SAMMATTI KIRKONKYLÄ PAPPILANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

SAMMATTI KIRKONKYLÄ PAPPILANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS 9.6.2008 Vireille tulosta ilmoitettu KH:n päätöksellä 26.3.2007. Luonnos nähtävänä (MRA 30 ) 29.2.-14.3.2008. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) 9.5-9.6.2008. Hyväksytty kunnanvaltuustossa... Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943, 0400-425390 sähköp: phartikainen@kolumbus.fi

1.1 Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Sammatin Kirkonkylän keskeisellä alueella pappilan ja kirjaston vieressä. Pohjoisessa alue rajoittuu Kujatiehen. Alueen pinta-ala on 0,7 ha ja se on seurakunnan omistuksessa. Alue on rakentamaton. Etäisyys taajaman palveluihin on alle 0,5 km. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Pappilanpelto. Kaavan tarkoitus Alue suunnitellaan pienimuotoista rivitaloasutusta varten, joka soveltuu tyyliltään ympäristön rakennuskantaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Samassa yhteydessä selvitetään hakkeeseen perustuvan lämpökeskuksen sijoittaminen alueen tuntumaan. Lämpökeskus palvelisi kirkkoa, viereistä pappilaa, seurakuntataloa ja suunniteltavaa rivitaloaluetta. 1.3 Sisällysluettelo 1.1 Suunnittelualue... 1 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus... 1 1.3 Sisällysluettelo... 1 2 TIIVISTELMÄ... 2 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 2 2.2 Asemakaava... 2 2.3 Toteuttaminen... 3 3 LÄHTÖKOHDAT... 3 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 3 3.11 Alueen yleiskuvaus... 3 3.121 Luonnonolot ja maisema...4 3.122 Maaperä...5 3.123 Pohjavesi...5 3.13 Rakennettu ympäristö... 5 3.131 Väestö ja palvelut...5 3.132 Rakennettu kulttuuriympäristö...5 3.133 Muu rakennettu ympäristö...6 3.134 Muinaismuistot...6 3.135 Liikenne...6 3.136 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät...6 3.137 Tekninen huolto...6 3.14 Maanomistus... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 6 3.21 Maakuntakaava... 7 3.22 Yleiskaava... 7 3.23 Asemakaava... 7 3.25 Pohjakartta... 7 1

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 8 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 8 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet... 8 4.3 Asemakaavan tavoitteet... 8 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 8 5.1 Kaavan rakenne... 8 5.11 Mitoitus... 8 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 8 5.3 Aluevaraukset... 9 5.31 Korttelialueet... 9 5.33 Tieverkko ja kevyen liikenteen yhteydet... 9 6 KAAVAN VAIKUTUKSET... 9 6.1 Yhdyskuntarakenne... 9 6.2 Vesihuolto ja pohjavesi... 9 6.3 Sosiaaliset vaikutukset... 10 6.4 Liikenne... 10 6.5 Maisema ja kulttuuriympäristö... 10 6.6 Taloudelliset vaikutukset... 12 6.7 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet... 12 6.8 Lämpökeskuksen savukaasut... 13 7 TOETEUTTAMINEN... 13 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty Sammatin seurakunnan aloitteesta. Kunnanhallitus teki 26.3.2007 kaavoituksen käynnistämistä koskevan päätöksen. Kaavan käynnistysvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä 29.2.-14.3.2008. Sitä koskeva kaavan laatijan tapaamistilaisuus oli kunnantoimistolla 13.2.2008. Luonnoksesta jätettiin yksi huomautus. Luonnosta koskeva viranomaistyöneuvottelu pidettiin 11.4.2008. Kaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 9.5. 9.6.2008 2.2 Asemakaava Alueelle on osoitettu rivitalotontti (AR) sekä aluevaraus lämpökeskusta varten (ET-1). Voimassa olevassa asemakaavassa rivitaloalue on maa- ja metsätalousaluetta. Lämpökeskuksen alue on osin yleisten rakennusten aluetta, jossa ympäristö säilytetään (YK/s) ja pääosin se kaavan ulkopuolista aluetta. Asukkaita alueelle sijoittuu noin 30-40. Rivitaloalue (AR) Alueelle on osoitettu neljä rivitaloa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1220 k-m 2 (e=0,20). Kerrosluku on yksi. Kattokaltevuus on 2:3 (1:1,5). 2

