PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016-2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

Talousarvion laadintaohje Sivu 1 / 32 PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016-2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET (Toiminta-alueen talousarvioehdotuksen perusteluteksti rakenteen mallin mukaisena, liite nro 1.) Kaupunginhallitus / 2014

Talousarvion laadintaohje Sivu 2 / 32 SISÄLLYSLYETTELO Sivu 1. JOHDANTO 4 Yleinen talouskehitys Kaupungin talouden liikkumavara Resurssien jako tehtäville ja hankkeille Raami 2015 Talousarvioehdotuksen valmistelussa huomioon otettavaa 2. TALOUSSUUNNITELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET 7 Kuntalaki Hallintosääntö Muut ohjeet Kuntaliiton pysyväisohjeet ja suositukset Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston voimassa olevat yleisohjeet Talousarvion yhteys kirjanpitoon 3. TALOUSSUUNNITTELUN TEHTÄVÄT JA PERIAATTEET 8 Taloussuunnitelman tehtävät Tavoitteiden asettaminen Varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitus Taloussuunnittelun periaatteet 4. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE JA SIÄLTÖ 11 Talousarvioasetelman osat ja rakenne Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Investointiosa Rahoitusosa Talousarvion yleisperustelut Palvelusuunnitelmien esittäminen talousarviossa ja suunnitelmassa Käyttötalousosa talousarviossa Kehittämishankkeet Verotulojen budjetointi Valtionosuuksien budjetointi Rahoitustulojen ja menojen budjetointi Tilinpäätössiirtojen budjetointi Ympäristöasioiden hallinta ja seuranta Sisäinen valvonta ja riskienhallinta 5. TALOUSARVION JA MUIDEN TALOUSSUUNNITELMIEN SITOVUUS JA TOTEUTUMISEN SEURANTA 19 Talousarvion sitovuudet 6. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN VALMISTELU JA HYVÄKSYMINEN 20 Suunnittelukehykset Laatimisohjeiden käsittely

Talousarvion laadintaohje Sivu 3 / 32 Toimielinten talousarvio- ja suunnitelmaehdotukset Keskushallinnon yhdistely ja tasapainotus Talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen Käyttösuunnitelmien ja erillisbudjettien hyväksyminen Talousarvion ja suunnitelman yhteydessä esitettävä toimenpideohjelma 7. TALOUSSUUNNITTELU KUNTIEN VÄLISESSÄ YHTEISTOIMINNASSA 22 Pudasjärven kaupungin yhteistyö ja toiminnan muutokset 8. TYTÄRYHTEISÖLLE ASETETTAVAT TAVOITTEET KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TA- LOUSARVIOISSA 23 9. LIITTEET 25 Talousarvioehdotuksen perustelutekstin rakenteen malli toiminta-alueille Käyttötalousosan taulukkomalli Tuloslaskelmaosan taulukkomalli investointiosan taulukkomalli Rahoitusosan taulukkomalli Toiminta-alueen irtaimen omaisuuden perushankinnat 2015-2017 Henkilöstölomake

Talousarvion laadintaohje Sivu 4 / 32 TALOUSARVION 2014 JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015 2016 LAADINTAOHJEET 1. JOHDANTO Kaupunginhallitus antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet, hallintosääntö V luku KUNNAN TALOUS. Kuntalain mukaan valtuuston on vuoden loppuu mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Yleinen talouskehitys Talousnäkymät vuosien 2015-2017 taloussuunnitelmaa ajatellen ovat hyvin epävarmoja. Kuntaliiton kuntatalous julkaisun 1/14 mukaan maailman talouden näkymät ovat Suomen kansantalouden kannalta edelleen heikot. Viime vuoden tilastotiedot antavat erittäin heikon lähtökohdan kuluvalle vuodelle, sillä niistä ei tule tälle vuodelle lainkaan kasvuperintöä. Viime aikoina laaditut kokonaistaloudelliset ennusteet ovat varsin yksimielisiä siitä, että Suomen talouskasvu elpyy kuluvana vuonna lähinnä vientivetoisesti. Vuoden 2014 talouskasvun odotetaan jäävän kuitenkin vain nollan ja yhden prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriö ennakoi kuluvalle vuodelle 0,5 prosentin bruttokansantuotteen kasvua. Seuraavien viiden vuoden keskimääräiseksi vuotuiseksi kokonaistuotannon määrän kasvuksi ministeriö ennustaa 1,3 prosenttia. Lähivuosien kasvulukuja painavat mittavat julkisen sektorin sopeutustoimet, kuluttajien ostovoiman heikkous sekä kysynnän heikkous niillä toimialoilla, joilla Suomi on perinteisesti suuntautunut. Valtiovarainministeriö on arvioinut tuoreimmassa suhdannekatsauksessaan palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin kohoavan tänä vuonna 1,3 %. Valtiovarainministeriö ennustaa yleisen ansiotasoindeksin nousevan ensi vuonna 1,2 %. Keskimääräinen työttömyysaste nousi vuonna 2013 edellisen vuoden 7,7 %:n tasosta ja oli 8,2 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä pysynee suurena. Keskimääräisen työttömyysasteen valtionvarainministeriö arvioi olevan hieman yli kahdeksan prosenttia tänä ja ensi vuonna. Valtion velkaantuminen on haaste kuntasektorille, sillä valtio joutuu oman budjettinsa tasapainottamiseksi asettamaan myös kuntasektorille tiukkenevia taloustavoitteita. Vuosille 2012-2017 kohdistuneiden leikkausten johdosta kunnilta jää saamatta peruspalvelujen valtionosuuksia 6,9 mrd.. Valtiontalouden menosäästöistä euromääräisesti suurin kohdentuu kuntien valtionosuuksiin. Kaupungin talouden liikkumavara Pudasjärven kaupungilla ei ole kovin suurta talouden liikkumavaraa. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä alkuperäinen talousarvio ylittyi n. 2.4 milj. euroa ja muutettu talousarviokin ylittyi 884 000 euroa. Tilikauden varsinainen tulos oli n. 2,4 milj. euroa ylijäämäinen ja kun vanhoja varauksia purettiin, muodostui tilikauden ylijäämäksi 3.8 milj. euroa.

