Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä

Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä KURKELANKATU 39 30300 FORSSA 8.6.2016 www.taloskooppi.fi Y-tunnus: 2740100-7

2 1. YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli 1960-luvulla valmistunut omakotitalo. Rakennus on ns. paikalla rakennettu. Perusmuurit (sokkeli) ovat betonia. Alapohjarakenteena on maanvarainen betonilaatta, jonka päällä on purueristetty puulattia. Ulkoseinät ovat puurunkorakenteiset. Julkisivuverhouksena on mineriitti. Vesikatteena on profiilipelti. Lämmitysjärjestelmänä on öljylämmitys. Lämmönjakotapana ovat patterit. Ilmanvaihto on koneellinen poisto. Saatujen havaintojen perusteella rakennusta on peruskorjattu vuosien varrella vesikatteen ja lämmityskattilan osalta. Kohteessa havaitut merkittävimmät asiat liittyvät alapohjan kuntotutkimus- ja korjaustarpeeseen. Alapohjarakenne luokitellaan nykyään ns. riskirakenteeksi ja siinä havaittiin kohonneita kosteuksia. Nyt saatujen havaintojen perusteella alapohjan kunto on syytä selvittää perinpohjaisesti tai uusia se kokonaisuudessaan. Pesutilat, putkistot ja ulkopuolinen kosteudenhallinta on syytä remontoida. Kohde on rakennettu rakennusajankohtana saatavilla olevilla materiaaleilla ja menetelmillä, eikä vastaa nykyisiä rakennusten tasovaatimuksia ja määräyksiä. Kohtaan 2 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat seikat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty havaintojen yhteydessä. Asuntokaupan yhteydessä tehtävän kuntotarkastuksen menettelytapa ja epävarmuustekijät on selitetty tämän raportin lopussa olevassa liitteessä.

3 2. OLEELLISIMMAT HAVAINNOT JA JATKOTOIMENPITEET Havainto Riskirakenne Korjaus Varautuminen Jatkotutkimus Ks. kohta Perusmuurin vedeneristys on ikääntynyt x 7 Valesokkeli x 7 Puukorokelattia x x x 7 Vierustan kasvillisuus x 7 Salaojat? x x 8 Kattovedet jäävät osin vierustalle x 8 Kantavat väliseinät alkavat lattiapinnan alapuolelta Pesuhuone on saavuttanut teknisen käyttöikänsä x 10 x 14 Lämmitysputket kulkevat alapohjassa x 16 Käyttövesiputket ovat ikääntyneitä x 17 Sisätilojen korvausilman saanti ei ole riittävää x 18

4 3. YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Kohde Kurkelankatu 39 30300 FORSSA Tarkastuksen tilaaja Kanta-Hämeen Ulosottovirasto Tarkastuspäivä Raportointipäivä 8.6.2016 14.6.2016 Tarkastaja Harri Karvonen, pätevöitynyt kuntotarkastaja (AKK) Ilmoitettu pintaala ei tiedossa llmoitettu rakennusvuosi 1960-luku Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Läsnä olleet Tarkastushetken sää Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Käytettävissä olleet asiakirjat Rajaukset Ulosottoviraston henkilökuntaa Kiinteistövälittäjä RH % C Sääolosuhde Ulkoilma 55 +16 Pilvipouta Huoneilma 48 +21 Olosuhteet ennen tarkastusta Vuodenajankohdalle tavanomaista säätä. Pintakosteushavainnot suoritettiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna B 50 -mittapäällä Ilmansuhteellinenkosteus mitattiin Gann Hydrotest LG2 mittarilla, joka oli varustettuna RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-anturilla Rakenneavausten ja -mittausten yhteydessä rakenteiden kosteus mitattiin Gann LG2 mittalaitteella, joka oli varustettuna puukosteus- ja RHT-37 suhteellisen kosteuden mitta-antureilla Rakennuspiirustuksia ei ole saatavilla. Asuinrakennus.

