SISÄISEN VALVONNAN VÄLIRAPORTIT 2012

Maakuntahallitus 10.9.2012/Liite 1 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ SISÄISEN VALVONNAN VÄLIRAPORTIT 2012 Tilivelvollisten raportit sisäisen valvonnan toteutuksesta Suunnittelu ja kehittäminen 2 Yhteiset palvelut 3 Talouspalvelut 4 Henkilöstöpalvelut 8 Koulutustoimiala ja Kainuun ammattiopisto -liikelaitos 10 Sosiaali- ja terveystoimiala Johdon tuki 12 Ympäristöterveydenhuollon palvelut 21 Sairaanhoidon palvelut 24 Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut 27 Perhepalvelut 41 Vanhuspalvelut 45 Kainuun Työterveys -liikelaitos 52

2 SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN TULOSALUEEN SISÄISEN VALVONNAN VÄLIRAPORTTI 2012 Talouden seuranta ja raportointi Tehtiin kuukauden välein siten kuin kuntayhtymässä edellytetään. Talousarviossa on pysytty, kriittisintä jatkossa on tulojen kertyminen toteutettaviin hankkeisiin suunnitellulla tavalla. Organisaatiorakenne Tulosalue jakaantuu neljään tulosyksikköön ja lisäksi yhteisiin asioihin. Muutos oli maakuntahallituksen hyväksyttävänä 5.1.2009. Kv-toimintojen hoitamisen osalta on tehty tarkastuksia syksyllä 2011 uuden aluekehitysjohtajan aloitettua työnsä. Vastuun ja valtuuksien jako Tulosyksikköjaon jälkeen maakuntajohtaja teki delegointipäätökset kuntayhtymän normaalin käytännön mukaisesti. Sijaisuudet on päivitetty tehtävien vaativuusarvioinnin mukaisesti ja päivitetty sen jälkeen henkilömuutosten mukaisesti. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Ei hankittu. Toimintaketjut Vaarallisia työyhdistelmiä ei ole. Valtiovarainministeriön controller-yksikön edustaja suoritti järjestelmätarkastuksen vuoden 2010 syksyllä, mutta loppuraporttia siitä ei ole vieläkään tullut. Riskienhallinta Sijaisuuksien osalta on tehdyt tarkennukset ovat ennallaan. Omaisuusriskeihin on varauduttu kuntayhtymän yleisen ohjeistuksen mukaisesti. Tietoturvariskeihin on varauduttu nimeämällä oikealla tavalla käyttöoikeudet eri henkilöille ja tekemällä työtehtävien mukaan tarvittavia muutoksia. Kajaani 30.8.2012 Alpo Jokelainen maakuntajohtaja

3 YHTEISTEN PALVELUIDEN SISÄISEN VALVONNAN VÄLIRAPORTTI 2012 1. TALOUDEN SEURANTA JA RAPORTOINTI 2. ORGANISAATIORAKENNE 3. VASTUUN JA VALTUUKSIEN JAKO Talousarvion toteutumaa ja henkilöstön määrän kehitystä seurataan kuukausittain. Talousarvio on alittumassa tehtyjen ja toimeenpantujen säästötoimien seurauksena. Ei muutoksia organisaatiorakenteessa. Vastuun ja valtuuksien jako on ennallaan. 4. OMAISUUDEN HANKINTA JA LUETTELOINTI 5. TOIMINTAKETJUT 6. RISKIENHALLINTA MAPO-hankeen (materiaali, apteekki, patologia, obduktio) rakennustyöt ovat meneillään ja uudisrakennus ja peruskorjaus valmistuvat 2013. Tärkeimmät toiminnot on turvattu järjestämällä työt työpareittain. Näin on vähintäänkin kaksi henkilöä organisaatiossa, jotka osaavat kunkin tehtävän. Vaarallisia työyhdistelmiä ei ole havaittu. Tietosuojasta ja lokitietojen seurannasta ja tietosuojarikkeiden seuraamuksista on järjestetty koulutusta. Tavanomaiset henkilöstö- ja omaisuusriskit on vakuutettu ja vakuutukset kilpailutettu. Tietoturvariskien varalta on annettu ohjeet ja kultakin tietotekniikan käyttäjältä edellytetään sitoumus, jossa he sitoutuvat näiden annettujen ohjeiden noudattamiseen. Tietosuoja- ja tietoturvapolitiikasta on tehty periaatepäätös. Kuljetuspalveluiden omavalvonnan seurauksena on havaittu myös tänä vuonna väärinkäytös, josta asianomaista on päätetty kuulla. Taksien laskutus tarkastetaan pistokokein ja suuret muutokset laskutuksessa tarkastetaan. Kajaani 4.9.2012 Kalevi Yliniemi, hallintojohtaja

4 TALOUSPALVELUJEN SISÄISEN VALVONNAN VÄLIRAPORTTI 2012 TALOUDENHOITO 1. Talouden seuranta ja osavuosiraportit Talouden toteutumisesta on raportoitu maakuntahallitukselle 3/2012, 3/2012, 4/2012 5/2012 ja 6/2012 sekä maakuntavaltuustolle 4/2012. Talouden seurannan helpottamiseksi on käytössä SAP BI-raportointiohjelma. 2. Organisaatiorakenne Talouspalveluiden vastuualue jakautuu neljään tiimiin: Kirjanpito Ostolaskut Myynti Maksuliikenne Henkilöstö on jakautunut Kainuun eri kuntien toimipisteisiin seuraavasti: Hyrynsalmi 2 Kajaani 27 Kuhmo 4 Paltamo 1 Puolanka 2 Ristijärvi 3 Sotkamo 3 Suomussalmi 3 Yhteensä 45 Tuloskeskustelut on käyty 60 % talouspalveluiden henkilöstöstä 30.6.2012 mennessä. Keskustelut käydään kaikkien kanssa loppuvuonna sovitun aikataulun mukaisesti. 3. Vastuun ja valtuuksien jako Toimintaa ohjaavat säännöt ja ohjeet on tallennettuna maakunnan yhteiseen intranet- järjestelmään, joka löytyy osoitteesta: http://kaima.kainuu.fi/suke/talous säännöt tai ohjeet. Maakuntahallituksen, maakuntajohtajan ja muiden viranhaltijoiden toimintavaltuuksia koskevat päätökset löytyvät intranetistä osoitteesta http://kaima.kainuu.fi/suke/hallinto. Tavaroiden ja palveluiden hankinnat on keskitetty Materiaalipalvelujen hankintatoimistoon. Kilpailutukseen liittyvät asiakirjat löytyvät myös Materiaalipalveluista. Kuntayhtymässä on hankintakielto ollut voimassa 15.2.2012 lähtien. Maakunnan luottokorttien käyttöoikeudesta päättää maakuntajohtaja. Tällä hetkellä Eurocard -luottokortteja on yhteensä 12 henkilöllä. Lisäksi pienten