Talousarvion laadintaohje Sivu 5 / 32 Vuonna 2013 investointimenot olivat korkeat 6.9 milj. euroa ja edelleen tälle vuodelle on varauduttu 4.3 milj. euron investointeihin ja tuleville vuosille on mittavat investointitarpeet. Kaupungin lainakanta on vuoden 2013 tilinpäätöksessä 2787 /asukas. Taloussuunnittelun mukaan lainakanta lähtisi pienenemään, mutta uudet mittavat investointitarpeet voivat muuttaa tilannetta. Talouden tasapainotusohjelmassa (v. 2008) on määritelty vuosittaisen raamin nousu korkeintaan 2,5 %:n suuruiseksi, mutta tässä ei ole pystytty pysymään. Tulorahoituksen (verotulot + valtionosuus) heikkenemisen vuoksi on tärkeää pystyä jatkamaan menokasvua hillitsevää kehitystä. Tämä edellyttää talouden tasapainotussopimuksen päivittämistä ja kuluvalta vuodelta tiukkaa talouden seurantaa. Valtionosuusuudistuksen mukaan Pudasjärven kaupungin valtionosuudet tulevat vähenemään viiden vuoden siirtymäajan puitteissa vuositasolla n. 2,6 milj. euroa. Verotulojen arvioitu kasvu on vain n. 0,2 % kuluvaan vuoteen verrattuna. Raamin kasvu täytyy sopeuttaa tulorahoituksen vähenemiseen. Resurssien jako tehtäville ja hankkeille Resurssien jaolla tarkoitetaan verorahoituksen ja muun yleiskatteisten rahoituksen jakamista määrärahoina ja tuloarvioina tehtäville ja hankkeille. Kuntalain 65 :n mukaan tavoitteet tulee sitoa niihin osoitettuihin voimavaroihin. Tämä tarkoittaa, että talousarviossa osoitetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama, euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen köyttämiseen määrättyjen tavoitteiden toteutumiseksi. Raami 2015 Toiminta-alueiden toimintakateraamit on laskettu ulkoisilla tuotoilla ja kuluilla. Ulkoinen toimintakate Lisättynä Muutos % Sis. Tulorahot. Toim.muutos Talouden tot. arviolla ta/tot. Arv. vähennys -2 % Tekninen tasapainotus 1 000 1 000 Toiminta-alue TA 2014 TA 2014 TA 2014 Sivistyst suunnitelma Kasvua 1 % Kasvua 1 % TA 2015 TA 2015 TA 2015 v. 2015 TS 2016 TS 2017 Hallintotoiminta 2 285 618 2 320 700 1,5 % 2 274 300 2 274 300 50 000 Kehittämistoiminta 1 002 113 1 042 200 4,0 % 1 021 400 1 021 400 Sivistys- ja hyvinvointitoiminta 12 989 898 13 249 900 2,0 % 12 992 760 333 770 13 326 530 552 165 Tekninen ja ympäristötoiminta 4 664 140 4 884 200 4,7 % 4 786 600-333 770 4 452 830 20 000 Kunnan yhteistoiminta 33 303 225 33 903 000 1,8 % 33 224 940 33 224 940 231 000 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI 54 244 994 55 400 000 2,1 % 54 300 000 0 54 300 000 853 165 54 843 55 391 Raamiin vuodelle 2015 ja taloussuunnitelmaraamiin vuosille 2016-2017 sisältyy tässä vaiheessa monia epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat oleellisesti tulo- ja menolajien arviointiin. Kaupungin taloudellisen tilanteen johdosta on tarpeen viedä päätökseen vuonna 2013 aloitettu talouden tasapainotusohjelman päivitys.

Talousarvion laadintaohje Sivu 6 / 32 Lopullinen koko kaupungin talousarvioraami tuodaan päätettäväksi syksyllä, jolloin on tarkemmin selvillä tulorahoituksen kertyminen sekä päätökset talouden tasapainotusohjelman päivityksestä. Toiminta-alueille lasketussa toimintakateraamissa on huomioitu talouden tasapainotus, tulorahoituksen väheneminen, toiminnalliset muutokset, vuoden 2013 talousarvion toteutuminen sekä arvio talouden toteutumasta kuluvalle vuodelle. Talousarvioehdotuksen valmistelussa huomioon otettavaa Toiminta-alueita edellytetään talousarvioehdotuksissaan ottavan huomioon kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot. Kaupunginhallitus kävi (19.5.2014) vuoden 2015 talousarvioasetuksen valmistelua koskevan lähetekeskustelun ja totesi, että raami täytyy sopeuttaa vähenevän verorahoituksen tasolle. Talousarvion 2015 valmistelutilanne tuodaan Khlle tiedoksi 16.9.2014. Kaupunginhallitukselle annetaan arvio talouden tilanteen yleisestä kehityksestä, kaupungin talouden ja toiminnan seurantaraportti 2/2014 sekä selvitys kaupunginhallituksen raamiohjeistuksen toteutumisesta toiminta-alueiden valmistelussa. Lopullinen koko kaupungin talousarvioraami tuodaan päätettäväksi syksyllä. Kuntasuunnitelman toteutuksen seurannassa noudatetaan yleisperiaatteena samaa, kuin kunnan talousarvion ja Talouden tasapainottamissopimuksen seurannassa tapahtuu. Toiminta-alueittain kuntasuunnitelman toteutumista seurataan käyttösuunnitelmien toteutumaan verraten. Toteutumisen seurantaa koordinoi johtoryhmä. Kaupungin talousarvioprosessi etenee seuraavasti: 1) Kaupunginhallitus raamittaa toiminta-alueiden talousarvion 2) Toiminta-aluejohtaja laatii toiminta-aleensa talousarvioesityksen 3) Sopimuksen tuotettavat palvelut ja ostopalvelut ovat osa kunnan talousarviota 4) Toiminta-alueen talousarvioesitys esitellään ja käsitellään syksyn valtuustoseminaarissa 5) Kaupunginhallitus/kaupunginjohtaja/hallintojohtaja valmistelee valtuustoseminaarin jälkeen lopullisen talousarvioesityksen 6) Valtuusto päättää lopullisen talousarvion ja sen sitovuudesta 7) Toiminta-aluejohtajat päättävät toiminta-alueen talousarvion täytäntöönpanosta kaupunginhallituksen talousarvion täytäntöönpano-ohjeistuksen mukaisesti ja laativat käyttösuunnitelman 8) Kaupunginhallitus hyväksyy lopulliset käyttösuunnitelmat 9) Toiminta-aluejohtajalla on oikeus päättää muutoksista kululajien välillä käyttösuunnitelman puitteissa.