5 4. RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA YLEISLUONTOISESTI (perustuvat tarkastuksessa saatuihin tietoihin ja havaintoihin) Kerrosluku 1 Rakennustapa Perustukset Alapohjarakenteet Ulkoseinärakenteet Julkisivupinnoite Väliseinät Yläpohja Kattomuoto Vesikate Lämmöntuotto Lämmönjako Ilmanvaihtojärjestelmä Paikalla rakennettu Betoniperusmuuri Maanvarainen betonilaatta / puukorokelattia Puurunko Mineriitti Puurunkoiset Puiset kattoristikot, puru- ja villaeriste Harjakatto Profiilipelti Öljylämmitys ja ilmalämpöpumppu Vesikiertopatterit Koneellinen poisto Käyttövesiputkisto Kuparia ja galvanoitua rautaputkea (?) Viemäriputkisto Valurautaa 5. KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Asukasta ei voitu haastatella. Korjaustiedot perustuvat saatuihin havaintoihin. Suoritetut korjaukset ja huoltotoimenpiteet: Vesikate on uusittu aluskatteineen. Lämmityskattila on uusittu.

6 6. YLEISTÄ RAPORTIN SISÄLLÖSTÄ JA TULKINTAOHJEITA Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Mittaustulokset Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. Kosteudentunnistimen (pintakosteusilmaisin) lukemia ei ilmoiteta raportissa, koska lukemat eivät ole yksiselitteisesti tulkittavia mittaustuloksia (vrt. suhteellisen kosteuden mittaus). Lisäksi mittausarvot vaihtelevat eri mittareiden ja eri materiaalien välillä, jolloin mittaustulosten esittäminen raportissa saattaa aiheuttaa väärinkäsityksiä. Pintakosteudenilmaisimella tutkitaan lähinnä kosteuseroja rakenteiden pinnoilta kuivaan alueeseen verrattuna. Pintakosteuslukemien tulkinta perustuu laitteen käytössä kertyneeseen kokemukseen esimerkiksi siitä, kuinka kosteusalueet esiintyvät kosteusvaurioituneessa pesuhuoneessa. Pintakosteushavainnoissa on ymmärrettävä mittausmenetelmään liittyvät epävarmuustekijät. Tarkempi tulos rakenteen kosteuspitoisuudesta saadaan vain rakenteen sisälle porattujen suhteellisen kosteuden mittausten avulla. Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 prosenttia suhteellista kosteutta. Suhteellisen kosteuden tuloksia arvioitaessa on ymmärrettävä, että rakenteiden kosteus saattaa vaihdella vuodenaikojen ja muiden olosuhteiden mukaan. Puunkosteuden raja-arvona pidetään yleensä 18-20 prosenttia puun kuivapainosta. Näiden kosteusarvojen ylittyessä pitkäaikaisesti puu vaurioituu. Lisäksi on huomioitava, että puu tasaantuu yleensä ympäröivään ilmankosteuteen. Mikäli puun kosteus on suurempi kuin vallitsevat olosuhteet osoittaisivat sen olevan, katsotaan puun imevän itseensä kapillaarisesti kosteutta rakenteista, esimerkiksi perustuksista. Tätä tapahtumaketjua pidetään myös rakenteen kannalta yleisenä riskinä, vaikkakin puun kosteus ei ylittäisi edellä kuvattua raja-arvoa.

7 KUNTOTARKASTUSHAVAINNOT 7. Perustukset, sokkelit, alapohjat ja rakennuksen vierusta MAANPINNAN TA- SOEROT RAKENTEISIIN Rakennuksen korkeusasema on paikoin matala (ks. taulukko). Tasoerot (tarkkuus ± 50 mm) mm min Alueet, missä rakenteet liian lähellä ympäröivää maanpintaa Maanpinta-sokkelin yläreuna 300 Maanpinta-lattiataso 100 Maanpinta-puurunko -100 X PERUSTUKSET JA PERUS- MUURIT (SOKKELIT) Perusmuurien näkyvillä osilla ei ollut havaittavissa rakennuksen haitalliseen painumiseen yms. viittaavia vaurioita tai halkeamia. Sokkelissa on joitakin kutistumishalkeamia. Sisäänkäynnin viereisen huoneen kohdalla sokkelissa on kosteusjälkiä. Rakennuksessa on ns. valesokkelirakenne (riskirakenne). Ulkoseinien puurakenteet ja eristeet sijaitsevat maanpinnan tasolla tai sen alapuolella. Niihin kohdistuva kosteus voi vaurioittaa niitä, ks. kohta alapohja. Perusmuurin vedeneristyksestä ei saatu tietoa tai havaintoa. Kohteen rakennusaikana vedeneristeenä käytettiin yleensä sokkelin sisäpuolista tai ulkopuolista bitumisivelyä. Bitumisively on saavuttanut teknisen käyttöikänsä, eikä sen toimintakunnosta ole enää varmuutta. RAKENNUKSEN VIERUSTA Sokkelin vierustoilla on kasvillisuutta. Kasvillisuus lisää sokkeliin kohdistuvaa kosteusrasitusta ja hidastaa sokkelin vierustan maaaineksen kuivumista esimerkiksi sateen jälkeen. Sokkelin vierustan maanpinnan kallistukset ovat pääosin tasaisia. Pinta- ja sulamisvedet eivät kulkeudu riittävästi pois vierustalta. ALAPOHJA Alapohjarakenteena on maanvaraisen betonilaatan päältä purueristetty puulattia. Rakenne on yleisesti riskirakenne, koska sisäilmankosteus voi tiivistyä huoneilmaa kylmemmän betonin yläpintaan ja lisäksi betonilaattaan voi nousta kapilaarisesti kosteutta maapohjasta. Havainnon tukemiseksi lattiarakenteeseen tehtiin rasiaporaavaus sisäänkäynnin viereisen makuuhuoneen lattiaan ulkoseinän viereen (sokkelissa on kosteusjälkiä ko. huoneen kohdalla). Purueristeissä oli havaittavissa kosteusvaurioon viittaava haju. Purueristeen ja puurakenteiden kosteus mitattiin. Mittauksissa havaittiin kohonneita kosteuksia, ks. taulukko. Alapohjaa on tutkittu myös kosteuskartoituksessa syksyllä 2015.

