TILINPÄÄTÖS 2015 Valtuusto

TILINPÄÄTÖS 2015 Valtuusto 20.6.2016

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 2 YLEISET TIEDOT... 4 3 KUNNANHALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET... 5 4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS... 10 5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA... 11 6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ... 14 7 KUNNAN HENKILÖSTÖ... 14 8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI... 14 9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT... 15 10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ... 16 11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS... 18 11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 18 11.2 Toiminnan rahoitus... 24 11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset... 27 12 KOKONAISTULOT JA -MENOT... 30 13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS... 31 14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN... 37 15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET... 38 16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET... 41 16.1 Hallinto-osasto... 41 16.2 Kehitysosasto... 57 16.3 Sivistysosasto... 82 16.4 Peruspalveluosasto... 119 16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto... 146 17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 170 17.1 Käyttötalouden toteutuminen 2015... 170 17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2015... 175 17.3 Investointien toteutuminen 2015... 177 17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2015... 188 17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta... 189 18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 190 19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 198 19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 198 19.2 Tuloslaskelman liitetiedot... 198 19.3 Taseen liitetiedot... 202 19.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot... 209 19.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot... 210 19.6 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteista... 212 19.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot... 213 20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET... 219 20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen... 219 20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen... 220 20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos... 221 22 LIITE: HENKILÖSTÖRAPORTTI... 252 2

1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2015 tilinpäätös on 1,25 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tämä merkitsee sitä, että Kemiönsaaren kunnan tulos on ylijäämäinen jo seitsemättä vuotta peräkkäin. Kertynyt ylijäämä (aikaisempien vuosien yli-/alijäämä) nousee 14,8 miljoonaan euroon. Vuoden 2015 talousarvion lähtökohtana oli 860 000 euron alijäämä. Hyvään tulokseen vaikuttivat useat eri tekijät. Henkilöstökustannukset olivat arvioitua pienemmät, kunta sai 599 000 euroa enemmän verotuloja ja 288 000 euroa enemmän valtionosuuksia, ja korkokulut olivat 197 000 euroa pienemmät alhaisesta korkotasosta johtuen. Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion, mikä johtui pääosin siitä, että työehtosopimusten palkkaratkaisut olivat arvioitua maltillisemmat. Käyttötalousarvio kunnossa Toimintakate oli 98,18 prosenttia budjetoidusta, mikä tarkoittaa 767 000 euron alitusta. Toimintamenot olivat 581 000 euroa alle ja toimintatuotot 65 000 euroa yli budjetoidun. Kustannuskuri on näin ollen toiminut hyvin. Vuosikate oli 3,85 miljoonaa, joka siis kattaa 2,76 miljoonan euron poistot. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Investoinnit ja lainat Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 10,57 miljoonaa euroa, josta 7,49 miljoonaa euroa oli kunnan ja 3,09 miljoonaa euroa vesiliikelaitoksen investointimenoja. Velkataakka kasvoi 14,15 miljoonasta eurosta 22,7 miljoonaan euroon eli 2 038 eurosta 3 289 euroon asukasta kohden. Vuoden aikana saatiin päätökseen useita isoja investointeja, kuten uusi Silva-päiväkoti, Kemiön paloasema sekä Kemiön ja Taalintehtaan välinen siirtoviemäri, mikä näkyy velkataakan kasvuna. Henkilöstö 31.12.2015 Kemiönsaaren kunnalla oli 581 työntekijää (595 vuonna 2014), joista 448 oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa (444 vuonna 2014) ja 133 määräaikaisesti palkattuja sijaisia tai tilapäisiä työntekijöitä (151 vuonna 2014). Tähän lukuun sisältyvät kaikki työntekijät 31.12.2015, aikuisopiston tuntiopettajia lukuun ottamatta. Toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa olevien määrä lisääntyi näin ollen neljällä edellisvuoteen verrattuna, kun taas määräaikaisesti palkattujen määrä laski 18:lla. Yhteensä henkilöstön määrä oli 31.12. vähentynyt 14:llä. Tämä johtuu mm. päivähoidon muutoksista uuden päiväkodin valmistuttua sekä oppilasmäärän vähenemisestä. Tulevaisuus Kemiönsaaren kunnan tulos on ollut jo useana vuonna ylijäämäinen. Vuoden 2015 tulos oli 1,25 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kunnan talouden suunnittelu ja toteutus on ollut onnistunutta, mikä helpottaa omalta osaltaan toiminnan kehittämistä ja sopeutumista kunnan toimintaympäristössä odotettavissa oleviin muutoksiin. Kevään 2016 aikana julkaistujen tietojen valossa taloudellinen tilanne ja markkinat ovat edelleen vaikeita Suomessa ja euroalueella. Taloudellisen tilanteen paranemiseksi lyhyellä aikavälillä ei ole nähtävissä selkeitä merkkejä. Kunnan toiminnassa ja taloudessa yleinen taloustilanne näkynee erityisesti heikkona verotulojen kehityksenä sekä toimintamenojen kasvuna. Heikko taloustilanne vaikuttaa myös kunnan työllisyys- ja työttömyyslukujen kehitykseen. Vuoden 2016 aikana Kemiönsaarelle valmistuu uusi strategia, joka tehdään yhteistyössä kuntalaisten, päättäjien ja eri intressiryhmien kesken. Onnistuneen, päätöksentekoa ja toimintaa ohjaavan strategian rakentamiseksi 3

tarvitaan kaikki voimat käyttöön - paljon osaamista ja innostusta. Parhaimmillaan strategiaprosessi kehittää yhteistä ymmärrystämme kunnan nykytilasta ja toiminnalle asetettavista tavoitteista ja painopisteistä. Yhteisen strategiaprosessin avulla rakennamme luottamusta ja täydennämme toinen toistemme osaamista. Erityisen keskeisessä asemassa kunnan tulevaisuuden rakentamisessa ovat nuoret ja ikäihmiset. Kunnan strategian ja toiminnan suunnitteluun vaikuttaa valmisteilla oleva sote-palveluiden sekä aluehallinnon uudistus siitä huolimatta, että niiden suunnittelu ja lopputulos ovat vielä avoinna. Sote-uudistuksen keskeisenä tavoitteena oleva toiminnallinen muutos, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaminen asiakkaan näkökulmasta toimivalla ja tehokkaalla tavalla, tulee ottaa huomioon strategiassa. Kunnan tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee kehittää sote-uudistuksen tavoitteiden mukaisesti siten, että kuntalaisten saavat palvelunsa sujuvasti omien tarpeidensa mukaisesti. Kunnan organisaatiorakenteet tai tiedon liikkuminen eivät saa ehkäistä oikea-aikaisten ja laadukkaiden palveluiden tuottamista. Kemiönsaaren kunnan edustajat osallistuvat aktiivisesti sote-palveluiden kehittämistyöhön Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja alueen muiden kuntien kanssa. Erityishuomio kehittämistyössä on ruotsinkielisten sosiaalija terveyspalveluiden turvaamisessa ja kehittämisessä Turunmaan alueella. Muita toiminnan kehittämisen kannalta keskeisiä asioita ovat henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen, yritystoiminnan ja työllisyyden edistäminen, innovatiivisten ja kuntalaislähtöisten toimintatapojen ja palveluiden kehittäminen sekä aktiivinen yhteistyö muiden kuntien ja intressiryhmien kanssa. Kunnan elinvoiman kehittäminen on mukana kaikessa kunnan toiminnassa. Siihen työhön tarvitaan mukaan kaikki voimavarat, niin kuntalaiset kuin kunnassa toimivat yrittäjät ja vapaaehtoistoimintaa järjestävät tahot. Kemiönsaari 21.3.2016 Anneli Pahta Kunnanjohtaja 2 YLEISET TIEDOT Hallinnollinen alue Kemiönsaaren kunta sijaitsee Kemiönsaarella, Varsinais-Suomen kaakkoisosassa. 1.1.2009 lähtien kunta koostuu aikaisemmista Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Hiittisten saaristo-osasta. Kunta rajoittuu Sauvon, Salon, Paraisten, Raaseporin ja Hangon kuntiin. Kunnan kokonaispinta-ala on 2 801 km², josta maa-alaa on 687 km², merta 2 103,22 km² ja järviä 11 km². Kunnassa on 3 vahvistettua osayleiskaavaa, 6 rantaosayleiskaavaa, 51 asemakaavaa ja 67 ranta-asemakaavaa. Rantaviivaa on noin 2 600 km. Väestö ja elinkeinot Kunnan asukasluku 31.12.2015 oli 6 908 henkilöä, vähennystä 35 henkilöä vuoden aikana. Suurempia työpaikka-aloja Kemiönsaarella ovat teollisuus, sosiaali- ja terveyspalvelut ja kauppa. Teollisuuden työpaikkojen määrä muuttui rajusti vuonna 2012, kun 180 henkilöä työllistänyt FNsteel meni konkurssiin. Väestönkehitys Väestönkehitys Kemiönsaarella on ollut negatiivinen vuodesta 1980 lähtien. Välitön syy väestömäärän vähenemiseen johtuu vääristyneestä väestörakenteesta, ts. korkeasta keski-iästä. Kuolleisuus on korkea ja syntyvyys alhainen. Vuosittain syntyy noin 50 lasta ja kuolee noin 100 henkilöä. Viime vuosina on tapahtunut pientä, mutta tasaista nettomaahanmuuttoa. 4

3 KUNNANHALLINTO JA SIINÄ TAPAHTUNEET MUUTOKSET Epävarmuus kuntakentällä jatkuu. Uudistukset ovat jatkuneet vuosista 2012 2013 saakka, jolloin kuntarakenneuudistus alkoi. Keväällä 2014 puolueet tekivät täyskäännöksen sosiaali- ja terveydenhuoltoasiassa ja loivat koko maan sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevan mallin. Vuotta myöhemmin, keväällä 2015, pidettiin eduskuntavaalit, jolloin sote-uudistus sysättiin seuraavalle hallitukselle. Nykyinen hallitus on asettanut yhdeksi hallitusohjelman tavoitteeksi, että sote-uudistus toteutetaan kuluvan vaalikauden aikana. Sote-uudistuksen tilanne helmi maaliskuussa 2016 Sote- ja maakuntauudistuksessa uudistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenne, palvelut ja rahoitus sekä aluehallinnon tehtävät. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2019. Jatkossa Suomen julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla. Nämä ovat valtio maakunta kunta Itsehallintoalueet (maakunnat) muodostetaan nykyisen maakuntajaon pohjalta. Itsehallintoalueita (maakuntia) perustetaan 18, joista 15 järjestää itse alueensa sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta maakuntaa järjestävät palvelunsa tukeutuen toiseen maakuntaan. Tämä vähentää merkittävästi erilaisten sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä vastaavien ja kuntien yhteisten lakisääteisten organisaatioiden määrää, kun tehtävät siirtyvät lähes 190 eri vastuuviranomaiselta 18 uudelle maakunnalle. Tavoitteena on tarjota ihmisille nykyistä yhdenvertaisempia palveluja, vähentää hyvinvointi- ja terveyseroja sekä hillitä kustannusten kasvua. Peruspalveluja vahvistetaan ja tietoteknologiaa hyödynnetään paremmin. 5

Valtio vastaa ensisijaisesti tulevien maakuntien rahoituksesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan ja ihmisten valinnanvapautta palveluissa lisätään. Uudistuksen tavoitteena on kuroa umpeen iso osa julkisen talouden kestävyysvajeesta. Hallituksen 10 miljardin euron säästötavoitteesta noin 3 miljardia euroa on tarkoitus saada sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksista vuoteen 2029 mennessä. Hallitus päättää talvella 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja uusille maakunnille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. Uusille maakunnille siirtyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: pelastustoimen tehtävät maakuntien liiton tehtävät elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten alueellisen kehittämisen tehtävät mahdollisesti ympäristöterveydenhuolto mahdollisesti aluehallintovirastojen tehtäviä. Sisäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, opetusja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö sekä ympäristöministeriö ovat kukin arvioineet itsehallintoalueille siirrettäviä tehtäviä ja siirron toteuttamistapaa. Valtiovarainministeriö ja uudistuksen projektijohtajat sovittavat yhteen nämä selvitykset hallituksen päätöksentekoa varten. Kemiönsaaren kunnan organisaatio 1.1.2012 alkaen: 6

Valtuusto Korkein päätäntävalta kunnassa on valtuustolla. Kemiönsaaren kunnan valtuustoon kuuluu 27 jäsentä, jotka valittiin kunnallisvaaleissa 2012. Poliittinen jako on seuraavanlainen: Puolue Äänet 2012 % Valitut Kesk. SDP Vapaa yhteistoiminta Vihr. RKP Vas. Kok. KD Peruss. 251 566 926 167 1 671 255 101 30 70 6,2 14,0 22,9 4,1 41,4 6,3 2,5 0,7 1,7 1 4 7 1 13 1 - - - YHTEENSÄ 4 037 100,0 27 Valtuuston puheenjohtajiston kokoonpano 2013 2016 Puheenjohtaja Inger Wretdal (RKP) Psykologi I varapuheenjohtaja Rune Friman (VYT) Yo-merkonomi II varapuheenjohtaja Michael Oksanen (RKP) Pääsihteeri III varapuheenjohtaja Jorma Leppänen (SDP) Linjamies Valtuuston kokoonpano 2013 2016 Nimi Ammatti Puolue Suomen Keskusta rp (1) Hoikkala Marjaana Opettaja, FM Kesk. Suomen Sosialidemokraattinen Puolue rp (4) Forne Ingmar, ryhmäpuheenjohtaja Leppänen Jorma Sundqvist Johan Vilander Bo Vapaa yhteistoiminta (7) Antskog Carola (2013-2015, Henna Jäntti 2016-) Ek Kristian Friman Rune, ryhmäpuheenjohtaja Lappalainen Sami Lücke Veijo Moberg Jenna Murto Martti Toimistovirkailija, HUK Linjamies Mek. kunnossapidon suunnittelija Sähköasentaja FM Isännöitsijä Yo-merkonomi Yrittäjä Yrittäjä Lähihoitaja Rakennusmestari SDP SDP SDP SDP VYT VYT VYT VYT VYT VYT VYT Vihreä liitto r.p. (1) Lang Eija Erikoissairaanhoitaja Vihr. 7

Ruotsalainen kansanpuolue rp (13) Drugge Brita Engblom Henry Engblom Yngve Fabritius Helena Guseff Niklas Laurén Anders Laurén Fredrik Liljeqvist Wilhelm Lindroos Kristian Oksanen Michael, ryhmäpuheenjohtaja Sjöberg Johanna Wilson Daniel Wretdal Inger Opettaja Insinööri Maanviljelijä, urakoitsija Agrologi Merivartija Yrittäjä, VTM TTM Varatj. Maanmittausinsinööri Pääsihteeri Sairaanhoitaja AMK Yrittäjä Psykologi Vasemmistoliitto rp (1) Antikainen Esko Metallityöntekijä Vas. Valtuusto kokoontui 7 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 93 asiaa. Kunnanhallituksen kokoonpano 2015 Nimi Ammatti Puolue Puheenjohtaja Wilhelm Liljeqvist I varapuheenjohtaja Martti Murto II varapuheenjohtaja Brita Drugge Varatj. Rakennusmestari Opettaja RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP RKP VYT RKP Hanna Backman Veronica Heikkilä Kalevi Kallonen Veijo Lücke Ann Nyström Kim Viljanen Toimintakoordinaattori Insinööri Maanviljelijä, yrittäjä Yrittäjä FM Asentaja RKP SDP Kesk. VYT VYT VYT Kunnanhallitus kokoontui 12 kertaa ja pöytäkirjoihin vietiin 191 asiaa. Tilivelvolliset toimielimet ja viran-/toimenhaltijat Lautakunnat Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Leif Byman Varapuheenjohtaja Carola Antskog Sihteeri hallintojohtaja Erika Strandberg Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Patrick Joki Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Kulttuuri- ja vapaa-ajan lautakunta Puheenjohtaja Rabbe Lindblom Varapuheenjohtaja Thomas Lindroth Esittelijä vapaa-ajantoimen päällikkö Bo-Eric Ahlgren, kulttuurisihteeri Solveig Friberg 8

Peruspalvelulautakunta Puheenjohtaja Niklas Guseff Varapuheenjohtaja Carola Antskog Esittelijä peruspalvelujohtaja Maria Wallin Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Rune Friman Esittelijä vt. tekninen johtaja Greger Lindholm Rakennus- ja ympäristövalvontalautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Gunilla Avellán Esittelijä vt. valvontapäällikkö Dan Renfors, johtava ympäristösihteeri Sonja Lindström Saaristolautakunta Puheenjohtaja Henry Engblom Varapuheenjohtaja Pirjo Hoffström Esittelijä elinkeinojohtaja Tomy Wass Jaostot Ruotsinkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Anders Laurén Varapuheenjohtaja Johan Kinos Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Suomenkielinen koulujaosto Puheenjohtaja Marjaana Hoikkala Varapuheenjohtaja Taina Tilvis Esittelijä sivistysjohtaja Mats Johansson Toimitusjaosto Puheenjohtaja Daniel Wilson Esittelijä kaavoitusinsinööri Frida Vuorio Johtokunta Vesilaitoksen johtokunta Puheenjohtaja Daniel Wilson Varapuheenjohtaja Veijo Lücke Esittelijä infrapäällikkö Roger Hakalax 9

4 YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Tilinpäätösarviot 2015: Kuntien velkaantumisen kasvu taittui, tilikauden tulos ennakoitua parempi Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2015 tilikauden tulos oli 0,27 miljardia ylijäämäinen. Kun tilinpäätöstiedoista oikaistaan kunnallisten liikelaitosten yhtiöittämisistä aiheutuneet vaikutukset, yhteenlaskettu tulos pysyi lähes edellisvuosien tasolla. Tilastokeskuksen kokoamien kuntien viime vuoden tilinpäätösarvioiden mukaan lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 17,0 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on kolme prosenttia. Merkittävin yksittäinen viime vuoden lukuja selittävä tekijä on liikelaitosten yhtiöittäminen. Se vaikutti muun muassa toimintatuottoihin, toimintamenoihin, investointeihin ja lainakantaan. Vuoden 2015 tiedot olivat parempia kuin viime syksynä laaditussa julkisen talouden suunnitelmassa arvioitiin. Ennakoitua parempi tulos, kuntien velkaantumisen hidastuminen sekä se, että kunnat korottivat tuloveroprosenttejaan täksi vuodeksi maltillisesti, osoittavat kuntien toimivan vastuullisesti, Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen totesi tiedotustilaisuudessa 10. helmikuuta. Kuntien säästötoimet tehosivat Kuntatalouden kokonaiskuva näyttää kohtuulliselta, mutta kuntakohtaiset erot ovat hyvin suuria. Esimerkiksi tilikauden tulos oli negatiivinen yli 120 kunnassa. Kuntien talous on kärsinyt hitaasta talous- ja verotulojen kasvusta, työttömyyden noususta ja työttömyysvastuiden kasvusta sekä viime vaalikaudella tehdyistä poikkeuksellisen suurista valtionosuusleikkauksista. Ilman valtionosuusleikkauksia kuntatalous olisi lähivuosinakin tasapainossa, Kuntaliiton kuntatalousyksikön johtaja Ilari Soosalu sanoi. Tilinpäätöstiedot osoittavat, että kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot laskivat noin yhdellä prosentilla. Menojen kasvua hidastivat yhtiöittämiset sekä erilaiset kuntien säästötoimet. KT Kuntatyönantajien kyselyn mukaan kunta-alalla leikattiin viime vuonna henkilöstömenoja noin 300 miljoonalla eurolla. Kuntatyönantajan kilpailukyvyn kannalta tärkeätä on, että kuntatyönantajan sosiaaliturvamaksuja alennetaan samalla tavalla muiden työnantajien kanssa kilpailun vääristymisen ehkäisemiseksi. Työvaltaisella kunta-alalla tärkeätä olisi paikallisen sopimisen edistäminen, Jari Koskinen sanoi. Kuntien osuus työmarkkinatuen rahoituksesta kasvoi edellisestä vuodesta 160 miljoonaa ja oli viime vuonna yli 400 miljoonaa euroa. Yhteenlasketut verotulot kasvoivat 2,8 prosenttia. Kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,8 prosenttia, vaikka 98 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2015. Muut verot, kuten yhteisö- ja kiinteistövero, kasvoivat kuitenkin nopeammin. Kiinteistöverotuotot kasvoivat 6,1 prosenttia. Yhteisöveron kasvua selittää työmarkkinatuen kuntaosuuden korotuksen kompensoiminen 75 miljoonalla eurolla. Kiinteistöveron kasvu johtui pääasiassa kiinteistöverouudistuksesta, jossa muun muassa nostettiin veroprosenttien ala- ja ylärajoja, Soosalu totesi. Valtionosuusleikkauksista johtuen valtionosuudet pysyivät lähes edellisvuoden tasolla. Investoinnit pienenivät 100 miljoonaa euroa. Talouden kestävyys vaatii toimenpiteitä Tulevaisuudessa lisämenopaineita aiheuttavat kasvava työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys, turvapaikkahakijoiden määrä, lisääntyvä palveluiden kysyntä ja huomattavat investointitarpeet, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen arvioi. Kuntatalouden kestävyyden takaaminen edellyttää koko maan talouskehityksen selvää toipumista. Sen lisäksi tarvitaan niin valtion kuin kuntienkin toimenpiteitä sekä maakuntauudistusta siten, että kuntien ja maakuntien riittävä rahoitus, toimintakyky ja elinvoima turvataan. (Kuntaliiton tiedote 10.2.2016) 10