Talousarvion laadintaohje Sivu 7 / 32 2. TALOUSSUUNNITELUA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET Kuntalaki Kunnan ja kuntayhtymän talousarviota ja suunnitelmaa koskevat säännökset on koottu kuntalain (365/95) 13 ja 65 pykäliin. Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista sekä päättää talouden, rahoituksen ja sijoitustoiminnan perusteista ja hyväksyä talousarvio. Talousarvion ja suunnitelman valmistelusta, rakenteesta ja sisällöstä sekä sen hyväksymisestä, muuttamisesta ja sitovuudesta säädetään kuntalain 65 pykälässä. Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi vuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarvion valmistelusta vastaa kunnanhallitus sekä kukin toimielin omalla tehtäväalueellaan. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan (KuntaL 65.2 ). Talousarvioon tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä tulee osoittaa, miten rahoitustarve tulorahoituksen lisäksi muuten katetaan (KuntaL 65.4 ). Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidystä toimenpiteistä (toimintaohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus) (KuntaL 65.3). Kunnan ja kuntayhtymän talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointija rahoitusosa (KuntaL 65.4 ). Hallintosääntö Valtuuston hyväksymässä hallintosäännössä (Kvsto 13.12.2012) annetaan tarpeelliset määräykset muun muassa kunnan taloudenhoidosta (KuntaL 50.1 14 k). Kunnan ja kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Talousarvio ja suunnitelma sitovat toimielimiä ja henkilöstöä ja ovat samalla näiden ohjauksen ja valvonnan välineitä. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kunnassa valtuusto ja kuntayhtymässä valtuusto tai yhtymäkokous (KuntaL 65.5 ). Muut ohjeet: - Kuntasuunnitelma 2012 2018 (kvsto 19.12.2011) - Sisäisen valvonnan ohje (kh.13.5.2014 218) - Hyväksytty talousarvio 2015 (Kvsto 18.12.2014) - Poistosuunnitelma (Kvsto 24.1.2013 ja kh.15.10.2013) - Pudasjärven kaupungin projektiohje, (kh. 16.10.2007)

Talousarvion laadintaohje Sivu 8 / 32 Kuntaliiton pysyväisohjeet ja suositukset: - Kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelma, kuntaliiton suositus 2011 - Soveltamisohje kuntalain talouden tasapainottamista koskevasta sääntelystä - Kuntakonsernia ja kunnallista liikelaitosta koskeva sääntely kuntalaissa 15.5.2007 alkaen - Eläkemenoperusteiset maksut toiminnan siirrossa - Suositus KuEL-maksujen käsittelystä kirjanpidossa ja budjetoinnissa - Talouden ohjaukseen liittyviä kysymyksiä kuntaliitoksen toteutuksessa. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston voimassa olevat yleisohjeet: - ympäristöasioiden kirjaamisesta ja esittämisestä kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksessä (2009) - kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen liitetiedoista (2012) - kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta (2013) - kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelman laatimisesta (2011) - kunnan ja kuntayhtymän suunnitelman mukaisista poistoista (2011) - kunnan ja kuntayhtymän konsernitilinpäätöksen laatimisesta (2011) - kunnan ja kuntayhtymän taseen laatimisesta (2010) - kunnan ja kuntayhtymän rahoituslaskelman laatimisesta (2006) Kuntajaoston yleisohjeet ovat sitovia. Kuntajaoston yleisohjeita ja lausuntoja saa Kuntaliitosta sekä Kuntaliiton internet-sivuilta. Talousarvion yhteys kirjanpitoon Kirjanpidon avulla seurataan talousarvion toteutumista tilinpäätöksessä laadittavassa talousarvion toteutumisvertailussa (KuntaL 68 ). Talousarviossa noudatetaan kirjanpidon suoriteperustetta määrärahan ja tuloarvion ottamisessa talousarvioon. Kirjanpitokäytäntö ohjaa näin menon ja tulon merkitsemistä talousarviossa ja sen toteutumisvertailussa. 3. TALOUSSUUNNITTELUN TEHTÄVÄT JA PERIAATTEET Taloussuunnitelman tehtävät Talousarviossa ja -suunnitelmassa tulee osoittaa riittävät resurssit asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osittaa, miten toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Suunnitelmien tulee turvata kunnan tehtävien hoitaminen. Toisaalta suunnitelmien on oltava realistisia siten, että kunnan talouden tasapaino voidaan säilyttää tai saavuttaa suunnittelukaudella. Tavoitteiden asettaminen Kuntalaki edellyttää kunnan toiminnalta tavoitteellisuutta ja suunnitelmallisuutta. Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten on talousarviossa ja suunnitelmassa sekä niihin perustuvissa käyttösuun-

Talousarvion laadintaohje Sivu 9 / 32 nitelmissa ja erillisbudjeteissa hyväksyttävä toimintaa ja taloutta koskevat tavoitteet. Toiminnallinen tavoite liittyy toimintaprosessin ohjaamiseen ja taloudellisilla tavoitteilla ohjataan kunnan tulo- ja pääomarahoitusta sekä resurssien jakoa. Toiminnalliset tavoitteet esitetään ja niihin osoitetaan tarvittavat voimavarat talousarvion ja suunnitelman käyttötalous- ja investointiosissa. Tavoitteet on pyrittävä asettamaan siten, että en kattavat tehtäväalueen perustehtävät ja ovat toteutettavissa niihin osoitetuilla voimavaroilla. Määräraha tai siinä pysyminen tai lakisääteisten velvoitteiden täyttäminen eivät itsessään ole kuntalain tarkoittamia tavoitteita. Kohdeluokitus: mihin tavoite kohdistuu Päätöstaso: Kuka tavoitteesta päättää Strategiset tavoitteet Valtuusto Operatiiviset tavoitteet Toimialajohto Kunnan tai tehtäväalueen asemaa, aluetta, väestöä ja kokonaistaloutta koskevat tavoitteet Visiot Palvelustrategiat Tuloperusteita koskevat tavoitteet Talouden tasapainotavoitteet Maapolitiikkatavoitteet Asiakkaaseen kohdistuvat vaikuttavuustavoitteet Palvelutaso- ja palvelukykytavoitteet Priorisointitavoitteet Asiakastyytyväisyystavoitteet Palvelutoiminnan tuotantotavoitteet Uus- ja laajennusinvestointitavoitteet Sijoitustavoitteet tytäryhteisöihin Henkilöstöpoliittiset tavoitteet Tavoitteiden asettamisesta on tarkemmin Kuntaliiton julkaisussa kunnan ja kuntayhtymän talousarvio ja suunnitelman sivulla 10. Varsinaisen toiminnan ja investointien rahoitus Talousarvion ja suunnitelman tehtävänä on tavoitteiden asettamisen ja voimavarojen jakamisen lisäksi osoittaa, miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Tuloslaskelmassa esitetään tulorahoituksen riittävyys käyttötalouden menoihin ja poistoihin. Rahoitusosassa esitetään, miten investoinnit, muut sijoitukset pysyviin vastaaviin ja pääoman palautukset tulorahoituksen lisäksi muutoin rahoitetaan. Taloussuunnittelun periaatteet Taloussuunnittelun periaatteita kuntaliiton suosituksen mukaan ovat tasapainoperiaate, brutto- ja nettoperiaate, suorite- ja realisointiperiaate ja täydellisyysperiaate. Tasapainoperiaate Kuntalaki velvoittaa kuntaa huolehtimaan tulorahoituksen riittävyydestä ja maksuvalmiuden säilyttämisestä. Suunnitellun toiminnan ja hankkeiden on oltava realistisia suhteessa käytettäviin varoihin. Taloussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet edellisiltä tilikausilta kertyneen tai kuluvalta tilikaudelta kertyvän alijäämän kattamiseksi. Muodollista tulojen ja menojen tasapainottamista vuositasolla ei kuitenkaan edellytetä.