5 materiaalien hankintaa varten on otettu käyttöön ns. hankintakortteja ja öljyyhtiöiden luottokortteja, joiden käyttäjistä on luettelo materiaalipalveluissa. Tällä hetkellä FirstCard -kortin käyttäjiä on 209 kpl. Huoltoasemien polttoainekortteja on aktiivisessa käytössä seuraavasti: Teboil 46 kpl, ABC 20 kpl. ST-1 10 kpl lakkautetaan (ei käytössä) ja Shell 2 kpl. Kuljetuspalvelut käyttää taksija linja-autoissa oleviin maksupäätteisiin soveltuvia FirstCard-kortteja, joita vammaispalvelulain mukaisissa kuljetuksissa 1807 kpl sekä sosiaalihuoltolain mukaisissa kuljetuksissa 603 kpl. Sap- taloushallinnon järjestelmän käyttöoikeuksista pidetään luetteloa Talouspalveluissa. Sap -käyttöoikeuksien pääkäyttäjiä ovat järjestelmävastaava Kaisu Heikkinen ja pääkirjanpitäjä Ulla Heikkinen. 4. Maksujen suoritus/ ostolaskujen kierto Kaikki maakunnalle saapuvat laskut tallennetaan Rondo laskujen kierrätysjärjestelmään. Maksujen suorituksen perusteena olevat tositteet ovat pääsääntöisesti oikeita ja asiallisia. Laskujen hyväksyjistä pidetään luetteloa Rondo-järjestelmässä. Neuvontaa annetaan päivittäin, lisäksi eniten virheellisyyksiä aiheuttaviin käyttäjiin otetaan yhteydessä henkilökohtaisesti. Sama lasku ei voi mennä kuluksi samalla laskunumerolla kahta kertaa, koska järjestelmä hälyttää siitä. Samaa summaa eri laskunumerolla voidaan seurata poimintana Sap-järjestelmässä. Suunnitteilla ollut Rondo-ohjelmiston päivitysprojekti on käynnistynyt. Päivitysohjelmaan sisältyvä uusi laskujen kierrätysohjelma on otettu käyttöön maaliskuussa 2012. Rondo-ohjelmiston arkistointiprojekti on käynnistynyt tammikuussa 2012. 5. Tulojen vastaanottaminen Kuntayhtymän tulot kerätään pääsääntöisesti laskuttamalla. Laskutuksen alkutiedoista huolehtivat palveluja antavat tulosyksiköt. Laskut siirretään keskitetysti e-tulostukseen. Myyntireskontrasta huolehtii myyntitiimi. Verkkolaskutus on ollut yritysten osalta käytössä vuoden 2010 lopulta alkaen. Kuluttajaverkkolaskutus on toiminnassa muutoin paitsi Effica-järjestelmästä lähtevien laskujen osalta. Lisäksi sopimuslaskutusten (vuokrat) sähköinen laskutus on kesken. Kuntayhtymällä on 16 pientä kassaa. Käteiskassat tarkistetaan loppuvuonna 2012. Lisäksi Kajaanin Info vastaanottaa asiakkaiden käteissuorituksia Kajaanissa. 6. Saatavien laskutus, maksusuoritukset ja perintä Kaikki saatavat laskutetaan siten, että niistä syntyy reskontraan avoin lasku, jonka suoritusta voidaan seurata. Perintäpalvelut ostetaan Lindorff Oy:ltä. Pe-

6 rintään siirretyt saatavat v. 2007-2012 ovat yhteensä 2 211 299 euroa. Tästä on saatu perittyä yhteensä 1 070 814 euroa. Perintä on kokonaan päättynyt 180 395 euron osalta ja perinnän kohteena ovat edelleen 1 079 127 euron saatavat. Näin perinnän onnistumisprosentti on tällä hetkellä 49 %. Vuosittaiset laskutettavat myynnit sekä maksut ja taksat ovat yhteensä n. 32 milj. euroa. Tästä perintään menevien osuus on n. 390 000 euroa vuodessa, mikä on n. 0,1 % laskutettavista tuloista. 7. Omaisuuden luettelointi Kiinteästä ja irtain omaisuus on luetteloitu käyttöomaisuus kirjanpidossa. Arvopapereita ja velkakirjoja säilytetään Kajaanin kaupungintalolla Talouspalveluiden kassakaapissa. Lainojen seuranta tapahtuu Talouspalveluissa Basware lainanhallinta-ohjelmistolla. Käyttöomaisuuskirjanpidon aktivointiraja on 15.000 euroa. Tietotekniset laitteet merkitään tarralla ja laitteet ovat EfecteAsset -laiterekisterissä, joissa ylläpidetään laitteiden yksilöityä sarjanumeroa ja laitteen muita tietoja. Käyttöomaisuuskirjanpidon ulkopuolisia pienhankintoja ei ole luetteloitu. 8. Maksuvalmiussuunnittelu Maksuvalmiutta seurataan päivittäin. Vuodenvaihteen tilanteesta maksuvalmius on heikentynyt selkeästi. Tällä hetkellä kassa riittävyys on keskimäärin 0 päivää. Maksuvalmiuden varmistamiseksi on käytössä luotollinen maksuliikennetili, jonka luottolimiitti on 10 milj. euroa. Maksuvalmiutta joudutaan rahoittamaan lisäksi 5 milj. euron kuntatodistuslainalla. Kunnat ovat maksaneet rahoitus-osuutensa maakunnalle sopimuksen mukaisesti kuukauden 12 pv. ja kuukauden viimeinen päivä. 9. Sijoituspolitiikka 10. Lainanotto Maakunnalle ei ole vahvistettu erillisiä sijoitustoimintaan liittyviä ohjeita. Maakunta huolehtii lahjoitusrahastona saadun testamenttirahaston nimeltään Sairaanhoitajien rahasto, sijoituksia. Sijoitussalkkua hoitaa OKO Varainhoito Oy. Salkun markkina-arvo 31.12.2011 oli 540 742,68 euroa ja hankinta-arvio oli 602 72,05 euroa. Vastaavasti salkun markkina-arvo 30.6.2012 oli 594 027,89 euroa ja hankinta-arvio oli 643 379,99 euroa. Tilivuoden aikana ei ole nostettu pitkäaikaisia lainoja.

