A N A M E E T A K K I I N K E T Kaupungin aurauskalusto on kovilla, kun lunta tulee kerralla paljon. Kauhakaupalla lunta... Lunta, kaikkialla lunta vain... Vanha iskelmä tuskin kuuluu Kajaanin kaupungin lumenpoistosta vastaavan henkilöstön suosikkeihin. Kun lunta tulee paljon, tiukilla ovat sekä porukka että kalusto. Mutta kyllä me kaikki aurataan, kun ehditään, Urpo Lukkari rauhoittelee. s. 3 Kaupungin uudet nettisivut s. 5 palvelevat Surffaa osoitteeseen www.kajaani.fi. Kajaanin kaupungin nettisivut on kokonaan uusittu, ja ne palvelevat nyt täydellä teholla kaupunkilaisten tiedonjanoa. Uudet nettisivut on rakennettu käyttäjien eikä suinkaan virkamiesten näkökulmasta. Mutta valmiit ne eivät suinkaan ole, siksi toivomme palautetta, viestintäsihteeri Tuula Heikkinen sanoo. ANSSI VÄISÄNEN Vimpelinvaaran ladut kutsuvat kuntoilijoita, mutta muuallakin Kajaanissa voi hiihtää hyvillä laduilla. Latukartta sivulla 8.
2 HELMIKUU 2004 Kainuun maakunta uusi vaikuttaja Hallintokokeilulain tarkoittama maakuntakokeilu alkaa vuoden 2005 alussa ja se on voimassa vuoden 2012 loppuun. Tuolloin maakunta vastaa sosiaali- ja terveydenhuollosta lasten päivähoitoa lukuun ottamatta. Opetustoimessa maakunta tulee toimimaan lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen järjestäjänä. Maakunnallisella palvelujen tuottamisella pyritään turvaamaan palvelut tasavertaisesti kaikille maakunnan asukkaille. Kokeilulain mukaan maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakunnan suunnittelusta ja alueen kehittämisestä. Tarkoituksena on lisätä maakunnan mahdollisuuksia vaikuttaa alueen kehitykseen. Ylintä päätösvaltaa maakuntahallinnossa käyttää kokeilualueen asukkaiden vaaleilla valitsema 39-jäseninen maakuntavaltuusto. Mitä muutos merkitsee? Kansalaiselle se turvaa toimivat hoitoketjut (ei enää erillisiä organisaatioita), antaa lisää mahdollisuuksia hoitopaikan valintaan ja helpottaa erityisosaajien saantia. Eri organisaatioiden osalta tapahtuvaa muutosta voi luonnehtia siten, että kansanvaltaisesti valitulle maakuntavaltuustolle annetaan perinteisesti valtion keskushallinnolle ja niiden alueellisille toimijoille (TE -keskus, tiepiiri, lääninhallitus, metsäkeskus ja ympäristökeskus) kuulunutta päätös- ja ohjausvaltaa. Maakunnan kunnat puolestaan vastaavat edelleen perusopetuslaissa tarkoitetun esiopetuksen, perusopetuksen ja lisäopetuksen järjestämisestä. Kuntien vastuulla säilyy tekninen toimiala ja vapaa sivistys- ja kulttuuritoimi. Uudessa tilanteessa kuntien rooli kuntalaisten asuinyhteisön ja elämisen sekä yrittämisen kehittämisen edellytysten luojana korostuu. Henkilökunnalle isomman palveluyksikön arvioidaan helpottavan erityisosaajien saantia, antavan mahdollisuuksia rakentaa uudenlaista työnjakoa ammattilaisten kesken, antavan sisäisiä erikoistumisen mahdollisuuksia ja tukevan työssä jaksamista. Valmistelu Jotta maakunta voi turvata sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja koulutuspalvelut kansalaisilleen, se edellyttää palveluiden tuottamista nykyistä tehokkaammin. Valmistelussa keskitytään hakemaan uusia työ- ja toimintamalleja. Yksitoista valmisteluryhmää ja niiden alaryhmät, joita sekä koulutuksen että sosiaali- ja terveydenhuollon alueella on 12, valmistelevat työ- ja toimintakäytäntöehdotuksensa siten, että uuden organisaation työ- ja toimintamallit niin elinkeinopolitiikan, kehittämisrahoituksen kuin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulutuspalveluiden osalta ovat valmiit elokuussa 2004. Maakunnan vastuu oman alueensa kehittämisestä kasvaa. Kainuulle ei kuitenkaan riitä, että maakunnan palvelut järjestetään laadukkaina ja tehokkaasti. Sen lisäksi on saatava aikaan uusia yrityksiä ja työpaikkoja tulevaisuuden palveluiden turvaamiseksi. Siksi meidän Kainuussa on kyettävä löytämään uusia innovaatioita ja tuotteita, myös osana palveluiden kehittämistä. Hannu Leskinen Kainuun hallintokokeilu pääsihteeri Hyvää Vaalivuotta 2004 Alkanut vuosi on kaupunkiorganisaatiolle suuren muutoksen aikaa. Peruspalvelujen laaja siirtyminen uuden maakuntahallinnon ylläpidettäviksi on tavallaan verrattavissa kuntaliitoksen 1977 myllerrykseen, suunta on vaan nyt toisinpäin, pois kaupunkiorganisaatiosta. Kaupungille jää silti paljon palveluja, ja monet niistä ovat sellaisia, joissa kaupunginvaltuutetuilla on todellista päätösvaltaa, eli ne eivät ole monien peruspalveluiden tavoin tiukasti lailla säädettyjä. Vuoden 2004 aikana ratkaistaan se, ketkä edustavat kaupunkilaisia sekä uudessa maakuntavaltuustossa että edelleen vaikutusvaltaisessa kaupunginvaltuustossa ja myös se, ketkä pohjois-suomalaiset edustavat maatamme laajenevan EU:n parlamentissa. Meidän Kajaani kertoo tänä vuonna tulevien muutosten vaikutuksista kajaanilaisten palveluihin ja kannustaa kaupunkilaisia vaaliuurnille. Maakuntavaalit Vuoden 2005 alusta alkaen syksyn kunnallisvaalien yhteydessä valittava maakuntavaltuusto käyttää kaupunginvaltuustolle aiemmin kuulunutta valtaa sosiaali- ja terveydenhuollossa sekä lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Maakuntavaltuustoon valitaan 39 valtuutettua, joista 17 on kajaanilaisia. Maakuntavaltuusto saa myös aiemmin ministeriöille kuulunutta päätösvaltaa suunnata sekä valtion rahoitusta että EU-rahoitusta Kainuussa. Valtuuston lisäksi muita poliittisia toimielimiä ovat maakuntahallitus sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimialan ja koulutustoimialan lautakunnat. Kunnallisvaalit Kajaanin kaupunginvaltuustoon valitaan edelleen 51 valtuutettua. He päättävät kunnan toiminnan kovasta ytimestä, maankäytöstä ja kaavoituksesta eli siitä, mihin ja miten saa rakentaa. Elinkeinopolitiikka, ammattikorkeakoulu ja monet muut kunnan kehittämisen työkalut ovat valtuuston sarkaa. Kaupungin hallinnon käsissä on se, kehittyykö maakuntakeskus Kajaani myönteiseen suuntaan. Lasten päivähoito ja peruskoulut ovat edelleen kaupunkiorganisaation palveluja, samoin kulttuuri. Kaupunginhallituksen lisäksi luottamushenkilöt miehittävät vaalien jälkeen uuden "palvelulautakunnan", teknisen lautakunnan ja ammattikorkeakoulun johtokunnan. Eurovaalit EU-parlamentin vaalit kesäkuussa avaavat vaalien supervuoden. EUparlamentaarikot eli mepit edistävät yhteisiä asioitamme unionin sokkeloisessa ytimessä. He pystyvät myös avaamaan omille maakunnilleen uusia kehityksen polkuja. Vaaleissa on tällä kertaa asettumassa ehdolle myös äänestäjien suosima kajjjaanilainen kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja. Päätoimittaja toivottaa hänelle ja kaikille eurovaalien ehdokkaille mitä parhainta onnea ja menestystä Eurooppa-liigan tasolla. Lopuksi hyvää ja menestyksellistä alkanutta vuotta 2004 kaikille kaupunkilaisille. Muistakaa, että äänestäminen on demokratian teille antama valta vaikuttaa yhteisiin asioihin - ja ihan omiinkin asioihin. Risto Hämäläinen Päätoimittaja Kajaanin kaupungin tiedotuslehti Toimitusneuvosto: Risto Hämäläinen, kansliapäällikkö päätoimittaja 08-615 5217, risto.hamalainen@kajaani.fi Seppo Heikkinen, kaupunkisuunnittelupäällikkö varapäätoimittaja 08-615 5232, seppo.heikkinen@kajaani.fi Tuula Heikkinen, viestintäsihteeri toimitussihteeri 08-615 5234, tuula.heikkinen@kajaani.fi Martti Anttila, tekninen johtaja Antti Mäkinen, Kainuun museon johtaja Maarit Tartia-Kallio, Kainuun ammattiopiston koulutusjohtaja Kalevi Yliniemi, perusturvajohtaja Henna Roivainen, Kajaanin ammattikorkeakoulun markkinointisuunnittelija Toimituksen osoite: Kajaanin kaupunki, hallintopalvelukeskus PL 133, 87101 Kajaani www.kajaani.fi Sotkamo-lehti Anssi Väisänen, päätoimittaja Tuula Uitto-Korhonen, myyntipäällikkö Tämän lehden jutut ja kuvat: Päivi Saarilahti, Outi Hyvönen ja Anssi Väisänen Ulkoasu ja sivunvalmistus: Suomen Paikallissanomat Oy Sotkamo-lehti / Sampo Kaste Paino: Kainuun Sanomat Oy 2004 PIIRROS: MARKKU HERNETKOSKI
