SIPOON KUNTA Tilinpäätös 2011
TASEKIRJA 2011 SISÄLLYSLUETTELO sivu TOIMINTAKERTOMUS KUNNANJOHTAJAN KATSAUS...1 1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Sipoon kunnan hallinto...2 1.2 Yleinen taloudellinen kehitys...4 1.2.1 Kuntatalouden yleinen tilanne...4 1.2.2 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2024...4 1.3 Sipoon kunnan toiminnan ja talouden kehitys...5 1.3.1 Yleinen kehitys...5 1.3.2 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa...6 1.3.2.1 Olennaiset tuloperusteiden muutokset...6 1.3.2.2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa...6 1.3.2.3 Investoinnit...6 1.3.3 Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviosta...7 1.3.4 Sipoon kunnan henkilöstö 7 1.3.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä...8 1.3.6 Sisäinen valvonta...9 1.3.6.1 Valvontatoimet...9 1.3.6.2 Olennaisimmat huomiot... 10 1.3.7 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä... 10 2 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut... 11 2.2 Tuloslaskelman analysointi... 12 2.2.1 Tuloslaskelman sisältö... 12 2.2.2 Tuotot... 12 2.2.3 Kulut... 13 2.2.4 Toimintakate ja vuosikate... 13 2.2.5 Tulos ja ylijäämä... 14 3 TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 15 3.2 Rahoituslaskelman analysointi... 16 3.2.1 Rahoituslaskelman sisältö... 16 3.2.2 Toiminnan ja investointien rahavirta... 16 3.2.3 Rahoitus... 16 3.2.4 Rahavarojen muutos... 16 4 TASETARKASTELU 4.1 Tase ja sen tunnusluvut... 17 4.2 Taseen analysointi... 18 4.2.1 Taseen sisältö... 18 4.2.2 Taseen kokonaisuus... 18 4.2.3 Taseen vastaavien erät... 18 4.2.4 Taseen vastattavien erät... 18 5 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 20
6 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernirakenne... 21 6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 21 6.3 Konsernin talous... 21 6.4 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut... 22 6.5 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut... 23 6.6 Konsernitase ja sen tunnusluvut... 24 7 KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 25 8 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 25 8.1 Käyttötalousosa... 26 Keskusvaalilautakunta... 27 Tarkastuslautakunta... 27 Kunnanhallitus... 28 Sosiaali- ja terveysvaliokunta... 33 Sivistysvaliokunta... 46 Tekniikka- ja ympäristövaliokunta... 60 Kunta yhteensä... 69 8.2 Tuloslaskelmaosa... 71 8.3 Investointiosa... 73 8.4 Rahoitusosa... 79 8.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta.. 81 II TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 1 TULOSLASKELMA... 83 2 RAHOITUSLASKELMA... 84 3 TASE...... 85 4 KONSERNITULOSLASKELMA... 87 5 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA... 88 5 KONSERNITASE... 89 LIITETIEDOT... 91 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 109 LUETTELOT JA SELVITYKSET... 111 VARMENTAVAT ASIAKIRJAT Tase-erittely... 113
I TOIMINTAKERTOMUS
KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Sipoon kunnalla on jälleen takanaan kehityksen ja muutosten täyteinen toimintavuosi. Kunta jatkaa määrätietoista kasvustrategian toteuttamistaan samalla, kun ulkoiset muutokset, kuten Euroopan velkakriisi ja valtion kuntarakenneuudistus, jatkavat suomalaisen kuntakentän keinuttamista. Valtionvarainministeriön kuntaosaston virkamiestyöryhmä on vuoden 2011 toisella puoliskolla valmistellut ehdotusta uudeksi vahvoihin peruskuntiin perustuvaksi kuntakartaksi. Sipoo on syksyn aikana laatinut oman tulevaisuuskuvansa Sipoo 2035, joka perustuu samoihin kuuteen kriteeriin, jota valtionvarainministeriö käyttää. Tämä tulevaisuuskuva luovutettiin ministeriön virkamiestyöryhmälle marraskuussa. Sipoon kunta järjesti yhteistyössä kumppaneidensa kanssa kansainvälisen kestävän yhdyskunnan suunnittelukilpailun Söderkullan ja Sipoonlahden ympäristön suunnittelemiseksi. Kilpailun nimeksi otettiin Sibbesborg. Kilpailuaika oli 14.3. 30.9.2011. Kilpailuehdotuksia saapui määräaikaan mennessä yhteensä 30 sekä Suomesta että ulkomailta. Kilpailu on herättänyt huomiota kansainvälisesti, nettisivustolla on vuoden 2011 aikana vierailtu 110 maasta, yhteensä 19 428 kertaa. Kansainvälinen kilpailuraati valitsi kilpailun voittajaksi WSP Finland Oy:n kilpailutyön nimeltään Nourish!. Kuluneen toimintavuoden aikana moni kaava valmistui tai sai lainvoiman. Esimerkkejä näistä ovat Sipoon yleiskaava 2025, Rannikon ja saariston osayleiskaava, Boxin kylätaajaman osayleiskaava sekä Taasjärvi II:n ja Pähkinälehdon asemakaavat. Östersundom-toimikunnan puitteissa Sipoo on osallistunut yhdessä Helsingin ja Vantaan kanssa Östersundomin alueen yleiskaavoitukseen. Sipoo teki merkittävän päätöksen joukkoliikenteen kehittämiseksi sekä kestävän kehityksen tukemiseksi liittymällä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän jäseneksi 1.1.2012. Tämän johdosta lippujen hinnat laskivat merkittävästi ja Sipoon kunta toivoo näin lisäävänsä joukkoliikenteen käyttöä sekä pidemmällä aikajänteellä parantavansa joukkoliikenneverkkoa myös kunnan sisällä. Kunnanjohtaja Markku Luoman siirryttyä eläkkeelle 1.6.2011 uutena kunnanjohtajana aloitti Mikael Grannas. Elokuussa kuntaan palkattiin talous- ja hallintojohtaja Minna-Marja Jokinen, joka toimii myös kunnanjohtajan sijaisena. Syksyllä kuntaan palkattiin uudeksi päivähoidon päälliköksi Mervi Keski-Oja. Korkein hallinto-oikeus vahvisti keväällä 2011 Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen hallintoriitaasiasta, joka koski Helsingin ja Sipoon välistä, Itäsalmeen liittyvää taloudellista selvitystä. Päätöksen perusteella Helsinki korvasi Sipoolle 7 943 000 euroa Itäsalmen alueen menetyksestä. Sipoo oli vaatinut yhteensä 95 miljoonaa euroa kunnallisesta infrastruktuurista sekä menetetyistä verotuloista. Kunnan tilikauden 2011 tulos on 3,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Tuloslaskelman vuosikate on 4,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen ja tilikauden alijäämä on 3,0 miljoonaa euroa. Tämä on ensimmäinen alijäämäinen tilinpäätös 10 vuoteen. Suurelta osin alijäämän syynä on Itäsalmen alueen menetys Helsingille vuonna 2009. Kunta on joutunut tekemään 1,7 miljoonaa euroa enemmän poistokirjauksia kuin Helsinki maksoi korvauksia Itäsalmen kunnallisesta infrastruktuurista. Lisäksi kunnallisverojen toteutuma oli 2 miljoonaa euroa alle budjetoidun (3,5 miljoonaa euroa alle vuoden 2010 toteutuman), mikä myös liittyy Itäsalmen menetettyihin veronmaksajiin. Toimintakulut kasvoivat 7,9 %, mikä on enemmän kuin vuonna 2010 (+6,1 %) ja on liian korkealla tasolla, etenkin kun otetaan huomioon verotulojen kehitys. Myönteistä oli, että kunta pystyi pienentämään pitkäaikaista lainamääräänsä 10 miljoonalla eurolla ja kunnan pitkäaikainen velka oli vuoden lopussa 2 565 euroa/asukas, kun se vuotta aikaisemmin oli 3 151 euroa/asukas. Mikael Grannas kunnanjohtaja 1
1. OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA 1.1 Sipoon kunnan hallinto Kunnan luottamushenkilöorganisaatiota muutettiin 1.1.2009 oheisen kaavion mukaisesti: KUNNANVALTUUSTO TARKASTUSLAUTAKUNTA KESKUSVAALILAUTAKUNTA KUNNANHALLITUS Kaavoitusjaosto Nuorisovaltuusto SOSIAALI- JA TERVEYS- VALIOKUNTA Ympäristönsuojelujaosto SIVISTYS- VALIOKUNTA TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖ- VALIOKUNTA Suomenkielinen koulutusjaosto Ruotsinkielinen koulutusjaosto Lupajaosto Yksilöjaosto Tiejaosto Päivähoitojaosto Vapaa-ajanjaosto Valtuuston 43 paikkaa jakautuivat puolueittain seuraavasti: Suomen ruotsalainen kansanpuolue 16 paikkaa Kokoomus 9 paikkaa Yhteinen Sipoomme 7 paikkaa Sosialidemokraatit 5 paikkaa Vihreät 3 paikkaa Perussuomalaiset 2 paikkaa Keskusta 1 paikka Valtuuston puheenjohtajana toimi Christel Liljeström. Kunnanhallituksessa oli 11 jäsentä, jotka edustivat seuraavia puolueita: Suomen ruotsalainen kansanpuolue 4 Kokoomus 3 Yhteinen Sipoomme 2 Sosialidemokraatit 1 Vihreät 1 Kunnanhallituksen puheenjohtajana toimi Ari Oksanen. 2
Viranhaltijaorganisaatio käy ilmi seuraavasta kaaviosta: Johtoryhmä KUNNANJOHTAJA KEHITYS- JA KAAVOITUS- KESKUS Hallinto- ja strategiayksikkö Kaavoitusyksikkö Mittaus- ja kiinteistöyksikkö TALOUS- JA HALLINTO- KESKUS Talouspalvelut Hallintopalvelut IT-palvelut Henkilöstöpalvelut Yhteiset asiakaspalvelut SOSIAALI- JA TERVEYDEN- HUOLTO-OSASTO SIVISTYS- OSASTO TEKNIIKKA- JA YMPÄRISTÖOSASTO Hallinto ja talous Terveyden- ja sairaanhoito Vanhustyö Sosiaalityö Ruokapalvelut Hallintopalvelut Koulutus-palvelut Liikunta- ja nuorisopalvelut Kulttuuripalvelut Talous ja hallinto Varhaiskasvatuspalvelut Rakennusvalvonta Ympäristönsuojelu Katu- ja viheralueet Vesihuolto Toimitilat 3
1.2 Yleinen taloudellinen kehitys Vuoden 2011 bruttokansantuotteen kasvun ennakoitiin joulukuussa 2011 olevan 2,6 % aiemmin syksyllä ennakoidun 3,5 %:n sijaan. Vuonna 2012 kasvun ennakoidaan olevan vain 0,4 %. Valtionvarainministeriön suhdannekatsaukseen sisältyvä ennuste pitääkin sisällään taantuman mahdollisuuden. Vuoden 2013 aikana bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan 1,7 %. Suomen kansantalouden kasvu on kuitenkin edelleen suurelta osin kotimaisen kysynnän varassa. Julkisen talouden alijäämän ennakoidaan syvenevän -1,4 %:iin suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2012. Velkasuhde nousee runsaan prosenttiyksikön pelkästään sen vuoksi, että bruttokansantuotteen arvo on runsas 4 miljardia euroa alhaisempi kuin mitä aiemmin on arvioitu. Valtionvarainministeriö ennakoi työttömyyden kääntyvän vuoden 2012 aikana lievään nousuun ja työttömyysasteen nousevan 8,1 %:iin. Kotitalouksien kokeman epävarmuuden odotetaan heijastuvan myös kulutuksen rakenteeseen ja yksityisen kulutuksen ennakoidaankin nousevan vuoden 2012 aikana vain 0,5 %. Talouden näkymät vaikuttavat myös kuluttajahintojen nousupaineita hillitsevästi, sillä valtionvarainministeriön ennuste vuoden 2012 kuluttajahintojen vuosimuutokseksi on 2,7 %. Palkansaajien yhteenlaskettu reaalinen ostovoima kasvoi vuonna 2011 noin prosentin. Koska työpanos työllisinä tai työtunteina mitattuna kasvoi myös noin prosentin, työllistä tai työtuntia kohden ostovoima ei kasvanut. Vuonna 2012 palkansaajien yhteenlasketun ostovoiman ennustetaan kasvavan hyvin niukasti 0,1 prosentin, sillä palkansaajien palkkasumman tuloverotuksen ja tulonsiirtojen jälkeen ennakoidaan kasvavan inflaation kanssa liki samaa vauhtia. Keskipalkkaisen työntekijän ostovoima heikentyi vuonna 2011 nopean inflaation takia noin puoli prosenttia. Vuonna 2012 keskipalkkaisen työntekijän ostovoiman ennustetaan taas kohoavan noin puolen prosentin verran. Lähteet: Valtionvarainministeriö, kansantalousosasto, suhdannekatsaus II/2011, joulukuu 2011 Valtioneuvoston kanslia, tulo- ja kustannuskehityksen selvitystoimikunta, seurantaraportti, tammikuu 2012 1.2.1 Kuntatalouden yleinen tilanne Ennakkotietojen mukaan kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate jää lähes 400 miljoonaa euroa pienemmäksi kuin vuonna 2010. Vuodelle 2012 kuntien toimintamenojen kasvuksi arvioidaan 4 prosenttia, verotulot kasvavat vajaan prosentin. Valtion rahoitusosuus kuntien peruspalvelujen valtionosuustehtävistä laskee 2,7 prosenttiyksikköä, kun kuntiin kohdistuva valtionapujen 631 miljoonan euron leikkaus toteutetaan kokonaan vuoden 2012 aikana. Kuntien ja kuntayhtymien lainakannat ovat jatkaneet kasvuaan. Kasvua edellisvuodesta on noin 900 miljoonaa euroa, noin 7,2 %. Vuosien 1997 ja 2011 välisenä aikana koko kuntasektorin velkamäärä on kasvanut noin 8,5 miljardia euroa. Ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli vuonna 2011 velkaa noin 2 085 euroa asukasta kohden. Lähteet: Kuntaliitto, Kuntatalous 4/11, joulukuu 2011 Kuntaliitto, Kuntatalouden vakauttaminen, helmikuu 2012 1.2.2 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2024 Valtionvarainministeriön kuntaosasto on teettänyt tutkimuksen kuntien talouden kehityksestä vuodesta 2011 vuoteen 2024. Tutkimuksessa on arvioitu, miten vuodesta 2020 alkavaksi arvioitu kiihtyvä ikääntyminen vaikuttaa kuntien rahoitustarpeeseen. Koska kuntien toimintakatteet kasvavat entiseen tapaan, melko suurikaan kuntien oma-aloitteinen sopeuttaminen ei tutkimuksen mukaan riitä muuttamaan tarvetta kasvattaa verorahoitusta. Verorahoituksen kasvulla tarkoitetaan paitsi kunnallisveroa ja kiinteistöveroa niin myös valtion tuloveroa, johon 4
valtionosuuksien kasvattaminen perustuu. Velkaantuminen puolestaan tarkoittaa kunnallisveroprosentin kasvattamista, koska velkaantunut kunta joutuu viime kädessä maksamaan velan nostamalla veroprosenttia. Kehitys tulee tutkimuksen mukaan kasvattamaan huomattavasti kaikkien kuntien veroprosentteja. Suurin osa kaikesta kasvusta tulee suurimmilta kaupungeilta ja voimakkaasti kasvavilta kunnilta. Kasvu syntyy palkankorotuksista, kasvavasta vaatimuksesta lisälaatuun sekä väestön ikääntymisestä. Tutkimuksen mukaan kuntien talousvaikeudet konkretisoituvat koko kuntakentässä 2020-luvulla. Samalla kuntien eriytymisvauhti kiihtyy ja kuntien talouteen liittyvät erot tulevat kasvamaan merkittävästi nykyisestä. Tutkimuksen lopputulemana todetaan, että on perusteltua tarkastella sekä kuntien rakenteita että myös palveluntuottamista kuntien ja valtion kesken. Jo nyt kunnille säädetyt perusturvan palvelut (esimerkiksi hoidon saatavuus perusterveydenhuollossa, hammashuollossa ja erikoissairaanhoidossa, terveydenhuoltolaki, neuvola-asetus, vanhus- ja vammaispalvelulaki, nuorisolaki ja lastensuojelulain uudet normit) tulevat kasvattamaan menoja huomattavasti. Kuntien vastuulle jäävä toimintakatteeseen vaikuttava palvelurakenne ei voi kasvaa lähellekään mennyttä tasoa ilman rahoituskasvua, jota ei näyttäisi olevan saatavissa. Kuntien on sopeutettava palvelurakenteensa sellaisiksi, että se pystytään myös rahoittamaan. Lähde: Valtionvarainministeriön tutkimus Kuntien talouden kehittyminen 1997 2024, helmikuu 2012 1.3 Sipoon kunnan toiminnan ja talouden kehitys 1.3.1 Yleinen kehitys Viime vuosien maltillinen väestönkasvu on jatkunut myös vuonna 2011. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kunnan asukasluku kasvoi 269 henkilöllä ja oli vuoden 2011 lopussa 18 520 asukasta. Myös useimpien naapurikuntien kasvu jatkui maltillisena. Kuntien välinen nettomuutto kasvatti kunnan väkilukua 202 henkilöllä ja nettomaahanmuutto 9 henkilöllä. Syntyneitä oli 56 enemmän kuin kuolleita. Kunnan työllisyystilanne on hyvä. Sipoon työttömyysaste oli vuoden 2011 lopussa 4,2 prosenttia, eli 0,7 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuotta aiemmin. Koko maan työttömyysaste oli samaan aikaan 9,7 prosenttia. Sipoon työttömyysaste on siis koko maan keskiarvoon verrattuna yli puolta pienempi ja 2,7 prosenttiyksikköä Uudenmaan työttömyysastetta alhaisempi. Työttömien määrä Sipoossa oli 380 henkilöä ja väheni vuoden aikana 68 henkilöllä. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa 26 henkilöä, mikä on 15 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttöminä olleita oli 111 henkilöä, mikä on 5 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Vuoden 2011 lopussa Sipoossa oli avoimena 45 työpaikkaa, mikä on 11 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työvoiman määrä kasvoi ainoastaan 11 henkilöllä ja oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 9 092 henkilöä. Myönnettyjen rakennuslupien määrä väheni 8,4 prosenttia, kun taas toimenpidelupien määrä kasvoi 40 prosenttia vuodesta 2010. Vuoden 2011 talousarvion tavoitteena oli maltillinen toimintakulujen kehitys. Osastojen nettomenojen suunniteltiin pienenevän 3,3 prosenttia edellisen vuoden talousarvioon verrattuna. Vuoden 2011 tilinpäätöksessä toimialojen nettomenot ovat kuitenkin 7,0 prosenttia suuremmat kuin vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Käyttömenojen kasvu edellisvuoteen verrattuna on peräti 6,4 prosenttia. Käyttömenojen kasvun lisäksi Itäsalmen siirtymisestä Helsingin kaupungille aiheutui noin 1,7 milj. euron satunnainen erä, joka vaikutti tilinpäätöksen tulokseen negatiivisesti. Tulos on 2,9 milj. euroa alijäämäinen. Tämän seurauksena myös vuoden 2012 talousarvion toteutuminen vaarantuu. 5
1.3.2 Olennaiset muutokset toiminnassa ja taloudessa 1.3.2.1 Olennaiset tuloperusteiden muutokset Valtionosuudet kasvoivat vuoden 2010 tilinpäätökseen verrattuna 0,4 milj. euroa. Näin siitä huolimatta, että kunnan osuus verotulontasauksesta kasvoi 0,5 milj. eurolla edellisvuodesta ja oli nyt 5,6 milj. euroa. Verotulot vähenivät 1,2 milj. euroa (-1,6 %) edelliseen vuoteen verrattuna. Vähennys kohdistui kokonaisuudessaan kunnallisverotuloihin, jotka vähenivät 2,0 milj. euroa (-5,0 %). Yhteisöverotulot lisääntyivät edellisvuoteen verrattuna 1,4 milj. euroa (+31,7 %). Budjetoitua huomattavasti pienempi kunnallisverokertymä johtui suureksi osaksi valtion marraskuussa 2011 päättämästä verovuoden 2011 kunnallisverotulojen kuntaosuuden pienentämisestä ja Sipoon kunnan aikaisempien vuosien jako-osuuksien korjaamisesta. Tämä merkitsi noin 3,5 milj. euron vähennystä kunnallisverotuloihin. Yhteisöverotulojen lisääntymiseen puolestaan vaikuttivat paitsi yritysten tulokset, niin ennen muuta kuntien korotettu osuus yhteisöverosta. Kiinteistöverotulot kasvoivat noin 0,8 milj. euroa (+18,6 %), mikä on seurausta lähinnä lisääntyneestä kiinteistömäärästä. 1.3.2.2 Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Vuoden 2011 talousarvio laadittiin lähtökohdiltaan kunnan perustehtäviin keskittyväksi. Vuosikatearvio oli 7,4 milj. euroa. Vuosikate muodostui 3,0 milj. euroa arvioitua pienemmäksi. Tilikauden tulosarvio oli 1,4 milj. euroa, mutta edellä kerrotun mukaisesti lopputulos oli kuitenkin 4,8 milj. euroa ennakoitua huonompi. Toimintakulut olivat 125,3 milj. euroa, kasvua edelliseen vuoteen oli 7,7 milj. euroa, eli 6,5 %. Verotulot olivat 75,5 milj. euroa, kun ne alkuperäisessä talousarviossa oli arvioitu 1,0 milj. euroa suuremmiksi. Verotulot vähenivät edellisestä vuodesta 1,2 milj. euroa, eli 1,6 %. 1.3.2.3 Investoinnit Suurin investointiryhmä vuonna 2011 oli kiinteä omaisuus. Kunta osti yhteensä 40,6 hehtaaria maata noin 5,6 milj. eurolla. Suurin osa, noin 22,7 hehtaaria, hankituista maa-alueista sijaitsee Söderkullan alueella. Maanostojen lisäksi kunta joutui korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen perusteella luovuttamaan Helsingin kaupungille noin 41,1 hehtaarin suuruiset maa- ja vesialueet. Tontteja myytiin noin 3,8 milj. euron arvosta. Perusparannusten investointiryhmän painopiste oli talonrakentamisessa ja uusinvestointien investointiryhmän painopiste oli talonrakentamisessa, liikenneväylissä ja vesihuoltohankkeissa. Näistä merkittävimpiä hankkeita olivat katujen rakentaminen Hansas II:n, Taasjärven, Vaahteramäen ja Bastukärrin alueilla sekä maantien 148 risteysalueen rakentaminen. Vesi- ja viemärijohtoja rakennettiin mm. Taasjärven, Hansaksen ja Vaahteramäen kaava-alueilla. Haja-asutusalueiden vesihuoltotöitä on toteutettu Kalkkirannan, Gesterbyn, Paippisten ja Leolan alueilla sekä osittain Linnanpellon yhdysviemäri, joka rakennetaan pyörätien rakentamisen yhteydessä. Vuoden 2011 aikana käynnistettiin useita uudisrakennushankkeita, joista esimerkkeinä mainittakoon Nikkilän terveys- ja sosiaaliaseman laajennus ja peruskorjaus sekä Hansaksen päiväkoti Etelä- Sipoossa. Talonrakentamisen suurimpia perusparannushankkeita tilikauden aikana olivat Nikkilän vanhusten palveluasuntojen peruskorjaukset. 6
1.3.3 Merkittävimmät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarviosta Verotulot toteutuivat 1,0 milj. euroa alkuperäisessä talousarviossa arvioitua pienempinä. Kunnan tuloveroarvio alittui 2,0 milj. euroa. Yhteisöveroarvio ylittyi 0,4 milj. euroa ja kiinteistöveroarvio 0,6 milj. euroa. Valtionosuudet toteutuivat noin 0,9 milj. euroa alkuperäiseen talousarvioon merkittyä suurempina. Merkittäviä toimintatuottojen ylityksiä tai alituksia tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: Ylityksiä Terveyden- ja sairaanhoito (0,12 milj. euroa) Vanhustyö (0,34 milj. euroa) Sosiaalityö (0,16 milj. euroa) Ruokapalvelut (0,24 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (1,81 milj. euroa) Vesihuolto (0,19 milj. euroa). Alituksia Varhaiskasvatuspalvelut (0,25 milj. euroa) Rakennusvalvonta (0,11 milj. euroa) Toimitilat (0,35 milj. euroa) Koulutuspalvelut (0,17 milj. euroa). Merkittäviä toimintamenojen alituksia tai ylityksiä tapahtui seuraavilla bruttobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden bruttobudjetoiduilla osilla: Alituksia Yleishallinto ja kunnan johto (0,33 milj. euroa) Sivistysosasto, Hallintopalvelut (0,16 milj. euroa). Ylityksiä Talous- ja hallintokeskus (0,28 milj. euroa) Terveyden- ja sairaanhoito (1,08 milj. euroa) Vanhustyö (0,66 milj. euroa) Sosiaalityö (0,87 milj. euroa) Ruokapalvelut (0,22 milj. euroa) Koulutuspalvelut (1,00 milj.) Kulttuuripalvelut (0,12 milj.) Vesihuolto (0,29 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (0,48 milj. euroa). Merkittävästi budjetoitua parempia tai huonompia toimintakatteita toteutui seuraavilla nettobudjetoiduilla tehtäväalueilla tai tehtäväalueiden nettobudjetoiduilla osilla: Budjetoitua parempia Yleishallinto ja kunnan johto (0,36 milj. euroa) Sivistysosasto, Hallintopalvelut (0,15 milj. euroa) Katu- ja viheralueet (1,33 milj. euroa). Budjetoitua huonompia Talous- ja hallintokeskus (0,19 milj. euroa) Terveyden- ja sairaanhoito (0,96 milj. euroa) Vanhustyö (0,32 milj. euroa) Sosiaalityö (0,71 milj. euroa) Varhaiskasvatus (0,30 milj. euroa) Koulutuspalvelut (1,17 milj. euroa) Kulttuuripalvelut (0,11 milj. euroa) Rakennusvalvonta (0,15 milj. euroa) Toimitilat (0,38 milj. euroa). Edellä mainittujen poikkeamien syyt on esitetty tehtäväalueiden kohdalla käyttötalousosassa. 