TILINPÄÄTÖS 2010 Kaupunginvaltuusto 23.5.2011
VANTAAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2010 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintakertomus... 1 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 1 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 1 1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto... 3 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 7 1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys... 8 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö... 16 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä... 17 1.1.7 Ympäristötekijät... 18 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 19 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 20 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 20 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 22 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 24 1.5 Kokonaistulot ja -menot... 29 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 30 1.6.1 Konsernitilinpäätökseen sisältyvät yhteisöt... 30 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 31 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 32 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 33 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 35 1.7 Tilinpäätöksen keskeiset liitetiedot... 39 1.8 Tilikauden tuloksen käsittely... 40 2. Talousarvion toteutuminen... 41 2.1 Tavoitteiden toteutuminen... 41 2.2 Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen... 98 2.2.1 Käyttötalouden toteutuminen... 98 2.2.2 Talousarvion tuloslaskelmaosan toteutumisvertailu 2010...176 2.2.3 Investointien toteutuminen...179 2.2.4 Rahoitusosan toteutuminen (ilman liikelaitoksia)...185 2.2.5 Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta...186 3. Tilinpäätöslaskelmat...187 3.1 Vantaan kaupungin tuloslaskelma...187 3.2 Vantaan kaupungin rahoituslaskelma...188 3.3 Vantaan kaupungin tase...189 3.4 Vantaan kaupungin konsernituloslaskelma...191 3.5 Vantaan kaupungin konsernirahoituslaskelma...192 3.6 Vantaan kaupungin konsernitase...193 4. Tilinpäätöksen liitetiedot...195 4.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...195 4.1.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...195 4.1.2 Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot...196
4.2 Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot...198 4.3 Tasetta koskevat liitetiedot...201 4.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot...201 4.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot...206 4.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot...211 4.5 Henkilöstöä koskevat liitetiedot...213 4.6 Ympäristötilinpitoa koskevat liitetiedot...213 5. Eriytetyt tilinpäätökset...219 5.1 Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen tilinpäätös...219 5.1.1 Toimintakertomus...219 5.1.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu...223 5.1.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut...226 5.1.4 Tilinpäätöksen liitetiedot...229 5.2 Vantaan Työterveys liikelaitoksen tilinpäätös...233 5.2.1 Toimintakertomus...233 5.2.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu...236 5.2.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut...237 5.2.4 Tilinpäätöksen liitetiedot...240 5.3 Suun terveydenhuollon liikelaitoksen tilinpäätös...242 5.3.1 Toimintakertomus...242 5.3.2 Johtokunnan hyväksymä talousarvion toteutumisvertailu...244 5.3.3 Tilinpäätöslaskelmat ja tunnusluvut...245 5.3.4 Tilinpäätöksen liitetiedot...248 5.4 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen...250 5.5 Muiden eriytettyjen yksiköiden tilinpäätökset...252 5.5.1 Asuntolainarahaston tilinpäätöslaskelmat...252 5.5.2 Marja-Vantaa -rahaston tilinpäätöslaskelmat...253 5.5.3 Sosiaalisen luototuksen rahaston tilinpäätöslaskelmat...255 5.5.4 Vahinkorahaston tilinpäätöslaskelmat...256 6. Luettelot ja selvitykset...258 6.1 Käytetyt kirjanpitokirjat ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä...258 6.2 Luettelo tositelajeista...259 6.3 Tunnuslukujen laskentakaavat...261 7. Allekirjoitukset ja tilinpäätösmerkintä...263
1. Toimintakertomus 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Vuoden 2010 aikana toteutettiin laajat Helsinki-Vantaa- ja seutuhallintoselvitykset sekä vietiin käytäntöön talousarvion, tuottavuusohjelman ja Vantaa-sopimuksen tavoitteita. Organisaatio muuttui Vantaan Vesi - liikelaitoksen siirryttyä 1.1.2010 alkaen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymään ja uuden Suun terveydenhuollon liikelaitoksen aloitettua toimintansa 1.6.2010 alkaen. Vuoden 2010 talousarvio valmisteltiin kuntatalouden näkymien ollessa synkimmillään syksyllä 2009. Vuoden 2010 aikana kansantalouden näkymät paranivat, joskin mm. eräiden euromaiden julkisen talouden rahoitushaasteet pitivät edelleen yllä talouden epävarmuutta. Myönteisen talouskäänteen myötä kuntien verotulot kääntyivät ennakoitua voimakkaampaan kasvuun syksyn 2010 kuluessa. Verotulojen kasvu (5,4 prosenttia) ylitti kaupungin toimintakatteen kasvun (4,3 prosenttia) vuonna 2010. Tähän vaikutti keskeisesti kunnallisveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien nostaminen. Myös kuntaryhmän 10 prosenttiyksiköllä korotettu yhteisöverojen jako-osuus vuosille 2009-2011 oli edelleen voimassa. Kun vielä toimialojen yhteenlasketun toimintakatteen kasvu alitti ennusteet ja korkokulut alittivat selvästi talousarvion, muodostui kaupungin tulos ilman liikelaitoksia, rahastoja sekä satunnaisia eriä lopulta 13,9 miljoonaan euroon. Vuoden 2010 tilinpäätöksen muodostumiseen vaikuttaa erittäin merkittävästi Vantaan Vesi -liikelaitoksen toimintojen