DIABETEKSESTA JA URHEILUSTA Diabeetikon, urheilijan ja lääkärin kokemana Tuomo Tompuri LL, TtM Erikoistuva lääkäri (KYS-KFI)
Sisältöä Taustaa Määritelmiä diabetes, insuliini, verensokeri hypoglykemia, hyperglykemia Hyvä hoitotasapaino? Esimerkkejä Suoritus ja sen jälkeen? Sudenkuoppia
Diabeetikoita huippu-urheilussa Tauno Luiro http://www.teamnovonordisk.com/ Ammattilaispyöräilytalli, joka muodostuu 1-tyypin diabeetikoista (aiempi Team Type 1 ) http://nordic.usskiteam.com/athletes/kris-freeman Kris Freeman: MM-hiihdoissa kahdesti 4. (2002 & 2009: 15km); U23: MM-1. http://en.wikipedia.org/wiki/list_of_sportspeople_with_diabetes NHL, NBA, NFL, MLB, NASCAR Gary Hall Jr. (uinti) (5krt Olympiavoittaja) Steven Redgrave (viimeinen Olympiavoitto 2-tyypin diabeetikkona)
Diabetestausta Diabetes (T1) 1983- Insuliinipumpun käyttäjäksi 1/2008 Kts. esim. https://www.medtronic-diabetes.fi/insuliinipumppuhoito
Urheilutausta Vuosina 2002-2007 arvokisaedustuksia pyöräsuunnistuksessa 2 maailmanmestaruutta 1 Euroopan mestaruus ja 1 EMpronssi
Diabetes = energia-aineenvaihdunnan häiriö, jossa insuliinin vaikutus puuttuu Tyypin-1 diabetes (10-15%) - Autoimmuunivaste tuhoaa insuliinia tuottavat beetasolut - Johtaa hoitamattomana kuolemaan parissa kuukaudessa ensioireista LADA (Latent Autoimmune Diabetes in Adults) (<10%) Tyypin-2 diabetes (>75%) - Insuliinin vaikutus ja eritys häiriintyy - Väestötasolla lihavuuteen ja liikkumattomuuteen liittyvä elämäntapasairaus, kehittyy vuosien kuluessa MODY (Maturity Onset Diabetes in the Young) on nuorehkolla iällä alkava tyypin 2 diabetes. MODY-diabeetikot ovat yleensä normaalipainoisia ( vahva geneettinen rasite) (5%) Raskausdiabetes
INSULIINI Sokerin siirtyminen soluun Proteiini Rasvahapot Maksan energia-aineenvaihdunta Verisuoniston säätely
Insuliini Insuliinihoidossa on kyse elämää ylläpitävästä korvaushoidosta Pistetyn insuliinin vaikutus on peruuttamaton Vahvuus Suomessa: 100 yksikköä / ml Muualla maailmassa myös 40 IU/ml tai 80 IU/ml Urheilijan kannattaa rakentaa annostelu sellaiseksi, että aikaeromuutokset ovat hallittavissa Lämpötila!? Insuliinihoidossa pyritään jäljittelemään tervettä insuliinin eritystä (perusvaikutus + ravinnon hiilihydraattien lisäeritykset) Pumppu: ohjelmoitu perusannos + ateriainsuliini Monipistos: perusinsuliini 1-2 krt per vrk. + ateriapistokset tarpeen mukaan Nykyään on olemassa vaikutukseltaan hyvin lyhyitä insuliineja (2-4h) ja pitkiä (n. 24h+) antaa enemmän liikkumavaraa ja vapautta elämän toteuttamiselle Ennen vanhaan vaihtoehtoja oli vähempi eli lyhyempi ja pidempi ( + ns. häntävaikutus, jonka vuoksi aterioiden ajoittamiselle oli suurempia tarve, samoin tekemisten ja syömisen ennakoimiselle)
Verensokeri Hypoglykemia = liian matala verensokeri voi aiheuttaa aivovaurion tai kuoleman Hyperglykemia = liian korkea verensokeri aiheuttaa valkuaisaineiden sokeroitumista ja elinmuutoksia pitkän ajan kuluessa Hyperglykeeminen kooma Nonketoottinen hyperosmolaarinen kriisi Pumpun käyttäjät! Verensokerin optimitaso n. 4-8mmol/l Hypoglykemian oireet vaihtelevia jopa samalla henkilöllä Vrt. viinit: useita sävyjä; riippuen taustamekanismeista ja fysiologisesta vireestä Oireet ovat varoitusmerkki Jo voimakkaasti laskeva verensokeri voi aiheuttaa oireita Ns. munuaiskynnystaso n. 10(-12) mmol/l Myös korkea (nouseva) sokeri voi aiheuttaa tuntemuksia Voimakasta kuormitusta tulisi periaatteessa välttää kun verens. >16mmol/l
