PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO

Transkriptio

1 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU 2015 OSA I JOHDANTO AHMA YMPÄRISTÖ OY Projektinro: 10724

2 i PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO OSA I OSA II OSA III JOHDANTO VESISTÖTARKKAILU KALATALOUSTARKKAILU Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p

3 VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO Pyhäjoen alueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden yhteiskuormitus oli vuonna 2015 varsin maltillista, kuten myös Haapaveden Valio Oy:n tehtaan kuormitus. Pyhäsalmi Mine Oy:n kuormitus on heilahdellut kuormitteesta riippuen vuosittain jonkin verran, mutta vuonna 2015 kuormituksen keskimääräinen taso oli jokseenkin normaali ja tiettyjen kuormitteiden osalta jopa aiempaa vähäisempi. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen kuormitus oli pääasiassa edellisvuotta vähäisempää. Voimalaitos siirtyi tehoreservilaitokseksi alkaen ja tuotantopäiviä kertyi koko vuoden aikana vain 21. Turvetuotannon nettokuormitus oli edellisvuotta vähäisempää lähes kaikkien tarkasteltujen kuormitteiden osalta. Vesistötarkkailun puitteissa Pyhäjoen vesistöalueelta otettiin vesinäytteitä kolmelta pääuoman intensiivitarkkailupisteeltä ja lisäksi Hourunkosken näytepisteeltä pääosin ELY-keskuksen toimesta. Lisäksi näytteitä otettiin alueellisen tarkkailun jokipisteiltä sekä Haapajärvestä ja Pyhäjärvestä. Raportissa on käsitelty myös muutamien muiden ylimääräisten näytteiden tuloksia ja Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatuloksia. Pyhäjoen veden laatu on ollut tyypillisesti heikoimmillaan kevättulvan aikaan, mutta myös syyssateiden aikaan on mitattu koholla olevia pitoisuuksia. Tässä suhteessa vuosi 2015 oli tyypillinen, joskin loppuvuodesta havaittiin myös korkeita pitoisuuksia sateisesta ja lämpimästä loppuvuodesta jouhten. Pyhäjärvestä lähtevän veden sähkönjohtavuutta kasvattavat Pyhäsalmen kaivoksen jätevedet. Pääuoman alemmilla havaintopaikoilla veden sähkönjohtavuus laimeni luusuan tasosta seuraten pääpiirteittäin luusuan sähkönjohtavuuden muutoksia. Humus- ja ravinnepitoisuudet kasvavat Pyhäjoella tavallisesti alavirran suuntaan ja voimakkainta pitoisuuskasvu oli yläosalta keskiosalle ilmentäen valuma-alueelta tulevaa huuhtoumaa. Luonnonhuuhtouman lisäksi Pyhäjoen alueelle kohdistuu voimakasta hajakuormitusta sekä pistekuormitusta asumajätevesistä, teollisuudesta ja turvetuotannosta. Vuosi 2015 oli keskimääräistä sateisempi ja lämpimämpi. Kevättulva oli voimakas ja runsaita sateita ja niistä johtuvia korkeita virtaamia mitattiin heinäkuun alussa, syyskuussa ja marras-joulukuussa. Virtaamavaihtelut näkyivät Pyhäjoen vedenlaadun varsin suurena vaihteluna etenkin pääuoman alemmilla näytepisteillä. Keskimääräisten ravinnepitoisuuksien perusteella Pyhäjoen vesi oli rehevää. Perustuotantoa rajoittava minimiravinne vaihteli sekä näytepisteiden kesken että ajallisesti; luusuassa tuotannon rajoittuneisuus painottui alkukesästä fosforin ja loppukesästä typen suuntaan, kun taas alempana tuotannon ei voitu katsoa olevan selkeästi kummankaan pääravinteen rajoittamaa. Pyhäjoella tuotantoa rajoittanevatkin lisäksi veden tumma väri ja virtaus. Sivujokien veden laatu oli pääosin Pyhäjoen pääuomaa heikompi, mikä vaikuttaa Pyhäjoen pääuoman veden laadun heikkenemiseen alavirtaa kohden. Sivujokien veden laadussa oli voimakasta ajallista ja alueellista vaihtelua kuten aikaisempinakin vuosina. Pyhäjärven Pyhäselkä ja Kirkkoselkä ovat varsin niukkaravinteisia ja vedenlaatu heikkenee Junttiselkää kohti siirryttäessä. Alusveden happitilanne oli vuonna 2015 heikentynyt kaikilla Pyhäjärven tarkkailupaikoilla kevättalvella. Junttiselällä syvänteen alusvesi oli maaliskuussa käytännössä hapetonta. Tavanomaista viileämpänä ja sateisempana heinäkuuna lämpötilakerrostuneisuutta ei havaittu Juntti- eikä Kirkkoselällä. Elokuussa kerrostuneisuus sen sijaan näkyi happitilanteessa selvästi. Täyskiertojen jälkeen lokakuussa koko vedenlaatu oli tasaista koko vesipatsaassa. Haapajärven veden laatu oli jokseenkin tavanomainen ja vesi oli tummaa, humuspitoista ja rehevää kuten Pyhäjoen pääuomassakin. Keväällä 2015 Haapajärven pinta- ja väliveden ravinnepitoisuudet tosin ilmensivät vain lievästi rehevää vedenlaatua. Keväällä ja kesällä järvi oli lämpötilakerrostunut ja 1