10 HELMIKUU 2004 Teatteria ja pellavapäitä MARIA JASKARI Vasemmalta: Verneri Rönty, Arttu Väänänen, Waltteri Haapaniemi, Jaani Leinonen, Miikka Tolonen, Jami Ivanoff ja Vilppu Leinonen. Kuvasta puuttuu Jesse-Joonas Kemppainen. Ennen kuin kahdeksalta pellavapäiseltä pojalta ehtii kysyä kysymystäkään teatterin tekemisen kivikoista ja kukkaniityistä, heistä ensimmäinen pulauttaa ilmoille mielipiteen, jota ei ilmeestä päätellen olisi ollut mahdollista pitää leukaluiden uumenissa millään konstilla yhtään kauempaa. Siis tää on aivan älyttömän hauskaa, huokaa Jaani Leinoseksi (12) hetkeä aikaisemmin esittäytynyt nuorimies ja saa ympärillä istuvilta kavereiltaan innostuneita nyökkäyksiä yhteisymmärryksen merkiksi. Tämä mielistelemätön mielipide aukaisee keskustelun, eikä poikia tarvitse liiemmin rohkaista kertomaan marraskuussa alkaneesta Mihin sateenkaari päättyy -näytelmän teosta lisää. Tätä on vaan niin hauska tehdä. Saa paljon uutta kokemusta. Ja jos pitää jossain muussa hommassa pitää pokka, täällä sen oppii, miettii Arttu Väänänen (12). Vaikka pojat eivät varsinaisia varjopuolia teatterielämästä haluakaan nimetä, muutamia hankalia paikkoja on kuitenkin tullut vastaan. Repliikkien muistaminen on joskus vaikeata, linjaa porukan juniori Vilppu Leinonen, 6 vuotta. Ohjaaja Ilkka Laasosen assistentti Pasi Saarinen katsoo tässä vaiheessa keskustelua asiakseen oikaista, että pojat ovat "hirveän hyviä oppimaan tekstit". Mutta mitä teksti ja näin ollen myös itse näytelmä sitten pitää sisällään? Joku lähtee sotaan ja joku kuolee ja joku vielä kuolee, Jaani tiivistää ja saa aikaan paljon keskustelua siitä, kuka kuolee. Ja kyllä joku on vielä elossakin, Jaani huomauttaa. Itse asiassa Jaanin täydennys osuu naulan kantaan. Mihin sateenkaari päättyy -näytelmä kertoo saarijärvisistä Tapperin veljeksistä, jotka lapsuudessaan menestyivät kansallisella tasolla urheilussa ja joista myöhemmin sukeutui merkittäviä taiteilijoita. Neljästä veljeksestä vanhin on kuollut 70-luvulla, mutta kolme muuta on yhä elossa. Näytelmä perustuu veljeksistä toiseksi vanhimman, Harri Tapperin, kirjoihin. Tekstit on näytelmän muotoon muokannut Vesa Tapio Valo. Tosielämään perustuvassa näytelmässä veljekset palaavat 50-luvulla lapsuudenkotiinsa tarkoituksenaan laskea kotikoski vielä kerran. Kullakin veljeksellä on oma tarinansa ja muistikuvat yhteisestä lapsuudesta "kollikkaikäisinä". Saarinen korostaa, että kyseessä on tarunhohtoinen tarina, ei missään nimessä taiteilijaelämänkerta, enemmänkin kertomus lapsuudesta. Harrilla (Tapper) on kyky tarjota portti lapsuuteen, ja kaikilla on se portti olemassa, Saarinen kuvailee. Näytelmän rakentaminen on Saarisen mukaan ollut hauska prosessi. Pojat ovat tuoneet työryhmään hirveästi eloa. He tuovat energiaa, mutta myös vievät sitä, hän naurahtaa. Toisaalta lapset haastavat aitoudellaan myös aikuiset näyttelijät tekemään parhaansa. Ei näitä voi peitota lavalla. Pienin kaveri sanoo, enkö olekin minä nyt nahkavöinen mies, Saarinen imitoi ja osoittaa ilmeellä, ettei siihen ole mitään lisättävää. Mihin sateenkaari päättyy saa ensiiltansa 21.2.2004. Kiekkoleiri kutsuu 1995-96 syntyneitä Junnuhokki 88 järjestää jo perinteiseksi muodostuneen jääkiekkoleirin kesäkuussa. Leiri on tarkoitettu 1995-96 syntyneille kiekkojunioreille. Tänä vuonna leiri järjestetään 8.- 12. kesäkuuta, ja leirille otetaan 120 ensimmäiseksi ilmoittautunutta. Leirille on ilmoittauduttava 31. maaliskuuta mennessä. Kajaanin kaupungin puolelta yhteyshenkilöinä ovat Heikki Ovaska ja Ulla Pikkarainen, joille voi ilmoittautua tai soittaa lisätietojen saamiseksi. Ovaskan tavoittaa numerosta 044 7100771 ja Pikkaraisen numerosta 615 5323. KAI JAANILAINEN Vanahiv voetehista Joellahi on nyt takannaan tipaton tammikuu. Olisivat pölijät valinneet helemikuun, vaekka siinähi näötöstääpi olevan nyt yks päevä tavallista enemmän. No vitsit sikseen, ohan vesi kyllä aena hyvvää. Ja Kaijaanissa vasiten. Van oatelkaas, jos meijän raanavesi olis rusehtavvaa tae maestusi jotenniin levältä. Tämmösiä vesiä nimittäen etelässä päen on. Meille tämä puhas vesi on itestäänselevyys. Nin jotta kyllä siitäe mielellään vesimaksun maksaa. Van on sillä veellä mahottomasti voemmaa. Se työllistääki hirimusen meärän immeisiä. Eehän se riitä, että kaopungilla ov vesilaetos. Ka, veen siirtoonhan tarvihteepi olla kaohee moanalanen verkko putkia ja viemäreitä. Ja niitäe varte arkkitehit, rakentajat ja huoltajat. Ja sähköki me soahaan Kaijaanijjoen veestä, kun sitä virtaa kolomen voemalaetoksen läpi. Siinähi on ollunna rakentamista ja paljon työllistää vielähi, kun otettaan huommioon kaekki jakeluverkosta huolehtijat, toemistoimmeiset ja johtajat. Sähköähän pittääpi johtaa. Se on se sähköjohto. Entäpä kun tuo vesi on kiinteemmässä muovossa, nin miten sekin työllistää aora- ja autokolonnat, latumestarit, kilipahiihtäjät, hemohessit,... Soati meijät omakotitaloasukkaat lapijoinemme. Taetaapi pittää paekkasa, että iliman vettä ei oes elämätä. Van nyt kuulluu kummia uutisia: tämä Itä-Suomen vesi on kuulemma liian pehmyttä, ja siitäpä johtuukin nämä syänsaerauvet. Jo minä sitä oun eppäilykki, että ei voessa, sianlihassa ja makkarassa voe vikkaa olla, kun ne maestuupi nin hyviltä. Kai Jaanilainen
HELMIKUU 2004 9 Biologinen suodatin tekee Kajaanin jätevedestä lupaehtojen mukaista Kajaanin jätevedet pystytään puhdistamaan nykyään tarkemmin, sillä Peuraniemen jätevedenpuhdistamossa vedet käsitellään myös biologisesti. Laitoksen vuonna 1974 käyttöön otettu vanha puoli puhdisti vesistä kemiallisesti fosforin sekä muita aineita. Vasta valmistunut ja parhaillaan käyttöönotossa oleva laajennus keskittyy orgaanisen aineksen keräämiseen pois jätevesistä. Vanhalta puolelta vedet tulevat tänne uuden puolen kahdeksaan suodatinsoluun. Vesi liikkuu alhaalta ylöspäin ja kulkee Biostyr-tyyppisen biologisen suodattimen läpi. Puhdistuksessa mikrobikanta kiinnittyy altaissa olevien, halkaisijaltaan 3,6 millimetrin kokoisien polystyreenipallojen pintaan, Kajaanin kaupungin vesihuoltopäällikkö Juha Nurminen kuvailee. Puhdistusprosessiin puhalletaan myös ilmaa, jotta mikrobit saavat happea. Sitten vesi lähtee eteenpäin kohti Kajaanijokea. Biologinen suodatin helpotti tilan suunnittelussa, sillä vaihtoehtoinen aktiivilietelaitos olisi tarvinnut tilaa huomattavasti enemmän. Uudisrakennuksen kerrosala on 1 054 neliömetriä, mikä kasvattaa koko Peuraniemen jätevedenpuhdistamon kerrosalaksi 3 469 neliömetriä. Kajaanin kaupungin vesihuoltopäällikkö Juha Nurminen tarkkailee happimittaria jätevedenpuhdistamon uudella puolella. Jos olisimme tehneet aktiivilietelaitoksen, olisimme joutuneet rakentamaan tähän vanhan rakennuksen vierelle toisen vastaavankokoisen laitoksen, Nurminen tuumii. Orgaanisen aineen arvot kohdalleen Laajennus tuli ajankohtaiseksi, sillä puhdistamo ei enää täyttänyt ympäristölupaehtoja korkeiden