Hyperglykemia Kun verensokeri nousee, sokeri alkaa erittyä munuaisten kautta Ottaa mukaansa nestettä Sotkee elektrolyytit Lihakset: kramppiriski Sokeri ei pääse soluun, kuten pitäisi Heijastuu hengitykseen Ketoosi - asidoosi
Hypoglykemiaa ei tule pelätä liikaa / liian vähän Harjoittelun ajoitus; ateriainsuliini 3-4 tuntia ennen suoritusta Syötävää aina mukaan Urheilija kuuntelee kehoaan; tulee oppia ymmärtämään merkit siitä mitä on tulossa Sokeria tulee mitata tarpeeksi usein: verensokerin muutoksella on aina suunta ja suunta ei muutu ilman syytä Verensokerin nostaminen varmuuden vuoksi lisää todennäköisyyttä elinmuutoksille heikentää suorituskykyä yksittäisessä suorituksessa ja pitkällä tähtäimellä Vatsatauti, tms. imeytymisongelma! Riski yöllisiin hypoglykemioihin tulee minimoida
monimutkaista on pakko yksinkertaistaa Hiilihydraatti Verensokeri Insuliini
Periaatteet 1 yksikkö insuliinia laskee verensokeria 2mmol/l 10g hiilihydraattia vastaa yhtä yksikköä insuliinia, eli nostaa verensokeria 2mmol/l (140/paino)/(84/vrk:n ins.annos) = ateriainsuliinin tarve 10 hiilihydraattigrammaa kohden Liikkumattomuus lisää insuliinin tarvetta Kun kuormitustaso nousee tarpeeksi, insuliinin tarve alkaa taas lisääntyä! (vrt. missä vaiheessa treeni muuttuu ylikuormittavaksi; superkompensaation tarve? Esim. onko viikkoannos <14, 21 vai >30h per vko?) Tulehdus lisää insuliininen tarvetta
Hyvän sokeritasapainon resepti YKSILÖLLISYYS diabeetikko on itse paras oman kehonsa asiantuntija Yön aikainen sokeritasapaino kuntoon (>40% vuorokaudesta) Ei yöhypoglykemioita Ateriainsuliini syömisen mukaan Perusbolus ennen ruokaa ja lisää sen mukaan mitä tuli syötyä Uskallus säätää annoksia Tehoseuranta jaksot? + Kertaus on opintojen äiti Suhteellisen samanlaiset päivärutiinit päivästä toiseen Riittävä verensokerin mittaaminen Useampi mittari! Tarvittaessa toistettu mittaus (mittausvirhe kasvaa sokeritason mukana; ja voi olla iso eli jopa 4-5mmol/l)
Käytäntö Hiilihydraatti Liikunta Verensokeri Insuliini Runsaasti liikkuvalla vuorokautisen insuliinin määrä kääntäen verrannollinen hiilihydraattien määrään
INSULIINIMÄÄRÄ Esimerkki 11.2.09 5.5.09 A-virus Hiihtoloma Flunssa
Umpihankihiihto 2008 Lauantaina n. 10 tunnin suoritus metsäsuksilla n. 50km, ja matkan varrella erähenkisiä tehtävärasteja Yöpyminen maastossa Sunnuntaina n. 70min (n. 8km) pikataival
Matkapäivä pe 8.2.08 Tot. 38,7 PULSSI / FYYSINENLIIKE
LA 10.2.08 n. 50km eli 10 tunnin suoritus Tot. 26,0IU Bolus tot. 12,4IU, Basaali tot. 13,6IU PULSSI / FYYSINENLIIKE Vrk:n HH. yht. n. 850g
Tot. 34,2IU Bolus 19,8IU, Basaali 14,4IU Su 10.2.08
Yhteenveto Perjantai Lauantai Sunnuntai Insuliini (Yht./Ateria) 38,7 / 19,3 yksikköä 26,0 / 12,4 yksikköä 34,2 / 19,8 yksikköä Hiilihydraatit 430g 850g 590g Verensokeri (keskiarvo) 6,9 7,8 5,6 Ins./10 HHg 0.5 0.15 0.33
Liikunta, lihas ja insuliiniherkkyys? Jopa 80% glukoosimäärästä poltetaan kuormituksessa lihaksistossa Energiasta lihaksistossa kuluu jopa 90% Lihaksiston osuus kehon painosta n. 40% Lihaskapillaarien määrä / tiheys Insuliinista riippumaton sokerin soluunotto Lihassupistus Levossa lihaksisto on hyvin inaktiivi ( rasvat) Rasvoittuminen, inflammaatio?
