Liikunta. Terve 1 ja 2

Transkriptio

1 Liikunta Terve 1 ja 2

2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus

3 Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan verrattuna. Kaikki luustolihasten tahdonalainen työ. Liikunta: Fyysistä aktiivisuutta, jonka tavoitteena on liikunnan tuoma terveys, nautinto, ystävyyssuhteet.. Terveysliikunta: fyysistä aktiivisuutta, jonka tarkoituksena parantaa ja ylläpitää terveyttä Kuntoliikunta: tavoitteena fyysisen kunnon ja usein myös suorituskyvyn parantaminen

4 Nestetasapaino = veden saannin ja poistumisen välillä vallitsevaa tasapainoa Veden määrä kehossa vaihtelee -esimerkiksi iän, sukupuolen sekä rasva- ja lihaskudoksen määrän mukaan. -Aikuisen miehen kehon painosta noin % on vettä, naisilla osuus on noin %

5 Nestetasapaino Lihasten tuottama lämpö poistuu verenkierron kautta hikoiluna pyritään pitämään elimistön lämpötila tasaisena Hikoiltaessa syke sydämen iskutilavuus veren nestemäärä elimistö lämpenee syntyy nestehukka suorituskyky laskee

6 Nestetasapaino Nestehukka = elimistön kuivumistila, joka syntyy elimistön liian vähäisen nestemäärän seurauksena Elimistö sietää nestehukkaa, joka on enintään 4-5% kehon painosta Jos nestehukka yli 10% painosta lämpöuupumus

7 Nestehukka Nestehukan oireet Jano Päänsärky Väsymys Lihaskrampit Sormien ja jalkojen turvotus Huimaus pahoinvointi sekavuus Seuraukset Suoritustehon laskeminen Suorituksen keskeytyminen Lämpöuupumus Sydämen ja munuaisten toiminnan häiriöt

8 Fyysisen kunnon osatekijät: Kestävyys Voima Nopeus Tasapaino Notkeus TERVE1 s.144

9 Terveysliikunnan suositukset: Liikuntapiirakka: monipuolisuus säännöllisyys rasittavuus lihaskunto Mitä eroja nuorten ja aikuisten suosituksissa? Fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus Yksilö yhteisö - yhteiskunta

10

11

12 Vanha yo- tehtävä s.2009

13 Mitä sairauksia hyvä kunto voi ehkäistä? Hengitystieinfektio Osteoporoosi Vanhusten toimintakyvyn heikkeneminen (koordinaatio) Sydän- ja verisuonisairaudet verenpaine 2. Tyypin diabetes Paksunsuolensyöpä ja rintasyöpä Masennus TERVE1 s.148

14 Vanha yo- tehtävä s.2008

15 Lihasten energian käyttö (Lisätietoa BIOS 2) Liikunnan aikana lihakset ottavat energiaa hiilihydraateista ja rasvoista Hiilihydraateista (glykogeenivarastoista maksa ja lihakset) energiaa vapautuu nopeasti, rasvoista hitaasti Energiaa vapautuu soluhengityksessä aerobisesti (happea käytössä)- hiilihydraatit ja rasvat maitohappokäymisessä anaerobisesti (happea ei käytössä) vain hiilihydraatit Sekä soluhengityksessä että maitohappokäymisessä energia sidotaan ATPmolekyyleihin solu käyttää energiaa ATPmuodossa

16 Soluhengitys ja maitohappokäyminen Soluhengityksen vaiheet: glykolyysi, sitruunahappokierto ja elektronin siirtoketju/oksidatiivinen fosforylaatio Maitohappokäymisen vaiheet: glykolyysi ja maitohappofermentaatio (= syntynyt palorypälehappo pelkistetään maitohapoksi/laktaatiksi) Soluhengitys soluille edullisempaa, sillä siinä vapautuu moninkerroin enemmän ATP:tä kuin maitohappokäymisessä Maitohappokäymisessä syntyy maitohappoa lihaksiin ( väsyminen ja lihaskipu)

17 Elimistön tärkeimmät energiavarastot Energianlähde Paino (g) Hiilihydraatti n lihaksen glykogeeni maksan glykogeeni veren glukoosi 15 Rasva varastorasva välttämätön rasva * Proteiini ATP 85 Kreatiinifosfaatti 150

18 Energiantuotannon häiriötila 1. Riittävä hiilihydraatinsaanti estää proteiinin käytön energiaksi. Jos hiilihydraatteja ei ole tarpeeksi, pilkotaan proteiinia ( siitä muodostuu glukoosia energiaksi) Proteiinit ovat kudosten rakennusaineena liian vähäinen hiilihydraattien saanti estää lihaskudoksen rakentamisen. Seurauksena liian vähäisestä hiilihydraatin saannista myös KETOOSI ( on elimistön luontainen keino selviytyä tilapäisen ravinnonpuutteen yli, ei kuitenkaan edullista keholle jatkuessa pitkään)

19 Liian vähäinen hiilihydraattien saanti Aiheuttaa kolme muutosta aineenvaihdunnassa: suurin osa kudoksista siirtyy käyttämään rasvaa energianlähteenä elimistö alkaa muodostaa rasvasta ketoaineita, joita solut voivat käyttää glukoosin tapaan energiantuotantoon (ketogeneesi) elimistö alkaa muodostaa glukoosia turvatakseen aivojen välttämättömän glukoosinsaannin (glukoneogeneesi)