Adrenaliini Mistä erittyy? Miten/Mihin vaikuttaa? Muita huomioita?

Transkriptio

1 Hormonitaulukko

2 Adrenaliini Lisämunuainen Erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Vaikuttaa moniin elintoimintoihin fyysistä suorituskykyä lisäten, kuten kiihdyttää sydämen toimintaa, laajentaa keuhkoputkia sekä lisää lihasten energiansaantia. Adrenaliinipiikkiä, tai epipeniä käytetään vakavien allergiakohtauksien hoitoon.

3 Erytropoietiini Munuaisista Edistää punasolujen tuotantoa kiihdyttämällä punasoluja tuottavien solujen jakautumista ja hengissä säilymistä luuytimessä. EPO:n eritys määräytyy kudoksissa olevan hapen mukaan Käytetään doping-aineena sillä EPO parantaa hapensaantia ja anemian hoidossa sillä se nostaa punasolujen määrää. Urheilija voisi EPO:n käytön sijasta stimuloida kehonsa EPO-tuotantoa oleskelemalla vähä happisissa olosuhteissa.

4 Glukagoni - Glukakoni erittyy haimasta - Säätelee sokeriaineenvaihduntaa, ja on insuiinin vastavaikuttaja - Lisää glukoosia verenkiertoon maksasta - Liika glukagonin eritys tarkoittaa haitallista kasvainta haimassa nimeltä glugakonooma. Glugakonooman seurauksia ovat maksan ylimyrkyttyminen ja kasvaimen kiihtynyt kasvu. Glukagonooma

5 Insuliini Insuliinia erittyy haiman umpirauhassoluista. Insuliini säätelee elimistön energiaaineenvaihduntaa eli sokerin ja rasvan käyttöä sekä varastoitumista (sokeri varastoidaan maksaan ja lihaksiin, rasvahapot rasvakudoksiin) ja lisäksi valkuaisaineiden rakentumista. Insuliini alentaa verensokeria lisäämällä sokerin pääsyä lihassoluihin ja sokerin palamista energiaksi. Insuliini on ainoa verensokeria alentava hormoni ja sen puute estää sokerin pääsyn verestä solujen polttoaineeksi, mikä voi lopulta aiheuttaa hengenvaarallisen ketoasidoosin eli happomyrkytyksen. Diabetesta sairastavan ihmisen keho ei tuota insuliinia toivotulla tavalla, jolloin insuliini on pistettävä elimistöön esimerkiksi insuliinipiikillä tai - pumpulla. Insuliinin vastavaikuttajahormoneita ovat mm. glukagoni sekä ns. stressihormonit, kuten esimerkiksi adrenaliini.

6 Kasvuhormoni eli somatotropiini Aivolisäkkeen etulohkosta. Se säätelee muun muassa kasvua. Kasvuhormoni vaikuttaa pääasiassa maksassa muodostuvien kasvutekijöiden kautta. Kasvuhormonin nopeita, suoria vaikutuksia ovat muiden muassa proteiinisynteesin kiihtyminen useissa kudoksissa, rasvojen pilkkoutumisen (lipolyysi) lisääntyminen rasvakudoksessa sekä glukoosin soluunoton vähentäminen. Lisäämällä glukoneogeneesiä sekä vähentämällä glukoosin siirtymistä soluihin kasvuhormoni suurentaa veren glukoosipitoisuutta. Käytetään myös dopingissa, sekä erilaisten kasvusairauksien hoidossa.

7 Kortisoli Lisämunuaisen kuorikerroksesta Lisää maksaentsyymejä, joita tarvitaan glukoneogeneesissä, (maksassa ja munuaisen kuoriosassa tapahtuva prosessi, jossa valmistetaan glukoosia). Voidaan käyttää lääkkeenä tulehduksien lievittämiseen esimerkiksi kyypakkaus. Kutsutaan myös stressihormoniksi, sillä psyykkinen ja fyysinen kuormitus lisää sen tuotantoa.