luovutus Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten perustamalle Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle (HSY). Vantaan Veden liiketoimintojen kaupasta syntyi 196 miljoonan euron kirjanpidollinen myyntivoitto kauppahinnan ja myytävän omaisuuden tasearvon erotuksena. Kaupan seurauksena Vantaan kaupunki omistaa 98,6 miljoonan euron peruspääomalla 19,4 prosentin osuuden HSYkuntayhtymästä ja Vantaan kaupungilla on 234,8 miljoonan euron pitkäaikainen lainasaatava HSYkuntayhtymältä. Sitovien tavoitteiden toteutuminen Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja asiakasvaikuttavuus Tavoitteista toteutui täysin 16 ja melko hyvin kolme. Keskeiset tavoitteet koskivat nuorten työllisyyttä ja koulutusta, palvelutason säilyttämistä koulutuksessa ja varhaiskasvatuksessa vähintään vuoden 2009 tasolla ja varautumista vanhusten määrän kasvuun laatimalla ikääntymispoliittinen ohjelma vuosille 2010-2015. Toimialojen ilmasto-ohjelmien toimeenpano aloitettiin. Kaupunki panosti voimakkaasti tulevaisuuteen: Kehärata, Marja-Vantaa ja Kehä III:n parantaminen olivat kärkihankkeita. Vanhojen keskuksien kehittymisedellytyksiä parannettiin. Työttömien nuorten koulutus- ja työllistämistoimenpiteissä onnistuttiin hyvin, joskin joidenkin nuorten osalta kuuden kuukauden työttömänä oloaika ylittyi. Lastensuojelusuunnitelman toimenpiteitä toteutettiin toimialoilla laajasti. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lapsien ja nuorten osuus oli tavoitetason mukainen. Ikääntymispoliittisen ohjelman tavoitteet on sisällytetty toimialojen tuloskorteille vuodelle 2011. Omassa kodissa asuvien 75 vuotta täyttäneiden osuus ylitti tavoitetason. Vastaavasti pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien 75 vuotta täyttäneiden suhteellinen osuus väheni. Perusopetuksen opetusryhmäkoot pienenivät edelliseen lukuvuoteen verrattuna. Sen sijaan lukioissa opetusryhmien koot kasvoivat hieman. Koulutustakuu toteutui täysin: kaikille perusopetuksen päättäneille tarjottiin toisen asteen koulutuspaikka, ammatilliseen koulutukseen valmistava koulutuspaikka tai lisäopetuspaikka. Varhaiskasvatuksessa palveluvalikkoa laajennettiin. Toimialoilla käynnistyi lukuisia ilmastoohjelmiin liittyviä hankkeita. Ekotukihenkilöitä koulutettiin 160. Päästöseurannan ohella ilmastotavoitteiden seurantaan laadittiin indikaattorit. Lisäksi seurattiin kaupungin solmiman energiatehokkuussopimuksen mukaisesti kaupungin omaa energian käyttöä. 1
Rakenteet ja prosessit Tavoitteista toteutui täysin 19 ja melko hyvin yksi sekä kolme tilakeskusta koskevaa tavoitetta siirrettiin vuoden 2011 strategiaan. Keskeiset tavoitteet koskivat palvelurakenteiden uudistuksia etenkin sosiaali- ja terveystoimen sekä tilakeskuksen osalta, palveluverkkojen uudistuksia, tuottavuuden kasvattamista sekä HeVa- ja SeHa-selvityksiä. Suun terveydenhuolto liikelaitostettiin. Vanhustyössä lisättiin kotihoidon suhteellista osuutta. Erilaisten palvelusetelien käyttöönoton valmistelua on jatkettu ja eräitä kokeiluja on päätetty käynnistää vuoden 2011 alusta. Sosiaali- ja terveysasemaverkostoa kehitettiin siten, että kolmesta sosiaali- ja terveysasemasta muodostettiin laajan palvelun yksiköt, jotka jatkossa tarjoavat myös erikoissairaanhoidon palveluja. Lisäksi on viisi lähiterveysasemaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla laadittiin sitovien tavoitteiden edellyttämät palvelurakenteita koskevat selvitykset. Varhaiskasvatuksessa toteutettiin suuri päivähoitopoliittinen uudistus. Kaikki palveluverkot tarkistettiin toimialoilla. Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoa laajennettiin. Sähköisestä asioinnista on tehty suunnitelmat vuosille 2010-2013. Uudistuminen ja henkilöstön työhyvinvointi Tavoitteista kaksi toteutui täysin, yksi jossain määrin ja yksi ei lainkaan. Tavoitteet koskivat tulos- ja kehityskeskusteluja, henkilöstön palkitsemisjärjestelmää, työyhteisöjen sosiaalista pääomaa sekä sairauspoissaoloja. Tavoitteena oli vähentää sairauspoissaoloja kahdella prosentilla. Sairauspoissaolojen määrä kasvoi kuitenkin hieman. Tulos- ja kehityskeskustelujen määrä kasvoi muutamalla prosenttiyksiköllä, mutta niiden hyödyllisyyskokemus laski hieman. Kaupunginhallitus hyväksyi uuden palkitsemisjärjestelmän. Taloudelliset resurssit ja mahdollisuudet Tavoitteista neljä toteutui täysin ja yksi ei toteutunut lainkaan. Tavoitteet koskivat veroprosenttien korottamista, toimitilamäärän vähentämistä ja tytäryhtiöiden fuusioita sekä talousarvion toteutumisen raportointia. Käytöstä poistuneiden kiinteistöjen ja osakkeiden myyntiä jatkettiin edelleen ja myyntitavoite ylitettiin selkeästi. Uusien toimitilojen määrä kasvoi kuitenkin enemmän kuin vähennys vanhojen tilojen osalta. Toimitilamäärän vähentämistavoite on osoittautunut kasvavassa kaupungissa ylivoimaiseksi haasteeksi. Toimitilamäärän kasvua hillitään tilojen yhteiskäytöllä ja tilatehokkuutta parantamalla. 2
1.1.2 Vantaan kaupungin hallinto Kaupunginvaltuusto Kansallinen kokoomus Heinimäki Heikki Hirvonen Reeta Häkkinen Juha Karén Timo Koivuniemi Petri Kunnas Jukka Lehmuskallio Paula Lehtovuori Hanne Leppänen Janne Mäkinen Tapani Nevander Vesa Norres Lasse Orpana Anita Palo Markku Porthén Jari Puha Seija Suonperä Kaarina Tuuli Johanna Weckman Markku Virta Raija Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Ala-Nikkola Taina Grönfors Eija Hako Jukka Hyttinen Eila Jääskeläinen Markku J. Kiljunen Kimmo Kuntsi Hanna Kähärä Sirkka-Liisa Lindtman Antti Loikkanen Eva Maria Murto Marja-Leena Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Sainio Jari Sodhi Ranbir Tahvanainen Säde Vihreä liitto Alén Sini Kauppinen Sirpa Kokko Hannu Korhonen Leena Kostilainen Anniina Mäkelä Mikko Niinimäki Terhi Pajunen Sirpa Saarivuo Maria 3