8 Kosteusmittaukset rakenteiden sisältä Mittauspisteen sijainti RH (%) l-tila ( C) Vesisisältö g/m 3 Puunkosteus (paino-%) Makuuhuoneen lattian purueriste 71,9 15,1 9,3 - Alapohjan puukoolauksen painokosteus - - - 19,9 Rakenteiden suhteellisen kosteuden raja-arvona pidetään yleensä 70 80 % suhteellista kosteutta ja puun painokosteuden rajaarvona pidetään 16 20 painoprosenttia (tulokset ovat riippuvaisia vallitsevista olosuhteista). TEKNISET KÄYTTÖIÄT Betonisten perustusrakenteiden tekninen käyttöikä on sama kuin rakennuksen käyttöikä. Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 20-60 vuotta (ei eristettä laatan alla). Maanvaraisen betonilaatan päältä mineraalivillalla tai purulla eristetyn alapohjarakenteen tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta (laatan alla on myös eriste). Kuumabitumisivelyn tekninen käyttöikä on noin 20 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Koska alapohjarakenteen kosteus on koholla, siihen on syytä tehdä kuntotutkimus. Kuntotutkimuksessa eristeestä otetaan materiaalinäytteitä laboratorioanalyysiä varten. Korjaustoimenpiteet selviävät kuntotutkimuksen tulosten perusteella. Nyt saatujen havaintojen perusteella ja koko riskirakenteen poistamiseksi, koko alapohjan uusimistarpeeseen on syytä varautua. Putkivuodon mahdollisuus havaituille kohonneille kosteuksille on syytä poissulkea. Perusmuurin vedeneristys on syytä uusia. Maanpintojen kallistuksia on syytä muotoilla niin, että pinta- ja sulamisvedet ohjautuvat pois rakennuksen vierustalta. Nykyisten ohjeiden mukainen suositeltava maanpinnan vähimmäiskaltevuus kolmen metrin etäisyydellä sokkelista on 1:20 (korkeusero vähintään 0,15 m) ja sokkelin suositeltava vähimmäiskorkeus on 30 cm. (RakMK C2 Kosteus 1998). Riittävillä kallistuksilla estetään sulamisja valumavesien lammikoituminen ja imeytyminen seinustalle. Kasvillisuus on syytä poistaa rakennuksen vierustalta ja rakennuksen vierustalle asennetaan noin 0,5 metriä leveä sepelikaistale tai vastaava.