5 OLENNAISET MUUTOKSET KUNNAN TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Taustaa Tilinpäätöksen laadinnassa on soveltuvin osin noudatettu kirjanpitolakia, kirjanpitoasetusta sekä kuntalakia ja muita sitovia määräyksiä ja suosituksia. Kunnan vuoden 2015 tilinpäätös sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen sekä liitetiedot, talousarvion toteutumisen sekä toimintakertomuksen. Toukokuussa 2007 kuntalakiin tulleen muutoksen myötä kunnan on laadittava täydellinen konsernitilinpäätös, joka sisältää tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja taseen liitetietoineen. Kunnallinen liikelaitos tulee eritellä kirjanpidossa. Tästä syystä Kemiönsaaren vesiliikelaitoksen tilinpäätös esitellään erillisenä liitteenä kunnan tilinpäätöksessä. Vesiliikelaitos sisältyy virallisiin tilinpäätösasiakirjoihin. Yleistä Valtuusto päätti toukokuussa, että Kemiönsaaren kunta vastaanottaa noin 20 pakolaista, yhteensä 4 5 perhettä, ensisijaisesti Syyriasta, vuoden 2016 alkupuoliskon aikana. Sektorirajat ylittävä pakolaistyöryhmä on työskennellyt pakolaisten vastaanoton parissa koko vuoden. Pakolaiskoordinaattori aloitti työnsä joulukuussa. Kunnanhallitus ja valtuusto ovat useita kertoja vuoden aikana käsitelleet Nordanå Lövbölen tuulivoiman osayleiskaavaa koskevaa lausuntoa Turun hallinto-oikeudelle. Kh 31.3.2015, kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen, ettei asiasta anneta lausuntoa Turun hallinto-oikeudelle. Kh 28.4.2015, sen jälkeen kun kunnanhallitus 31.3.2015 päätti, ettei kunta anna lausuntoa asiasta, Turun hallintooikeus varasi 17.4.2015 erillisellä pyynnöllä valtuustolle mahdollisuuden lausunnon antamiseen. Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen, ettei kunnanhallitus anna lausuntoa hallinto-oikeudelle. Valt. 17.6.2015, asia otettiin esille kiireellisenä asiana äänestyksen jälkeen. Valtuusto päätti äänestyksen jälkeen antaa lausunnon Turun hallinto-oikeudelle. Vuoden aikana hyväksyttiin suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi sekä tasa-arvosuunnitelma. Kunnanjohtajan rekrytointi aloitettiin huhtikuussa. Valtuusto valitsi uuden kunnanjohtajan lokakuun kokouksessaan. Uudeksi kunnanjohtajaksi valittiin oikeustieteen kandidaatti, LL.M. Anneli Pahta. Marraskuussa valtuusto hyväksyi strategisesti tärkeän Taalintehtaan sataman asemakaavan. Talous Kunnan ensimmäisten viiden vuoden 2009 2013 tilinpäätökset ovat kaikki olleet positiivisia. Lähtökohtana talousarvion 2015 valmistelussa oli, että heikko verokehitys ja väestön väheneminen jatkuvat. Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Berglund sulautettiin Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:hyn. Kiinteistöosakeyhtiö Kiinteistö Oy Berglund on Kemiön keskustassa sijaitseva rivitalo, jossa on vuokra-asuntoja. Kiinteistöosakeyhtiöllä on pitkään ollut kannattavuusongelmia, eikä se ole kyennyt lyhentämään lainoja. Kunnanhallitus päätti joulukuussa 2014 sulautumissuunnitelman laatimisesta ja sulautumisen valmistelusta valtuuston päätettäväksi. Valtuusto käsitteli sulauttamista maaliskuussa 2015, minkä jälkeen asiaa käsiteltiin kummankin yhtiön yhtiökokouksissa. Maaliskuussa hyväksyttiin esisopimus tonttien myynnistä Westanparkin asemakaava-alueella. Kesäkuussa hyväksyttiin Strandellin Sähkö Oy:n kanssa tehtävä esisopimus Mestarintien teollisuushallista. Marraskuussa valtuusto päätti yhteensä 7,1 hehtaarin metsäalueen myynnistä ELY-keskukselle, jotta alueelle voitaisiin perustaa METSO-toimintaohjelman mukainen metsänsuojelualue. Valtuusto myönsi kaksi takaussitoumusta vuoden aikana. Toinen takaussitoumus myönnettiin Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle, joka Kiinteistö Oy Berglundin kanssa sulautumisen jälkeen vaihtoi vanhan epätaloudellisen lainan uuteen taloudellisempaan lainaan. 11

Toinen takaussitoumus myönnettiin Hitis FBK:lle uuden paloaseman rakentamiseksi Hiittisiin. Kunnanhallitus myönsi enintään 350 000 euron takauksen Hitis FBK:lle enintään 15 vuodeksi. Vuoden aikana on tehty kolme käyttötalousarvion muutosta. Keväällä peruspalvelulautakunta anoi 62 000 euron talousarviomuutosta voidakseen palkata uutta henkilöstöä uuden sosiaalihuoltolain säännösten täyttämiseksi. Lisäksi hallinto-osasto anoi lisämäärärahoja työllistävään toimintaan ja käyttösuunnitelman muuttamiseksi niin, että Työkomppania-työllistämishankkeen kulut ja tulot voitaisiin huomioida laaditun hankesuunnitelman mukaan. Talousarviomuutos oli 243 912 euroa netto. Kesäkuun talousarvion toteutuman yhteydessä peruspalvelulautakunta totesi, etteivät määrärahat tule riittämään. Peruspalvelulautakunta anoi 500 000 euron lisämäärärahaa, josta 300 000 euroa kohdistui erikoissairaanhoitoon ja 200 000 euroa sosiaaliyksikölle. Investointitalousarvioon tehtiin kaksi muutosta kunnan osalta ja yksi muutos Kemiönsaaren Veden osalta. Kemiönsaaren Veden investointitalousarviota muutettiin siten, että investointivaltuutta korotettiin 2 480 000 euroon ja lainanottovaltuutta lisättiin 680 000 euroa uudistetun rahoituslaskelman mukaisesti. Talousarvion muutoksia tarvittiin uuden siirtoviemärin lisäkustannusten sekä investointisuunnitelman aikatauluun tehtyjen muutosten vuoksi. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi 100 000 euron lisämäärärahan maanhankintaa varten. Amospuistoon rajoittuva alue tuli myyntiin, ja sen arviointiin olevan mielenkiintoinen kunnan tulevan kehittämisen kannalta. Hallinto-osastolle myönnettiin 53 010 euron lisämääräraha taloushallinnon järjestelmän päivittämiseksi sekä intranetin ja verkkosivujen uutta ohjelmistotyökalua varten. Alkuperäinen investointitalousarvio oli yhteensä 9,647 miljoonaa euroa ja lopullinen talousarvio 833 010 euron muutosten jälkeen 10,48 miljoonaa euroa. Investointitalousarvion lisäys rahoitettiin lisääntyneillä kunnallisverotuloilla, 53 100 euroa, ja vähentämällä kassavaroja 100 000 euroa. Kemiönsaaren Veden 680 000 euron lisäys investointitalousarvioon rahoitettiin nostamalla uutta lainaa. Vuoden 2015 talousarvion suurin yksittäinen investointi oli uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön. Vei aikansa ennen kuin päätös päiväkodin tarkasta sijoituspaikasta Amospuistoon saatiin tehtyä, minkä vuoksi hanketta ei päästy aloittamaan vuoden 2013 aikana kuten oli suunniteltu. Lokakuussa 2013 valtuusto teki lopulta päätöksen Kemiön uuden päiväkodin paikasta. Päätöksen mukaan päiväkoti rakennetaan osaksi koulurakennusta, niin että samalla voidaan ratkaista koulun lisätilatarpeet. Uusien päiväkotitilojen rakentaminen aloitettiin lokakuussa 2014. Uusi päiväkoti valmistui marraskuun lopussa 2015 jonka jälkeen koulun korjaus on aloitettu. Päiväkodin rakentamien edistyi ilman suurempia lisäkustannuksia. Koko hanke on suunniteltu valmistuvan kesän 2016 lopussa. Vuoden aikana on saatu päätökseen useita isoja, monivuotisia investointihankkeita. Uuden päiväkodin lisäksi myös Kemiön uusi paloasema otettiin käyttöön vuonna 2015. Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo valmistui 15.10.2015, jolloin myös Kemiön ja Taalintehtaan välinen siirtoviemärilinja otettiin käyttöön. Muutettu investointitalousarvio alittui 87 000 miljoonalla eurolla. Menot alittuivat 306 000 eurolla, kun taas tulot alittuivat 219 000 eurolla. Peruspalveluosasto alitti investointitalousarvion 143 000 eurolla ja yhdyskuntateknisen yksikkö 713 000 eurolla, kun taas kiinteistöyksikön talousarvio ylittyi 239 000 eurolla. Vesiliikelaitoksen investointitalousarvio ylittyi 558 000 eurolla. Useat investointihankkeet, niin kunnan kuin Kemiönsaaren Vedenkin, ovat ylittäneet niille budjetoidut varat, mutta kokonaisuudessaan investoinnit pysyivät valtuuston myöntämien kehysten sisällä. Vuoden 2015 tuloslaskelman vuosikate on 3,85 miljoonaa euroa. Alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 2,04 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa 2,03 miljoonaa euroa. Hyvä tulos johtui lähinnä pienemmistä henkilöstökustannuksista, 599 000 euroa suuremmista verotuloista, 288 000 euroa suuremmista valtionosuuksista ja 197 000 euroa pienemmistä korkokustannuksista tilivuoden alhaisesta korkotasosta johtuen. Toimintamenot alittivat muutetun talousarvion 581 000 eurolla ja toimintatuotot ylittivät talousarvion 65 000 eurolla. Valmistus omaan käyttöön, ts. työpanos investoinneissa oli 120 000 euroa. Toimintakate on 98,18 prosenttia budjetoidusta, ts. alitus on 767 000 euroa. 12

Henkilöstökustannukset alittuivat 1,1 miljoonalla eurolla. Ostopalvelut ylittyivät noin 700 000 eurolla. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin 535 000 euron edestä. Kustannus on merkitty palveluiden ostoihin, kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat talousarvion 121 000 eurolla. Tuet ja avustukset ylittyivät 86 000 eurolla ja muut kustannukset 77 000 eurolla. Vuokrakustannukset alittuivat 229 000 eurolla. Toimintatuotot ylittivät talousarvion 65 000 eurolla. Myyntituotot alittivat budjetoidun 89 000 eurolla. Vesilaitoksen myyntituotot olivat yhteensä 1,7 miljoonaa euroa eli 92,5 prosenttia budjetoidusta. Maksutuotot ylittivät talousarvion 264 000 eurolla, tuet ja avustukset 182 000 eurolla. Muut tuotot alittivat talousarvion 106 000 eurolla, samalla kun vuokratulot alittuivat 186 000 eurolla. Peruspalveluosasto ylitti talousarvionsa. Peruspalvelun ylitys oli 600 000 euroa alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja 38 000 euroa muutettuun talousarvioon verrattuna eli ylitystä on 0,15 prosenttia. Ylitys on erikoissairaanhoidon puolella, ja ylitys on kuvailtu tarkemmin kunkin yksikön kohdalla. Kunnan maksuvalmius on pysynyt vakaana viime vuodet. Vuodelle 2015 oli budjetoitu 9,815 miljoonan euron edestä uusia lainoja. Valtuusto hyväksyi vuoden aikana investointitalousarvion muutoksen vesiliikelaitoksen osalta, ja lainanottovaltuutta korotettiin vastaavasti 680 000 eurolla. Vuoden 2015 muutetun talousarvion mukaan pitkäaikaisten lainojen määrä nousi 10,495 miljoonaan euroon. Kunnan velkataakka kasvoi 14,15 miljoonasta eurosta 22,7 miljoonaan euroon, tai 2 038 eurosta 3 289 euroon per asukas. Kemiönsaaren Veden vuoden 2015 tulos oli ylijäämäinen. Tilinpäätös vuodelta 2015 on 62 682 euroa ylijäämäinen, mikä tarkoittaa sitä, että aiemmilta vuosilta kertynyt ylijäämä on nyt yhteensä 270 000 euroa. Taloussuunnitelman mukaan ylijäämää tarvitaan kokonaisuudessaan isojen kertapoistojen kattamiseksi vuonna 2016. Kemiönsaaren Vesi on valtuuston taloustavoitteiden mukaisesti maksanut kunnalle 12 866 euroa tuottoa. Kemiönsaaren Vesi lainasi vuonna 2015 kunnalta 472 000 euroa. Kunnanhallituksen päätöksen mukaan kunta ja liikelaitos laativat tilinpäätöksen yhteydessä velkakirjan vuoden aikana syntyneistä lainoista. Hallituksen päätöksen mukaan takaisinmaksuaika on viisitoista vuotta ja korko lasketaan kahdentoista kuukauden euriborin mukaan per 31.12. Kemiönsaaren Veden lainat kunnalta olivat yhteensä 3,5 miljoonaa euroa per 31.12.2015. Vuonna 2015 tuloveroprosentti oli 19,75 prosenttia. Yleinen kiinteistöveroprosentti oli 1,1 prosenttia ja vakituisesta asunnosta 0,37 prosenttia. Vuosi 2015 oli ylijäämäinen, mikä parantaa kunnan vapaata omaa pääomaa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyisi tilinpäätöksen yhteydessä myös käyttötalouden ja investointien määrärahaylitykset. 13

6 ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Rahoituksen osalta tuleva kehitys näyttää heikommalta kuin tämänhetkinen tilanne. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen myötä Kemiönsaaren kunta menettää 2,3 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Uusien maakuntien on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2019. Valtion, maakuntien ja kuntien välisestä rahoitusmallista ei toistaiseksi ole selvyyttä, mutta joka tapauksessa valtionosuusjärjestelmää on jälleen tarkoitus muuttaa. Keskustelua käydään myös uuden mallin käyttöönotosta, jossa osa rahoituksesta perustuisi maakuntien omaan verotusoikeuteen ilman että kokonaisveroaste nousisi. Samalla jatkuvat myös elinkeinoelämän epävarmat talousnäkymät, mikä ilmenee lomautuksina ja ytneuvotteluina. Näiden vaikutusten laajuutta ei voida tarkkaan ennakoida, mutta kaikissa todennäköisissä skenaarioissa ne aiheuttavat suurta painetta pienevää toimintataloutta kohtaan. Suuri paine kohdistuu investointeihin, koska kiinteistömassa on vanhaa ja korjausten tarpeessa. Taloussuunnitelmassa on varauduttu 15 miljoonan euron investointeihin vuosina 2016 2018. Useat investoinneista ovat välttämättömiä potilasturvallisuuden ja rakennusten kunnon kannalta. Taloussuunnitelmaan merkityt investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan uusilla lainoilla. Taloussuunnitelmassa on kyseiselle ajanjaksolle, 2016 2018, merkitty uusia lainoja 12,9 miljoonan nettona euron edestä. Lainataakka tulisi kasvamaan nykyisestä 22,7 miljoonasta eurosta 28,3 miljoonaan euroon, mikä asukasta kohden laskettuna merkitsisi velkataakan kasvua 3 289 eurosta 4 087 euroon. Todettakoon myös, että nykyinen korkotaso on poikkeuksellisen alhainen. Mikäli korkotaso nousee yhdellä prosenttiyksiköllä, merkitsisi se noin 25 30 000 euron lisäkustannusta. 7 KUNNAN HENKILÖSTÖ Henkilöstöstrategia Kemiönsaaren kunnan ensimmäinen henkilöstöstrategia oli voimassa vuodet 2009 2012. Henkilöstöstrategiaa päivitettiin syksyn 2012 kevään 2013 aikana, ja kesäkuussa valtuusto hyväksyi päivitetyn henkilöstöstrategian. Henkilöstöstrategia on voimassa vuodet 2013 2016. Henkilöstöstrategia perustuu samoihin arvoihin kuin kunnan strategia, jotka ovat avoimuus, aktiivisuus ja uudistumiskyky. Henkilöstöstrategia keskittyy kuuteen osa-alueeseen: rekrytointiin, johtajuuteen ja alaistaitoihin, työterveyteen, palkkaukseen ja palkitsemiseen, osaamiseen ja ammattitaitoon sekä arviointiin ja kehittämiseen. Henkilöstöstrategian toteutumista arvioidaan lähemmin henkilöstöraportissa. Työterveyshuolto Työterveyshuolto ostettiin vuonna 2015 Dalmed Ab:lta. Hinta oli 559 euroa/työntekijä (bruttokustannus, josta Kela korvaa noin 45 %) ja palvelu sisälsi laillisen työterveyshuollon lisäksi myös terveydenhuoltoa terveyshoitajaja yleislääkäritasolla, laboratorio- ja röntgentutkimukset, fysioterapiaa sekä erikoislääkärikonsultaatiot. Työterveyshuolto on tärkeä yhteistyökumppani mm. työturvallisuuskysymyksissä ja työyhteisön kehittämisessä. Henkilöstömäärä Henkilökunnan määrä oli 31.12.2015 581 (vuonna 2014: 595). Näistä 448 (444 vuonna 2014) oli toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa ja 133 (151 vuonna 2014) määräaikaisessa työsuhteessa. 8 TÄRKEIMPIEN RISKIEN JA EPÄVARMUUSTEKIJÖIDEN SEKÄ MUIDEN TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN VAIKUTTAVIEN TEKIJÖIDEN ARVIOINTI Kunnan toimintaan vaikuttavat mm. toiminnan riskit, taloudelliset riskit ja vahinkoriskit. Vahinkoriskit ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamat riskit 14

Vahinkoriskeihin ja toiminnan keskeytymisen aiheuttamiin riskeihin on varauduttu vakuuttamalla. Kunta käyttää vakuutusmeklaripalveluita vakuutusten hankinnassa. Vakuutusmeklaripalvelut hankittiin Kuntahankintojen puitesopimuksen puitteissa pienhankintana syksyllä 2015. Uudeksi vakuutusmeklariksi valittiin Rewenda Oy. Meklariyhtiö hoitaa puolestaan vakuutusten hankinnan kunnan puolesta. Vakuutushankinta tehdään talven 2016 aikana. Vuoden 2011 aikana kunta on laatinut ja hyväksynyt valmiussuunnitelman. Valmiusasioista vastaavat virkamiehet osallistuvat säännöllisesti valmius- ja kriisinhallintakoulutuksiin. Suurin riski toiminnan keskeytymisen osalta on vesihuollossa. Kemiönsaaren Vesi on varautunut riskeihin tekemällä kattavan kriisisuunnitelman, jota on myös sovellettu silloin, kun vesihuollossa on ollut vuotoja ja ongelmia. Rahoitusriskit Korkoriski on suurin rahoitusriski. Kunnan lainasalkusta 50 70 prosenttia on suojattu ja vastaavasti 50 30 prosenttia on sidottu vaihtuvakorkoisiin lainoihin. Kunnan lainasalkku ja lainaturva käydään vuosittain läpi ja sen kustannustehokkuutta tarkastellaan. Kunnanhallitus on määritellyt tavoitteeksi, että 50 70 prosenttia lainoista tulee olla suojattuja. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Ympäristöriskit Ympäristöriskeihin kuuluvat ensisijaisesti mereen ja vesihuoltoon liittyvät riskit. Öljyonnettomuus meressä Kemiönsaaren rannikolla aiheuttaisi huomattavia vahinkoja luonnolle ja yritysten toimintaedellytyksille. Riskit tyyppiä laaja sähkökatko, öljyonnettomuudet, kaasuonnettomuudet ja vastaavat käsitellään kunnan valmiussuunnitelmassa. Muut riskit Muihin riskeihin voidaan laskea kuuluvaksi riskit, jotka liittyvät toimintaedellytyksiin, kuten vähenevä väestö, veropohjan suuret muutokset, saaristolisän menetys sekä muista poliittisista linjanvedoista kansallisella tasolla aiheutuvat seuraukset. Näihin varautuminen kuuluu kunnan jatkuvaan taloudellis-strategiseen toimintaan. 9 YMPÄRISTÖTEKIJÄT Kotimaisen, pääasiassa puupolttoaineen, käyttö laajeni entisestään Silva-päiväkodin kaukolämpöverkkoon liittämisen myötä. Kemiön uusi paloasema lämmitetään maalämmöllä. Kunnan noin 48 544 m²:n kiinteistöalasta noin 45 560 m² tai runsaat 93 prosenttia lämmitetään hiilidioksidineutraaleilla eli uusiutuvilla polttoaineilla. Kemiönsaaren kuntien yhdistyttyä vuonna 2009 hiilidioksidineutraaleihin polttoaineisiin siirtyminen tai muut ympäristöystävällisiksi katsotut lämmitystavat ovat vähentäneet CO2-päästöjä 1 420 tonnia vuodessa. Vähennys on vielä suurempi, kun otetaan huomioon, että myös yksityiset toimijat ovat liittyneet kunnassa rakennettuihin kauko- tai alueverkkoihin. Kemiönsaaren kunta on vuodesta 2010 lähtien seurannut CO2-päästöjä tilausraportin avulla. Päästöt ovat vähentyneet hieman vuosittain, mutta vertailu ei ole helppoa. Kemiönsaaren kunta sijoittuu vertailukuntien joukossa keskivaiheille kun otetaan huomioon kunnat, joissa on samansuuruinen väestömäärä ja suunnilleen samantapainen elinkeinoelämä. CO2-päästöt henkeä kohden jäävät alle keskiarvon vastaavissa kunnissa. Kunnassa seurataan nykyisin myös kunnan omistamien suurimpien kiinteistöjen lämmön- ja sähkönkulutusta. Tiedot julkaistaan kunnan verkkosivuilla. Seuraava askel on kulutustietojen oikaisu lämmitystarvetiedoilla. Usean vuoden ajan on keskusteltu jätevedenpuhdistuksesta, puhdistamoveden päästöpaikasta ja erilaisista kunnallisteknisistä tehostamistoimista. Vesi- ja viemärilinjojen yhdistämistä jatkettiin vuoden 2015 aikana. Työ jatkuu vaiheittain vuoden 2016 puoliväliin saakka. Tyska holmenin puhdistamon tehostamistyöt aloitettiin vuoden 2014 lopulla. Samanaikaisesti on jatkettu Kemiön ja Lammalan puhdistamojen käytöstä poistamisen suunnittelua. Kemiön puhdistamo suljettiin vuonna 2015 ja Lammalan puhdistamo suljetaan vuoden 2016 15

aikana. Suurempi ja tehokkaampi puhdistamo on kokonaisuuden kannalta ympäristölle parempi kuin kolme pientä yksikköä eri puolilla kuntaa. Tyska holmeniin suunniteltua puhdistamoa voidaan yhteenvetona kuvailla alla esitetyillä luvuilla verrattuna kolmeen nykyiseen. Luvut ovat teoreettisia ja perustuvat vuoden 2014 puhdistustuloksiin. Ympäristövaikutus 2014 ja arvioitu vaikutus 2016 Keskitetty puhdistus, 2016 Päästö Vuosikeskiarvo Tyska holmen Lammala Kemiö Yhteensä Reduktio Muutos Tyskaholmen Puhdistustulos, kg/v kg/v Vähennys kg/v kg/v kg/v kg/v 2014 mg/l 2014 2014 2014 2014 2016 2016 2014=>2016 CODCr 17 3 958 1 799 5 898 11 655 6 346 5 309-45.55 % BOD7ATU 2 466 435 1 380 2 281 747 1 534-67.27 % kok.p 0.038 9 28 73 110 14 96-87.12 % KA 5 1 164 735 2 384 4 283 1 866 2 416-56.42 % N 24 5 587 1 020 5 145 11 752 8 959 2 793-23.77 % Keskitetty puhdistamo on myös taloudellisesti edullisempi, mikä myös on osa kestävää kehitystä. Kunnan järjestämä lietteenkäsittely sako- ja umpikaivolietteiden osalta aloitettiin vuonna 2013 ja on jatkunut edelleen. Vuonna 2015 puhdistettiin yhteensä 8 921 m³, josta kunnan keräysjärjestelmän piiriin kuului 8 621 m³. Lietteenkeruutoiminta on vakiintunut ja niiden kiinteistöjen osuus, joiden osalta on epäselvyyksiä, on nykyisin hyvin vähäinen. Jätehuolto on mitä suurimmassa määrin ympäristötyötä, vaikka sitä on tehty jo pitkään. Jätemäärät ovat pienentyneet Kemiönsaarella, mikä on myönteistä. Jätemäärien väheneminen on erittäin todennäköisesti kierrätyksen, kompostoinnin ja paremman lajittelun ansiota. Vuoden 2015 aikana Kemiönsaarella kerättiin runsaat 1 900 tonnia sekajätettä. Vuonna 2014 määrä oli runsaat 1 920 tonnia, vuonna 2013 runsaat 1 940 tonnia ja vuonna 2012 lähes 1 970 tonnia. Vuonna 2015 poltettavaksi ohjattiin 880 tonnia. Kunnan ympäristöohjelma EKO-LOOGISTA oli työn alla suurimman osan vuotta, mutta prosessissa ei vielä päästy päätöksentekovaiheeseen. Kunnassa on kierrätyskeskus, joka on toteutettu tukirahoituksen avulla. Kierrätys työllistää pitkäaikaistyöttömiä. Ympäristön kannalta kierrätys on kuitenkin hankkeen merkittävin vaikutus. Hanke käynnistettiin vuonna 2015 ja odotukset ovat korkealla. Kemiönsaarelta on tähän saakka puuttunut paikka, jossa kierrätys hoidetaan keskitetysti. Valtuusto hyväksyi vuoden 2014 lopussa tuulipuiston osayleiskaavan, joka käsittää 29 tuulivoimalaa Nordanå Lövbölessä. Vuonna 2015 kaikkien tuulivoimaloiden rakennusluvat pantiin vireille. Tuulivoima on ns. vihreää energiaa ja kaavoitus mahdollistaa, jos kehitys etenee odotetusti, että Kemiönsaarella tuotetaan vihreää energiaa selvästi saaren sähkönkulutusta suurempi määrä. 10 KUNNAN- JA KONSERNIJOHDON SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ Kunnanhallitus on 10.3.2010 hyväksynyt toimintaohjeet sisäiselle tarkastukselle. Sisäistä tarkastusta käsitellään myös kunnan hallintosäännössä. Määräysten, ohjeiden ja päätösten noudattaminen Kunnan organisaatio on määritelty hallintosäännössä, talousarvio ja taloussuunnitelma on laadittu tämän mukaisesti. Kunnanhallitus on antanut erillisiä toimintaohjeita, jotka sisältävät määräyksiä koskien taloudellisia resursseja, seurantaa ja priorisointeja, talousarvion sitovia tasoja, tilisuunnitelma, ohjeita yksiköille vastuuhenkilöiden nimeämisestä, tavaroiden ja palvelujen hankintaan liittyviä määräyksiä, selvityksiä myönnetyistä avustuksista ja maksuja koskevia toimintaohjeita. Laskujen vastaanottoon ja hyväksymiseen yksiköt 16