7 PALVELUTUOTANNON RISKIEN HALLINTA 11. Toimintaketjut ja vaaralliset työyhdistelmät Vaarallisia työyhdistelmiä vältetään. Samat henkilöt eivät voi tehdä maksatukseen ja laskutukseen tai toimittajatietojen perustamiseen liittyviä tehtäviä. Kaikki tositteet ja kirjaukset allekirjoittavat laatija ja hyväksyjä yhdessä. Tietojärjestelmiin tehtävistä muutoksista jää lokitiedostoihin merkinnät. 12. Henkilöstöriskien hallinta Henkilöstöriskeihin on varauduttu luomalla kattava varahenkilöjärjestelmä. Vähintään kaksi henkilöä hallitsee kukin tehtävän. 13. Omaisuusriskien hallinta Maakunnan omaisuus on vakuutettuna Pohjola-yhtiössä ja vakuutuksia hoitaa Novum Oy. Maakunnan vakuutusturva on tarkistettu joulukuussa 2011. 14. Tietoturvallisuusriskien hallinta Taloushallinnon tietojärjestelmien verkon ja palvelimen huoltosopimuksista, virustentorjunnasta ja varmuuskopioinnista huolehtii keskitetysti Tietohallintopalvelut. Taloushallinnon tietojärjestelmien ohjelmien ylläpitosopimukset ja käytön tuki on huolehdittu ohjelmatoimittajien kanssa. Ohjelmien käyttöoikeuksien antaminen on keskitetty pääkäyttäjällä ja hänen sijaisellaan, joilla on oikeus antaa ohjelmien käyttöoikeuksia työntekijän esimiehen päätöksen mukaisesti joko toistaiseksi tai määräajaksi. Kajaanissa 24.8.2012 Irma Kärnä va. talousjohtaja

8 HENKILÖSTÖPALVELUJEN SISÄISEN VALVONNAN VÄLIRAPORTTI 2012 1. Talouden seuranta ja raportointi Henkilöstöpalveluiden talouden seurantatietoja käsitellään ja seurataan säännöllisesti. Talousarvion toteutuneet kulut ja tulot kerätään kuukausittain myös yhteiseen tietokantaan; yhteiset Y:/yhteiset palvelut/talousseuranta. Talousarvion toteuman toimintamenot tarkastelujaksolla 1.1.- 30.6.2012 on 2 430 234, eli ylitetty suunnitellusta 368 098. Suurimpana poikkeamana talousarvioon toimintamenot ylittyivät palvelujen ostot -osalta noin 407 142 :n verran, joka koostui Työterveyshuollon palveluiden ostojen lisääntymisestä. Henkilöstökulujen osalta ylitys oli 1 236 eli 0,11 %. Kunnilta laskutettava palkkapussin hinta laski vuoden 2011 tasosta noin 5,6 %, palkkapussin hinta oli 12,31. Muilta osin talousarvion raamissa pysyttiin. 2. Organisaatiorakenne Henkilöstöpalvelut kuuluvat edelleenkin maakunnan yhteisiin palveluihin, organisaatiorakenteen osalta ei tarkasteluajanjaksolla tapahtunut muutoksia. Vuoden 2012 alusta lukien henkilöstöpalveluissa oli yhteensä 38 henkilöä + seitsemän päätoimista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua sekä kolme osa-aikaista luottamusmiestä. Yksi henkilö toimii 50 %:sesti luottamusmiehenä ja 50 %:sesti työsuojeluvaltuutettuna. Palkkasihteereiden määrä koko henkilöstöstä on 32. Henkilöstömäärä ei ole tarkasteluajanjaksolla lisääntynyt. Henkilövaihdos on tapahtunut yhden palkkasihteerin irtisanoutumisen takia. Tarkastelujakson aikana tehtiin 66 643 palkkalaskelmaa, palkansaajien lukumäärä keskimäärin kuukaudessa on 11 107. Tämä on noin 140 palkansaajaa enemmän kuin edellisellä tarkasteluajanjaksolla. 3. Vastuun ja valtuuksien jako Henkilöstöä koskevan päätöksenteon osalta ei tarkastelujakson aikana ole tehty muutoksia toimivaltuuksiin. Henkilöstöpalveluiden hallinnollisia ohjeita on päivitetty, ajantasaistettu ja uudelleen ryhmitelty asiakokonaisuuksittain Kaimaan. 4. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Omaisuuden hankinta on keskitetty Yhteiset palvelut -tulosalueen Materiaalipalvelutvastuualueelle hankintatoimeen.

9 5. Toimintaketjut Palkanlaskentapalveluissa ja henkilöstösihteereiden työssä toiminta on varmistettu sisäistä työjärjestystä tarkentamalla ja työparimenettelyä täsmentämällä. Merkittäviä muutoksia toimintaketjujen tai niihin varautumisten osalta tarkasteluajanjaksolla ei ole tehty aikaisempiin käytänteisiin verrattuna. 6. Riskien hallinta Henkilö-, omaisuus- ja tietoturvariskien osalta ei tarkasteluajanjaksolla ole tehty muutoksia aikaisempiin käytänteisiin verrattuna. Kajaanissa 21.8.2012 Markku Hämäläinen henkilöstöjohtaja

10 KOULUTUSTOIMIALAN SISÄISEN VALVONNAN VÄLIRAPORTTI 2012 - Sisältää Kainuun ammattiopiston 1. TALOUDEN SEURANTA JA RAPORTOINTI Talous- ja toimintasuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti koulutuslautakunnan, Kainuun ammattiopisto liikelaitoksen johtokunnan, molempien tulosalueiden johtoryhmien ja kaikkien tiimien kokouksissa. Opiskelijamäärän kehitys on erityisen tärkeää toiminnan rahoituksen sekä henkilöstöja toimintaresurssien oikean määrän arvioinnin takia. Opiskelijamäärää, opiskelijoiden eroamista ja eroamisen syitä seurataan jatkuvasti ja tilastoidaan kuukausittain. Toiminnallisten tavoitteiden toteutumista seurataan johtoryhmien ja tiimien kokouksissa. Opiskelijapalautetta kerätään säännöllisesti. Henkilöstön osallistumista tulosalueiden strategiatyöhön kannustetaan ja tuetaan. Strategiatyön tavoitteena on sitouttaa henkilöstöä ja tuoda strategiat arkityöhön mukaan. 2. ORGANISAATIORAKENNE Kainuun ammattiopisto liikelaitoksen toimintaa johtaa johtava rehtori. Sekä nuorisoasteen että aikuiskoulutuksen toiminnasta vastaa oma rehtori. Lukiokoulutuksen tulosalueen toiminnasta vastaa osa-aikainen johtaja ja neljä rehtoria. Koulutuksen järjestäjälle kuuluvista tehtävistä ja yleisjohtamisesta vastaa koulutustoimialan johtaja. Kainuun maakunta kuntayhtymän purkautumisen takia on koulutustoimialalla aloitettu valmistutuminen 1.1.2013 tapahtuvaan organisaatiomuutokseen. 3. VASTUUN JA VALTUUKSIEN JAKO Toiminnan perustan muodostavat Kainuun maakuntavaltuuston hyväksymät koko maakunnan toimintaa ohjaavat säännöt sekä koulutustoimialan ja Kainuun ammattiopiston johtosäännöt. Kainuun ammattiopistossa valtuuksia on delegoitu viranhaltijoille johtavan rehtorin delegointipäätöksellä sekä johtokunnan tekemällä nimenkirjoitusvaltuutuksella. Lukiokoulutuksen intranetissä henkilöstön luettavissa oleva toimintakäsikirja sisältää kuvaukset lukion henkilöstön tehtävien jaosta. Ohjeilla varmistetaan eri tehtäviin liittyvien toimintatapojen ja valtuuksien noudattamista. Toimintakäsikirjaa täydennetään ja korjataan lukuvuosittain.