1.3.4 Sipoon kunnan henkilöstö Sipoon kunnan palveluksessa oli vuoden 2011 lopussa 1 214 henkilöä, mikä on 7 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 929 ja määräaikaisen 7
henkilöstön 277. Määräaikaisen henkilöstön osuus väheni 25 henkilöä ja työllistämistuella palkattuja oli yhteensä 8, eli 2 työntekijää enemmän kuin vuonna 2010. Vuodenvaihteessa henkilöstömäärä tuhatta asukasta kohden Sipoossa oli 65,6. Koko vuoden 2011 henkilöstömäärästä 477 henkilöä, eli 32,9 %, ei ollut ollenkaan poissa työstä sairauden takia. Vakinaisesta henkilöstöstä sairauslomapäiviä ei ollut lainkaan 329 henkilöllä, eli 33,8 %:lla. Sairauspoissaolopäivien lukumäärä kokonaisuudessaan kasvoi keskimäärin 14,7 päivään/henkilö, mikä on 1,8 päivää enemmän kuin vuonna 2010 ja myös enemmän kuin useana edellisvuonna. Kunta-alalla sairauspoissaolopäiviä on keskimäärin 18,4 päivää/henkilö, eli Sipoossa jäädään vielä alle kunta-alan keskimääräisen tason, mikä sinänsä on hyvä asia. Tilanne kuitenkin kehittyy huolestuttavaan suuntaan, sillä eniten ovat lisääntyneet pitkät poissaolot, eli yli 5 päivää ja yli 180 päivää kestäneet sairauspoissaolot. Työterveyshuollon tilaston mukaan 60 % poissaoloista johtui tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja mielenterveyshäiriöistä. Pitkien sairauspoissaolojen kasvuun voidaan vaikuttaa mm. varhaisella puuttumisella ja psykososiaalisten riskien kartoittamisella ja tunnistamisella. Vuonna 2012 tullaan panostamaan erityisesti sairauspoissaolojen seurantaan. Tämän negatiivisen sairauspoissaolokehityksen katkaisemiseksi vaaditaan meiltä usean vuoden suunnitelmallista panostusta henkilöstön hyvinvointiin. Henkilöstökoulutuksen välittömät kustannukset olivat vuonna 2011 yhteensä noin 191 125 euroa, mikä on 206 euroa vakinaista työntekijää kohden ja 0,52 % palkkasummasta. Koulutuspäiviä oli yhteensä 2 892, mikä on hieman enemmän kuin vuonna 2010. Vuonna 2010 johtamistaidon erikoisammattitutkinnon (JET) suorittamisen aloittaneet 21 esimiestä jatkoivat opiskelua vuonna 2011 ja he saavat tutkintotodistuksensa maaliskuussa 2012. Lisäksi vuoden 2011 lopussa kunnassa oli 6 muuta oppisopimusopiskelijaa. Yleisimmät ammatit, joihin opiskellaan oppisopimuksella, ovat edelleen lähihoitaja, lastenhoitaja ja koulunkäyntiavustaja. Eläkkeelle siirtyi vuonna 2011 yhteensä 38 henkilöä, joista vanhuuseläkkeelle siirtyneitä oli 34 ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä 4. Eläkkeelle jäi vuoden 2011 aikana yhteensä 13 henkilöä enemmän kuin vuonna 2010. Kaikkien eläkkeelle jääneiden keski-ikä oli 63 vuotta, kun koko kunta-alalla jäätiin vuonna 2010 eläkkeelle keskimäärin 59,7-vuotiaana. Työnantajan eläkemaksuja maksettiin vuonna 2011 yhteensä 6 235 301 euroa, mikä on 319 445 euroa enemmän kuin vuonna 2010. Eläkemenoperusteisten työnantajamaksujen kulut olivat vastaavasti 2 011 528 euroa. Palkkamenot olivat vuonna 2011 noin 36,9 milj. euroa. Koko kunnan tasolla nettopalkkamenot kasvoivat vuonna 2011 yhteensä 4,3 %. Nettopalkkamenot suhteutettuna asukaslukuun 31.12.2011 olivat 2 440 euroa, kun vastaava luku vuonna 2010 oli 2 360 euroa, lisäystä yhteensä 3,1 %. Tulopoliittisten sopimusten mukaiset palkankorotukset nostivat palkkatasoa vuonna 2011 keskimäärin 1,3 %. Henkilöstökulujen osuus toimintakuluista oli 47,7 milj. euroa, mikä on prosentteina 45,2. 1.3.5 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä Hallintosäännön 70. :n mukaan kunnan toiminnot on järjestettävä ja tehtävät hoidettava taloudellisia ja muita riskejä välttäen. Riskien hallitsemiseksi on selvitettävä todennäköisten riskien olemassaolo ja niiden mahdolliset vahinkokustannukset. Vahinkoihin on varauduttava siten, etteivät niiden kustannukset aiheuta kohtuutonta häiriötä kunnan toiminnoille ja rahoitukselle. Kunnanhallitus vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta ja yhteensovittamisesta. Toiminnalliset riskit Erityisesti sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistystoimessa toiminta laajenee jatkuvasti niin väestönkasvun, väestön ikääntymisen kuin myös lainsäädännön kautta lisääntyvien velvoitteiden myötä. Tämä on käytännössä tarkoittanut ja tulee myös tulevaisuudessa tarkoittamaan jatkuvia panostuksia henkilöstön rekrytointiin. Toistaiseksi Sipoon kunnalla ei ole juurikaan ollut ongelmia henkilöstön saatavuuden kanssa. On kuitenkin jo alustavia merkkejä siitä, että henkilöstön saatavuuteen liittyvät kysymykset saattavat johtaa palkkatason nousupaineisiin. Myös ulkoistetuissa palveluissa kustannusten nousuriski on huomattava. Riskien hallitseminen vaatiikin huomattavaa panostusta hankinta- ja sopimustoimintaan. 8
Sipoon kunnalla ei ole yleisissä tuomioistuimissa vireillä sellaisia vahingonkorvaus- tai muita oikeudenkäyntejä, joista saattaisi aiheutua kunnalle ennakoimattomia korvausvastuita. Hallintotuomioistuimissa vireillä olevista kunnallis- ja hallintovalitusprosesseista ei vastaavia riskejä aiheudu. Rahoitus- ja vahinkoriskit Kunnan rahoitus- ja korkoriskien hallinnan tavoitteena on suojata kuntaa rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta muutoksilta. Lainanoton kustannuksiin ja niiden vaihteluihin vaikuttavat ensisijaisesti euroalueen yleinen korkotaso ja sen muutokset. Kustannuksiin vaikutetaan pääasiassa hallitsemalla velan korkoriskiasemaa sekä toteuttamalla kunnan lainanotto mahdollisimman kustannustehokkaasti. Rahoitusriskiä hallinnoidaan välttämällä jälleenrahoitettavaksi tulevien lainojen liiallista keskittymistä ajallisesti ja varainhankintalähteittäin. Vuoden 2011 pitkäaikainen varainhankinta pystyttiin järjestämään kohtuullisilla ehdoilla. Kunnan lainasalkkuun ei sisälly valuuttakurssiriskiä. Kunnan lainasalkun painotusta on alhaiseen korkotasoon perustuen jonkin verran siirretty vaihtuvakorkoisista luotoista kiinteäkorkoisiin. Myös rahoitus- ja korkoriskien hallinnan organisointia kunnassa