Talousarvion laadintaohje Sivu 10 / 32 Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Talouden tasapainoperiaate sisältää myös sen, etteivät kunnan sitoumukset ja niihin liittyvät riskit saa ylittää sen voimavaroja. Erityinen riski liittyy esimerkiksi lainatakauksiin ja vakuuksiin yhteisöille, jotka eivät ole kunnan määräysvallassa. Brutto- ja nettoperiaate Bruttoperiaate tarkoittaa, että menot ja tulot budjetoidaan erikseen määrärahoina ja tuloarvioina. Menettely on perusteltu silloin, kun tehtävä rahoitetaan pääsääntöisesti verorahoituksella. Myös silloin, kun tehtävän menot eivät riipu siihen kohdistuvista tuloista, on bruttoperiaate ensisijainen, vaikka tulojen määrä olisi merkittävä. Nettoperiaate tarkoittaa, että talousarviossa sitovuus määrätään nettomääräisesti tulojen ja menojen erotuksena. Tämä on tarkoituksenmukaista tehtävissä, jotka rahoitetaan pääosin palvelujen myyntija maksutuloilla. Esimerkiksi kuntien yhteistoiminnassa toimintaa yläpitävä kunta budjetoi sitovana vain oman osuutensa menoista. Kuntayhtymässä nettobudjetointia sovelletaan pääsääntöisesti kaikissa tehtävissä, joihin kohdistetaan jäsenkuntien maksuosuuksia ja muita tuloja. Suorite- ja realisointiperiaate Menojen suoriteperiaate tarkoittaa, että talousarvioon ja -suunnitelmaan otetaan varainhoitovuoden aikana vastaanotetuista tuotannontekijöistä aiheutuvat menot ja muut sellaiset menot, joiden suorittamiseen kunta on varainhoitovuoden aikana sitoutunut. Tulojen realisointiperiaate tarkoittaa, että talousarvioon ja -suunnitelmaan otetaan varainhoitovuoden aikana suoritteiden luovuttamisesta aiheutuvat ja muut lopullisesti kunnalle kuuluvat tulot. Täydellisyysperiaate Täydellisyysperiaatteen mukaan talousarvioon on otettava kunnan rahan käyttö ja rahan lähteet kokonaisuudessaan. Tiedossa olevia menoja tai tuloja ei voi jättää talousarviosta pois. Täydellisyysperiaatteen mukaan myös kunnan eri tehtävien sisäiset ostot ja myynnit otetaan talousarvioon, vaikka niihin ei suoraan liity rahan käyttöä. Kehysbudjetointiperiaate Valtuustolla on laaja harkintavalta päättää talousarvion määrärahakokonaisuuksista. Pääsääntöisesti määräraha asetetaan tehtäväkohtaisena siten, että toiminnan tavoitteet ja niiden saavuttamiseen varatut varat ovat yhdistettävissä talousarviossa. Kuntalain mukaan valtuusto ei voi hyväksyä talousarviota niin yleispiirteisenä, ettei sen enää voida katsoa käyttävän sille kuluvaa talousarviovaltaa.

Talousarvion laadintaohje Sivu 11 / 32 4. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN RAKENNE JA SISÄLTÖ Talousarvioasetelman osat ja rakenne Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Toimintaa ja taloutta suunnitellaan ja seurataan käyttötalouden, investointien, tuloslaskennan ja rahoituksen näkökulmista. Talousarvioon ja suunnitelmaan sisältyy lisäksi yleisperusteluita ja liitteitä. Käyttötalousosa Käyttötalousosa sisältää tuloslaskelman muotoiset talousarviot, sitovat toiminnalliset tavoitteet, toimenpiteet, joilla tavoitteisiin päästään ja tarvittavat tunnuslukutaulukot sekä talousarviovuoden että taloussuunnitelmavuosien osalta. Käyttötalousosa jakaantuu seuraaviin toiminta-alueisiin (määräraha sitova) hallintotoiminta, kehittämistoiminta, hyvinvointi- ja sivistystoiminta, tekninen ja ympäristötoiminta sekä kaupungin yhteistoiminta. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosassa esitetään informaatiotietona tuloslaskelmat sekä määräraha- ja tuloarviotaulukot. Tuloslaskelmaan, jossa kuvataan tilikauden tuloksen muodostumista, tiedot saadaan käyttötalousosasta ja tuloslaskelmaosan määrärahoista ja tuloarvioista. Investointiosa Investointiosassa esitetään pitkävaikutteisten tuotantovälineiden, esim. rakennusten ja kaluston, hankinta, rahoitusomaisuudet ja omaisuuden myynti. Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksottuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointimenona budjetoidaan pysyviin vastaaviin aktivoitavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenot sekä toimialasijoitukset osakkeiden ja osuuksien hankintamenoihin. Investointiosassa valtuusto hyväksyy kustannusarviot, määrärahat ja tuloarviot hankkeille tai hankeryhmille. Hankkeet ja hankeryhmät ryhmitellään toimielimittäin ja tehtävittäin. Määräraha on sitova hankkeittain. Investointiehdotukset Toiminta-alueet valmistelevat ehdotuksen investointihankkeistaan talousarviovuodelle 2015 sekä vuosille 2016-2017. Investointiosassa esitetään pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuuden ja omaisuuden myynti. Investointiosassa esitetään investointeja koskevat tavoitteet, hankkeiden kustannusarviot ja niiden jaksot-