Julkisivun enimmäispituus on 26 m. Julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta. Katon materiaali on harmaa tai punainen tiili. Alue muodostaa yhden tontin. Liikenne hoidetaan Kujatien kautta, joka on olemassa oleva katu. Alue on viemäröinnin piirissä. Lämpökeskus (ET-1) Lämpökeskus palvelisi kirkkoa, viereistä pappilaa, seurakuntataloa ja suunniteltavaa rivitaloaluetta. Kaavaratkaisu mahdollistaa kalliin öljylämmityksen korvaamisen hakkeella tai vastaavalla kotimaisella energialla. Lämpökeskus sijoittuu maisemassa piiloon ja siten, ettei liikenne häiritse asutusta. Kaavamääräyksen mukaan alueelle saa sijoittaa lämpölaitoksen, jonka teho on enintään 1 MW. Savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa ympäristölle. Julkisivun enimmäiskorkeus on 5 m. 2.3 Toteuttaminen Alue pyritään rakentamaan välittömästi sen jälkeen kun kaava on saanut lain voiman. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.11 Alueen yleiskuvaus Alue sijaitsee yhdyskuntarakenteen kannalta edullisesti olemassa olevan asutuksen ja palvelujen vieressä (seuraava kuva). Vieressä on pappila ja kirjasto sekä kirkko. Näiden välissä sijaitsee maisemassa tärkeä pelto. Taajaman maisemakuvassa alue on verrattain piilossa vaikka se sijaitsee arvokkaan kulttuurimaiseman ydinalueella. 3

3.12 Luonnonympäristö 3.121 Luonnonolot ja maisema Rivitaloalue ja myös pääosa lämpökeskuksen alueesta on peltoa (kohdan 3.11 kuva). Asemakaavalla suojeltu kirjasto (entinen koulu) sijaitsee Lönnrotintien näkymän kannalta hallitsevassa asemassa. Rivitaloalue sijoittuu sen oikealla puolella olevan koivikon taakse. Näkymä kirkon makasiinin nurkalta. Vasemmalla pilkottaa kirjaston kulma. Kirjaston, pappilan ja kirkon välinen peltoaukea on maisemassa tärkeä avoin tila. 4

Pappilantie (kuvassa) on kapea hiekkatie, jonka päähän lämpökeskus sijoittuu. 3.122 Maaperä Alueelle ei ole tehty pohjatutkimusta. Viereisen rakennuskannan perusteella voi päätellä, että rivitaloalueen perustamisolosuhteet eivät ole ongelmalliset. 3.123 Pohjavesi Koko kaava-alue on vedenhankinalle tärkeää pohjavesialuetta. 3.13 Rakennettu ympäristö 3.131 Väestö ja palvelut Kirkonkylän asutus ja palvelut ovat alueen vieressä. 3.132 Rakennettu kulttuuriympäristö Sammatin Kirkonkylän keskeinen alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurihistoriallisessa ympäristössä (Ympäristöministeriö ja Museovirasto: Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993). Julkaisussa aluetta kuvataan seuraavasti: Sammatin puinen, lounaissuomalaista tyyppiä oleva pitkäkirkko rakennettiin 1754-55. Erillinen kellotapuli on vuodelta 1763. Kirkkoa ympäröi vanha hautausmaa, jossa sijaitsee mm. Elias Lönnrotin muistomerkki vuodelta 1886. Kirkon kupeessa sijaitseva pitäjänmakasiini on vuodelta 1804. Kirkkomaisemaan liittyvät myös pappila ja Sammatin vanha kansakoulu vuodelta 1868, joka on nyt kirjastona. Kirkonkylän asutus sijaitsee nauhamaisesti vanhan maantien varrella. Sammatin kunnantalo on vuodelta 1908. Kirkonkylän kulttuurimaisemaan liittyvät myös Vanhatalon ja Uusitalon talouskeskukset, joiden rakennuskanta on osin1700-luvun jälkipuoliskolta. Rakennuksia ympäröivällä peltomaisemalla on huomattava merkitys. 5