9 Kosteusjälkiä sokkelissa. Avaus lattiaan. Puukosteusmittaus. Suhteellisen kosteuden mittaus.

10 8. Sadevesien poistojärjestelmä ja salaojat HAVAINNOT Salaojista ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. Kattovesien poisjohtaminen ei ole kaikilta osin riittävää. Kattovedet jäävät osalla nurkista rakennuksen vierustalle ja rasittavat rakennusta. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen vuoden 1999 määräyksiä toteutettujen salaojajärjestelmien tekninen käyttöikä on n. 30-50 vuotta (huoltamattomuus vähentää ikää 25 %). TOIMENPIDESUOSITUS Kattovedet on syytä johtaa kouruilla tai omilla sadevesiviemäreillä pois rakennuksen vierustalta. Nykyohjeiden mukaan tulee huomioida mm. seuraavaa: Syöksytorvien kautta valuvat vedet johdetaan rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 metrin etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille, eikä naapuritontille aiheudu haittaa. (RakMK C2 Kosteus 1998). Poisjohtamisen voi tehdä esim. loiskekuppien ja avokourujen avulla. Kattovesiä ei saa johtaa rakennuksen salaojajärjestelmään. Salaojat on syytä uusia. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää perustusten ja alapohjarakenteiden kosteus- ja routavaurioriskiä oleellisesti. Mikäli rakennuksen ympärillä ei ole salaojia tai ne ovat alkuperäisiä, on yleensä suositeltavaa rakentaa uudet salaojat kosteusvaurioriskin vähentämiseksi. Salaojien yhteydessä tulisi olla tarkastuskaivot, joista salaojien toimintaa voidaan tarkkailla ja tarvittaessa huuhtoa salaojaputket. Kattovesiä ei ole johdettu kaikilta osin hallitusti pois.

11 9. Ulkoseinät, julkisivut HAVAINNOT Rakennuksen julkisivujen verhoilussa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita. Verhouksen tuuletus on rakennusajankohdalleen tyypillisen niukka. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuitusementtilevyn (Mineriitti) tekninen käyttöikä on noin 40-60 vuotta. 10. Väliseinät HAVAINNOT Rakennuksen (kantavat) väliseinät alkavat lattiarakenteen alapuolelta. Alapohjasta tuleva kosteus voi vaurioittaa seinien alaosia. TOIMENPIDESUOSITUS Väliseinien kunto on syytä tutkia alapohjan tutkimuksen yhteydessä.

12 11. Ikkunat ja ulko-ovet HAVAINNOT Ikkunoiden puuosien maalipinta on paikoin haristunut. Ikkunoiden vesipeltien kallistuksissa ja vesipeltien asennuksissa ei havaittu puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Puuikkunan tekninen käyttöikä on noin 30-70 vuotta, huoltoväli (maalaus ja tiivistys) 5-15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Ikkunoiden huoltokäsittely on ajankohtaista.

13 12. Vesikatto ja sen varusteet HAVAINNOT Vesikatteessa ei havaittu korjausta vaativia vaurioita tai puutteita. Läpivienneissä ei havaittu puutteita. Lumiesteet ovat asennettu. Sadevesikourut ja syöksyt ovat asennettu. Kouruissa on roskaa. Kourut ovat painuneet paikoin. Savupiipun päällä on sadehattu. Lapetikkaita ja kattosiltaa ei ole asennettu. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on n. 40-50 vuotta. Sadevesikourujen ja -syöksyjen tekninen käyttöikä on 25-40 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Vesikatteeseen kertyneet roskat, kasvusto ja lika tehostavat katteen ruostumista. Vesikate on syytä puhdistaa säännöllisesti. Kourut on syytä puhdistaa. Kourut puhdistetaan syksyisin lehtien tippumisen jälkeen ja tarvittaessa keväisin. Kourujen kallistukset, tiiveys ja tuenta on syytä tarkastaa keväisin lumien sulamisen jälkeen. Lapetikkaiden asennusta suositellaan.

14 13. Yläpohja, ullakko YLÄPOHJAN TUULETTU- VUUS Yläpohjan tuulettumisessa ei havaittu puutteita. Päätyihin on asennettu säleiköt. ALUSKATE Aluskate on asennettu. MUUT HAVAINNOT Yläpohjan rakenteiden pinnoilla ei ollut havaittavissa vaurioita. Yläpohjaan on tuotu runsaasti sanomalehtiä. Ne lisäävät yläpohjan palokuormaa.

15 14. Pesu-, wc-, keittiö- ja kodinhoitotilat 14.1. Wc PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET Lattiassa ja seinissä on laatoitus. Laatoitus on hieman irti pesualtaan alta. Katto on maalattu. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteet ovat ikääntyneitä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia.

16 14.2. Pesuhuone PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Seinät ovat paneloitu. Katto on paneloitu. Tilan pintarakenteet ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVOT Lattiakaivo on valurautainen ja siinä on muovinen korokerengas. Kaivon korokerenkaan saumaa ja lattiakaivoon liitetyn poistoputken ympärystää ei ole tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteissa ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ja seinissä ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ennen nykyisiä vedeneristeitä rakennettujen pesuhuoneiden tekninen käyttöikä on enimmillään 20 vuotta. Saatujen havaintojen perusteella tila on saavuttanut teknisen käyttöikänsä. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi. Peruskorjauksen yhteydessä lattiarakenteen kosteus tulee mitata ja lattiakaivo on syytä uusia. Lattiakaivo.

