YHTEISTOIMINNALLINEN LAADULLINEN RYHMÄTENTTI

Samankaltaiset tiedostot
TYÖELÄMÄTAITOJEN OPPIMISTA YLIOPISTOSSA TUTKIMUSTULOKSIA JA KEHITTÄMISTARPEITA

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Markkinoinnin työelämävalmiuksien kehittäminen simulaatiopelin avulla. Päivi Borisov & Minna-Maarit Jaskari Vaasan yliopisto

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

VESO yläkoulun opettajat. OPS 2016 ARVIOINTI Jokivarren koululla

VAPAUS OPPIA JA SIVISTYSOSAAMISEN HYÖDYT. Esa Poikela KSL:n 50-vuotisjuhlaseminaari Kirjantalo Helsinki

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

11. Oppimismotivaatio ja tehokas oppiminen. (s )

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo Elina Mantere

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

PED Assistentti oppimisen ohjaajana

ARVIOINTIKESKUSTELUT PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 3-6

Oppijakeskeisen mielekkään oppimisen seitsemän ominaisuutta

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

OPPIMINEN JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2002

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

Yhteisöllisen oppimisen työpaja Reflektori 2010 Tulokset

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Kasvatustieteellinen tiedekunta 11/12/

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Esimerkkejä formatiivisesta arvioinnista yläkoulun matematiikan opiskelussa

SISÄLTÖ. I TERVEYSALAN KOULUTUKSEN PERUSTEET 21 1 koulutusjärjestelmän kehitys vuosina

AROPE. Näyttötutkintojen arvioijan perehdyttäminen. Anita Aalto-Setälä Eeva-Kaarina Aurila Pertti Huhtanen Teija Ripattila Anna Tolonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen

OPPIVA YHTEISÖ - YHTEISÖLLINEN KOULU

1. Oppimisen arviointi

Motivaatio ja itsesäätely oppimisessa

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

PROFILES -hankkeeseen osallistuvien opettajien osaamisalueiden kartoittaminen

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Suuntana ajatteleva koulu. Liperin vanhempainilta

ACUMEN O2: Verkostot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Opettajankoulutus digitaalisella aikakaudella. Kristiina Kumpulainen professori, Helsingin yliopisto Opettajankoulutus verkossa seminaari

H e l i I s o m ä k i N e u r o p s y k o l o g i a n e r i k o i s p s y k o l o g i P s y k o l o g i a n t o h t o r i L U D U S

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

TIIMITYÖSKENTELY ( pv )

Arviointi ja palaute käytännössä

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Arviointikäytänteiden kehittäminen opettajayhteisössä

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Vuosiluokkien 7-9 arviointikäytänteet ja päättöarvioinnin toteuttaminen perusopetuksessa

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Arkistot ja kouluopetus

OPPIMINEN, KOULUTUS JA ORGANISAATION KEHITTÄMINEN

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

SITÄ ARVIOIMME, MITÄ ARVOSTAMME

SEIKKAILUKASVATUS KOKONAISVALTAISEN OPPIMISEN KEINONA. ERITYISOPETUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄT Jari Kujala

JATKUVA JA MONIPUOLINEN ARVIOINTI LUKIOSSA

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Mitä opittiin, kun suurten opiskelijamäärien opetus ja ohjaus sulautettiin verkkoon?

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

M.Andersson

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppimisympäristöjen merkitys kestävän kehityksen taitojen oppimiselle. Kati Lundgren

Pedagogiset mallit. Sanna Ruhalahti

Kaksi sykliä kehittyvät ohjauksen rakenteet

Työpaja A1/B1. Monipuoliset arviointikäytänteet ja osaamisen osoittaminen perusopetuksessa. klo ja klo

Voimaantuminen. Jorma Heikkinen, Hyvän mielentalo, Pori

Tiimityö- ja esiintymistaitojen kehittäminen

Ketterän korkeakouluoppimisen malli HAMK/YAMK

Ongelmaperustainen oppiminen / Opiskelijan opas

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

SAMK, SIMULAATIO-OPETUS Hoitotyön koulutusohjelma

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Portfolio. Kun oppiminen on tärkeintä. Syksyllä 2014