3.133 Muu rakennettu ympäristö Liikenne alueelle johdetaan Kujatien kautta. Viereinen rivitalokortteli on rakennettu. 3.134 Muinaismuistot Museovirasto on lausunnossaan 9.4.2008 ilmoittanut, että kaava-alueella ei tunneta Museoviraston käytettävissä olevien tietojen perusteella muinaismuistolain (256/63) rauhoittamia tai tarkoittamia esihistoriallisia tai historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Kaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa Museovirasto on todennut seuraavaa: Pappilanpellon suunnittelualueen osalta Museovirasto on aikaisemmin todennut, että alueella olisi hyvä tehdä muinaisjäännösinventointi, sillä nykyisen kirkon ympäristössä on saattanut sijaita vanhempia kirkkorakennuksia. Tarkemman arkistoselvityksen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että nykyistä kirkkoa edeltänyt kirkko on sijainnut aivan nykyisen kirkon itäpuolella ja sitä edeltänyt kirkko jossakin kauempana. Museovirasto ei näin ollen edellytä muinaisjäännösinventointia 3.135 Liikenne Liikenne alueelle hoidetaan Kujatien kautta Lönnrotintieltä, joka on yhdystieluokan maantie. 3.136 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät Alueeseen ei liity ympäristöhäiriöitä. 3.137 Tekninen huolto Alueen reunassa on vedenjakelu ja viemärilinja, johon alue voidaan liittää. Viemärilinja on osoitettu kaavakartassa johtorasitteena. 3.14 Maanomistus Koko alue on Sammatin seurakunnan omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 6

3.21 Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 8.11.2006. Alue on pohjavesialuetta (pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. Alue sisältyy kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeään alueeseen (Turkoosi vaakaviivoitettu alue) 3.22 Yleiskaava Alueella ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa. 3.23 Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta (M-1) ja osin yleisten rakennusten (pappila) aluetta, jossa ympäristö säilytetään (YK/s). Ote voimassa olevassa asemakaavasta on esitetty seuraavassa kuvassa. 3.24 Rakennusjärjestys Kunnan uusittu rakennusjärjestys on tullut voimaan. 3.25 Pohjakartta Pohjakartta on täydennetty v.1990. Täydennys on hyväksytty 19.2.1991. Koordinaattijärjestelmä on vanha valtion järjestelmä ja korkeusjärjestelmäkin on vanha N43- järjestelmä. Pohjakartta on oleellisilta osin ajan tasalla. 7