Talousarvion laadintaohje Sivu 12 / 32 tuminen investointimenoina suunnitteluvuosille sekä investointiin saatavat rahoitusosuudet ja muut tulot. Investointien hankintamenot budjetoidaan arvonlisäverottomin hinnoin lukuun ottamatta vähennysrajoitteisen toiminnan piiriin kuuluvia hankintamenoja. Irtain omaisuus Irtaimen omaisuuden ehdotus tehdään eriteltynä investointitaulukon laskentataulukkoon (oma kansio IT-hankinnoille). Irtaimen omaisuuden määrärahojen budjetoinnin lähtökohtana on toimintaaluekohtainen raami. Jos hyödyke koostuu useasta eri komponentista, joiden yhteenlaskettu hankintameno ylittää 10 000 euroa, se merkitään käyttöomaisuuteen ja kirjataan normaalisti poistoina vaikutusaikanaan kuluksi (kunnanhallitus 2013). Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosa sisältää rahoituslaskelmien lisäksi määräraha- ja tuloarviotaulukot, joiden perusteella määrärahojen sitovat päätökset tehdään. Rahoituslaskelmaan, jossa kuvataan toiminnan rahoitusta, tiedot kerätään tuloslaskelmaosan lisäksi investointiosasta ja rahoitusosan taulukoista. Laskelmassa on eliminoitu sisäiset erät. Rahoituslaskelmat esitetään informaatiotietona kuten tuloslaskelmatkin. Talousarviossa ja suunnitelmassa tulee osoittaa riittävät resurssit asetettujen tavoitteiden toteuttamiseksi sekä osoittaa, miten toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Suunnitelmien tulee turvata kunnan tehtävien hoitaminen. Suunnitelmien on oltava realistisia siten, että kunnan talouden tasapaino voidaan säilyttää tai saavuttaa suunnittelukaudella. Talousarvion yleisperustelut Yleisperusteluissa tarkastellaan kansantalouden, kuntatalouden sekä alueellisen ja oman kunnan kehityksen näkökulmista. Yleisperusteluissa käsiteltäviä asiakokonaisuuksia ovat muun muassa väestökehitys, työllisyystilanne, asuntojen rakentamistarve, suunnittelukaudelle ajoittuvat alueelliset kehittämishankkeet sekä elinkeinotoiminnan kehitys sekä alueellisesti että omassa kunnassa. Mainittujen asioiden lisäksi on yleisperusteluissa tarpeen esittää muutokset ja kehittämistarpeet kuntien yhteistoiminnassa kunnan ja kuntakonsernin hallinnossa ja organisaatiossa sekä henkilöstöpolitiikassa. Palvelusuunnitelmien esittäminen talousarviossa ja suunnitelmassa Kaupungin strategiset tavoitteet asetetaan valtuuston hyväksymässä kuntasuunnitelmassa. Organisaatio jaetaan poliittiseen johtamiseen ja henkilöstöjohtamiseen. Poliittinen johtaminen vastaa kaupungin strategisesta johtamisesta, omistajaohjauksesta, demokraattisesta päätöksenteosta ja palveluiden järjestämisestä kuntalaisten perusoikeuksien ja palvelutarpeiden mukaisesti. Henkilöstöjohtaminen vastaa hallintosäännön mukaisesti poliittisen päätöksenteon valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta, hallintosäännön mukaisesti sille annetusta päätösvallasta

Talousarvion laadintaohje Sivu 13 / 32 ja palvelutoiminnasta valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Kuntastrategiassa esitetään kunnan visio, arvot, eettiset periaatteet ja strategiset tavoitteet. Pudasjärven kaupungin kuntasuunnitelmassa määritellyt kaupungin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet täsmennetään vuosittain talousarviossa sekä toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Tarkemmat ohjeet toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion ja käyttösuunnitelman laatimisesta ja seurannasta antaa kaupunginhallitus. Valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamisesta valvoo tarkastuslautakunta. Toimintakertomuksessa esitetään edellisen vuoden tavoitteiden toteutuminen. Kuntasuunnitelma 2012 2018, kaupunginhallitus 7.12.2011 ja valtuusto 19.12.2011. Tavoitteiden seurantamittarit eri tasoilla Tavoitetaso Päättäjä Väline Mittarit ja seuranta Strategiataso Valtuusto Kuntasuunnitelma Strategiset, vaikuttavuus- ja tuotantomittarit, sitovat toiminnalliset ja taloudelliset mittarit: arviointikertomus vuosittain, seurantaraportti 4 krt/vuosi Toiminta-alue, tytäryhteisö Kaupunginhallitus Kuntasuunnitelma, Talousarvio Sitovat ja muut toiminnalliset ja taloudelliset mittarit: seurantaraportti 4 krt/vuosi Tulosalue Toiminta-aluejohtaja Budjetti Tulosalueen toiminnalliset ja taloudelliset mittarit: Työntekijä Esimies Toimenkuva, kehityskeskustelu kuukausittainen tai reaaliaikainen seuranta Henkilökohtaiset tavoitteet: työsuorituksen arviointi Käyttötalousosa talousarviossa Käyttötalouden budjetointikäytäntö määräytyy tehtäväkohtaisesti. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Budjettirahoituksella tarkoitetaan kunnan tehtävien rahoittamista valtuuston myöntämien määrärahoin. Budjettirahoituksessa varojen lähteenä ovat ensisijaisesti verorahoitus eli kunnan verotulot ja valtionosuudet ja muu sellainen yleiskatteinen rahoitus, jota säännöksin tai sopimuksin ei ole kohdennettu määrätyn tehtävän rahoittamiseen. Kohderahoituksella tarkoitetaan tehtävän rahoittamista pääosin tulorahoituksella, joka muodostuu luovutettujen palvelujen ja muiden hyödykkeiden vastikkeena saduista myynti- ja maksutuloista taikka avustuksena, tukena tai korvauksena määrättyjen tehtävien suorittamisesta aiheutuneisiin kustannuksiin. Kuntayhtymän toiminta ja budjetointi perustuu lähtökohtaisesti kohderahoitukseen. Asukaskohtaisten tunnuslukujen laskennassa käytetään seuraavia lukuja: 2010 8830 2011 8701 2012 8627 2013 8543 (vähennystä ed. vuoteen -84 asukasta, 0,97 %) 2014 8470 ( -80 asukasta, 0,94 %) 2015 8390 ( -80 asukasta, 0,94 %) 2016 8310 ( -80 asukasta, 0,95 %) 2017 8230 ( -80 asukasta, 0,96 %).

Talousarvion laadintaohje Sivu 14 / 32 Käyttötalouden määrärahat ja tuloarviot Valtuusto osoittaa toiminta-alueille määrärahan tai asettaa tuloarvion määrätyn tehtävän tai tehtävien hoitamiseksi siten, että tehtävälle asetetut tavoitteet toteutuvat. Määräraha osoitetaan vain niiden tehtävien suorittamisesta aiheutuvien menojen kattamiseen, joihin toimielin voi vaikuttaa. Vyörytys- ja muut laskennalliset erät eivät sisälly määrärahalla katettaviin menoihin. Sellainen sisäinen meno, joka perustuu sopimusperusteiseen suoritekohtaiseen hinnoitteluun ja laskutukseen, sisältyy tehtävän määrärahaan. Toiminta-alueelle on annettu kokonaisraamiluvut, joita toiminta-alueet eivät voi ylittää laatiessaan vuoden 2015 talousarvioehdotusta. Kokonaisraami sisältää voimassaolevien virka- ja työehtosopimusten mukaisen palkankorotuksen ja muun kustannustason nousun. Poikkeavista menolajikohtaisista kustannustason nousupaineista huolimatta toiminta-alueiden tulee pysyä annetun kokonaisraamin puitteissa. Toimintatulojen ja toimintamenojen budjetointi lajeittain Tuloslaskelman erät muodostuvat tulo- ja menolajeista. Tulo- ja menolajien sisältö noudattaa kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamia ohjeita, Tilastokeskuksen luokitusta sekä Kuntaliiton tililuettelomallia. Toimintatuotot budjetoidaan tililuettelomallin mukaisesti. - Sisäisten palvelujen budjetointi Toiminta-alueiden välinen laskutus sisällytetään menoihin ja tuloihin. Toiminta-alueet ovat vastuussa sisäisten palveluiden käyttöarvioista. Talousarvioehdotuksessa sisäisten erien osuus budjetoidaan keskitetysti. Toiminta-alueet tallentavat budjettitiedot sisäisistä menoistaan Talousarviokansioon. - Sisäiset vuokrat Tekninen ja ympäristötoiminta tallentaa tiedot talousarviokansioon, josta vuokrat budjetoidaan keskitetysti. - Luottotappiot Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston mukaan saamisten luottotappioita ei voida kirjata tulon vähennyksenä. Tästä syystä toimialat varaavat talousarvioehdotuksessaan määrärahan luottotappioita varten, mikäli talousarviovuonna arvioidaan syntyvän luottotappioita. Saamisten luottotappiot budjetoidaan muihin menoihin. - Valtionavustukset ja tuet Toiminta-alueen arvioimat sekä talousarvio että suunnitelmavuosina saatavat käyttötalouden valtionavustukset ja tuet merkitään toimialojen käyttötalouden tuloarvioihin. Investointimenoilla suoritettavia töitä ja hankintoja varten saatavat valtionosuudet ja avustukset, jotka esitetään talousarvioehdotuksen yhteydessä, merkitään investointiosaan.