11 4. OMAISUUDEN HANKINTA, LUETTELOINTI SEKÄ LUOVUTUS Koulutustoimialalla ostotoiminta hoidetaan keskitetysti. Hankintojen kilpailutuksessa tehdään yhteistyötä Kainuun hankintarenkaan kanssa. Hankinnat tehdään pääsääntöisesti KAOn tai hankintarenkaan kilpailuttamista yrityksistä. Hankintaprosessi on kuvattu toimintakäsikirjoissa. Yli 300 euroa maksavat hankinnat sekä kaikki puhelimet ja kamerat on luetteloitu kalusto- ja irtaimistorekisteriin (Kuusamon osalta ei vielä ole luetteloa). Käyttökelvottomaksi tulevaa omaisuutta syntyy lähinnä ammatillisen koulutuksen laitekannan uudistamisen yhteydessä. Tarpeettomaksi tulevaa omaisuutta myydään toimintakäsikirjan ohjeen mukaisesti. 5. TOIMINTAKETJUT Taloushallinnon tehtävien hoidossa on huomioitu se, ettei vaarallisia työyhdistelmiä ole. Isossa organisaatiossa toimintaketjujen arviointi edellyttää esimiehiltä jatkuvaa tarkkaavaisuutta, koska esimerkiksi tilapäisten sijaisuusjärjestelyjen takia toimintaketjuihin saattaa tulla tilapäisiä uudelleen järjestelyjä. Esimiesten rooli on erityisen tärkeä toiminnan valvonnassa. Työyksikkökokouksissa korostetaan jokaisen työntekijän vastuuta raportoida havaitsemistaan puutteista. Esimieskoulutusta on järjestetty jo usean vuoden ajan ja näissä koulutuksissa on esimiehen roolia luonnollisesti käsitelty. 6. RISKIEN HALLINTA Kainuun ammattiopistossa koulutusalat ovat kartoittaneet toimintaansa liittyviä riskejä. Työympäristöön ja työsuojelun valvontaan liittyviä riskejä kartoitetaan säännöllisesti ympäristöryhmän katselmuksissa. Lukiokoulutuksen systemaattinen riskikartoitus on tekemättä. Kajaani 31.8.2012 Anssi Tuominen koulutustoimialan johtaja

12 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALAN SISÄISEN VALVONNAN VÄLIRAPORTIT 2012 Toimintatuotot Toimintakulut Maakunnan talousarvio 2012 ja toimintasuunnitelma 2013 2015 hyväksyttiin maakuntavaltuustossa 28.11.2010 62. Käyttösuunnitelma on hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 21.3.2012 93. Vaadittuja säästötavoitteita ei ole huomioitu kesäkuun ennusteessa. Sosiaali- ja terveystoimialan käyttösuunnitelman (ilman liikelaitoksia) mukaan toimintatuotot ovat vuodelle 2012 yhteensä 42,2 milj. euroa. Toimintatuottoja on kertynyt kesäkuun loppuun mennessä 18,4 milj. euroa, joka on 43,6 % koko vuoden osuudesta. Toimintatuottojen arvioidaan toteutuvan 0,4 milj. euroa käyttösuunnitelmaa suurempina. Myyntituotot ja tuet ja avustukset toteutuvat arvioitua paremmin. Henkilöstökuluja on kertynyt kesäkuun loppuun mennessä 72,8 milj. euroa. Tämä on 50,4 % koko vuodelle varatusta budjettimäärärahasta, joka on 144,6 milj. euroa. Edellisvuonna vastaavan ajankohdan toteuma oli 47,6 %. Kaikki kuluvalle vuodelle tarkoitetut palkkojen sopimuskorotukset on tehty tammikuussa. Arvio lomakorvauksista ja lomapalkkavarauksen lisäyksestä on jaksotettu kuukausikohtaisesti. Kertymästä puuttuu kuitenkin yhden kuukauden työvuorolisät. Näiden mukaan ennustettuna henkilöstökulut tulevat toteutumaan noin 4,0 milj. euroa käyttösuunnitelmaa suurempina. Henkilötyövuositavoite koko vuodelle sosiaali- ja terveystoimialalla on 2 936 htv2, tämä on 90 henkilötyövuotta pienempi kuin vuoden 2011 toteuma oli. Kesäkuun lopussa kumulatiivinen toteuma oli 3 002 htv2, eli ylitystä tavoitteeseen verrattuna on 66 henkilötyövuotta. Sivulla 6 on tulosaluekohtainen kumulatiivinen toteuma tammi-toukokuulta 2012. Asiakaspalvelujen ostoja on kertynyt kesäkuun loppuun mennessä 25,4 milj. euroa. Tämä on 52,3 % budjetoidusta. Toteumasta puuttuu ostoja yhteensä 2,2 milj. euroa. Asiakaspalvelujen ostot ylittävät käyttösuunnitelman tämän hetken arvion mukaan 6,6 milj. euroa. Talousarvion verrattuna ostot ylittyvät terveyden- ja sairaudenhoidon palvelujen tulosalueella 1,9 milj. euroa, jossa suurin ylitys tulee konservatiivisella vastuualueella asiakaspalvelujen ostoissa kuntayhtymiltä. Konservatiivisella vastuualueella avosydänkirurgiassa ja neurokirurgiassa potilasmäärissä ei ole ollut olennaista nousua, mutta niiden laskutus on noussut osin DRG-hinnoittelun ja osin komplikaatioiden vuoksi. Neurokirurgisia potilaita on jonkin verran tavallista enemmän jouduttu lähettämään oman huonon neurologitilanteen vuoksi. Onkologiassa ja hematologiassa potilasmäärät ovat jonkin verran nousseet. Suurin syy on hoidonporrastuksen mukaan OYS:ssa hoidettavien