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavoitus on käynnistetty Sammatin seurakunnan aloitteesta. Kunnanhallitus teki 26.3.2007 kaavoituksen käynnistämistä koskevan päätöksen. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Kaavan käynnistysvaiheessa laadittiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Kaavaluonnos oli MRA 30 :n mukaisesti nähtävänä 29.2.-14.3.2008. Sitä koskeva kaavan laatijan tapaamistilaisuus oli kunnantoimistolla 13.2.2008. Luonnoksesta jätettiin yksi huomautus. Kujatien pohjoispuoliseen alueen omistaja vastustaa AR-alueen kaavoitusta siitä aiheutuvan haitan vuoksi. Luonnosta koskeva viranomaistyöneuvottelu pidettiin 11.4.2008. Museovirasto antoi luonnosta koskevan lausunnon 9.4.2008 (kohta 3.134). Kaavaehdotus pidettiin MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 9.5. - 9.6.2008. Yhtään muistutusta ei jätetty. Kaavan laatija on antanut 9.6.2008 päivätyn vastineen lausuntoihin, joiden perusteella kaavaa ei muutettu. 4.3 Asemakaavan tavoitteet Tavoitteena on suunnitella alue pienimuotoista rivitaloasutusta varten, joka soveltuu tyyliltään ympäristön rakennuskantaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Samassa yhteydessä selvitetään hakkeeseen perustuvan lämpökeskuksen sijoittaminen alueen tuntumaan. Lämpökeskus palvelisi kirkkoa, viereistä pappilaa, seurakuntataloa ja suunniteltavaa rivitaloaluetta. Keskeiset valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet on esitetty kohdassa 6.7. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne 5.11 Mitoitus Alueelle on osoitettu neljä rivitaloa, joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1220 k-m 2 (e=0,20). Asukkaita alueelle sijoittuu noin 30-40. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueeseen ei liity erityisiä luonnonarvoja. Maisemassa alue sijoittuu verrattain piiloon siten, että se ei riko kulttuurimaisemaa. 8

5.3 Aluevaraukset 5.31 Korttelialueet Rivitalokortteli (AR) Rivitalokorttelissa kerrosluku on ympäristön rakennuskannan mukaisesti yksi. Kattokaltevuus on viereisen pappilan, kirjaston ja rivitaloalueen mukaisesti 2:3 (1:1,5). Julkisivun enimmäispituus on 26 m. Julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta. Katon materiaali on harmaa tai punainen tiili. Alue muodostaa yhden tontin. Lämpökeskus (ET-1) Seurakunnan ja suunnitellun rivitaloalueen tarvetta varten on suunniteltu lämpökeskus pappilan viereen. Rakennusoikeus on e=0,10, mikä merkitsee 100 kerrosala-m 2 :n rakennusoikeutta. Kaavaan sisältyy seuraavia aluetta koskevia määräyksiä: Alueelle saa sijoittaa lämpölaitoksen, jonka teho on enintään 1 MW. Savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että ne eivät aiheuta tarpeetonta haittaa ympäristölle. Julkisivun enimmäiskorkeus on 5 m. Korttelin reunoille on osoitettu puilla ja pensailla istutettava alueen osa. Alueen läpi on osoitettu ajoyhteys (ajo) sellaiseen paikkaan, jossa on olemassa oleva ajoura korttelin ulkopuolella sijaitsevalle palokaivolle. 5.33 Tieverkko ja kevyen liikenteen yhteydet Liikenne alueelle hoidetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisen Kujatien kautta Lönnrotintieltä, joka on yhdystieluokan maantie. 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Yhdyskuntarakenne Alue liittyy olemassa olevaan asutukseen ja on valmiin kunnallistekniikan piirissä. Alue sijaitsee palveluiden tuntumassa. Rakentaminen täydentää edullisella tavalla olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta. 6.2 Vesihuolto ja pohjavesi Alueen vieressä on vedenjakelu- ja viemäriverkko, johon alue voidaan liittää edullisesti. 9