Osaamisen kehittäminen edellyttää oppiainerajat ylittävää yhteistyötä

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Osallistava ja työelämäläheinen pedagogiikka opintoihin kiinnittäjänä. Antero Stenlund TAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

Avoin toimintakulttuuri. SotePeda 7/24 Hanna Lahtinen

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Opiskelutaidot Tiina Kerola

LIITE 1: OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT AMK- TUTKINTO. Arvioinnin osa-alueet perustutkintoon (AMK-tutkinto) johtavassa koulutuksessa

Aikuisten perusopetus

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Transkriptio:

Peda-forum päivät, 23.8.2011 Kuopio Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos YHTEISTOIMINNALLINEN LAADULLINEN RYHMÄTENTTI terveystieteiden opettajankoulutuksessa, pääaineena hoitotiede Aura A, Vaajoki A, Saaranen T & Tossavainen K

Mitä on yhteistoiminnallinen oppiminen? Perustuu kokemukselliseen oppimiseen Kokemuksiin ja niiden analyysiin Syklisesti etenevä oppimisprosessi Keskeistä reflektio Perustuu konstruktivistiseen tiedon käsitykseen Opiskelija on: Itsenäisesti ajatteleva Itseohjautuva Tahtova persoona Vastuullinen omasta oppimisestaan

YHTEISTOIMINNALLISEN OPPIMISEN FILOSOFIA Vuorovaikutteista tasa-arvoista viestintää Ilmapiiri ja pelisäännöt Positiivista keskinäistä riippuvuutta samassa veneessä sekä asiantuntijana että oppijana Yksilöllistä ja yhteistä vastuuta oppimisesta Sosiaalisten yhteistyötaitojen jatkuvaa harjoittelua Yhdessä tapahtuvaa asioiden reflektointia ja arviointia

KOKEMUKSELLINEN OPPIMISPROSESSI KOKEMUS TOIMINTA OPISKELIJAT JA OHJAAJAT =YHTEISTOIMINNALLINEN OPISKELURYHMÄ REFLEKTIO Käsitteellistäminen YHTEISTOIMINNALLINEN OPPIMISPROSESSI - positiivinen riippuvuus - vastuu - sosiaalisuus - vuorovaikutus - toiminnan yhteinen pohtiminen ja arviointi AMMATILLINEN KASVU JA KEHITTYMINEN tiedolliset, reflektiiviset, sosiaaliset ja vuorovaikutustaidot

Mitä on yhteistoiminnallinen oppiminen terveystieteiden opettajankoulutuksessa? Motivoitunutta yhdessä työskentelyä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi Ongelmanratkaisua ja tiedollista oppimista Yhteistyötaitoja ja yhteisen toiminnan arviointia Ryhmän menestyminen koituu koko ryhmän jäsenten eduksi, jonka saavuttamiseksi opiskelijat auttavat toisiaan Ryhmällä on yhteinen tavoite, jota kukaan ei voi saavuttaa yksin Yksinoppimisesta yhteiseen avoimeen oppimiseen

Yhteistoiminnallisessa ryhmässä opiskelijat: saavat kannustusta ja tukea ryhmältään onnistumisen ilo, itsevarmuus ja yksilön ainutlaatuisuus korostuvat ryhmän yhteishenki lujittuu, roolit selkenevät ja toisten kunnioitus lisääntyvät itsetunto oppijana lisääntyy ovat vastuussa omasta oppimisestaan ovat vastuussa ryhmätuotoksesta

Yhteistoiminnallisen ryhmän kehitysvaiheet: 1. Menettelytapojen määrittely, strukturointi, orientoitumisen alkaminen 2. Menettelytapojen löytäminen ja toiminnan aloittaminen 3. Vastavuoroisuuden tunnustaminen ja luottamuksen muodostaminen 4. Kapinointi ja eriytyminen 5. Sitoutuminen ja vastuunotto tavoitteista, menettelytavoista & muista jäsenistä. 6. Kehittynyt ja tuottelias toiminta 7. Päättyminen