4 elokuussa alusvesi oli käytännössä hapetonta. Tämän seurauksena vesi oli erittäin sameaa ja ravinteikasta. Pyhäjoen yhteistarkkailun kalataloustarkkailuun kuului vuonna 2015 jatkuva kirjanpitokalastus. Vuodenvaihteen lauhat säät ja runsaat virtaamat vaikeuttivat alkuvuoden talvikalastusta. Haapajärven yläpuolisen Pyhäjoen alueella kalastavan kirjanpitokalastajan haukisaaliit pysyivät edelleen suhteellisen korkeina verrattuna vuosituhannen alun heikkoihin vuosiin. Myös vuotta 2013 koskeneen kalastustiedustelun tulokset olivat samansuuntaisia. Haapajärvellä kirjanpitokalastajien verkkokalastus oli varsin aktiivista vuoden ensimmäisiä ja viimeisiä kuukausia lukuun ottamatta. Kalastus painottui kevään kutuaikaan ja syksyn kuukausiin, mutta myös kesäkuukausina verkkokalastusta harrastettiin kohtuullisesti. Kalastajakohtaiset saaliit laskivat hieman edellisvuodesta sekä hauen ja kuhan yksikkösaaliit laskivat hieman, mutta muutokset mahtuvat vuosien väliseen vaihteluun. Koukkupyydyksillä saatiin varsin kohtuullisesti haukea ja katiskakalastuksen ahvensaaliit paranivat edellisvuosiin nähden. Kesäaikainen pyydysten likaantuminen vaikeuttaa edelleen Haapajärven kalastusta. Pyhäjokisuun rysäpyytäjien nahkiaissaalis kohosi 2003 vuoden jälkeisen tarkkailuhistorian suurimmaksi. Nahkiaissaaliisiin vaikuttavat tyypillisesti voimakkaasti kunkin syksyn virtaamaolot. Kirjanpitokalastajien verkkokalastusmäärät ovat Pyhäjoen meriedustalla viime vuosina kasvaneet ja verkkokalastuksen volyymi kasvoi huomattavasti vuoteen Vuoden 2015 osalta verkkokalastuksen siian yksikkösaaliit olivat tiheillä verkoilla keskimääräistä heikompia ja harvoilla verkoilla hieman keskimääräistä parempia. Jokisuusta saatiin kutuaikaisella katiskakalastuksella melko runsaita ahvensaaliita. Hylkeet vaikeuttavat merialueella niin kirjanpitokalastajien kuin vuoden 2013 tiedusteluvastausten perusteella myös muidenkin alueella kalastavien pyyntiä. 2

5 3 PYHÄJOEN YHTEISTARKKAILU Minna Vaaramaa-Hiltunen, ins. (AMK) Tuomas Lahti, FM biologi Helena Puro, FM limnologi Sisällysluettelo VESISTÖ- JA KALATALOUSTARKKAILUN YHTEENVETO JOHDANTO TARKKAILUVELVOITTEET YHDYSKUNTAJÄTEVEDENPUHDISTAMOT TEOLLISUUS TURVETUOTANTO HAJAKUORMITUS MUUT TARKKAILUALUEEN KUVAUS SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET SÄÄ VIRTAAMA KUORMITUS TAAJAMAT JA TEOLLISUUS KAATOPAIKAT TURVETUOTANTO KOKONAISKUORMITUS VIITTEET Copyright Ahma ympäristö Oy Teollisuustie ROVANIEMI p

6 1. JOHDANTO Pyhäjoen vesistöalueen voimassa oleva yhteistarkkailuohjelma on laadittu vuosille ja se sisältää kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelman (Pöyry Finland Oy 2011). Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskus on hyväksynyt tarkkailuohjelman päätöksellään POPELY/314/07,00/2011 ( ) tehden siihen tarkennuksia sekä Kainuun ELY-keskus kalataloustarkkailusuunnitelman päätöksellään Dnro 664/ ( ). Vesistötarkkailu sisältää vuosittain Pyhäjoen pääuoman ja Piipsanjoen intensiivisen tarkkailun sekä eräiden sivujokien pisteiden tarkkailun. Myös Pyhäjärven ja Haapajärven veden laadun tarkkailu on vuosittaista. Määrävuosina toteutetaan laajempi alueellinen veden laadun tarkkailu sekä Pyhäjärven sedimenttitutkimukset, Pyhäjärven ja Haapajärven kasviplanktontarkkailu, Pyhäjoen pääuoman piilevä- ja pohjaeläintarkkailu, Haapajärven pohjaeläintarkkailu, kohdekuvaukset sekä Pyhäjärven kalojen raskasmetallipitoisuuden tarkkailu. Vuosi 2015 oli normaalin, ns. suppean tarkkailun vuosi. Raportoinnissa hyödynnetään vuosittain myös Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen seurantatuloksia. Kalataloudellinen yhteistarkkailu käsittää vuosittaisen kalastuskirjanpidon sekä määrävuosin tehtäviä kalastustiedusteluja ja sähkökoekalastuksia sekä Pyhäjärven Junttiselän verkkokoekalastuksia. Tarkkailuohjelman mukaisesti Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailu raportoidaan erikseen, mutta vesistö- ja kalataloustarkkailut raportoidaan yhdessä. Tässä raportissa esitetään vesistö- ja kalataloustarkkailujen tulokset vuodelta Raportissa esitetään lisäksi mahdollisuuksien mukaan lyhyet yhteenvedot alueella toteutetuista erillistarkkailuista TARKKAILUVELVOITTEET 2.1 Yhdyskuntajätevedenpuhdistamot Pyhäjoen yhteistarkkailuun kuuluu seitsemän jätevedenpuhdistamoa sekä kaksi pienempää puhdistamoa. Vihannin jätevedenpuhdistamolta jätevedet on johdettu keväästä 2010 alkaen siirtoviemäriä pitkin Raaheen puhdistettavaksi. Vihannin Lampinsaaren lammikkopuhdistamon käyttö jätevedenpuhdistamona on lopetettu ja myös sen jätevedet on tästä eteenpäin johdettu Raahen puhdistamolle. Haapaveden puhdistamon uudisosa otettiin käyttöön heinäkuussa 2014, vanhan osan saneeraus valmistui syksyllä Taulukossa 2-1 on esitetty jätevedenpuhdistamoiden tarkkailuvelvoitteiden perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittajien sijainti on esitetty osan II Vesistötarkkailu liitteenä. 2.2 Teollisuus Pyhäjoen vesistöalueella on elintarviketeollisuutta. Lisäksi alueella sijaitsevat Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivos ja Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden turvevoimalaitos. Valio Oy:n Haapaveden tehtaan jätevedet johdetaan Haapaveden kaupungin jätevedenpuhdistamolle. Oulaisten jäähdyttämö on lopettanut toimintansa eikä se ole enää mukana yhteistarkkailussa. Tarkkailuvelvolliset teollisuuslaitokset sekä niiden velvoitteen perusteena olevat lupapäätökset ja purkuvesistöt on esitetty taulukossa 2-2. Teollisuuslaitosten sijainti on esitetty osan II Vesistötarkkailu liitteenä.