Koko kaava-alue, samoin kuin koko Sammatin taajama, on vedenhankinnalle tärkeää pohjavesialuetta. Aluetta koskee seuraava kaavamääräys: Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitoksia ja rakenteita, jotka aiheuttavat pohjaveden likaantumista ja muuttumista. Jätevesiä ei saa päästää pohjavesiin eikä vesistöön. Öljysäiliöt on sijoitettava rakennuksen sisätiloihin tai maan päälle vesitiiviiseen suoja-altaaseen, jonka tilavuuden tulee olla suurempi kuin varastoitavan öljyn suurin määrä. 6.3 Sosiaaliset vaikutukset Kaavalla suunniteltu pientaloasutus edustaa tavanomaista, totuttua rakentamistapaa eikä sillä ole nähtävissä erityisiä sosiaalisia vaikutuksia. 6.4 Liikenne Liikenne AR-kortteliin hoidetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisen Kujatien kautta Lönnrotintieltä, joka on yhdystieluokan maantie. Liittymä on turvallinen. Lönnrotintien vieressä sijaitsee kevyen liikenteen väylä, jota pitkin on turvallinen yhteys taajaman palveluihin (vihreä reitti viereisessä kuvassa). Lämpökeskuksen aiheuttama liikenne Pappilantielle on huippukulutuksen aikanakin vain muutama traktorikuorma viikossa. Liikenne ei edellytä idyllisen Pappilantien leventämistä. Kujatien päästä säilyy M-alueen kautta kulkuyhteys peltoalueille. 6.5 Maisema ja kulttuuriympäristö Kirjaston (vasemmalla), pappilan (oikealla puuston sisällä) ja kirkon välinen peltoaukea on maisemassa tärkeä avoin tila, jonka taakse rivitaloalue sijoittuu osin piiloon koivikon taakse. Koivikko on voimassa olevassa asemakaavassa puistoa (VP). 10

Rivitaloalue sijoittuu pellolle, olemassa olevien rivitalojen viereen. Vasemman reunan koivikko on kaavassa puistoa (VP) ja se säilyy näkösuojana kirkon suunnasta katsottuna Rivitalorakentamisen sopeutumista läheisen pappilan sekä kirjaston arvokkaaseen rakennuskantaan edistetään seuraavilla AR-aluetta koskevilla kaavamääräyksillä Kerrosluku on ympäristön rakennuskannan mukaisesti yksi. Kattokaltevuus on viereisen pappilan, kirjaston ja rivitaloalueen mukaisesti 2:3 (1:1,5). Julkisivun enimmäispituus on ympäristön rakennuskannan mukaisesti 26 m. Julkisivun pääasiallinen materiaali on vaaleilla peittoväreillä maalattu lauta. Katon materiaali on ympäristön rakennuskannan mukaisesti harmaa tai punainen tiili. Lämpökeskus sijoittuu pappilan tontin reunaan pääosin peltoalueelle. Alueella kasvaa haapoja. Lämpökeskus sijoittuu varsinaisen pihapiirin ulkopuolelle. Lämpökeskus upotetaan tien oikealla puolalla olevaan töyrääseen. Taustalla pappilan navetta. Tie johtaa palokaivolle. Tieyhteys säilyy (ajo) ja se palvelee myös lämpökeskuksen liikennettä. 11

Pappilan tontin pohjoisreunassa pellon vieressä on navetta, sauna (keskellä) ja asuinrakennus, jotka kaikki on suojeltu voimassa olevalla asemakaavalla. Lämpökeskus sijoittuu pappilan rappeutuneen hirsinavetan tuntumaan ja se korvaa pappilan suojellun rakennuksen kylkeen tehdyn öljylämmityskeskuksen. 6.6 Taloudelliset vaikutukset Kaava on taloudellisesti edullinen, sillä rakentamin sijoittuu olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin. 6.7 Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Päätös tuli voimaan 26.11.2001. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan tavoitteiden toteutumista tulee edistää mm. kuntien kaavoituksessa. Valtioneuvoston päätöksessä tavoitteet on jaettu alueidenkäyttöä ja alueidenkäytön suunnittelua ohjaavien vaikutusten perusteella yleis- ja erityistavoitteisiin. Erityistavoitteet ovat alueidenkäyttöä ja sen suunnittelua koskevia sitovia velvoitteita. Ne koskevat kaikkea kaavoitusta, mikäli tavoitetta ei ole erityisesti kohdennettu koskemaan vain jotakin tiettyä kaavatasoa. Seuraavassa on arvioitu kaavaratkaisun suhdetta sellaisiin erityistavoitteisiin, joilla on nähtävissä yhtymäkohta käsillä olevaan kaavaan. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytön suunnittelussa uusia huomattavia asuinalueita ei tule sijoittaa irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta. 12

Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava mahdollisuuksien mukaan tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa sekä infrastruktuurin hyväksikäyttöä. Suunniteltu asutus sijoittuu olemassa olevan asutuksen viereen. Rakentaminen tukee kunnan keskustaajaman elinvoimaisuutta. Alue liittyy välittömästi olemassa olevaan katuverkkoon sekä vedenjakelu- ja viemäriverkkoon. Alueidenkäytön suunnittelussa on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta. Lönnrotintien vieressä on kevyen liikenteen väylä, jota pitkin alueelta on turvallinen kevyen liikenteen yhteys kouluun ja taajaman kaupallisiin palveluihin. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytössä on otettava huomioon kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevat kansainvälisten sopimusten velvoitteet sekä valtioneuvoston päätökset. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Sammatin Kirkonkylän keskeinen alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurihistoriallisessa ympäristössä. Kaavan vaikutus kulttuuriympäristöön on käsitelty kohdassa 6.5 6.8 Lämpökeskuksen savukaasut Pappila sijaitsee noin 70 m:n etäisyydellä suunnitellusta lämpökeskuksesta, joka korvaa pappilan oman öljylämmityskeskuksen. Lähimmät suunnitellut rivitalot sijaitsevat noin 80 m:n etäisyydellä lämpökeskuksesta. Kaavamääräysten mukaan savukaasut tulee johtaa ja käsitellä siten, että niiden aiheuttama haitta ympäristölle voidaan minimoida. Poltettaessa puuta puhtaasti on savukaasujen koostumus varsin haitatonta. Suurin osa siitä on vesihöyryä, joka häviää näkyvistä nestemäisten höyrypisaroiden muuttuessa kaasumaiseen olotilaan. Puhdas poltto edellyttää, että laitoksen laitteet pidetään kunnossa ja niitä käytetään ohjeiden mukaisesti. Tämän pitäisi olla normaali käytäntö. 7 TOETEUTTAMINEN Rivitaloalue pyritään rakentamaan välittömästi sen jälkeen kun kaava on saanut lain voiman. Kaavan havainnepiirros on esitetty liitteessä 1. Helsingissä 22.4.2008. Täydennetty 9.6.2008 KARTTAAKO OY Pertti Hartikainen dipl. ins. Liitteet 1. Havainnepiirros 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 3. Seurantalomake 13

SAMMATTI PAPPILANPELTO ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite 2 Päiväys 19.2.2008 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Sammatin Kirkonkylän keskeisellä alueella pappilan ja kirjaston vieressä. Pohjoisessa alue rajoittuu Kujatiehen. Alueen pinta-ala on 0,7 ha ja se on seurakunnan omistuksessa. Alue on rakentamaton. Etäisyys taajaman palveluihin on alle 0,5 km. 2. Suunnittelun tarkoitus Alue suunnitellaan pienimuotoista rivitaloasutusta varten, joka soveltuu tyyliltään ympäristön rakennuskantaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Samassa yhteydessä selvitetään hakkeeseen perustuvan lämpökeskuksen sijoittaminen alueen tuntumaan. Lämpökeskus palvelisi kirkkoa, viereistä pappilaa, seurakuntataloa ja suunniteltavaa rivitaloaluetta. 3. Työn käynnistyminen Kaavoitus on käynnistetty Sammatin seurakunnan aloitteesta. Seurakunta esitti helmikuussa 2007 kunnanhallitukselle osoitetulla kirjelmällä seuraavaa: Pappilan viereisellä peltoalueella käynnistetään asemakaavoitus ympäristöön soveltuvaa pienimuotoista rivitaloasutusta varten. Tavoittelemme ratkaisua, jossa seurakunta teettää kustannuksellaan asemakaavan muutoksen suunniteltavalle alueelle. Alueen käytön tavoitteita on esitetty hakemuksen liitteenä olevassa asemakaavan periaateluonnoksessa ja sen liitekartassa. Kunnanhallitus päätti 26.3.2007 seuraavaa: Oikeuttaa Sammatin seurakunnan laatimaan asemakaavan muutoksen pappilan viereiselle alueelle. Hyväksyä kaavan laatijaksi Pertti Hartikaisen Karttaako Oy:stä. Seurakunta vastaa kaikista kaavan laadintaan liittyvistä kuluista. Kaava käsitellään siinä järjestyksessä kuin kaavat yleensäkin. Kunta ottaa kantaa kaavamuutoksen hyväksymiseen vasta sen jälkeen, kun kaavoitusprosessin edellyttämät kaikki kuulemiset on suoritettu. Kunta laatii seurakunnan kanssa maankäyttösopimuksen, jossa sovitaan kaavan toteuttamiseen liittyvistä kustannuksista. 4. Suunnittelun lähtökohdat, selvitykset ja aiemmat suunnitelmat 4.1 Kaavoitustilanne 1

