TARKKAILURAPORTTI 213 16UEC113 15.4.214 TURVERUUKKI OY, VAPO OY, MEGATURVE OY, JUKUTURVE OY, TURVEJETTI KY, AP-PEAT OY Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213
Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailu v. 213 1 Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 HYDROLOGISET OLOT... 1 3 PÄÄSTÖTARKKAILU... 2 3.1 Tarkkailun toteutus... 2 3.2 Tarkkailun tulokset... 4 3.2.1 Virtaamat ja valumat... 4 3.2.2 Veden laatu... 5 3.2.3 Päästöt vesistöön... 8 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu... 15 4 YHTEENVETO... 21 VIITTEET... 22 Liitteet Liite 1 Tarkkailuvelvollisten soiden sijainti Pyhäjoen vesistöalueella Liite 2 Päästötarkkailun tulokset v. 213 Pöyry Finland Oy Anni Nopanen, FM Hanna Kurtti, DI Yhteystiedot PL 2, Tutkijantie 2 A 9571 OULU puh. 1 3328 sähköposti etunimi.sukunimi@poyry.com www.poyry.fi Copyright Pöyry Finland Oy
1 1 JOHDANTO Pyhäjoen alueen turvetuottajien päästötarkkailua toteutettiin vuonna 213 osana Pyhäjoen vesistöalueen kuormittajien yhteistarkkailua. Tarkkailu toteutettiin vuosille 212 218 laaditun tarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 211) mukaisesti. Tarkkailun toteuttamisesta on vastannut Pöyry Finland Oy. Vuonna 213 Pyhäjoella oli laajan tarkkailun vuosi, jolloin suurin osa turvetuotantoalueista oli päästötarkkailussa. Ympärivuotisessa tarkkailussa oli 3 tuotantovaiheen kohdetta ja kesäaikaisessa päästötarkkailussa 9 aluetta. Lisäksi kolme tuotantoaluetta ja yksi kuntoonpanokohde oli ympärivuotisessa tarkkailussa osana Pohjois- Pohjanmaan turvetuotannon vuosikuormitustarkkailua. Ympärivuotisilla ja kesäaikaisilla tarkkailusoilla toteutettiin yhtä tuotantoaluetta lukuun ottamatta myös vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua. Kesäaikana toteutettiin lisäksi suppeaa tarkkailua yhdellä suolla kahdessa eri pisteessä. Yksi tuotantoalue oli jälkihoitotarkkailussa ja yhdellä mitattiin ainoastaan suolta purkautuvaa vesimäärää. Kanteleen Voima Oy:n tuotantovaiheen suo Veneneva ja kuntoonpanosuo Ilkanneva (pvk1 ja pvk2) olivat myös ympärivuotisessa tarkkailussa, mutta niiden tarkkailu toteutettiin erillisenä Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. Tässä raportissa on esitetty tarkkailuista vain kesäaikaiset tulokset. Vuosipäästöjä sekä kuntoonpanosoiden tarkkailutuloksia on tarkasteltu tarkemmin Pohjois- Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214). Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästötarkkailun näytteenoton ja näytteiden analysoinnin on toteuttanut Nab Labs Oy. Pyhäjoen vesistöalueen muiden tarkkailuvelvollisten kuormittajien (taajamat ja teollisuus) sekä Kanteleen Voima Oy:n Venenevan ja Ilkannevan osalta tarkkailu raportoidaan Ahma Ympäristö Oy:n toimesta. 2 HYDROLOGISET OLOT Tarkkailukausi 213 (marraskuu 212-lokakuu 213) oli Haapaveden sääaseman tietojen mukaan keskimäärin hieman lämpimämpi (keskilämpötila 3,2 C) kuin vertailukausi 1981 21 (keskilämpötila 2,5 C). Talvikuukausista marras- ja helmikuu olivat keskimääräistä lämpimämpiä, kun taas joulu- ja maaliskuu olivat selvästi vertailujaksoa kylmempiä (Kuva 1). Talvi (marras-maaliskuu) oli lämpötilan osalta kokonaisuutena lähellä vertailujakson keskimääräistä tasoa, mutta lämpötilan vaihtelut olivat suuria ja yksittäisten kuukausien lämpötilat poikkesivat selvästi vertailujakson keskiarvoista. Touko- ja kesäkuu olivat selvästi pitkän ajan keskiarvoa lämpimämpiä, ja myös elo-lokakuun lämpötilat olivat hieman vertailujaksoa korkeampia. Kesä (kesä-syyskuu) oli kokonaisuutena 1,5 C vertailujaksoa lämpimämpi. Tarkkailukauden 213 sadesumma oli Haapavedellä 532 mm, mikä on hyvin lähellä pitkän ajan keskiarvoa (527 mm). Maaliskuu oli selvästi tavanomaista vähäsateisempi, ja myös marras-, tammi-, elo- ja syyskuun sademäärät olivat hieman keskimääräistä alhaisempia. Kesäkuussa satoi runsaasti; kesäkuun sademäärä (115 mm) oli yli kaksinkertainen vertailujaksoon nähden. Kesäkuussa saatiin yli viidennes koko tarkkailukauden sateista, mutta loppukesä oli hieman keskimääräistä kuivempi.
2 C 2 15 1 5-5 -1-15 Lämpötila XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X mm 12 1 8 6 4 2 Sademäärä XI XII I II III IV V VI VII VIII IX X 212-213 211-212 1981-21 212-213 211-212 1981-21 Kuva 1 Kuukauden keskilämpötila ja sademäärä Haapavedellä tarkkailukaudella 213 (marraskuu 212 - lokakuu 213) ja tarkkailukaudella 212 (marraskuu 211 - lokakuu 212) sekä vertailujaksolla 1981 21 keskimäärin. (Ilmatieteen laitos, Pirinen ym. 212) 3 PÄÄSTÖTARKKAILU 3.1 Tarkkailun toteutus Vuonna 213 Pyhäjoen vesistöalueella oli tuotantovaiheen ympärivuotisessa tarkkailussa kolme Vapo Oy:n turvesuota (Märsynneva, Verkaneva ja Iso Lamminneva) ja yksi Kanteleen Voima Oy:n suo (Veneneva). Iso Lamminnevan tarkkailu aloitettiin konsultin inhimillisestä virheestä johtuen vasta maaliskuussa. Kesäaikaisessa päästötarkkailussa oli kahdeksan Vapo Oy:n tuotantoaluetta (Kuuhkamonneva, Ojaneva, Haaponeva, Kivineva, Piipsanneva pvk1 ja kem1, Porkanneva ja Puutionneva) ja yksi Turveruukki Oy:n tuotantoalue (Lehtoneva). Lehtonevan tarkkailu aloitettiin muista poiketen jo maaliskuussa. Lehtonevaa lukuun ottamatta ympärivuotisilla ja kesäaikaisilla tarkkailusoilla toteutettiin vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua ottamalla näytteitä myös vesienkäsittelyyn tulevasta vedestä. Kesäaikana toteutettiin lisäksi suppeaa tarkkailua Vapo Oy:n Piipsannevalla kahdessa eri pisteessä (pvk2 ja pvk3) ja jälkihoitotarkkailua Vapo Oy:n Onkinevalla. Vapo Oy:n Ahmanevalla mitattiin ainoastaan suolta purkautuvaa vesimäärää. Pyhäjoen vesistöalueella sijaistevista tuotantovaiheen tarkkailukohteista Vapo Oy:n Kuljunneva, Piipsanneva kem2 ja Äijönneva sekä kuntoonpanovaiheen kohde Kuuhkamonneva pvk2 olivat turvetuotannon vuosikuormitustarkkailussa. Niiden osalta tarkkailutulokset on raportoitu yksityiskohtaisemmin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214). Kanteleen Voima Oy:n Venenevan ja kuntoonpanossa olleen Ilkannevan tarkkailusta on vuonna 213 vastannut Ahma Ympäristö Oy. Venenevan ja Ilkannevan tarkkailutulokset raportoidaan Ahma Ympäristö Oy:n toimesta osana Pyhäjoen yhteistarkkailuraporttia, eikä soiden tuloksia käsitellä tässä raportissa. Pyhäjoen vesistöalueen kesän 213 tarkkailusuot on esitetty taulukossa 1 ja soiden sijainti on merkitty liitteen 1 kartalle. Tarkkailutulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2.