7 Taulukko 2-1. Pyhäjoen vesistöalueen yhdyskuntajätevedenpuhdistamoiden lupapäätökset ja purkuvesistöt. Kuormittaja Luvan nro ja antopäivä Pyhäjärven kaupunki PSY nro 86/07/ VNp 888/2006 Kärsämäen Vesihuolto Oy 151/2015/ VNp 888/2006 Haapaveden kaupunki PSY nro 67/08/ Oulaisten kaupunki PSY nro 39/05/ VNp 888/2006 Lupaehdot BOD 7/ ATU 17,5 mg/l, teho 90 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % tavoitearvo: NH 4 -N 6,0 mg/l, teho 80 % neljännesvuosikeskiarvona: Kiintoaine 5 mg/l, teho 90 % COD Cr 125 mg/l, teho 75 % BOD 7/ ATU 17,5 mg/l, teho 90 % Kok.P 0,8 mg/l, teho 90 % puolivuosikeskiarvona Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % COD Cr 125 mg/l, teho 75 % BOD 7/ ATU 15 mg/l, teho 95 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 95 % NH 4 -N (yli 12 C) 6,0 mg/l, teho 80 % Kiintoaine 25 mg/l, teho 90 % COD Cr 80 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona kaikki muut paitsi NH 4 -N puolivuosikeskiarvona Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona COD Cr 125 mg/l, teho 75 % BOD 7/ ATU 17,5 mg/l, teho 90 % 5 Luvan Puhdistamotyyppi* uusiminen 2014 RS BR 2017 JS 2015 RS Pyhäjokisuun Vesi Oy PPO-2008-Y VNp 888/2006 BOD 7/ ATU 17,5 mg/l, teho 90 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % neljännesvuosikeskiarvona COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 90 % 2019 RS Vihannin Vesi Oy, Lampinsaari VH 1827/500 tavoitearvo: BOD 7/ ATU 60 mg/l, teho 60 % L Merijärven kunta PPO 1101Y VNp 888/2006 BOD 7/ ATU 20 mg/l, teho 80 % Kiintoaine 35 mg/l, teho 90 % vuosikeskiarvona COD Cr 125 mg/l, teho 75 % Kok.P 1,0 mg/l, teho 80 % 2010 BR Vattukylän koulun jv-puhdistamo Mieluskylän koulun jvpuhdistamo Ouvy 1192 A 171/ Haapaveden ympäristöjaos PPO-2006-Y vuosikeskiarvona Kok.P 1,5 mg/l, teho 80 % BOD 7/ ATU 40 mg/l, teho 80 % BR BR RS = rinnakkaissaostuslaitos BR= bioroottori JS = jälkiselketys L= lammikko

8 6

9 Taulukko 2-2. Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten teollisuuslaitosten lupapäätökset. Kuormittaja Lupapäätös Valio Oy Haapavesi, lauhdevedet PSAVI/165/04.08/2011, Pyhäsalmi Mine Oy, PSY 86/07/2, Pyhäsalmen kaivos Kanteleen Voima Oy, PSY 58/01/2, Haapaveden voimalaitos VHO 03/013/3, KHO 3043/1/03, Haapaveden voimalaitoksen tuhkanläjitysalue PPO 2004-Y , Tarkkailuvelvoite Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2015 kaikkiaan 29 turvetuotantoaluetta, joista tuotantoa oli 21 alueella. Tuotannossa tai tuotantokunnossa olevaa pinta-alaa oli ha, eli hieman edellisvuotta vähemmän. Kuntoonpanossa oli 48 ha ja poistuneita alueita 704 ha. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteistä. Turvetuotantoalueiden voimassaolevat lupapäätökset on esitetty taulukossa 2-3.