orgaanisten aineiden arvojen vuoksi. Fosforin osalta jätevedenpuhdistamon arvot eivät muutu, mutta orgaanisen aineksen arvot laskevat sallitulle tasolle. Ennen orgaanista ainesta oli lähes 50 milligrammaa per litra lähtevässä vedessä, Nurminen kertoo. Vanha raja-arvo oli 30 milligrammaa per litra, mikä on muuttunut uusissa määräyksissä 15 milligrammaksi. Viimeisimmässä mittauksessa laajennuksen jälkeen jäteveden lähtöarvo on ollut 12 milligrammaa. Vaikka arvoissa luultavasti tulee olemaan hajontaa, on alku silti lupaava. Olemme menossa parempaan suuntaan ja alitamme lupaehdot, Nurminen toteaa tyytyväisenä. Laajennuksen esisuunnittelu alkoi kesällä 2001, ja helmikuussa 2003 uutta puolta ryhdyttiin rakentamaan vanhan rakennuksen jatkoksi. Suurin osa töistä on tehty, mutta prosessiautomatiikka tarvitsee vielä viimeisen hienosäädön. Huolimattomuus yleisin syy vesijohtojen jäätymiseen Valtaosa vesijohtojen ja -kalusteiden jäätymisistä aiheutuu huolimattomuudesta. Syynä vahinkoihin ei siis ole pelkästään ankara ilmasto, vaikka se pakkasia aiheuttaakin. Yksinkertaisesti on vain vanhoja, huonoja eristeitä, jotka päästävät kylmyyden läpi. Esimerkiksi rossipohjassa ongelmakohta on se, jossa vesijohto nousee maasta pohjan läpi, Juha Nurminen toteaa. Tyypillinen jäätymistilanne on sellainen, jossa esimerkiksi pannuhuoneen tuuletusikkuna unohdetaan auki, ja sieltä sisään pääsevä pakkanen jäädyttää vesimittarin tai tuloputken. Jäätymisen jälkeen mittariin ei enää voi luottaa, joten se on vaihdettava uuteen. Tänä talvena on ollut normaalia hiljaisempaa. Pakkaset eivät tulleet yllättäen, joten talvi on kohdellut meitä hyvin, Nurminen sanoo ja koputtaa puuta varmuuden vuoksi. Nyt viime aikoina on taas ollut kovia pakkasia. Sittenhän ne vauriot tulevat esille, kun sää alkaa lauhtua, hän lisää. Mistä apua, jos vesiputki jäätyy? Paras keino jäätymisten välttämiseksi on ennaltaehkäisy. Esimerkiksi vanhoissa rossipohjaisissa taloissa olisi tärkeää peittää lumella talon ympärys, jolloin kylmyys ei pääse alapohjaan. Kevättalvella ongelmia aiheuttaa routiva maa, joka voi jäädyttää matalaan asennetun ja puutteellisesti eristetyn putken. Tällaisissa tilanteissa apua saa putken sisään asennettavasta lämpökaapelista tai lumisuojasta. Kerran jäätyneeseen ja vioittuneeseen vesimittariin ei pysty enää luottamaan, vaan se on vaihdettava uuteen. Jos pakkanen on kuitenkin päässyt yllättämään, on apua saatavissa eri tahoilta tilanteesta riippuen. Kun kyseessä on talohaaran vesimittarin jäätyminen (väli runkojohdosta vesimittariin), on otettava yhteyttä Kajaanin kaupungin vesihuoltoon, eli virka-aikana vastaavaan työnjohtajaan Lauri Tallqvistiin 044 7100 805 ja muulloin päivystykseen 044 7100 100. Jos jäätyminen on tapahtunut kiinteistön sisäisessä putkistossa, on silloin käännyttävä paikallisten putkifirmojen puoleen. Apua pyydetyltä taholta saa tapauskohtaiset ohjeet siitä, kuinka tilanteessa tulisi toimia. Jäätymisen ja mahdollisen vesivahingon kustannuksista vastaa lähes poikkeuksetta kiinteistö. Vesi- ja jätevesimaksut Kajaanissa Kajaanissa vesimaksu on 0,91 e/m³ ja jätevesimaksu 1,30 e/m³ eli yhteensä 2,21 e/m³. Lisäksi laskutetaan vesimittarin vuokrasta ja jätevesistä perusmaksua mittarikoon mukaan (tavallisesti 11,77 23,55 e/v). Liittymismaksua verkostoon liittymisestä ei ole. Vesihuollon tekemistä töistä laskutetaan erillisen hinnaston tai tuntihinnan mukaisesti. Verrattuna muihin vesilaitoksiin Kajaanin vesimaksut ovat suhteellisen edulliset. Vesi- ja viemärilaitosyhdistyksen jäsenlaitosten vesimaksujen käyttömaksujen keskiarvo 1.2.2003 oli 0,81 /m³. Niin sanottu vertailuhinta, jossa on huomioitu käyttömaksun lisäksi liittymismaksu, perusmaksu ja mittarivuokra, on omakotitalolle 1,09 e/m³ ja kerrostalolle 0,90 e/m³. Kajaanille lasketut vastaavat vertailuhinnat ovat omakotitalolle 0,98 e/m³ ja kerrostalolle 0,915 e/m³. Jäteveden vastaava käyttömaksujen keskiarvo 1.2.2003 oli 1,20 e/m³, vertailuhinta omakotitalolle 1,39 e/m³ ja kerrostalolle 1,26 e/m³. Kajaanin jäteveden vertailuhinnat ovat omakotitalolle 1,37 e/m³ ja kerrostalolle 1,31 e/m³. Eli yhteensä käyttömaksujen keskiarvo oli 2,08 e/m³ ja vertailuhinta omakotitalolle on 2,55 e/m³ ja kerrostalolle 2,24 e/m³. Kajaanin vertailuhinnat yhteensä ovat omakotitalolle 2,34 e/m³ ja kerrostalolle 2,22 e/m³. Hintojen vertailua haittaa erilaiset taksamallit. Pääasiassa ollaan siirrytty tai siirtymässä malliin, jossa käyttömaksun lisäksi peritään liittymis- ja perusmaksua, jolloin käyttömaksulla katetaan muuttuvat kulut ja liittymisja perusmaksuilla investointi- ja kiinteät kulut. Kaikki kustannukset ovat arvonlisäverottomia.
8 HELMIKUU 2004 Ylös, ulos ja lenkille! Latuja 320,7 km, joista valaistuja 32 km luisteluun soveltuvia n. 80 km Lisäksi Rehjan jäälatu n. 12 km Eliaksen latu Pohjavaaralle n. 22 km 26 luistelukenttää Kajaanin lumilla satoja latukilometrejä Pitenevät kevättalven päivät ja hohtavat valkoiset hanget ovat yhdistelmä, joka saa suomalaisen mielen helposti himoamaan ladulle. Kajaanilaiset ovat sikäli onnellisessa asemassa, että suksien kanssa ei tarvitse matkata merten taa. Jo kotikaupungin rajojen sisältä löytyy yli 270 latukilometriä. Luku on suuri, mutta niin on hiihtäjienkin määrä. Kajaanin kaupungin kunnossapitopäällikkö Eero Jormakka arvioi, että esimerkiksi Rehjan jääladulla voi kiertää viikonlopun aikana jopa 2 000-3 000 hiihtäjää. Koska hiihtolatuja on paljon ja hiihtäjiä tulee sekä läheltä että kaukaa, vaatii myös latujen kunnossapito resursseja. Kaksi latukonetta hoitaa luistelulatuja. Koneet ajavat latuja seitsemänä päivänä viikossa. Lisäksi viisi urakoitsijaa lähtee metsäladuille, kun lunta on satanut tuuman verran eli 2,5 senttimetriä. Tosin jos lunta sataa kovasti, ei latuja ajeta ennen kuin lumisade on loppunut, Jormakka huomauttaa. Koirilla ei yleisesti ottaen ole asiaa Kajaanin laduille. Poikkeuksen tekee Vimpelin valaistu latu, jolla valjakkokoiraharrastajat saavat har- joitella tiistaisin ja torstaisin iltakahdeksasta puoli kymmeneen. Kytketyn koiran kanssa voi ajasta riippumatta hiihtää myös Rehjan jääladulla. Jormakan mukaan on tärkeää myös muistaa, ettei laduilla ole suotavaa kulkea jalan, vaikka pinta olisi miten kova. Ladulle tulee möykkyjä, joista hiihtäjät eivät pidä. Mikäli latujen kunto askarruttaa, voi latukoneen kuljettajille soittaa numeroihin 044 7100 097 ja 044 7100 098. Kuljettajat tietävät parhaiten, mitkä ladut ovat auki. Luistelusesonki nyt Luistelu kuuluu hiihdon ohella suomalaisten talvisiin suosikkilajeihin. Kajaanissa kukaan ei joudu olosuhteiden pakosta kiertämään yhtä ainokaista kaukaloa, vaan valinnanvaraa riittää 26 luistelukentän verran. Joka kylällä ja kaupunginosalla on omansa, Jormakka korostaa. Luistelukentistä ylivoimaisesti suosituin on keskuskenttä. Myös kaksi Vimpelin kenttää on kovassa käytössä. Kenttiä huolletaan, kun lunta tulee vähintään senttimetrin verran. Pe- rusjäädytyksen jälkeen voidaan alustaa tarvittaessa jäädyttää lisää. Huolto järjestyy seitsemänä päivänä viikossa. Luistelukausi alkoi joulukuun puolivälissä ja se päättyy viimeistään maaliskuun alussa. Hiihtokausi kestää yleensä pidempään, huhtikuun alkuun, Jormakka tiivistää. Voi sanoa, että luistelukenttien kovin käyttö on tähän aikaan vuodesta ja se kestää helmikuun loppuun. Sitten ihmiset siirtyvät hiihtämään.