Taulukko 1 Pyhäjoen vesistöalueen päästötarkkailusuot kesällä 213 (pvk = pintavalutuskenttä, kem = kemiallinen käsittely, rhk = ruokohelpikenttä, la = laskeutusallas). Turvetuotantoalue Tuottaja Vesistö- Vesienkäsit- PVK Tehon Huom. alue tely kesällä ojitettu tarkkailu Tuotantovaihe Kuljunneva Vapo Oy 54.32 pvk Kyllä x Vuosikuormitustarkkailu Äijönneva Vapo Oy 54.28 pvk Kyllä x Vuosikuormitustarkkailu Piipsanneva kem2 Vapo Oy 54.34 kem x Vuosikuormitustarkkailu Märsynneva Vapo Oy 54.77 pvk Kyllä x Ympärivuotinen tarkkailu Verkaneva Vapo Oy 54.72 pvk Ei x Ympärivuotinen tarkkailu Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.41 pvk Kyllä x Ympärivuotinen tarkkailu 1) Veneneva Kanteleen Voima Oy 54.36 pvk Kyllä x Ympärivuotinen tarkkailu 2) Kuuhkamonneva pvk1 Vapo Oy 54.72 pvk x Ojaneva Vapo Oy 54.76 pvk Ei x Porkanneva Vapo Oy 54.85 rhk x Haaponeva Vapo Oy 54.22 pvk Ei x Kivineva Vapo Oy 54.37 pvk Ei x Piipsanneva pvk1 Vapo Oy 54.34 pvk Kyllä x Puutionneva Vapo Oy 54.28 pvk Ei x Piipsanneva kem1 Vapo Oy 54.34 kem x Lehtoneva Turveruukki Oy 54.85 la Tarkkailuaika 1.3.-31.1. Piipsanneva pvk2 Vapo Oy 54.34 pvk Kyllä Suppea tarkkailu Piipsanneva pvk3 Vapo Oy 54.34 pvk Ei Suppea tarkkailu Ahmaneva Vapo Oy 54.79 pvk Ei Vain virtaamamittaus Kuntoonpanovaihe Kuuhkamonneva pvk2 Vapo Oy 54.72 pvk Kyllä x Vuosikuormitustarkkailu Ilkanneva pvk1 Kanteleen Voima Oy 54.36 pvk Ei x Ympärivuotinen tarkkailu 2) Ilkanneva pvk2 Kanteleen Voima Oy 54.36 pvk Kyllä x Ympärivuotinen tarkkailu 2) Jälkihoitovaihe Onkineva Vapo Oy 54.84 la Jälkihoitotarkkailu 1) Tarkkailu aloitettu maaliskuussa inhimillisen virheen vuoksi. 2) Tarkkailun toteutuksesta ja raportoinnista vastannut Ahma Ympäristö Oy. 3 Jälkihoitotarkkailussa ollutta Onkinevaa ja suppeassa tarkkailussa olleita Piipsannevan pvk2:ta ja pvk3:a lukuun ottamatta kaikilla kohteilla suolta purkautuvaa vesimäärää mitattiin jatkuvatoimisella virtaamamittarilla. Kesäaikana näytteet otettiin kahden viikon välein lukuun ottamatta jälkihoito- ja suppean tarkkailun kohteita, joilla näytteet otettiin kerran kuukaudessa. Ahmanevalta ei otettu vesinäytteitä. Tuotantoalueiden ominaispäästöt laskettiin soilta mitattujen virtaamien ja veden laadun perusteella aina, kun se oli mahdollista. Ahmanevalla kuormitus laskettiin Pyhäjoen vesistöalueen pintavalutuskentällisten tarkkailukohteiden keskimääräisellä veden laadulla. Piipsannevan pvk2:lla ja pvk3:lla kuormitus laskettiin saman suon pvk1:n virtaamatiedoilla. Taustahuuhtouman laskennassa käytettiin Ympäristöministeriön uuden Turvetuotannon ympäristönsuojeluohjeen (Ympäristöministeriö 213) suositusten mukaisesti seuraavia taustapitoisuuksia: kiintoaine 1 mg/l (vuoteen 212 saakka käytetty arvo 2 mg/l), fosfori 2 µg/l ja typpi 5 µg/l. Lasketuista brutto-ominaispäästöistä vähennettiin taustahuuhtouman arvot, jolloin saatiin nettopäästöt.
3.2 Tarkkailun tulokset Vuonna 213 Pyhäjoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1 986 ha, kuntoonpanossa 157 ha, tuotantokunnossa 35 ha ja tuotannosta poistunut 1 164 ha. Kesäaikana pintavalutus oli vesienkäsittelymenetelmänä 7 %:lla, kemiallinen käsittely 14 %:lla ja ruokohelpikenttä 1 %:lla turvetuotannon kokonaispinta-alasta. Perustason vesienkäsittelyn piirissä oli noin 15 % pinta-alasta. Vuoden 213 tarkkailukohteista 18 alueella oli kesäaikaisena vesienkäsittelynä pintavalutuskenttä, kahdella kemiallinen käsittely, kahdella laskeutusaltaat ja yhdellä ruokohelpikenttä. 3.2.1 Virtaamat ja valumat Pyhäjoen tarkkailusoiden valumatiedot kesältä 213 ovat taulukossa 2. Porkannevalta saatiin virtaamadataa vain loppukesältä mittalaitteen rikkoontumisen vuoksi, eikä suon valumia ole laskettu kesän keskiarvoihin. Virtaamat padotus- ja häiriöjaksoilta on arvioitu käyttäen SYKE:n hydrologista vesistömallia tai saman suon toista mittauspistettä. Piipsannevan pvk2:lla ja pvk3:lla sekä Onkinevalla ei toteutettu virtaamamittausta. Pyhäjoen tuotantosoiden kesän keskivaluma oli 8,1 l/s km 2 (Taulukko 2). Keskivalumat ovat kaikilla tarkkailukohteilla kauttaaltaan melko pieniä. Valumat olivat myös selvästi edellisvuotta pienempiä. Suurimmat valumat mitattiin Iso-Lamminnevalla ja Lehtonevalla. Pyhäjoen tuotantosoilla kesän keskimääräinen valuma oli hieman pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla. Kuntoonpanovaiheessa olleen Kuuhkamonnevan (pvk2) kesän keskimääräinen valuma 4,3 l/s km 2 oli sekä tuotantosoita että Pohjois-Pohjanmaan keskimääräistä tasoa pienempi. 4
5 Taulukko 2 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumat kesällä 213. Suo Vesien- Mittapadon Jakso d Mq Nq Hq Huom. käsittely valuma-alue ha l/s km 2 l/s km 2 l/s km 2 TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Kuljunneva pvk1 88,3 18.5.-19.9. 125 9,2 1,2 8,3 Äijönneva pvk1 18,8 18.5.-19.9. 13 7,3, 121,7 Ahmaneva pvk1 42, 29.5.-18.9. 113 6,,8 36,1 Märsynneva pvk1 133,2 19.5.-2.9. 125 6,8,8 64,2 Verkaneva pvk1 62, 25.5.-21.9. 12 3,5,5 61,8 Kuuhkamonneva pvk1 228, 17.5.-21.9. 128 5,8,4 52,9 Ojaneva pvk1 57,2 28.5.-19.9. 115 14,7 4,5 1,8 Haaponeva pvk2 354, 21.5.-19.9. 122 4,1, 4,2 Kivineva pvk1 93,9 25.5.-19.9. 118 1,8 2,4 74,2 Piipsanneva pvk1 122,2 15.5.-21.9. 131 3,3, 77,3 Piipsanneva * pvk2 122,2 15.5.-21.9. 131 3,3, 77,3 Ei virtaamamittausta Piipsanneva * pvk3 122,2 15.5.-21.9. 131 3,3, 77,3 Ei virtaamamittausta Puutionneva pvk1 253, 27.5.-19.9. 116 8,2,1 83, Iso-Lamminneva pvk1 4,6 17.5.-2.9. 127 15,9,3 238, Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 99, 1.6.-22.9. 114 5,1, 48,4 Piipsanneva kem2 27, 27.5.-2.9. 124 4,4, 53,3 Virtaama osittain arvioitu Ruokohelpikenttä Porkanneva * rhk1 42, 28.5.-19.9. 115 4,5, 7,1 Virtaama pääosin arvioitu Laskeutusallas Lehtoneva la1 65, 2.5.-21.9. 125 15,7,7 385,1 Keskiarvot Kaikki suot (n=15) 8,1,8 11,1 Pintavalutuskentälliset suot (n=12) 8,,9 85,9 Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 4,8, 5,8 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=55) 1) 9, 1,4 95,3 Pyhäjoki 212 (n=7) 17,5 3,2 84,1 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk2 126,6 16.5.-2.9. 128 4,3, 94,4 Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan suot (n=3) 7,8,2 83,5 Pyhäjoki 212 (n=2) 1, 4,4 39,1 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Onkineva * la1-2 9,6 21.5.-19.9. 122 7,6,1 54,7 Ei virtaamamittausta * Ei mukana keskiarvossa. 1) Sisältää kolme ympärivuotista kohdetta Kainuusta ja yhden ympärivuotisen kohteen Lapista. 3.2.2 Veden laatu Pyhäjoen päästötarkkailusoiden kesäaikainen valumaveden laatu on esitetty taulukossa 3. Epäorgaaniset ravinteet (PO 4 -P, NO 2+3 -N ja NH 4 -N) ja rauta määritettiin näytteistä pääosin kolme kertaa kesässä, joten niiden näytemäärä on mainittua pienempi eivätkä tulokset näin ollen ole täysin vertailukelpoisia muiden määritysten kanssa.