17 14.3. Sauna PÄÄSIALLISET PINTARA- KENTEET/ PINNOITTEET VEDENERISTYS/ KOSTEUDENERISTYS Lattiassa on laatoitus. Kopolaattoja, eli alustastaan irti olevia laattoja ei havaittu. Seinät ja katto ovat paneloitu. Vedeneristyksestä ei saatu varmaa tietoa tai havaintoa. LATTIAKAIVOT Tilassa ei ole lattiakaivoa. LATTIAN KALLISTUKSET Lattian on kallistettu loivasti pesuhuoneen oven suuntaan. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava ja korvausilmakanava. TURVALLISUUS Kiukaan edessä olevissa kaiteissa ei havaittu puutteita. Kiukaan suojaetäisyyksissä ei havaittu puutteita. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Lattiassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. TOIMENPIDESUOSITUS Tila suositellaan peruskorjattavaksi nykyiset vedeneristysmääräykset täyttäväksi pesuhuoneen peruskorjauksen yhteydessä.

18 14.4. Keittiö ALLASKAAPPI Allaskaapissa on havaittavissa vuotojälkiä. Viemäriputken liitosta on tiivistetty. ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihdossa ei havaittu puutteita. Tilassa on poistoilmakanava. VESIKALUSTEET Vesikalusteet ovat ikääntyneitä. HAVAINNOT PINTAKOS- TEUDENTUNNISTIMELLA Tilassa ei havaittu pintakosteudentunnistimella kohonneita lukemia. Pakastimen sulatusvedet ovat ilmeisesti valuneet lattialle, koska suojana on pyyhkeitä ja muovia. TOIMENPIDESUOSITUS Tilan peruskorjausta suositellaan. Lattian kunto on syytä tarkastaa. Nykyisin vesilaitteita ympäröivät rakenteet suojataan vuotovahingon varalle vedeneristeellä tai seinille nostetulla muovimatolla. Liitos on tiivistetty, vuotoa aikaisemmin? 15. Muut asuintilat ja asumista palvelevat tilat YLEISET HAVAINNOT Sisätilojen sisäpinnoilla ei havaittu lisäselvitystä vaativia vaurioita tai vuotojälkiä (normaalia kulumisesta ja käytöstä aiheutuneita vaurioita ei huomioitu). Tilojen yleisilme on ikääntynyt ja peruskorjausta vaativaa. AUTOTALLI Autotalliin ei päästy.

19 16. Lämmitysjärjestelmä HAVAINNOT Kohteen lämmitys tapahtuu pattereilla. Lämpö tuotetaan öljyllä. Läsnäolijoilta saatujen tietojen perusteella öljylämmitystä ei ole viimeaikoina käytetty, vaan rakennusta on lämmitetty ilmalämpöpumpulla. Lämmitysputkistot kulkevat asuinhuoneissa alapohjarakenteen sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Saatujen havaintojen perusteella pesuhuoneen ja saunan kohdalla putket eivät kulje alapohjassa, vaan ne on asennettu pintaan. Teknisessä tilassa (pannuhuone) ei havaittu puutteita tai vaurioita. Lämmitysjärjestelmän paine oli tarkastushetkellä nollassa. Öljysäiliöstä ei saatu tietoa. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Vesikiertoisten pattereiden ja kuivassa rakenteessa sijaitsevien lämmitysputkistojen tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Öljylämmityskattiloiden tekninen käyttöikä 30-40 vuotta. Kevytöljypolttimien tekninen käyttöikä on 15 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Lämmitysverkoston tiiveys on syytä tarkastaa esimerkiksi painekokeella. Putkiston asennusta pinta-asennukseksi kaikilta osiltaan suositellaan. Pesuhuoneen ja saunan lämmitysratkaisua on syytä miettiä tilojen remonttien yhteydessä (lattialämmitys?). Lämmityskattila. Pesuhuoneessa putket kulkevat pinta-asennuksena.