Perussuomalaiset Auvinen Timo Jurva Johanna Jääskeläinen Pietari Malmi Juha Nieminen Johannes Niikko Mika Niinistö Jaakko Uppala Timo Vasemmistoliitto Heinonen Ilmari Laakso Jaakko Saastamoinen Tuula Saramo Jussi Tyystjärvi Kati Suomen keskusta Ansalehto-Salmi Irja Kuokkanen Marjut Ryhänen Riitta Ruotsalainen kansanpuolue-svenska folkpartiet Härmälä Göran Karlsson Patrik Suomen kristillisdemokraatit Hurri Maija Jääskeläinen Jouko Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat Puheenjohtaja Antti Lindtman (SDP) I varapuheenjohtaja Heikki Heinimäki (KOK) II varapuheenjohtaja Jouko Jääskeläinen (KD) 4
Kaupunginhallitus Kansallinen kokoomus Mäkinen Tapani Nevander Vesa Orpana Anitta Puha Seija Suonperä Kaarina Weckman Markku Suomen sosiaalidemokraattinen puolue Aittakallio Matti Hako Jukka Mäntynen Taisto Niemi-Saari Mari Päivinen Tiina-Maaria Vihreä liitto Niskanen Petteri Pajunen Sirpa Vasemmistoliitto Holopainen Matti Perussuomalaiset Niemelä Arja Niinistö Jaakko Suomen keskusta Wallenius Arja Kaupunginhallituksen puheenjohtajat: Puheenjohtaja Tapani Mäkinen (KOK) I varapuheenjohtaja Jukka Hako (SDP) II varapuheenjohtaja Petteri Niskanen (VIHREÄT) Esittelijä Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Tilivelvolliset Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Apulaiskaupunginjohtaja Martti Lipponen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka T. Salminen Apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki Apulaiskaupunginjohtaja Elina Lehto-Häggroth Toimialajohtaja vs. Heidi Nygren Toimialajohtaja Mika Savolainen 5
Vantaan kaupungin organisaatio 2010 Kaupunginvaltuusto Tarkastuslautakunta Ulkoinen tarkastus Keskusvaalilautakunta Kaupunginhallitus Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Vapaa-ajan ja asukaspalvelujen lautakunta Apulaiskaupunginjohtaja Aluetoimikunnat, Svenska kommittén Keskushallinto Toimialan johtaja Vapaa-aika ja asukaspalvelut Johtokunnat Liikelaitokset Hallitukset Yhtiöt Opetuslautakunta Ruotsinkiel. jaosto Ammatillisen koulut. jaosto Peruskoulujen johtokunnat Apulaiskaupunginjohtaja Tilakeskuksen lautakunta Toimialan johtaja Sivistystoimi Tilakeskus Sosiaali- ja terveyslautakunta Jaosto Kaupunkisuunn. lautakunta Kuntatekn. jaosto Ympäristölautakunta Rak.lupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja Sosiaali- ja terveystoimi Maankäyttö ja ympäristö 6
1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys Suomen talous on toipumassa vuoden 2009 taantumasta. Bruttokansantuotteen arvioidaan kasvaneen 3,1 prosenttia vuonna 2010, jolloin päästiin yli vuoden 2006 tuotannon tason. Kasvun taustalla on viennin ja kotimaisen kaupan elpyminen. Myös kotitalouksien kulutuskäyttäytyminen on ollut suhdannetilanteeseen nähden vahvaa. Julkinen talous säilyy kuitenkin hyvistä kasvunäkymistä huolimatta lähivuodet alijäämäisenä. Kuntien taloustilanne oli ennakoitua parempi vuonna 2010. Tilastokeskuksen keräämien vuoden 2010 tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate nousi 2,1 miljardiin euroon. Vuosikate asukasta kohti oli kunnissa 400 euroa, kun vuonna 2009 vastaava luku oli 337 euroa. Kasvua selittää ennakoitua parempi verotulojen kasvu, sillä myönteinen kansantalouden ja työllisyyden kehitys ovat osaltaan vaikuttaneet kuntien veropohjan odotettua parempaan kehitykseen. Moni kunta korotti lisäksi tulo- ja kiinteistöveroprosenttejaan vuodelle 2010. Myös toimintakate heikkeni vuonna 2010 aiempia vuosia vähemmän. Investointeihin kunnat arvioivat vuonna 2010 käyttäneensä vajaat 3,8 miljardia euroa, mikä on 9,6 prosenttia enemmän kuin vuonna 2009. Kuntayhtymien investoinnit kasvoivat lähes 2,0 miljardia euroa. Vuoden 2010 lopussa kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli yli 13 miljardia euroa, mikä on noin 2,3 miljardia euroa enemmän kuin edellisvuonna. Työnvälitystilaston mukaan joulukuussa 2010 työ- ja elinkeinotoimistoissa oli työttömiä työnhakijoita yhteensä 269 200, mikä on 31 400 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työttömyys väheni edellisestä vuodesta kaikkien ELY-keskusten alueilla. Eniten työttömyys laski Etelä-Pohjanmaalla (-21 %), Pohjanmaalla (-19 %), Pirkanmaalla (-13 %) ja Pohjois-Karjalassa (-13 %). Ammattiryhmittäin työttömyys laski vuoden 2009 joulukuuhun verrattuna kaikissa ammattiryhmissä. Eniten työttömyys laski teollisessa työssä, rakennus- ja kaivosalan työssä sekä hallinto- ja toimistotyössä. Myös lomautettujen määrä väheni lähes 18 000 henkilöllä edellisvuodesta ja joulukuussa 2010 henkilökohtaisesti lomautettuina oli 22 500 henkilöä. Uusia avoimia työpaikkoja työ- ja elinkeinotoimistoissa oli vuoden lopussa noin 33 000, mikä on lähes 7 000 työpaikkaa enemmän kuin vuoden 2009 joulukuussa. Inflaatio oli vuoden 2010 lopussa 2,9 prosenttia ja keskimääräinen inflaatio koko vuonna 1,2 prosenttia. Ennakkotietojen mukaan ansiotaso nousi vuoteen 2009 verrattuna 2,6 prosenttia ja teollisuuden tuotanto noin 6 prosenttia. Uudenmaan ja Helsingin seudun kehitys Uudenmaan väkiluku oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1 437 532 asukasta vuoden 2010 lopussa. Uudenmaan väkiluku kasvoi vuonna 2010 noin 13 960 henkeä. Väkilukua kasvatti luonnollinen väestönkasvu (7 300 henkeä), muuttovoitto (1 730 henkeä) sekä nettomaahanmuutto (4 930 henkeä). Joulukuun 2010 työttömyysaste Uudellamaalla oli 7,1 prosenttia. Uudellamaalla työttömiä oli joulukuussa 2010 noin 59 000, kun vuotta aiemmin heitä oli noin 65 000. Työttömien määrä laski Uudellamaalla edellisvuodesta näin ollen 9 prosenttia. Työttömistä lomautettuina oli vuoden lopussa noin 3 200 henkilöä. Avoimia työpaikkoja Uudellamaalla oli vuoden lopussa hieman yli 10 000, mikä on noin 3 000 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat vuodesta 2009 pääkaupunkiseudulla 13,7 prosenttia. Vanhojen kerros- ja rivitalojen hinnat nousivat edellisvuodesta ennakkotietojen mukaan 11,4 prosenttia. Uusien kerros- ja rivitaloasuntojen osalta vuoden 2010 keskimääräinen neliöhinta oli pääkaupunkiseudulla 4 245 euroa. Vanhojen kerros- ja rivitalojen keskineliöhinta oli 3 236 euroa. Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan kuluttajien talousluottamus oli Uudellamaalla vahvaa vuoden 2010 loppupuolella. Luottamusindikaattori oli Uudellamaalla joulukuussa +21. Vahvinta oli kuluttajien luottamus kotitalouden omiin säästömahdollisuuksiin. Korkein luottamusindikaattori mitattiin Keski- Pohjanmaalla (+25,3). 7
1.1.4 Vantaan kaupungin toimintaympäristö ja talouden kehitys Väestö kasvoi 2 300 henkilöllä Tilastokeskuksen tiedon mukaan Vantaan väkiluku oli 200 055 vuodenvaihteessa 2010/2011. Väestö kasvoi vuoden 2010 aikana 2 300 henkilöllä. Keväällä 2010 laaditussa väestöennusteessa vuoden 2010 kasvuksi ennakoitiin 2 200 henkilöä. Maan sisäisessä muuttoliikkeessä Vantaa menetti asukkaitaan muihin kuntiin: muuttotappiota kertyi runsas 100 henkilöä. Edellisenä vuonna (2009) tappiota syntyi kaksinkertainen määrä, kun vielä vuonna 2008 saatiin muuttovoittoa 130 henkilöä ja sitä edellisinä vuosina yli 450 henkilöä. Merkitystään kasvattava siirtolaisuus sen sijaan lisäsi vuonna 2010 Vantaan asukasmäärää yli 800 henkilöllä, runsaalla sadalla enemmän kuin edellisenä vuonna. Uusia vantaalaisia syntyi väestöennusteen mukaiset 2 735, mikä on kymmenkunta enemmän kuin edellisenä vuonna. Vantaalaisia kuoli vuoden 2010 aikana kutakuinkin yhtä monta kuin vuonna 2009, noin 1 100 henkilöä, mikä on vähän vähemmän kuin ennustettiin. Väestöennusteen pieni virhe syntyi kuitenkin pääosin ennakoitua suuremmasta muuttovoitosta. Kuvio. Vantaan väestönmuutokset osatekijöittäin vuosina 1995-2010 3000 2500 2000 henkilöä 1500 1000 500 0-500 -1000 siirtolaisuus maassamuutto syntyneiden enemmyys kokonaismuutos 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Espoossa maan sisäinen nettomuutto kääntyi vuonna 2010 muutaman tappiollisen vuoden jälkeen voitolliseksi. Helsingissä maan sisäinen nettomuutto oli reilun tuhannen verran voitollista. Nettosiirtolaisuus sen sijaan oli niin Espoossa kuin Helsingissäkin suurempaa kuin Vantaalla, Espoossa yli 1 000 ja Helsingissä liki 2 400 henkilöä. Espoossa määrä oli suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta Helsingissä lähes 1 000 pienempi. Nettosiirtolaisuus oli koko maassa 12 900 henkilöä, runsas puolisen tuhatta pienempi kuin vuonna 2009. Kaikilla suuralueilla väki lisääntyi, suurin väestönlisäys kertyi Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueille Ennakkotiedon mukaan Aviapoliksen suuralueen väkiluku kasvoi vuoden 2010 aikana yli kahdeksalla sadalla ja Tikkurilan suuralueen väkiluku yli viidellä sadalla asukkaalla. Koivukylässä kasvua oli yli kolme sataa, Myyrmäessä ja Kivistössä yli puolitoista sataa, Korsossa runsas sata ja Hakunilassa kolmisen kymmentä henkilöä. Hakunilassa väkimäärän ennustettiin vähenevän runsaalla sadalla, muilla alueilla väkimäärä kehittyi ennusteen mukaisesti. 8
Kaupunginosista suurinta väestönkasvu oli Pakkalassa, Hiekkaharjussa ja Tammistossa. Myyrmäen suuralueella suurin väestönkasvu tuli Myyrmäen kaupunginosan ohella Vapaalaan. Kivistön suuralueella eniten kasvoi Kivistön kaupunginosa, Aviapoliksessa Tammisto ja Pakkala. Tikkurilan suuralueella väestö kasvoi Hiekkaharjun ohella Viertolassa, Koivukylässä Ilolassa ja Asolassa. Korsossa suurin väkiluvun lisäys oli Nikinmäessä ja Hakunilassa Kuninkaanmäessä. Ennakkotiedon mukaan väkimäärä väheni 22 kaupunginosassa, joista eniten, yli sadalla, Simonkylässä. Käytettävissä olevien ennakkotilastojen mukaan väestö lisääntyi kunnan palvelujen kannalta tärkeimmissä ikäryhmissä lähes ennusteen mukaisesti. Alle kouluikäisten määrä muuttui koko kaupungin tasolla pääosin kuten ennustettiin. Kivistössä, Korsossa ja Hakunilassa alle 7-vuotiaiden määrä oli kuitenkin 30-40 ennustettua suurempi. Aviapoliksessa päivähoitoikäisten määrä jäi ennustetusta määrästä reilut puolisen sataa. Peruskouluikäisten määrä väheni koko kaupungissa satakunta lasta vähemmän kuin ennustettiin. Ennustevirhe jakautui eri suuralueille tasaisesti. Vanhuuseläkeiän saavuttaneiden määrän kasvu oli Aviapoliksen suuralueella ennustettua pienempi, muilla suuralueilla ennustetun mukainen. Viime vuoden keväällä tehdyn väestöennusteen mukaan Vantaan väkimäärä kasvaa vuoden 2011 aikana 2 200 asukkaalla. Uusi, vuosia 2012-2020 koskeva väestöennuste tehdään touko-kesäkuussa. (Lähteet: Tilastokeskus ja Facta -kuntarekisteri) Työttömien määrä vähenee hitaasti Vantaan työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 8,6 prosenttia, mikä oli Karkkilan ja Nummi-Pusulan jälkeen suurin Helsingin seutukunnassa. Koko Uudenmaan liiton alueella työttömyysaste oli 7,7 ja Uudenmaan Ely-keskuksen alueella vielä alhaisempi, 7,1 prosenttia. Työttömiä oli Vantaalla nyt 9 280 mikä on 675 vähemmän kuin joulukuun lopulla 2009. Alhaisimmillaan työttömien määrä oli Vantaalla vuoden 2010 aikana marraskuussa, jolloin heitä oli 8 750. Pidempään kuin vuoden työttömänä olleita vantaalaisia oli vuoden 2010 joulukuun lopussa 2 360 henkilöä. Se on 580 enemmän kuin vuotta aiemmin. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut koko vuoden tasaisesti. Viime vuosien taloudellisen taantuman seurauksena myös alle 25-vuotiaiden työttömien määrä kasvoi nopeasti: enimmillään heitä oli vuoden 2010 heinäkuussa, 1 600. Joulukuun lopussa heitä oli jo selvästi vähemmän, 1 080, mikä on yli 200 vähemmän kuin vuoden 2009 joulukuussa. Kuvio. Nuoret alle 25-vuotiaat työttömät Vantaalla kuukausittain vuosina 1995-2010 3 000 2 750 2 500 2 250 2 000 työttömiä 1 750 1 500 1 250 1 000 750 500 250 0 15-19-vuotiaat 1995 20-24-vuotiaat 2000 2005 2010 9