Maakuntakaava Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajama-toimintojen alueeksi. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 8.11.2006. Alue on pohjavesialuetta (pv). Merkinnällä osoitetaan pohjavesialueet, jotka ovat ominaisuuksiltaan arvokkaita ja jotka voivat olla tai ovat yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta tärkeitä. kannalta tärkeään alueeseen. Alue sisältyy kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen Yleiskaava Alueelle ei ole laadittu oikeusvaikutteista yleiskaavaa Asemakaava Voimassa olevassa asemakaavassa alue on pääosin maa- ja metsätalousaluetta (M-1) ja osin pappilan aluetta (YK/s). 4.2 Alueen olosuhteet ja selvitykset Alue on peltoa. Alue sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa kulttuurihistoriallisessa ympäristössä pappilan vieressä. Kirkko, pappila, kirjasto ja niiden väliin jäävä pelto muodostavat kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaan kokonaisuuden, jonka huomioonottaminen on kaavoituksen keskeinen lähtökohta. Kulttuurimaiseman ja taajaman raitin kannalta alue sijaitsee verrattain piilossa, mutta alue on osittain näkyvissä kirkon suunnasta katsottuna Rakentaminen on tarpeen sovittaa mittasuhteiden, tyylin, materiaalien ja värin osalta ympäristön rakennusperinteeseen. Taajamarakenteen kannalta alueen sijainti on edullinen, sillä se liittyy olevaan asutukseen ja on lähellä palveluita, joihin johtaa turvallinen kevyen liikenteen reitti. Alue on valmiin kunnallistekniikan piirissä, joten se on myös taloudellisesti edullinen. Liikenne alueelle on tarkoitus johtaa Kujatien kautta, joka on olemassa oleva katu. Alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Muinaismuistojen osalta nojaudutaan Museoviraston selvityksiin. 2

5. Osalliset Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta mielipiteensä (MRL 62 ). Osallisia ovat ennen muuta: 1. Osalliset maaomistajat ja asukkaat Seurakunta alueen maaomistajana Suunnittelualueen naapurit. Taajaman asukkaat 2. Osalliset viranomaiset Uudenmaan liitto Uudenmaan ympäristökeskus Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo Museoviraston esihistorian osasto Kunnan hallintokunnat 6. Selvitettävät vaikutukset Kaavan vaikutuksia arvioidaan ennen muuta seuraavien ominaisuuksien osalta. 1. Vaikutus yhdyskuntarakenteeseen Palveluiden saatavuus. Rakentamisen suhde rakennettuun ympäristöön. 2. Taloudelliset vaikutukset. Yhdyskuntatekniikka. Palveluiden järjestäminen. 3. Ympäristölliset vaikutukset Vaikutus maisemakuvaan. Vaikutus luontoarvoihin. Melu. 4. Kulttuurivaikutukset Vaikutus rakennettuun kulttuuriympäristöön 5. Liikenteelliset vaikutukset Liittymät. Tieverkon toimivuus. Kevyen liikenteen yhteydet. 6. Sosiaaliset vaikutukset Turvallisuus. Viihtyisyys. 7. Kaavan käsittelyvaiheet 7.1 Työn käynnistäminen ja asemakaavaluonnos Kunnanhallitus asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä asemakaavaluonnoksen nähtäville 30 päivän ajaksi MRA 30 :n mukaisesti yhtä aikaa muiden vireillä olevien asemakaavamuutosten kanssa (3/2008). Järjestetään MRL 66 :n ja MRA 26 :n tarkoittama viranomaisneuvottelu. Neuvottelu pyritään hoitamaan samalla kertaa muiden vireillä olevien asemakaavamuutosten osalta. Todennäköinen ajankohta 3/2008. Pyydetään lausunto osallisilta viranomaisilta. 3