20 17. Vesi- ja viemärilaitteisto JÄRJESTELMÄN TOTEU- TUS YLEISESTI Käyttövesiputkien materiaalista ei saatu täyttä varmuutta. Kohteen rakennusaikana yleisesti putket olivat kuparia ja/tai valurautaa. Putket kulkevat rakenteiden sisällä. Vuotovahingon sattuessa vuotoa on vaikea havaita. Viemäriputket ovat saatujen havaintojen perusteella valurautaa. VEDENVIRTAAMAT Sekoittajien virtaamia ei voitu mitata (vesi oli katkaistu). TEKNISET KÄYTTÖIÄT Kuparisten (ei kosketuksissa kiviaineisten rakennusmateriaalien kanssa) käyttövesiputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Galvanoidut kylmävesiputket ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. Valurautaisten viemäriputkien tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. Vesikalusteiden tekninen käyttöikä on noin 20 25 vuotta. TOIMENPIDESUOSITUS Käyttövesiputkien uusimista esimerkiksi pinta-asennukseksi suositellaan. Viemäriputkien kuntotutkimusta (huuhtelu ja videokuvaus) suositellaan. 18. Ilmanvaihto ILMANVAIHDON TOTEU- TUS YLEISESTI AISTINVARAINEN SI- SÄILMAN LAATU Rakennuksessa on koneellinen poistoilmanvaihto, eli pesutiloissa on poistoilmakanavat, jotka ovat johdettu katolla sijaitsevaan huippuimuriin. Poistoilmakanavien määrässä ei havaittu puutteita, mutta korvausilmakanavia tai raitisilmaventtiilejä ei ole riittävästi. Sisätiloissa oli aistittavissa kosteusvaurioon viittaavaa hajua. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Ilmanvaihtokanavien tekninen käyttöikä on sama kuin järjestelmän tai rakennuksen käyttöikä. Ilmanvaihtopuhaltimien tekninen käyttöikä on noin 10-15 vuotta (käyttö 24 h/vrk). TOIMENPIDESUOSITUS Toimiakseen ilmanvaihto tarvitsee hallitut poisto- ja korvausilmareitit. Hallittujen korvausilmareittien puute voi aiheuttaa ilman kulkeutumista rakenteiden läpi. Korvausilmaventtiilien asennusta asuinhuoneisiin suositellaan. Ilmanvaihtokanavat suositellaan nuohottavaksi 10 vuoden välein.

21 19. Sähköt HAVAINNOT Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. TEKNISET KÄYTTÖIÄT Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 50 vuotta. TALOSKOOPPI Hämeenlinnassa 14.6.2016 Harri Karvonen puh. 040-502 4030 harri.karvonen@taloskooppi.fi Liitteet: - tarkastusmenettelystä - vaurioiden korjaaminen ja korjaamatta jättämisen riskit - Asbestin esiintyminen ja mikrobivauriot - Radon

22 TARKASTUSMENETTELYSTÄ Kuntotarkastusraportti perustuu kohteessa tehtyihin havaintoihin, sekä tarkastuksen yhteydessä omistajalta ja kohteeseen liittyvistä asiakirjoista saatuihin tietoihin ja kohteessa otettuihin valokuviin. Raportin lukijan tulee aina tutustua raportin lisäksi myös Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, tilaajan ohjeeseen (LVI 01-10413, KH 90 00393). Kuntotarkastuksen tilaajalle toimitetaan toimintaohjeet ennen tarkastusta. Kuntotarkastus on tehty pääosin aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, Suoritusohjeen (LVI 01-10414, KH 90-00394) mukaisesti. Tarkastuksessa on kiinnitetty pintapuolisella tarkastuksella havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumiskelpoisuuteen vaikuttaviin oleellisiin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä tai kuntotutkimuksia. Tällä tarkastusmenettelyllä ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassaoloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (kolmen kuukauden kuluessa kuntotarkastuksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kuntotarkastus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastusajankohtana ja tilanne kohteessa saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoituksen asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista ja voimassaolevia määräyksiä noudattaen siten, että ne eivät pääse mm. kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksen yhteydessä havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle. Märkätilan (esim. pesuhuone) peruskorjauksen yhteydessä tilan rakenteiden kunto on syytä tarkastaa avaamalla rakenteita tai rakenteiden sisälle ulottuvilla suhteellisen kosteuden mittauksilla. Korjausten laadun ja onnistumisen varmistaminen edellyttää asiantuntevaa korjaussuunnittelua ja valvontaa. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIVAURIOT Asbestia on käytetty rakennusmateriaaleissa pääasiallisesti ajanjaksolla 1940 1990. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa kiellettiin kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Kosteuden tai kosteusvaurioiden mahdollistamat mikrobikasvustot rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voivat aiheuttaa terveyshaittaa.

23 RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu radonmittauksia.

24