Myös lomautettujen määrä oli joulukuussa 2010 vuoden takaiseen nähden oleellisesti vähentynyt: lomautettuna oli 500 vantaalaista. Vuotta aiemmin heitä oli yli 900. Avoimia työpaikkoja Vantaalla oli viime vuodenvaihteessa 1 430 eli 820 enemmän kuin edellisessä vuodenvaihteessa. Enimmillään avoimien työpaikkojen määrä on 2000-luvulla ollut vuoden 2008 helmikuussa, jolloin niitä oli lähes 2 800. Suuralueista työttömyys on vaikeinta Hakunilassa, jossa työttömyysaste oli vuodenvaihteessa 10,0 prosenttia. Alin työttömyysaste on Kivistön suuralueella, jossa se oli 4,6 prosenttia. Miesten työttömyysaste oli yli kaksi prosenttiyksikköä naisten työttömyysastetta korkeampi. Työttömyyden aleneminen on ollut Vantaalla hidasta. (Lähde: Uudenmaan Ely-keskuksen ja Vantaan te-toimiston tilastot) Asuntoja valmistui enemmän kuin vuonna 2009, mutta tavoitteesta jäätiin selvästi. Valtion tuella asunnoista tehtiin kolme viidennestä Vantaalle valmistui vuoden 2010 aikana 1 326 uutta asuntoa eli nelisen sataa enemmän kuin vuonna 2009. Vantaan asuntostrategiassa asetetusta 2 000 asunnon vuositavoitteesta jäätiin jo kuudentena vuonna. Asuntorakentamisen painopiste, jos se lasketaan valmistuneiden asuntojen määrällä, oli vuonna 2010 Aviapoliksen ja Tikkurilan suuralueilla. Valtion tuella (korkotuki) pystytettyjä vuokra-asuntoja vuonna 2010 valmistuneista asunnoista oli 566, yli 350 enemmän kuin vuonna 2009. Kaupungin omia, VAV:n rakennuttamia, vuokra-asuntoja niistä oli 182. Asumisoikeusasuntoja Vantaalle rakennettiin viiden välivuoden jälkeen yhteensä 231. Pientalojen (omakoti-, pari- ja rivitalojen) osuus Vantaalle valmistuneista asunnoista oli vain 31 prosenttia. Omakotitaloja Vantaalle kohosi vuonna 2010 saman verran kuin edellisenä vuotena. Samoin kävi myös muiden erillisten pientalojen (esim. paritaloasunnot) suhteen. Uusien rivitaloasuntojen määrä lähes kaksinkertaistui edelliseen vuoteen verrattuna. Myös kerrostaloasuntoja rakennettiin selvästi, 330 asuntoa, enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuvio. Vantaalle valmistuneet asunnot talotyypin mukaan vuosina 1995-2010 2 250 2 000 asuntojen lkm 1 750 1 500 1 250 1 000 750 Kerrostalot Pientalot 500 250 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Rakenteilla olleiden asuntojen ja niiden rakentamiseen myönnettyjen rakennuslupien perusteella arvioidaan, että vuoden 2011 aikana Vantaalle valmistuu asuntoja enemmän kuin vuonna 2010, arviolta asun- 10
torakentamistavoitteen mukainen määrä, 2000 asuntoa. Kaksi kolmannesta rakennettavista asunnoista on kerrostaloissa. Asuntorakentamisen painopiste on Myyrmäki-Aviapolis-Tikkurila akselilla. (Lähde: Facta kuntarekisteri, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2010 ja Tilastokatsaus 1/2011) Muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui vähiten 2000-luvulla Uusia työpaikkoja on Vantaalle syntynyt viime vuosina tasaista tahtia. Viimeisimmän virallisen tiedon mukaan työpaikkojen määrä kasvoi Vantaalla vuoden 2008 aikana 2 520 työpaikalla. Vuosittainen työpaikkalisäys on 2000-luvulla ollut vuotta 2005 lukuun ottamatta (jolloin Vantaan työpaikkamäärä väheni) selvästi suurempi verrattuna valmistuneisiin asuntoihin. Vuoden 2009 aikana Vantaan työpaikkamäärän kasvun arvioidaan pysähtyneen, mutta kääntynee jälleen kasvuun vuoden 2010 aikana (Tilastokeskus: työvoimatutkimus). 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopun taloudellinen taantuma jätti Vantaalla jälkensä myös työpaikkarakentamiseen: vuoden 2010 aikana uutta muuta kuin asuinkerrosalaa valmistui Vantaalle vain 71 000 k-m 2 eli peräti 250 000 k-m 2 vähemmän kuin vuonna 2009 ja vähiten koko 2000-luvulla. Lähes puolet valmistuneesta kerrosalasta rakennettiin Aviapoliksen suuralueelle. Tikkurilaan sekä Myyrmäkeen kerrosalasta valmistui lähes viidennes kumpaankin. Kuvio. Vantaalle valmistunut muu kuin asuinkerrosala vuosina 1995-2010 350 000 300 000 250 000 Muut rakennukset Julkiset rakennukset Varastorakennukset Teollisuusrakennukset Liikenteen rakennukset Liike- ja toimistorakennukset k-m 2 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Valmistuneesta kerrosalasta lähes kaikki tehtiin uudisrakennuksiin. Puolet vuonna 2010 rakennetusta kerrosalasta valmistui liike- ja toimistorakennuksiin, vajaa viidennes varastorakennuksiin ja kuudesosa julkisiin rakennuksiin. Kuluvana vuonna muun kuin asuntorakentamisenkin painopiste on Kehä III:n varrella. Valmistuvan kerrosalan määrä on alkaneena vuonna suurempi kuin viime vuonna. Liike- ja toimistorakennukset sekä varastorakennukset nielevät kumpikin suuren osan valmistuvasta kerrosalasta. (Lähde: Facta kuntarekisteri, tarkempia tietoja Rakentaminen Vantaalla 2010 ja Tilastokatsaus 1/2011) 11
