MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki

Transkriptio

1 MITÄ OPITTIIN KAINUUN MAAKUNTAVAALEISTA? KAINUUN HALLINTOKOKEILUN ARVIOINNIN NÄKÖKULMA Demokratiapäivä , Helsinki Anni Jäntti kunta- ja aluejohtamisen yliopistonlehtori Tampereen yliopisto

2 KAINUUN HALLINTOKOKEILU Tavoitteena oli kokemusten hankkiminen maakunnallisen itsehallinnon vahvistaminen vaikutuksista Kainuun kehittämiseen, peruspalvelujen järjestämiseen, kansalaisten osallistumiseen, maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen sekä kuntien ja valtion aluehallinnon toimintaan. Suoralla kansanvaalilla valitun maakuntavaltuuston alaisuuteen koottiin kuntien sosiaali- ja terveydenhuolto, toisen asteen koulutuksen järjestäminen, erikoissairaanhoito, maakunnan yleinen elinkeinopolitiikka ja aluekehitystoiminta. Maakuntavaalit järjestettiin kunnallisvaalien yhteydessä v ja v Maakuntavaalijärjestelmää muutettiin vaalien välillä. Vaalipiirinä hallintokokeilualue

3 ÄÄNESTYSAKTIIVISUUS V ,0 61,3 61,2 60,0 58,0 58,1 58,6 58,3 56,0 55,9 54,0 53,3 53,4 54,2 52,0 52,4 51,3 52,0 50, Kunnallisvaalit/Kainuu Maakuntavaalit/Kainuu Kunnallisvaalit/Manner-Suomi

4 V MAAKUNTAVAALIT KAINUUSSA V maakuntavaltuustoon valittiin 39 valtuutettua. kuntalakia pienempi valtuustokoko kustannus-, tehokkuus- ja toimintakykysyistä 4 % äänistä hylättiin (väärä lippu). Vain 15 % äänistä meni muille kuin oman kunnan ehdokkaalle. Hare-Niemeyerin menetelmä oli monimutkainen ja johti erikoisiin tuloksiin. Kuntakiintiöillä haluttiin varmistaa, että kaikista kunnista saadaan edustaja valtuustoon ja estää keskuskaupungin ylivalta valtuustossa. Kajaanista valittiin 17 valtuutettua, ilman kiintiöistä määrä olisi ollut 15. Kunnasta, jossa yhden puolueen kannatus ylivertainen, valittiinkin toisen puolueen ehdokas Esim. Vuolijoelta yksi valtuutettu: Paikan sai puolue B, jota oli kannattanut kunnassa 12,4 % äänestäjistä. Puolueen A kannatus oli 48,3 %. Samasta poliittisesta ryhmästä tuli valituksi pienemmällä äänimäärällä kuin samalta listalta jäi valitsematta.

5 V MAAKUNTAVAALIT KAINUUSSA V Maakuntavaltuustoon valittiin 59 valtuutettua kuntalain mukaisesti. Kuntakiintiöstä luopuminen mahdollisti paremmin äänestäjien tahdon toteutumisen poliittisen kannatuksen suhteen. Ohjasi valtuuston työtä ajatuksellisesti enemmän siihen suuntaan, että kyse on maakunnan asioiden päättämisestä, ei oman kotikunnan etujen valvomisesta. Maakuntavaltuutettuja oli jokaisesta kunnasta. Äänestyspäätökseen vaikutti kyselyn mukaan eniten henkilö (80 %), toiseksi eniten, että ehdokas on omasta kunnasta (73%).

6 Suhtautuminen maakunnan päätöksentekoon, samaa mieltä olevien osuus (%) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Maakuntani päätöksistä tiedotetaan riittävästi. Maakuntavaaleissa äänestäminen on tärkein keino vaikuttaa maakuntani asioihin. Maakuntani päätöksenteko on oikeudenmukaista ja kohtelee tasavertaisesti eri väestöryhmiä. 13% 21% 24% 27% 56% 65% Luotan maakuntani poliittisiin päättäjiin. 18% 26% Maakunnassani kuunnellaan asukkaiden mielipiteitä. 10% 15% Uskon luottamushenkilöiden ajavan maakunnan parasta. Todellista päätösvaltaa käyttävät viranhaltijat, eivät luottamushenkilöt. Maakunnan päättäjät pitävät hyvin huolta elämisen edellytyksistä. Maakunnan asioiden hoidossa on huomattavaa parantamisen varaa. Valtakunnan tason päättäjät pitävät hyvin huolta elämisen edellytyksistä. 7% 11% 14% 23% 28% 23% 39% 46% 59% 76% Kainuu Arttu-kunnat

7 MITÄ KAINUU OPETTAA? Maakuntavaalit kiinnostivat kansalaisia yhtä paljon (tai vähän) kuin kuntavaalit. Pelko kuntien merkityksen vähenemisestä osoittautui äänestysaktiivisuuden näkökulmasta liioitelluksi. Maakunnallista ajattelua tulee korostaa: maakuntavaaleissa valitaan maakuntalaisten, ei kuntien, edustajia! Keskeistä ei siis saisi olla se, kuinka paljon kustakin kunnasta on valtuutettuja, vaan se, että maakuntavaltuutetut edustavat koko maakunnan asukkaita. Järjestelmä- ja kulttuurikysymys Kuilu kansalaisten ja maakunnan johdon. Tiedotuksen, viestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksen korostuminen. Kansalaiset haluavat osallistua ja vaikuttaa myös maakuntatasolla. Demokratiaan ja osallistumiseen liittyvät kysymykset vaativat resursseja. Osallistuminen on keskeinen hallinnon legitimiteettikysymys, jonka merkitystä ei voi liiaksi korostaa.

8 KIITOS! Anni Jäntti anni.jantti(at)uta.fi