Tarkkailusoiden veden laadussa oli suurta vaihtelua soiden välillä. Tuotantosoilta purkautunut valumavesi oli hapanta: kaikkien tarkkailussa olleiden Pyhäjoen tuotantosoiden ph:n keskiarvo oli 5,7, kun koko Pohjois-Pohjanmaan keskiarvo oli 6, (Taulukko 3). Alhaisimmat ph-arvot mitattiin Verkanevan ja Kuuhkamonnevan pintavalutuskentiltä ja Piipsannevan kemikalointiasemalta lähteneestä vedestä. Verkanevalla ja Kuuhkamonnevalla alhainen ph-taso voi johtua maaperän ominaisuuksista. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia alunamaita, mikä laskee veden ph:ta. Maaperässä on monin paikoin myös runsaasti rautafosfaattia, joka laskee veden ph:ta sekä nostaa fosforipitoisuuksia (Picken 27). Fosforia oli Pyhäjoen turvesoiden valumavesissä runsaasti, keskimäärin 72 µg/l. Fosforipitoisuudet vaihtelivat huomattavasti eri kohteiden välillä. Eniten fosforia oli Porkannevalta, Äijönnevalta, Kuljunnevalta ja Märsynnevalta lähteneessä vedessä. Fosforipitoisuus oli erittäin alhainen Kuuhkamonnevan valumavedessä (keskiarvo vain 4 µg/l) ja alhainen myös Ojanevalla. Myös typpipitoisuudet vaihtelivat tuotantoalueiden välillä selvästi. Typpeä oli Pyhäjoen tuotantosoiden vesissä kesäaikana keskimäärin noin 1 4 µg/l. Typpipitoisuudet olivat suurimmat Kuljunnevalla, Porkannevalla ja Äijönnevalla ja pienimmät Ojanevalla, Haaponevalla, Kuuhkamonnevalla ja Kivinevalla. Kemiallista hapenkulutusta kuvaava COD Mn -arvo oli Pyhäjoen tuotantosoilla kesäaikana keskimäärin 44 mg/l. Suurimmat COD Mn -arvot mitattiin Kuljunnevalla ja Verkanevalla ja pienimmät Kuuhkamonnevalla ja Piipsannevan kem1:llä. Useilla soilla, kuten esim. Kuuhkamonnevalla ja Verkanevalla, kesän keskimääräiset kiintoainepitoisuudet olivat alhaisia. Piipsannevan kem2:lta ja pvk1:ltä, Onkinevalta sekä Porkannevalta lähteneessä vedessä kiintoaineen kesän keskiarvo oli puolestaan korkea, yli 2 mg/l. Pyhäjoen tuotantosoiden valumavesi oli kesäaikana keskimäärin hyvin rautapitoista (ka. noin 4 8 µg/l). Rautapitoisuus oli korkein Porkannevalla ja Kuljunnevalla, ja korkea myös useilla muilla tuotantoalueilla. Pitoisuudet olivat alhaisia Kivinevalla ja Haaponevalla. 6
7 Taulukko 3 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden valumaveden laatu kesällä 213. Suo Vesien- n ph CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Huom. käsittely kpl mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Kuljunneva pvk1 8 5,4 85 14 9 2 725 5 797 1 867 14,3 Äijönneva pvk1 9 6,5 61 167 88 2 378 14 32 3 433 17,2 Ahmaneva * pvk1 Vain virtaamamittaus Märsynneva pvk1 8 6,4 6 137 19 1 45 5 82 6 933 1,9 Verkaneva pvk1 8 4,1 82 53 13 1 213 5 17 1 163 1,4 Kuuhkamonneva pvk1 8 3,5 7 4 2 719 5 681 2 167 1, Ojaneva pvk1 8 6,5 31 14 3 66 5 17 1 143 1,6 Haaponeva pvk2 8 6,7 33 26 3 698 5 22 727 2,4 Kivineva pvk1 8 6,9 35 25 5 724 5 15 443 1,2 Piipsanneva pvk1 6 6,1 48 78 3 1 6 5 447 4 767 21, Piipsanneva * pvk2 3 6,4 44 78 42 1 433 5 18 5 67 5,9 Suppea tarkkailu Piipsanneva * pvk3 3 5,3 53 71 23 1 2 5 16 2 233 3,7 Suppea tarkkailu Puutionneva pvk1 8 6,2 31 87 83 988 5 187 7 233 8,3 Iso-Lamminneva pvk1 8 6,4 37 34 4 1 44 75 19 4 467 5,7 Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 5 4,3 15 23 1 1 28 7 419 3 567 7,4 Piipsanneva kem2 5 4,6 23 62 3 1 192 5 2 9 1 26,2 Ruokohelpikenttä Porkanneva rhk1 4 5,6 74 167 151 2 488 5 1 11 9 23,4 Laskeutusallas Lehtoneva la1 9 6,8 45 62 26 1 85 1 543 3 9 9,3 Keskiarvot Kaikki suot (n=15) 5,7 44 72 43 1 418 11 257 4 787 1,1 Pintavalutuskentälliset suot (n=11) 5,9 46 69 39 1 322 12 252 3 94 7,7 Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 4,5 19 43 2 1 2 6 22 6 333 16,8 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=53) 1) 6, 38 65 34 1 31 2 33 5 13 8,7 Pyhäjoki 212 (n=7) 5,5 57 123 45 1 957 57 342 4 352 13 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk2 9 5,3 93 7 2 222 322 11,9 Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan suot (n=4) 5,8 64 115 1 784 26 2 897 7,7 Pyhäjoki 212 (n=2) 5,7 53 41 1 514 249 7,3 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Onkineva * la1-2 2 6,5 53 15 1 7 24,5 Jälkihoitotarkkailu * Ei mukana keskiarvossa. 1) Sisältää kolme ympärivuotista kohdetta Kainuusta ja yhden ympärivuotisen kohteen Lapista. Kesäaikainen vedenlaatu oli kokonaisuutena hyvä etenkin Haaponevan, Kivinevan ja Ojanevan pintavalutuskentiltä lähteneessä vedessä. Myös Kuuhkamonnevalta lähtenyt vesi oli hyvälaatuista lukuun ottamatta erittäin alhaista ph-arvoa. Veden laatu oli kokonaisuutena heikoin Kuljunnevalla, Porkannevalla ja Äijönnevalla. Valumaveden laadussa ei ole havaittavissa selviä eroja eri vesienkäsittelymenetelmien välillä. Sekä pintavalutuskentällisillä kohteilla että kemikalointikohteilla esiintyy vaihtelua veden laadussa eri kohteiden välillä. Vesienkäsittelymenetelmien keskinäistä vertailua vaikeuttaa muiden kuin pintavalutuskentällisten kohteiden pieni lukumäärä. Pyhäjoen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesäaikainen valumavesi oli vuonna 213 yleisesti keskimäärin hieman huonolaatuisempaa kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan päästötarkkailusoilla (Taulukko 3). Edellisvuoteen verrattuna valumaveden ravinnepitoisuudet olivat kesällä 213 keskimäärin alhaisempia. Muilta osin valumaveden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Kuntoonpanossa olleelta Kuuhkamonnevan pvk2:lta lähteneessä vedessä oli runsaasti happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Myös typpipitoisuus oli suhteellisen korkea. Kuuhkamonnevan (pvk2) kesän keskimääräinen vedenlaatu oli fosforia lukuun ottamatta hieman huonompi kuin Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanokohteilla keskimäärin. Fosforipitoisuus oli selvästi Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoiden keskimääräistä tasoa alhaisempi. Suppeassa tarkkailussa olleita Piipsannevan pvk2:a ja pvk3:a sekä jälkihoitotarkkailussa ollutta Onkinevaa ei otettu mukaan kesän keskiarvoihin vähäisen näytemäärän vuoksi. Ahmanevalla ei toteutettu päästötarkkailua. 