Verotulojen kehitys Vantaan kaupunki sai verotuloja vuonna 2010 yhteensä 804,7 miljoonaa euroa. Tämä oli 20,7 miljoonaa euroa enemmän kuin talousarviossa, ja vuoteen 2009 nähden verotulot kasvoivat 5,4 prosenttia (41,1 miljoonaa euroa). Koko vuoden 2010 verotulonäkymät paranivat vuoden edetessä etenkin kunnallisveron osalta, ja myös yhteisöverotuloja kertyi talousarviota enemmän. Talousarvion 2010 verotuloarviota ei muutettu vuoden aikana. Kunnallisverotuloarvion ylittymiseen vaikuttivat etenkin marras-joulukuun tilityksiin sisältyneet koko vuoden 2010 oikaisut kuntaryhmän ja Vantaan kaupungin kunnallisveron jako-osuuksien nostamisesta johtuen. Tilinpäätöksessä 2010 talousarvion kunnallisveroarvio ylittyi 19,1 miljoonalla eurolla, yhteisöveroarvio ylittyi 4,4 miljoonalla eurolla ja kiinteistöveroarvio alittui 2,7 miljoonalla eurolla. Kunnallisveroja kaupungille tilitettiin yhteensä 697,1 miljoonaa euroa, mikä on 3,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Talousarviovuodelta 2010 kunnallisverotuloja kertyi 643,7 miljoonaa euroa, kun vuonna 2009 vastaava summa oli 603,0 miljoonaa euroa. Verovuodelta 2008 kunnallisverotilityksiä kertyi 18,1 miljoonaa euroa ja verovuodelta 2009 yhteensä 33,0 miljoonaa euroa. Vuoteen 2009 nähden kahdelta edellisvuodelta kertyneet tilitykset laskivat 14,1 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2010 kuntaryhmän kunnallisveron jako-osuutta nostettiin 62,31 prosentista 62,51 prosenttiin. Vuoden 2009 joulukuusta vuoden 2010 joulukuuhun Vantaan kaupungin jako-osuus kunnallisverosta kuntaryhmän sisällä nousi 4,3 prosentista 4,4 prosenttiin. Vantaalaisten ansiotulot kasvoivat koko maata hieman nopeammin vuonna 2009, mikä heijastui korottavasti kaupungin jako-osuuteen. Kaupungin oman jako-osuuden tuleva kehitys riippuu mm. väestönkasvusta, työllisyydestä sekä vantaalaisten verotettavien tulojen kehityksestä. Yhteisöverotuloja kaupunki sai vuonna 2010 yhteensä 48,4 miljoonaa euroa, mikä on 23,2 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vertailukohteena olevat vuoden 2009 yhteisöverotulot olivat alhaisella tasolla yhteisöverotilitysten laskettua vuonna 2009 kolmanneksella edellisvuodesta kuntaryhmän jako-osuuden väliaikaisesta nostamisesta huolimatta. Voimassa olevan päätöksen mukaisesti kuntaryhmän yhteisöveron 10 prosenttiyksiköllä korotettu jako-osuus, 32,03 prosenttia, on voimassa vuodet 2009-2011. Kaupungin oma jako-osuus kuntaryhmän sisällä nousi vuoden 2009 reilusta 3,3 prosentista vuoden 2010 vajaaseen 3,5 prosenttiin. Kaupunkien jako-osuudet lasketaan vuosittain kahden viimeksi valmistuneen verovuoden verotustietojen perusteella. Kaupungille tilitettiin kiinteistöveroja vuonna 2010 yhteensä 59,3 miljoonaa euroa, mikä on 11,0 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Vuodelle 2010 kiinteistöveroprosentteja korotettiin yleisen kiinteistöveroprosentin osalta 0,1 prosenttiyksikköä, vakituisten asuinrakennusten osalta 0,02 prosenttiyksikköä ja voimalaitosten osalta 0,35 prosenttiyksikköä. Talousarvion kiinteistöveroarvio alittui 2,7 miljoonalla eurolla. Tähän vaikutti verotusarvojen tarkistus alaspäin vanhemman rakennuskannan osalta. Kiinteistöveroja tilitettiin verovuoden 2010 osalta yhteensä 59,5 miljoonaa euroa eli aiempien vuosien vaikutukset tilitykseen olivat yhteenlaskettuina -0,2 miljoonaa euroa. Edellisvuonna verovuodelta 2009 kiinteistöveroja tilitettiin 53,8 miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa, että kiinteistöveron tilitykset talousarviovuoden osalta kasvoivat vuoteen 2009 nähden 10,6 prosenttia. Taulukko. Kaupungin vuoden 2010 verotulot Verotulojen erittely Milj. euroa Alkup. talousarvio Talousarviomuutokset Talousarvio muutosten jälkeen ToteumaPoikkeama Verotulot 784,0 0,0 784,0 804,7 20,7 Kunnan tulovero 678,0 0,0 678,0 697,1 19,1 Osuus yhteisöveron tuotosta 44,0 0,0 44,0 48,4 4,4 Kiinteistövero 62,0 0,0 62,0 59,3-2,7 12
Taulukko. Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Kaupungin tuloveron määräytymisperusteet Verotettava Tulovero-tuloprosentti milj. euroa Muutos 2006 18,50 3 082,4 6,0 % 2007 18,50 3 336,3 8,2 % 2008 18,50 3 591,6 7,7 % 2009 18,50 3 656,7 1,8 % 2010* 19,00 * 2010 osalta verotus valmistuu syksyllä 2011 Taulukko. Kaupungin kiinteistöveron määräytymisperusteet Kiinteistöveron määräytymisperusteet v. 2010 v. 2009 Kiinteistöveroprosentit Yleinen 1,00 0,90 Vakituinen asuinrakennus 0,32 0,30 Voimalaitos 2,85 2,50 Rakentamaton rakennuspaikka 2,50 2,50 Valtionosuuksien kehitys Käyttötalouden valtionosuusjärjestelmä uudistettiin 1.1.2010 alkaen nk. yhden putken malliksi. Vuoden 2010 uudistuksessa kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset kustannukset, esi- ja perusopetuksen 6 15-vuotiaiden ikäluokan mukaan määräytyvät laskennalliset kustannukset ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtainen taiteen perusopetus ja kuntien kulttuuritoimi, joiden yhteissummasta vähennetään kunnan omarahoitusosuus. Näin saatuun euromäärään lisätään yleinen osa korotuksineen ja erityisen harvan asutuksen, saaristokunnan sekä saamelaisten kotiseutualueen kunnan lisäosat sekä otetaan huomioon vielä valtionosuuden lisäykset ja vähennykset peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 7. luvun mukaan. Kaupunki sai käyttötalouden valtionosuuksia vuonna 2010 yhteensä 129,0 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kasvoivat edellisvuodesta 18,5 miljoonaa euroa eli 16,7 prosenttia. Talousarvion valtionosuusarvio alittui 1,0 miljoonalla eurolla. Vuoden 2010 talousarvion valtionosuusarvion laatimista vaikeuttivat valtionosuusuudistuksen käytännön ratkaisujen keskeneräisyys sekä kuntakohtaisten ennakkolaskelmien puute. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus vähensi kaupungin valtionosuuksia 37 prosenttia tasausrajan ylittävistä laskennallisista verotuloista. Tasausraja on 91,86 prosenttia asukasta kohden lasketusta laskennallisesta verotulosta maan keskiarvoon nähden. Vuonna 2010 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus oli Vantaan osalta -62,2 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 tasaus oli -59,3 miljoonaa euroa ja vuonna 2008-53,3 miljoonaa euroa. Uudistettuun valtionosuuksien tilitysjärjestelmään liittyvät esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvaustulot ja menot on kirjattu voimassa olevien ohjeistusten ja talousarvion mukaisesti sivistystoimen käyttötaloustuloiksi ja -menoiksi. Alkuperäisessä talousarviossa kotikuntakorvaustulot ja -menot budjetoitiin nettoperusteisesti sivistystoimeen tarkempien ohjeistusten puuttumisen johdosta. Kotikuntakorvaustulot ja -menot eriytettiin talousarvioon talousarviomuutoksena uutta valtionosuusjärjestelmää koskevien ohjeistusten julkaisemisen jälkeen alkuvuodesta 2010. Elatustuen takaisinperinnän palautuksia on kirjattu kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeistuksen mukaisesti käyttötalouden tuloiksi 0,8 miljoonaa euroa (keskushallinto). 13