10 Taulukko 2-3. Pyhäjoen vesistöalueen tarkkailuvelvollisten turvetuotantoalueiden lupapäätökset. Suon nimi Tuotaja Kunta Lupapäätös Ahmaneva Vapo Oy Vihanti PSAVI/165/04.08/2012 Haaponeva Vapo Oy Haapavesi PSY 3707/2, Iso-Lamminneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 74/09/2, Kivineva Vapo Oy Kärsämäki PSY 70/06/2, Kuljunneva Vapo Oy Haapavesi PSY 25/08/ Kuuhkamonneva Vapo Oy Vihanti PSY 16/07/2, Lehtoneva II Vapo Oy Kärsämäki PSY 79/03/1, Luomaneva Vapo Oy Kärsämäki 93/06/2, Märsynneva Vapo Oy Vihanti PSY/50/09/2, Nurmesneva (osa) Vapo Oy Pyhäjärvi Dnro PSAVI/156/04.08/2012 Ojaneva Vapo Oy Vihanti PSY 87/07/2, Onkineva Vapo Oy Kärsämäki PSY 28/04/1, Pihlajaneva Vapo Oy Kärsämäki Dnro PSAVI/164/04.08/2012 Piipsanneva (osa) Vapo Oy Haapavesi Dnro PSAVI/157/04.08/2012 Porkanneva Vapo Oy Kärsämäki PSY 39/07/2, Puutionneva Vapo Oy Haapavesi PSY 98/07/2, Siloneva Vapo Oy Kärsämäki Dnro PSAVI/168/04.08/2012 Verkaneva Vapo Oy Vihanti/Oulainen PSAVI/6/04.08/2010 Vittouvenneva (osa) Vapo Oy Pyhäjärvi PSAVI 23/11/1, ** Äijönneva Vapo Oy Haapavesi/Oulainen PSY 31/05/ Lehtoneva Turveruukki Kärsämäki Dnro PSAVI/141/04.08/2012 Jahtavisneva Megaturve Oy Merijärvi 100/03/1, * Marjaneva Megaturve Oy Kalajoki 52/03/2, * Kärsämäenneva AP-Peat Oy Kärsämäki PSY 33/07/ VHO 07/0601/3, KHO 326, Palaneva Tmi Hämäläinen Vihanti PSY 95/06/2, Aittoneva Jukuturve Oy Merijärvi PPO lausunto Ilkanneva Kanteleen Voima Haapavesi/Kärsämäki PSAVI/242/04.08/2010 Oy Veneneva Kanteleen Voima Haapavesi/Kärsämäki PSAVI/67/04.08/2010 Oy Puntarisuo Kanteleen Voima Pyhäjärvi PSY 5/09/ Oy * Lupamääräysten tarkistamishakemus vireillä ** Lupa ei lainvoimainen, valitettu VHO:een 8

11 2.4 Hajakuormitus Silloinen Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus on alueensa kuntien kunnanhallituksille osoittamalla kirjeellään ( ) esittänyt, että kunnat kuntien ympäristönsuojeluhallintolain 6 3 lainkohdan perusteella osallistuisivat alueensa vesistön yhteistarkkailuun hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. Pyhäjoen vesistöalueen kaikki kunnat ovat suhtautuneet myönteisesti vesistöjen tilan tarkkailuun osallistumiseen hajakuormituksen vaikutusten selvittämiseksi. 2.5 Muut Pohjois-Suomen vesioikeus on päätöksellään nro 68/74/1, myöntänyt vesihallitukselle luvan Piipsjärven säännöstelyyn. Päätökseen sisältyy velvoite tarkkailla rakentamisen ja säännöstelyn vaikutusta alapuolisen vesistön kala- ja rapukantaan maa- ja metsätalousministeriön hyväksymän ohjelman mukaisesti. Vesihallitus pyysi kirjeessään maa- ja metsätalousministeriöltä vapautusta Piipsjärven alapuolisen vesistön kala- ja rapukannan tarkkailusta ja esitti, että vaikutusten seurantaa jatketaan veden laadun tarkkailuna. Maa- ja metsätalousministeriö hyväksyi esityksen kirjeellään Hankkeen nykyinen luvanhaltija on Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus TARKKAILUALUEEN KUVAUS Pyhäjoki alkaa Pyhäjärven kaupungin alueella sijaitsevasta Pyhäjärvestä. Joki virtaa Pyhäjärven, Kärsämäen, Haapaveden, Oulaisten ja Merijärven kautta kaakko - luodesuunnassa laskien Perämereen Pyhäjoen kunnan alueella. Kärsämäen taajaman yläpuolella pääuomaan laskee idästä Kärsämäenjoki, joka alkaa Kärsämäen kunnan itäosissa sijaitsevilta soilta ja pikkujärvistä. Pyhäjoen toinen huomattava lisäjuoksu, Piipsanjoki, yhtyy pääuomaan Oulaisten kaupungin alueella. Pyhäjoen pituus Pyhäjärvestä Perämereen on 162 km ja korkeusero 140 m. Valuma-alueen koko jokisuulla on km 2 ja järvisyys 5,2 % (Ekholm 1993). Pyhäjoen vesistöalueella on pinta-alaltaan yli 0,01 km 2 :n järviä kaikkiaan 143 kpl. Järvien kokonaispinta-ala on 189 km 2. Vesistöalueen suurin ja merkittävin järviallas on vesistön latvoilla sijaitseva Pyhäjärvi, jonka kokonaispinta-ala on 126 km 2. Pyhäjoen keski- ja yläosan vesistöjärjestelyt on toteutettu 1950-luvun lopussa ja 1960-luvun alussa, jolloin aloitettiin Pyhäjärven ja Haapajärven säännöstely sekä toteutettiin Kärsämäenjoen, Viirelänojan ja Piipsanojan perkaus. Pyhäjoen yläosaan on rakennettu kolme vesivoimalaitosta (Venetpalo, Kalliokoski, Vesikoski). Lisäksi Haapajärven alapuolella sijaitsee Haapakosken voimalaitos. Koskiensuojelulain ( /35) perusteella Pyhäjoen alaosa Haapakosken alapuolelle asti on rauhoitettu voimalaitosrakentamiselta. Pyhäjoen latvalla sijaitseva Pyhäjärvi on laadultaan jokseenkin kirkasvetinen ja niukkaravinteinen. Hyvälaatuisella Pyhäjärven vedellä on olennainen vaikutus Pyhäjoen veden laatuun etenkin alivirtaamakausina. Pyhäjärven ja Haapajärven välisellä jokiosuudella Pyhäjoen veden ravinne- ja erityisesti humuspitoisuus kasvaa kuitenkin voimakkaasti humuspitoisista ja ravinteikkaista sivuuomista tulevien vesien vaikutuksesta. Osaltaan ravinnepitoisuuksia nostaa jokeen kohdistuva taajamien, elintarviketeollisuuden ja turvetuotannon kuormitus. Haapajärven alapuolella veden ravinnepitoisuudet ovat yleensä suurimmillaan ja laskevat jonkin verran jokisuulle mentäessä. Joen keskiosalla sijaitseva Haapajärvi on luonteeltaan rehevä läpivirtausjärvi. Haapaveden voimalaitoksen jäähdytysvesien johtaminen Haapajärveen aiheuttaa järven jäätymisen viivästymistä ja järvellä voi olla laajoja sula-alueita talvellakin. Jäähdytysvesienjohtamisen vuoksi myös Haapajärven alapuolisella Pyhäjoella on ajoittain tavallista suurempia sula-alueita.