HELMIKUU 2004 7 YLEISKAAVOITUS Yleiskaavoituksen tehtävä on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleispiirteinen ohjaaminen, toimintojen sijoittaminen ja yhteen sovittaminen. Siinä esitetään periaatteet ja osoitetaan alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä maankäytön ja rakentamisen tarpeisiin. LAINVOIMAISET: 1 Kajaanin keskustaajama 2015 2 Koutaniemi-Vuoreslahti-Sarvivaara 3 Kirkkoaho-Takkaranta-Pärsänsuo HYVÄKSYTYT: 4 Nuasjärvi 5 Hannusranta 6 Jormuanlahti KÄSITTELYSSÄ: 7 Laakajärvi-Kivijärvi-Iso-Soppi PETÄISENNISKAN KEHITTÄMISHANKE Kajaanin kaupungin ja Kajaanin teknologiakeskus Oy:n käynnistämän hankkeen tavoite on muuttaa hajanainen teollisuusalue nykyaikaiseksi yritysympäristöksi. Yritysten, asukkaiden, päättäjien ja virkamiesten voimavarat, osaaminen ja tieto kehittämistarpeista yhdistyvät ohjausryhmäyhteistyössä. Petäisenniskan yritystoiminnan ja maankäytön visio todentuu alueen yleissuunnitelmassa, asemakaavan muutoksissa ja viheraluesuunnitelmissa. VALMISTELUSSA: A Kajaanin keskustaajama 2020 VIREILLE TULEVAT: B Kuluntalahti C Paltaniemi D Mainua Kajaanin keskustaajama 2020 osayleiskaava Hyvinvoinnin edistäminen kaavan laatimisen näkökulmana Kajaanin kehittäminen kaupunkikeskuksena - maakunnassa pysyvät ja kehittyvät monipuoliset yksityiset ja julkiset palvelut - hyvät yhteydet maakuntaan ja muihin keskuksiin - Kajaani haluttu toimipaikka - Kajaani haluttu matkailukohde Asumistarpeiden muutos - Kajaani haluttu asuinpaikka - rakennuskannan ja infrastruktuurin hyväksikäyttö Suunnitelmia ja yhteenvetoja kaavan perusteiksi KAJAANIN JOKIKESKUSTAN KEHITYSKUVA - yleissuunnitelmia muutosalueille osayleiskaavaan pelkistettäviksi osiksi ja asemakaavoituksen pohjaksi PETÄISENNISKAN YLEISSUUNNITELMA - osayleiskaavaan pelkistettäväksi osaksi ja asemakaavoituksen pohjaksi rinnakkaisena projektina Kajaaninjoen kulttuurimaisema-alue - keskustan ja Petäisenniskan yritysalueen kehittämisen ohjaus - jokivarren matkailu- ja virkistyskäyttö - ajoneuvoliikenteen poistaminen Kajaanin linnan raunioilta Oikeusvaikutteinen osayleiskaava ohjaa asemakaavoitusta ja päätöksentekoa ASUNTO- JA LIEVE- ALUEIDEN KEHITYSKUVA pohjoinen, lounas ja kaakko - yleissuunnitelmia muutosalueille osayleiskaavaan pelkistettäviksi osiksi ja asemakaavoituksen pohjaksi VIHER- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ - keskustaajaman viheraluejärjestelmä - rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristöt ja suojelumääräykset sekä arkeologiset kohteet luokituksineen (kulttuuriympäristöohjelma) - arvokkaat luontokohteet ja suojelumääräykset LIIKENNE - suunnitelmien täydentäminen maankäyttöratkaisun muutostarpeilla TALVI JA KEVÄT 2004 KAJAANIN JOKIKESKUSTA - KAINUUN VETURI Kaukametsän opistolla työpajat, joissa yhdessä haetaan ja tehdään Kaukametsän opiston auditoriossa seminaari, jossa esitellään osayleiskaavaluonnos jokikeskustan alueelle ja ryhdytään vaikutusten arviointiin To 1.4.2004 klo 18.00 JOKIKESKUSTA KEHITYSKUVA YHDYSKUNTATEKNINEN HUOLTO JA VERKOSTOT - vesihuolto, kaukolämpö, sähkö, tietoliikenne, jätehuolto - saneeraustarve ja täydentäminen maankäyttöratkaisun muutostarpeilla To 12.2.2004 klo 18.00 ALUEEN MAHDOLLISUUKSIA To 19.2.2004 klo 18.00 TAVOITTEIDEN TÄSMENTÄMISTÄ To 26.2.2004 klo 18.00 VAIHTOEHTOLUONNOKSIA SYKSY 2004 KAJAANIN HYVÄ ARKI JA TULEVAISUUDEN VARAUKSET Asunto- ja keskustaajaman lievealueet - pohjoinen - lounas - kaakkotoiveet, tarpeet, mahdollisuudet ja varautuminen. Tilaisuuksista ilmoitetaan syksyllä 2004
6 HELMIKUU 2004 KAAVOITUSKATSAUS 2004 Kaavoitus Kaavoituksella ohjataan kunnan maankäyttöä - toimintojen sijoittamista, yhteyksiä ja ympäristön muutosta. Sillä luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle ja edistetään ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Kaavoitustyö tehdään vuorovaikutuksessa osallisten ja kaupunkilaisten kanssa. Kaavoitus on maankäyttö- ja rakennuslain mukaista - Osayleiskaavojen, asemakaavojen ja tonttijakojen laadintaa ja muuttamista, - maankäytön perusselvitysten laadintaa, - rakennuskielto-, suunnittelutarve- ja kehittämisalueiden määrittelyä, - poikkeamislupien valmistelua ja muuta rakentamisen ohjausta. Kaavoituskatsaus Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) edellyttää, että kaavoituksesta on tiedotettava sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seurata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen. Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista (kaavoituskatsaus). Kaavoittajat Asemakaavat ja yleiskaavat laatii Kajaanissa Teknisen palvelukeskuksen maankäyttöpalvelut kaupungintalolla, Pohjolankatu 13. Asiakaspalvelu: Kaupungintalon Neuvokki ma klo 8-17 ti-pe klo 8-16 Toimisto siivessä B 3. kerros Lönnrotinkadun puolella Sähköpostit: Kirjattava (virallinen) asiointi: Kajaani@kajaani.fi Muut asiat: etunimi.sukunimi@kajaani.fi Toimisto fax: 08-6155 666 asiakaspalvelu, suunnitteluavustaja Anja Hyrkäs yleiskaavoitus, kaupunginarkkitehti Irmeli Hanka, ajanvaraus asemakaavoitus, kaavoitusarkkitehti Pirjo Honkanen, ajanvaraus Petäisenniskan kehittämisprojekti, projektiarkkitehti Anne Siltavuori Petäisenniskassa ti klo 14.30-16.00, ajanvaraus poikkeamisluvat, maanmittausteknikko Jyrki Ruhanen yleis- ja asemakaavoitus, kaavasuunnittelija Riitta Korhonen tonttijaot, suunnitteluavustaja Marja Virkkunen Maakuntakaavaa laatii Kainuun Liitto, Kauppakatu 1, Kajaani, www.kainuu.fi/kainuunliitto Tiedottaminen Kaavoituskatsaus on internetissä tapahtumien mukaan päivitettynä, www.kajaani.fi > Palvelut > Tekniset palvelut > Kaavoituspalvelut > Kaavoituskatsaus. Vuodenvaihteessa se jaetaan lyhennettynä joka kotiin kaupungin tiedotuslehden (Meidän Kajaani) mukana. Kaavoituskatsauksessa on tietoa lakisääteisistä kaavoituksen menettelytavoista, osallistumisesta ja vuorovaikutuksesta, maksuista ja ajankohtaisista kaavahankkeista. Kaavahankkeesta ja sen vaiheesta riippuen esillä voi olla esim. osallistumis- ja arvíointisuunnitelma, kaavakartta merkintöineen ja linkit päätöksiin. www.kajaani.fi > Ajankohtaista > Kaavahankkeet Kaavoituskatsaus kokonaisuudessaan ja yksittäiset kaavaasiat vireilläolonsa ajan ovat esillä kaupungintalon Neuvokissa ja kaupunginkirjaston lukusalissa. Ilmoitukset julkaistaan kaupungin ilmoitustaululla ja joka kotiin jaettavassa kaupunkilehdessä (Koti-Kajaani). Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laaditaan vaikutuksiltaan merkittävistä kaavahankkeista, jotka kaupunginvaltuusto hyväksyy. Vaikutuksiltaan merkittävistä hankkeista järjestetään tarvittaessa yleisötilaisuuksia. Kutsuttuna esitellään hankkeita myös muiden järjestämissä tilaisuuksissa. Vähäisistä asemakaavamuutoksista ilmoitetaan kaavoituskatsauksessa tai lehti-ilmoituksella, jossa kerrotaan vaikutusmahdollisuudesta ja kaavoitusmenettelystä. ASEMAKAAVOITUS Asemakaava ohjaa yksityiskohtaisesti rakentamista ja muuta maankäyttöä niin, että paikalliset olosuhteet, kaupunki- ja maisemakuva, hyvä rakentamistapa, olemassa oleva rakennuskanta ja lainsäädännön vaatimukset otetaan huomioon. 2003 VALMISTUNEET: 4. Kainuun Sanomien kortteli 5. Naavatie 6. Kerho, Osmonpiha ja Koskikara 8. Lehtikankaantie 13 11. Sauvapuisto 12. Junkkarinkuja 13. Kätönkuja 26-28 14. Komiahontie 37 16. Poikkipolku 18 17. Jätehuoltotontteja VIREILLÄ: 7. Vanha Teppana 9. 1. kaupunginosan korttelit 5 ja 8 10. Purola-Puistolan keskus 15. Siikapuronpuisto 18. Siikalahdenranta 19. Varistie-Timperintie kiertoliittymä 20. Jätehuoltotontti Raatosuo 21. Onnela, vähäisiä muutoksia VIREILLE TULEVAT: Seuraavat asemakaavahankkeet tulevat todennäköisesti lähivuosina vireille. Aluerajaukset ovat likimääräisiä ja vireilletulojärjestys on avoin. Hanke voi tulla vireille useassa osassa tai tässä esitettyä pienempää tai laajempaa aluetta koskevana. Vähäisistä asemakaavamuutoksista (E- F) ei laadita osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa eikä niiden vireilletulosta ilmoiteta lehdessä (MRL 63 ), vaan hankkeista neuvotellaan osallisten kanssa. A. Kuurnanrannan venevalkamat, asemakaavan muutos B. Asemakaavan muutoksia kauppapaikkoja varten - Maxi/Kasarminkatu - Lidl - Komilan Shell C. Väinämöisenkatu 2-4, asemakaavan muutos D. Kätönlahti, asuntoalueen asemakaava E. Vähäisiä asemakaavamuutoksia pientalorakentamista varten - Kannonkatu 1, Hetteenmäki - Kettu 40, Huuhkajanvaara - Teppana 11, Kuusanraitti F. Vähäisiä asemakaavan muutoksia - jätehuoltotontteja - kerroslukumuutoksia - tontin rajan tarkistuksia - ym. vähäisiä muutoksia