13 viime vuotta suurempi määrä, mutta onkologiassa huono onkologitilanne on vaatinut joidenkin periaatteessa täällä hoidettavien potilaiden lähettämistä OYS:iin. HUS:ssa tehtäviä kantasolusiirtoja on selvästi tavallista enemmän. Elinsiirtopuolella on tulossa mm sydämensiirto ja keuhkonsiirtoa. Mielenterveyspalvelujen osalta ostot OYS:lta ovat kasvaneet vaikeahoitoisten potilaiden pitkäaikaisten hoitojaksojen vuoksi. Perhepalvelujen tulosalueella ylitystä tulee 4,7 milj. euroa jossa lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluissa kuntayhtymiltä 2,2 milj. euroa ja lapsiperheiden sosiaalipalveluissa 2,6 milj. euro lastensuojelun laitoshoidon ostoissa. Lapsiperheiden terveydenhuoltopalveluissa psykiatrian osastoilla on ollut pitkäkestoisia hoitojaksoja, joihin on liittynyt ostopalveluja. Ostojen kasvua selittävät naisten ja lasten vaikeat sairaudet (mm sydän- ja syöpäsairaudet) ja niihin liittyvät pitkäkestoiset hoitojaksot osastoilla. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa lastensuojelun tarve on kasvanut, mikä on lisännyt lasten sijoituksia. Kaikkia lapsia ei voida sijoittaa perheisiin heidän vaikeahoitoisuutensa vuoksi. Muiden palvelujen ostoja on kertynyt kesäkuun loppuun mennessä 14,6 milj. euroa, joka on 49,9 % budjetoidusta. Viime vuoden vastaava toteuma oli 45,2 % eli 12,9 milj. euroa. Laskutukset ovat jäljessä toimituksista noin 2 viikkoa 1 kuukausi. Kesäkuun ennusteen mukaan muiden palvelujen ostot ylittyvät noin 1,4 milj. euroa. Käyttösuunnitelmaan verrattuna muut palvelujen ostot ylittyvät sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 0,5 milj. euroa, terveydenja sairaudenhoidon palvelujen tulosalueella 0,3 milj. euroa ja perhepalvelujen tulosalueella 0,1 milj. euroa sekä vanhuspalvelujen tulosalueella 0,5 milj. euroa. Tarvikehankinnat ovat toteutuneet kesäkuun loppuun mennessä 49,2 % budjetoidusta eli 9,9 milj. euroa. Viime vuoden vastaava toteuma oli 50,8 % eli 9,9 milj. euroa. Aineet ja tarvikkeet ylittävät käyttösuunnitelman tämän hetken arvion mukaan 0,8 milj. euroa. Talousarvion verrattuna aineet ja tavarat ylittyvät sairaanhoidollisten palvelujen tulosalueella 0,2 milj. euroa, terveydenja sairaudenhoidon palvelujen tulosalueella 0,3 milj. euroa ja perhepalvelujen tulosalueella 0,3 milj. euroa. Hankintarajoitukset ovat olleet voimassa 15.2.2012 alkaen. Avustukset ovat toteutuneet 48,5 % budjetoidusta eli 8,0 milj. euroa. Vastaava luku oli viime vuonna 8,2 milj. euroa, joka oli 47,1 % koko vuoden toteumasta. Avustuksiin kirjattava omaishoidontuen maksatus on jäljessä kuukauden ja se on huomioitu ennusteessa. Avustusten arvioidaan ylittävän käyttösuunnitelman 0,4 milj. euroa. Vuokrat ovat toteutuneet 51,1 % käyttösuunnitelmasta eli 4,8 milj. euroa. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 4,4 milj. euroa eli 48,7 %. Vuokrien arvioidaan ylittävän käyttösuunnitelman 0,4 milj. euroa. Muut toimintakulut ovat toteutuneet 59,6 % eli 0,2 milj. euroa. Vastaava luku edellisenä vuonna oli 0,2 milj. euroa eli 54,1 %. Muut toimintakulut toteutuvat lähes käyttösuunnitelman mukaisesti.

14 Tulosennuste Käyttöomaisuuden poistot toteutuvat tämän hetken arvion mukaan budjetoidusti. Kuluvan vuoden tilikauden tulos sosiaali- ja terveystoimialalla ilman liikelaitosta, tulee olemaan kesäkuun ennusteen mukaan alijäämäinen 13,2 milj. euroa. Alijäämää tulee suurimmalta osalta palvelujen ostoista. Lisäksi henkilöstömenot, aineet ja tavarat, avustukset sekä vuokrat ylittynevät. 1. Organisaatiorakenne Sosiaali- ja terveystoimialalla johtamisjärjestelmä on noudattanut maakuntavaltuuston hyväksymää organisaatiorakennetta. Sosiaali- ja terveysjohtaja vastaa toimialan sisältöjen ja talouden kokonaisuudesta. Tulosaluejohtajat vastaavat omien sektoreittensa palvelujen ja talouden kokonaisuuksista. Organisaatiosta on puuttunut juridista asiantuntemusta erityisesti kilpailutusasioihin liittyen ja tämän vuoksi palvelua on jouduttu hankkimaan ostopalveluna. Vuoden 2011 käyttösuunnitelmaan on varattu määrärahat lakimiehen palkkaamiseksi yhdessä maakunnan hallintopalvelujen kanssa. Lakimies on aloittanut työnsä 1.9.2011 ja hänen tehtävä jakautuu puoleksi sosiaali- ja terveystoimialan ja maakunnan hallintopalvelujen kanssa. Hänen toimipaikkansa sijaitsee sosiaali- ja terveystoimialalla. Kainuun hallintokokeilun loppuessa 31.12.2012 toiminnan jatkoa on suunniteltu koko alkuvuoden ajan. Tämä on vienyt huomattavasti työaikaa. Uuden organisaation suunnittelu jatkuu koko loppuvuoden ajan. 2. Vastuun ja valtuuksien jako Sosiaali- ja terveyslautakunta on hyväksynyt päätösvallan delegointia viranhaltijoille koskevan päätöksen 30.12.2004 70 ja täydentänyt sitä 2.2.2005 24, 29.8.2007 199, 23.1.2008 19, 11.2.2009 40 ja 10.2.2010 39 ja 40. Laskujen ja tositteiden hyväksyminen sosiaali- ja terveystoimialalla 11.2.2009 41. Ratkaisu- ja päätösvalta on delegoitu voimassa olevien ohjeiden ja säännösten mukaisesti, mm. taloussääntö, johtosääntö sekä lautakunnan delegointivaltuuspäätös. Viranhaltijoiden toimivaltansa puitteissa tekemät päätökset on dokumentoitu ja ne ovat olleet saatavilla. Toimialan ja sen vastuualueiden yhteistyömuotoina on ollut tulosjohtajakokoukset, johtoryhmätyö, työpaikkakokoukset, tuloskeskustelut sekä työrutiineihin sisältyvä kanssakäyminen henkilöstön ja johdon välillä.