12 Pyhäjärven ekologinen tila on arvioitu hyväksi Junttiselkää lukuun ottamatta. Junttiselän ekologinen tila on tyydyttävä. Pyhäjoen yläosa Kärsämäenjokeen saakka on tunnistettu voimakkaasti muutetuksi ja sen ekologinen tila suhteessa parhaaseen saavutettavaan tilaan on tyydyttävä. Kärsämäenjoen alapuolella Pyhäjoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Pyhäjoen sivujoista on luokiteltu mm. Kärsämäenjoki (ekologinen tila välttävä), Piipsanjoki (ekologinen tila välttävä), Vihanninjoki (ekologinen tila huono), Vuohtojoki (ekologinen tila välttävä) ja Vaikonoja (ekologinen tila tyydyttävä). (Ympäristöhallinnon Hertta-järjestelmä ). Kemiallisessa luokittelussa arvioidaan haitallisten aineiden pitoisuuksia pintavesissä. Kemiallisessa luokittelussa vedet jaetaan kahteen luokkaan: hyvä tila ja hyvää huonompi tila. Pyhäjoen pääuoman ja Pyhäjärven kemiallinen tila on hyvä. Kärsämäenjoen, Piipsanjoen, Piipsjärven ja Vihanninjoen kemiallinen tila on hyvää huonompi, myös muita luokiteltuja alueen jokia ja järviä on kemialliselta tilaltaan hyvää huonommassa tilassa. Vesienhoidon yleistavoitteena oli Suomen vesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila vuoteen 2015 mennessä. Nyt käynnissä on ns. toinen suunnittelukausi, joka jatkuu vuoteen 2021 saakka. Oulujoen Iijoen vesienhoitosuunnitelmaan liittyvän eteläisten vesistöjen toimenpideohjelman mukaan suurimpana esteenä hyvän ekologisen tilan saavuttamiselle on valtaosassa Pyhäjoen alueen vesimuodostumia liian suuri ravinne- ja kiintoainekuormitus sekä Pyhäjoen pääuomassa, Piipsanjoessa, Kärsämäenjoessa ja Pyhäjärven Junttiselällä happamuuden aiheuttamat haitat. Lisäksi talviaikainen happitilanne on heikko johtuen sisäisestä ja/tai ulkoisesta kuormituksesta Komujärvessä, Osmangissa, Pienessä ja Isossa Vatjusjärvessä sekä Piipsjärvessä. Tavoitteista tärkein on rehevyystason laskeminen, mutta suuressa osassa kohteista on tarpeen parantaa myös vesimuodostumien hydrologista ja/tai morfologista tilaa. Tilatavoitteen saavuttamiseen ravinnepitoisuuksien alenemisen nykykäytännön mukaisilla toimenpiteillä on arvioitu riittävän ainoastaan Pyhäjärven Pyhäselällä. Lisätoimenpiteitä tarvitaan lähes kaikissa Pyhäjoen vesistön vesimuodostumissa. Myös Pyhäjärven Pyhäselälle esitetään toimenpiteitä alueellisesti tärkeäksi katsotun tavoitteen saavuttamiseksi. Toimenpidesuunnitelmassa on esitetty lisätoimenpiteiksi mm. hajakuormituksen monipuolista vähentämistä, kalateiden rakentamista, järvien ja jokiuomien kunnostuksia, säännöstelykäytäntöjen selvittämistä sekä yhdyskuntajätevesien puhdistuksen keskittämismahdollisuuksien selvittämistä. Pyhäjoki oli v käynnistetyn Itämeren kalastuskomission valmisteleman Itämeren lohen laajan kotiuttamisohjelman (Salmon Action Plan) yksi kohdevesistö. Ohjelman tarkoituksena oli palauttaa lohikannat moniin entisiin lohijokiin siten, että vuoteen 2010 mennessä luonnonpoikastuotanto olisi puolet luonnontilaisesta. Pyhäjoella laajamittaiset lohenpoikasten istutukset eivät kuitenkaan tuottaneet toivottua tulosta eikä niitä ole enää tehty v jälkeen. Haapakosken voimalaitoksen (Haapavesi) alapuoliset koskialueet on kunnostettu 1990-luvulla ja myös Pyhäjoen yläosan kunnostussuunnitelmat ovat valmiina toteutusta varten. Joutennivan kalatie rakennettiin kesällä 2013 ja sen yhteydessä oleva lyhyt koskijakso kunnostettiin samassa yhteydessä SÄÄTILA JA HYDROLOGISET OLOSUHTEET 4.1 Sää Vuosi 2015 oli Haapavedellä hieman keskimääräistä sateisempi ja lämpimämpi. Vuoden kokonaissademäärä 668 mm oli Haapavedellä noin 27 % sateisempi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo. Ainoastaan huhtikuun, elokuun ja lokakuun kuukausikohtainen sademäärä oli