ovat nimenneet vastuuhenkilöitä ja tarkastajia. Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Päätäntävallasta säädetään hallintosäännössä. Virkamiespäätökset delegoiduissa asioissa on kirjattu kunnan asianhallintajärjestelmään ja esitetty asianomaisille lautakunnille ja kunnanhallitukselle. Tavoitteiden saavuttaminen, varojen käytön valvonta, kannattavuuden pätevä ja luotettava arviointi Kunnanhallitus ja lautakunnat osallistuvat talousarvioseurantaan vuosineljänneksittäin. Osastojen ja yksiköiden johtajat seuraavat tavoitteiden toteutumista päivittäisessä työssään ja johtavat työtä niin, että tavoitteet saavutetaan. Strategian toteutumista ja keskeisiä tavoitteita seurataan myös niin, että niitä käsitellään valtuuston, kunnanhallituksen ja lautakunnanjäsenten vapaamuotoisissa kokouksissa kuten iltakouluissa ja seminaareissa. Käytössä olevien varojen käsittelyä säädellään kunnanhallituksen vahvistamilla tilinhoito-oikeuksilla. Talous- ja henkilöstöhallinnossa on pyritty siihen, että mahdollisuuksien mukaan vältetään nk. vaarallisten työtehtäväyhdistelmien synty. Hankinnat, sopimukset ja omaisuudenhoito Hankinnoissa on noudatettu lakeja ja määräyksiä. Sen lisäksi on hankintojen osalta hyödynnetty Kuntaliiton KuntaHankinnat palvelua. Kunnan tekemiä sopimuksia ja muita oleellisia asiakirjoja on säilytetty mapeissa, lukituissa kaapeissa, joihin on rajoitettu pääsy. Kunta on ottamassa käyttöön asianhallintaohjelma KommunOfficen sopimustenhallintamoduulin. Asianomaiselle viranhaltijalle on annettu sopimusehtoja ja -aikoja koskeva valvontavastuu. Vuoden 2013 lopussa kunta aloitti yhteistyön Lindorff Oy Ab:n kanssa. Lindorff hoitaa kunnan perintää vuoden 2014 alusta lähtien. Kiinteä omaisuus on vakuutettu ja vakuutusturva käydään läpi vuosittain. Olemme hankkineet kiinteistörekisteröintiohjelman ja se on otettu käyttöön 2011. Rekisteriohjelma on kiinteistönhoidolle ja sisäiselle tarkastukselle tärkeä työkalu kiinteistöjen osalta. Kaikki kunnan aineeton ja materiaalinen omaisuus on tallennettu käyttöomaisuusohjelmaan. Ohjelma on osa talousjärjestelmää ja tekee varojen taloudelliseen seurannan joustavaksi ja selkeäksi, koska jokainen omaisuuden osa on erikseen yksilöity ja tapahtumat kirjataan omaisuuteen heti. Muuta Kunnanhallitus kävi läpi korkoriskit kesäkuussa. Kunta tarkastelee vuosittain myös rahoitusriskejä rahoituslaitosten kanssa. Konsernin sisällä tilintarkastusyhteisö yhtenäistetty niin, että kaikilla tytäryhtiöillä nyt on sama tilintarkastusyhteisö kuin kunnalla. 17

11 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS TULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 7 660 7 625 Valmistus omaan käyttöön 120 86 Toimintakulut -49 072-48 077 Toimintakate -41 292-40 365 Verotulot 22 792 21 667 Valtionosuudet 22 532 22 372 Rahoitustuotot ja -kulut 0 Korkotuotot 13 26 Muut rahoitustuotot 28 41 Korkokulut -214-308 Muut rahoituskulut -10-17 Vuosikate 3 849 3 416 Poistot ja arvonalentumiset -2 765-2 557 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos 1 085 859 Tilinpäätös siirrot 165 165 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 249 1 024 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot / Toimintakulut, % 15,6 % 15,8 % Vuosikate / Poistot, % 139,2 % 133,6 % Vuosikate, euro / asukas 557 492 Asukasmäärä 6908 6943 11.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Virallinen tuloslaskelma osoittaa toimintakatteeksi 41,3 miljoonaa euroa ja vuosikatteeksi 3,8 miljoonaa euroa. Suunnitelman mukaiset poistot ovat 2,8 miljoonaa euroa. Poistoero pienenee 165 000 euroa vuoden aikana. Tilivuoden 2015 ylijäämä on 1,25 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen mittari arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Lähtökohtana on, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on poistojen suuruinen. Seuraavassa kuviossa on esitetty vuosikatteen kehitys viimeisen kuuden vuoden aikana. 18

Årsbidrag / Avskrivningar Vuosikate / Poistot 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 Årsbidrag / Vuosikate Avskrivningar / Poistot Vuosikate / poistot Toimintatuotot ja -kulut Toimintatuottoja kertyi yhteensä 7,66 miljoonaa euroa eli suunnilleen saman verran kuin edellisvuonna. Tuottojen suurin erä on myyntituotot, joka sisältää myös vesiliikelaitoksen tuotot. Kunnan myyntituotot olivat 1,44 miljoonaa euroa ja ylittivät talousarvion 315 000 eurolla. Vesiliikelaitoksen myyntituotot olivat 1,55 miljoonaa euroa ja alittuivat talousarvion 144 000 eurolla. Yhteenlasketut myyntituotot olivat 2,9 miljoonaa euroa ja ylittivät talousarvion noin 170 000 eurolla eli kuudella prosentilla. Maksutuotot, jotka muodostuvat lähinnä sivistys- ja peruspalveluosaston lakisääteisistä maksuista, olivat 2,66 miljoonaa euroa, mikä on noin 16 000 euroa vähemmän maksutuottoja kuin edellisenä vuonna. Tuet ja avustukset ylittivät talousarvion 182 000 eurolla ja toivat kunnalle yhteensä 955 000 euroa. Vuokratuloja tuli 573 000 euroa, ja muut tuotot olivat 533 000 euroa. Toiminnan kokonaistuotot olivat hieman alle 35 000 euroa suuremmat kuin vuonna 2014. 19

Ympäristö ja tekniikka 17 % Toiminnan menot Hallinto 4 % Kehitys 2 % Sivistys 25 % Peruspalvelu 52 % Toiminnan menot osastoittain vuonna 2015 Vuonna 2015 ulkoiset toimintakulut olivat 49,1 miljoonaa euroa, joka on 995 000 euroa enemmän kuin vuonna 2014. Yhteenlasketut henkilöstökustannukset kasvoivat 780 000 eurolla ja olivat 24,8 miljoonaa euroa vuonna 2015. Palveluiden ostot olivat 18,1 miljoonaa euroa, joka on noin 50 000 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Materiaaleista, tarvikkeista ja tavaroista aiheutuvat kustannukset kasvoivat 113 000 eurolla vuodesta 2014 ja olivat 3,39 miljoonaa euroa vuoden 2015 tilinpäätöksessä. Avustukset olivat 1,94 miljoonaa euroa, joka on 180 000 euroa enemmän kuin vuonna 2014, samalla muut kustannukset pienenivät 28 000 eurolla vuodesta 2014. Vuoden aikana hallinto-osaston talousarvioon tehtiin 243 912 euron muutos. Peruspalveluosaston talousarviomuutokset olivat yhteensä 562 000 euroa, josta sosiaaliyksikölle myönnetty lisämääräraha oli 262 000 euroa ja erikoissairaanhoidolle myönnetty lisämääräraha 300 000 euroa. Talousarviovertailuun on otettu mukaan myös sisäiset erät. Kunnan yhteenlasketut toimintakulut ylittyivät 297 000 eurolla alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ja alittuivat 581 000 eurolla muutettuun talousarvioon verrattuna. Henkilöstökustannukset alittuivat 1,1 miljoonalla eurolla tai noin 4 prosentilla. Alituksen taustalla on muun muassa se, että työehtosopimusten palkantarkistukset olivat arvioitua pienemmät. Vakituisten lääkäreiden ja hammaslääkäreiden vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa noin 535 000 euron edestä. Tämä kustannus on laskettu mukaan palveluiden ostoihin, samalla kun se on talousarviossa huomioitu henkilöstökustannuksissa, mikä vääristää talousarviovertailua. Materiaalien ja tarvikkeiden ostot alittivat budjetoidun 121 000 eurolla, kun taas tuet ylittyivät 86 000 eurolla. Vuokrakulut, johon sisältyy myös sisäiset vuokrat, alittivat talousarvion 229 000 eurolla. Muut toimintakulut ylittyivät 77 000 eurolla. Toimintakate (tulojen ja menojen välinen erotus), joka tulee kattaa verotuloilla ja valtionosuuksilla, oli 41,29 miljoonaa euroa negatiivinen virallisessa tuloslaskelmassa. Toimintakate on heikentynyt 927 000 euroa vuoteen 2014 verrattuna. 20

Milj. 35 30 25 20 15 10 5 0 Toiminnan menot 2009-2015 milj Hallinto Kehitys Sivistys Peruspalvelu Ympäristö ja tekniikka (sis vesi) TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Toiminnan menot osastoittain vuosina 2009 2015 60,00 Ulkoiset kustannukset, verotulot ja valtionosuudet tilinpäätös 2009-2015 50,00 40,00 41,00 42,29 43,78 45,39 47,25 48,08 49,07 30,00 20,00 10,00 21,07 20,98 21,47 18,96 17,78 15,97 20,75 20,71 22,59 21,91 22,40 21,67 22,79 22,53 Kustannukset Verotulot 0,00 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Valtionosuudet Ulkoiset kustannukset, verotulot ja valtionosuudet 2009 2015 21

Verotulot Tilikauden verotulot olivat 22,8 miljoonaa euroa, josta kunnallisveroa oli 18,86 miljoonaa euroa, kiinteistöveroa 3,12 miljoonaa euroa ja yhteisöveroa 811 000 euroa. Maassa vallitsevan heikon taloustilanteen vuoksi verotulojen budjetoinnissa on noudatettu varovaisuusperiaatetta. Alkuperäinen talousarvio oli 21,64 miljoonaa euroa. Vuoden aikana talousarviota muutettiin 553 010 euroa kunnallisveron osalta. Verotulot olivat 599 000 euroa arvioitua suuremmat muutettuun talousarvioon verrattuna. Tästä kunnallisveron osuus oli 308 000 euroa, yhteisöveron 171 000 euroa ja kiinteistöveron 120 000 euroa. Vuoteen 2014 verrattuna verotulot kasvoivat 1,125 miljoonalla eurolla. 25 000 000 Verotulot 2009-2015 Kunnallisvero Kiinteistövero Yhteisövero 20 000 000 15 000 000 10 000 000 5 000 000 0 Verotulot 2009 2015 Valtionosuudet TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Yhteisövero 1 127 871 1 201 777 1 212 617 619 850 632 818 746 505 810 620 Kiinteistövero 1 921 109 2 316 834 2 371 847 2 449 092 2 573 132 2 911 094 3 120 230 Kunnallisvero 18 025 025 17 463 745 17 888 570 17 643 131 19 384 471 18 009 536 18 861 262 Kemiönsaaren kunta sai yhteensä 22,5 miljoonaa euroa valtionosuuksia, mikä on 532 000 euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa arvioitu 22 miljoonaa euroa. Vuoden aikana tehtiin talousarvion muutos, ja muutettuun talousarvioon, 22,24 miljoonaa euroa, verrattuna kunta sai 288 000 euroa enemmän valtionosuuksia. Uusi valtionosuusjärjestelmä tuli voimaan 1.1.2015. Samanaikaisesti valtio säästää kuntien osalta leikkaamalla valtionosuuksia. Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen ja leikkausten vaikutus on ollut pienempi kuin mitä talousarvion käsittelyssä arvioitiin. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta ja vapaata sivistystyötä koskevissa laeissa tarkoitettu rahoituksen valtionosuus on negatiivinen Kemiönsaaren kunnassa. Tämän valtionosuuden vähennys oli arvioitua pienempi. Kunta sai 160 000 euroa enemmän valtionosuuksia vuonna 2015 kuin vuonna 2014. 22

24 000 23 000 22 000 21 000 20 000 19 000 18 000 17 000 16 000 15 000 14 000 15 968 17 777 Valtionosuudet tilinpäätös 2009-2015 18 959 20 746 21 908 22 372 22 532 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Valtionosuudet 2009 2015 Rahoitustuotot ja -kulut Kunnan korkotuotot muodostuvat maksuliikennetilien korkotuotoista. Korkotuotot olivat 13 000 euroa vuonna 2015. Muut rahoitustuotot olivat 28 000 euroa. Alhaiset markkinakorot vaikuttavat kunnan kuntayhtymiltä saamiin peruspääoman korkotuloihin. Kuntayhtymien peruspääomakorko oli 7 000 euroa vuonna 2015, kun edellisvuonna summa oli 19 000 euroa. Kunnan sisäisessä kirjanpidossa vesiliikelaitokselta saatu peruspääomakorko kirjataan muihin rahoitustuottoihin. Vuonna 2015 korvaus oli 12 900 euroa. Viivästyskorkotuloja kertyi vajaat 15 000 euroa. Kunnan ja vesiliikelaitoksen ulkoisten lainojen korkokulut olivat yhteensä 214 000 euroa. Talousarvio alittui 172 000 eurolla. Alitus johtuu rahoitusmarkkinoiden poikkeuksellisen alhaisesta korkotasosta, samalla kun talousarvion valmistelussa noudatettiin varovaisuusperiaatetta. Vesiliikelaitos on vuoden aikana maksanut kunnalle yhteensä 10 400 euroa korkoa sisäisistä lainoista. Muut rahoituskustannukset olivat 23 000 euroa ja kustannukset muodostuvat viivästyskoroista. Vesiliikelaitoksen kirjanpidossa korvaus peruspääomasta kunnalle kirjataan tähän kohtaan. 23

11.2 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 2015 2014 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 849 3 416 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -341-270 Investointien rahavirta Investointimenot -10 574-6 761 Rahoitusosuudet investointeihin 169 1 226 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 380 539 Toiminnan ja investointien rahavirta -6 518-1 850 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisen lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 495 0 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste -1 924-1 996 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -330 1 274 Rahoituksen rahavirta 8 241-723 Rahavarojen muutos 1 724-2 573 Rahavarat 31.12 5 998 4 274 Rahavarat 1.1. 4 274 6 847 RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, -3 559 5 956 Investointien tulorahoitus, % 37,0 % 61,7 % Lainanhoitokate 1,90 1,62 Kassan riittävyys, pv 35 27 Asukasmäärä 6908 6943 24

Rahoituslaskelma Vuosikatteen, sen jälkeen kun toiminnasta saatavat tulot ja aiheutuvat menot, verotulot ja valtionosuudet sekä rahoitustuotot ja -menot on otettu huomioon, tulisi riittää sekä nettoinvestointien rahoitukseen että lainojen lyhentämiseen. Vuoden 2015 vuosikate on 3,85 miljoonaa euroa. Tulorahoituksen oikaisuerinä kirjataan käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot, jotka vuonna 2015 olivat 341 000 euroa. Kunnan kokonaisinvestointimenot olivat 10,57 miljoonaa euroa, josta 7,49 miljoonaa euroa oli kunnan ja 3,09 vesiliikelaitoksen. Investointien rahoitusosuuksia kertyi 169 000 euroa, josta 118 000 euroa oli kunnan ja 51 000 euroa vesiliikelaitoksen. Käyttöomaisuuden myyntitulot olivat 380 000 euroa (mukaan lukien myyntivoitot 341 000 euroa). Vuoden 2015 talousarviossa suunniteltiin pitkäaikaisten lainojen ottoa 9,8 miljoonan euron edestä. Valtuusto hyväksyi vuoden aikana investointitalousarvion muutoksen vesiliikelaitoksen osalta, ja lainanottovaltuutta korotettiin vastaavasti 680 000 eurolla. Muutetussa talousarviossa pitkäaikaisten lainojen ottoa oli 10,495 miljoonaa euroa. Lyhennykset olivat 1,9 miljoonaa euroa, joten velkataakka oli 22,7 miljoona euroa vuoden lopussa. Laina asukasta kohden 31.12.2015 oli 3 289 euroa. Kassavarat lisääntyivät 1,72 miljoonaa euroa vuoden aikana, ja kassan riittävyys per 31.12.2015 oli 35 päivää. Valtuuston taloudellisten tavoitteiden mukaan kassan riittävyyden tulee olla vähintään 18 päivää. Lainaus 25 000 000 20 000 000 15 000 000 10 000 000 Lainaus Lainakanta 5 000 000 0 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Lainaus ja lainakanta 25

Lainat / asukas 2009-2015 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 2 799 2 842 2 320 2 070 2 305 2 038 3 289 1 000 0 Tilinpäätös 2009 Tilinpäätös 2010 Tilinpäätös 2011 Tilinpäätös 2012 Tilinpäätös 2013 Tilinpäätös 2014 Tilinpäätös 2015 Laina asukasta kohden Lyhennykset ja korot 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 1 000 000 500 000 0 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TP 2012 TP 2013 TP 2014 TP 2015 Lyhennykset Korot Lyhennykset ja korot 26

11.3 Rahoitusasema ja siinä tapahtuneet muutokset Tase ja sen tunnusluvut VASTAAVA 2015 2014 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet 0 0 Tietokoneohjelmistot 115 79 Muut pitkävaikutteiset menot 141 149 Aineettomat hyödykkeet 256 228 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 5 326 5 170 Rakennukset 26 207 19 794 Kiinteät rakenteet ja laitteet 16 240 13 045 Koneet ja kalusto 1 091 915 Muut aineelliset hyödykkeet 12 12 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 966 4 347 Aineelliset hyödykkeet 50 842 43 283 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 7 711 7 694 Muut lainasaamiset 1 1 Muut saamiset 27 27 Sijoitukset 7 739 7 722 PYSYVÄT VASTAAVAT 58 836 51 234 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0 2 Lahjoitusrahastojen erityiskatt. 177 181 Muut toimeksiantojen varat 500 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 677 183 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 46 48 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Pitkäaikaiset saamiset 0 0 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 122 1 293 Lainasaamiset 0 0 Muut saamiset 571 515 Siirtosaamiset 574 844 Lyhytaikaiset saamiset 2 267 2 652 Saamiset 2 267 2 652 Rahoitusomaisuusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 5 998 4 274 VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 311 6 974 VASTAAVAA YHTEENSÄ 67 824 58 391 27

VASTATTAVAA 2015 2014 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 19 408 19 408 Edell. tilikausien yli- / alijäämä 13 536 12 512 Tilikauden yli- / alijäämä 1 249 1 024 OMA PÄÄOMA 34 193 32 944 POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET Poistoero 2 544 2 709 POISTOERO JA VAPAA-EHTOISET VARAUKSET 2 544 2 709 PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtiontoimeksiannot 42 44 Lahjoitusrahastojen pääomat 177 181 Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 742 231 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 18 722 10 109 Lainat julkisyhteisöiltä 1 655 2 115 Liittymismaksut ja muut velat 1 533 1 619 Siirtovelat Pitkäaikainen 21 911 13 843 Lyhytaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta 1 882 1 452 Lainat julkisyhteisöiltä 460 473 Saadut ennakot 102 207 Ostovelat 2 059 2 583 Liittymismaksut ja muut velat 883 932 Siirtovelat 3 048 3 017 Lyhytaikainen 8 435 8 663 VIERAS PÄÄOMA 30 345 22 507 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 67 824 58 391 TASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 54,2 % 61,3 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 57,1 % 43,2 % Kertynyt yli- / alijäämä, 1.000 14 785 13 536 Kertynyt yli- / alijäämä, /asukas 2 140 1 950 Lainakanta 31.12., 1.000 22 719 14 148 Lainakanta 31.12., /asukas 3 289 2 038 Lainasaamiset, 1.000 27,67 27,67 Asukasmäärä 6 908 6 943 28