Insulin and exercise signalling in skeletal muscle control pathways coverning fuel utilizatin and storage and gene expression Hawley et al. Essays in biochem 2006
Yksittäinen suoritus Diabeetikon ei kannata tankata edeltävästi Sillä sotkee todennäköisesti ainoastaan sokerit glykeeminen indeksi ei ole suorituksen aikana ongelma kuten terveillä Pääkilpailuihin valmistautuminen ns. pitkän kaavan mukaan Nopeat muutokset voivat sotkea sokerit Ateriainsuliini 2-4 tuntia ennen kilpailua (mikä on efektiivinen aika?) Pumppu: basaali alas suorituksen ajaksi Mittaamalla toistuvasti ennen suoritusta tietää mihin ja miten sokerit ovat menossa kisan aikana Optimitilanteessa sokeritaso nousee suorituksen aikana Esim. 5-6mmol/l 10mmol/l Rutiinien opettelu Lihasten herättely aamulla? (= aamulenkki)
Liikuntasuorituksen jälkeen? Insuliinipumppu Joillakin heti suorituksen jälkeen extrabolus: 1 (-2)IU Mitä pitempi/raskaampi suoritus, niin jopa enempi Piikkiläisillä perusefekti on päällä ja vastaavaa tarvetta ei tule Syyt (?): Liikunta vapauttaa rasvahappoja Insuliinin efekti liittyy myös rasva- ja aminohappoihin Jos insuliini nollissa, niin voi aiheuttaa voimakkaita oireita (sokeri nousee voimakkaasti)
SUDENKUOPPIA-1 Psyykkinen stressi Tulehdukset, muut sairaudet, KUUME (insuliinin tarve kasvaa 25% per kuumeaste) Hoitomotivaation puute? Turtuminen? tulosvelvollisuus (diabeetikko hoitaa itseään ja on tulosvelvollinen vain itselleen) Hypoglykemian pelko? LIIAN TIUKKA HOITOTASAPAINO?
SUDENKUOPPIA-2 Pumppuhäiriö: isot ongelmat alkavat nopeasti (muutamassa tunnissa) Varajärjestelmä! ( ulkomaat?) Unohtunut pistos? Tupla-annos voi olla kohtalokas Pistospaikat kovettuvat Kuukautiskierto; raskaus? Alkoholi, muut lääkeaineet? Kasvava lapsi; murrosikä? Aikavyöhykkeet, vuorotyö? Ulkomaan ravinto (= evästä eli esim. ruisleipää ja kaurapuuroa tarvittaessa mukaan)
Yhteenveto Huippu-urheilu on mahdollista 1-tyypin diabeetikoille Tulee uskaltaa löytää oma tie ja oppia oman elimistönsä vasteiden asiantuntijaksi Terveys eli hyvä hoitotasapaino on aina lähtökohta suorituskyvyn parantamiselle & maksimoimiselle Monimutkaista kannattaa lähestyä yksinkertaistaen ja tosiasiat tunnustaen Glukoosisensorointi mahdollistaa liikunnan vaikutuksen ja syyseuraussuhteiden havainnoinnin sekä elimistön reaktioiden oppimisen
Kysymyksiä? Tuomo Tompuri Kuopion yliopistollinen sairaala (kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede) tuomo.tompuri@kuh.fi