ja suojauksen keinoja ja laajuutta on valmisteltu. Vahinko- ja vastuuriskit on rajattu vakuuttamalla. Kunnan lakisääteiset tapaturmavakuutukset, omaisuus- ja keskeytysvakuutukset, toiminnan ja hallinnon vastuuvakuutukset, auto- ja liikennevakuutukset, tapaturmavakuutukset sekä matkavakuutukset kilpailutettiin muutama vuosi sitten. Kilpailutuksen yhteydessä kunnan vastuu- ja omaisuusvahingoissa maksamien omavastuiden määrät alenivat merkittävästi, mikä on edesauttanut taloudellisten riskien hallintaa. Niiltä osin kuin kunnan vakuutukset eivät korvaa omaisuutta kohdanneita vahinkoja, ne katetaan kyseisen tulosalueen määrärahasta. Riskienhallinnan kehittäminen Ulkoisen tarkastuksen suorittaman sisäisen valvonnan tarkastuksen yhteydessä on vuonna 2010 tehty myös kunnan riskienhallintamenettelyiden suppea tarkastelu. Laaja riskikartoitus on tehty loppuvuodesta 2007. Tavoitteena on, että riskikartoitus päivitetään vuoden 2012 aikana ja samanaikaisesti laaditaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus. 1.3.6 Sisäinen valvonta Hallintosäännön 71. :n mukaan kunnan toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava niin, että organisaation kaikilla tasoilla ja kaikessa toiminnassa on riittävä sisäinen valvonta. Kunnanhallitus, valiokunnat sekä vastuualueiden johtavat viranhaltijat vastaavat osastojen sisäisestä valvonnasta. Kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta annetun kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa selostettava, miten sisäinen valvonta ja siihen sisältyvä riskienhallinta on kunnassa järjestetty. Selonteosta on ilmettävä, onko valvonnassa havaittu puutteita kuluneella tilikaudella ja miten sisäistä valvontaa on tarkoitus kehittää suunnitelmakaudella. 1.3.6.1 Valvontatoimet Sipoon kunnalla ei ole organisaatiossaan sisäistä tarkastajaa eikä sisäisen tarkastuksen palveluita ole tilikaudella hankittu myöskään ostopalveluna. Lakisääteisen ulkoisen tarkastuksen toimesta on tehty sisäisen valvonnan toteutumisesta tarkastus viimeksi vuonna 2010. Seuraavassa esitetyt olennaisimmat huomiot perustuvat siten viranhaltijajohdon tavanomaiseen johtamistehtävään liittyvän sisäisen valvonnan yhteydessä esille nousseisiin asioihin. 9
1.3.6.2 Olennaisimmat huomiot Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamiseen liittyen tilikauden aikana on noussut esille Talous- ja hallintokeskuksessa hankintatoimeen liittynyt toimivallan ylitys. Asia on käsitelty kunnanhallituksessa sekä kyseisen hankinnan tehneen tahon kanssa. Lisäksi on kiinnitetty huomiota hankintoihin liittyvään säännösten ja määräysten tuntemukseen. Hankintatoimeen liittyvää koulutusta jatketaan kevättalvella 2012. Lisäksi kunnanhallituksen vuoden 2012 ensimmäisessä kokouksessa hyväksyttiin kynnysarvot ylittävien hankintojen ohje ja ns. pienhankintaohjetta päivitettiin. Hankintatoimen resurssointiin ja osaamiseen liittyy kuitenkin edelleen huomattavia haasteita. Sivistystoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen määrärahoissa tapahtui olennainen ylitys. Ylitysten käsittely sekä niihin liittyvien taustojen selvitys on siirtynyt alkuvuoteen 2012. Sivistystoimen ylitykseen liittyen ulkopuolisen projektirahoituksen seurantaan ja käsittelyyn liittyviä menettelytapoja on muutettu. Myös henkilöstökulujen budjetointiin liittyviä käytäntöjä on muutettu. Lisäksi on kiinnitetty huomiota talousarvioseurannan toteutumiseen ja käyttötaloussuunnitelmiin liittyvän päätöksenteon dokumentointiin. Talousarvion seurantaan ja raportointiin liittyvät kehitystoimet on käynnistetty. Riskienhallinnan järjestämiseen liittyviä varsinaisia puutteita ei tilikauden aikana ole ilmennyt. Kunnanjohtajan päätöksellä on nimetty riskienhallinnan työryhmä valmistelemaan sisäisen valvonnan sekä riskienhallinnan ohjeistusta ja päivittämään riskikartoitusta. Vuoden 2012 talousarvion täytäntöönpano-ohjeita on muutettu sopimusvalvontaan liittyvien velvoitteiden osalta. Sisäisen valvonnan kehittämiseen liittyen johtoryhmälle on järjestetty tilikauden aikana koulutusta ja myös muille esimiehille on pidetty asiasta luento. Sipoon kunnalta puuttuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan ohjeistus, jota edellä kerrotun mukaisesti on ryhdytty valmistelemaan. Lisäksi tavoitteena on, että kunnan käyttöön kilpailutetaan sisäisen tarkastuksen palvelut. 1.3.7 Tilinpäätöksen vaikutus kuluvan vuoden talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Vuonna 2011 kunnan talous heikkeni verotulojen vähenemisen ja toimialojen menojen 6,5 prosentin kasvun vuoksi. Tilikauden tulos on alijäämäinen. Taseessa on aiemmilta vuosilta kertynyttä ylijäämää. Rahoitukseen liittyen pitkäaikainen lainakanta pieneni 9,7 milj. euroa ja rahavarat vähenivät 8,1 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarviossa verotuloja on arvioitu kertyvän 79,3 milj. euroa, jossa on lisäystä vuoden 2011 talousarviosta noin 3,6 prosenttia. Kunnallisveron tuotoksi on arvioitu 69,2 milj. euroa, mikä tarkoittaa 4,1 prosentin lisäystä vuoden 2011 talousarviosta. Yhteisöverotuloja kertyi viime vuonna noin 5,8 milj. euroa ja vuoden 2012 talousarviossa niitä arvioidaan saatavan 4,8 milj. euroa. Vuoden 2012 talousarviossa valtionosuuksien määräksi on arvioitu 16,5 milj. euroa, mikä merkitsee noin 1,5 milj. euron lisäystä vuoden 2011 talousarviosta. Kunnan nettomenot kasvavat vuoden 2012 talousarviossa 6,8 prosenttia vuoden 2011 talousarviosta. Vuoden 2012 talousarviossa tuloslaskelma on 0,5 milj. euroa ylijäämäinen ja oma tulorahoitus kattaa vain 38,3 prosenttia pysyvien vastaavien hyödykkeiden investoinneista. Vuoden 2012 nettolainanoton lisäys pyritään pitämään talousarviossa hyväksytyllä tasolla. Verorahoituksen ennakoidaan toteutuvan talousarvion mukaisena. Jotta talous on mahdollista pitää tasapainossa, uudet menojen lisäykset tulisi kattaa vastaavansuuruisilla menojen säästöillä. Loppuvuodesta 2011 tapahtuneet käyttötalousmenojen ylitykset ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että vuodelle 2012 laaditun talousarvion pitävyyden varmistamiseksi menokehitykseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tähän liittyvät menokontrollia korostavat toimenpiteet on käynnistetty tammikuun 2012 alussa. Tavoitteena on oltava talousarvion sitovuus. Kuntien rahoitustilanne näyttää paranevan hieman vuonna 2012, mutta kuntatalous pysyy jatkossakin kireänä. Tulevien vuosien suurena haasteena on käyttömenojen kasvun saaminen kuriin. 10
2. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN 2.1 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 2011 2010 1 000 1 000 Toimintatuotot 19 826 17 831 Toimintakulut -105 733-97 980 Toimintakate -85 907-80 150 Verotulot 75 496 76 694 Valtionosuudet 15 860 15 429 Rahoitustuotot ja -kulut: -1 139-1 012 Vuosikate 4 310 10 961 Poistot ja arvonalentumiset -6 104-6 945 Satunnaiset tuotot 7 943 Satunnaiset kulut -9 574 Tilikauden tulos -3 425 4 017 Poistoeron lisäyas (-) tai vähennys (+) 389 300 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0-2 500 Yli-/(ali)jäämä -3 036 1 817 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Toimintatuotot/Toimintakulut, % 18,8 18,2 Vuosikate prosenttia poistoista 70,6 122,2 Vuosikate, /asukas 233 601 Asukasmäärä 18 526 18 251 Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 x Toimintatuotot / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100 x Vuosikate /Poistot 11
2.2 Tuloslaskelman analysointi 2.2.1 Tuloslaskelman sisältö Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikauden tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ns. ulkoiset erät, eli tuotot, jotka on saatu kunnan ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kunnan ulkopuolelta. 2.2.2 Tuotot Sipoon kunnan tuottojen kokonaismäärä oli vuonna 2011 yhteensä 119,3 milj. euroa. Tuottojen määrä kasvoi edellisestä tilikaudesta 9,2 milj. euroa (8,3 %). Toimintatuotot kasvoivat 2,0 milj. euroa (+11,2 %) ja valtionosuudet 0,4 milj. euroa (+2,7 %). Merkittävin syy toimintatuottojen muutokseen oli maankäyttömaksujen tulouttaminen Bastukärrin teollisuusalueella toteutuneiden investointien mukaisesti. Kunnan merkittävimmät tulot, verotulot, vähenivät 76,7 milj. eurosta 75,5 milj. euroon (-1,6 %). Vähennys johtui loppuvuodesta 2011 tapahtuneesta kuntien ja valtion verojen jakomuutoksesta sekä siitä, että vuonna 2009 tapahtuneesta kuntajaosta aiheutuneet vaikutukset näkyivät vielä kunnallisverotuloissa vuonna 2011. Vuoden 2011 tuotot Verotuloarvion toteutuminen 1 000 Talousarvio TA + muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot. 2010 Muutos-% 10/11 Kunnallisvero 66 524 66 524 64 536 97,0-1 988 67 942-5,0 Yhteisövero 5 480 5 480 5 839 106,5 359 4 434 31,7 Kiinteistövero 4 500 4 500 5 121 113,8 621 4 319 18,6 Verot yhteensä 76 504 76 504 75 496 98,7-1 008 76 694-1,6 12
Valtionosuuksien toteutuminen 1 000 Talousarvio TA + muutos Toteuma Tot-% Poikkeama Tot. 2010 Muutos-% 10/11 VALTIONOSUUDET 20 549 20 549 21 451 104,4 902 20 520 4,5 - verotulontasaus -5 549-5 549-5 591 100,8-42 -5 091 9,8 VALTIONOSUUDET YHTEENSÄ 15 000 15 000 15 860 105,7 860 15 429 2,8 2.2.3 Kulut Vuonna 2011 Sipoon kunnan kulujen kokonaismäärä oli 122,7 milj. euroa, ja se kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 16,7 milj. euroa (15,7 %). Varsinaisten toimintakulujen kasvu oli 7,8 milj. euroa (7,9 %). Kuluista merkittävimmän erän muodostavat henkilöstökulut, joiden määrä vuonna 2011 oli yhteensä 47,8 milj. euroa (45,2 % kokonaiskuluista). Vuoden 2011 kulut Aineet,tarvikkeet ja tavarat 7 % Muut kulut 2 % Avustukset 5 % Poistot 5 % Rahoituskulut 1 % Palvelujen ostot 38 % Henkilöstökulut 42 % 2.2.4 Toimintakate ja vuosikate Toimintatuottojen ja -kulujen erotuksena syntyvä toimintakate kertoo, kuinka paljon varsinaisen toiminnan kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate on kunnissa negatiivinen. Toimintakate heikkeni vuonna 2011 toimintakulujen lisääntymisen vuoksi edelliseen tilikauteen verrattuna 5,8 milj. euroa (+7,2 %). Toimintatuotot kattoivat vuonna 2011 18,7 prosenttia toimintakuluista. Vuosikate kuvaa kunnan kokonaistulorahoituksen riittävyyttä, siinä on toimintakatteen lisäksi otettu huomioon myös verotulot, valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -kulut. Vuosikate vuonna 2011 oli 4,3 milj. euroa, asukasta kohden laskettuna 171 euroa. Vuosikate heikkeni 6,6 milj. euroa (-60,7 %) edelliseen tilikauteen verrattuna. Toimintakatteen heikkeneminen sekä verotulojen pieneneminen vaikuttivat siihen, että vuosikate toteutui budjetoitua heikompana. 13
2.2.5 Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa kaikkien tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä on otettu huomioon myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot sekä satunnaiset erät. Tilikauden tulos on vuonna 2011 3,4 milj. euroa negatiivinen, kun vastaava välitulos vuonna 2010 oli 4,0 milj. euroa positiivinen. Tuloksenkäsittelyerillä tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joiden avulla voidaan vaikuttaa tietyin edellytyksin tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Tuloksenkäsittelyerien jälkeinen alijäämä vuodelta 2011 muodostui 3,0 milj. euroksi, kun vuodelta 2010 syntyi ylijäämää 1,8 milj. euroa. 14
3. TOIMINNAN RAHOITUS 3.1 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2011 2010 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 4 310 10 961 Satunnaiset erät 7 943 Tulorahoituksen korjauserät -2 939-2 807 Investointien rahavirta Investointimenot -20 286-15 263 Rahoitusosuudet investointimenoihin 677 207 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 217 3 008 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 077-3 894 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset 1 1 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 15 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 761-9 246 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7 767 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset 1 204 5 381 Rahoituksen rahavirta -788 11 136 Rahavarojen muutos -7 866 7 242 R a ha va ra t 31.12. 3 104 10 970 R a ha va ra t 1.1. 10 970 3 728 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Investointien tulorahoitus, % 22,0 72,8 Pääomamenojen tulorahoitus, % 14,7 45,1 Lainanhoitokate 0,5 1,2 Kassan riittävyys, pv 8 32 Investointien tulorahoitus = 100 x Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien omahankintamenolla tarkoitetaan rahoituslaskelman investointimenoja, joista on vähennetty rahoituslaskelmaan merkityt rahoitusosuudet. Pääomamenojen tulorahoitus = 100 x Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys + Lainanlyhennykset) Lainanlyhennyksillä tarkoitetaan rahoituslaskelman mukaisia pitkäaikaisten lainojen lyhennyksiä. Lainanhoitokate = (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys, pv = 365 x Rahavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella 15