Tehokas yhteistoiminnallinen ryhmä selvä yhteistoiminnallinen tavoitteen asettelu kaksisuuntainen vuorovaikutus jäsenten välillä laajasti hajautettu osallistuminen ja johtaminen yhteisymmärryksen käyttö asiantuntemuksen hyödyntäminen tietoina ja sosiaalisina taitoina toistuva väittelyiden tapahtuminen ristiriitojen avoin vastakkainasettelu korkea yhteenkuuluvuus korkea luottamus hyväksynnän ja tukemisen ilmapiiri ryhmänormit: yksilövastuu, velvollisuus ryhmä- ja henkilökohtaiset taidot käytössä

Yhteistoiminnallinen laadullinen ryhmätentti Yhteistoiminnallisen laadullisen dialogisen ryhmätenttiprosessin eteneminen: Opiskelijan oma ja ryhmän yhteinen valmistautuminen Tentin aihe, lähdemateriaali, työnjako, aikataulu jne. Varsinainen tenttitilanne Ryhmän yhteinen vastaus ja käsitekartta, mukana saa olla 2 sivua muistiinpanoja, tentin kesto 4h Tentin laadullinen arviointi 2 vko:n kuluttua tentistä Ryhmät arvioivat omat vastauksensa arviointikriteereinä Bloom ja Solo, arviointiaika 4h ja tekevät myös itsearvioinnin omasta osallistumisestaan Palautetilanne tentistä Opettajan arviointi ja palaute Esityksen nimi / Tekijä 15.9.2011 9

Yhteistoiminnallinen laadullinen ryhmätentti Käytössä 1994 lähtien terveystieteiden opettajankoulutuksessa Laadullista tutkimusaineistoa on kerätty systemaattisesti vuosittain Lukuvuosina 2010 2011 kerätystä aineistosta kuvattiin opettajaopiskelijoiden kokemuksia ryhmätentin dialogisesta arviointi- ja palautetilanteesta Sisällön analyysi 11 vastaajaa Esityksen nimi / Tekijä 15.9.2011 10

Tutkimustehtävät Miten opiskelija kokee yhteistoiminnallisen ryhmätentin 1. arviointitilanteen vaikutuksen omaan oppimiseensa 2. opiskelijan ja ryhmän osallistumisen arviointitilanteeseen 3. palautetilanteen vaikutuksen ja merkityksen omaan ja ryhmän oppimiseen sekä laadullisen arvioinnin kehittymiseen 15.9.2011 11

1. Arviointitilanteen vaikutus opiskelijan oppimiseen aiheesta ja arvioinnista Opiskelijat kokivat, että konkreettinen arviointitilanne aukaisi ja selkiytti tavoitetaksonomioiden käyttöä Syntyi kokonaisvaltainen kriittinen kuva omasta vastauksesta Opettavainen, jopa itse tenttitilannetta hyödyllisempi Tavoitetaksonomioiden käyttö on haasteellista, osalle opiskelijoista vaikeita Esityksen nimi / Tekijä 15.9.2011 12

Arviointitilanne syvensi tentin aihealueen oppimista Aiheen kokonaiskuva, laaja-alaisuus ja monipuolisuus selkiytyi Teorian syvempi ymmärtäminen lisäsi opiskelijan ymmärrystä myös arviointikriteerien käytön vaativuudesta Arviointitilanteessa opiskelijalle syntyi käsitys omasta ja ryhmän osaamisesta ja oppimisesta 15.9.2011 13

2. Opiskelijan ja ryhmän osallistuminen yhteistoiminnallisen ryhmän arviointitilanteeseen Suurin osa opiskelijoista oli tyytyväisiä omaan ja ryhmän osallistumiseen Aktiivista toimintaa, reflektointia ja dialogia Kompromissien tekemistä yhteisymmärryksessä Korkea työmoraali, demokraattinen ja tasa-arvoinen työskentelyilmapiiri Tyytymättömyyttä aiheutti Erilainen valmistautuminen, erilaiset tavoitteet, erilainen tapa työskennellä, välimatkat, sähköisten viestimien toimimattomuus 14