8 Melatoniini Käpyrauhasesta Säätelee vuorokausirytmiä ja helpottaa unensaantia. Säätelee mm. prolaktiinin, kasvu-ja kilpirauhashormonin eritystä. Melatoniinia erittyy vähemmän jos on stressiä, käyttää tiettyjä lääkkeitä tai alkoholia. Käytetään unilääkkeenä. Silmiin tulevan valon määrä vaikuttaa melatoniinin eritykseen.

9

10 Oksitosiini Aivolisäkkeen takalohkosta. Oksitosiinilla on todettu olevan pelkoa ja ahdistusta lieventävä vaikutus, minkä vuoksi sitä tutkitaan potentiaalisena lääkkeenä sosiaalisten tilanteiden pelkoon. Vapautuu mm: -Synnytyksen yhteydessä -Seksuaalisen mielihyvän yhteydessä. -Parantaa ihmisten välisiä suhteita. Käytetään synnytyksen nopeuttamisessa, sekä mm. masennuksen hoidossa.

11 Tyroksiini Kilpirauhasesta Nopeuttaa perusaineenvaihduntaa, niiden avulla mitokondriot tuottavat energiaa, kiihdyttää rasvojen palamista mitokondrioissa, lisää ravintoaineiden imeytymistä suolistossa, edistää ihmisen kasvua, edistää soluhengitystä ja proteiinisynteesiä. Herkistää ihmistä myös katekoliamiineille, kuten adrenaliinille. Suora vaikutus aineenvaihduntaan on vähäinen ja sen määrä veressä kuvastaa kilpirauhasen toimintaa. Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen sairaus.

12 Antidiureettinen hormoni (Vasopresiini) - Erittyy hypotalamuksesta aivolisäkkeen kautta vereen - Säätelee elimistön virtsatasapainoa imemällä nesteitä takaisin. - Eritystä lisää morfiini, nikotiini, kipu, stressi, rasitus ja kuume. - Eritystä vähentää etanoli ja kofeiini

13 Estrogeeni Munasarjat + lisämunuaiset Säätelee naiselle ominaisia sukupuoliominaisuuksia ja mm. kohdun ja limakalvojen toimintaa. Rasvaliukoisia. Naisen luonnollisia estrogeeneja on 3: Estradioli, Estroni ja Estrioli. Korvaavia aineita voidaan valmistaa myös synteettisesti.

14 Follikkelia stimuloiva hormoni (FSH) Aivolisäkkeen etulohkosta Saa munasolun kypsymään munasarjassa tai siittiöt kiveksissä. Kuuluu gonadotropiineihin, eli sukupuolirauhasia aktivoiviin hormoneihin.

15 Keltarauhashormoni eli progesteroni Pääasiassa keltarauhasesta kuukautiskierron lopulla mutta myös istukassa raskauden aikana Ylläpitää alkanutta raskautta muokkaamalla kohdun limakalvoa sikiön kasvulle sopivaksi Käytetään luonnollisena ehkäisyvalmisteena sekä hormonihoidoissa

16 Luteinisoiva hormoni (LH) (Lutropiini) -Erittyy aivolisäkkeen etulohkosta -Naisilla aiheuttaa ovulaation -Miehillä aiheuttaa testosteronituotannon. -Hormoonipitoisuus kasvaa merkittävästi murrosiän alkaessa. -Mittaamalla hormoonin määrää voi määrittää naisilla ovulaation ajankohdan

17 Prolaktiini Aivolisäkkeen etulohkosta. Stimuloi maidontuotantoa maitorauhasista synnnytyksen jälkeen ja ylläpitää miadontuotantoa imetyksen aikana. On myös stressihormoni. Prolaktiinin eritystä estää normaalisti hypotalamuksesta erittyvä dopamiini, mutta synnytyksen jälkeen prolaktiinin eritystä stimuloi hypotalamuksen erittämä prolaktiinin vapauttaja hormooni.