3.2.3 Päästöt vesistöön Pyhäjoen päästötarkkailusoilla kesän keskimääräiset ominaispäästöt vaihtelivat huomattavasti soiden välillä (Taulukko 4). Tuotantosoista ominaispäästöt olivat alhaisia useilla pintavalutuskentällisillä kohteilla (mm. Haaponeva, Kivineva, Ojaneva, Kuuhkamonneva ja Verkaneva) ja Piipsannevan kemikalointiasema 1:llä. Päästöt olivat lähes kauttaaltaan suurimmat pintavalutuskentällisellä Kuljunnevalla, sekä Lehtonevalla, jossa vesienkäsittelynä on laskeutusaltaat. Happea kuluttavan aineksen (COD Mn ) brutto-ominaispäästöt olivat selvästi suurimmat Kuljunnevalla ja Lehtonevalla. Fosforipäästöt olivat suurimmat Kuljunnevan ja Lehtonevan lisäksi Äijönnevalla. Typpipäästöt olivat Kuljunnevan ja Lehtonevan lisäksi selvästi keskimääräistä suuremmat myös Iso-Lamminnevalla. Rauta- ja kiintoainepäästöt olivat Kuljunnevan ja Lehtonevan lisäksi selvästi keskimääräistä suuremmat Piipsannevalla (kem2). Myös Onkinevalla kiintoaineen päästöt olivat keskimääräistä suuremmat, mutta siellä kuormituslaskennassa käytetty virtaama on arvioitu. Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikaiset ominaispäästöt olivat keskimäärin samalla tasolla kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan soihin verrattuna. Keskimäärin päästöt olivat selvästi edellisvuotta alhaisempia. Ahmanevan, Piipsanneva pvk2:n ja pvk3:n, Porkannevan ja Onkinevan tuloksia ei otettu keskiarvoissa huomioon, koska soiden ominaispäästöjen laskennassa käytettiin muuta kuin kyseisiltä tarkkailupisteiltä mitattua veden laatua tai valumaa. Kuntoonpanovaiheessa olleen Kuuhkamonnevan pvk2:n ominaispäästöt olivat likimain samaa tasoa kuin tuotantosoilla ja kaikilla Pohjois-Pohjanmaan kuntoonpanosoilla. Fosforin osalta päästöt olivat kuitenkin verrattain alhaiset. 8
9 Taulukko 4 Pyhäjoen päästötarkkailusoiden keskimääräiset ominaispäästöt kesällä 213. Suo Vesienkäsittely Bruttopäästöt Nettopäästöt CODMn Kok.P PO4-P Kok.N NO2+3-N NH4-N Fe Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine Huom. g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d g/ha d TUOTANTOSUOT Pintavalutuskenttä Kuljunneva pvk1 82 1,47 1,44 24,8 14,4 197 189 1,31 2 181 Äijönneva pvk1 48 1,4,89 17,29 5,6 38 95,91 13 88 Ahmaneva * pvk1 243,36 7 4,26 4 35 Veden laatu arvioitu Märsynneva pvk1 352,81,74 9,5,7 54 87,67 5 8 Verkaneva pvk1 253,17,7 4,3,1 6 5,11 2 2 Kuuhkamonneva pvk1 39,2,2 7,6 18, 35 5, 5 Ojaneva pvk1 375,17,4 7,9,5 17 21, 7 Haaponeva pvk2 124,8,2 3,3,1 4 7,1 1 4 Kivineva pvk1 366,25,8 8,6,2 8 14,7 3 5 Piipsanneva pvk1 135,25,22 4,3 1,1 29 69,19 3 66 Piipsanneva * pvk2 86,13,7 3,1,3 8 1,9 2 8 Virtaama arvioitu, suppea tarkkailu Piipsanneva * pvk3 5,7,2 1,, 2 4,5 1 3 Virtaama arvioitu, suppea tarkkailu Puutionneva pvk1 253,63,79 8,6 1,6 91 54,49 5 47 Iso-Lamminneva pvk1 524,5,8 22 2,76 2,6 62 85,21 15 7 Kemiallinen käsittely Piipsanneva kem1 124,2,7 6,3 1,1 15 35,11 4 31 Piipsanneva kem2 149,36,58 6,1,4 177 123,29 4 12 Ruokohelpikenttä Porkanneva * rhk1 272,59,47 9,1,3 37 82,51 7 78 Virtaama arvioitu Laskeutusallas Lehtoneva la1 656 1,6 1,3 27,23 21 135 146,79 21 132 Keskiarvot Kaikki suot (n=14) 293,45,4 1,24 4,3 55 59,33 6 53 Pintavalutuskentälliset suot (n=11) 29,43,35 9,27 3,5 42 5,32 6 43 Kemiallisen käsittelyn suot (n=2) 136,28,33 6,6,7 96 79,2 4 75 Pohjois-Pohjanmaan suot (n=43) 1) 316,48,28 11,25 3,1 45 7,34 7 63 Pyhäjoki 212 (n=6) 839 1,8,79 28 1,73 7,9 83 177 1,5 2 147 KUNTOONPANOSUOT Pintavalutuskenttä Kuuhkamonneva pvk2 343,27 9 2,4 49,2 8 45 Keskiarvot Pohjois-Pohjanmaan suot (n=3) 357,63 9 1,5 29 46,5 6 4 Pyhäjoki 212 (n=3) 417,3 12 1,9 59,1 8 42 JÄLKIHOITOSUOT Laskeutusallas Onkineva * la1-2 379,7 11 148,56 8 141 Virtaama arvioitu, jälkihoitotarkkailu * Ei mukana keskiarvoissa. 1) Sisältää kolme ympärivuotista kohdetta Kainuusta ja yhden ympärivuotisen kohteen Lapista.
Pyhäjoen alueen turvetuotantoalueiden päästöt niille soille, jotka eivät olleet tarkkailussa, laskettiin Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214) esitettyjen ominaispäästölukujen (Taulukko 5) avulla. 1 Taulukko 5 Vuosikuormituksen laskennassa käytetyt ominaispäästöluvut vesienkäsittelymenetelmittäin (Pöyry Finland Oy 214). Laskeutusaltaalliset suot vuosi kg/ha/a Brutto Netto Jakso soita COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine d kpl talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137 kevät 36 2 124 3,1 86 131 1,7 5 959 kesä 124 5 217,4 11 62,2 7,6 56 syksy 4 2 242,5 22 56,2 14 4 365 118,4 9,1 71,3 6,1 66 Pintavalutuskentälliset suot talvi 165 19 225,4 11 38,2 7,5 31 kevät 36 2 1239 2,1 71 275,9 41 214 kesä 124 34 351,5 11 71,4 7,2 63 syksy 4 24 289,5 13 45,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a 365 137,2 6,3 27,1 3,9 22 Laskeutusallas talvi/pintavalutus kesä talvi 165 5 228 1,6 23 147 1,4 17 137 kevät 36 2 124 3,1 86 131 1,7 5 959 kesä 124 34 351,5 11 71,4 7,2 63 syksy 4 24 289,5 13 45,2 6,4 32 vuosi kg/ha/a 365 136,5 8,8 72,3 5,8 66 Kuntoonpanosuot talvi 165 3 411 2,6 18 49 2,4 14 4 kevät 36 2 114 1,8 39 326 1,1 23 293 kesä 124 3 357,6 9,4 46,5 6,1 4 syksy 4 4 364,5 19 56,3 14 46 vuosi kg/ha/a 365 166,6 6,3 28,5 4,4 24 Taulukossa 6 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden keskimääräinen tuotantokauden (touko-syyskuu) kuormitus vuonna 213. Pyhäjoen turvetuotantoalueiden yhteenlaskettu kuormitus (brutto) kesällä 213 oli noin 93 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,6 kg/d fosforia, 33 kg/d typpeä ja 229 kg/d kiintoainetta. Turvetuotannosta aiheutuvat nettopäästöt olivat 1,2 kg/d fosforia, 22 kg/d typpeä ja 28 kg/d kiintoainetta. Turvesoiden päästöt olivat selvästi pienemmät kuin edellisvuonna.