15 Henkilöstön suunnittelua, käyttöä, määrää, toiminta- ja osaamistarpeiden muutoksia sekä koulutus- ja kehittämistarpeita seurataan yhteisissä keskusteluissa henkilöstön kanssa. Henkilöstöhallinnosta saadaan kuukausittain henkilöstöä koskevat raportit, jotka käsitellään tulosalueittain. Sijaisten hankintaa koskeva sähköinen täyttölupamenettely pilotoitiin Kajaanin seudun vanhuspalveluissa huhtikuussa 2010 ja otettiin maakunnalliseen käyttöön toukokuussa 2010. Kehityskeskustelut käydään toimialalla systemaattisesti. Työpaikkapalavereita on pidetty ja niissä on käyty läpi henkilöiden vastuut ja valtuudet oman työn osalta. Laadunhallintajärjestelmän toteutus on edennyt useiden palveluprosessien kuvausten ja sisäisten auditointien merkeissä. Keväällä 2011 on aloittanut työnsä maakunnan potilasturvallisuus- ja laatupäällikkö, joka yhteistyössä työryhmän kanssa on aloittanut maakunnallisen potilasturvallisuussuunnitelman laatimisen. Suunnitelman on tarkoitus valmistua vuoteen 2013 mennessä. 3. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Omaisuuden hankinnassa ja luetteloinnissa on noudatettu hankintatoimen ohjeita ja laadittu vuosittain investointisuunnitelmat. Vuosittaiset tarvittavat hankinnat ovat menneet keskitetysti hankintatoimiston kautta. Hankinnoissa on noudatettu talousarvion täytäntöönpano-ohjetta. Hankintarajoituksen ovat olleet voimassa syyskuun 2011 alusta alkaen. Käyttöomaisuuden aktivointiraja on 15.000 euroa. Tietotekniset laitteet merkitään tarralla ja laitteet ovat EfekteAsset laiterekisterissä, joissa ylläpidetään laiteiden yksilöityä sarjanumeroa ja laitteen muita tietoja. Käyttöomaisuuden ulkopuolisia pienhankintoja ei ole luetteloitu. 4. Toimintaketjut Sosiaali- ja terveystoimialalla prosessikuvauksilla varmistetaan asiakkaalle laadukas palvelu ja henkilökunnalle selkeät työnjaot ja turvalliset toimintatavat. Toimintoja on johdettu tulosalueilla asetettujen tavoitteiden suuntaan. Organisaatiomuutosten yhteydessä prosessikuvauksilla on selkiytetty toimijoiden työnkuvia ja toimintatapoja. Työyksikköjen toimintaohjeita ja sääntöjen päivitystä on jatkettu edelleen. Toimintaketjujen toimivuuden osalta on jatkettu yhteistyötä tulosalueiden välillä aina niissä tilanteissa missä toiminnot ovat sitä edellyttäneet. Sairaanhoidon palvelujen tulosalueella laboratoriossa on otettu käyttöön nettiin perustuva ajanvarausjärjestelmä, jota on laajennettu vuoden 2011 alusta.

16 HaiPro - raportointityökalun avulla seurataan potilaan/asiakkaan/asukkaan hoidossa tapahtuvia vaara ja läheltä piti tilanteita. Raportointimenettelyn avulla pyritään löytämään toiminnan kehittämiskohteita ja sitä kautta parantamaan potilaiden hoidon turvallisuutta. HaiPro on ollut käytössä kuntayhtymässä vuodesta 2008 (SOTE:n toimialalla) Vuoden 2012 tammi-kesäkuulla tehtiin haittatapahtuma/vaara-tilanneilmoituksia 1094, näistä 7 vakavaa haittatapahtumaa. Eniten ilmoituksia tehdään lääke- ja nestehoitoon (40,6 %), tietonkulkuun/tiedonhallintaan (16,4 %) ja väkivaltaan (23,1 %), lähinnä hoitohenkilökuntaa kohtaan, liittyen. Ilmoitusten pohjalta on kehitetty toimintatapoja mm. laadittu tarkistuslistoja ja kehitetty lääkehoidon turvallisuutta. Vuonna 2011 haittatapahtuma/vaaratilanneilmoituksia tehtiin yhteensä 2291 kpl Keväästä 2009 alkaen on tehostetusti kehitetty yhteistyössä maakunnan eri yksiköiden kanssa Influenssa A (H1N1) epidemiaan liittyviä hoito- ja rokotusjärjestelyjä. Infektioiden torjuntaa maakunnassa on tehostettu hygieniahoitajien työpanosta lisäämällä. Toimintaa ohjaamaan on koulutettavana infektiosairauksien erikoislääkäri. Kainuulaisten Influenssa A (H1N1) - rokotuskattavuus oli rokotuskampanjan aikana yhteensä noin 60 %. Terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueen merkittävä muutos oli Kuhmon terveysaseman vastaanottotoimintojen ulkoistaminen määräajaksi. Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti 30.12.2008 324, että Kuhmon terveysaseman vastaanottotoiminta ajalle 1.3.2009 31.12.2011 (optio vuodelle 2012) hankitaan Coronaria Hoitoketju Oy:ltä. Optio on päätetty jättää käyttämättä ja uusi kilpailutus on tehty. Hankintapäätös tehtiin syksyllä, mutta siitä on valitettu. AttendoMedonen kanssa on tehty väliaikainen sopimus palveluiden tuottamisesta, kunnes Markkinaoikeus antaa päätöksen asiassa. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan palvelu tulee kilpailuttaa uudelleen. Terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueella päivystystoiminta on siirtynyt uusiin tiloihin 15. helmikuuta 2010. Uutena tulosyksikkönä nopean diagnostiikan yksikkö on sijoittunut päivystyspalvelujen vastuualueelle. Päivystystoimintaa on edelleen kehitetty ja toimintamalleja on uudistettu vastaamaan maakunnallista tarvetta. Kainuun ensihoito on järjestetty uuden terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla. Asetuksessa määritelty ensihoidon palvelutasopäätös on käsitelty sosiaali- ja terveyslautakunnassa loppuvuodesta 2011. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen tehtävämäärät ovat lisääntyneet n 5 % vastaavasta ajankohdasta vuonna 2010. Vuodesta 2009 alkaen on suunniteltu ja valmistauduttu pilottihankkeena varusmiesten puhelinneuvonnan käynnistämiseen. Varusmiesten puhelinneuvontaa on laajennettu syksystä 2010 alkaen siten, että vuonna 2011 neuvonnan piirissä on ollut puolustusvoimien 20 varuskuntaa. Kesällä 2010 valmistui OYS-erityisvastuualueen laboratorioyhteistyöstä selvitysraportti, jossa esitettiin kliinisen kemian, kliinisen mikrobiologian ja mahdollisten muiden laboratorioalojen laajaa yhteistyötä vuoden 2012 alusta.