HELMIKUU 2004 5 Uusilta Kajaanin nettisivuilta löytyy paljon tietoa kaupungista Kajaanin kaupungin uudet nettisivut antavat vastauksen useimpiin kaupunkilaisia askarruttaviin kysymyksiin. Ja mikä parasta: palautteen anto ja kuntalaisaloitteen tekeminen on nyt helppoa. Kaupungin sisäinen nettityöryhmä pähkäili nettisivujen sisältöä ja rakennetta viime kevään. Nyt avatut sivut on suunniteltu asiakkaan eikä kaupungin organisaation näkökulmasta. Toivomme edelleen kehittämisideoita ja palautetta. Sivuja kehitetään jatkuvasti, projekti ei missään nimessä pääty tähän, atk-suunnittelija Juha Torvinen korostaa. Kaupunginhallituksen, -valtuuston ja lautakuntien pöytäkirjat siirretään internetiin heti, kun ne on tarkastettu. Kaupunkilaisilla on mahdollisuus perehtyä nettisivujen kautta myös vireillä oleviin asioihin, sillä kokousten esityslistat ovat luettavissa verkkosivuilla kokousta edeltävän viikon perjantaina. Muistamme koko ajan, että internet on vain yksi kanava, jolla kaupungin asioista ja päätöksistä tiedotetaan kaupungin asukkaille. Yksin sen varaan ei viestintää voi rakentaa, viestintäsihteeri Tuula Heikkinen muistuttaa. Sivuja päivitetään hajautetusti eri yksiköissä. Päivittäjiä on viitisenkymmentä. Tällä pyrimme siihen, että sivut todellakin päivittyvät eikä vanha tieto roiku verkkosivuilla. Tähän täytyy todella jokaisen hallintokunnan paneutua ja oppia, että nettisivuston päivittäminen on normaalia työtä, jota ei tehdä vasta sitten kun ehtii, Juha Torvinen muistuttaa. Osoite on vanha tuttu: www.kajaani.fi Atk-suunnittelija Juha Torvinen päivittää nettisivuja nettityöryhmän valvovien silmien alla. Oikealla Tuula Heikkinen, taustalla Marjatta Repo ja Helena Niilekselä. Haastetta ja vastuuta oppimisprojektista Opiskelijat tekevät Expeditus Novus -messut Expeditus Novus - rekrytointimessut ovat yleisölle ja opiskelijoille avoin tilaisuus päästä tutustumaan paikalliseen yritysmaailmaan. ARTO TULIMA Expeditus Novus -rekrytointimessuja suunnittelee projektipäällikkö Kati Laitinen (vas.) yhdessä opiskelijoista koostuvan projektiryhmän kanssa. Kajaanin ammattikorkeakoulun kampuksella järjestetään 4.2.2004 Expeditus Novus -messut. Messuilla opiskelijat pääsevät tutustumaan yrityksiin, luomaan kontakteja ja ehkä myös hakemaan työja harjoittelupaikkoja, opinnäytetöiden aiheita ja projektien toimeksiantoja. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja opiskelijayhdistys KAMO ry järjestävät tapahtuman osana Asiantuntijatehtävissä oppien -projektia. Projektiryhmässä toimii kahdeksan Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka saavat palkkioksi opintoviikkoja, arvokasta kokemusta sekä pienenä houkuttimena palkkaa KAMO:lta. Opastusta projektien tekemiseen saa koululta monelta taholta, aina löytyy joku joka tietää. Opintoviikkojen saamisen eteen joutuu kuitenkin tekemään paljon lukemista, paperityötä ja pohtimista sekä oman itsensä arviointia. Projektiin liittyy monta hoidettavaa asiaa. Jokaisella on oma vastuualueensa: yksi vastaa markkinoinnista, toinen rekrytoinnista, kolmas tiedottamisesta ja neljäs projektipäällikkönä koko projektin sujumisesta. Jokainen oppii jotain uutta ja joutuu haasteellisten tehtävien eteen, koska kaikki tehdään itse. Tämä opettaa vastuun ottamisen jaloa taitoa, jota tarvitaan työelämässä missä tahansa tehtävässä. Oppimisprojekti on todella hyvä keino oppia uutta ja kokea se jo samalla. Vaikka kuulet ja luet asiasta, niin ymmärrät sen vasta, kun teet sen itse! Kati Laitinen
4 HELMIKUU 2004 Kuntien yhteistyö on jo tuttua tekniselle toimelle Kainuun malli ei tuo muutoksia juuri lainkaan Kuntien lisääntyvä yhteistyö ei tuo olennaista uutta Kajaanin kaupungin teknisiin toimintoihin. Yhteistyö muiden kanssa on jo nyt arkipäivää. Olemme esimerkiksi jo kolmen vuoden ajan suunnitelleet noin 25 miljoonan euron vuosittaisen potin käytön yhdessä: maakunnallisessa hankintatoiminnassa ovat seurakunnatkin mukana. Yhteishankintojen piirissä on jo kymmeniä tuoteryhmiä, joista suurimpana elintarvikehankinnat yli neljällä miljoonalla eurolla, Kajaanin tekninen johtaja Martti Anttila sanoo. Jätehuollossa yhteistyö kuntien kesken toimii jo lähes maakunnallisesti. Pelastustoimi aloitti kuntayhteistyön tämän vuoden alusta. Ensi vuoden alusta mukaan tulevat ympäristöterveydenhuollolliset asiat kuten eläinlääkintähuolto, ympäristönvalvonta ja ympäristölaboratorio. Ympäristönsuojelu sen sijaan jää edelleen kuntakohtaiseksi, Anttila jatkaa. Joukkoliikennettä suunnitellaan kuntien yhteistyöryhmässä, jota Kajaani vetää. Martti Anttila visioi, mihin suuntaan hallintomalli voi viedä yhteistyötä. Jos kokemukset ovat hyviä ensimmäisten neljän vuoden aikana, yhteistyötä voitaisiin mielestäni laajentaa koko tekniselle toimialalle eli maankäyttöön, kunnallistekniikkaan ja toimitiloihin, jotka toistaiseksi jäävät peruskuntien hallintaan. Anttila tähdentää, että teknisellä toimialalla yhteistyö ei ainakaan vie työpaikkoja, koska kaikkien resurssit ovat pienet. Resurssit pitää säilyä kunnissa: jokaisella on omat luistinratansa aurattavina ja latunsa ajettavina. Ei niitä kunnan ulkopuolelta voida tehdä. Itse asiassa joudumme taistelemaan siitä, että osaaminen säilyy jokaisessa kunnassa. Martti Anttilan mielestä hallintomallin pitää osoittaa toimivuutensa. Peruskunnissa alkaa olla valtava tarve peruskorjata kuntien kiinteistöjä ja kunnallistekniikkaa. Hallintomallin kautta pitäisi ehdottomasti saada hankkeisiin valtion suunnasta porkkanarahaa ihan samalla tavalla kuin kuntaliitoksissakin. Se raha tulisi mielestäni tarpeeseen ja pitäisi kuntien palvelutasoa osaltaan hyvässä kunnossa ja loisi edellytyksiä elinkeinoelämälle. Mukaan koko tekninen toimiala? Martti Anttilan johtamalle tekniselle toimialalle kuntien välinen yhteistyö on tuttua jo ennen Kainuun malliakin. Veteraanien vokalisti Mikko Rahikkala on yhteyshenkilö kaupungin ja veteraanien välillä Mikko Rahikkalaa pyydettiin veteraaniasiamieheksi viime kesänä. Hän on entisenä sotilaana sitä mieltä, että vastataan "kyllä", kun veteraani kysyy jotakin. Veteraaneilla on useita lakisääteisiä oikeuksia, mutta niiden toteutuminen on monessa kunnassa ollut veteraanien oman aktiivisuuden ja veteraanijärjestöjen varassa. Maaherra Eino Siuruaisen suuri ajatus on ollut se, että jokaiseen Oulun läänin kuntaan perustetaan veteraaniasiamies, joka valvoo veteraanien etuuksien toteutumista. Kajaanissa tämä on jo muutaman kuukauden ajan ollut totta. Veteraaniasiamies Mikko Rahikkalalla on vastuullaan ensisijaisesti kolme tehtävää. Niistä tärkein on olla yhteyshenkilö kunnan, paikallisten veteraanien ja veteraanijärjestöjen välillä. Toisena tehtävänä on huolehtia siitä, että rintamaveteraanit saavat lain oikeuttamia kuntoutuksia. Rahikkala pyrkii lähinnä tiedottamaan veteraaneille tästä mahdollisuudesta, sillä kuntoutus on etu, joka veteraanin on itse anottava. Kuntoutus on hoidettu hyvin Kuntoutus ei ole omassa tehtäväkentässäni ensisijainen tehtävä, koska Kajaanissa se on hoidettu erittäin hyvin tähänkin asti. Lakisääteinen kuntoutus on kuitenkin tärkein veteraanien oikeus, jota muilla ei ole, Rahikkala korostaa. Hänen kolmas tehtävänsä veteraaniasiamiehenä koskee valtion ja kunnan tarjoamia palveluja. Koska Kajaani on laajalle levittyvä kaupunki, pyrkii Rahikkala järjestämään esimerkiksi kuljetuspalveluja syrjäseuduille. Bussilippu ja parkkimaksuvapaus Veteraaniasiamies Mikko Rahikkalan toiveissa on korjata muutama epäkohta. Esimerkiksi kaupungin budjettiin hän toivoisi veteraaniasioille erillisen menokohdan, josta selviäisi, paljonko kaupunki satsaa tällä hetkellä veteraaniasioiden hoitamiseen. Toiseksi Rahikkala haluaisi veteraaneille kaupungin parkkimittaripaikoille ilmaisen paikoituksen. Anomus asiasta on jo jätetty kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Lisäksi hän toivoo, että veteraanit saisivat ilmaisen lipun paikallisliikenteeseen Kajaanin alueelle. Se helpottaisi vanhenevien veteraanien liikkumista myös syrjäkyliltä kaupunkiin. Kaikilla veteraaneilla ei ole ajokortteja ja autoja tai lapsia, jotka voisivat kuljettaa heitä, joten he ovat paikalleen sidottuja. Esitykset asiasta on jo tehty. Rahikkala toivoo, että veteraanit ottaisivat mahdollisimman aktiivisesti yhteyttä häneen. Minun vastuullani on kaikenlainen veteraanien avustaminen. Veteraanien määrä selville ensin Hän aikoo ensi töikseen selvittää Kajaanin veteraanien lukumäärän, heidän nauttimansa palvelut sekä sen, mitä palveluja veteraanit mahdollisesti tarvitsevat lisää. Jo ensimmäisten kuukausien aikana Rahikkala on saanut paljon yhteydenottoja. Rahikkalalle voi soittaa numeroon 044 260 5411. Hänen toimistonsa löytyy osoitteesta Vadelmatie 8 B 8. Kuntoutusasiat hoitaa veteraaniasian neuvottelukunnan sihteeri Pirjo Heikkinen, johon veteraanit voivat ottaa suoraan yhteyttä numeroon 615 7261.