13 Haapavedellä keskimääräistä pienempi vuonna Varsinkin syyskuu, marraskuu ja joulukuu olivat runsassateisia. (Kuva 4-1) Vuoden 2015 keskilämpötila Haapavedellä oli 4,6 ºC, eli yli kaksi astetta korkeampi kuin pitkän ajan ( ) keskiarvo (2,5 ºC). Varsinkin talvikuukaudet olivat keskimääräistä selvästi lauhempia. Helmikuussa keskilämpötila oli peräti 6,8 ºC ja marras-joulukuussakin yli 5 ºC kesimääräistä lämpimämpiä. Kesäkuukausista heinäkuu ja elokuu olivat niin ikään tavanomaista lämpimämpiä. (Kuva 4-1) 11 Kuva 4-1. Kuukauden keskilämpötilat ja sademäärät Haapavedellä vuonna 2015 sekä vertailujaksolla keskimäärin. Lähde: Ilmatieteenlaitos. 4.2 Virtaama Pyhäjoen keskivirtaamat vuonna 2015 olivat runsaiden sateiden johdosta koholla vuosien keskimääräisistä lukemista. Vuonna 2014 puuttumaan jäänyt kevättulva oli vuonna 2015 jopa tavanomaista voimakkaampi. Huhtikuussa huippuvirtaamat olivat Tolpankoskella noin 30 % suuremmat kuin keskimääräisen kevättulvan aikana viimeisten 30 vuosikymmenen aikana. Myös heinäkuun alun ja syyskuun puolivälin runsaat sateet nostattivat virtaamat ajoittain jopa lähelle kevättulvan tasoa (Kuva 4-2). Ajankohtaan nähden poikkeuksellisen korkeita kuukausikohtaisia keskivirtaamia mitattiin Pyhäjoella myös loppuvuodesta marras-joulukuussa (Kuvat 4-2 ja 4-3).

14 m 3 /s Virtaamat Pyhäjärvi Haapakoski Tolpankoski Kuva 4-2. Vuorokausivirtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskella ja Tolpankoskella vuonna m 3 /s Virtaama Pyhäjärvi Haapakoski Tolpankoski Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 4-3. Virtaama Pyhäjärven luusuassa, Haapakoskessa ja Tolpankoskessa kuukausikeskiarvoina vuonna 2015 (pylväät) ja vertailujaksolla keskimäärin (viivat). (Lähde: Hertta-tietokanta) Kuvassa 4-4 on havainnollistettu virtaaman lisääntymistä eri jokiosuuksilla vuonna Pyhäjärvestä juoksutettu vesi muodosti keskimäärin 15 % koko Pyhäjoen virtaamasta alajuoksulla.

15 Huhtikuussa juoksutusten osuus oli pienin (7 %), kun taas tammi-helmikuussa sen osuus oli suurimmillaan noin 22 %. 100 % Pyhäjärvi Haapakoski Tolpankoski % 60 % 40 % 20 % 0 % Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Kuva 4-4. Pyhäjärven luusuan, Haapakosken ja Tolpankosken virtaamien osuudet Pyhäjoen kokonaisvirtaamasta kuukausittain vuonna KUORMITUS Pyhäjoen vesistöalueen kuormitustarkkailujen tulokset on raportoitu erikseen. Kuntien ja teollisuuden tarkkailujen tulokset on raportoitu Pyhäjoen yhteistarkkailun kuormitustarkkailuraportissa (Ojala & Vaaramaa-Hiltunen 2016), turvetuotannon kuormitukset on raportoitu Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen turvetuotannon kuormitustarkkailuraportissa (Pöyry Finland Oy 2016a) ja kaatopaikkojen tarkkailujen tulokset omissa erillisissä raporteissaan (Ahma ympäristö Oy 2016a-b, Pöyry Finland Oy 2016b-c). 5.1 Taajamat ja teollisuus Taulukossa 5-1 on esitetty Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoiminnan kuormitus. Vuonna 2015 edellisten yhteenlaskettu keskimääräinen happea kuluttava (BOD 7 ) kuormitus Pyhäjoen vesistöalueella oli 41 kg/d happea kuluttavia aineita (BOD 7 ), 5 kg/d fosforia, 212 kg/d typpeä ja 212 kg/d kiintoainetta. Kuormitus nousi typpeä lukuun ottamatta jonkin verran edellisvuodesta. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen jätevedestä tutkitaan ravinneja kiintoainekuormituksen lisäksi metalli, sulfaatti- ja kloridipitoisuudet. Haapaveden voimalaitoksen happea kuluttavan aineen kuormitus mitataan voimalaitoksen jätevesille paremmin soveltuvana COD Mn -kuormituksena. Vesistöön kohdistunut kuormitus oli vuonna 2015 typpikuormitusta lukuun ottamatta hieman suurempaa kuin vuonna 2014 (taulukko 5-1). Taulukko 5-1. Pyhäjoen vesistöalueen asutuksen, teollisuuden ja kaivostoiminnan kuormitus vuonna 2015 sekä kuormitus yhteensä vuosina