Opetus- ja kulttuuritoimen muita valtionosuuksia koskevan lopullisen päätöksen (31.12.2010) ja alkuperäisen päätöksen erotus, valtionosuuksien lisäys 1,3 miljoonalla eurolla alkuperäiseen vuoden 2010 valtionosuuksia koskevaan päätökseen nähden, on huomioitu vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Valtionosuuden kasvu näiltä osin johtuu lähinnä ammatillisen koulutuksen opiskelijamäärän lisääntymisestä. Taulukko. Kaupungin käyttötalouden valtionosuudet vuonna 2010 Valtionosuuksien erittely Milj. euroa Talousarvio Alkup. ta-talousarviolousarvimuutokset jälkeen Toteuma muutosten Poikkeama Valtionosuudet 130,0 0,0 130,0 129,0-1,0 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus, ml. tasaukset 126,8 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet 2,2 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus 0,0 Vuoden 2010 talousarvion toteutuminen Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2010 talousarvion 16.11.2009. Kaupunginhallitus merkitsi tiedoksi talousarvion perusteella valmistellut toimielinten käyttösuunnitelmat tammi-helmikuussa 2010. Vuoden 2010 talousarvio valmisteltiin keskellä maailmanlaajuista rahoituskriisiä, ja sitä seurannutta taantumaa. Talousarvion valmistelussa huomioitiin valtuustoryhmien välinen nk. Vantaa-sopimus, jonka keskeiset tavoitteet sisällytettiin talousarvioon. Vuoden 2010 aikana talousnäkymät paranivat olennaisesti, mikä näkyi esimerkiksi koko kuntasektorin verotulojen kääntymisessä selvään kasvuun syksyn 2010 aikana. Talousarvio perustui yli 30 miljoonan euron tappiolliseen tulokseen sekä kaupungin yli 124 miljoonan euron bruttoinvestointitasoon. Talousarvion hyväksymisen jälkeen valtuusto päätti määrärahamuutoksina lisätä talousarvion 2010 käyttötalousosan tuloja 0,8 miljoonalla eurolla, lisätä käyttötalousosan menoja yhteensä 24,2 miljoonalla sekä lisätä investointiosan määrärahoja 104,8 miljoonalla eurolla. Lisäksi tuloslaskelmaosan satunnaisiin tuloihin lisättiin 196 miljoonaa euroa HSY:n perustamiskirjauksiin liittyen. Kaupungin vuoden 2010 tilinpäätöslukuihin vaikuttaa olennaisesti Vantaan Vesi -liikelaitoksen siirtyminen HSY-kuntayhtymään. HSY-siirtojen osapuolina olevat kaupungit eivät ehtineet huomioida siirrosta aiheutuvia eriä vuoden 2010 talousarvioissaan, koska siirtokirjaukset täsmentyivät lopullisesti vasta kesän 2010 aikana. Vantaalla HSY-eristä päätettiin keskeisiltä osin talousarviomuutoksina vuoden 2010 aikana. Talousarvion toteumaraportoinnin erät esitettiin vertailukelpoisuuden vuoksi ilman HSY-eriä. Edellä mainittuja HSY:n perustamiseen liittyviä kirjanpidollisia eriä tilinpäätöksessä käyttötalouden ja investointien osalta ovat: - Tuloslaskelman satunnaiset tulot, 201,5 miljoonaa euroa - Investointiosan tulot (julkinen käyttöomaisuus), 159,3 miljoonaa euroa - Investointiosan menot (osakkeet ja osuudet), 98,6 miljoonaa euroa Kaupunkitason talousarvion toteumavertailussa on otettava huomioon Kehä III:n käyttötalouden tuloihin ja menoihin budjetoidut 16,3 miljoonaa euroa (Kehä III -hankkeen budjetointitapa on sovittu ennen hankkeen käynnistymistä tilintarkastajien kanssa). Käytännössä Kehä III:n tuloja ei kerry käyttötalouteen. Sen sijaan käyttötalouden menoihin kirjautuvat talousarviovuoden aikana Kehä III:n menot, jotka kuitenkin tilinpäätöksen laadinnassa nollautuvat varastoon (taseeseen) siirron myötä. Kehä III -järjestely aiheuttaa poikkeamaa talousarvion tulojen ja menojen toteumaprosentteihin, mutta tulosvaikutus eliminoituu koko- 14
naisuudessaan toimintakatteessa sekä talousarviovuoden aikana että tilinpäätöksessä. Kehä III:n budjetointi- ja kirjaustavat on huomioitu myös vuoden 2010 aikana tehdyissä tulosennusteissa. Talousarvion käyttötalousosan ja tuloslaskelmaosan toteutuminen Vuoden 2010 muutetussa talousarviossa kaupungin käyttötalouden tulot olivat 312,8 miljoonaa euroa (ilman Kehä III:een budjetoituja käyttötalousosan tuloja laskettuna). Vuoden 2010 aikana toteutuneet tulot olivat 321,4 miljoonaa euroa eli 8,6 miljoonaa euroa talousarviota korkeammat. Käyttötalouden tulot ylittyivät mm. maanmyyntitulojen, maanläjitystulojen sekä tilakeskuksen sisäisten tulojen ylittymisen johdosta. Muutetun vuoden 2010 talousarvion käyttötalouden menot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1 219,4 miljoonaa euroa (ilman Kehä III:n budjetoituja käyttötalousosan menoja laskettuna). Vuoden 2010 aikana toteutuneet toimintamenot ilman valmistusta omaan käyttöön olivat 1 196,4 miljoonaa euroa eli 23,0 miljoonaa euroa muutettua talousarviot alhaisemmat. Suurimmat erot muutetun talousarvion määrärahojen ja toteutuneiden käyttötalousmenojen välillä muodostuivat sosiaali- ja terveystoimesta sekä keskushallinnosta. Tilinpäätöksen talousarvion toteumavertailuosassa on kuvattu tarkemmin talousarvion toteutumista valtuuston päättämien sitovuustasojen