HELMIKUU 2004 3 Lukkari listii lumen Kirpeänä tiistaisena pakkasaamuna Makkolankatu vapautuu lumistaan. Kadun laitoja täyttäneet valkoiset vallit siirtyvät kauhallinen kerrallaan kuorma-auton lastiksi ja ottavat kyydin Satumaantien varteen. Mahtuu uutta tilalle, tuumaa pyöräkuormaajan ohjauspyörän takana hymyilevä mies. Urpo Lukkari kuuluu niihin kymmeniin näkymättömiin kaupungin työntekijöihin, joiden ansiosta aamujaan aloittavilla ihmisillä on reitti selvänä. Toukokuussa 30 vuotta Kajaanin teistä ja kaduista huolehtinut Lukkari on seurannut työympäristössään tapahtuneita muutoksia silmät auki. Kaupunki on laajentunut ja alueet ovat lisääntyneet. Kiirettä on tullut, kun samalla väki on vähentynyt siitä mitä se on aikanaan ollut, Lukkari luonnehtii. Hänen omiin työtehtäviinsä kuuluu katujen kunnossapidosta huolehtiminen: talvisaikaan lumen lastaus ja auraus, kesällä murskeen lastaus ja maapenkkojen hoito. Kärsivällisyyttä käyttäjille Työn hyviin puoliin kuuluu Lukkarin mukaan oma vapaus. Esimerkiksi teiden aurauksessa kullekin työntekijälle määrätään oma alue, joka on päivän aikana hoidettava kuntoon. Kun työn on tehnyt, voi hyvillä mielin suunnata kotiin. Tämä on tietyllä tapaa urakkatyötä, kukaan ei ole patistamassa selän takana, Lukkari naurahtaa. Tosin yleensä menee koko kahdeksan tuntia ja vähän pitempäänkin. Teiden auraus on talvisin omiaan Vaikka Urpo Lukkarin työpäivät kuluvat talvisin lumitöissä, vapaalla ei lunta tarvitse luoda. Siitä pitää huolen asunto kerrostalossa. venyttämään työpäiviä pitkiksi. Tämä talvi on Lukkarin mukaan ollut lumiolosuhteiltaan hyvä. Kaikki ovat tiukalla, kun lunta tulee paljon. Niin koneet kuin kuljettajatkin. Teiden käyttäjiltä Lukkari toivoisi enemmän kärsivällisyyttä. Työnjohto saa päivittäin useita soittoja, joissa tiedustellaan, miksi joku tiepätkä ei ole auki. Moneen paikkaan ei ehdi samalla tunnilla, mutta kyllä me homma hoidetaan, Lukkari lupaa. Hän korostaa, että joskus ylimääräisen viivästyksen syynä saattaa olla inhimillinen tekijä. Koneet voivat mennä rikki tai tekijä saattaa sairastua. Hyvä työporukka Lukkari kuuluu niihin onnekkaisiin, joka voi vilpittömästi sanoa viihtyvänsä työyhteisössään. Porukka on hitsautunut vuosien varressa tiiviiksi, tuorein kasvo on liittynyt joukkoon 15 vuotta sitten. Meillä on hyvä työporukka, hyvä yhteishenki ja omanlainen huumori, joka on vuosien saatossa kehittynyt. Ulkopuolelta tullut ei ehkä sitä ymmärtäisi, Lukkari epäilee. Päättäjille hänellä on yksi viesti: Kalustoa saisi uusia. Rupeavat vanhaksi käymään koneet ja miehet. Hannu Leskinen taitaa tarkastuksen Kaupungintalon toisessa kerroksessa sijaitsevassa rakennusvalvontayksikössä vilisee iloisia kasvoja. Rakennustarkastaja Hannu Leskinen ja kanslistit Marjatta Soldatkin ja Aila Järvinen vitsailevat jostakin, mikä jää kuulijalle epäselväksi. Huomaamatta ei kuitenkaan jää yksikön iloinen ilmapiiri, joka näkyy naururyppyinä silmäkulmissa ja kuuluu keveinä sävelkulkuina puheissa. Meillähän on aina tällainen tunnelma, Leskinen selvittää. Se johtuu työporukasta, jolla on pitkä kokemus ja joka on tehnyt kauan töitä yhdessä. Ilman tällaista tunnelmaa ei yhtä hyvin päivästä toiseen jaksaisi. Itse asiassa hän on yksikön uusin kasvo. Rautavaaralta työmatkaansa taittava Leskinen aloitti työt rakennustarkastajana ja samalla yksikön esimiehenä marraskuun alussa. Entinen kymmenottelija Hannu Leskisellä on taustanaan näyttävä työkokemus ja urakehitys. Vuonna 1982 rakennuspuolen insinööriksi valmistunut Leskinen aloitti Rautavaaran kunnan palveluksessa työmaiden paikallisvalvojana jo vuonna 1987. Rakennusvalvonnan tehtäväkentässä ei suoraa ammattiin valmistavaa koulutusta ole, vaan pätevyys tulee työkokemuksen kautta, Leskinen kertoo. Hänen tapauksessaan yleneminen Rakennustarkastaja Hannu Leskinen ajaa päivittäin töihin Kajaaniin Rautavaaralta. Muutto tulee ajankohtaiseksi, mikäli hoitoalalla työskentelevä vaimo saa Kajaanista paikan. rakennustarkastajaksi tapahtui heti 90-luvulla ja vuonna 1997 hänen tehtäviinsä lisättiin teknisen osaston osastopäällikön tehtävät. Kymmenotteluksi aikaisempia tehtäviään luonnehtiva Leskinen ei mene arviossaan paljon pieleen. Hän hoiti Rautavaaralla teknisen johtajan ja rakennustarkastajan tehtäviä, kaavoitustehtäviä, pelastustoimintaa, liikelaitoksen johtamista, jätehuoltotehtäviä, kiinteistönhallintaa, rakennuttamistoimintaa ja olipa joukossa ympäristönsuojeluakin. Entiseen työhön verrattuna virka Kajaanissa on tarjonnut sitä mitä olen siltä odottanutkin. On yksi tehtäväkenttä, johon voi keskittyä, Leskinen sanoo ja kertoo, että rakennusvalvonta on aina ollut lähellä hänen sydäntään. Byrokratian pakko Kajaanin rakennusvalvonnan kenttätyössä on perinteenä ollut sellainen aluejako, että kolmesta rakennustarkastajasta kaksi, Heikki Juntunen ja Vesa Koskinen ohjaavat pientalorakentamista. Julkiseen kaupunkikuvaan vaikuttava rakentaminen puolestaan on Leskisen vastuulla. Rakennusvalvonnan tehtävänä on valvoa rakennustoimintaa yleisen edun kannalta ja pitää huolta siitä, että maankäyttö- ja rakennuslain määräyksiä ja säädöksiä noudatetaan. Rakennusvalvontaviranomainen huolehtii myös rakentamisen yleisestä ohjauksesta ja neuvonnasta. Leskisen mukaan rakennustarkastajan työssä ikävimpänä puolena ovat luvattomaan rakentamiseen puuttuminen, yleensä lupiin ja ympäristöön liittyvät valitukset ja niiden käsittelyt. Joskus tuntuukin siltä, että juristin taitoja tarvittaisiin, hän huomauttaa. Leskinen myös kritisoi tiukkoja rakentamisaikatauluja, jotka ajavat urakoitsijat ahtaalle ja nostavat virheen tekemisen mahdollisuutta. Myös suunnitteluaikatauluja, varsinkin rakennesuunnittelun osalla kannattaisi hän mielestään tarkistaa. Leskisen oma työaika jakautuu kolmeen osa-alueeseen. Noin puolet työstä on käytännön työtä ja neljännes hallinnollisia tehtäviä. Viimeinen neljännes pitää sisällään työyhteisön kehittämistä, koulutusta ja kentällä tapahtuvaa ohjausta.
HELMIKUU 2004 11 LVI-asentajista kova pula Kainuun ammattiopistoon otetaan ensi syksynä uusi ryhmä talotekniikan perustutkintoon LVI-alan koulutusohjelmaan. Aiemmin on ilmoitettu, että seuraava ryhmä alkaa vasta 2006. Asentajapulan vuoksi koko maassa on kehotettu lisäämään koulutusta. Talotekniikan perustutkinnosta valmistuvat LVI-asentajat työskentelevät mm. asennus- ja huoltoliikkeissä, kunnallisissa vesija kaukolämpölaitoksissa sekä myynti- ja kiinteistönhuoltotehtävissä. Ammattimiehille riittää töitä Koko rakennusalalla tarvitaan Suomessa vuosittain noin 6000 henkeä korvaamaan eläkkeelle lähtevät. Ammattitaitoisen LVI-asentajan keskipalkka on noin 15 euroa tunnissa.hän asentaa, korjaa ja huoltaa rakennusten lämpö-, vesi- ja ilmastointilaitteita sekä putkistoja. Lämpö- ja vesialalla toimii LV-asentaja eli putkiasentaja ja ilmastointialalla IV-asentaja eli ilmastointiasentaja. Koulutukseen haetaan käsistään käteviä Jos olet kätevä käsistäsi ja sinulla on teknisiä taipumuksia, olet sopiva alalle. LVI-asentajan pitää myös pystyä työskentelemään itsenäisesti. Asennustaidot ja tekniikan tuntemus opitaan koulussa ja työpaikoilla.opiskelun aikana harjoitellaan asennustehtäviä oikeissa rakennuskohteissa. Asiakastöinä tehdään asennus-, peruskorjaus- ja huoltotöitä. Työnantaja arvostaa omaaloitteisuutta, vastuuntuntoa ja huolellisuutta. Tekniikka kehittyy nopeasti, siksi asentajalla pitää olla halua uusien asioiden oppimiseen. Etsitkö koulutuspaikkaa yhteisvalinta alkaa Kainuun ammattiopistossa (entinen Kainuun Ammatti-instituutti) on tarjolla kolmisenkymmentä koulutusohjelmaa yhteisvalinnan kautta. Musiikkialalle on erillishaku maalis-huhtikuussa. Katso tarkempia tie- toja aloista www.kao.fi tai uudesta koulutusoppaasta peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Kajaanin lukio aloittaa toimintansa 1.8.2004, kun nykyiset lukiot yhdistyvät. Lukio siirtyy vaiheittain 2006 mennessä toimimaan Vuorikadulle nykyisiin ammattiopiston kaupan ja hallinnon tiloihin. Siirtymävaiheen aikana lukio toimii myös nykyisten lukioiden tiloissa. Kajaanin lukioon haetaan palauttamalla toisen asteen yhteishakukortti ja lukion ainevalintakortti hakuohjeiden yhteydessä annettuihin osoitteisiin määräajassa. Valinta tapahtuu peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon perusteella. Taidepainotteisille linjoille (kuvaamataito ja musiikki) järjestetään valintakokeet, joiden pisteet vaikuttavat myös valintaan. Kevään yhteishaku ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioon 2.2. - 13.2.2004 - peruskoulun ulkopuoliset hakijat sekä peruskoulun päättöluokkalaiset, joilla on hakutoiveita pääsykokeita järjestävään ammatilliseen koulutukseen. 1.3. - 19.3.2004 - peruskoulun päättöluokkalaisten haku lukioon sekä ammatilliseen koulutukseen, jossa ei ole pääsykokeita.