3.2 Rahoituslaskelman analysointi 3.2.1 Rahoituslaskelman sisältö Rahoituslaskelmaan kootaan kaikki kunnan rahan lähteet ja käytöt. Rahoituslaskelma kuvaa kirjattujen liiketapahtumien vaikutusta kunnan rahavaroihin, eli sitä, lisääntyivätkö vai vähenivätkö kunnan rahavarat tilikauden aikana. Tuloslaskelman tavoin rahoituslaskelma sisältää ainoastaan ulkoiset erät. 3.2.2 Toiminnan ja investointien rahavirta Toiminnan rahavirta kuvaa tuloslaskelmassa esitettyjen tuottojen ja kulujen vaikutusta rahavaroihin. Toiminnan rahavirran määrä oli 0,3 milj. euroa vuonna 2011, vähennys oli edelliseen tilikauteen verrattuna 8,2 milj. euroa. Rahoituslaskelman investointien rahavirta muodostuu investointimenoista, rahoitusosuuksista ja luovutustuloista. Investointimenojen määrä oli vuonna 2011 yhteensä 20,3 milj. euroa, mikä on 5,0 milj. euroa edellisen vuoden määrää suurempi. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulojen pienestä lisäyksestä huolimatta lisääntyi rahan käyttö investointeihin yhteensä 4,3 milj. euroa, ts. 16,4 milj. euroon. Toiminnan rahavirran ja investointien rahavirran erotuksena laskettu välitulos oli tilikaudella 16,7 milj. euroa negatiivinen. Vuonna 2010 vastaava määrä oli 3,9 milj. euroa negatiivinen. Rahavirran muutos johtui toiminnan rahavirran pienenemisestä. 3.2.3 Rahoitus Rahoituksen nettorahavirta oli vuonna 2011 yhteensä 8,6 milj. euroa, vastaava rahavirta vuonna 2010 oli 11,1 milj. euroa. Pitkäaikaisia lainoja ei vuonna 2011 nostettu lainkaan. Pitkä- ja lyhytaikaisia lainoja lyhennettiin yhteensä 9,8 milj. euroa. Rahoituksen kokonaisrahavirta muuttui 2,6 milj. euroa edellisvuotista pienemmäksi. 3.2.4 Rahavarojen muutos Toiminnan rahavirran sekä investointien ja rahoituksen rahavirroista muodostuva kokonaisrahavarojen muutos muodostui 8,1 milj. euroa negatiiviseksi. Vuonna 2010 vastaava rahavarojen muutos oli +7,2 milj. euroa. Vuosikatteen ja nettoinvestointien kehitys 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Vuosikate, 1000 Investoinnit netto, 1000 16
4. TASETARKASTELU 4.1 Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT 151 549 138 484 Aineettomat hyödykkeet 851 1 214 Aineelliset hyödykkeet 136 469 123 101 Sijoitukset 14 229 14 169 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 480 550 VAIHTUVAT VASTAAVAT 12 315 18 754 Vaihto-omaisuus 90 150 Saamiset 9 121 7 634 Rahoitusarvopaperit 121 121 Rahat ja pankkisaamiset 2 983 10 849 YHTEENSÄ 164 344 157 788 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA 63 539 66 575 Peruspääoma 51 986 51 986 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 14 589 12 772 Tilikauden yli-/alijäämä -3 036 1 817 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 13 184 13 573 PAKOLLISET VARAUKSET 124 150 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 480 550 VIERAS PÄÄOMA 87 016 76 939 Pitkäaikainen 45 507 53 799 Lyhytaikainen 41 509 23 141 YHTEENSÄ 164 344 157 788 TASEEN TUNNUSLUVUT 31.12.2011 31.12.2010 Kertynyt ylijäämä/alijäämä,teur 11 553 14 589 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 624 799 Omavaraisuusaste, % 50,1 51,2 Rahoitusvarallisuus, /asukas -3 429-3 122 Suhteellinen velkaantuneisuus,-% 68,1 68,7 Lainakanta 31.12, milj. 55,5 57,5 Lainat, /asukas 2 997 3 151 Lainasaamiset 31.12, teur 24,2 25,7 Asukasmäärä 18 526 18 251 Kertynyt yli-alijäämä = Yli-/alijäämä aikaisemmilta tilikausilta ja tilikauden Yli-/alijäämä Omavaraisuusaste, % = 100 x (Oma pääoma + Poistoero ja Vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)/asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus, % = 100 x (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot Lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Liittymismaksut ja muut velat) Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset 17
4.2 Taseen analysointi 4.2.1 Taseen sisältö Tase sisältää kunnan omaisuus- ja pääomaerät tilikauden päättyessä ryhmiteltyinä luonteensa mukaan. 4.2.2 Taseen kokonaisuus Taseen loppusumma 31.12.2011 oli 164,4 milj. euroa. Taseen loppusumma kasvoi vuoteen 2010 verrattuna 6,6 milj. eurolla. 4.2.3 Taseen vastaavien erät Taseen vastaavaa-puolella merkittävin erä on pysyviin vastaaviin kuuluva aineelliset hyödykkeet, jonka suuruus on 136,5 milj. euroa (83 % taseen loppusummasta). Aineelliset hyödykkeet kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 13,4 milj. euroa (10,9 %). Pysyvien vastaavien eristä eniten muuttuivat maaja vesialueet. Niiden arvo taseessa nousi tilikauden aikana 21,0 milj. eurosta 26,4 milj. euroon (+25,6 %). Rakennusten arvo laski 80,5 milj. eurosta 74,6 milj. euroon, mikä johtui Lounais-Sipoon poistettujen kiinteistöjen tasearvojen alaskirjauksesta. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden arvo kasvoi 2,6 milj. euroa (17,2 %), kun taas koneiden ja kaluston arvo pysyi edellisvuoden tasolla, 1,5 milj. euroa. Kunnan rahavarojen kokonaismäärä väheni edellisvuoteen verrattuna 7,9 milj. euroa. 4.2.4 Taseen vastattavien erät Taseen vastattavaa-puolella suurimman ryhmän muodostaa oma pääoma, jonka osuus taseen loppusummasta on 38,7 prosenttia. Omavaraisuutta kuvaavaa tunnuslukua laskettaessa omaan pääomaan rinnastetaan myös poistoero sekä vapaaehtoiset varaukset. Omavaraisuusasteeksi muodostuu 50,1 prosenttia. Taseen vastattavaa-puolen eristä kasvoi tilikaudella eniten Liittymismaksut ja muut velat, 1,5 milj. euroa (23,4 %), kun taas peruspääoma pieneni 3,0 milj. euroa (-4,5 %). 18
mn euroa Lainamäärän kehitys 60,0 3 500 55,0 50,0 3 000 45,0 40,0 2 500 35,0 2 000 30,0 25,0 1 500 20,0 15,0 1 000 10,0 500 5,0 0,0 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Lainakanta 31.12, milj. euroa Lainakanta, euroa/asukas 0 19
5. KOKONAISTULOT JA -MENOT Rahoituslaskelman tavoin kokonaistulot ja -menot -laskelmassa on esitetty varsinaisen toiminnan ja investointien tulot ja menot sekä rahoitustoiminnan rahan lähteet ja käytöt. Rahan lähteet (tulot) ja rahan käytöt (menot) on esitetty kuitenkin omina ryhminään ja varsinaisen toiminnan erät on jaoteltu rahoituslaskelmaa tarkemmin. Kunnan kokonaismenot vuonna 2011 olivat 146,6 milj. euroa ja kokonaistulot 128,0 milj. euroa. Kokonaistulot alittivat kokonaismenot 18,6 milj. eurolla. Koska rahoituslaskelman ulkopuoliset muut maksuvalmiuden muutokset olivat +10,6 milj. euroa, muodostui rahavarojen vähennykseksi 8,0 milj. euroa. 2011 2010 TULOT 1000 1000 Varsinainen toiminta Toimintatuotot 19 826 17 831 Verotulot 75 496 76 694 Valtionosuudet 15 860 15 429 Korkotuotot 12 11 Muut rahoitustuotot 129 128 Satunnaiset tuotot 7 943 119 266 Tulorahoituksen korjauserät - Käyttöomaisuuden myyntivoitot -2 939-2 807 Investointien rahavirta Rahoitusosuudet investointimenoihin 677 207 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 217 3 008 Rahoituksen kassavirta Antolainasaamisten vähennykset 1 1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 15 000 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 7 767 Kokonaistulot yhteensä 127 990 125 503 MENOT 1000 1000 Varsinainen toiminta Toimintakulut -105 733-97 980 Korkokulut -1 279-1 127 Muut rahoituskulut -1-25 Satunnaiset kulut -9 574-116 587-6104 Investointien rahavirta -122 691 Investointimenot -20 286-15 263 Rahoituksen kassavirta Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 761-9 246 Kokonaismenot yhteensä -146 634-123 642 Kokonaistulojen ja kokonaismenojen -laskelma on täsmäytettävissä rahoituslaskelmaan siten, että kokonaistulojen ja -menojen erotus (18,6 milj. euroa) on yhtä suuri kuin rahoituslaskelman Muut maksuvalmiuden muutokset ja Rahavarojen muutos -erien itseisarvojen summa, silloin kun mainitut erät rahoituslaskelmassa ovat erimerkkiset ja itseisarvojen erotus, kun ne ovat rahoituslaskelmassa samanmerkkiset. Rahoituslaskelmassa: Muut maksuvalmiuden muutokset itseisarvoltaan 10,6 milj. euroa Rahavarojen muutos itseisarvoltaan -8,0 milj. euroa Summa 18,6 milj. euroa 20
6. KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 6.1 Konsernirakenne Sipoon kunnan konserniin kuului vuoden 2011 lopussa kaksi tytäryhteisöä, jotka yhdisteltiin konsernitilinpäätökseen. Voimassa olevien määräysten mukaisesti kunta laati täydellisen konsernitilinpäätöksen. Lisäksi konsernitilinpäätökseen yhdisteltiin kahdeksan kuntayhtymää, joissa kunta on jäsenenä. Kunnalla on omistuksessaan myös seitsemän osakkuusyhteisöä. Sipoon kunnan konsernirakenne 2011 Sipoon kunta Tytäryhteisöt Asunto Oy Tiltaltti, 100 % Oy Sipoon Jäähalli Sibbo Ishall Ab 51,6 % Osakkuus- ja muut omistusyhteysyhteisöt Asunto Oy Sipoon Mäntykangas, 50 % Asunto Oy Sipoon Talvikki, 29,6 % Asunto Oy Sato-Talma, 23,8 % Kiinteistö Oy Sipoon Pellavatie 3, 50,0 % Kiinteistö Oy Söderkulla Tallbacka Fastighets Ab, 33,51 % Borgå folkakademi Ab, 12,37 % Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, 25,6 % Kuntayhtymät Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, 1,32 % Eteva kuntayhtymä, 0,80 % Kårkulla samkommun, 4,37 % Itä-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 7,16 % Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä, 4,45 % Samkommunen för yrkesutbildning i Östra Nyland, 16,33 % Uudenmaan liitto, 1,19 % Tuusulan seudun vesilaitos, 15,03 % 6.2 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Kunnanvaltuusto hyväksyi 12.6.1997 kunnan konserniohjeet. Ohjeiden mukaan konsernia ohjaa kunnanhallitus. Kunnanjohtaja vastaa operatiivisesta johtamisesta. Kunnanhallitus valvoo, että yhteisöt noudattavat kunnan tavoitteiden ja tarkoitusten mukaisia ohjeistuksia. Tilikauden aikana ei tytäryhtiöiden toiminnassa ole tapahtunut mitään olennaista. Kunta ei ole tilikauden aikana asettanut tytäryhtiöiden toiminnalle tavoitteita. Kunta on valvonut etujaan lähinnä yhtiökokousten ja -hallitusten kautta. 6.3 Konsernin talous Konsernitaseen loppusumma 31.12.2011 oli 182,6 milj. euroa, kasvua edellisestä vuodesta 7,8 milj. euroa, eli 3,7 %. Konsernin lainat asukasta kohden olivat 3 864 euroa. 21
6.4 Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut 2011 2010 1 000 1 000 Toimintatuotot 50 859 67 228 Valmistus omaan käyttöön 464 Toimintakulut -135 356-145 054 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 73 45 Toimintakate -83 960-77 781 Verotulot 75 495 76 694 Valtionosuudet 15 860 15 429 Rahoitustuotot ja -kulut -1 402-1 253 Vuosikate 5 994 13 089 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -8 010-8 804 Satunnaiset erät -1 630 2 Tilikauden tulos -3 646 4 287 Tilinpäätössiirrot 372-2 376 Yli-/(ali)jäämä -3 274 1 912 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,6 46,4 Vuosikate prosenttia poistoista 74,8 148,7 Vuosikate, /asukas 324 717 Asukasmäärä 18 526 18 251 22
6.5 Konsernirahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2011 2010 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 994 13 089 Satunnaiset erät 7 945 2 Tulorahoituksen korjauserät -2 937-2 878 Investointien rahavirta Investointimenot -23 130-18 016 Rahoitusosuudet investointimenoihin 681 257 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 3 269 3 136 Toiminnan ja investointien rahavirta -8 179-4 410 Rahoituksen rahavirta Antolainasaamisten lisäykset -1-10 Antolainasaamisten vähennykset 3 1 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 1 223 15 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -10 114-9 482 Lyhytaikaisten lainojen muutos 7 958 0 Oman pääoman muutokset 38 18 Muut maksuvalmiuden muutokset 1 407 6 252 Rahoituksen rahavirta 514 11 780 Rahavarojen muutos -7 665 7 370 Rahavarat 31.12., 1 000 5 783 13 491 Rahavarat 1.1., 1 000 13 447 6 121 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT 2011 2010 Investointien tulorahoitus, % 26,7 73,7 Pääomamenojen tulorahoitus, % 18,4 48,0 Lainanhoitokate 0,6 1,3 Kassan riittävyys, pv 12 28 23
6.6 Konsernitase ja sen tunnusluvut VASTAAVAA 31.12.2011 31.12.2010 (1 000 ) (1 000 ) PYSYVÄT VASTAAVAT 165 077 150 976 Aineettomat hyödykkeet 2 326 2 647 Aineelliset hyödykkeet 156 126 142 238 Sijoitukset 6 625 6 091 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 615 615 VAIHTUVAT VASTAAVAT 16 897 23 204 Vaihto-omaisuus 441 448 Saamiset 10 673 9 265 Rahoitusarvopaperit 755 480 Rahat ja pankkisaamiset 5 028 13 011 YHTEENSÄ 182 590 174 795 VASTATTAVAA 40 543 40 543 OMA PÄÄOMA 67 152 70 459 Peruspääoma 51 986 51 986 Muut omat rahastot 719 337 Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 17 720 16 224 Tilikauden yli-/alijäämä -3 274 1 912 VÄHEMMISTÖOSUUDET 35 35 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 14 794 15 169 PAKOLLISET VARAUKSET 644 628 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 621 618 VIERAS PÄÄOMA 99 343 87 885 Pitkäaikainen 52 120 59 447 Lyhytaikainen 47 224 28 438 YHTEENSÄ 182 590 174 795 KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT 31.12.2011 31.12.2010 Kertynyt ylijäämä/alijäämä,teur 14 446 18 136 Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 780 994 Omavaraisuus, % 48 49 Rahoitusvarallisuus, /asukas -3 864-3 486 Konsernin lainakanta 31.12, milj. 60 63 Konsernin lainat, /asukas 3 229 3 478 Asukasmäärä 18 526 18 251 Kertynyt yli-/alijäämä = Yli-/alijäämä aikaisemmilta tilikausilta ja tilikauden Yli-/alijäämä Konsernin omavaraisuus (%) = 100 x (Oma pääoma + Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euroa/asukas = (Saamiset + Rahoitusarvopaperit + Rahat ja pankkisaamiset) - (Vieras pääoma - Saadut ennakot)) / Asukasmäärä Konsernin lainat, euroa/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla konsernin lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella kunnan asukasmäärällä. Konsernin lainakanta 31.12. = Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat) Lainasaamiset 31.12. = Sijoituksiin merkityt Joukkovelkakirjalainasaamiset ja Muut lainasaamiset 24
7. KUNNANHALLITUKSEN ESITYS TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelyä sekä talouden tasapainottamista koskeviksi toimenpiteiksi. Tilikauden tuloksella tarkoitetaan tuloslaskelman tulosta ennen vapaaehtoisia varauksia ja rahastosiirtoja. Kunnan tilikauden tulos on 3 424 968,76 euroa alijäämäinen. Tulos poikkeaa siitä, mitä vuoden 2011 talousarviota laadittaessa oli ennakoitu. Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan 389 111,83 euroa katetaan tilikauden alijäämä, 3 035 856,93 euroa, taseen edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden kirjanpidossa. Kunnanhallitus toteaa, että kunnan taseessa ei esiinny aikaisemmilta tilikausilta kertyneitä alijäämiä, jotka olisi kuntalain velvoittamassa merkityksessä katettava suunnitelmakaudella 2012 2014. 8. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Kulujen jakautuminen toimialoittain vuonna 2011 25