11 Taulukko 6 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön kesällä 213 (tarkkailtu K = kyllä, S = suppea tarkkailu, E = ei, V = virtaamamittaus). Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tarktuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n Bruttokuormitus Nettokuormitus kiintoaine ha ha ha ha ha kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d kg/d Ahmaneva Vapo Oy 54.79 25 7, 32 V 8,1,2 1,3,1,1 1,1 Haaponeva Vapo Oy 54.22 151 17 321 K/E 47,5 1,4 6,5,2,8 5,2 Piipsanneva (osa) Vapo Oy 54.34 267 518 785 K/S 76,12 3,3 18,8,8 2, 16,6 Puutionneva Vapo Oy 54.28 4 87 127 K 32,8 1, 6,9,6,6 5,9 Kuljunneva Vapo Oy 54.32 83 83 K 66,12 2, 15,6,11 1,7 15, Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy 54.37 87 87 K 32,2,7 1,2,1,3,4 Äijönneva Vapo Oy 54.28 96 96 K 39,1 1,6 9,1,9 1,2 8,4 Lehtoneva Vapo Oy 54.85 41 41 E 1,2,4 2,6,1,3 2,3 Luomaneva Vapo Oy 54.85 71 25 96 E 34,5 1,1 6,8,4,7 6, Onkineva Vapo Oy 54.84 41 41 S 16,3,5 6,1,2,3 5,8 Pihlajaneva Vapo Oy 54.85 68 48 116 E 37,5 1,3 8,,4,8 7,1 Porkanneva Vapo Oy 54.85 4 4 K 11,2,4 3,3,2,3 3,1 Siloneva Vapo Oy 54.84 13 25 128 E 45,6 1,4 9,,5,9 8, Nurmesneva (osa) Vapo Oy 54.47 5 52 12 E 22,4 1,1 6,3,2,8 5,7 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 54.51 1 53 63 E 14,2,7 3,9,2,5 3,5 Kuuhkamonneva Vapo Oy 54.72 69 192 53 314 K 33,3 2,5 4,6,1 1,7 3,1 Ojaneva Vapo Oy 54.76 38 14 52 K 2,1,4 1,1,,,3 Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.41 32 32 K 17,2,7 2,7,1,5 2,2 Märsynneva Vapo Oy 54.77 128 128 K 45,1 1,1 11,1,9,7 1,2 Verkaneva Vapo Oy 54.72 3, 55 58 K 15,1,2,4,1,2,2 Veneneva Kanteleen Voima Oy 54.36 142 142 K 115,31 5,1 67,4,28 3,8 64,8 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy 54.46 58 58 E 2,3,6 4,1,2,4 3,6 Ilkanneva Kanteleen Voima Oy 54.36 85 85 K 14,4,3 3,,3,2 2,7 Lehtoneva Turveruukki Oy 54.85 78 24 13 K 67,11 2,8 15,,8 2,1 13,6 Jahtavisneva Megaturve Oy 54.19 2 2 E 4,1,2 1,2,,1 1,1 Marjaneva (osa) Megaturve Oy 54.81 15 15 E 3,1,2,9,,1,8 Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy 54.61 14 35 139 E 49,7 1,6 9,8,5 1, 8,7 Aittoneva Jukuturve Oy 54.77 8,5 5,5 14 E 3,1,1,9,,1,8 Palaneva T:mi Hämäläinen 54.77 26 26 E 9,1,3 1,8,1,2 1,6 Tuotantosuot yhteensä 1 986 35 1 164 3 185 864 1,49 32 223 1,15 22 22 Kuntoonpanosuot yhteensä 157 157 39,6 1, 6,5,5,7 5,9 Vesistöalue yhteensä 157 1 986 35 1 164 3 342 93 1,56 33 229 1,2 22 28 212 156 2 295 1 32 3 483 2 265 4,17 9 628 3,5 62 517
Vuositasolla Pyhäjoen turvesoiden bruttopäästöt olivat yhteensä noin 414 88 kg/a happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1 153 kg/a fosforia, 23 63 kg/a typpeä ja 173 kg/a kiintoainetta (Taulukko 7). Nettopäästöt olivat noin 85 kg/a fosforia, 15 78 kg/a typpeä ja 156 62 kg/a kiintoainetta. Päästöt olivat hieman edellisvuotta pienemmät lukuun ottamatta kiintoaineen nettopäästöjä. Kiintoaineen nettopäästöihin vaikuttaa laskentatavan muutos vuonna 213 (kts. kpl 3.1). Taulukossa 8 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuosina 26 213. Turvetuotantoalueiden päästöihin vaikuttavat oleellisesti hydrologiset olosuhteet. Kesäaikaisten päästöjen pienenemiseen edellisvuoteen nähden on vaikuttanut etenkin erot kesien 212 ja 213 sateisuudessa. Kesän 212 sademäärä oli poikkeuksellisen suuri. Runsaat sateet nostivat kesällä 212 soiden valumia ja kuormitusta. Tuotantokausi 213 oli huomattavasti kuivempi etenkin loppukesästä, ja soiden valumat ja kuormitukset selvästi edellisvuotta pienempiä. Kuvassa 2 on verrattu Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotannon vuosipäästöjä ja tuotantokauden keskimääräistä valumaa Pohjois-Pohjanmaalla. 12
13 Taulukko 7 Pyhäjoen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuonna 213. Suo Haltija/ Purku- kuntoon- tuotan- tuotanto- poistunut pinta-ala tarktuottaja vesistö panossa nossa kunnossa tuot. yht. kailtu COD Mn kok.p kok.n kiintoaine kok.p kok.n Bruttokuormitus Nettokuormitus kiintoaine ha ha ha ha ha kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a kg/a Ahmaneva Vapo Oy 54.79 25 7, 32 V 3 926 14 262 2 182 11 175 2 9 Haaponeva Vapo Oy 54.22 151 17 321 K/E 35 377 134 2 557 21 122 1 1 698 19 429 Piipsanneva (osa) Vapo Oy 54.34 267 518 785 K/S 72 569 162 3 766 29 84 17 2 245 26 121 Puutionneva Vapo Oy 54.28 4 87 127 K 15 738 61 1 6 8 879 46 699 8 156 Kuljunneva Vapo Oy 54.32 83 83 K 13 314 27 632 3 11 22 52 2 758 Kivineva, Kärsämäki Vapo Oy 54.37 87 87 K 11 973 37 718 5 638 27 46 5 122 Äijönneva Vapo Oy 54.28 96 96 K 12 265 34 71 7 655 27 532 7 314 Lehtoneva Vapo Oy 54.85 41 41 E 4 934 18 365 2 98 14 249 2 677 Luomaneva Vapo Oy 54.85 71 25 96 E 13 68 44 837 6 91 34 558 6 356 Onkineva Vapo Oy 54.84 41 41 S 5 658 2 374 3 37 15 256 3 135 Pihlajaneva Vapo Oy 54.85 68 48 116 E 15 281 53 1 2 8 338 4 686 7 672 Porkanneva Vapo Oy 54.85 4 4 K 5 51 19 338 2 936 15 232 2 725 Siloneva Vapo Oy 54.84 13 25 128 E 17 514 28 8 3 413 16 493 2 795 Nurmesneva (osa) Vapo Oy 54.47 5 52 12 E 12 3 46 923 7 296 34 632 6 719 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy 54.51 1 53 63 E 7 48 28 569 4 493 21 389 4 138 Kuuhkamonneva Vapo Oy 54.72 69 192 53 314 K 32926 93 226 14899 67 1495 13477 Ojaneva Vapo Oy 54.76 38 14 52 K 7 231 22 429 3 423 16 259 3 82 Iso-Lamminneva Vapo Oy 54.41 32 32 K 5 447 6,9 293 958 2,6 186 743 Märsynneva Vapo Oy 54.77 128 128 K 21 12 68 686 3 686 56 48 3 115 Verkaneva Vapo Oy 54.72 3, 55 58 K 9 326 1 16 31 6,3 83 156 Veneneva Kanteleen Voima Oy 54.36 142 142 K 34 828 87 1 842 13 111 74 1 463 11 566 Puntarisuo Kanteleen Voima Oy 54.46 58 58 E 7 942 13 363 1 548 7,3 224 1 267 Ilkanneva Kanteleen Voima Oy 54.36 85 85 K 3 392 11 72 631 8,8 41 573 Lehtoneva Turveruukki Oy 54.85 78 24 13 K 18 269 53 1 118 8 143 42 827 7 564 Jahtavisneva Megaturve Oy 54.19 2 2 E 2 35 8,7 177 1 398 6,5 121 1 287 Marjaneva (osa) Megaturve Oy 54.81 15 15 E 1 764 6,7 135 1 7 5, 93 985 Kärsämäenneva AP-Peat Oy/Kanteleen Voima Oy 54.61 14 35 139 E 19 34 31 87 3 79 18 536 3 37 Aittoneva Jukuturve Oy 54.77 8,5 5,5 14 E 1 646 6,2 126 998 4,7 87 92 Palaneva T:mi Hämäläinen 54.77 26 26 E 3 539 12 227 1 871 9,1 151 1 721 Tuotantosuot yhteensä 1 986 35 1 164 3 185 41 94 1 131 23 23 17 32 837 15 464 154 178 Kuntoonpanosuot yhteensä 157 157 12 939 22 424 2 669 16 314 2 443 Vesistöalue yhteensä 157 1 986 35 1 164 3 342 414 878 1 153 23 627 172 989 853 15 778 156 621 212 156 2 295 1 32 3 483 628 519 1 457 35 31 174 949 1 48 24 69 133 769
14 Taulukko 8 Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden päästöt vesistöön vuosina 26 213. BRUTTO NETTO COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine kok.p kok.n kiintoaine t/a t/a t/a t/a t/a t/a t/a 26 295,9 21 19,6 14 79 27 384 1, 25 147,7 17 117 28 529 1,5 35 216 1,1 24 174 29 374 1,3 22 133 1, 14 13 21 374,9 24 139,6 16 11 211 419,9 21 15,7 15 79 212 629 1,5 35 175 1, 25 134 213 415 1,2 24 173,9 16 157 ka. 26-213 427 1,2 26 15,8 18 119
15 CODMn Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 1 25 Kok.P Tuotantokauden keskivaluma t/a l/s km 2 2, 25 8 2 1,5 2 6 4 15 1 1, 15 1 2 5,5 5, t/a 4 Kok.N Tuotantokauden keskivaluma l/s km 2 25 t/a 25 Kiintoaine Tuotantokauden keskivaluma l/s km 2 25 3 2 2 2 2 15 1 15 1 15 1 1 5 5 5 ha 5 4 3 2 Turvetuotantoalueiden kokonaispinta-ala Pyhäjoen vesistöalueella 1 Kuva 2 Pyhäjoen vesistöalueen turvetuotantoalueiden bruttovuosipäästöt ja turvetuotannon kokonaispinta-alat sekä Pohjois-Pohjanmaan tuotantosoiden kesäajan keskivalumat vuosina 26 213. 3.3 Vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailu Tuotantovaiheen tarkkailusoista Kuljunnevalla, Äijönnevalla, Piipsannevalla (kem1, kem2 ja pvk1), Märsynnevalla, Verkanevalla, Iso-Lamminnevalla, Kuuhkamonnevalla (pvk1), Ojanevalla, Porkannevalla, Haaponevalla, Kivinevalla ja Puutionnevalla tarkkailtiin vesienkäsittelyn tehoa kesällä 213. Kuljunnevalla, Äijönnevalla, Piipsannevalla (kem2), Märsynnevalla, Verkanevalla ja Iso-Lamminnevalla tehoa tarkkailtiin myös muina vuodenaikoina. Kuntoonpanossa olleella Kuuhkamonnevan tuotantoalueella (pvk2) oli tehon tarkkailua ympäri vuoden.