suhteen. Tarkasteltaessa toimialatasoista toimintakatetta voidaan todeta, että muutettuun talousarvioon nähden toimintakate toteutui talousarviota parempana kaikilla toimialoilla. Eroa talousarvion ja toteutuneen toimintakatteen välillä muodostui: yleishallinnossa 1,5 miljoonaa euroa, keskushallinnossa 5,8 miljoonaa, sosiaali- ja terveystoimessa 10,9 miljoonaa, sivistystoimessa 0,7 miljoonaa, maankäytön ja ympäristön toimialalla 7,5 miljoonaa, tilakeskuksen toimialalla 4,1 miljoonaa sekä vapaa-ajan ja asukaspalvelujen toimialalla 0,4 miljoonaa euroa. Verotuloarvion loppuvuodesta ennakoidusta, jako-osuuksien korottamisesta johtuneesta ylityksestä ei varovaisuusperiaatteen mukaisesti tehty talousarviomuutosta vuoden 2010 aikana. Näin ollen talousarvion verotuloarvio ylittyi lopulta 20,7 miljoonalla eurolla. Valtionosuusarvio, 130 miljoonaa euroa, toteutui lähes talousarvion mukaisena, kun otetaan huomioon valtionosuustilityksistä keskushallinnon tuloksi kirjattu elatustuen takaisinperinnän palautus (0,8 miljoonaa euroa). Kaupungin korkotuotot vuonna 2010 olivat 11,9 miljoonaa euroa, mikä oli 0,4 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Muita rahoitustuottoja kirjattiin vuodelle 2010 17,3 miljoonaa euroa eli 0,5 miljoonaa euroa talousarviota enemmän. Korkokuluja vuodelle 2010 oli budjetoitu 25,3 miljoonaa euroa, kun korkokuluja toteutui 11,8 miljoonaa euroa eli 13,5 miljoonaa euroa talousarviota vähemmän. Muita rahoitustuottoja vuodelle 2010 toteutui 0,4 miljoonaa euroa, mikä oli 0,1 miljoonaa euroa talousarviota 2010 enemmän. Talousarvion 2010 poistoarvio kaupungin osalta oli 64,6 miljoonaa euroa. Toteutuneet vuoden 2010 poistot olivat 61,3 miljoonaa euroa eli 3,3 miljoonaa euroa talousarviota alemmat. Satunnaisiin tuottoihin kirjattiin vuodelle 2010 HSY:n perustamiseen liittyneet 196 miljoonan euron tulot, joista tehtiin talousarviomuutos vuoden 2010 aikana. Kaupungin tilikauden tulos muodostui 215,5 miljoonaan euroon. Ilman satunnaisia eriä laskettuna kaupungin tilikauden 2010 vertailukelpoinen tulos oli 13,9 miljoonaa euroa. Talousarvion investointiosan ja rahoitusosan toteutuminen Investointiosan tuloihin muutetussa talousarviossa oli budjetoitu kaupungille 6,5 miljoonan euron tulot. Investointitulojen toteuma ilman ns. HSY-eriä oli 14,2 miljoonaa euroa. Erotus talousarvioon nähden muodostui lähinnä rakentamisen budjetoimattomista valtionavustuksista sekä Kehäradan kokonaisrahoituksen tasauseristä. Julkisen käyttöomaisuuden hankeryhmään tuloksi on kirjattu 159,3 miljoonan euron HSY:n perustamiseen liittyvä kirjanpidollinen erä, jolla ei ollut rahoitusvaikutusta kaupungille. 15
Investointimäärärahoja käytettiin vuoden 2010 aikana 207,6 miljoonaa euroa, kun vuoden 2010 muutetun talousarvion määrärahat yhteensä olivat 229,2 miljoonaa euroa. Talousarvion investointiosan määrärahat alittuivat näin ollen 21,6 miljoonalla eurolla toteutumisprosentin ollessa 90,6 prosenttia. Investointimenoihin sisältyi osakkeisiin ja osuuksiin kirjattu 98,6 miljoonan euron HSY:n peruspääomakirjaus, josta 93,1 miljoonaa euroa huomioitiin määrärahamuutoksen kautta talousarvioon. Muutetun talousarvion investointimäärärahat alittuivat kaikissa hankeryhmissä osakkeita ja osuuksia lukuun ottamatta. Investointimäärärahojen alitukset muodostuivat seuraavasti: rakentaminen 6,5 miljoonaa euroa, aineeton omaisuus 3,2 miljoonaa, julkinen käyttöomaisuus 14,3 miljoonaa, irtain omaisuus 2,2 miljoonaa ja kiinteä omaisuus 0,2 miljoonaa euroa. Osakkeiden ja osuuksien määräraha ylittyi 4,7 miljoonalla eurolla. Talousarvion 2010 rahoitusosassa varauduttiin talousarvion käyttötalousosan ja investointiosan perusteella 108 miljoonan euron nettolainanottoon. Käyttötalous toteutui kuntasektorin yleistä kehitystä seuraten olennaisesti talousarviota parempana, ja myös kaupungin investoinnit vaativat talousarviossa ennakoitua vähemmän rahoitusta. Näin ollen pitkäaikaisten lainojen muutos vuonna 2010 oli lopulta 32,9 miljoonaa euroa. 1.1.5 Vantaan kaupungin henkilöstö Henkilöstömäärä 31.12.2009 31.12.2010 Keskushallinto 342 344 Keski-Uudenmaan Pelastuslaitos 462 442 Vantaan Työterveys 55 65 Sivistystoimi 5 402 5 355 Sosiaali- ja terveystoimi 2 790 2 541 Suun terveydenhuolto * 285 Maankäyttö ja ympäristö 601 599 Tilakeskus 1 206 1 185 Vapaa-aika ja asukaspalvelut 483 516 Yhteensä 11 416 11 332 *Vertailutieto puuttuu vuodelta 2009. Suun terveydenhuollon henkilömäärä raportoidaan 1.6.2010 alkaen. Sitä ennen sen henkilöstö sisältyi sosiaali- ja terveystoimen henkilöstömäärään. Palkat Vuonna 2010 palkkamenot kasvoivat 1,8 prosenttia, kun edellisenä vuonna kasvua oli 4,0 prosenttia. Vuoden 2010 palkkamenot olivat 356,6 miljoonaa euroa, mikä on 6,2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuotena. Vuoden 2010 palkkamenoja nostatti kunnalliseen työmarkkinaratkaisuun 2010-2011 sisältyneet palkankorotukset, jotka painottuivat vuodelle 2010. Henkilöstön kehittäminen Esimiesten ja johdon valmennuksia on toteutettu sekä avoimina että tilattuina. Suurin tilattu valmennusmuoto on ollut johtoryhmien valmennus, mikä kertonee yhteisöllisen johtamisen kehittämistarpeesta. Avoimia esimiesvalmennuksia on toteutettu pidempinä prosessivalmennuksina sekä lyhyempinä yhteen teemaan liittyvinä. Kohderyhmiä on ollut ylimmästä johdosta lähiesimieheen. Valmennuksissa on viety sisällöissä kaupungin strategiasta nousevina aiheina mm. johtamisjärjestelmän kehittämisen ja palkitsemisen sekä tulos- ja kehityskeskustelun teemat. Yhteensä osallistujia henkilöstökeskuksen esimies- ja johdon valmennuksissa on vuoden aikana ollut noin 650. Myös esimiesten ryhmätyönohjausta on toteutettu vuonna 2010. 16