16 Kuormitus kg/d Kuormittaja BOD 7 Kok.P Kok.N Kiintoaine Purkuvesistö Pyhäjärvi 9,7 3, Pyhäjärvi Kärsämäki 1,6 0,1 15 4,9 Pyhäjoki Haapavesi 10 0,6 32 7,4 Pyhäjoki Oulainen 15 0, Pyhäjoki Pyhäjoki 2,8 0,2 14 7,1 Pyhäjoki Merijärvi 0,6 0,1 3,1 2,4 Talusoja Yhteensä 40 4, Valio Oy 0,5 0,02 0,2 Haapajärvi Kanteleen Voima Oy 0,03 0,4 4,6 Haapajärvi Pyhäsalmi Mine Oy Pyhäjärvi Yhteensä , , , , , Taulukko 5-2. Kanteleen Voima Oy:n Haapaveden voimalaitoksen kuormitus vuosina Vuosi Kiintoaine COD Mn Kok.P Kok.N SO 4 Cl t/a t/a kg/a kg/a t/a t/a ,6 5,2 2, , ,9 2, , ,4 2, , ,8 3, , ,7 3, ,2 0,7 Keskiarvo 3,3 3, ,0 Kaivosteollisuutta Pyhäjoen vesistöalueella harjoittaa Pyhäsalmi Mine Oy, jolla on toiminnassa Pyhäsalmen kaivos. Pyhäsalmen kaivoksella tarkkaillaan kiintoaineen, happea kuluttavan aineen (COD Cr ), typpiyhdisteiden sekä sulfaatin ja metallien kuormitusta. Myös kaivoksen fosfaattifosforikuormitusta tarkkailtiin vuosina , mutta koska pitoisuudet olivat alle määritysrajan, ei fosfaattia enää määritetä. Vuonna 2015 vain sulfaatin ja COD Cr :n kuormitusarvo olivat viime vuosien keskimääräisiä kuormituksia suurempia (taulukko 5-3). Vesinäytteiden määritysmenetelmät muuttuivat vuodeksi 2014 useamman parametrin osalta ja tämä vaikutti etenkin kuparin ja sinkin kuormitusarvioihin. Taulukko 5-3. Pyhäsalmi Mine Oy:n Pyhäsalmen kaivoksen kuormitus vuosina (Vuoden 2014 osalta suluissa vanhan menetelmän mukaiset tulokset.) Tarkkailu- Kiintoaine Ca SO 4 Cu Zn Fe COD Cr Cd Kok.N vuosi t/a t/a t/a kg/a kg/a kg/a t/a kg/a t/a , , , (186) 795 (906) , ,0 17 Keskiarvo (182) (1 463) ,3 19

17 5.2 Kaatopaikat Pyhäjoen vesistöalueella ei ole enää toiminnassa olevia kaatopaikkoja. Suljettujen kaatopaikkojen (Pyhäjärvi, Kärsämäki, Haapavesi ja Oulainen) päästöjä tarkkailtiin jälkihoitovaiheen tarkkailuna voimassaolevien tarkkailuohjelmien mukaisesti. Tarkkailut on raportoitu erikseen (Ahma ympäristö Oy 2016a-b, Pöyry Finland Oy 2013c-d). Kaatopaikoilla ei ole mitattu virtaamia enää sulkemisen jälkeen. Kaatopaikkojen mittapadot olivat vuonna 2015 näytteenottohetkinä pääsääntöisesti kuivia, kokonaan kadonneet tai virtaamia ei muuten mitattu ja näin ollen kuormituksia ei voitu luotettavasti määrittää. Haapaveden kaatopaikan vaikutus oli havaittavissa mittapadon yläpuolella lähinnä kohonneina sähkönjohtavuuksina. Pyhäjärven kaatopaikan toukokuun näytteenottokierroksen perusteella arvioidut kaatopaikasta aiheutuneet kuormitukset olivat 0,13 kgn/d, 0,03 kgnh4/d, 0,4 kgcl/d ja 0,42 kgka/d Turvetuotanto Pyhäjoen vesistöalueella oli vuonna 2015 kaikkiaan 29 turvetuotantosuota, joista tuotantoa oli 21 suolla. Tuotannossa tai tuotantokunnossa olevaa pinta-alaa oli ha, joka on hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Kuntoonpanossa oli 48 ha ja poistuneita alueita ilmoitettiin 704 ha. Turvetuotantoalueiden sijainti käy ilmi osan II Vesistötarkkailu liitteistä. Turvetuotannon kuormitustarkkailu toteutettiin Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella keskitetysti. Osa soista oli päästötarkkailun piirissä (jatkuvatoiminen virtaaman mittaus ja näytteenotto) ja muille tuotantosoille kuormitukset laskettiin tarkkailusoiden ominaiskuormituslukujen perusteella. Tulokset turvetuotannon kuormitustarkkailusta Pohjois- Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella v on esitetty erillisessä raportissa (Pöyry Finland Oy 2016a). Turvetuotannon kuormitus on esitetty taulukossa 5-4. Turvetuotannon vuoden 2015 nettokuormitus (kuormitus, josta on mitatusta bruttokuormituksesta vähennetty luonnontilaisten soiden kuormitus vastaavalla pinta-alalla) oli noin 500 kg fosforia, 15 t typpeä ja 94 t kiintoainetta. Kuormitus oli lähes edellisvuoden tasoa. Turvetuotannon vesistöpäästöjen suuruus riippuu hyvin voimakkaasti valunnasta, joten vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat päästöjen syntymiseen enemmän kuin vaihtelut valumaveden laadussa. Taulukko 5-4. Turvetuotannon kuormitus Pyhäjoen valuma-alueella vuosina Vuosi Pinta-ala Bruttokuormitus, t/a Nettokuormitus, t/a km 2 COD Mn Kok.P Kok.N Kiintoaine Kok.P Kok.N Kiintoaine , , , , , , , , , , Kokonaiskuormitus Viimeisin Pyhäjoen vesistöalueen hajakuormitusselvitys on esitetty ympäristöhallinnon Oulujoen- Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmassa vuonna 2009 (Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 2009). Taulukossa 5-5 on esitetty vesienhoitosuunnitelman mukainen yhteenveto