Tase Vastaavat Taseen loppusumma 31.12.2015 oli 67,82 miljoonaa euroa, mikä on 9,43 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Taseen pysyvät vastaavat olivat 58,84 miljoonaa euroa. Näistä aineettomia hyödykkeitä oli 256 000 euroa, aineellisia hyödykkeitä 50,84 miljoonaa euroa ja sijoituksia 7,74 miljoonaa euroa. Meneillään olevan uudisrakentamisen osuus on vähentynyt 2,38 miljoonalla eurolla vuoteen 2014 verrattuna, mikä johtuu siitä, että useat keskeneräiset investointihankkeet ovat valmistuneet. Toimeksiantojen varat olivat 677 000 euroa, muodostuen lahjoitusrahastojen varoista ja muiden toimeksiantojen varoista. Saatavia oli 2,27 miljoonaa euroa, ja kassa ja pankkisaatavat 6 miljoonaa euroa. Taseen vaihtuvat saatavat olivat yhteensä 8,31 miljoonaa euroa. Vastattavat Taseen mukainen oma pääoma oli 34,2 miljoonaa euroa muodostuen 19,4 miljoonan euron peruspääomasta, aiempien tilikausien 13,54 miljoonan euron kertyneestä ylijäämästä sekä tilikauden 1,25 miljoonan euron ylijäämästä. Kertynyttä ylijäämää oli 14,78 miljoonaa euroa 31.12.2015. Oman pääoman osuus taseen loppusummasta on 50,8 prosenttia. Toimeksiantojen varat muodostuvat valtion toimeksiannoista, lahjoitusrahastojen pääomasta sekä muista toimeksiantojen pääomista. Kunnan pitkäaikainen vieras pääoma muodostuu 20,38 miljoonan euron nostetuista talousarviolainoista, kunnan 617 000 euron lainaosuudesta Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy:ssä sekä 916 000 euron liittymismaksuista. Vuoden 2016 lyhennykset, 2,34 miljoona euroa, on siirretty kirjanpitolain mukaisesti lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Kunnalla oli tilikauden päättyessä yhteensä 22,7 miljoonaa euroa lainaa, mikä on 8,57 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2014. Lainaa asukasta kohden 31.12.2015 oli 3 289 euroa verrattuna 2 038 euroon vuotta aiemmin. Kunnan omavaraisuusaste laski 61,3 prosentista 54,7 prosenttiin. Kuntataloudessa tulee pyrkiä 70 prosentin omavaraisuusasteeseen. 50 prosenttia tai alle merkitsee merkittävää lainataakkaa. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuusaste, joka osoittaa kuinka suuri osa kunnan käyttötuotoista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, on noussut 43,2 prosentista 57,1 prosenttiin. Lyhytaikainen vieras pääoma oli 8,44 miljoonaa euroa, mikä on 228 000 euroa vähemmän kuin edellisvuonna. Ostovelka, joka sisälsi isoja investointieriä vuoden 2014 tilinpäätöksessä, on pienentynyt, kun taas kunnan lyhytaikaiset lainat ovat kasvaneet 400 000 eurolla. 8,31 miljoonan euron vaihtuvat saatavat ovat 123 000 euroa lyhytaikaista vierasta pääomaa pienemmät, mikä kuvaa kunnan maksuvalmiutta ja tulevaa rahoitustarvetta. 29

12 KOKONAISTULOT JA -MENOT TULOT 1 000 MENOT 1 000 Toiminta Toiminta Toimintatuotot 7 660 Toimintamenot 49 072 Verotulot 22 792 -Valmistus omaan käyttöö -120 Valtionosuudet 22 532 Korkokulur 214 Korkotuotot 13 Muut rahoituskulut 10 Muut rahoitustuotot 28 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -341 -Pakollisten varausten li. (+), väh. (-) -Pysyvien vastaavien hyödykkeiden 0 Investoinnit luovutustappiot Rahoitusosuudet investointimenoihin 169 Investoinnit Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 380 Investointimenot 10 574 Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamiseten vähennykset Antolainasaamisten lisäykset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 495 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 1 924 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset Oman pääoman vähennykset Kokonaistulot yhteensä 63 727 Kokonaismenot yhteensä 61 674 30

13 KUNTAKONSERNIN TOIMINTA JA TULOS Kuntalakiin tehtiin 15.5.2007 muutos koskien kuntakonserneja ja kunnallisia liikelaitoksia. Valtuuston osuus konsernijohdosta lisättiin 13. Valtuusto päättää keskeisimmistä tavoitteista kuntakonsernin toiminnassa ja taloudesta sekä konsernijohdon periaatteista. Valtuusto voi tehdä tavoitteita ja päättää periaatteista kunnan konsernijohdolle koskien tytäryhteisöjen toiminnasta ja valvonnasta. Valtuuston päätösvalta kattaa ensisijaisesti kunnan talousarvion ja taloussuunnitelman. Kuntalain 115, joka kattaa kunnan toimintakertomuksen, säätää että valtuuston esittämien toiminta- ja taloustavoitteista tulisi antaa selvitys miten kuntakonserni on saavuttanut tavoitteet. Kuntakonserni määritellään kuntalain :ssä 6. Kuntakonsernilla tarkoitetaan kokonaisuutta kuntasektorilla joka kattaa kunnan ja ne yhteisöt joihin kunnalla on päätösvalta, ns emoyhteisö ja tytäryhteisöt joihin kunnalla on yksin tai yhdessä muiden kuntakonserniin kuuluvilla yhteisöiden kanssa päätösvalta. Päätösvallalla tarkoitetaan emoyhteisön oikeus puoleen tai enemmän kaikista osakkeista tai osuuksista. Päätösvalta voi myös tarkoittaa oikeutta valita jäseniä yhteisön hallitukseen tai vastaavaan elimeen. Kemiönsaaren kuntakonserniin kuuluu sekä tytär- että osakkuusyhteisöjä. Tytäryhteisöt ovat Ab Kemiönsaaren Lämpö Oy (100 %), Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy (81,80 %), Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy (75,32 %), Dragsfjärds Industri Ab Dragsfjärdin Teollisuus (100 %), Dalmed Oy Ab (75 %), Oy Dalsbostäder Ab (100 %) sekä Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy (75 %) joka on Kimitobackenin tytäryhetisö.. Osakkuusyhteisöt ovat Kiinteistö Oy Furubacken (43,6 %) ja Faxell 2.0 (41,2 %). Kuntayhtymät eivät ole kuntakonsernin tytäryhteisöjä. Valtuusto hyväksyi joulukuussa 2011 konserniohjeen. Kemiönsaaren kuntakonsernin konserniohjeen tavoite on edistää yhteisen näkemyksen muodostamista sekä sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Konserniohjeella pyritään yhteisöjen ohjauksen yhtenäistämiseen, toiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseen, kunnan yhteisöltä saaman tiedon laadun parantamiseen ja tiedonkulun tehostamiseen. Konsernin talous Vuoden 2008 tilinpäätökseen kunnan tulee ensimmäistä kertaa laatia myös kattava konsernitilinpäätös, joka sisältää konsernitaselaskelman, konsernituloslaskelman ja konsernirahoitusanalyysin ja niiden liitetiedot. Konsernitase on laadittu yhdistämällä kuntakonserniin kuuluvat yhtiöt nimellis- eli pariarvomenetelmällä kunnan taseeseen. Samalla on sisäiset saatavat ja velat emo- ja tytäryhtiön sekä kuntayhtymien kesken eliminoitu. Konsernitaseen loppusumma oli 88,1 miljoona euroa, mikä on vähän yli 20 miljoona euroa kunnan tasetta suurempi. Tuloslaskelmasta käy ilmi, että konserni teki ylijämää 1,10 miljoona euroa ja että vuosikate oli 5,5 miljoona euroa. Rahoituslaskelma osoittaa, että investointimenot olivat 12,83 miljoona euroa. Pitkäaikaiset lainat lisääntyivät 12,76 miljoona euroa ja kassavarat vähenivät 1,85 miljoona euroa. Vuonna 2015 kunnalla on ollut suuria investointeja ja kunnan pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet. Tästä johtuen myös konsernin investointimenot ovat suuret ja pitkäaikaiset lainat ovat lisääntyneet. Kemiönsaaren kunnanhallitus on helmikuussa 2015 ja valtuusto maaliskuussa 2015 päättänyt myöntää Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:lle enintään 280 000 euron kuntatakauksen. Lainalla maksettiin pois Kiinteistö Oy Berglundin epätaloudellinen laina, ja lisäksi sitä käytettiin kiinteistön lisäeristykseen. Talousarviovuoden 2015 tavoitteet: - Kiinteistö Oy Berglund myydään tai fuusioidaan vuoden 2015 aikana. Seuranta 31.12.2015 Kiinteistö Oy Berglund fuusioitui 1.6.2015 Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy:n kanssa. - Dalmed Oy Ab:n tulevaisuuden roolia ja toimintaedellytyksiä selvitetään. Kokonaistarkastelussa ja vaihtoehtoisissa malleissa huomioidaan kunnan oma työterveyshuoltoyksikkö ja terveydenhuoltopalvelujen järjestäminen ylipäänsä sote-uudistuksen pohjalta. 31

Seuranta 31.12.2015 Koska sote-uudistus ei ole selkiyttänyt tulevia rakenteita, toiminta jatkuu entiseen tapaan, kunnes sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tuleva mitoitus on selvillä. Kunnan oma työterveyshuolto yhtiöitetään uuden lainsäädännön mukaisesti. Vuoden 2015 loppupuolella selviteltiin vaihtoehtoisia malleja. Dalmed on kiinnostunut osallistumisesta ja tarjouksen antamisesta tuottaakseen työterveydenhuollon palveluja, joita kunta tällä hetkellä tarjoaa yrityksille ja maatalousyrittäjille. Syksyllä saatujen ohjeiden mukaan yhtiöittämisen siirtymäaika olisi voimassa vuoteen 2017 saakka. Uusien tietojen mukaan vaikuttaisi siltä, että siirtymäaikaa jatketaan vuoteen 2019 saakka, jotta se olisi yhteneväinen uusien maakuntien aikataulujen kanssa. - Kunnasta tulee Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n osakas, kun Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Rouskis Oy yhdistyvät. Seuranta 31.12.2015 Lounais-Suomen Jätehuolto Oy muodostettiin 1.9.2015, kun Turun Seudun Jätehuolto Oy ja Rouskis Oy fuusioituivat. Kunnasta tuli yhtiön osakas yhdessä 16 muun kunnan kanssa. - Faxellin roolia ja tulevaisuuden tehtäviä tarkastellaan. Yhtiöllä ei ole tuloja, ja kaikki kustannukset kuormittavat osakepääomaa. Vaihtoehtoina ovat yhtiön kehittäminen johonkin suuntaan, odotustila tai yhtiön lakkauttaminen. Seuranta 31.12.2015 Yhtiön toiminta on ollut lepotilassa vuonna 2015 Valsverksholmenin tilanteen ja mahdollisten toimijoiden epävarmuudesta johtuen. Vuoden 2016 alkupuolella on käyty keskustelua Faxxellin tulevasta roolista, ja konserniyhtiöiden läpikäynti on työn alla. YHDISTELMÄ KONSERNITILINPÄÄTÖKSEEN SISÄLTYVISTÄ YHTEISÖISTÄ Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelyty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Muut yhtiöt 4 Kuntayhtymät 5 Osakkuusyhetisöt 3 Yhteensä 12 3 32

KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 26 862 25 979 Toimintakulut -66 184-64 461 Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) 3 Toimintakate -39 319-38 480 Verotulot 22 792 21 667 Valtionosuudet 22 532 22 372 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 15 23 Muut rahoitustuotot 27 51 Korkokulu -527-641 Muut rahoituskulut -18-37 Vuosikate 5 502 4 955 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 392-4 155 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset -1-50 Satunnaiset erät 97 Tilikauden tulos 1 109 847 Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot 19 20 Vähemmistöosuudet -10-3 Tuloverot -19-15 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 098 850 Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 40,59 40,30 Vuosikate / Poistot, % 125,27 119,25 Vuosikate, euroa / asukas 792,45 713,67 Asukasmäärä 6 908 6 943 33

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2015 2014 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 501 4 955 Satunnaiset erät -19 83 Tulorahoituksen korjauserät -237-179 Investointien rahavirta Investointimenot -12 830-8 486 Rahoitusosuudet investointimenoihin 183 1 263 Pysyvien vastaavien luovutustulot 408 647 Toiminnan ja investointie rahavirta -6 994-1 717 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 12 755 1 103 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 669-4 461 Lyhytaikaisten lainojen muutos 99-359 Oman pääoman muutokset 67 92 Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 15 5 Vaihto-omaisuuden muutos -1-4 Saamisten muutokset 374 749 Korottomienvelkojen muutokset -1 800 2 428 Rahoituksen rahavirta 8 841-445 Rahavarojen muutos 1 847-2 162 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 7 473 5 768 Rahavarat 1.1. 5 626 7 927 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 43 68,60 Pääomamenojen tulorahoitus, % 36 42,40 Lainanhoitokate 2 0,85 Kassan riittävyys 33 27 34

VASTAAVAA 2015 2014 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 124 95 Muut pitkävaikutteiset menot 257 297 Ennakkomaksut 7 8 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 157 6 017 Rakennukset 46 589 40 173 Kiinteät rakenteet ja laitteet 16 267 13 069 Koneet ja kalusto 2 898 2 947 Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet 23 25 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 088 4 750 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 329 315 Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Muut osakkeet ja osuudet 1 245 1 029 Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä 1 1 54 54 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 758 299 Vaihto-omaisuus 209 203 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 3 663 3 960 Rahoitusarvopaperit 1 1 Rahat ja pankkisaamiset 7 473 5 768 VASTAAVAA YHTEENSÄ 88 143 79 010 35

VASTATTAVAA 2015 2014 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 19 408 19 408 Arvonkorotusrahasto 23 23 Rakennusrahasto Muut rahastot 1 264 1 137 Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 16 418 15 238 Tilikauden yli- / alijäämä 1 097 997 VÄHEMMISTÖOSUUDET 987 959 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET * APoistoero RVapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET 579 463 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 838 364 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 32 995 23 572 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 480 1 568 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 3 564 5 196 Lyhytaikainen koroton vieras pääomas 9 489 10 085 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 88 143 79 010 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 43 47 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66 57 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 17 515 16 235 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 3 2,34 Konsernin lainat, / asukas 5 292 4 143 Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 36 559 28 768 Kunnan asukasmäärä 6 908 6 943 * Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä. 36

14 TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY JA TALOUDEN TASAPAINOTTAMINEN Kuntalain 115 :n mukaan kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä sekä talouden tasapainottamisesta. Kemiönsaaren kunnan tilikauden tulos on 1,25 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tuloksessa on huomioitu kunnan liikelaitos Kemiönsaaren Vesi. Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle seuraavaa tilikauden tuloksen käsittelemiseksi: Tehdyt poistoerot 164 683,44 euroa tuloutetaan. Tilikauden 1 249 239,61 euron ylijäämä siirretään edellisten tilikausien ylijäämiin. Koska tase sisältää 12,51 miljoonaa euroa ylijäämää aiemmilta tilikausilta, ehdotusta talouden tasapainottamiseksi tilikauden tuloksen vuoksi ei tarvita. 37

15 TALOUSARVIOVUODEN PAINOPISTEALUEET Talousarviovuoden painopistealueita ovat muutamat suuret kokonaispanostukset, jotka koskettavat kuntaa yli toimialojen. Painopistealueet syntyvät strategian pohjalta ja saavat tukea strategian kokonaistavoitteista. Painopisteillä on aikataulu, resurssikuvaus sekä talousarvio ja vastuuhenkilö. Talousarviovuoden 2015 aikana 1. Peruspalveluosaston tarveselvitys ja kiinteistösuunnitelma Mikä: Peruspalveluosaston suunnitelman toteuttaminen. Toimitilat eivät täytä tämän päivän vaatimuksia; tilat ovat kuluneet ja paikoitellen liian pienet. Aikataulu: 2015 2020 Resurssit: Peruspalveluosasto Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Peruspalvelujohtaja Investointikustannukset ilmenevät suunnitelmasta. Huomattavat käyttötalouden säästöt. Seuranta 31.12.2015 Valtuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman marraskuussa 2014. Päätökseen sisältyi ponsi, jonka mukaan kunnanhallituksen tulee asettaa poliittinen ohjausryhmä kiinteistösuunnitelman valmistelua ja käyttöönottoa varten. Kunnanhallitus asetti ohjausryhmän, joka on kokoontunut kolme kertaa vuonna 2015 ja yhden kerran vuonna 2016. Ohjausryhmä seuraa suunnittelutyötä ja investointien taloutta sekä suunnitelman toteutumista kokonaisuudessaan. Syksyllä 2015 Kemiön terveysaseman lisärakennuksesta ja korjauksesta laadittiin arkkitehtiluonnokset yhteistyössä käyttäjien kanssa, ja kunnanhallitus hyväksyi luonnospiirustukset helmikuussa 2016. Luonnospiirustukset kattavat olemassa olevien toimitilojen peruskorjauksen lisäksi myös kaksi erillistä lisärakennusta, joista toiseen on suunniteltu myös arkistointitilat kunnan tarpeita varten. Arkistointitilat ovat kuitenkin erillinen investointikohde. Hankkeen urakkaneuvottelut on määrä saada valmiiksi toukokuun lopussa, jotta hankkeen urakoitsijat voitaisiin valita elokuussa. Rakennustyöt voitaisiin näin aloittaa syksyllä 2016. Myös Taalintehtaan terveysaseman peruskorjauksen suunnittelu on aloitettu. Seuraavaksi vuorossa on Alma-kodin jo aiemmin laadittujen suunnitelmien päivittäminen. Varsinaisia säästöjä käyttötaloudessa on odotettavissa aikaisintaan siinä vaiheessa, kun suunnitelma on toteutettu kokonaisuudessaan. 2. Henkilöstösuunnitelma Mikä: Mikäli sote-uudistus toteutuu suunnitellulla tavalla, kunnan ei tarvitse ylläpitää kaikkia tukitoimia nykyisessä laajuudessa. Samaan aikaan ennätysmäärä työntekijöitä jää eläkkeelle tulevan kahden kolmen vuoden aikana. Kunnassa laaditaan henkilöstösuunnitelma, jossa selvitetään tulevia tarpeita suhteessa siihen, miten luonnollista poistumaa voidaan hyödyntää parhaiten. Vuoden 2015 aikana Hallintojohtaja yhteistyössä osastojohtajien ja yksikön päälliköiden kanssa Aikataulu: Vastuuhenkilö: Arvioitu kustannus: Merkitsee säästöjä. Seuranta 31.12.2015 Sote-uudistus ei ole toteutunut odotetusti. Sen sijaan uusi hallitus teki täyskäännöksen kesän alussa ja veti suuntaviivat aivan uudenlaiselle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallille. Tuleva sote-uudistus on huomioitu henkilöstötarpeen pitkän aikavälin suunnittelussa, kun työntekijöitä lopettaa tai jää eläkkeelle. Erillistä henkilöstösuunnitelmaa ei ole laadittu, koska uudistuksen muoto ei ole vielä selvillä. 3. Asuntotuotanto Mikä: Edellytysten luominen asuntotuotannolle. Kunnan yhtiöiden aktivoiminen ja yksityisten toimijoiden löytäminen hankkeiden toteuttajiksi. Aikataulu: 2015 2017 Resurssit: Tekninen johtaja ja tekninen osasto Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Arvioitu kustannus: Toteutetaan kunnan budjetin ulkopuolella. Työtehtävien painopisteiden uudelleenjako. Seuranta 31.12.2015 Vaikea taloustilanne on heikentänyt uusien asuntojen kysyntää. Asemakaava-alueiden asuintontteja on markkinoitu. Yksityisten toimijoiden kanssa on käyty neuvotteluja rivitalorakentamisen aloittamisesta. Rivitalojen rakentaminen aloitetaan vuonna 2016. 38

4. Elinkeinoelämä Mikä: Aikataulu: Resurssit: Elinkeinoasioiden käsittelyn parantaminen. Elinkeinokysymykset hoidetaan tarkoituksenmukaisemmalla tavalla, ja pitkän aikavälin tavoitteena on tulla alueen elinkeinoystävällisimmäksi kunnaksi. Tarkoituksena on tukea kaikkia aloja Kemiönsaarella yhteistyössä yrittäjien kanssa. Kemiönsaari haluaa myös houkutella uusia yrityksiä perustamaan toimintaa paikkakunnalle, uusien työpaikkojen luomiseksi Kemiönsaarelle. Aloitettu vuonna 2013, kun Kemiönsaari nimettiin äkillisen rakennemuutoksen kunnaksi. Työ jatkuu ainakin vuoteen 2017 saakka. Kehitysosasto, tekninen osasto (kehitysjohtaja, tekninen johtaja, infrapäällikkö, yritysneuvoja, elinkeinojohtaja, matkailupäällikkö, projektipäällikkö). Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Seuranta 31.12.2015 Vuosi 2015 oli aktiivinen vuosi, johon sisältyi useita eri elinkeinoelämää edistäviä toimenpiteitä. Suurin yksittäinen panostus oli Taalintehtaan September Open -konseptin toteuttaminen. Yritysmessut järjestettiin yhteistyössä Kemiönsaaren yrittäjäyhdistyksen kanssa. September Open -tapahtuma houkutteli yli 5 000 kävijää. Messuilla yrittäjät saivat markkinoida tuotteitaan, ja erityisesti kohderyhmänä olivat vapaa-ajan asukkaat. Keväällä 40 nuorelle jaettiin kesätyösetelit. Arvoltaan 500 euron seteleitä jaettiin nuorille käytettäväksi alkupalkkana työnantajayrityksessä. Elinkeinoelämän esite, joka sisältää Kemiönsaarta koskevia tietoja, on päivitetty ja jaettu päättäjille ja yrittäjille. Axel Ilta järjestettiin Kemiönsaarella neljättä kertaa maaliskuussa 2015. Kunnanhallitus valitsi Actiwellin Vuoden yritykseksi ja Westersin puutarhan Vuoden lähettilääksi. Axel Ilta pidettiin Villa Landessa, ja juontajana toimi Thomas Lundin. Kunnanjohtaja Tom Simola jakoi palkinnon Vuoden yritykselle. Sähköinen uutiskirje Elinkeinouutiset lähetettiin yrittäjille suunnilleen kerran kuukaudessa. Tiedonvälityksen sujuvoittamiseksi luotiin uusi elinkeinoelämäaiheinen Facebook-sivusto. Perustettujen yritysten nettolisäys Kemiönsaarella oli kokonaiset 24 kappaletta vuoden aikana. Vuoden aikana järjestettiin erilaisia yrittäjätapaamisia, joista suurin panostus oli Örön saarella järjestetty perinteinen elinkeinofoorumi. Innoittajina ja puhujina kuultiin Yhdysvaltain suurlähettiläs Bruce Oreckia, Varsinais-Suomen liiton johtaja Kari Häkämiestä ja toimitusjohtaja Folke Lindströmiä. Heidän lisäkseen puhujana toimi Jouko Högmander Metsähallituksesta. Kaksi yläasteen nuorisojoukkuetta esitteli koulun yrityskilpailussa keksimiään yritysideoita, ja lisäksi yrittäjäyhdistyksen puheenjohtaja Heidi Loukiainen ja kunnan kehitysjohtaja kertoivat Kemiönsaarta koskevista ajankohtaisista asioista. Työttömyys on pysynyt maan keskiarvon alapuolella koko vuoden ja on vaihdellut 9,0 ja 11,3 prosentin välillä. ELY-keskus on järjestänyt useita kursseja oman yrityksen perustamisesta kiinnostuneille, ja lisäksi työttömille on järjestetty urakursseja. Keväällä mikroyrittäjiä yritettiin houkutella vuokralaisiksi Taalintehtaan DIT-centeriin edulliseen hintaan. Vain yksi yritys tarttui tilaisuuteen tällä kerralla. Pyrkimyksiä DIT-centerin tilojen käytön lisäämiseksi jatketaan. Mahdollisuuksia on monia. Syksyllä lanseerattiin #ShoppingAtKimitoon-kampanja, jolla houkuteltiin ihmisiä ostamaan tuotteita Kemiönsaarelta kaupan piristämiseksi. Taalintehtaan Valsverksholmenilla sijaitsevien FNsteelin hallit eivät ole vaihtaneet omistajaa, vaan alue on edelleen konkurssipesän hallussa. FNsteelin palkkalistoilla olleista 180 henkilöstä (heinäkuuhun 2012 saakka) 35 on edelleen työttömänä. Kemiönsaaren äkillisen rakennemuutoskunnan status päättyi 31.12.2015. Kemiönsaari jatkaa ennakoivaa rakennemuutostyötä (ERM). Työssä pyritään edistämään ja tukemaan eri toimialojen edellytyksiä työllistämiseen ja toimintansa kehittämiseen saarella. 39