Talousarvion laadintaohje Sivu 15 / 32 - Valmistus omaan käyttöön Jos käyttötalouden määrärahoihin sisältyy menoja, jotka kohdistetaan edelleen investointeihin, kohdistus merkitään käyttötalouden talousarvioehdotuksessa tuloksi tulolajille Valmistus omaan käyttöön. - Suunnitelmapoistot Poistot käsitellään tuloslaskelmissa määrärahan ulkopuolisena eränä, josta ne siirtyvät koko kaupungin tuloslaskelmaan. Valtuuston 21.1.2013 hyväksymä poistosuunnitelma tuli voimaan 1.1.2013 uusien hyödykkeiden osalta. Poistot budjetoidaan keskitetysti. - Hankkeet/projektit Hankkeesta aiheutuvat kaikki menot sisällytetään pääsääntöisesti ao. toiminta-alueen talousarvioon, myös se osuus, joka on tarkoitettu katettavaksi EU:lta tai valtiolta saatavilla avustuksilla (bruttoperiaate). Talousarvioon sisällytetään vain ne hankkeet, joihin on jo saatu myönteinen päätös tai joihin sellainen on saadun ennakkotiedon mukaan odotettavissa. - Henkilöstö Toiminta-alueiden on sopeutettava henkilömääränsä budjettiraamiin. Toiminta-alueet tallentavat talousarviokansioon henkilöstöluettelon, jossa luetteloidaan henkilöstökokonaismäärä, joille palkat on laskettu. Henkilöstön määrän ilmoittamiseen on laadittu Excel taulukko talousarviokansioon. - Palkat ja palkkiot Toiminta-alueiden tulee kokonaisraamin puitteissa kattaa kulloinkin voimassa olevien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkat korotuksineen. Henkilöstömenoina budjetoidaan ennakonpidätyksen alaiset palkat, palkkio ja niihin verrattavat menot. Nykyisten kunta-alan sopimusten sopimuskausi alkoi I sopimusjakso 1.3.2014-31.12.2015 ja II sopimusjakso 1.1.2016-31.1.2017. Ensimmäisen sopimuskauden yleiskorotus on 20 euroa (0,8 %) 1.7.2014 ja 0.4 %:n korotus 1.7.2015. Työmarkkinakeskusjärjestöt neuvottelevat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta kesäkuussa 2015. Talousarvioehdotukseen palkat lasketaan voimassa olevien palkkojen perusteella. Henkilöstökorvaukset käsitellään palkkojen oikaisuerinä. Palkkamenot lasketaan vain tarvittavan henkilöstön osalta. Henkilöstön palkkojen laskentaan tarvittavat listaukset saadaan palkkalaskennasta. Palkkamenot sisältävät lomarahat ja sopimuskorotukset. - Lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen jaksotus Määrärahoja ei varata lomapalkkojen ja niihin liittyvien henkilösivukulujen jaksotuksen muutosta varten, vaan tämä budjetoidaan keskitetysti yhteismäärärahana taseeseen. - Henkilöstösivukulut Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut ovat vielä tässä vaiheessa avoinna ja lopulliset prosentit varmistuvat loppuvuodesta. Taloussuunnittelujärjestelmässä vuoden 2015 palkkojen sivukulut lasketaan seuraavien prosenttien mukaan Sairausvakuutusmaksu 2,15 %, (2014/2,14 %) Tapaturmavakuutusmaksu 0,55 %, (2014/0,50 %) Työttömyysvakuutusmaksu 2,60 %, (2014/2,83 %)