Tulokset tehon tarkkailusta ovat taulukoissa 9 (tuotantosuot) ja 1 (kuntoonpanosuot). Taulukoissa on esitetty tehon tarkkailutulokset kaikilta vuodenajoilta, joilta tuloksia on. Tehon tarkkailun tulokset on esitetty kokonaisuudessaan liitteessä 2. Turvetuotannon vuosikuormitusten tarkkailun piirissä olleiden Kuljunnevan, Piipsannevan, Äijönnevan ja Kuuhkamonnevan pvk2:n osalta vesienkäsittelyn tehokkuutta on käsitelty myös Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden tarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 214), joten niiden tulokset käsitellään tässä yhteydessä tiivistetysti. 16 Taulukko 9 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 213 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KULJUNNEVA (pvk1) Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 45 66 39 31 Pintavalutuskentän alapuoli 5,5 34 6 25 3,5 Erotus -,5 11 6, 14 28 Teho % -9 24 9 36 89 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,9 6 64 4,3 475 29 1833 2933 43 Pintavalutuskentän alapuoli 5,4 94 172 9 29 5, 797 1867 2 Erotus -,5-34 -18-86 1175 24 137-7933 24 Teho % -1-56 -168-1977 29 83 57-27 55 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 27 4 27 5,5 Pintavalutuskentän alapuoli 5,4 34 4 13 2,1 Erotus -1,2-7, 14 3,4 Teho % -22-26 52 62 PIIPSANNEVA (la/kem 2) Talvi (n=1) Laskeutusaltaan yläpuoli 6,3 3 86 13 16 Laskeutusaltaan alapuoli 6,3 29 87 13 18 Erotus, 1, -1,, -2, Teho % 3-1 -13 Kesä (n=1) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,5 44 11 35 17 5, 28 25 7,4 Kemikalointiaseman alapuoli 5,8 43 1 3 17 5, 2 91 34 Erotus -,7 1, 1 5,,, 8, -66-27 Teho % -12 2 9 14 29-264 -359 ÄIJÖNNEVA (pvk1) Kevät (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 3 44 28 3, Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 32 53 28 4,7 Erotus -,3-2, -9,, -1,7 Teho % -5, -7-2 -57 Kesä (n=9) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 48 17 53 3278 5,3 2133 8633 39 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 61 167 88 2378 14 32 3433 17 Erotus -,3-13 -6-35 9-8,3 1813 52 22 Teho % -5, -26-56 -67 27-156 85 6 56 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 13 41 25 5,7 Pintavalutuskentän alapuoli 6,7 22 63 19 6, Erotus -,1-9, -22 6 -,3 Teho % -1, -69-54 24-5
17 Taulukko 9 jatkuu Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 213 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l MÄRSYNNEVA (pvk1) Talvi (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 18 23 128 1318 69 78 1725 17 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 5 216 152 1613 141 32 4925 4,4 Erotus -,2-32 -13-23 -295-72 46 58 13 Teho % -3-18 -6-18 -22-15 57 54 96 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 26 7 15 175 29 51 295 33 Pintavalutuskentän alapuoli 6,1 22 57 2 15 171 119 155 5,2 Erotus,1 4 13-5, 745 12 391 14 28 Teho % 2 14 18-34 43 41 77 47 84 Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 7, 45 16 95 2167 112 443 8967 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 71 17 19 17 5, 82 6933 16 Erotus -,6-26 -1-14 467 17 361 233-5 Teho % -9-59 -6-14 22 96 81 23-5 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 7,2 27 13 92 2 16 86 84 9,3 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 25 44 16 83 5, 46 17 3,9 Erotus -,9 2 86 76 117 155 814 67 5,4 Teho % -14 7 66 83 59 97 95 8 58 VERKANEVA (pvk1) Talvi (n=5) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,4 72 468 356 281 5, 16 196 15 Pintavalutuskentän alapuoli 4, 92 98 57 13 5, 141 152 1,7 Erotus -1,4-2 37 299 151, 1459 944 13 Teho % -35-27 79 84 54 91 86 89 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,6 47 15 56 1675 78 57 133 5,6 Pintavalutuskentän alapuoli 4,4 36 5 15 715 5, 23 53 2, Erotus -,3 11 56 41 96 73 547 8 3,6 Teho % -6 23 53 74 57 94 96 6 65 Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,8 1 633 62 25 5, 7,7 4967 42 Pintavalutuskentän alapuoli 4, 86 59 13 13 5, 17 1163 1,8 Erotus -,7 14 574 5 12, -9,3 383 4 Teho % -18 14 91 8 48-122 77 96 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,2 63 18 2 155 5, 31 35 16 Pintavalutuskentän alapuoli 4, 82 38 11 11 5, 18 16 1, Erotus -1,2-19 142 9 45, 13 19 15 Teho % -3-3 79 45 29 42 54 94
18 Taulukko 9 jatkuu Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 213 (n = näytteiden lukumäärä). ISO-LAMMINNEVA (pvk1) ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Talvi (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 15 48 3 21 15 14 94 14 Pintavalutuskentän alapuoli 6,4 16 19 5, 135 52 25 29 2,4 Erotus, -1 29 25 75-55 115 65 12 Teho % -7 6 83 36-3367 82 69 83 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,3 32 43 5, 215 39 74 175 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 21 29 4, 175 71 254 13 3, Erotus -,1 11 15 1, 4-32 486 45 7,5 Teho % -1 33 34 2 19-82 66 26 71 Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,5 39 51 5,7 265 12 1283 575 18 Pintavalutuskentän alapuoli 6,3 45 39 4,3 17 75 19 4467 6,9 Erotus -,2-6 13 1,3 95-63 193 1283 11 Teho % -4-15 25 24 36-538 85 22 63 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 15 34 17 175 11 12 58 11 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 14 17 5, 7 93 73 22 2,5 Erotus -,3 1 17 12 15-82 1127 36 8,5 Teho % -5 7 5 71 6-745 94 62 77 KUUHKAMONNEVA (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 4,4 54 84 32 2533 5, 1293 1533 28 Pintavalutuskentän alapuoli 3,5 7,5 3, 2, 943 5, 681 2167 1, Erotus -,9 46 81 3 159, 612 12867 27 Teho % -27 86 96 94 63 47 86 96 OJANEVA (pvk2) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,6 27 76 46 1383 9, 653 9167 19 Pintavalutuskentän alapuoli 6,5 37 15 3, 77 5, 17 1143 1,8 Erotus -,1-1 61 43 677 4, 636 823 18 Teho % -2-38 8 93 49 44 97 88 91 PORKANNEVA (rhk) Kesä (n=2) Ruokohelpikentän yläpuoli 5,4 77 121 1 33 12 795 435 21 Ruokohelpikentän alapuoli 5,7 95 265 151 33 5, 1 119 41 Erotus,3-19 -144-141 7, 696-755 -2 Teho % 5-24 -12-1484 58 87-174 -96 HAAPONEVA (pvk2) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,9 34 53 16 1467 62 43 4 13 Pintavalutuskentän alapuoli 6,6 33 15 3, 673 5, 22 727 1,1 Erotus -,3 1 37 13 793 57 48 3273 12 Teho % -5 2 71 82 54 92 95 82 92