12 HELMIKUU 2004 Elokuvat La 31.1. Elokuvakerho: INFER- NAL AFFAIRS (-K15-). Kino Kalevala klo 15, jäsenkortit 25 e (opisk. 17 e) ovelta ennen esitystä. Järj. Kajaanin Elokuvakerho, www.saunalahti.fi/elokuvat La 14.2. Elokuvakerho: DOG- VILLE (-K15-). Kino Kalevala klo 15, jäsenkortit 25 e (opisk. 17 e) ovelta ennen esitystä. Järj. Kajaanin Elokuvakerho, www.saunalahti.fi/elokuvat La 28.2. Elokuvakerho: DIK- TAATTORI (-K15-). Kino Kalevala klo 15, jäsenkortit 25 e (opisk. 17 e) ovelta ennen esitystä. Järj. Kajaanin Elokuvakerho, www.saunalahti.fi/elokuvat (1.1.)-29.2. Elokuvien oheistuotteita: Digital Cinema. Pääkirjaston alakerran vitriinit Kaukametsä To 5.2. Kajaani Tanssii: kajaanilaisten tanssiyhteisöjen tanssinäytös. Tanssiurheiluseura Casamba, Naisten klubi 9, Kajaanin Elo ja Kajaanin Tanssi. Kaukametsän sali klo 19.00, liput 8/5 e Pe 6.2. Kajaani Tanssii, avoimet ovet. Kajaanin Tanssin oppilaat esittävät omia koreografioitaan. Leihusali klo 19.00. Järj. Kaukametsä, kulttuuripalvelut La 7.2. Kajaani Tanssii - Uudet tanssit koreografiakatselmus. Kaukametsän sali klo 13.00, liput 5/3 e. Järj. Kaukametsä/kulttuuripalvelut La 7.2. Kajaani Tanssii: SIIVIL- LE! Ilta tanssitaiteen nosteessa. Aurinkobaletti, Nina Hyvärinen ja Routa-ryhmä. Kaukametsän sali klo 19.00, liput 15/12 e. Järj. Kaukametsä/kulttuuripalvelut Su 8.2. Kajaani Tanssii - Uudet tanssit koreografiakatselmus jatkuu. Kaukametsän sali klo 12.00, liput 5/3 e. Järj. Kaukametsä/kulttuuripalvelut Su 8.2. Kajaani Tanssii: Tuhkimo-tanssisatu (ensi-ilta). Kaukametsän sali klo 15.00, liput 5/3 e. Järj. Kaukametsä/kulttuuripalvelut Su 8.2. Kajaani Tanssii - Uudet tanssit koreografiakatselmuksen palkintojen jako ja palkittujen koreografioiden esityksiä. Kaukametsän sali klo 17.00, liput 5/3 e. Järj. Kaukametsä/kulttuuripalvelut Kaukametsän opisto Ti 10.2. Mars ja muut maan "sisarukset" aurinkokunnassa. MAR- SIN KANAVAT, VIRHEAR- VIOINNISTA TODELLISUU- TEEN. Luennoitsijana tutkija Veli Petri Kostama Oulun yliopiston planetologian työryhmästä. Kaukametsän opiston auditorio klo 18-19.30, luentomaksu 3 e. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin Planeetta ry. To 12.2. Kajaanin keskustaajama 2020 osayleiskaava. Kevään 2004 työpajat: Kajaanin jokikeskusta - Kainuun veturi. ALUEEN MAH- DOLLISUUDET. Keskusteluillan vetäjänä arkkitehti Irmeli Hanka. Kaukametsän opiston auditorio klo 18.00, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin kaupungin tekninen toimiala To 19.2. Kajaanin keskustaajama 2020 osayleiskaava. Kevään 2004 työpajat: Kajaanin jokikeskusta - Kainuun veturi. ALUEEN TA- VOITTEIDEN TÄSMENNYS. Keskusteluillan vetäjänä arkkitehti TAPAHTUMAKALENTERI HELMIKUU 2004 Tietoa Kajaanin tapahtumista: Kajaani Info, Kauppakatu 21, p. (08) 615 5555 Irmeli Hanka. Kaukametsän opiston auditorio klo 18.00, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin kaupungin tekninen toimiala To 26.2. Kajaanin keskustaajama 2020 osayleiskaava. Kevään 2004 työpajat: Kajaanin jokikeskusta - Kainuun veturi. LUONNOSVAIH- TOEHTOJA. Keskusteluillan vetäjänä arkkitehti Irmeli Hanka. Kaukametsän opiston auditorio klo 18.00, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto ja Kajaanin kaupungin tekninen toimiala To 26.2. Kalevalajuhla. Kaukametsän sali klo 18.00, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsän opisto, Kajaanin Kalevalaiset naiset ry, Lönnrot Instituutti ja Elias Lönnrot -seura Konsertit Su 1.2. Konsertti: Timo Vanhamäki - viulu ja Outi Nissi - piano. Linnantauksen kirkko klo 19, ohjelma 6 e. Järj. Kajaanin ev.lut. srk:n musiikkityö La 14.2. Ystävänpäivän konsertti Operetin helmiä - tunnelmia Italiasta. Jyrki Anttila - tenori ja Anu Hälvä - sopraano. Säestää Janne Hovi, piano. Kaukametsän sali klo 19.00, liput 20 e Kajaani Info. Järj. Kaukametsä/kulttuuripalvelut ja Presto Artist Ke 13.2. Kamarikonsertti. Marjo Kaisanlahti - klarinetti, Imbi Mägi - piano. Ohjelmassa mm. Brahms, Schumann, Debussy. Kouta-sali klo 19.00, ohjelma 10/8 e ovelta 1 h ennen. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto Su 15.2. Ostrobothnian Jazz Orchestra Kokkolasta ja Kaukametsä Big Band -konsertti. Kaukametsän sali klo 17.00, liput 5/3 e Kajaani Info. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto Su 15.2. Konsertti: Sauli Tyni, sello ja Erkki tyni, urut. Lehtikankaan kirkko klo 18, ohjelma 6 e. Järj. Kajaanin ev.lut. srk:n musiikkityö Ke 18.2. Oppilaskonsertti. Koutasali klo 19.00, vapaa pääsy. Järj. Kaukametsä, Kainuun musiikkiopisto Näyttelyt 5. -8.2. Valokuvanäyttely Toisenlainen / samanlainen!. Näyttelyn aihe on toiseus ja toisenlaisuus. Näyttelyyn osallistuu kuusi kuvaajaa; neljä Suomesta ja kaksi Lontoosta: Henna Harri, Terez Osztafi, Martin Sebastian Borkowski, Leena Kuorikoski, Anssi Koskinen ja Marjaterttu Harri. Kaukametsän salin aula, avoinna tilaisuuksien aikana, vapaa pääsy. 1.-29.2. Ommaan kottiin: Kehitysvammaisten Palvelusäätiö/Kajaanin Kesäheinän palvelukodin valokuvanäyttely. Pääkirjaston yläkerran näyttelytila (14.12.03)-15.2. EINO AHO- NEN, Yksinäinen ratsastaja. Kajaanin taidemuseo, Linnank. 14. (11.1.)-(7.3.) KERÄILIJÖITÄ JA KOKOELMIA. Kainuun Museo, Asemak. 4 22.2.-(28.3.) JÄLKIÄ VÄRI- KARTALLA - Ariadna Donner. Kajaanin taidemuseo Teatteri Pe 30.1. Kaupunginteatteri: Tohtori Finckelman. Teatteritalo klo 19.00 La 31.1. Kaupunginteatteri: Tohtori Finckelman. Teatteritalo klo 19.00 To 5.2. Joensuun Kaupunginteatterin vierailu: Miehen kylkiluu. Teatteritalo klo 18.00 Ke 11.2. Kemin Kaupunginteatterin vierailu: Hippo ja Hepo. Sissilinna klo 10.00 Ke 11.2. Kemin Kaupunginteatterin vierailu: Juhlapäivät. Sissilinna klo 19.00 To 12.2. Kemin Kaupunginteatterin vierailu: Hippo ja Hepo. Sissilinna klo 15.00 La 14.2. Kajaanin Harrastajateatteri: MAHNOVITSINA ENSI-IL- TA. Generaattori, Kauppakatu 36 klo 19.00, liput 10/7 e Kajaani Infosta ja ovelta. Lisätietoja puh. 044-7100 233 To 12.2. Kemin Kaupunginteatterin vierailu: Juhlapäivät. Sissilinna klo 19.00 Ma 16.2. Kajaanin Harrastajateatteri: MAHNOVITSINA. Generaattori, Kauppakatu 36 klo 19.00, liput 10/7 e Kajaani Infosta ja ovelta. Lisätietoja puh. 044-7100 233 Ti 17.2. Kajaanin Harrastajateatteri: MAHNOVITSINA. Generaattori, Kauppakatu 36 klo 19.00, liput 10/7 e Kajaani Infosta ja ovelta. Lisätietoja puh. 044-7100 233 Ti 18.2. Kajaanin Harrastajateatteri: MAHNOVITSINA, Generaattori, Kauppakatu 36 klo 19.00, liput 10/7 e Kajaani Infosta ja ovelta. Lisätietoja puh. 044-7100 233 La 21.2. Kaupunginteatteri: Mihin sateenkari päättyy. Teatteritalo klo 19.00, ENSI-ILTA Ti 24.2. Kaupunginteatteri: Mihin sateenkari päättyy. Teatteritalo klo 19.00 Ke 25.2. Kaupunginteatteri: Mihin sateenkari päättyy. Teatteritalo klo 19.00 Pe 27.2. Kaupunginteatteri: Mihin sateenkari päättyy. Teatteritalo klo 19.00 La 28.2. Kaupunginteatteri: Mihin sateenkari päättyy. Teatteritalo klo 19.00 Urheilu ja liikunta La 31.1. Futsal-turnaus; Kanuunat. Kajaanihalli klo 8-19. Järj. Kanuunat La 31.1. Hokki CII - Laser. Jäähalli klo 10 La 31.1. Hokki CI - JYP. Jäähalli klo 12 La 31.1. Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki-Sport. Jäähalli klo 17, liput 11/9/6 e Kajaani Info tai ovelta. Järj. Kajaanin Hokki Su 1.2. Kansalliset mäkihypyn ja yhdistetyn Energiapolar-cup - kilpailut. Vimpelinvaara klo 10. Järj. Kainuun Hiihtoseura Su 1.2. Hokki EII - PyPo. Jäähalli klo 12 Su 1.2. RB-Kajaani - Napa-KP. Jäähalli klo 15.45 Su 1.2. KaNMKY Naiset - Pihtipudas. Kajaanihalli klo 17 Su 1.2. Maxi Makasiini-alueuinnit. Kajaanin uimahalli klo 18. Järj. KaUS La 7.2. KaPa 80 v. Kainari-turnaus. Pallohalli pe klo 8-21 (B-juniorit ja C-15). Järj. KaPa La 7.2. Elon taitoluistelukilpailut. Jäähalli klo 12 La 7.2. Hokki DI - TeKi. Jäähalli klo 15.15 La 7.2. Hokki DII - TeKi. Jäähalli klo 17 Su 8.2. Suksin Kieronmäkeen-laturetki (ei pakkasrajaa). Lähtöpaikan ja -ajan kukin voi itse valita, edestakainen matka 18-26 km. Järj. TekU, tied 08-627075 Su 8.2. Kajaani Tanssii: Talvisambat Kajaanihalli klo 10-18, aik. 10 e, opisk., eläk., varusmiehet 6 e, alle 6- v. ilmaiseksi ovelta. Järj. Kajaanin Casamba To 12.2. Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki-FPS. Jäähalli klo 18.30, liput 11/9/6 e Kajaani Info tai ovelta. Järj. Kajaanin Hokki La 14.2. Rehjan hiihto (Toivonlahteen). Lähtö Tulliterminaalin (Kehräämöntie 8) P-alue klo 12. Toivonlahden tupa avoinna. Omat eväät. Tied. puh. 08 638 549. Pakkasraja -18 astetta. Järj. Kajaanin Latu ry. La 14.2. Hokki EI - PaKa. Jäähalli klo 12.30 La 14.2. KaNMKY Naiset - Volley 96. Kajaanihalli klo 14 La 14.2. Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki-TuTo. Jäähalli klo 17, liput 11/9/6 e Kajaani Info tai ovelta. Järj. Kajaanin Hokki Su 15.2. Hokki CII - Ahmat. Jäähalli klo 12 Su 15.2. RB-Kajaani - Apasche. Jäähalli klo 15.45 Su 15.2. Hiihtovaellus Salmijärven ja Joutenlammen maastossa. Lähtö Salmijärven Kammilta. Ilm. 1.2. mennessä p. 0400-734 113, hinta 25 e. Järj. Kainuun Erä- ja Luontomatkat 21.-22.2. Kapa 80 v. juhlaturnaus: Tytöt -89, -91, -93, pojat -94. Pallohalli. Järj. KaPa La 21.2. Hokki EI - PaKa. Jäähalli klo 12.30 La 21.2. Hokki CI - Sport. Jäähalli klo 15.45 Su 22.2. Laskiaisrieha. Kajaanihalli. Järj. LC-Kajaani Su 22.2. Laskiaisrieha Kammilla. Salmijärven Kammi klo 10-15, vapaa pääsy. Tied. 0400-734 113. Järj. Kainuun Erä - ja luontomatkat Su 22.2. Hokki DII - Puumat. Jäähalli klo 12 Su 22.2. Hokki EII - KKP. Jäähalli klo 13.45 To 26.2. Jääkiekkoa: Kajaanin Hokki-Ahmat. Jäähalli klo 18.30, liput 11/9/6 e Kajaani Info tai ovelta. Järj. Kajaanin Hokki 28.-29.2. Avoimet TUL:n nuorten hiihtomestaruuskilpailut. Vimpelin Urheilukeskus la klo 10 ja su klo 12. Lisät. www.kainuunliikunta.fi/tapahtumat tai puh. Hannu Korhonen 08-6113 2407. Järj. Kajaanin Hiihtäjät 28.-29.2. Veteraanikisat. Kajaanihalli. Järj. Kajaanin Kipinä Su 29.2. Karkauspäivän pilkkikisat. Salmijärvi klo 10-15. Osallistumismaksu 10 e/22.2.menn. ja 12 e/paikan päällä. Tied. ja ilm. p. 0400-734 113. Järj. Kainuun Erä -ja luontomatkat Su 29.2. Hokki B - Tich. Jäähalli klo 14.45 Muita menovinkkejä 30.1.-(1.2.) Venäjän kulttuurin ja kielen koulutus: Kirjallisuuden historia 1900-luku. Luennoitsijana FKValeri Susi. Kajaanin Opettajankoulutusyksikkö, Intelli-sali 123. Pe klo 17-21, la-su klo 10-18. Järj. Oulun yliopisto Kajaanin OKY Su 3.2. Koti - ponnahduslauta elämään - Luentosarja elävästä elämästä. Hannele Forsberg: Perhe murroksessa. Normaalikoulun juhlasali klo 17.30-19.30, luentosarja 35 e, yks. luennot 10 e/luento. Tied. Kainuun Kesäyliopisto, p. 08-613 3058. Järj. Kainuun Kesäyliopisto to 12.2. Koti - ponnahduslauta elämään - Luentosarja elävästä elämästä. Jari Sinkkonen: Mitä lapsi tarvitsee hyvään kasvuun Normaalikoulun juhlasali klo 17.30-19.30, luentosarja 35 e, yks. luennot 10 e/luento. Tied. Kainuun Kesäyliopisto, p. 08-613 3058. Järj. Kainuun Kesäyliopisto to 12.2. klo 18 Runokahvila-ilta, teemana: ystävyys ja rakkaus, Einoleino -talolla, Paltaniemi. Ohjelma 6 e sis. iltakahvit. Järj. Kainuun Lausujat ja Kapsakka, varaukset p. 08-636 606. 13.-14.2. Helmimarkkinat. Kauppatori, lisätietoja p. 08-615 5841 13.-15.2. Venäjän kulttuurin ja kielen koulutus: Venäläinen koulutusjärjestelmä. Luennoitsijana Ph.D Galina Posnova ja Andrei Melnikov, Pe. Kajaanin Opettajankoulutusyksikkö, Intelli sali 123. Klo pe klo 17-21 ja la-su klo 10-18. Järj. Oulun yliopisto Kajaanin opettajankoulutusyksikkö Pe 13.2. Vanhojen päivät. Kajaanihalli klo 8-15. Järj. Linnan Lukio 14.-15.2. Johanna Ylikoski: Astrologian II-kurssi. Tutun tupa, Tehdaskatu 1, pe 13.2. yks. istunnot, la-su kurssit, kurssimaksu 75 e, ilm. 31.1. mennessä p. 040-069 9235, järj. Elämän Ilo To 19.2. EQUAL-tiedotustilaisuus. Kaukametsän opiston auditorio klo 9, vapaa pääsy. Järj. TE-keskus/Työvoimaosasto To 19.2. TYKES-info. Kaukametsän opiston auditorio klo 13.30, vapaa pääsy. Järj. Kajaanin Kehittämiskeskus. La 21.2. Jättikirpputori, Kajaanihalli klo 9-14, paikkamaksu 15 e, varaukset p. 627 001 Su 29.2. Kieronmäen hiihto, lähtö Vimpelin urheilukeskuksen valaistu, vapaavalintainen aika. Huoltopisteet klo 9-15 Kieronmäessä ja Mustan majalla. Ei osanottomaksua, pakkasraja -18 astetta. Tied. Alpo Rautiainen, puh. 639 779. Järj. Kajaanin Latu ry. TONTTILIITTYMIEN AUKAISU- JA AURAUS- PALVELUA TARJOLLA Alla mainitut koneurakoitsijat suorittavat kiinteistöjen porttien ja käytäväosuuksien auraustyötä korvausta vastaan. Hurskainen Alpo 0400-548754 Lukkari Paavo 050-5259698 Maanrak. JanKone ky 050-60990 Martiskainen Markku 0400-388745 Poutiainen Jukka 0400-586518 Svensk Pasi 0440-580459 Kajaanin kaupungin katujen kunnossapidosta vastaava yksikkö suorittaa sopimukseen perustuen kiinteistöille kuuluvien kevyenliikenteenväylien aurauksia ja tonttiliittymien aukaisua höyläyksen yhteydessä, korvausta vastaan. Tekninen palvelukeskus Pekka Kolehmainen Liikenneväylät-tulosyksikkö Tulosyksikön päällikkö Seuraava tapahtumakalenteri 27.2. ilmestyvässä lehdessä.