18 ravinnekuormituksesta ja luonnonhuuhtoumasta koko Pyhäjoen valuma-alueella. Lisäksi taulukossa 5-5 on esitetty pistekuormitustiedot vuodelta Taulukossa 5-5 esitetyt arviot perustuvat jokisuulle v laskettuihin ja HELCOMille raportoituihin ainemääriin, joihin on lisätty varovainen järviprosenttiin perustuva arvio sedimentoituneesta kuormituksesta. Ainemäärästä on erotettu laskeuma ja luonnonhuuhtouma ympäristöhallinnon vesistökuormituksen arviointi- ja hallintajärjestelmän (VEPS) tietojen perusteella. Pistekuormitustiedot perustuvat ympäristöhallinnon kuormitustietojärjestelmän (VAHTI) v tietoihin. Jäljelle jäävä osa on arvioitu hajakuormitukseksi, joka on jaettu eri lähteisiin samassa suhteessa kuin VEPS:issä. (Pöyry Finland Oy 2012.) Hajakuormituslähteiden arvioitu kokonaiskuormitus on kg/a fosforia ja kg/a typpeä, mikä on noin 80 % vesistöalueen kokonaiskuormituksesta (taulukko 5-5). Maatalous on selvästi suurin kuormittaja Pyhäjoen valuma-alueella. Ravinnekuormituksesta maatalouden osuus on keskimäärin noin 67 %. Seuraavaksi merkittävimpiä hajakuormituslähteitä ovat fosforin osalta hajaasutus ja typen osalta ilmalaskeuma. Hajakuormitus on selvästi pistekuormitusta suurempaa. Vesienhoitosuunnitelman mukaisesti arvioituna pistekuormittajien fosforikuormitus on noin 6 % ja typpikuormitus 12 % kokonaiskuormituksen määrästä. Vuonna 2015 fosforin pistekuormitus oli hieman vesienhoitosuunnitelmassa arvioitua pienempää ja typpikuormitus suurempaa. Taajamien fosforikuormitus oli vuonna 2015 vesienhoitosuunnitelman arviota suurempaa, mutta teollisuuden ja turvetuotannon selvästi pienempää. Mahdollisesti eroon vaikuttaa jossain määrin myös laskentatapa. Fosforin luonnonhuuhtouma on vesienhoitosuunnitelman mukaan noin 30 % ja typen luonnonhuuhtouma noin 60 % kokonaiskuormituksesta (taulukko 5-5). 16

19 Taulukko 5-5. Yhteenveto Pyhäjoen vesistöalueen ravinnekuormituksesta. Fosfori, kg/a Typpi, kg/a Kuormittaja * * 2015 Haja-asutus Maatalous Metsätalous Ilmalaskeuma Hajakuormitus yht Asumajätevedet Teollisuus ja kaivostoiminta Turvetuotanto Pistekuormitus yht Kokonaiskuormitus Luonnonhuuhtouma *Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue 17 VIITTEET Ahma ympäristö Oy 2016a. Haapaveden suljetun kaatopaikan velvoitetarkkailun raportti vuodelta Ahma ympäristö Oy 2016b. Oulaisten kaupungin jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailuraportti vuodelta Ojala, S. & Vaaramaa-Hiltunen, M Pyhäjoen yhteistarkkailu Käyttö- ja kuormitustarkkailun tulokset vuodelta Moniste. Ahma ympäristö Oy. 58 s + liitteet. Ekholm, M Suomen vesistöalueet. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja sarja A 126. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015 Pöyry Finland Oy Pyhäjoen kuormitus-, vesistö- ja kalataloustarkkailuohjelma vuosille Moniste. Pöyry Finland Oy Pyhäjoen vesistö- ja kalataloustarkkailu Moniste. Pöyry Finland Oy 2016a. Pohjois-Pohjanmaan turvetuotantosoiden päästötarkkailu vuonna Luonnos. Pöyry Finland Oy 2016b. Kärsämäen kunnan jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu v Pöyry Finland Oy 2016c. Pyhäjärven kaupunki. Jätteenkäsittelyalueen jälkitarkkailu vuonna 2015.