19 Taulukko 9 jatkuu Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta tuotantosoiden osalta tarkkailukaudella 213 (n = näytteiden lukumäärä). ph COD Mn Kok.P PO 4 -P Kok.N NO 2+3 -N NH 4 -N Fe Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l µg/l mg/l KIVINEVA (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 32 538 44 1553 11 513 12367 27 Pintavalutuskentän alapuoli 6,8 35 21 5,3 723 5, 15 443 1,4 Erotus,1-3 517 435 83 5,7 498 11923 26 Teho % 2-1 96 99 53 53 97 96 95 PIIPSANNEVA (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,8 45 163 88 1683 27 16 55 43 Pintavalutuskentän alapuoli 6, 5 66 3 17 5, 447 4767 14 Erotus -,8-6 97 58-17 22-287 733 29 Teho % -14-13 59 66-1 81-179 13 67 PUUTIONNEVA (pvk1) Kesä (n=3) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,7 29 87 53 1117 5, 167 9633 13 Pintavalutuskentän alapuoli 6,2 34 17 83 113 5, 187 7233 7,5 Erotus -,4-5 -2-3 13, -2 24 5, Teho % -7-18 -23-57 1-12 25 4 PIIPSANNEVA (kem1) Kesä (n=3) Kemikalointiaseman yläpuoli 6,4 48 179 86 2133 5, 35 4733 12 Kemikalointiaseman alapuoli 4,7 2 32 1 1283 7, 419 3567 1 Erotus -1,7 28 147 76 85-2, -69 1167 2 Teho % -36 58 82 89 4-4 -2 25 14 Kuljunnevan pintavalutuskenttä alensi selvästi valumaveden ph-arvoa, ja kentältä huuhtoutui kesällä runsaasti fosforia ja rautaa (Taulukko 9). Typpeä kenttä pidätti kohtalaisesti ja kiintoainetta hyvin. Piipsannevan kemikalointiasema 2:n yläpuolelta saatiin kesällä vain yksi näyte. Kemikalointiasemalla veden ph aleni, ja ravinnepitoisuuksissa ei tapahtunut selvää muutosta. Rauta- ja kiintoainepitoisuudet olivat huomattavasti korkeampia kemikalointiaseman alapuolella. Äijönnevan pintavalutuskentältä huuhtoutui fosforia ja happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ). Typpipitoisuus aleni hieman kesällä ja syksyllä. Rautaa ja kiintoainetta kenttä pidätti kesällä hyvin. Märsynnevan pintavalutuskentällä valumaveden ph:ssa ei tapahtunut suuria muutoksia talvella ja keväällä, mutta kesällä ja syksyllä vesi happamoitui lievästi. Kenttä ei juurikaan poistanut happea kuluttavaa ainesta; talvella ja kesällä pitoisuudet kasvoivat. Kokonaisfosforin reduktiot olivat talvella ja kesällä negatiivisia ja keväällä reduktioprosentti oli alhainen. Fosfaattifosforin reduktio oli negatiivinen talvesta kesään. Syksyllä kenttä poisti fosforia tehokkaasti. Talvella kokonaistyppeä huuhtoutui pintavalutuskentältä valumaveteen, mutta keväällä ja syksyllä kenttä poisti typestä noin 4 6 %. Kesällä reduktio oli alhaisempi. Epäorgaanista typpeä kenttä poisti pääosin hyvin. Märsynnevan pintavalutuskentälle tulleen veden rautapitoisuudet olivat korkeita, mutta kenttä puhdisti rautaa pääosin tehokkaasti. Kiintoaineen reduktiot olivat korkeita lukuun ottamatta kesää, jolloin kiintoaineen pitoisuus nousi kentällä 5 %. Kokonaisuutena Märsynnevan pintavalutuskenttä toimi tehokkaimmin keväällä ja syksyllä, ja huonoiten talvella ja kesällä.
Verkanevan pintavalutuskenttä laski valumaveden ph:ta selvästi talvella, kesällä ja syksyllä. Myös keväällä ph laski hieman. Jo kentälle tulevan veden ph oli tosin melko alhainen kautta vuoden. Sekä pintavalutuskentälle tulleen että kentältä lähteneen veden COD Mn -arvot olivat pääosin korkeita. Ravinteita, rautaa ja kiintoainetta kenttä poisti tehokkaasti ympäri vuoden. Kokonaisuutena Verkanevan pintavalutuskenttä toimi erittäin hyvin lukuun ottamatta veden happamoitumista. Iso-Lamminnevan pintavalutuskenttä ei muuttanut valumaveden ph:ta merkittävästi. Myöskään happea kuluttavan aineksen pitoisuuksiin kentällä ei ollut juurikaan vaikutusta; reduktiot vaihtelivat lievästi negatiivisesta hieman positiiviseen. Keväällä COD Mn -pitoisuus laski kolmanneksen. Fosforia kenttä poisti tehokkaasti talvella ja syksyllä ja kohtalaisesti keväällä ja kesällä. Kokonaistypen reduktiot olivat kohtalaisia talvesta kesään, mutta syksyllä kenttä poisti kokonaistyppeä hyvin. Nitraattinitriittitypen osuus kokonaistypestä kasvoi pintavalutuskentällä huomattavasti ympäri vuoden, kun taas ammoniumtypen reduktiot olivat korkeita. Valumaveden rautapitoisuutta kenttä alensi tehokkaasti talvella ja syksyllä, ja hieman myös keväällä ja kesällä. Kiintoaineen reduktiot olivat korkeita kautta vuoden. Kokonaisuutena Iso- Lamminnevan pintavalutuskenttä toimi hyvin tai kohtalaisen hyvin ympäri vuoden, lukuun ottamatta nitraatti-nitriittitypen kasvua. Kuuhkamonnevan pintavalutuskenttä 1 laski veden ph:ta kesällä. Veden ph oli kuitenkin hyvin alhainen jo kentälle tulevassa vedessä. Muilta osin kenttä toimi erittäin hyvin, ja reduktiot olivat lähes kauttaaltaan poikkeuksellisen korkeita. Ojanevan pintavalutuskentällä 2 veden ph:ssa ei tapahtunut kesällä merkittävää muutosta. Kemiallisen hapenkulutuksen (COD Mn ) reduktio oli negatiivinen, mutta muilta osin kenttä toimi erittäin hyvin. Porkannevan ruokohelpikenttä nosti kesällä hieman valumaveden ph:ta ja laski epäorgaanisen typen määrää, mutta muilta osin kenttä toimi huonosti. Kentältä huuhtoutui runsaasti fosforia, rautaa ja kiintoainetta. Kokonaistypen määrässä ei keskimäärin tapahtunut muutosta. Yläpuolinen näyte otetaan ainoastaan silloin kuin kentän alapuolella virtaa vettä. Kesäkuun näytteenottokerralla kentän alapuolella ei mennyt ollenkaan vettä, joten kentältä saatiin kesäaikana vain kaksi kertaa näyte sekä ylä- että alapuolelta yhtä aikaa (teho). Kentältä purkautunut vesimäärä oli myös muina näytteenottoajankohtina melko pieni. Haaponevan pintavalutuskenttä 2 toimi kesällä hyvin. Veden ph laski hieman ja happea kuluttavan aineksen määrä oli keksimäärin samalla tasolla kentän ylä- ja alapuolella, mutta muilta osin reduktiot olivat korkeita. Myös Kivinevan pintavalutuskenttä 1 toimi kesällä tehokkaasti, ja reduktiot olivat korkeita. Ainoastaan kemiallisen hapenkulutuksen reduktio oli hieman negatiivinen. Veden ph kohosi kentällä hieman. Puutionnevan pintavalutuskentältä 1 huuhtoutui kesällä valumaveteen fosforia. Typpipitoisuudet olivat keskimäärin samalla tasolla kentän ylä- ja alapuolella. Veden ph laski vähän, ja kemiallisen hapenkulutuksen reduktio oli hieman negatiivinen. Rautaa kenttä pidätti noin neljänneksen. Kiintoaineen reduktioprosentti oli kohtalaisen alhainen, mutta pitoisuudet olivat verrattain pieniä. Piipsannevan pintavalutuskenttä1laski kesällä selvästi veden ph:ta. Kenttä poisti tehokkaasti fosforia ja kiintoainetta, ja jonkun verran rautaa. Kokonaistypen pitoisuudessa ei tapahtunut kentällä merkittävää muutosta. Nitraatti-nitriittitypen keskimääräinen osuus aleni kentällä ja ammoniumtypen osuus kasvoi. Kemiallisen hapenkulutuksen reduktio oli lievästi negatiivinen. Piipsannevan kemikalointiasema 1 poisti kesällä valumavedestä tehokkaasti fosforia ja happea kuluttavaa ainesta ja melko hyvin myös kokonaistyppeä. Kemiallinen käsittely laski veden ph:ta kuitenkin huomatta- 2
