2011) mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä voi järjestää ensihoitopalvelun omana toimintanaan, yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen tai toisen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa taikka hankkimalla palvelun muulta palvelun tuottajalta. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin (PPSHP) valtuusto päätti 17.6.2014 ensihoidon palvelutasosta vuosille 2015-2018. PPSHP päätti mm. tuottaa ensihoitopalvelut yhteistoiminnassa alueen pelastuslaitosten kanssa. Samalla PPSHP päätti nostaa alueen valmiudessa olevat ensihoitoyksiköt välittömään lähtövalmiuteen. Päätös pelastuslaitoksen tuottamasta ensihoidosta - Pelastuslaitos tuottaa Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :n mukaista kiireellistä ensihoitopalvelua siten kuin siitä sairaanhoitopiirin (PPSHP) ja pelastuslaitoksen välisessä ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksessa sovitaan. Ensihoitopalvelu tuotetaan nettokustannusperiaatteiden mukaisesti. - Pelastuslaitoksen ensihoitoyksiköt, ensihoitohenkilöstö sekä toiminnassa tarvittavat varusteet sijoitetaan ensisijaisesti pelastuslaitoksen paloasemille. Paloasematilojen käyttöön liittyvät kustannukset jyvitetään erikseen ensihoidon ja pelastustoimen kesken. Pelastuslaitos ensihoitopalvelun tuottajana Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksella, kuten myös useimmilla muilla pelastuslaitoksilla, on pitkät perinteet ja vahva osaaminen ensihoitopalvelun järjestämisestä. Oulun palolaitos aloitti Oulun kaupungin ensihoitopalveluiden tuottamisen jo 1920-luvulla jolloin palolaitos perustettiin. Tehtävä siirtyi pelastustoimen alueellistumisen yhteydessä vuonna 2004 Oulu-Koillismaan pelastuslaitokselle. Uusi aluelaitos tuotti aluksi Oulun ja Hailuodon ensihoitopalvelun. Palvelutuotantoalue laajeni 1.1.2012 alkaen Oulunsalon ja Kempeleen alueelle ja 1.1.2013 alkaen koko uuden Oulun ja Iin kuntien alueelle. Vuoden 2015 alkaessa ensihoitopalveluiden tuotantoalueena on koko pelastustoimialue sekä Vaalan kunta. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen roolia ensihoitopalvelun tuottajana on korostettu myös Oulun kaupungin liikelaitoksia koskevissa omistajapoliittisissa linjauksissa. (Oulun KV 17.6.2013 98) - Pelastuslaitos huolehtii, että ensihoitopalvelun tuottaminen ei vaaranna pelastustoimen lakisääteisten tehtävien suorittamista. PPSHP:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen välinen ensihoidon yhteistoimintasopimus allekirjoitettiin 1.9.2014. Sopimuksen mukaan Oulu- Koillismaan pelastuslaitos tuottaa ensihoitopalvelun koko pelastustoimialueelle sekä Vaalan kuntaan. Sopimus on voimassa vuodet 2015-2018, josta vuosi 2018 on ns. optiovuosi. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 56 (60)

Ensihoitopalvelun lääketieteellisestä ja operatiivisesta kehittämisestä, ohjauksesta ja johtamisesta vastaa PPSHP:n ensihoitokeskuksen henkilöstö (ensihoidon vastuulääkärit, ensihoitopäällikkö ja ensihoidon kenttäjohtajat). Pelastuslaitokset toimivat operatiivisen ensihoitopalvelun vastuullisena tuottajana. Pelastuslaitosten vastuulla on mm. yhteistoimintasopimuksen mukaisen ensihoitovalmiuden ylläpitäminen ja hätäkeskuksen välittämien kiireellisyysluokan A-D ensihoitotehtävien suorittaminen. Ensihoitopalveluun kuuluvasta ensihoitoyksiköiden kokonaismäärästä, tasosta (hoito-/perustaso), valmiudesta ja sijoituksesta on vaatimukset PPSHP:n ensihoidon palvelutasopäätöksessä, jonka noudattamista edellytetään PPSHP:n ja pelastuslaitoksen välisessä ensihoitopalvelun yhteistoimintasopimuksessa. Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen osalta ensihoitoyksiköiden sijoittelu ja valmius on seuraava: Yksikkö Sijoitus Valmius Henkilöstö EPP121 Oulu (Raksila) 24/7 H+H EPP122 Oulu (Raksila) 24/7 H+P EPP123 Oulu (Haukipudas) 24/7 H+P EPP125 Oulu (Kiiminki) 24/7 H+P EPP131 Oulu (Raksila) 24/7 P+P EPP133 Oulu (Raksila) 24/7 P+P EPP134 Oulu (Ruskonselkä) 24/7 P+P EPP132 Oulu (Raksila) klo 8-20 P+P EPP127 Oulu (Raksila) lisäyksikkö EPP136 Oulu (Raksila) lisäyksikkö EPP124 Ii 24/7 H+P EPP126 Kempele 24/7 H+P EPP135 Liminka 24/7 P+P EPP221 Pudasjärvi 24/7 H+P EPP231 Pudasjärvi klo 8-20 P+P EPP222 Taivalkoski 24/7 H+P EPP223 Kuusamo 24/7 H+P EPP224 Kuusamo 24/7 H+P EPP232 Kuusamo klo 8-20 P+P EPP225 Taivalkoski lisäyksikkö EPP233 Kuusamo lisäyksikkö EPP321 Muhos 24/7 H+P EPP331 Utajärvi 24/7 P+P EPP332 Vaala 24/7 P+P EPP333 Oulu (Raksila) lisäyksikkö Pelastuslaitoksen ensihoitopalveluissa työskentelee noin 180 päätoimista ensihoitoalan ammattilaista sijaisineen ja keikkalaisineen yli 200. Ensihoidon tulosaluetta johtaa pelastuslaitoksen ensihoitopäällikkö alaisinaan ensihoitomestarit (3) ja työvuorojen ensihoitoesimiehet, jotka osallistuvat myös operatiiviseen ensihoitotoimintaan. Ensihoitoyksiköiden työparit muodostuvat hoitotason ja/tai perustason ensihoitajista. Ensihoito (sairaankuljetus) Ensihoidon liikevaihto vuoden 2017 talousarviossa on noin 15,1 M, josta henkilöstökulujen osuus on noin 11,7 milj. (77,5 %). Ensihoidon nettoinvestointien määräksi on arvioitu noin 800 000 (TA2016). Ensihoitohenkilöstö Pelastuslaitoksen ensihoitohenkilöstön ammatillisia pätevyysvaatimuksia ohjaa STM:n asetus ensihoitopalvelusta (340/2011). Yleisimpiä ammattitutkintoja ovat ensihoitaja AMK, sairaanhoitaja AMK, lähihoitaja (suuntautumisvaihtoehtona ensihoito) sekä pelastaja. Ammatillista osaamista tuetaan täydennyskoulutuksella. Ensihoitoyksiköt ja ensihoidon paloasemat Oulu-Koillismaan pelastuslaitos on esittänyt PPSHP:lle, että Ouluun lisättäisiin yksi hoitotason ensihoitoyksikkö, joka olisi valmiudessa päivittäin klo 8-20. Esityksen tavoitteena on laskea nykyisten yksiköiden korkeaa käyttöastetta ja samalla parantaa ensihoidon toimintavalmiutta. Päätös lisäyksiköstä saataneen loppuvuodesta 2016. Pelastuslaitos teki kevään 2016 aikana selvityksen ns. ambulanssiaseman sijoittamisesta Linnamaan alueelle Ouluun. Selvitystyötä tehtiin PPSHP:n toimek-siannosta ja sen tavoitteena on poistaa ensihoidon toimintavalmiusaikoihin liittyviä ongelmia Oulun pohjoisten kaupunginosien alueella. Selvitystyö valmistui kesällä 2016, jolloin tehtiin myös päätös aseman toteuttamisesta. Uuden ambulanssiaseman on tarkoitus valmistua ja aloittaa toimintansa vuoden 2016 loppuun mennessä. Uudelle asemalle siirretään yksi Raksilan ensihoitoyksiköistä. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 57 (60)

Ensihoitopalvelut Oheisessa karttakuvassa on havainnollistettu pelastuslaitoksen ensihoitopalvelun palvelutuotantoalue ja ensihoitoyksiköiden sijoittuminen alueella 1.1.2015 alkaen. Kehityssuunnitelma Tulosalueen kehittämistyö tärkeimmät päämäärät ovat: - toiminnan vakiinnuttaminen, - työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden parantaminen - ensihoitajien osaamisen kehittäminen - kustannustehokkuus ja - korkea asiakastyytyväisyys. Kehittämishankkeet Ensihoidon laadun ja potilasturvallisuuden kehittäminen -hankkeen tavoitteena on käynnistää pelastuslaitoksen ensihoitopalvelussa Sosiaalija terveysministeriön suosituksen mukainen laatu- ja potilasturvallisuustyö, johon laaditaan oma suunnitelma yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. 6.2 Ensivastetoiminta Terveydenhuoltolain (1326/2010) 40 :n mukaan ensivastetoiminnalla tarkoitetaan hätäkeskuksen kautta hälytettävissä olevan muun yksikön kuin ambulanssin hälyttämistä äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan luokse. Ensivastetoiminta tukee potilaan hätäensiavun käynnistymistä ja luo paremmat lähtökohdat potilaan hoidolle. Ensivastetoiminnan tuottajana voi toimia pelastuslaitos, poliisi, rajavartiolaitos tms. toimija, jolla on henkilöstön, kaluston ja toimintavalmiuden puolesta riittävät edellytykset palvelun tuottamiseen. Sopimus ensivastetoiminnasta PPSHP:n ja pelastuslaitoksen nykyinen ensivastesopimus on allekirjoitettu 21.12.2012. Ensivastesopimuksessa on sovittu mm. ensivastetoiminnan hoidollisesta tasosta, toiminnan alueellisesta laajuudesta sekä koulutus-, vastuu- ja kalustokysymyksistä. PPSHP on sisällyttänyt ensihoitoa tukevan ensivastetoiminnan osaksi ensihoitopalvelua. Ensihoidon yhteistoimintasopimusta vastaava sopimus ensivastetoiminnasta on allekirjoitettu PPSHP:n ja Oulu-Koillismaan pelastuslaitoksen kesken 21.12.2012. Hyväksytty pelastuslaitoksen johtokunnassa 23.11.2016, 25 58 (60)