Tiedottaminen Kuulus kunnan ilmoitustaululla ja niissä lehdissä, joissa kunnan kuulutukset ilmoitetaan. Lehdistötiedote. Nähtävänä kunnantoimistolla sekä kunnan internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleinen esittelytilaisuus yhtä aikaa muiden vireillä olevien asemakaavamuutosten kanssa. Osallisella on mahdollisuus antaa kunnanhallitukselle osoitettu kirjallinen huomautus nähtävänäoloaikana. Kaavan laatija valmistelee vastineen esitettyihin huomautuksiin. Kunnanhallitus päättää huomautusten huomioon ottamisesta. 7.2 Asemakaavaehdotus Kunnanhallitus asettaa asemakaavaehdotuksen nähtäville MRA 27 :n mukaisesti 30 päivän ajaksi (4/2008). Tiedottaminen Kuulus kunnan ilmoitustaululla ja niissä lehdissä, joissa kunnan kuulutukset ilmoitetaan. Kaavaehdotus on nähtävänä kunnantoimistolla sekä kunnan internetsivuilla. Osallisilta viranomaisilta pyydetään lausunto (MRA 28 ). Osallisilla on mahdollisuus kirjallisen muistutuksen jättämiseen nähtävänäoloaikana. Kunnan perusteltu vastine muistutuksiin ja lausuntoihin. 7.3 Hyväksyminen Asemakaava on tarkoitus hyväksyä kunnanvaltuustossa arviolta kesäkuussa 2008. Osallisella ja kunnan jäsenellä on mahdollisuus valittaa hyväksymispäätöksestä Helsingin hallintooikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. 8. Yhteystiedot Kaavan laatija Sammatin kunta KARTTAAKO OY, Pertti Hartikainen Kellosilta 10, 00520 Helsinki p. 09-1481943 tai 0400-425390, sähköposti:phartikainen@kolumbus.fi Kunnajohtaja Hanna-Maria Grandell p. 019-3573730, 044-3573730, sähköposti: hanna-maria.grandell@sammatti.fi 9. Palaute osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on saatavissa Sammatin kunnantoimistosta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautteen kunnanjohtajalle. 4

Liite 3 Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 737 Sammatti Täyttämispvm 10.06.2008 Kaavan nimi Pappilanpelto Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 26.03.2007 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,6971 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] 0,0670 Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6301 Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,7146 102,5 1326 0,19 0,0670 1326 A yhteensä 0,6115 85,6 1223 0,20 0,6115 1223 Y yhteensä -0,0361 0 E yhteensä 0,1031 14,4 103 0,10 0,1031 103 M yhteensä -0,6115 Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [km² +/-] Yhteensä 0,7146 102,5 1326 0,19 0,0670 1326 A yhteensä 0,6115 85,6 1223 0,20 0,6115 1223 AP 0,6115 100,0 1223 0,20 0,6115 1223 Y yhteensä -0,0361 0 YK -0,0361 0 E yhteensä 0,1031 14,4 103 0,10 0,1031 103 ET 0,1031 100,0 103 0,10 0,1031 103 M yhteensä -0,6115 M -0,6115