vasti. Raudasta kenttä puhdisti noin neljänneksen. Kiintoaineen reduktioprosentti oli alhainen, mutta pitoisuudet olivat melko pieniä. 21 Taulukko 1 Tulokset vesienkäsittelymenetelmien tehon tarkkailusta kuntoonpanosoiden osalta kesällä 213 (n = näytteiden lukumäärä). KUUHKAMONNEVA (pvk2) Talvi (n=5) ph COD Mn Kok.P Kok.N NH 4 -N Kiintoaine mg/l µg/l µg/l µg/l mg/l Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 75 22 37 228 34 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 87 112 356 24 7,3 Erotus -,3-12 18 14 24 26 Teho % -4,9-15 49 4 11 78 Kevät (n=2) Pintavalutuskentän yläpuoli 6, 43 76 225 97 42 Pintavalutuskentän alapuoli 5,7 43 61 1825 715 19 Erotus -,3 -,5 16 2 255 23 Teho % -4,4-1 2 1 26 55 Kesä (n=4) Pintavalutuskentän yläpuoli 5,3 89 127 2725 75 37 Pintavalutuskentän alapuoli 5,1 96 79 2325 318 15 Erotus -,1-6,3 48 4 432 22 Teho % -2,4-7, 38 15 58 6 Syksy (n=1) Pintavalutuskentän yläpuoli 6,4 57 1 3 18 8,5 Pintavalutuskentän alapuoli 5,9 66 54 215 82 5,1 Erotus -,5-9, 46 85 98 3,4 Teho % -8,5-16 46 28 54 4 Kuntoonpanotarkkailussa olleella Kuuhkamonnevalla (pvk2) pintavalutuskenttä puhdisti fosforia pääosin melko hyvin ja typpeä heikosti. Kiintoainetta kenttä puhdisti tehokkaasti (Taulukko 1). 4 YHTEENVETO Vuonna 213 Pyhäjoen vesistöalueella oli turvetuotannossa 1 986 ha, kuntoonpanossa 157 ha, tuotantokunnossa 35 ha ja tuotannosta poistunut 1 164 ha. Vuonna 213 Pyhäjoella oli laajan tarkkailun vuosi. Ympärivuotisessa tarkkailussa oli 3 tuotantovaiheen turvesuota ja kesäaikaisessa päästötarkkailussa 9 tuotantoaluetta. Lisäksi kolme tuotantoaluetta ja yksi kuntoonpanokohde oli ympärivuotisessa tarkkailussa osana Pohjois-Pohjanmaan turvetuotannon vuosikuormitustarkkailua. Ympärivuotisilla ja kesäaikaisilla tarkkailusoilla toteutettiin yhtä tuotantoaluetta lukuun ottamatta myös vesiensuojelurakenteiden tehon tarkkailua. Kesäaikana toteutettiin lisäksi suppeaa tarkkailua yhdellä suolla kahdessa eri pisteessä. Yksi tuotantoalue oli lisäksi jälkihoitotarkkailussa ja yhdellä mitattiin ainoastaan suolta purkautuvaa vesimäärää. Kanteleen Voima Oy:n tuotantovaiheen suo Veneneva ja kuntoonpanosuo Ilkanneva (pvk1 ja pvk2) olivat myös ympärivuotisessa tarkkailussa, mutta niiden tarkkailu toteutettiin erillisenä Ahma Ympäristö Oy:n toimesta.
Pyhäjoen tuotantosoiden kesän keskivaluma 8,1 l/s km 2 oli selvästi edellisvuotta (17,5 l/s km 2 ) pienempi, ja hieman pienempi kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Pyhäjoen alueen turvesoilta lähteneet vedet olivat hieman happamampia kuin kaikilla Pohjois-Pohjanmaan tuotantovaiheen tarkkailusoilla keskimäärin. Alhaisimmat ph-arvot mitattiin Verkanevan ja Kuuhkamonnevan pintavalutuskentiltä ja Piipsannevan kemikalointiasemalta lähteneestä vedestä. Verkanevan ja Kuuhkamonnevan alhainen ph-taso voi johtua maaperän ominaisuuksista. Pyhäjoen vesistöalueella sijaitsee paikoin happamia alunamaita, mikä laskee veden ph:ta. Pyhäjoen tuotantovaiheen tarkkailusoilla kesäaikainen valumavesi oli vuonna 213 yleisesti keskimäärin hieman huonolaatuisempaa kuin kaikilla Pohjois- Pohjanmaan päästötarkkailusoilla. Edellisvuoteen verrattuna valumaveden ravinnepitoisuudet olivat kesällä 213 keskimäärin alhaisempia. Muilta osin valumaveden laadussa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Pyhäjoen tuotantosoiden kesäaikaiset ominaispäästöt olivat keskimäärin samalla tasolla kaikkiin Pohjois-Pohjanmaan soihin verrattuna. Keskimäärin päästöt olivat selvästi edellisvuotta alhaisempia. Yhteenlasketut turvetuotantoalueiden kesäaikaiset päästöt (brutto, sisältäen luonnonhuuhtouman) olivat noin 93 kg/d happea kuluttavaa ainesta (COD Mn ), 1,6 kg/d fosforia, 33 kg/d typpeä ja 229 kg/d kiintoainetta. Vesienkäsittely laski veden ph:ta lähes kaikilla tarkkailukohteilla. Muilta osin vesienkäsittelymenetelmien tehoissa oli eroja vesienkäsittelymenetelmien, kohteiden ja vuodenaikojen välillä. Kesäaikana vesienkäsittely puhdisti ravinteita ja kiintoainetta tehokkaasti Verkanevalla, Kuuhkamonnevalla (pvk1), Ojanevalla, Haaponevalla ja Kivinevalla. Kaikilla edellä mainituilla kohteilla vesienkäsittelymenetelmänä oli pintavalutuskenttä. 22 VIITTEET Picken, P. 27. Geological factors affecting on after-use of Finnish cut-over peatlands with implications on the carbon accumulation. Publications of the Department of Geology D1, University of Helsinki. Pirinen, P., Simola, H., Aalto, J., Kaukoranta, J.-P., Karlsson, P. & Ruuhela, R. 212. Tilastoja Suomen ilmastosta 1981 21. Raportteja 212:1. Ilmatieteen laitos, Helsinki. Pöyry Finland Oy 211. Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille 212 218. Pöyry Finland Oy 214. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna 213. Ympäristöministeriö 213. Turvetuotannon ympäristönsuojeluohje. Ympäristöhallinnon ohjeita 2/213.
Liite 1 VAPO OY 4,5 Hankilanneva (osa) Haaponeva Piipsanneva (osa) Puutionneva Lehtoneva Luomaneva Onkineva Pihlajaneva Siloneva Nurmesneva (osa) Vittouvenneva (osa) Kuuhkamonneva Ojaneva Tavaskanneva Ahmaneva 9 23 9 km 1 29 3 4 2 22 19 2 14 25 Porkanneva Kuljunneva 7 27 31 17 26 1 8 3 Verkaneva Iso Lamminneva 5 11 28 24 3 2 7 14 5 17 1 11 8 12 13 4 1 9 23 24 25 26 27 29 3 33 TURVERUUKKI OY Lehtoneva 5 MEGATURVE OY Jahtavisneva Marjaneva 33 19 22 JUKUTURVE OY Aittoneva 2 12 32 AP PEAT OY 28 13 KANTELEEN VOIMA OY Veneneva Puntarisuo 31 32 Tarkkailusuot merkitty punaisella Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen avoimen tietoaineiston lisenssi, versio 1., 1.5.212