Talousarvion laadintaohje Sivu 16 / 32 KuEL-maksut (palkkaperusteinen) 17,05 %, (2014/16,85 %) VaEL-maksu (palkkaperusteinen), tilin 2016 sivukulu % 19,75 %, (2014/19,33 %) Varhe-maksut; kerroin edelliseen vuoteen verrattuna 1,02 %, (2014/1,13 %) Eläkemenoperusteinen KuEL-maksu; kerroin edell.vuoteen verratt. 0,97 %, (2014/0,92 %) (henkilöstösivukulujen laskentaprosentit tarkistetaan vielä syksyyn mennessä) KuEL-maksu käsittää kaksi osaa, jotka eivät ole suoraan riippuvaisia maksetuista palkoista. Toinen on eläkemenoperusteinen maksu ja toinen varhaiseläkemenoperusteinen maksu. Eläkemenoperusteinen maksu muodostuu kaupungin palveluksen perusteella ennen vuotta 2005 kertyneistä, maksussa olevista eläkkeistä. Varhaiseläkemenoperusteinen maksu perustuu työkyvyttömyys-, työttömyys- ja yksilöllisten varhaiseläkkeiden sekä kuntoutustukien yhteenlaskettuihin eläkemenoihin. VaEL:n piiriin kuuluu lukion ja peruskoulun opettajia sekä muuta henkilökuntaa, joilla on oikeus saada eläke valtion varoista. Työnantajan henkilöstösivukulujen laskentaan on laadittu erillinen ohje talousarviokansioon. - Työhyvinvointitoiminta Työoloja, työympäristöä ja työkykyä ylläpitävän toiminnan (esim. työturvallisuuslain mukaiseen työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin perustuvat korjaustoimenpiteet) määrärahatarpeet on katettava kokonaisraamin puitteissa. Hallintotoiminnan käytössä olevista määrärahoista rahoitetaan koko henkilöstöä koskevia hankkeita sekä työsuojeluun ja työhyvinvointiin liittyvää toimintaa. - Satunnaisten erien budjetointi Satunnaisiksi tuloiksi ja menoiksi katsotaan sellaiset tulot ja menot, jotka perustuvat kunnan tavanomaisesta toiminnasta poikkeaviin, kertaluonteisiin ja olennaisiin tapahtumiin. - Laskennalliset kustannukset Käyttötalousosassa esitetään määrärahan ja tuloarvion lisäksi määrärahaan sisältymättömät kustannus laskennalliset erät, kuten tehtävän osuus hallinnon yleiskustannuksista (vyörytykset) sekä pysyvien vastaavien hyödykkeiden suunnitelmapoistot ja korvaus tehtävän tuotantovälineisiin sitoutuneesta pääomasta. Kokonaiskustannusten perusteella voidaan laskea budjettirahoitteisen tehtävän palvelutuotannon omakustannusarvo, jota voidaan hyödyntää tuotantovaihtoehtojen vertailussa ja toiminnan tuloksellisuuden arvioinnissa. - Tehtävän kokonaiskustannukset Tehtävän käyttötalousosassa esitetään kaikki menot, joiden perusteella tehtävän kokonaiskustannukset on laskettavissa. Kokonaiskustannuksiin perustuvista tiedoista voidaan muodostaa tehtävän tuloksellisuutta ja kustannusvaikuttavuutta kuvaavat tunnusluvut. - Arvonlisäveron käsittely Tavaroiden ja palvelujen hankintamenot budjetoidaan pääsääntöisesti arvonlisäverottomin hinnoin. Kunta saa 5 prosentin suuruisen laskennallisen palautuksen arvonlisäverolaissa tarkoitetuista verottomista terveyden- ja sairaudenhoitoon sekä sosiaalihuoltoon liittyvistä hankinnoista sekä tällaisen toiminnan harjoittajalle myönnetystä avustuksesta. Laskennalliseen palautukseen oikeuttavista menoista budjetoidaan näin ollen 95 prosenttia laskutusarvosta. Myyntihintoihin sisältyvää arvonlisäveroa ei esitetä tuloarviossa.

Talousarvion laadintaohje Sivu 17 / 32 Kehittämishankkeet Kaupungin kaikinpuolisen kehittämisen vauhdittamiseksi ja mm. EU-hankkeiden hyödyntämiseksi ja toteuttamiseksi perustettiin vuonna 1996 Kehittämisrahasto, johon siirretään vuosittain valtuuston päätöksellä tarvittava pääoma. Kehittämisrahaston tarkoituksena on turvata ja edistää Pudasjärven kaupungin alueellista kehitystä sekä turvata, edistää ja vahvistaa elinkeinoelämän kehittymistä ja siihen liittyviä kehittämishankkeita. Rahaston käytöstä päättää kaupunginhallitus valtuuston vuosittain talousarvion yhteydessä päättämän enimmäismäärän ja muiden ehtojen puitteissa. Rahaston pääoman käytöstä raportoidaan valtuustolle tilinpäätöksen yhteydessä. Vuoden 2015 talousarviossa varaudutaan Kehittämisrahaston varoja käytettäväksi 300 000 euroa kuntastrategiaa tukeviin kehittämis- ja tukihankkeisiin, joihin ei ole talousarviossa varattu erillistä määrärahaa. Verotulojen budjetointi Tuloslaskelmaosan verotulona budjetoidaan kunnan tulovero, osuus yhteisöveron tuotosta, kiinteistövero sekä kunnan mahdollisesti perimä koiravero. Verotulot budjetoidaan verohallinnon tilitysten suoritusajankohdan mukaan. Verotulojen budjetoinnissa hyödynnetään Kuntaliiton kuntien verotulojen ennustekehikkoa. Kunnan osuus verotuskustannuksista budjetoidaan käyttötalousosan verotuskustannus tehtävään Palvelujen ostoina. Verojen korot budjetoidaan tuloslaskelmaosan rahoituseriin sille varainhoitovuodelle, jona korkosuoritus arvioidaan tilityksen perusteella saatavan tai suoritettavan. Valtionosuuksien budjetointi Talousarvion tuloslaskelmaosan valtionosuuksiin budjetoidaan käyttötalouden valtionosuudet, jotka perustuvat yleiseen valtion ja kuntien väliseen kustannustenjakoon ja joilla ei ole käyttökorvauksen tai maksun luonnetta. Tuloslaskelmaosan valtionosuuksiin budjetoidaan suoriteperustetta vastaavalla tavalla, kunnan peruspalvelujen valtionosuus sekä opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet. Harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ei budjetoida varsinaiseen talousarvioon. Myönnetty harkinnanvarainen valtionosuus otetaan huomioon talousarvion muutoksena, kun päätös on annettu. Rahoitustulojen ja menojen budjetointi Tuloslaskelmaosan rahoitustulot ja menot muodostuvat suoraan tuloslaskelmaosaan budjetoitavista rahoitustuloista ja menoista sekä tuloslaskelmaosaan yhdistellyistä muiden kohderahoitteista tehtävien kuin liikelaitosten rahoitustuloista ja menoista. Rahoitustoiminnan tulot ja menot budjetoidaan bruttoperiaatteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketaan kuitenkin verojen korkojen osalta, jotka budjetoidaan sen varanhoitovuoden tuloksi tai menoksi, jona korkosuoritus tilityksen perusteella saadaan tai suoritetaan. Korkotulona budjetoidaan antolainoista, muista sijoituksista ja talletuksista sekä maksuliikennetileiltä talousarviovuonna saatavat korkotulot suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuna.