17 Hanke on edennyt suunnitellulla tavalla muutoin, paitsi hankeen todennäköinen aloittamisajankohta on siirtynyt vuoteen 2013. Vammaisten ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetuspalvelujen järjestäminen siirtyi kuljetuspalveluyksikköön vuoden 2009 alusta alkaen. Ryhmäkuljetusten toteuttamismahdollisuuksia on selvitetty yhteistyössä kuljetuspalvelujen yksikön kanssa ja tämä työ jatkuu edelleen. Asumispalveluiden kilpailutusta on valmisteltu työryhmässä vuodesta 2010 alkaen ja päätökset saatiin lainvoimaisiksi vasta vuoden 2011 keväällä. Toimintaketjujen toimivuutta tarkastellaan siten, että toiminta olisi kaikissa olosuhteissa palvelunkäyttäjien kannalta mahdollisimman selkeää ja asiakaslähtöistä. Muuttuvat toimintatavat vaativat myös uusia tilaratkaisuja. Käynnissä on saneeraus- ja uudisrakentamistoimenpiteitä seuraavasti: - Kainuun keskussairaalassa MAPO hanke (materiaalihallinto, apteekki, patologia ja obduktio) - Suomussalmen terveysaseman saneeraus - Puolangan terveysaseman saneeraus - Paltamon terveysaseman saneeraus - Kuhmon terveysaseman saneeraus - Sotkamon terveysaseman saneeraustarpeiden selvittely Erikoissairaanhoidon tulevaisuuden arviointityö on valmistunut työryhmäraporttien ja keväällä 2011 tehdyn kuntakierroksen yhteydessä. Hankkeeseen liittyy jatkossa mittavia rakentamistarpeita tulevien kahdeksan (8) kymmenen (10) vuoden aikana. Samassa yhteydessä tarkastellaan myös Kajaanin terveysasemien tilatarpeet. Maakuntavaltuusto on tehnyt 26.9.2011 39 yksimielisen päätöksen erikoissairaanhoidon tulevaisuuden jatkosuunnittelusta. Toimialalla on työskennellyt Erikoissairaanhoidon kehittäminen työryhmä joka on kokoontunut kuluvan vuoden aikana useita kertoja. Työryhmätyö jatkuu tulevina vuosina ja hankkeeseen tarvittavat työntekijät pyritään irrottamaan käytettävissä olevasta henkilöstöstä. Sosiaali- ja terveyslautakunta esitti maakuntahallitukselle projektisuunnitelman hyväksymistä syksyllä 2011. Maakuntahallitus on hyväksynyt projektisuunnitelman tammikuussa 2012. Konsultti on raportoinut potilasvirtaanalyysejä ja tulevien vuosikymmenten palvelutarpeita keväällä 2012. Kuusanmäen palvelukeskuksen uudelleen järjestelyjen suunnittelu on aloitettu. Tavoitteena on laitostoiminnan muuttaminen asumis- ja avohoidoksi tulevien vuosien aikana. 5. Riskienhallinta Sosiaali- ja terveystoimen tulosalueilla on tehty riskikartoituksia ja pelastussuunnitelmat on saatettu ajan tasalle.

18 Vahinko- ja riskitilanteita asiakaskontakteissa on seurattu. Näihin tilanteisiin on varauduttu suunnittelemalla työjärjestyksiä, henkilöresursseja, tilojen kalustamista ja turvajärjestelmiä. Työsuojelutarkastuksia on tehty useisiin yksiköihin toimialalla. Työsuojelutarkastusten pohjalta on tehty tarvittavia toimenpiteitä ja korjauksia. Perhepalvelujen tulosalueella Suomussalmella on kehitysvammahuollon palvelut siirretty kosteusvaurioisoista tiloista tilapäisiin terveisiin tiloihin ja suunniteltu yhdessä Suomussalmen kunnan kanssa uudet pysyvät tilat kehitysvammapalveluille Pitämän kerrostalosta, jotka peruskorjataan uuteen käyttötarkoitukseen. Kehitysvammahuollon palvelujen toiminta on siirtynyt uusiin tiloihin alkuvuonna 2011. Henkilöstön ja esimiesten kuormittuneisuuteen sekä työssä jaksamiseen on edelleen kiinnitetty erityistä huomiota yhteistyössä työterveyshuollon sekä henkilöstöhallinnon kanssa. Konkreettisina toimenpiteinä on aloitettu erimuotoisia ulkopuolisen vetäjän toteuttamia tukitoimia sekä työnohjauksellisia ryhmiä. Kainuun maakunta kuntayhtymä on tehnyt yhteistyössä kuntien kanssa turvallisuussuunnitelman sekä keväällä 2011 hyvinvointisuunnitelman. Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon poikkeusolojen valmiussuunnitelma on tehty yhteistyössä muiden tulosalueiden kanssa. Sosiaalihuollon maakunnallinen valmiusorganisaatio ja -suunnitelma ovat valmiit ja seudullisia/paikallisia suunnitelmia on saatettu ajan tasalle. Johdon tuki Johdon tuki tulosalue jakaantuu kahteen vastuualueeseen; soten hallinto ja tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu. 1. Talouden seuranta ja raportointi Talouden hoidossa on noudatettu organisaatiossa annettuja ohjeita. Talousarvioja suunnitelma vuodelle 2012 tehtiin annettujen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi talouden tasapainottamisohjelma on ollut toiminnan toteuttamisen pohjana. Talouden seurantaa on toteutettu erityisen tarkasti. Kehittämishankkeilla on erilliset tarkat budjetit, joiden puitteissa toiminnan on toteuduttava. Talouden seurannan kannalta on huomioitava menojen ja tulojen eriaikaisuus. Tulot kirjautuvat pääsääntöisesti puolivuosittain. Tulot ovat menosidonnaisia. Tavoitteena on, että hankkeissa syntyneet kustannukset ovat kaikki rahoittajan hyväksymiä. Tavoite on toteutunut lähes 100 %:sti. Talous on toteutunut suunnitellusti. Hankkeiden maksatushakemukset väliraportteineen on toimitettu asianmukaisesti. Uutena vastuuna TKS-vastuualueella on ollut kahden pohjoissuomalaisen hankkeen hallinnointi. Vastuualue on saanut erityistä kiitosta hyvin hoidetusta kehittämistoiminnasta hankerahoittajilta ja -valvojilta.