Yhteistyötä Salon kaupungin kanssa on lisätty, erityisesti matkailuelinkeinojen osalta. Vuoden aikana on lanseerattu uusi pyöräilyreitti, Rannikkoreitti. Matkailun tiimoilta on järjestetty myös yhteisiä yrittäjätapaamisia, tuote-workshopeja, benchmarking-matka Herrankukkaroon sekä viisi yhteistä yrittäjäkoulutusta. Työtä elinkeinoelämän aktivoimiseksi jatketaan ja kehitetään edelleen yhteistyössä yrittäjien kanssa. 5. Uusi asiakaspalvelukokonaisuus ja omien toimitilojen tehostaminen Mikä: Vaatimukset julkisen sektorin yhteisestä asiakaspalvelusta edellyttää uusia tilaratkaisuja. Arkistointia varten luodaan lisätiloja tulevina vuosina. Taalintehtaan kunnantoimisto saa mahdollisesti uudet tilat. Västanfjärdin kunnantoimisto on myynnissä. Aikataulu: Asiakaspalveluratkaisu aloitetaan viimeistään vuonna 2016, muut ajan myötä Vastuuhenkilö: Osastojohtajat ja yksikön päälliköt yhteistyössä kiinteistöpäällikön kanssa Arvioitu kustannus: Hankekohtaisesti Seuranta 31.12.2015 Uuden hallituksen myötä julkisen sektorin yhteistä asiakaspalvelua koskevat suunnitelmat ovat täysin seisahtuneet. Kirjoitushetkellä, maaliskuussa 2016, kunnilla ei ole tietoa siitä, viedäänkö suunnitelmia eteenpäin vai ei. 40

16 OSASTOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET 16.1 Hallinto-osasto Hallintoyksikkö Henkilöstöhallintoyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö Hallintoosasto toimintakate yksiköttäin 25 % 33 % 0 % 42 % Hallintoyksikkö Henkilöstöyksikkö Talousyksikkö IKT-yksikkö 1 % 2 % Hallinto-osasto Kustannuslaji prosentissa 4 % 0 % Henkilöstökulut Ostopalvelut 33 % 61 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 41

HALLINTO-OSASTO TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 392 852 462 000 462 000 437 096 94,61 % Maksutuotot 1 890 0 0 1 036-100,00 % Tuet ja avustukset 29 614 49 240 72 636 121 876 268 846 220,59 % Vuokratuotot 0 0 0 Muut toimintatuotot 11 661 0 0 15 130-100,00 % TOIMINTATUOTOT 436 017 511 240 72 636 583 876 722 108 123,67 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 788 726 969 018 279 900 1 248 918 1 203 475 96,36 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 222 357 271 943 5 090 277 033 301 233 108,74 % Muut henkilöstösivukulut 38 925 60 110 1 930 62 040 63 237 101,93 % Henkilöstösivukulut 261 281 332 053 7 020 339 073 364 470 107,49 % Henkilöstökulut 1 050 007 1 301 071 286 920 1 587 991 1 567 946 98,74 % Palvelujen ostot 799 222 850 122 6 500 856 622 841 350 98,22 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 20 713 22 220 22 220 42 436 190,98 % Avustukset 21 991 13 000 13 000 18 362 141,24 % Vuokrakulut 99 815 100 357 100 357 98 770 98,42 % Muut toimintakulut 4 312 7 000 23 128 30 128 9 313 30,91 % TOIMINTAKULUT 1 996 060 2 293 770 316 548 2 610 318 2 578 177 98,77 % TOMINTAKATE -1 560 043-1 782 530-243 912-2 026 442-1 856 069 91,59 % SUUNNITELMAPOISTOT -40 342-58 375-58 375-52 568 90,05 % ARVONALENTUMISET 0 TILIKAUDEN TULOS -1 600 385-1 840 905-243 912-2 084 817-1 908 637 91,55 % Talousarviomuutos: Lisämääräraha: Työkomppania-hanke ja Ekocenter, käynnistämiskulut. 42

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Hallintoyksikköön kuuluvat valtuusto, kunnanhallitus, tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta ja hallinto. Hallinnon tehtäviin kuuluvat valtuuston ja kunnanhallituksen päätösten valmistelu ja täytäntöönpano, kunnan operatiivisen toiminnan johtaminen, kunnan arkistotoimi sekä yleiset hallinnolliset asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Kuntien arkistointiin on tulossa suuria muutoksia lähivuosina. Arkistoinnin muuttaminen sähköiseksi etenee, ja muutos tulee tarjoamaan kunnille mahdollisuuden siirtyä kokonaan sähköisiin arkistoihin. Tähän on kuitenkin pitkä matka, ja muutos vaatii suuren pohjatyön niin maanlaajuisesti kuin paikallisestikin. Kemiönsaaren kunta on osallistunut hankkeeseen, jossa on laadittu yhteinen sähköinen arkistonmuodostussuunnitelma. Arkistonmuodostussuunnitelma on mahdollista ottaa käyttöön vuodesta 2015 alkaen, mutta se edellyttää riittäviä paikallisia resursseja. Kemiönsaarella suunnitelma voidaan ottaa käyttöön aikaisintaan vuonna 2016. Kauden aikana toimitetaan eduskuntavaalit huhtikuussa 2015. Kunnallisvaalit järjestetään todennäköisesti huhtikuussa 2017 lokakuun 2016 sijasta, mikäli uusi kuntalaki hyväksytään ehdotetussa muodossa. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kuntalaiset haluavat yhä useammin hoitaa asiansa sähköisesti. Läpinäkyvyyttä ja vuorovaikutusta eri sidosryhmien kanssa edellytetään yhä enemmän. Sähköinen asiakaspalvelu korvaa perinteiset palvelumuodot. Kemiönsaaren kunta ottaa asteittain käyttöön lisää internetin kautta toteutettavia sähköisiä asiakaspalvelumuotoja. Kunta priorisoi nettisivuja yhtenä palvelumuotona. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. Kunnan kotisivujen kokonaisuudistus käynnistyy vuoden 2015 aikana. Sähköisten palveluiden tarjontaa lisätään tekemällä yhteistyötä eri ohjelmatoimittajien kanssa. Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan todennäköisesti toteuttamaan valtion julkisten viranomaisten yhteinen asiakaspalvelu, hallituksen esityksen mukaisesti. Ehdotuksen mukaan kunnat vastaisivat yhteisistä asiakaspalvelupisteistä, joissa asiakkaat saavat apua asioidensa hoitamiseen sähköisesti valtion viranomaisten kanssa. Kaikki paikallistasolla hoidettavat valtion asiakaspalvelut keskitetään yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin. Suunnitelmien mukaan Varsinais-Suomen yhteiset asiakaspalvelupisteet perustetaan vuonna 2016. 43

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Selkeä ja johdonmukainen arkistointikäytäntö, mukaan lukien sähköinen arkistointi. Tavoitetaso / seuranta Arkistointisuunnitelmatyötä jatketaan yhdessä arkistointihankkeen yhteistyökuntien kanssa. Käyttöönottosuunnitelman ja -aikataulun laatiminen. Seuranta 31.12.2015 - Arkistointisuunnitelmatyötä on jatkettu, ja arkistointisuunnitelma otetaan käyttöön ensimmäisessä yhteistyökunnassa vuonna 2017. - Käyttöönottosuunnitelmaa ja -aikataulua ei ole tehty, koska saimme vasta joulukuussa tiedon siitä, että työ alkaa olla loppusuoralla ja valmis integroitavaksi ohjelmantoimittajan tuotteiden kanssa. Käyttäjille ja asiakkaille suunnattuja sähköisiä Vähintään 90 % kunnan lomakkeista on sähköisessä palvelumuotoja otetaan käyttöön yhä muodossa. enemmän. Ohjeita tehdään myös video-ohjeistuksena. Seuranta 31.12.2015 Sähköiset lomakkeet - hallinto-osastolla, lasten päivähoidossa, koulutoimessa ja vapaa-aika- ja kulttuuritoimessa kaikki asiakkaille suunnatut lomakkeet ovat sähköisiä. - ympäristö- ja tekniikkaosaston keskeiset lomakkeet ovat saatavilla netissä, mutta niitä ei voi jättää sähköisesti. Valvontayksikkö ottaa käyttöön lupapiste.fi-palvelun v. 2016 aikana, mikä mahdollistaa sähköiset rakennuslupahakemukset. - peruspalvelun puolella keskeisimmät lomakkeet saatiin verkkosivuille vuoden 2015 aikana. - Yksittäisiä ohjeistuksia on tehty videomuodossa. Tavoitetta ei saavutettu. Emme ole onnistuneet herättämään toimialojen kiinnostusta tätä tiedottamismuotoa kohtaan. - Valtuuston kokousten näyttäminen paikallis-tv:ssä ja internetissä aloitettiin vuonna 2015. Vaalien toimittamisessa otetaan käyttöön Sähköinen vaaliluettelo on käytössä sähköisiä työvälineitä. - Taalintehtaan, Västanfjärdin ja Kemiön äänestysalueilla EU-vaaleissa 2014 - kaikilla äänestysalueilla eduskuntavaaleissa 2015 Seuranta 31.12.2015 Sähköinen vaaliluettelo oli käytössä - Taalintehtaan, Västanfjärdin ja Kemiön äänestysalueilla EU-vaaleissa 2014 - kaikilla äänestysalueilla eduskuntavaaleissa 2015 Kuntalais- ja käyttäjävaikuttamisen eri muotoja kokeillaan. Eri malleja, joilla lisätään kuntalaisten ja käyttäjien mahdollisuuksia ilmaista mielipiteensä, selvitetään ja otetaan pilottikäyttöön. Seuranta 31.12.2015 - asukasiltoja on järjestetty, kaksi keväällä ja yksi syksyllä Kemiönsaaren kunta on mukana demokratia.fiverkkopalvelussa, jossa asukkaat voivat tehdä kuntalaisaloitteita tai vaikuttaa kansallisiin kysymyksiin, ja nuoret voivat esittää muutosehdotuksia. - Facebook-ryhmiä on hyödynnetty eri sidosryhmien osallistamisessa kunnan toimintaan. 44

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kokouksien määrä Valtuusto 6 5 5 7 Kunnanhallitus 13 11 15 12 Tarkastuslautakunta 6 7 5 6 Keskusvaalilautakunta 0 3 4 3 Iltakouluja / seminaareja 5 5 4 2 Mittarit TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Asioita / kokous Valtuusto 15 15 12 13 Kunnanhallitus 15 15 15 16 Tarkastuslautakunta 9 9 10 7 Keskusvaalilautakunta 4 4 5 7 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kunnanjohtaja 1 1 1 0,67 Hallintojohtaja 1 0,95 1 0,9 Johdon sihteeri 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 1 Kielenkääntäjä 0,9 0,8 0,9 0,9 Palveluneuvoja 2,5 0 0 0 Yhteensä 7,4 4,75 4,9 4,47 45

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HALLINTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 15 682 32 420 13 325 13 325 14 135 Henkilöstökulut -561 321-465 991-499 397-499 397-442 358 Palvelujen ostot -235 570-234 175-250 147-250 147-258 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -13 125-10 589-12 420-12 420-17 009 Avustukset -13 927-14 861-13 000-13 000-18 362 Muut toimintakulut -106 467-60 836-71 756-71 756-61 473 TOIMINTAKULUT -930 411-786 452-846 720-846 720-797 202 TOIMINTAKATE -914 729-754 032-833 395-833 395-783 067 POIKKEAMAT TA15 TP15: Pienentyneet henkilöstökustannukset sisäisistä sijaisuuksista ja budjetoitua pienempien palkkioiden maksamisesta johtuen + 57 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Syksyllä 2015 kunnalta puuttui vakituinen kunnanjohtaja. Hallintojohtaja toimi vt. kunnanjohtajana, minkä vuoksi osaan hallinto-osaston toimialan suunnitelluista kehittämishankkeista ei riittänyt työresursseja. Sote-uudistukseen, nykyisin maakuntauudistukseen, liittyvät tulevaisuudennäkymät ovat kuntatasolla muuttuneet niin paljon, että talousarviossa asetetut tavoitteet eivät vastaa enää lainkaan tilinpäätöksen laadintahetkellä olevaa mallia. Aloitteiden käsittely on nopeutunut vuoden aikana erään valtuustoaloitteen seurauksena. Aloitteet toimitetaan nopeammin valmistelijalle, ja kunnanhallitus ohjaa aloitteiden käsittelyä asettamalla aikarajan sille, mihin mennessä aloitteen vastaus on käsiteltävä ensimmäisessä poliittisessa toimielimessä. Valtion suunnitelmat yhteisten asiakaspalvelupisteiden perustamiseksi kunnissa ovat seisahtuneet uuden hallituksen myötä. Hankkeen jatko on toistaiseksi epävarma. Uusi kuntastrategia on määrä laatia vuoden 2016 aikana. Kuntastrategian tulee vastata kuntalain säännöksiä, osallistaa kuntalaisia ja kiinnittää huomiota siihen, että luottamushenkilöt, henkilöstö, sidosryhmät, yrittäjät ja asukkaat saataisiin mukaan prosessiin. Uuden kuntalain myötä myös hallintosääntö, konserniohje ja sisäisen valvonnan ohje on päivitettävä vuoden 2016 aikana. Kuntaliitto valmistelee parhaillaan hallintosääntömallia, jota on määrä hyödyntää työn pohjana. Lisäksi Kuntaliitto laatii päivitetyn mallin konserniohjeesta. 46

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Henkilöstöhallintoyksikkö vastaa palkanlaskennasta, kunnan henkilöstöasioiden koordinoinnista, yhteistyöstä ammattijärjestöjen edustajien kanssa, työterveyshuollosta, henkilöstön työkyvyn ylläpidosta sekä kesätyöntekijöiden koordinoinnista. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Sote-uudistus tulee vaikuttamaan kunnan kaikkiin tukitoimintoihin. Kaikissa henkilöstöhallintokysymyksissä, jotka tulevat ajankohtaisiksi vuosien 2015 ja 2016 aikana, on arvioitava, miltä henkilöstöorganisaatio tulee näyttämään 1.1.2017 jälkeen. Henkilöstölle tiedottaminen tulee olemaan haastavaa, koska henkilöstön on määrä siirtyä uusille tuotantoalueille. Tuotantoalueet aloittavat todennäköisesti toimintansa vasta vuoden 2016 jälkipuoliskolla, minkä vuoksi tiedon saaminen ja jakaminen henkilöstölle sitä ennen on vaikeaa. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Manuaalisia työvaiheita vähennetään jatkuvasti, samalla kun sähköisen tiedonannon osuutta lisätään. Kunnan käyttämän henkilöstöhallintaohjelman ylläpito tullaan lakkauttamaan tulevina vuosina. Kunnalle on ennemmin tai myöhemmin hankittava uusi ohjelma, joka mahdollistaa sähköiset lomakkeet ja kaikkien työaikaan liittyvien asiakirjojen sähköisen käsittelyn. Taloussuunnitelmakauden investointeihin on kirjattu uusi ohjelma. Keväällä 2015 laaditaan ehdotus toimenpideohjelmasta sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Samalla todetaan, että kunnalla on jo käytössä mittavia toimenpiteitä, joilla tuetaan työntekijöiden työkykyä. Kunnan viime vuosien hyvän taloustilanteen vuoksi kunta on pystynyt panostamaan tukitoimiin jopa aiempaa enemmän, mikä ei päde useimpiin muihin kuntiin. Tulevassa toimenpidesuunnitelmassa on tarkoitus tarkastella, ovatko olemassa olevat toimenpiteet oikeanlaiset ja onko niillä vaikutusta. 47

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Henkilöstön IKT-taitojen parantaminen. Syksyn 2013 - kevään 2014 aikana panostetaan henkilöstön IKT-koulutuksiin. Koulutusta annetaan eri tasoilla ja eri ohjelmissa. Seuranta 31.12.2015 - Keväällä 2015 järjestettiin Windows 7 -koulutusta ja ns. IT-päivä, joka koostui useista eri luennoista. Syksyllä IT-yksikkö joutui priorisoimaan normaalia ylläpitoa ja toimintaansa henkilöstöpulan vuoksi. Henkilöstöanalyysi ja seuranta Henkilöstöanalyysi tehdään vuoden 2014 loppupuolella. Tulokset esitellään ja otetaan käyttöön vuoden 2015 alkupuolella. Seuranta 31.12.2015 - Henkilöstökysely toteutettiin tammikuussa. - Tulokset esiteltiin huhtikuussa 2015. Esimiehille järjestettiin yksi tilaisuus ja koko henkilöstölle toinen. - Johtoryhmä ja henkilöstöryhmä analysoivat tuloksia ja tekivät toimenpidesuunnitelman. - Esimiehiä kehotettiin keskustelemaan tuloksista kuukausipalavereissa tai vastaavissa. - Johtoryhmä on seurannut toimenpidesuunnitelman toteutumista syksyn aikana, ja tehtyjä toimenpiteitä on esitelty henkilöstölle intranetissä. Toimenpiteet työterveyden edistämiseksi ja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Laaditaan suunnitelma sairauspoissaoloja vähentävistä toimenpiteistä. Ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon ja työterveyteen panostetaan jatkossakin. Seuranta 31.12.2015 - Kunnan panostukset ja toimenpiteet työkyvyn ylläpitämiseksi on koottu kolmiportaiseksi malliksi. Malli on henkilöstöraportin liitteenä. - Sairauspoissaoloja seurataan kuukausitasolla, ja syvempi analyysi tehdään puolivuosittain yhdessä työterveyshuollon kanssa. Sote-uudistuksen vaikutuksia henkilöstön määrään ja rakenteeseen tarkastellaan. Sote-uudistusta koskevien suunnitelmien pitäisi konkretisoitua vuonna 2015. Kaikkia henkilöstöpoliittisia toimenpiteitä tarkastellaan sen pohjalta, että 50 %:lla kunnan nykyisestä henkilöstöstä on uusi työnantaja 1.1.2017 alkaen. Seuranta 31.12.2015 - Sote-uudistusta koskevat suunnitelmat eivät konkretisoituneet vuonna 2015. Edellinen hallitus sysäsi päätöksenteon seuraavalle hallitukselle (eduskuntavaalien 2015 yli) ja uusi hallitus muutti kaavailtua mallia. Nykyisen suunnitelman mukaan maakuntauudistus toteutetaan niin, että uudet maakunnat aloittavat toimintansa 1.1.2019. Koko syksyn 2015 ajan keskeiset rahoitusta, henkilöstösiirtoja ja kiinteistökantaa koskevat kysymykset olivat täysin auki. - Henkilöstörakenteen sopeuttaminen tulevaa uudistusta varten on kuitenkin jatkunut viime vuosina. Eläköitymisissä pohditaan töiden mahdollista uudelleenjärjestelyä ennen kuin otetaan kantaa uuden työntekijän palkkaamiseen. 48

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TUNNUSLUVUT TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Sisäisiä palkkauksia 0 0 3 0 Ulkoisia palkkauksia 43 40 55 45 Yhteistyötoimikunnan kokoukset 4 4 4 3 Työllistettyjä, henkilöstötyövuodet 3 0 0 16,33 Työllistettyjä, henkilöt 45 * Työllistämistoiminta kuului sosiaaliyksikölle vuonna 2014 ja siirrettiin takaisin hallinto-osastolle vasta valtuuston vuoden 2015 talousarvion käsittelyssä. Siksi työllistettyjen määrä puuttuu talousarvion 2015 tunnusluvuista. 49

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Palkanlaskija 3 3 3 3 Työsuojelupäällikkö 0,95 0,8 0,6 Projektipäällikkö, Työkomppania-hanke 1 Työnjohtaja, Työkomppania-hanke 0,9 Yhteensä 3 3,95 3,8 5,5 Palkkakustannukset työajalta, jonka pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut käyttävät tehtäviensä hoitamiseen, maksetaan henkilöstöhallinnosta. Pääluottamusmiesten työaika Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Juko ry 0,25 0,25 0,3 0,25 Kuntalalan Unioni ry 0,35 0,35 0,35 0,35 Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 SuPer ry 0,08 0,08 0,08 0,08 Yhteensä 0,78 0,78 0,83 0,78 Työsuojeluvaltuutettujen työaika Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kuntalalan Unioni ry 0,16 0,16 0,16 0,16 Super ry ja Tehy ry 0,1 0,1 0,1 0,1 Yhteensä 0,26 0,26 0,26 0,26 HENKILÖSTÖHALLINTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 106 708 70 977 105 795 72 636 178 431 333 087 Henkilöstökulut -260 536-204 733-387 581-286 920-674 501-737 575 Palvelujen ostot -152 668-138 301-153 128-6 500-159 628-151 492 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 920-5 541-4 800-4 800-22 209 Avustukset 0 0 Muut toimintakulut -13 636-10 943-8 935-23 128-32 063-25 499 TOIMINTAKULUT -450 817-366 518-554 444-316 548-870 992-936 775 TOIMINTAKATE -344 109-295 541-448 649-243 912-692 561-603 688 50

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Henkilöstöhallinto Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja POIKKEAMAT TA15 TP15: Ei suuria nettopoikkeamia, vuoden aikana tehtiin talousarvion muutos työllistämistoiminnan osalta. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Syksyllä 2015 kunnalta puuttui vakituinen kunnanjohtaja. Hallintojohtaja toimi vt. kunnanjohtajana, minkä vuoksi osaan hallinto-osaston toimialan suunnitelluista kehittämishankkeista ei riittänyt työresursseja. Tämän vuoksi sairauspoissaolojen vähentämiseksi ei ole saatu tehtyä asianmukaista toimenpideohjelmaa. Sen sijaan työkyvyn ylläpitämiseen tähtäävät toimenpiteet on koottu kolmiportaiseksi malliksi. Myös työterveyshuollon kanssa tehtävän sairauspoissaolojen seurannan käytäntöjä on tiivistetty ja parannettu. Henkilöstöhallinnon toimintaa ja toimenpiteitä kuvaillaan tarkemmin henkilöstöraportissa. Sote-uudistukseen, nykyisin maakuntauudistukseen, liittyvät tulevaisuudennäkymät ovat kuntatasolla muuttuneet niin paljon, että talousarviossa asetetut tavoitteet eivät vastaa enää lainkaan tilinpäätöksen laadintahetkellä olevaa mallia. Henkilöstörakenteen sopeuttamista tulevaa uudistusta silmällä pitäen on kuitenkin jatkettu viime vuosien aikana. Työntekijän jäädessä eläkkeelle pohditaan töiden mahdollista uudelleenjärjestelyä ennen kuin otetaan kantaa uuden työntekijän palkkaamiseen. Työllistämishanke Työkomppania on hallinto-osaston alainen, ja siihen kuuluu myös Taalintehtaan Ekocentertoiminta. Projektibudjetti 266 515 euroa, tukitaso 75 % (ESR), hankepäällikkö Jessica Sundell, työjohtaja Robin Savonius. 51