3. Palautetilanteen vaikutus ja merkitys omaan ja ryhmän oppimiseen ja laadullisen arvioinnin kehittymiseen 3a) Opiskelijan kokemus ryhmän arvioinnista suhteessa opettajan arviointiin Arvioinnit olivat pääosin yhteneväiset Yhteneväisyys lisäsi motivaatiota omaan oppimiseen ja osoitti opiskelijan hallitsevan laadullisen arvioinnin menetelmän Arvioinnin erot näkyivät arvioinnin rakenteessa tai ryhmän epärealistisen korkeana arviointina Arvioinnin onnistuminen tuotti merkityksellisen positiivisen oppimiskokemuksen Arvioinnin epäonnistuminen tuotti pettymyksen joko ryhmälle tai ryhmän jäsenten välille 15.9.2011 15

3b) Arvioinnin yhteneväisyyteen tai eroihin vaikuttavat tekijät Yhteneväisyyttä vahvisti huolellinen etukäteissuunnittelu ja valmistautuminen yhteistoiminnallinen ja kriteerien mukainen arviointi sitoutuminen yhteistoiminnallisuuteen Eroavaisuuksia lisäsi puutteet teoriatiedoissa puutteet arviointikriteerien käytön ymmärtämisessä arvioinnin rakenteelliset erot ryhmän sisäiset ristiriidat Esityksen nimi / Tekijä 15.9.2011 16

3c) Opiskelijan laadullisen arvioinnin kehittyminen tentin palautetilanteessa Opiskelija sai oppimiskokemuksen palautetilanteesta: Konkreettinen kokemus tentin arvioinnista ja opettajan palautteesta Laadullisen arvioinnin ymmärtäminen syveni edelleen Opiskelijalle tuli käsitys tentin prosessimaisuudesta, monitasoisuudesta ja sovellettavuudesta sekä laadullisen arvioinnin luonteesta Osa opiskelijoista koki, että palautetilanne ei edistänyt oppimista 15.9.2011 17

3d) Arvioinnin merkitys opiskelijan oppimiselle Merkityksellinen positiivinen oppimiskokemus Kehitti opiskelijan kykyä käyttää palautetta oman oppimisen välineenä Opettajan arviointi tuki opiskelijan oppimista aiheesta ja arvioinnista Julkinen, itse- ja vertaisarviointi lisäsi oppimista merkittävästi Ryhmän merkitys arvioinnin oppimiselle korostui Merkityksellinen negatiivinen oppimiskokemus Arvioinnin tavoite jäi kokonaan tai osin toteutumatta Tutor-opettajan arviointi ei tukenut opiskelijan oppimista Julkinen, itse- ja vertaisarviointi ei toteutunut ryhmissä Laadullisen arvioinnin teoreettista opetusta tai tenttiprosessin ohjeistusta koettiin olevan liian vähän opintojen aikana 15.9.2011 18

Yhteenvetoa tuloksista Laadullinen ryhmätenttiprosessi vahvistaa oppimista monipuolisesti sekä positiivisten että negatiivisten kokemusten kautta Metakognitiiviset taidot kehittyvät Vuorovaikutus ja yhteistoiminnallisuus kehittyvät Opiskelijat oppivat sosiaalisia taitoja ja vastuullista tavoitteiden asettamista ja saavuttamista oppimisprosessin aikana 15.9.2011 19

Yhteenvetoa tuloksista Arviointitilanne on merkittävä oppimista tukeva ja motivaatiota lisäävä kokemus Arviointitilanne syventää sekä teoreettista aiheen sekä laadullisen arvioinnin oppimista Julkinen itse-, vertais- ja opettaja-arviointi syvensi ymmärrystä laadullisen arvioinnin monimuotoisuudesta ja haastavuudesta Aura, Vaajoki, Saaranen, Tossavainen 15.9.2011 20

Johtopäätökset Yhteistoiminnallinen ryhmätenttiprosessi on syväoppimista, kriittistä ajattelua ja päätöksentekotaitoja tukeva oppimis- ja arviointimenetelmä Yhteistoiminnallisuus on tarkoituksenmukainen opetusja oppimismenetelmä terveystieteiden opettajankoulutuksessa Yhteistoiminnallinen oppiminen on prosessiluonteista ja reflektiivistä, mikä tukee terveystieteiden opettajaopiskelijoiden monimuotoisia työelämävalmiuksia Aura, Vaajoki, Saaranen, Tossavainen 15.9.2011 21

Kiitos www.uef.fi