19 Henkilöstön palkkaamisessa on noudatettu annettuja ohjeita. Kaikki avoimet tehtävät on viety täyttölupatoimikuntaan. Aikaisemmin näin ei ole tarvinnut menetellä kehittämishankkeissa, joihin on saatu ulkopuolista rahoitusta vähintään 50 %. Sijaispalveluissa on vähennetty oppisopimuskoulutukseen varatut 15 toimea ja HTV2:ssa varahenkilöstön avoimia toimia on jätetty täyttämättä 10. HTV2 tavoite on toteutunut 14 henkilöä 20:n tavoitteesta. Tavoite ei ole toteutunut 6 henkilön osalta johtuen aikaisemmin sovituista projektihenkilöstä, joiden palkkaukseen on saatu hankerahoitusta. Kehittämistyölle on tyypillistä henkilöstön vaihtuvuus. Työsuhteet laaditaan hankesuunnitelman mukaisesti. HTV2- seurannassa on jäänyt huomioimatta hanketyöntekijöiden työpanoksen hinta. Kehittämishankkeissa työskentelevien työntekijöiden työn hinta on huomattavasti edullisempi kuin ns. normaalissa virkatyössä toimivilla (ulkopuolinen rahoitus 50 % - 87,5 %). 2. Organisaatiorakenne Johdon tuen organisaatioon ei ole tehty oleellisia muutoksia. Sihteeripalveluyksikkö hyväksyttiin sosiaali- ja terveyslautakunnassa omaksi tulosyksiköksi. Tavoitteena on kehittää osastosihteereiden ja tekstinkäsittelijöiden työnjakoa ja sijaistamista. Sihteeripalveluyksikköä ei ole perustettu talouden tasapainottamisohjelman säästöjen vuoksi eikä tulosyksikköpäällikköä ole palkattu henkilön irtisanouduttua tehtävästä. Soten hallinnossa toimivat soten johto, soten tietojärjestelmät, taloussuunnittelu ja sijaispalvelut. Laatupäällikkö vastaa koko sosiaali- ja terveystoimen laatujärjestelmästä. Sijaispalveluyksikkö vastaa sisäisistä sijaisista ja varahenkilöstöstä koko sosiaali- ja terveystoimessa. Tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu -vastuualueen tehtävänä on huolehtia asiantuntijapalveluista, osaamisen vahvistamisesta, tutkimuksista ja kehittämistoimista. Organisaatiorakenne on osoittautunut toimivaksi ja tehokkaaksi. 3. Vastuut ja valtuuksien jako Johdon tuen vastuu on sosiaali- ja terveysjohtajalla ja omalta osaltaan tulosyksikköpäälliköillä. TKS-vastuualueen toiminnan vastuu kaikesta toiminnasta on kehittämisjohtajalla. Projektipäälliköt vastaavat omalta osaltaan kehittämishankkeiden toteuttamisesta. Jokaisella työntekijällä on vastuu omasta toiminnasta niin talouden kuin toiminnan näkökulmasta. Kaikki päätökset tehdään sähköisen työpöydän kautta. 4. Omaisuuden hankinta ja luettelointi Omaisuuden hankinnassa ja luetteloinnissa on noudatettu organisaatiossa annettuja ohjeita. Tarvittavat hankinnat on tehty hankintatoimiston kautta. Kehittämishankkeissa hankintoihin edellytetään rahoittajan hyväksyntä. Erikoissairaanhoidon kehittäminen projekti ja potilastietojärjestelmän käyttöönotto on toteutettu investointimäärärahoista. Uusina hankintoina hankittiin ainoastaan toiminnan kannalta välttämättömät kalusteet. Investointihankintoja ei TKSvastuualueella ole toteutettu.

20 5. Toimintaketjut Toimintoja on johdettu määrätietoisesti ja arvioitu suunnitelmallisesti. TKSvastuualueelle on laadittu vuosikello, joka rytmittää ja ohjaa toimintaa. Johtamisessa korostuu vuorovaikutteisuus, tavoitteellisuus ja vastuullisuus. Kehittämishankkeiden, asiatuntijatyön sekä osaamisen vahvistamisen avulla on vaikutettu mm. hyvinvoinnin ja terveyden tasa-arvon toteutumiseen, syrjäytymisen ehkäisyyn, palvelujärjestelmään liittyvien epäkohtien tunnistamiseen sekä uusien, tehokkaampien toimintatapojen luomiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Kehittämistyössä on korostunut laaja yhteistyö eri toimijoiden ja alueiden kanssa. Työ on entistä enemmän vuorovaikutteista, pitkäjänteistä ja tavoitteellista. Tutkimus, kehittäminen ja suunnittelu -vastuualueen (TKS) ja kansallisten toimijoiden yhteistyönä valmistelemille STM:n KASTE-ohjelman mukaisille hankkeille on saatu rahoitus (Terveempi Pohjois-Suomi2, Vammaispalveluiden valtakunnallinen kehittämishanke2, Tukeva3 sekä Hyve - johtamisen kartta). Tarkastelujaksolla on käynnistetty Terveempi Pohjois-Suomi2 (TerPS2) -hanke. Muut rahoituspäätöksen saaneet hankkeet käynnistetään syksyn aikana. Meneillään on yhdeksän TKS-vastuualueen hallinnoimaa kehittämishanketta, joista kahden Kaste-hankkeen pohjoissuomalainen kokonaisvastuu on Kainuulla. Kumppanuushankkeita on käynnissä seitsemän. Lisäksi TKS-vastuualue on mukana kahdessa kansainvälisessä kehittämisaskelluksessa. Omarahoitteisia hankkeita ei ole toteutettu lainkaan osana talouden sopeuttamistoimia. 6. Riskienhallinta (henkilöstöriskit, omaisuusriskit, tietoturvariskit) TKS-vastuualueella on toteutettu riskien kartoitus jokaisessa työyhteisössä. Erityisen haasteellista on asiakastyö kuntouttavassa työtoiminnassa. Lisäksi on laadittu yhteinen työhyvinvointisuunnitelma, jota toteutetaan ja toteutumista seurataan suunnitellusti. Sisäilmaongelmien vuoksi joitakin työpisteitä on jouduttu vaihtamaan. TKS-vastuualueen henkilöstön sairauspoissaolot tarkastelujaksolla eivät pääosin ole työperäisiä. Kajaani 4.9.2012 Maire Ahopelto sosiaali- ja terveysjohtaja