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja TOIMINTA Talousyksikkö vastaa talousarvion laadinnasta ja tilinpäätöksestä, juoksevasta kirjanpidosta, laskujen käsittelystä ja ostoreskontrasta sekä suurimmasta osasta kunnan laskutusta ja myyntireskontraa. Lisäksi talousyksikkö avustaa Kemiönsaaren vesiliikelaitosta asiantuntijapalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Talousprosesseja ohjaavat lait ja ohjeistukset muuttuvat jatkuvasti. Kirjanpitolakiin tehtyjen muutosten lisäksi maksuliikennettä ohjaavat myös eurooppalaiset standardit. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Sähköisten prosessien käyttöönotto-, kehittämis- ja implementointityö jatkuu. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Täsmällinen tilitys, hyvä raportointi ja informatiivinen tilinpäätös Kuukausittainen budjettiseuranta yksiköille, Neljännesvuosittainen seuranta lautakunnille. Jatkuva seuranta markkinatilanteen vaikutuksista kunnan talouteen ja rahoitukseen. Seuranta 31.12.2015 Yksiköillä on kuukausittainen seuranta. Lautakunnilla on neljännesvuosittainen seuranta. Rahoitus ja lainasalkku on läpikäyty. Paperilaskujen määrän vähentäminen Yli puolet ostolaskuista saadaan sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja tarjotaan asiakkaille aktiivisesti. Seuranta 31.12.2015 Noin 50 % ostolaskuista tulee sähköisessä muodossa. Sähköisiä myyntilaskuja on tarjottu asiakkaille aktiivisesti niin kirjeitse kuin laskuihin lisätyn informaation ja verkkopankin automaattisten viestien kautta. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Myyntilaskuja 16 992 16 600 19 000 32 335 Ostolaskuja 19 256 19 000 19 000 19 000 Sähköisten ostolaskujen osuus 40 % 60 % 40 % 50 % 52

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: Talous Vastuuhenkilö: Hallintojohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Controller 0 1 1 0 Taloussihteeri 1 1 1 1 Kirjanpitäjä 1 1 1 1 Reskontranhoitaja 2,2 2,2 2,2 2,2 Yhteensä 4,2 4,8 4,7 4,2 TALOUSYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 4 212 9 007 1 325 1 325 8 566 Henkilöstökulut -237 603-245 072-259 033-259 033-236 313 Palvelujen ostot -231 229-252 195-232 084-232 084-229 507 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 970-3 522-3 500-3 500-1 944 Avustukset Muut toimintakulut -16 374-18 644-8 943-8 943-8 751 TOIMINTAKULUT -487 176-519 563-503 560-503 560-476 515 TOIMINTAKATE -482 964-510 556-502 235-502 235-467 949 POIKKEAMAT TA15 TP15: Pienentyneet henkilöstökustannukset sisäisistä sijaisuuksista johtuen + 20 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuonna 2015 yksi palkanlaskija ja yksi kirjanpitäjä jäivät eläkkeelle. Heidän tilalleen palkattiin määräaikainen yhdistetty palkanlaskija/kirjanpitäjä. Syksyllä 2016 controller palaa töihin vanhempainvapaalta, minkä vuoksi henkilöstöresurssit ja työnjaot on arvioitava uudelleen. Vuonna 2015 kunnan taloushallinnon järjestelmään tehtiin laaja päivitys. Ohjelmantoimittaja CGI ilmoitti talvella, että nykyisen ohjelmaversion ylläpito päättyy ja että asiakkaiden on päivitettävä ohjelmistonsa uuteen versioon. Koska tästä ei ollut tietoa talousarvion laadintavaiheessa, toimenpiteisiin tarvittiin 43 000 euron lisätalousarvio. Version päivityksen yhteydessä tehtiin myös sovelluspalvelimen ja tietokantapalvelimen vaihto. Samassa yhteydessä anottiin lisämäärärahoja myös kunnan intranetin uudistamiseksi vuoden 2015 loppupuolella. Intranetiä varten varattu lisämääräraha oli suuruudeltaan 10 000 euroa. 53

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö TOIMINTA IKT-yksikkö vastaa kunnan yhteisen tietoverkon, IKT-laitteiden ja ohjelmien ylläpidosta ja kehittämisestä. IKT-yksikön tärkeimpiä tehtäviä ovat mm. suunnitella, ylläpitää ja kehittää tietoverkkoa koordinoida puhelin- ja tietojärjestelmien yhteensopivuutta varmistaa tietoturvallisuus kehittää verkossa tapahtuvaa tietojenvälitystä hallinnoida käyttöoikeuksia valmistella tietokone-, telelaitteisto- ja ohjelmistohankintoja yhteistyössä osastojen kanssa tarjota käyttäjätukea ja koulutusta kehittää IT-hallintoa ja osallistua kehittämisprojekteihin Kehittämistyö, ylläpito ja käyttötuki hoidetaan pääasiassa omin resurssein, kun taas koulujen ylläpito hoidetaan ostopalveluin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2015 2017 Tietojenkäsittelyjärjestelmien käyttö kunnan eri osastoilla ja yksiköissä lisääntyy jatkuvasti. Myös tietokoneiden, kevyiden asiakaspäätteiden, taulutietokoneiden (tablettien) ja älypuhelinten määrä yksiköissä lisääntyy samaa vauhtia. Kaikki tämä lisää tietotekniikkatuen- ja ylläpidon tarvetta, ja yhdessä IP-pohjaisen puhelinkäytön kanssa lopputuloksena on tietoverkkoon kohdistuvien vaatimusten jatkuva lisääntyminen kunnan kaikissa yksiköissä. Samalla kun kunnan toiminnan riippuvuus tietojärjestelmistä kasvaa, kasvaa myös ulkopuolisten uhkien, kuten kohdistettujen hyökkäysten, virusten ja roskapostin määrä, mikä asettaa IKT-osaston toiminnalle kovemmat vaatimukset. Myös sähkö- ja tietoverkon katkokset aiheuttavat ongelmia toiminnalle. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 IKT-yksikkö tukee kuntatasolla asetettuja strategisia tavoitteita aktiivisesti. Taloussuunnitelmakaudella 2014 2016 tämä tarkoittaa mm. kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottoa kunnan IKT-palveluissa, terveydenhuoltoyksikön earkisto-järjestelmää sekä henkilöstönohjausjärjestelmän uusimista. 54

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Henkilökunnan IKT-koulutus Tavoitetaso / seuranta Kohottaa koko henkilökunnan IKT-osamista/taitoja. Seuranta 31.12.2015 Kunnan henkilöstölle on järjestetty IKT-jatkokoulutuksia. Palvelin- ja sovellusjärjestelmien päivitys Palvelinkanta ja sovellusjärjestelmät päivitetään ja virtualisoidaan. Seuranta 31.12.2015 Palvelin- ja sovellusjärjestelmien päivitykset on tehty suunnitelmien mukaan. IKT-tuen rutiinien kehittäminen IKT-tuen laatua parannetaan kehittämällä rutiineja ja kouluttamalla IKT:n henkilökuntaa. Seuranta 31.12.2015 Henkilöstö on osallistunut koulutuksiin sekä jatkanut työtä IKT-tuen parantamiseksi. Sähköisiä palveluja kunnan asiakkaille ja asukkaille Asiakkaille ja asukkaille suunnattujen sähköisten palveluiden kehittämistä jatketaan. Seuranta 31.12.2015 Vuoden aikana on tehty suunnitelmia uusien sähköisten palvelujen käyttöönottamiseksi. Käyttöönotto tapahtuu vuonna 2016. IKT:n ympäristövaikutukset Ympäristötekijät huomioidaan hankinnoissa. Seuranta 31.12.2015 Kaikki uudet koneet ja näytöt ovat nykyään erittäin energiatehokkaita ja palvelimet käyttävät virtualisointia, joten voimme hyödyntää olemassa olevia resursseja tehokkaammin. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Tietokoneiden määrä 592 683 640 803 Käyttäjien määrä 555 550 550 550 Oma henkilökunta 2,4 2,4 3 2,9 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 IT-käyttöpäällikkö 1 1 1 1 IT-kordinaattori 0,9 0,9 0,9 0,9 IT-tuki 0,5 0,5 1 1 Yhteensä 2,4 2,4 2,9 2,9 55

HALLINTO-OSASTO Yksikkö: IKT Vastuuhenkilö: IT-käyttöpäällikkö IKT-YKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 344 960 323 613 390 795 390 795 366 320 Henkilöstökulut -141 060-134 211-155 060-155 060-151 700 Palvelujen ostot -187 994-174 551-214 763-214 763-202 352 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 987-1 061-1 500-1 500-1 273 Avustukset Muut toimintakulut -15 857-13 704-17 723-17 723-12 360 TOIMINTAKULUT -346 898-323 527-389 046-389 046-367 684 TOIMINTAKATE -1 938 86 1 749 1 749-1 364 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana on panostettu paljon palvelin- ja sovellusjärjestelmien päivittämiseen. Muun muassa on tehty isoja päivityksiä talousyksikön, palkanlaskennan, sosiaaliyksikön ja sivistysosaston ohjelmiin. Myös earkistopalvelujen käyttöönotto peruspalvelun puolella on vaatinut paljon resursseja. Vuoden aikana on toteutettu useita isoja, paljon resursseja vaativia projekteja, minkä seurauksena resursseja on riittänyt vähemmän muuhun toimintaan. 56

16.2 Kehitysosasto Kehitysosaston hallinto Saaristo Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta Kehitysosasto toimintakate yksiköttäin 14 % 8 % 27 % Kehitysosaston hallinto Saaristo 14 % 8 % 28 % 1 % Matkailu Maaseutu Markkinointi Elinkeinoelämä Projektitoiminta Kehitysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2 % 5 % 4 % 1 % Ostopalvelut 32 % 56 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 57

KEHITYSOSASTO TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 79 139 66 700 66 700 85 034 127,49 % Maksutuotot 60 3 600 3 600 0 0,00 % Tuet ja avustukset 226 880 30 025 30 025 3 805 12,67 % Vuokratuotot 0 0 0 0 0,00 % Muut toimintatuotot 16 654 3 000 3 000 3 419 113,96 % TOIMINTATUOTOT 322 734 103 325 103 325 92 258 89,29 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 487 890 420 210 420 210 402 055 95,68 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 83 729 49 545 49 545 72 915 147,17 % Muut henkilöstösivukulut 26 027 27 390 27 390 22 065 80,56 % Henkilöstösivukulut 109 756 76 935 76 935 94 980 123,46 % Henkilöstökulut 597 647 497 145 497 145 497 035 99,98 % Palvelujen ostot 384 867 318 900 318 900 290 677 91,15 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 39 132 14 800 14 800 19 700 133,11 % Avustukset 36 595 47 500 47 500 43 516 91,61 % Vuokrakulut 30 538 40 566 40 566 35 317 87,06 % Muut toimintakulut 3 602 2 300 2 300 7 546 328,09 % TOIMINTAKULUT 1 092 380 921 211 921 211 893 790 97,02 % TOMINTAKATE -769 646-817 886-817 886-801 532 98,00 % SUUNNITELMAPOISTOT -16 092-400 -17 890-14 250 79,65 % TILIKAUDEN TULOS -785 738-818 286-835 776-815 782 97,61 % 58

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kehitysosaston isot päätösasiat kuuluvat kunnanhallituksen alaisuuteen. Osaston hallintoyksikön tehtäviin kuuluvat henkilöstövastuu, projektien hallinta, talousarvio ja tilinpäätös. Kehitysosaston vastuualueita ovat elinkeinoasiat, rakennemuutostilanne, matkailuelinkeino, markkinointi, profilointi, kunnan projektien hallinta, strategia, saaristokysymykset, ystävyyskuntakontaktit, maaseudun kehittäminen sekä tiettyjen tapahtumien koordinointi ja järjestäminen. Osasto on myös mukana maakunnan yhteistyöryhmässä, MYR:issä, joka on lakisääteinen toimielin, sekä monissa muissa kansallisissa ja alueellisissa edunvalvontaa harjoittavissa toimielimissä. Edunvalvonta ja verkostoituminen ovat tärkeä osa työtä mm. ulkopuolisen rahoituksen kannalta. Kaiken kaikkiaan osasto tekee laaja-alaisesti töitä Kemiönsaaren elinvoimaisuuden edistämiseksi. Maaseutukysymykset siirtyivät hallinnollisesti Paimiolle vuonna 2013, ja kehitysosasto hankkii ne edelleen ostopalveluna. Vuoden 2015 aikana osasto panostaa erityisesti uusien työpaikkojen luomiseen Kemiönsaarelle aktiivisella elinkeinoelämän otteella sekä kohdennetun markkinoinnin avulla. Vuoden 2015 aikana jatketaan myös kesätyösetelikäytäntöä, jolla tuetaan nuoria kesätyön saamisessa. Osasto seuraa kunnan strategiassa 2010 2015 määriteltyjä suuntaviivoja. Kunnan arvot aktiivisuus, avoimuus ja uudistumiskyky heijastuvat osaston tavassa työskennellä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Uusi rakennekausi käynnistyi vuonna 2014 ja jatkuu vuoteen 2020 saakka. Kemiönsaaren kunta jatkaa ulkopuolisen rahoituksen hakemista kuntaa, sen osastoja, elinkeinoelämää ja asukkaita hyödyttäviin asioihin, kunnan strategiassa määriteltyjen suuntaviivojen mukaisesti. Maassamme on meneillään useita eri rakenteellisia muutoksia ja lakimuutoksia. Nämä tulevat vaikuttamaan merkittävästi kuntakenttään. Muun muassa valtion asiakaspalvelu tulee kuntien hoidettavaksi, ja lisäksi saaristotuet sekä saaristo-oloihin vaikuttavien asioiden käsittelytapa muuttuvat. Osasto seuraa uudistuksia ja pyrkii edesauttamaan uusien joustavien ratkaisujen löytämistä sekä Kemiönsaaren palvelutason pitämistä hyvällä tasolla jatkossakin. Varsinais-Suomen maakunnan ja koko maan elinkeinoelämän tilanne ja työttömyysluvut ovat murheelliset. Rakennemuutos leimaa lähestulkoon koko maata. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Osasto voi jatkossakin edistää kunnan muuttoystävällistä imagoa positiivisen, kekseliään ja kustannustehokkaan markkinoinnin avulla. Markkinointisuunnitelmaa päivitetään vuosittain ja suunnitelmaa seurataan. Kunnan positiivisista uutisista tiedotetaan aktiivisesti. Yhteistyö median kanssa on tärkeää. Positiivinen imago edesauttaa yritysten perustamista paikkakunnalle. Kuntaan muuttaneet toivotetaan edelleen tervetulleiksi tervetuliaiskirjeellä ja vastasyntyneitä muistetaan lahjalla jne. Osasto tekee määrätietoisesti töitä sen eteen, että yritysasiat käsiteltäisiin kunnassa nopeasti ja joustavasti. Elinkeinoelämää tuetaan pitämällä aktiivisesti yhteyttä yrittäjiin, erityisesti niillä aloilla, joilla on edellytykset kasvaa ja siten luoda uusia työpaikkoja saarelle. Kemiönsaari haluaa kuulua alueen elinkeinomyönteisimpiin kuntiin tekemällä aktiivisesti yhteistyötä paikallisten yritysten kanssa ja toimimalla aktiivisesti. Kemiönsaaren ulkopuolella toimivien yritysten houkuttelemiseksi Kemiönsaarelle tehdään aktiivisesti töitä. 59

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja On myös tärkeää yrittää ennustaa tulevia elinkeinoelämän suuntauksia sekä työttömyyttä osallistumalla aktiivisesti alueen eri toimielimiin, joissa markkinointianalyytikot yhdessä seutukuntien virkamiesten kanssa analysoivat elinkeinoelämän suuntauksia ja ilmiöitä. Osasto tekee myös omia tilastollisia seurantoja. FNsteelin kesäkuussa 2012 tapahtuneen konkurssin myötä kunta on nimetty äkillisen rakennemuutoksen alueeksi vuoteen 2015 saakka. Osasto noudattaa syksyllä 2012 laadittua, rakennemuutostyötä koskevaa toimintasuunnitelmaa. Status on voimassa enää vuoden 2015. Kemiönsaari on kahtena ensimmäisenä rakennemuutosvuonna vastaanottanut monia eri tukitoimenpiteitä sekä ulkopuolista rahoitusta. Nyt viimeisenä vuonna osasto pyrkii vielä mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään tarjolla olevia tukimahdollisuuksia. Vapaa-ajan asukkaita ja heidän kiinnostustaan Kemiönsaarta kohtaan tulee vaalia, ja yhteydenpitoa ja tiedonkulkua tulee kehittää. Osasto tekee myös yhteistyötä koulujen ja Kemiönsaaren nuorisoparlamentin kanssa. Osasto on mukana tukemassa Isla-parlamenttia, jonka tehtävänä on näyttää nuorille, miten päätöksenteko toimii, sekä opettaa priorisointia ja argumentointia. Kesätyösetelikonseptia kehitetään edelleen. Yhteistyö ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa on tärkeää suotuisan kehityksen kannalta, eritoten uusien teollisuus- ja liiketonttien luomiseksi kaavoitusprosessien kautta. Osastot tekevät yhteistyötä elinkeinotiimin ja kaavoitusryhmän puitteissa. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Vapaa-ajan asukkaiden edut otettava huomioon. Tavoitetaso / seuranta Vapaa-ajan asukkaat saavat informaatiota kunnan nettisivuilta sekä kunnan Isla-lehdestä. Seuranta 31.12.2015 Vapaa-ajan asukkaat ovat saaneet informaatiota kahdessa Isla infolehdessä vuoden aikana: - kevään lehti käsitteli Brinkkullan tonttien markkinointia - syksyn lehti käsitteli September Open -tapahtumaa Ympäristötavoitteet Paperikopioiden määrän vähentäminen. Seuranta 31.12.2015 Kaikki kokouskutsut lähetetään nykyään sähköisessä muodossa. Henkilöstön kehityskeskustelut Kerran vuodessa / työntekijä. Seuranta 31.12.2015 Kaikkien työntekijöiden kanssa on pidetty yksi kehityskeskustelu vuodessa. Koordinointi kokousten kautta Henkilöstön osastopalavereiden pitäminen säännöllisesti. Seuranta 31.12.2015 Osastopalavereita on pidetty vähintään kerran kuukaudessa koko osaston toiminnan koordinoimiseksi. 60

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT MUUT. Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TA 15 TP 15 Käsitellyt pykälät, KH 15 15 15-6 9 Virkamiespäätösten määrä, kehitysjohtaja 50 50 30-1 29 Edunvalvontatehtävät 10 10 10 0 10 Kuntaan muuttaneiden määrä / vuosi 201 210 220 59 279 Kesätyösetelillä kesätöitä saaneet nuoret 0 38 40 0 40 HENKILÖSTÖBUDJETTI MUUT. Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TA 15 TP 15 Kehitysjohtaja 1 1 1 0 1 Projektikoordinaattori 0 1 1 0 1 Toimistosihteeri 1 1 1-0,4 0,6 Yhteensä 2 3 3-0,4 2,6 61

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja KEHITYSOSASTON HALLINTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 1 232 910 795 795 660 Henkilöstökulut -109 503-157 498-151 740-151 740-156 231 Palvelujen ostot -19 761-22 624-18 114-18 114-25 490 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 949-2 456-2 100-2 100-3 708 Avustukset -800-30 000-30 000-22 964 Muut toimintakulut -6 681-6 537-5 413-5 413-7 388 TOIMINTAKULUT -138 893-189 914-207 367-207 367-215 781 TOIMINTAKATE -137 661-189 004-206 572-206 572-215 121 POIKKEAMAT TA15 TP15 Budjetoimattomat eläkemaksut (toimistosihteeri jäi eläkkeelle) + 14 000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi 2015 oli tapahtumarikas vuosi osastolla. Ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa yhteisesti toteutettu Brinkkullan alueen markkinointikampanja ylsi Kuntaliiton markkinointikilpailussa semifinaalisijalle. Kunnan näkyvyyttä lisättiin eri tavoin vuoden aikana. #ShoppingAtKimitoon-kampanja lanseerattiin joulun alla. Kampanjalla haluttiin kannustaa asukkaita ostamaan paikallisia tuotteita. Tulomuuton saldoksi muodostui +35 henkilöä, ja työttömyysprosentti oli enimmillään 11,3 %. Vuoden aikana perustettiin enemmän yrityksiä kuin mitä vanhoja lakkautettiin. Vuosi 2015 oli viimeinen vuosi, jolloin Kemiönsaaren kunnalla oli äkillisen rakennemuutoskunnan status. Kunnan on yleisesti katsottu selvinneen rakennemuutostilanteesta hyvin verrattuna muihin alueisiin Suomessa. Örön avaaminen yleisölle oli vuoden suurin uutinen. Örö veti puoleensa kokonaiset 25 000 kävijää kesän 2015 aikana. Örön kehittämistä jatketaan Metsähallituksen johdolla. Vuoden perinteinen elinkeinofoorumi järjestettiin Örössä, ja pääpuhujana toimi Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Bruce Oreck. Vapaa-ajan asukkaille lähetettiin kotiin Isla info -tiedotuslehti kahdesti vuoden aikana. Syyskuussa järjestetty September Open houkutteli yli 5 000 kävijää. Yksi tapahtuman kohderyhmistä on nimenomaan vapaa-ajan asukkaat. Tarkoituksena on, että saaren vapaa-ajan asukkaat voivat tutustua konseptin puitteissa järjestetyillä yritysmessuilla saarella toimivien yrittäjien monipuoliseen tarjontaan. September Open toteutettiin hyvässä yhteistyössä paikkakunnan yrittäjäyhdistyksen, erään paikallisen yrityksen ja kunnan kanssa. 62

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Kemiönsaaren myönteinen näkyvyys toimii jatkossakin osastolla tehtävän työn johtotähtenä. Näin halutaan edistää uusien yritysten perustamista sekä sitä, että uudet asukkaat, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat löytäisivät saarelle ja hyödyntäisivät sen monipuolista palvelutarjontaa. Teemme jatkossakin yhteistyötä yritysten sekä monien muiden Kemiönsaarella ja sen ulkopuolella toimivien tahojen kanssa voidaksemme säilyttää saaristokuntamme elinvoimaisuus. 63