Talousarvion laadintaohje Sivu 18 / 32 Muina rahoitustuloina budjetoidaan verotilityskorot, osingot ja osuuspääomien korot, viivästyskorot sekä kurssivoitot rahoituslainoista ja arvopapereiden myyntivoitot. Korkomenoina budjetoidaan pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista lainoista talousarviovuodelta maksettavat korot. Muina rahoitusmenoina budjetoidaan mm. verotilityskorot, viivästyskorot, takausja luottotappioprovisiot samoin kuin muut koron lisäksi rahoituslainasta johtuvat menot. Lainasaamisista aiheutuneet luottotappiot budjetoidaan muihin rahoitusmenoihin sisältyvinä arvonalentumisina. Tilinpäätössiirtojen budjetointi Budjetoitavia tilinpäätössiirtoja ovat erät, joiden toteutuminen on arvioitavissa talousarviota laadittaessa. Tällaisia eriä ovat muun muassa investointivarauksen purkaminen ja siihen liittyvä poistoeron muodostaminen koskien talousarviovuonna toteutettavia investointihankkeita. Myös aiemmin toteutuneisiin investointeihin liittyvä poistoeron purkaminen budjetoidaan tilinpäätössiirtoina. Investointivarauksen tai rahaston kartuttamisen budjetointi tilinpäätössiirroin voi tulla kyseeseen vain erityisen perustellusta syystä. Pääsääntöisesti tuloksesta tehtäviä varauksia ja rahastosiirtoja ei budjetoida ennakkoon vaan tuloksesta tehtävistä siirroista päätetään tilinpäätöksen yhteydessä Ympäristöasioiden hallinta ja seuranta Toiminta-alueet antavat ympäristöä koskevat toiminnalliset tavoitteet toimintasuunnitelmakaudelle 2015-2017 erillisellä liitteellä. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta määrätään kaupunginvaltuuston hyväksymissä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteissa, johtosäännöissä ja kaupunginhallituksen hyväksymissä näitä koskevissa ohjeissa. Toiminta-alueet tunnistavat talousarvion valmistelussa ja selvittävät talousarvioehdotuksen perusteluissa tavoitteisiin liittyviä riskejä, arvioivat niiden vaikutuksia sekä laativat ja päivittävät tarvittavat suunnitelmat ja toimenpiteet riskien hallitsemiseksi. Toiminta-alueet antavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinta raportin erillisellä liitteellä.

Talousarvion laadintaohje Sivu 19 / 32 5. TALOUSARVION JA MUIDEN TALOUSSUUNNITELMIEN SITOVUUS JA TOTEUTUMI- SEN SEURANTA Talousarvion sitovuudet Talousarvion sitovia eriä ovat kuntalain 65 :n mukaisesti valtuuston hyväksymät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Tavoitteen sitovuus Tavoitteet ovat osa talousarviota, jota kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava. Kaikki valtuuston talousarviossa asettavat tavoitteet ovat sitovia siten, että ne on tarkoitettu toteutettavaksi. Toiminnan ja talouden yhteen kytkennän korostamisesta seuraa, että määrärahan tai tuloarvioiden muutosten vaikutukset toiminnallisiin tavoitteisiin selvitetään. Jos tavoitteet eivät ole saavutettavissa talouden perusteissa tapahtuneista muutoksista johtuen, on valtuuston hyväksyttävä myös tavoitteita koskevat muutokset. Tuloarvion sitovuus Kunnan tuloarviot ovat paitsi tavoitteellisia myös velvoittavia. Tuloarvio on valtuuston asettama tulotavoite, jonka olennainen alittuminen todennäköisesti vaikuttaa rahoituksen perusteisiin talousarviossa. Jos esimerkiksi merkittävä tuloerä, kuten verotulo, valtionosuus tai käyttöomaisuuden myynti, on jäämässä olennaisilta osin toteutumatta, on rahoitustarpeen kattamiseen osoitettava kate muulla tulo- tai pääomarahoituksella taikka menojen karsimisella. Määrärahan sitovuus Kuntalain mukaan talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Määräraha on valtuuston toimielimelle antama euromäärältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuutus varojen käyttämiseen. Toimielin ei saa ylittää sille talousarviossa soitettua määrärahaa. Jos määräraha osoittautuu riittämättömäksi on talousaviota muutettava. Muutoksen yhteydessä on osoitettava, miten rahoitustarve katetaan. Toisaalta toimielin ei ole velvollinen käyttämään määrärahaa kokonaisuudessaan, jos toiminnalle asetetut tavoitteet muutoin saavutetaan tai määrärahan käyttötarkoitus muutoin toteutuu. Voimassa oleva taloussuunnitelma ohjaa talousarviovalmistelua. Määrärahojen ja tuloarvioiden yhteenvetolaskelma Talousarvion määrärahoista ja tuloarvioista esitetään talousarviossa yhteenvetolaskelma, johon on koottu käyttötalousosan, investointiosan, tuloslaskelmaosan ja rahoitusosan valtuuston sitoviksi hyväksymät erät. Taulukosta tulee käydä ilmi onko määräraha tai tuloarvio brutto vai nettomääräinen.

Talousarvion laadintaohje Sivu 20 / 32 Taloussuunnitelman sitovuus Talousarvion sitovuus on oikeudellisesti vahvempi kuin taloussuunnitelman. Taloussuunnitelma on kuitenkin kunnan viranomaisia ja viranhaltijoita toiminnallisesti velvoittava asiakirja. Käyttö- ja hankesuunnitelman ja kohderahoitteisen tehtävän osabudjettien sitovuus Lakisääteinen talousarviositovuus koskee valtuuston hyväksymiä toiminnallisia tavoitteita sekä määrärahoja ja tuloarvioita. Muun toimielimen käyttösuunnitelmassa asettamat osatavoitteet, osamäärärahat ja osatuloarviot sitovat toimielimen alaista viranhaltijaa ja työn tekijää samalla tavoin kuin muukin toimielimen tekemä päätös. Talousarvion muuttaminen Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää kunnassa valtuusto (KuntaL 65.5 ). Talousarviomuutosten esittämisvelvollisuus koskee sekä toimintakatetta että tavoitteita. Talousarviomuutokset tulee esittää talousarviovuoden aikana siinä vaiheessa, kun ilmenee, että valtuuston hyväksymä sitova toimintakate ylittyy. Talousarviopoikkeamista, joita ei ole hyväksytty talousarviomuutoksina valtuustossa, on annettava selvitys toimintakertomuksessa. Talousarvion toteutumisvertailu Kuntalain 68 :n mukaan kunnan tilinpäätökseen on sisällytettävä talousarvion toteutumisvertailu. Talousarvion toteutumisvertailulla seurataan tuloksen muodostumisen lisäksi talousarvion sitovia eriä, jotka valtuusto on hyväksynyt käyttötalousosassa toiminnoittain tai tehtävittäin, investointiosassa hankkeittain tai hankeryhmittäin sekä rahoitusosan ja tuloslaskelmaosan sitovia eriä. Talousarvion toteutumisvertailussa seurataan sekä tavoitteiden että määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumista. Talousarvion toteutumista on perusteltua seurata mainitun toteutumisvertailun mukaisella asetelmalla myös talousarviovuoden aikana. 6. TALOUSARVION JA SUUNNITELMAN VALMISTELU JA HYVÄKSYMINEN Suunnittelukehykset Laadintaprosessin aloittaa valtuuston tavoite- ja kehysseminaari, jossa käydään läpi kunnan toiminnan kehittämistarpeet ja tavoitteet sekä taloudellinen tilanne. Tavoiteasettelun ja resurssien budjetoinnin pohjana ovat valtuuston hyväksymä kunnan palvelustrategia ja siihen perustuvat tehtäväkohtaiset palvelusuunnitelmat. Palvelustrategiassa ja suunnitelmissa otetaan huomioon palvelutarpeiden kehitys, kunnan voimavarojen riittävyys sekä yhteistyö muiden kuntien ja yritysten kanssa.