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja TOIMINTA Kunnan saaristolautakunnan tehtävänä on vastata saaristoasioista kunnallisella tasolla, kehittää saariston elinkeinoja, liikennettä ja asumista sekä edesauttaa saariston monipuolista kehittämistä niin asukkaiden elinolojen kuin saaristoympäristönkin osalta. Lautakunta vastaa myös saariston edunvalvonnasta. Saaristolautakunta vastaa Kemiönsaaren kunnan toiminnasta Turunmaan yhteisessä Ulkosaariston neuvottelukunnassa. Kuntaa edustaa neuvottelukunnassa kaksi edustajaa sekä yksi viranhaltija. Saaristolautakunta vastaa kunnan saaristo-ohjelman laatimisesta ja seurannasta, nykyinen hyväksyttiin vuonna 2011, ja ohjelma päivitettiin 2013. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Perinteisten saaristoelinkeinojen merkitys vähenee jatkuvasti. Tilalle luodaan edellytyksiä uusille elinkeinoille, jotka soveltuvat saaristo-olosuhteisiin. Erityisesti lisääntyneen osa-aikaväestön ja matkailijavirtojen tuomat mahdollisuudet tulee hyödyntää työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luomiseksi saaristossa. Tarkoituksena on turvata saariston elinvoimainen, pysyvä asutus myös jatkossa. Valtakunnan tasolla päätettävät toimenpiteet, kuten yhteyksiä ja postinjakelua koskevat säästöt, tuovat saariston palveluille jatkuvaa painetta. Toiminta Örön saaren kehittämiseksi matkailukeskuksena lähtee liikkeelle toimintajakson aikana. Tästä on odotettavissa merkittävät myönteiset vaikutukset saariston kehitykselle. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kunnan saaristo-ohjelmassa on lueteltu ne toimenpiteet ja hankkeet, jotka ovat ajankohtaisia suunnitelmakaudella. Tärkeimmät panostukset liittyvät yhteyksiin, elinkeinoelämään, työpaikkoihin ja asumiseen. Suurimmissa saaristokylissä pyritään perustamaan vesi- ja jätevesihuollon osuuskuntia. Maankäytön suunnittelu, asuntorakentaminen sekä panostus luontoon ja ympäristöön kuuluvat lautakunnan tärkeimpiin tehtäviin. Rosalan kylässä rivitalohanke on ollut ajankohtainen jo jonkin aikaa. Lautakunta pyrkii siihen, että hanke toteutetaan suunnittelujakson aikana. 64

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Vuoden 2011 saaristo-ohjelmassa vahvistettujen Saaristo-ohjelma päivitetään vuosittain tavoitteiden toteuttaminen Seuranta 31.12.2015 Saaristolautakunta on seurannut saaristo-ohjelmaa. Päivitys tehdään vuonna 2016. Paremmat liikenneyhteydet Jätevesiongelman ratkaiseminen Tyydyttävä hoivatyö sekä terveyden ja -sairaanhoito Saariston väestöpohjan turvaaminen Jokaiseen kylään on vähintään yksi päivittäinen yhteys, pienimmillä asutuilla saarilla tarpeeksi tiheät yhteydet. Seuranta 31.12.2015 Saaristolautakunta on aktiivisesti seurannut, että liikenneyhteydet toimivat tarpeeksi usein. Jätevesiosuuskuntien perustamistyö jatkuu. Seuranta 31.12.2015 Jätevesiosuuskuntia ei ole perustettu vuonna 2015. Palveluiden säilyttäminen vähintään nykytasolla. Seuranta 31.12.2015 Palvelut ovat säilyneet vähintään samalla tasolla kuin viime vuonna. Asukasmäärän säilyttäminen vähintään nykytasolla. Seuranta 31.12.2015 Vuonna 2105 muutti 12 henkilöä saaristoon, 7 muutti pois. Asukasmäärä on säilynyt vähintään nykytasolla. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TA 14 TA 15 TP 15 Kokousten määrä, saaristolauakunta 3 5 5 4 Nettokustannus/kokous 3 690 2 454 2 650 2750 Kokousten määrä, ulkosaariston neuvott. 2 4 3 3 HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 13 TA 14 TA 15 TP 15 Henkilötyövuosien määrä 0 0 0 0 65

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Saaristo Vastuuhenkilö: Elinkeinojohtaja SAARISTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 101 Henkilöstökulut -1 981-2 480-2 250-2 250-1 866 Palvelujen ostot -3 902-1 416-4 500-4 500-2 690 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -71-100 -100-15 Avustukset -4 818-4 899-5 500-5 500-5 452 Muut toimintakulut -371-258 -900-900 -964 TOIMINTAKULUT -11 072-9 124-13 250-13 250-10 987 TOIMINTAKATE -10 971-9 124-13 250-13 250-10 987 POIKKEAMAT TA15 TP15: Käytetty vähemmän ostopalvelua +2 200 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Saaristolautakunta jatkaa saaristoasioiden seuraamista. 66

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Matkailuyksikkö vastaa matkailuelinkeinon toimintaedellytysten kehittämisestä kunnanhallituksen hyväksymän toimintasuunnitelman mukaisesti. Alueen näkyvyyttä lisätään tekemällä yhteistyötä kansallisen ja kansainvälisen median kanssa, kehittämällä monikielinen matkailijoille suunnattu verkkosivusto sekä tekemällä yhteistyötä alueellisten ja valtakunnallisten matkailualan organisaatioiden kanssa. Paikallisille yrittäjille järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia ja -koulutusta, joiden tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta ja uusia ajatuksia matkailupaketoinnista sekä lisätä edellytyksiä uusien ja kasvavien kohderyhmien vastaanottamiseen. Matkailuyksikkö ylläpitää vakituisille ja vapaa-ajan asukkaille suunnattua palveluneuvontaa viitenä päivänä viikossa ympäri vuoden sekä ympärivuotisia matkailuneuvontapisteitä Taalintehtaalla oman henkilöstön voimin ja Kemiössä ostopalveluna. Vuodenvaihteessa 2013 2014 kunnan palveluneuvonnat Taalintehtaalla ja Kemiössä siirtyivät hallinnollisesti matkailuyksikölle. Lisäksi matkailuyksikkö kustantaa puolikkaan palveluneuvojaviran Västanfjärdissä. Matkailupäällikkö kehittää ja toteuttaa toimintasuunnitelmassa määriteltyjä toimintoja, pitää yhteyttä alueellisiin ja valtakunnallisiin matkailualan organisaatioihin ja alueen matkailuelinkeinotahoihin sekä hoitaa muita juoksevia asioita. Palveluneuvojat ovat matkailualan asiantuntijoita ja muodostavat tärkeän henkilökohtaisen kosketuspinnan kunnan palveluihin. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Matkailuelinkeinon osuus työmarkkinoilla on valtakunnallisesti yli kuusi prosenttia, ja sillä on nykyään suurempi taloudellinen merkitys kuin esimerkiksi maa- ja metsätaloudella, pankkialalla tai elintarviketeollisuudella. Vuonna 2009 Suomeen saapui 50 prosenttia enemmän matkailijoita kuin vuonna 2000, ja sama suuntaus jatkuu. Venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta enemmän; vuodesta 2011 vuoteen 2012 kasvu oli 23 prosenttia, kun Aasiasta tulevien matkailijoiden vastaava kasvu oli 12 prosenttia. Venäläisten matkailuun toimintakaudella vaikuttaa vahvasti Venäjän poliittinen ja erityisesti taloudellinen tilanne, mutta niiden vaikutusastetta alueella on hyvin vaikeaa ennustaa. Kotimaisten matkailijoiden määrässä ei tapahdu merkittäviä muutoksia. Suomen matkailustrategiaa varten tehtyjen tutkimusten mukaan saaristo on Helsingin jälkeen ulkomaisten matkailijoiden mielestä vetovoimaisin alue, ennen Lappia. Kohderyhmät hakevat yhä helpommin saatavilla olevia, valmiita elämyspaketteja, ja näkyvyyden ohella tämä on suurin haasteemme. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Toimintakauden aikana pääpaino on toimintasuunnitelmassa määriteltyjen, runsaasti potentiaalia omaavien kohderyhmien saavuttamisessa. Lisäksi tarvitaan uusia, räätälöityjä palveluita, luontomatkailupaketteja ja elämyksiä. Aasia ja Venäjä kuuluvat tärkeimpiin alueisiin, joihin on tarkoitus solmia uusia yhteyksiä, ja vuodesta 2015 lähtien voimavaroja suunnataan erityisesti Aasian markkinoille, Venäjän nykytilanteesta johtuen. Markkinointi perinteisissä medioissa on Kemiönsaaren kaltaiselle toimijalle liian kallista, ja siksi markkinointia kohdistetaankin sosiaaliseen mediaan ja internetiin. Muita toimintasuunnitelmassa lueteltuja osa-alueita, joihin panostetaan erityisesti: 67

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja - Vuonna 2014 valmistuneen tietokoneella, puhelimella ja taulutietokoneella toimivan nelikielisen matkailusivuston ylläpito. Vuonna 2015 matkailusivusto käännetään mandariinikiinaksi, joka on viides kieli. - Median ja bloggaajien kutsuminen alueelle näkyvyyden lisäämiseksi. - Taalintehtaan ja Kemiön palveluneuvonnan ja matkailuinfon ylläpitäminen ympäri vuoden. - Matkailuyksikkö tekee aktiivisena osapuolena töitä ylläpitääkseen yleisiä liikenneyhteyksiä. - Osallistuminen messuille sekämatkailuelinkeinotapaamisten ja -koulutuksen järjestäminen. - Kunnanhallituksen vahvistaman toimintasuunnitelman mukaan kehitystä tapahtuu. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Matkailusivusto Saavutettava taso / seuranta Yritysten määrä sivustolla kasvaa yli kymmenellä. Mandariinikiinan lisääminen kielivalikoimaan. Alueen tapahtumakalenterin kehittäminen. Seuranta 31.12.2015 Tavoitteet saavutettu, ja tapahtumakalenteria julkaistaan uuden visitkemionsaari.fi-portaalin kanssa keväällä 2016 Näkyvyys: media ja messut Markkinointi Aasiassa sosiaalisen median ja lehtien välityksellä. Osallistuminen Matka 2015 -messuille. Aktiivinen osallistuminen katto-organisaatioiden strategiatyöhön. Seuranta 31.12.2015 Aasia-markkinointi tehty sosiaalisen median kautta. Osallistuminen messuihin Matka 2015, GoExpo sekä Kotimaan matkailumessut. Verkostoituminen Yhteistyön lisääminen paikallisten yrittäjien välillä, uusia paketoituja kokemuksia ja aktiviteetteja matkailijoille mm. ratsastuksessa, vaelluksessa, kulttuurissa ja vesiurheilussa. Saarella järjestetään matkailuelinkeinotapaamisia. Seuranta 31.12.2015 Tuotteistaminen yritysten kanssa käynnissä Viisi tapaamista ja yksi benchmarking-matka yritysten kanssa tehty 68

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Matkailu Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Matkailuyrittäjätapaamisten osallistujamäärä 0 70 80 80 Matkailumessut 1 1 1 3 Yritysten määrä matkailusivustolla 0 50 60 65 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Matkailun kehittäjä / matkailupäällikkö 1 1 1 1 Palveluneuvoja 0 2,5 2,5 1,3 MATKAILU BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 415 26 795 4 535 4 535 20 682 Henkilöstökulut -39 779-158 594-154 530-154 530-141 041 Palvelujen ostot -31 790-67 365-48 044-48 044-77 011 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 589-9 341-5 400-5 400-7 262 Avustukset -5 000-5 000-5 000-5 000-5 000 Muut toimintakulut -211-10 779-19 812-19 812-13 791 TOIMINTAKULUT -80 369-251 079-232 786-232 786-244 105 TOIMINTAKATE -79 954-224 284-228 251-228 251-223 423 POIKKEAMAT TA15 TP15: YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuoden aikana Taalintehtaan palveluneuvoja meni eläkkeelle, ja nyt kokeilussa on ratkaisu jossa neuvontaa hoidetaan kiertävällä järjestelmällä varmistaaksemme palvelun toimivuutta. Tämän yhteydessä osa kunnan puhelinvaihdejärjestelmästä on ulkoistettu. Nämä järjestelyt tarvitsevat vielä läpikäyntiä ja säätämistä. Kemiönsaarta on nostettu esille Suomen kotimaankohteena ja meidän on osattava vastata kasvavaan palvelukysyntään jonka edestä työskentelemme. Selvitäkseen kunnanhallituksen hyväksymän matkailualan toimintasuunnitelman asettamista tavoitteista, matkailuyksikkö tarvitsee pitkäjänteisesti enemmän resursseja, sekä koskien henkilöstöä ette rahaa. Vuodesta 2016 lähtien matkailuyksikkö työskentelee yhdessä poliittisesti luodun työryhmän kanssa, yhteisillä tavoitteilla nostaa esiin matkailun tärkeimmät kehitystarpeet. 69

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Maatalous Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on velvoittanut kunnat muodostamaan yhteistoiminta-alueita, joiden alueella toimii vähintään 800 maataloustukea hakenutta maatalousyrittäjää. Kemiönsaaren kunta on tehnyt sopimuksen Kaarinan, Paimion ja Paraisten kaupungin sekä Sauvon kunnan kanssa yhteistoiminta-alueen muodostamisesta. Palvelujen järjestäjänä toimii Paimion kaupunki. Yhteistoimintaalue aloitti toimintansa 1.1.2013 ja maaseutusihteeri siirtyi Paimion kaupungin palvelukseen. Yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kustannukset jaettiin vuosina 2013 ja 2014 sopimuskuntien henkilökunnan sijoittumisen mukaan. Vuodesta 2015 lähtien kustannukset jaetaan kunnassa toimivien tilojen määrän mukaan. Kukin sopimuskunta vastaa omalta osaltaan palvelupisteiden kaikista kustannuksista kunnassa (esim. vuokrasta). MAASEUTUYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 3 086 1 878 2 339 Henkilöstökulut -5 998-1 273-1 895-1 895-3 746 Palvelujen ostot -49 679-47 921-70 000-70 000-64 351 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -440-60 Avustukset -10 710-10 000 Muut toimintakulut -130 TOIMINTAKULUT -66 957-59 254-71 895-71 895-68 097 TOIMINTAKATE -63 871-57 376-71 895-71 895-65 758 POIKKEAMAT TA15 TP15 Sopimuspohjainen ostospalvelu (johon ei voi vaikuttaa vuoden aikana) +6 000 70

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan markkinointia kehittää ja koordinoi markkinointiyksikkö. Markkinoija on aktiivisesti yhteydessä alan eri toimijoihin sekä tuottaa markkinointimateriaalia ja kotisivuilla julkaistavaa materiaalia, hoitaa messuosallistumisia, PR-toimintaa, koordinoi erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia sekä kehittää kunnan kotisivuja yhteistyössä NettiNeuvon kanssa. Kunnan markkinointi on osa kunnan strategian toteutusta, joten se vaatii huolellista suunnittelua. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Kunnat kilpailevat kovasti uusista asukkaista ja matkailijoista. Ulkomaisten matkailijoiden ja asukkaiden määrä kasvaa. Tiedonsaanti yksinkertaisten, nopeiden ja kätevien kanavien kautta on tänä päivänä tärkeää. Siksi on syytä miettiä tarkoin, miten ja millä tavoin kunta haluaa näkyvyyttä. Markkinointitoiminnan tulee pohjautua faktoihin ja sen tulee olla linjassa tarjonnan kanssa. Positiivinen imago on kaiken a ja o nykypäivän kovassa kilpailussa. Myös osallisuus on yhä tärkeämpää, ja se vaikuttaa myös Kemiönsaaren markkinointiin. Parhaiten kuntaa markkinoivat omat kuntalaiset ja tyytyväiset asiakkaat, jotka levittävät positiivista viestiä eteenpäin. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla kunta, joka tiedottaa toiminnastaan aktiivisesti ja avoimesti, niin ulkopuolelle kuin sisäisestikin. Tämän tulee näkyä kaikessa toiminnassamme, ja lisäksi esimerkiksi nettisivuillamme, sosiaalisessa mediassa, markkinoinnissa, tuotetussa materiaalissa, tapahtumissa jne. Kemiönsaari työskentelee jatkossakin ahkerasti sen eteen, että Kemiönsaari näkyy ja pysyy kartalla. Kunnan graafisessa ohjeistossa on määritelty markkinoinnissa käytettävä graafinen ilme, ja ohjeistomateriaalin kehittämistä jatketaan edelleen yhtenäisen kuvan luomiseksi kunnasta. Hyvä markkinointiviestintä on todenmukaista ja pitkäjänteistä. 71

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Yhtenäinen markkinointiviestintä Tavoitetaso / seuranta Graafinen manuaali toimii pohjana kaikelle tuotettavalle materiaalille. Jatkamme työtä yhteisen näkyvyyden eteen sisäisesti kunnassa. Seuranta 31.12.2015 Kaikki vuoden aikana tuotetut materiaalit noudattavat samaa yhtenäistä linjaa kuin aiemminkin. Mukana on kuitenkin joitain uusia, moderneja elementtejä. Aktiivisesti näkyvillä, tukien elinkeinoelämää Axel-Illan järjestäminen keväällä ja September Open syksyllä. Nettiportaalin kehittäminen, sosiaalinen media. Seuranta 31.12.2015 Markkinointiyksikkö ja matkailuyksikkö osallistuivat yhdessä saaren matkailualan yritysten kanssa Pohjoismaiden suurimmille matkamessuille - Matka 2015 - ja Tampereen Supermessuille. Panostus oli onnistunut! Axel Ilta järjestettiin Villa Landessa 20.3. Tapahtuma oli erittäin onnistunut ja tunnelma viihtyisä. Kemiönsaaren verkkosivut toimivat ensisijaisesti asukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden tiedotuskanavana. Verkkosivujen tavoitteena on kehittää ja tehostaa; kunnan verkkosivustoa uudistetaan jatkuvasti, samalla kun sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä. NettiNeuvo työskentelee aktiivisesti verkkosivuston ja intranetin kehittämiseksi. September Open järjestettiin 12.9. Tapahtuma teki taas yleisöennätyksen yli 5 000 kävijällään. Uutta tänä vuonna oli onnistunut yhteistyö yksityisyrittäjäyhdistyksen kanssa yritysmessujen osalta. Yhdistys hoiti osan messujen käytännön järjestelyistä. September Open on oivallinen tapa pidentää saaristosesonkia ja samalla esitellä Kemiönsaaren tarjontaa. Tulomuutto Järjestämme kaksi tulomuuttokampanjaa ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa. Seuranta 31.12.2015 Kahden pienen kampanjan sijasta panostimme isosti tulomuuton edistämiseksi yhdessä ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa. Toimme esille Brinkkullan "älykästä" asuinaluetta Älykäs Kemiönsaari -hankkeen puitteissa. Hanke ja varsinainen kampanja piti sisällään linjaautomainontaa Helsingissä ja Turussa, lehtimainontaa, verkkomainontaa, kampanjaverkkosivusto, filmejä, esitteitä sekä messuille osallistumista. 72

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Kävijämäärä kunnan nettisivuilla 160 000 236 000 180 000 63 000 246 000 (poislukien oma liikenne) Sisäänmuuttokampanja 1 1 2-1 1 Mittari Markkinointi euroa/asukas 18 18 17 0 17 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Markkinoija 1 1 1 0 1 MARKKINOINTI BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 232 220 265 265 220 Henkilöstökulut -43 148-46 011-46 600-46 600-44 158 Palvelujen ostot -58 075-55 390-57 973-57 973-59 071 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -18 047-25 788-6 400-6 400-8 221 Avustukset -2 933-7 486-1 000-1 000-100 Muut toimintakulut -5 204-2 580-3 207-3 207-3 075 TOIMINTAKULUT -127 408-137 256-115 180-115 180-114 625 TOIMINTAKATE -127 176-137 036-114 915-114 915-114 405 POIKKEAMAT TA15 TP15: 73

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Markkinointi Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminnassa ei tapahtunut suuria muutoksia vuoden aikana. Yksiköiden välinen hyvä yhteistyö on vakiintunut, vaikkakin eri alueilla on vielä tarvetta kehitykselle. Vuosi sujui taloudellisesti hyvin. Seuraavassa muutamia poimintoja menneeltä vuodelta: Osallistumiset Helsingin Matka 2015 -matkamessuille ja Tampereen Supermessuille yhdessä saaren matkailualan yritysten kanssa olivat onnistuneita panostuksia. Axel Ilta oli hieno, yhteenkuuluvuutta lisäävä kokonaisuus. Älykäs Kemiönsaari, tulomuuttokampanja/brinkkulla, oli yhdessä ympäristö- ja tekniikkaosaston kanssa toteutettu suurpanostus. Kampanja piti sisällään linja-automainoksia, osallistumisen Turun Rakenna ja sisusta - messuille sekä laajan lehtikampanjan ja verkkomainonnan Hufvudstadsbladetissa ja Turun Sanomissa, omat kampanjasivut netissä, filmejä, Facebook-sivun sekä Isla Infon julkaisemisen Ilmoituslehdessä, joka jaettiin kaikille vapaa-ajan asukkaille. September Open kasvoi entisestään ja oli menestys. Tarkoituksena on kehittää ja tehostaa internetin käyttöä. Kunnan verkkosivuja uudistetaan jatkuvasti, samalla kun sosiaalinen media vie yhä enemmän aikaa ja on muotoutunut osaksi päivittäistä työtä. Kemiönsaari haluaa nyt ja tulevaisuudessa olla avoin ja aktiivinen kunta. Haluamme, että asukkaat tuntevat olevansa osallisia siinä työssä, jota kunta tekee. Markkinointi ja näkyvyyden lisääminen ovat pitkiä prosesseja, jotka vaativat suuria ja pieniä panostuksia niin kunnan henkilöstöltä kuin asukkailta. Markkinointiosasto on valmis tuleviin haasteisiin, kuten valtionosuuksien leikkauksiin ja uusiin kuntarakenteisiin. Siitä huolimatta jatkamme aktiivista työtä Kemiönsaaren näkyvyyden lisäämiseksi ja kartalla pysymiseksi kekseliään ja erilaisen markkinoinnin avulla. 74

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Kunnan elinkeinotoiminnan edistämisestä vastaavat kunnanjohtajan johdolla kehitysosasto yhteistyössä teknisen osaston kanssa. Elinkeinotoiminnan tukena on elinkeinotiimi, joka koostuu keskeisistä henkilöistä kuntaorganisaatiossa. Toiminta kattaa kaikki kunnan elinkeinotoiminnan osa-alueet, mutta keskittyy erityisesti infrastruktuuriin, kuten elinkeinotoiminnan yleisiin fyysisiin edellytyksiin eli fyysiseen suunnitteluun, yritystonttien ja -tilojen tarjontaan, yritysneuvontaan, rahoituskysymyksiin, tiedotukseen, kursseihin, hanketoimintaan sekä yritysverkoston luomiseen. Tavoitteena on sekä nykyisen yritystoiminnan kehittäminen että uusien yritysten luominen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2015 2017 Keskeisin haaste on työpaikkojen vähyys, joten uusia töitä löytyy ennen kaikkea yrittäjyyden kautta. Tämä näkyy saarelle perustettujen yritysten määrässä, toki ne ovat pääsääntöisesti yhden hengen yrityksiä. Vähenevä väestöpohja on suurin haasteemme. Jos asiakasmäärä pienenee, palvelutkin vähenevät. Toistaiseksi on pystytty ylläpitämään hyvää tarjontaa kesäasukkaiden ja heidän kulutuksensa ansiosta. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kemiönsaari panostaa elinkeinoelämän hankkeisiin. Kunta ylläpitää valmiutta käynnistää uusia hankkeita lyhyellä varoitusajalla, kun elinkeinoelämä tai yksittäiset alat niin vaativat. Tärkeä tehtävä on edistää ja tukea toimenpiteitä, jotka luovat työpaikkoja. Työ Taalintehtaan teollisuusalueen aktivoimiseksi jatkuu. 75

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Yrityksille oleellinen tioeto saatavilla. Saavutettu taso / seuranta Kunnan elinkeinosivut päivitetään säännöllisesti Seuranta 31.12.2015 Kotisivut on päivitetty Yrittäjätapahtumia ja Vähintään 10 tapahtumaa sekä elinkeinofoorumi järjestetään elinkeinofoorumi järjestetään Seuranta 31.12.2015 7 tapahtumaa järjestetty, elinkeinofoorumi Örössä. Uusia yrityksiä perustetaan nettolisäys 16 yritystä. Seuranta 31.12.2015 Nettolisäys 24 yritystä. Toimitiloja on tarjolla Vähintään yhdelle yritykselle on aina lyhyellä varoitusajalla tarjolla tilaa. Seuranta 31.12.2015 Viimeinen kunnallinen halli vuokrattiin. Muita tiloja vuokrattavissa tai ostettavissa. Yrittäjäkoulutus jatkuu Koulutuksia järjestetään uusille ja toimiville yrityksille. Seuranta 31.12.2015 Koulutuksia on järjestetty rakennerahoilla. Yrittäjyyskasvatus kouluissa Yritäjyyskasvatusta järjestetään kouluissa. Seuranta 31.12.2015 Kursseja järjestetty yläasteella ja toisella asteella. Taalintehtaan teollisuusalue aktivoidaan Pysyvä ratkaisu teollisuusalueelle vuoden 2015 aikana. Seuranta 31.12.2015 Ratkaisu ei löytynyt vuoden aikana. September Open + yrittäjämessut järjestetään Syksyllä 2015. Seuranta 31.12.2015 tapahtuma pidetty. 76

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Elinkeinoelämä Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Yritysten lukumäärä 749 805 821 829 Uusia yrityksiä 40 55 36 43 Lakkautetut yritykset -27-21 -20-19 Nettolisäys 22 34 16 24 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosia TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kehittämisjohtaja 0,2 0,2 0,2 0,2 Yritysneuvoja 1 1 1 ELINKEINOELÄMÄ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 68 515 66 074 97 730 97 730 67 932 Henkilöstökulut -81 877-80 559-140 130-140 130-149 931 Palvelujen ostot -13 643-13 209-26 570-26 570-18 583 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -355-385 -800-800 -141 Avustukset -9 000-8 410-6 000-6 000-6 000 Muut toimintakulut -125-77 -2 707-2 707-3 118 TOIMINTAKULUT -105 000-102 640-176 207-176 207-177 773 TOIMINTAKATE -36 485-36 566-78 477-78 477-109 841 POIKKEAMAT TA15 TP15: Menetetyt laskennalliset tulot hankkeen kariutumisen takia. 31 364 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Uusi ohjelmakausi ei ole käynnistynyt toivotulla tavalla. Laskettuja hanketuloja on näin ollen jäänyt saamatta. Yhteistyö yrittäjäyhdistyksen kanssa on lisääntynyt ja edellytykset yhteisiin ponnistuksiin paikkakunnan elinkeinoelämän hyväksi ovat kunnossa. Kehitysosaston rakennetta muutettiin niin, että elinkeino-osio vahvistettiin elinkeinokehittäjällä. Tulevan vuoden aikana työjakoa täsmennetään työpanosten hyödyn maksimoimiseksi. Toiminta hoidetaan useamman tahon kesken. Tavoitteena on toimia joustavasti ja niin, että tietyn yrityksen asioita hoitaa pääsääntöisesti sama henkilö. 77

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja TOIMINTA Hanketoiminnan arvioidaan taas lisääntyvän vuonna 2015 usean vuoden vähenemisen jälkeen. Syynä tähän on EU-ohjelmakauden vaihtuminen kaudesta 2007 2013 kauteen 2014 2020. Kaikki aiempaan ohjelmakauteen kuuluvat hankkeet on saatettava päätökseen 31.12.2014 mennessä. Ensimmäiset uudet hankkeet voivat alkaa vasta vuonna 2015, kun kauden ensimmäiset hakukierrokset käynnistyvät. Uudella ohjelmakaudella kiinnitetään yleisesti huomiota isompiin hankekokonaisuuksiin, jotka koostuvat isoista, usean alueen kattavista hankkeista ja kansainvälisistä yhteistyöhankkeista. Näiden isompien kokonaisuuksien sisällä pienillä kunnilla, kuten Kemiönsaarella, voi olla omia osahankkeita, joissa keskitytään omiin, kehitystä kaipaaviin erityisolosuhteisiin. Hankkeiden rahoitus tulee edelleenkin suurimmaksi osaksi viranomaisilta, kuten Varsinais-Suomen liitolta tai ELY-keskukselta. Projektitoiminnan määrärahoihin sisältyvät kunnan omien päähankkeiden (viisi kappaletta vuonna 2014) kuntaosuuksien lisäksi kunnan osallistumismaksu Leader-toimintaan (5 euroa/asukas) sekä niiden mahdollisten hankkeiden kuntaosuudet, joihin Kemiönsaaren kunta osallistuu. Kemiönsaaren päähankkeita arvioidaan olevan: - Työkomppania (ESR), jonka kuntaosuudesta vastaa peruspalveluosasto (projektitoimintayksikölle ei arvioituja kustannuksia) - Jatkoa Mathantverk-hankkeelle yhteistyössä Paraisten kaupungin kanssa (yksikön arvioidut kustannukset 15 000 euroa vuodessa) - Matkailuhanke, jonka teemana on luonto- ja kulttuuriaktiviteetit (yksikön arvioidut kustannukset 10 000 euroa vuodessa) - Elinkeinoelämän kehittämishanke (yksikön arvioidut kustannukset 15 000 euroa vuodessa) - Leader-hanke, jonka teemana on filmi- ja tv-tuotannon kehittäminen (ei arvioituja kustannuksia yksikölle) - Leader-hanke, jonka teemana on paikallisten matkailutapahtumien kehittäminen (ei arvioituja kustannuksia yksikölle) Kaiken kaikkiaan yksikön arvioidaan johtavan ja hallinnoivan neljää päähanketta vuonna 2015. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Kemiönsaaren äkillisen rakennemuutoksen kunnan status jatkuu vielä vuonna 2015. Suuri osa statuksen mahdollistamista konkreettisista toimenpiteistä toteutetaan investointi- ja kehittämishankkeiden kautta. Tämä yhdistettynä ohjelmakauden vaihtumisesta johtuviin uusiin hankerahoituksen hakumahdollisuuksiin, Kemiönsaarella on hyvät mahdollisuudet saada tarvittava rahoitus kehittämistoimintaan vuonna 2015. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hanketoiminnan odotetaan lisääntyvän vuodesta 2015 lähtien, kun ohjelmakauden uudet rahoitusmahdollisuudet selviävät ja niitä voidaan alkaa hyödyntää. Osasto auttaa kunnan muita osastoja toteuttamaan tarvittavia hankkeita. 78

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Enemmän toimialahankkeita. Saavutettava taso / seuranta Osasto tukee kunnan muiden osastojen hanketoimintaa Seuranta 31.12. 2015 Osasto on vuoden aikana ollut aktiivisesti mukana muiden sektorien kehityshankkeiden hallinnossa: SYKO (sosiaaliyksikkö), Älykäs Kemiönsaari (Y ja T), Työkomppania (hallinto), Kaste (sosiaaliyksikkö), nuorisopaja ja etsivä nuorisotyö (vapaa-aika). Hankeyhteistyön lisääminen yritysten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Osasto hakee hankkeisiin ulkopuolisia, paikallisia kumppaneita. Seuranta 31.12. 2015 Kemiönsaaren yhdistyksille suunnatulle Leader-hankkeelle on myönnetty rahoitusta Aktiivinen ote alueen hankemahdollisuuksista. Ohjelmakauden 2014 2020 rahoitushakemusten aktiivinen suunnittelu. Osallistuminen Leader-hallitukseen. Osallistuminen monisektorisiin työ- ja ohjausryhmiin. Seuranta 31.12. 2013 Hankekoordinaattori on aktiivisesti seurannut uuden ohjelmakauden kehittämissuunnittelua ja osallistunut infotilaisuuksiin. Hän on ollut läsnä kaikissa Leaderin hallituksen kokouksissa. Hankkeiden ohjausryhmien kautta on osasto ollut yhteydessä tukirahoittajiin mahdollisten uusien rahoitusmahdollisuuksien saamiseksi 79

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Käsitellyt hankesuunnitelmat 20 20 20 20 Hyväksytyt hankehakemukset 6 8 8 2 Omat päähankkeet 7 4 4 1 Hankkeet, joissa osasto on mukana 15 10 15 5 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Hanketyöntekijät 4 4 4 0 Yhteensä 4 4 4 0 PROJEKTITOIMINTA BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 339 312 226 856 425 Henkilöstökulut -226 980-151 232-62 Palvelujen ostot -242 074-176 942-93 699-93 699-43 481 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 525-1 030-352 Avustukset -4 000 Muut toimintakulut -24 054-13 910-10 827-10 827-14 528 TOIMINTAKULUT -496 632-343 114-104 526-104 526-62 422 TOIMINTAKATE -157 320-116 258-104 526-104 526-61 998 POIKKEAMAT TA15 TP15: Pienentyneet projekti- ja tukiosuuskustannukset ohjelmakauden siirtymäjaksosta johtuen 43 000 80

KEHITYSOSASTO Yksikkö: Projektitoiminta Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Yksikön tavoite muiden osastojen projektitoiminnan tukemisesta on toteutunut hyvin. Tämä näkyy myös osastossa vähentyneenä projektimääränä. Yhdistettynä 2015 tapahtuneeseen ohjelmakauden vaihtoon, ja verrattuna taloudellisesti takapainotteiseen vuoteen 2014, on projektitoiminta tällä jaksolla ollut minimaalinen. Suurimmat toimintakustannukset ovat olleet vuosittaiset osuudet yhdistykselle Samassa Veneessä (Leader ja Saaristomeren kalatalousohjelma). Vaikka toiminta lukuina on ollut minimaalinen, on toiminta vanhojen projektien lopettamisessa ja uusien projektien suunnittelussa kiihtynyt. Projektisuunnittelu tulee todennäköisesti johtaa nousevaan hakemusmäärään sekä omien ja ulkoisten projektien määrän lisäämiseen vuodesta 2016 lähtien. Tänä vuonna lopetetut projektit ovat olleet muiden sektorien projekteja eivätkä siten ole kuormittaneet osaston projektitoimintaa kustannuksellisesti. SYKO-työllistämishanke loppui 28.2.2015, sosiaaliyksikön alaisena. Projektibudjetti oli 59 319 euroa, ja hanke on lopetettu ilman rahoittajan merkintöjä. Hanke oli sen verran tuloksellinen, että sen perusteella oli mahdollista aloitta täsmennyshanke Työkomppania, jolle myönnettiin rahoitusta huolimatta siitä, että se ei maantieteellisesti täytä rahoittajan suosituskriteereitä (kriteeri: moniseudullinen, hanke: Kemiönsaari). Työkomppania on hallintoosaston alainen, ja siihen kuuluu myös Taalintehtaan Ekocenter-toiminta. Projektibudjetti 266 515 euroa, tukitaso 75 % (ESR), hankepäällikkö Jessica Sundell, työjohtaja Robin Savonius. Älykäs Kemiönsaari-hanke lopetettiin teknisesti katsottuna 28.2.2015, mutta sai jatkoaikaa Älykäs Kemiönsaari 2-hankkeen muodossa ajalle 1.1 30.6.2015. Molemmat projektit olivat Ympäristö- ja tekniikka-osaston alaisia, tavoitteena toimia ympäristöälykkäästi ja ekologisesti toimivan Kemiönsaaren hyväksi. Iso osa konkreettisista asennetyön toimenpiteistä toteutettiin imagokampanjan muodossa, jonka avulla varsin menestyksekkäästi osallistuttiin Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailuhin Helsingissä. Projektilla ei ole ollut varsinaista projektihenkilökuntaa, vaan sitä on toteutettu ostopalveluilla sekä kunnan varsinaisen henkilökunnan toimesta. Projektibudjetti Älykäs Kemiönsaari 179 800 euroa, Älykäs Kemiönsaari 2 29 800 euroa, tukitaso 70 %. Leader-hallitus myönsi 25.11.2015 rahoitusta projektille Pro Gräsroten Yhdistysakuutti ajalle 1.1.2016 31.12.2017. Projekti on sivistysosaston alainen, ja alkaa keväällä 2016. Budjetti on 99 700 euroa, tukiosa 100 % (Leader+yksityisrahoitus). September Open -kokonaisuus järjestettiin 2015 ensimmäistä kertaa suunnitellusti kokonaan ilman osittaista projektirahoitusta. Kaste-projekti (sosiaaliyksikkö) lopetettiin syyskuussa 2015. Kokonaiskustannukset olivat 49 420 euroa, tukitaso 75 %. Nuorisoverstas ja etsivä toiminta (sivistysosasto) eivät seuraa samaa rahoitusmallia kuin muut kehittämishankkeet. 81

16.3 Sivistysosasto Sivistystoimen hallinto Lastenhuoltoyksikkö Opetusyksikkö Aikuisopistoyksikkö Kirjastoyksikkö Vapaa-ajanyksikkö Kulttuuriyksikkö Sivistysosasto toimintakate yksiköttäin 2 % 5 % 5 % 2 % 1 % 18 % Sivistysosaston hallinto Päivähoidon yksikkö Opetusyksikkö Aikuisopisto yksikkö 66% Kirjasto yksikkö Vapaa-ajan yksikkö Kultuuriyksikkö Sivistysosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 3 % 4 % 13 % 20% 0 % 60 % Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 82

SIVISTYSOSASTO TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 162 970 32 400 0 32 400 181 879 561,35 % Maksutuotot 507 867 483 000 0 483 000 521 822 108,04 % Tuet ja avustukset 330 093 337 415 0 337 415 334 089 99,01 % Vuokratuotot 25 684 13 500 0 13 500 23 592 174,75 % Muut toimintatuotot 31 490 15 175 0 15 175 23 867 157,28 % TOIMINTATUOTOT 1 058 104 881 490 0 881 490 1 085 248 123,12 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 6 697 415 6 782 961 0 6 782 961 6 751 407 99,53 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 1 463 397 1 475 122 0 1 475 122 1 452 743 98,48 % Muut henkilöstösivukulut 357 047 434 000 0 434 000 377 975 87,09 % Henkilöstösivukulut 1 820 444 1 909 122 0 1 909 122 1 830 718 95,89 % Henkilöstökulut 8 517 859 8 692 083 0 8 692 083 8 582 125 98,73 % Palvelujen ostot 2 778 490 2 827 175 0 2 827 175 2 824 271 99,90 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 411 581 437 665 0 437 665 461 931 105,54 % Avustukset 591 169 615 470 0 615 470 565 286 91,85 % Vuokrakulut 1 739 047 1 866 769 0 1 866 769 1 758 749 94,21 % Muut toimintakulut 61 592 31 930 0 31 930 48 998 153,46 % TOIMINTAKULUT 14 099 738 14 471 092 0 14 471 092 14 241 360 98,41 % TOMINTAKATE -13 041 634-13 589 602 0-13 589 602-13 156 112 96,81 % SUUNNITELMAPOISTOT -130 700-133 365 0-133 365-146 575 109,90 % TILIKAUDEN TULOS -13 172 335-13 722 967 0-13 722 967-13 302 687 96,94 % Käyttösuunnitelman muutos: Kulttuuriyksikkö, nuorisomusikaali: Tuet ja avustukset 20 000 euroa. Henkilöstökulut 10 000 euroa. Palvelujen ostot 10 000 euroa. 83

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Sivistystoimisto vastaa osaston hallinnosta, kehittämisestä ja suunnittelusta. Sivistystoimistoon kuuluvat koko sivistystoimen hallintohenkilöstö: sivistysjohtaja, sivistysosaston koulutusassistentti, it-pedagogi, toimistosihteeri, kulttuurisihteeri sekä aikuisopiston, lasten päivähoidon ja vapaa-aikatoimen henkilöstö, yhteensä 14 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Kuntien sivistystoimella on jatkuvasti suuria haasteita. Lähivuoden ajankohtaiset asiat: - Valtionosuusuudistus merkitsee vähemmän rahaa kunnille. - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistetaan parhaillaan. - Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet opetuksen rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. Opetuksen laatua pyritään parantamaan kansallisen projektin avulla (Toppkompetens), joka jatkuu vuoteen 2016 saakka. - Valtion toimesta kannustetaan vapaan sivistystyön yksiköitä muodostamaan nykyistä suurempia yhteistyöalueita. Kuntauudistuksen myötä vapaan sivistystyön kehitys on pysähtynyt, mutta uusia direktiivejä on odotettavissa. - Lukioiden suurimpiin haasteisiin kuuluu ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen, joka asettaa uusia vaatimuksia sekä peruskoulun että lukion opetukselle. Vaatimus suuremmista lukion koulutuksen järjestäjistä on haasteellinen Kimitoöns Gymnasiumille. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Sivistystoimiston hallinnon tavoitteena on jatkaa yhteistyön lisäämistä eri yksiköiden välillä. Tarkoituksena on saada koko osaston toimistotehtävät sujumaan laadukkaasti ja tehokkaasti. Taloussuunnitelman aikana myös tehtäväjako työntekijöiden kesken käydään läpi. 84

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Sivistysosaston toimistosta muodostuu hyvin toimiva kokonaisuus. Saavutettava taso / seuranta Listojen ja rekisterien päivitys käyttökelpoisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi koko toimistolle. Seuranta 31.12.2015 Wilma on otettu käyttöön esikouluissa. Kouluun ilmoittautuminen ja iltapäivätoiminnan paikan hakemus tehdään nyt Wilmassa. Tämä vähentää lomakkeiden tarvetta ja tietojen käsin syöttämistä. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan. Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta 31.12.2015 Henkilökunta on voinut osallistua mm. kuntoremonttikurssille ja muuhun urheilutoimintaan. Sivistysosasto ja kehitysosasto järjestivät henkilökunnalle yhteisen tyky-päivän. Kehitämme lapsiystävällistä asennettamme. Lapset ja nuoret (eli asiakkaamme) ovat keskipisteenä kun tuotamme palveluita. Seuranta 31.12.2015 Päivittäisen toimintamme lähtökohdat perustuvat lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen. Vuonna 2015 ei toteutettu mitään uutta. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kokousten lukumäärä sivistyslautakunta 5 4 6 5 suomenkielinen koulujaosto 6 4 6 3 ruotsinkielinen koulujaosto 6 4 6 6 HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Henkilötyövuosien määrä sivistysjohtaja 0,5 0,5 0,2 0,4 hallintojohtaja/koulutusass. 1 1 1 1 toimistosihteeri 1 1 1 1 85

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Sivistystoimisto Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SIVISTYSOSASTON HALLINTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 11 251 4 718 530 530 776 Henkilöstökulut -148 521-142 162-186 549-186 549-159 171 Palvelujen ostot -20 051-20 002-19 446-19 446-15 912 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 242-2 380-2 300-2 300-4 373 Avustukset Muut toimintakulut -12 881-9 986-11 829-11 829-9 834 TOIMINTAKULUT -183 695-174 529-220 124-220 124-189 290 TOIMINTAKATE -172 444-169 812-219 594-219 594-188 514 POIKKEAMAT TA15 TP15: Pienemmät henkilöstökustannukset pienempien eläkekustannusten johdosta -27400 Lisääntyneet kustannukset, ostot (painatus- ja ilmoituskulut) +3500 Lisääntyneet kustannukset, ostot +2300 Pienentyneet kulut, muut kulut -2 000 Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä 3-31000 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toimintavuosi sujui suurin piirtein suunnitelman mukaan. Yksiköiden välille on muodostunut jo vakiintunut ja hyvä yhteistyö. Tulevana vuonna sivistysosaston hallinnosta henkilöstöä jää eläkkeelle ja toiminnan kehittäminen ja tehostaminen on tarpeen. Kehitys vaatii lisää koulutusta. Tulevana vuonna tarvitaan myös uusia sähköisiä ratkaisuja jotta kaikkia työtehtäviä saadaan hoidettua pienemmällä henkilöstöllä. Taloudellisesti vuosi sujui hyvin. Suurin syy budjetin alittamiseen oli arvioitua pienemmät eläkekulut. Tulevaisuuden haasteisiin kuuluu edelleen epävarmat valtionosuudet ja verotulojen kasvun pysähtyminen. Kehitys ja rakenneuudistus ovat jo osa tämän päivän arkea. Päivähoito, koulutus, sivistys, virkistys, liikunta ja kulttuuri ovat paikallisia toimintoja myös tulevaisuudessa. 86

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Päivähoitoyksikön tehtävänä on tarjota päivähoitopalveluita silloin, kun perhe niitä tarvitsee. Lapsella on oikeus päivähoitoon äitiysvapaan päätyttyä aina siihen saakka, kunnes koulu alkaa. Päivähoitopaikka järjestetään lapsen päivähoito- ja kasvatustarpeen pohjalta. Päivähoidon tehtävänä on yhteistyössä perheen kanssa edistää lapsen henkilökohtaista kehitystä. Päivähoitoa järjestetään Hultan, Sofian, Furubon ja Pjonkiksen päiväkodeissa. Ryhmäperhepäiväkodit ovat Karusellen, Bullerbyn ja LillSaga. Kotonaan työskenteleviä perhepäivähoitajia on 18. Yksi määräaikaisessa työsuhteessa oleva perhepäivähoitaja hoitaa lapsia iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. Päivähoitotoiminnassa noudatetaan 0 6-vuotiaiden varhaiskasvatussuunnitelmaa. Päivähoidon piirissä on vuonna 2015 noin 255 lasta, joista noin 54 käy esikoulua. Kotihoidon tukea maksetaan noin 312 500 euroa. Kustannus muiden kuntien päivähoitopalvelujen käytöstä on noin 15 000 euroa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Varhaiskasvatussuunnitelman Perusteet ohjaavat varhaiskasvatuksen valtakunnallista toteutumista Suomessa. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään taloussuunnitelman kauden aikana. Kauden aikana panostetaan myös seuraaviin asioihin. - Menetelmien löytäminen laadun takaamiseksi varhaiskasvatuksessa. - Mietitään miten palveluita Kemiösaaren päivähoidon tulisi tarjota ja miten ne toteutetaan. - Toiminnan yleisarviointi - lapset, henkilöstö ja toiminnan sisältö. Suurempia muutoksia kun uusi päiväkoti valmistuu. 87

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta 31.12.2015 Täydennyskoulutuspäivä 10.8.2015 teemalla "Perheväkivalta" Kouluttaja Eva-Lotta Westerlund. Koko kunnan päivähoidon toiminnan läpikäynti ja suunnittelu Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaa kustannusten osalta. Kemiönsaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään Seuranta 31.12.2015.Silvan päiväkodin ryhmissä on erinlaisia työmuotoija kehitetty..kaikki yksiköt ovat työskennelleet varhaiskasvatuskysymyksien kanssa. Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä, niin ulkona kuin sisällä. Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa. Seuranta 31.12.2015 Kaikki 3-6 vuotiaat lapset observiodaan 1/vuodessa motoriikkiradan muodolla. Tulos analysoidaan ja kehitetään päiväkodin suunittelutyössä. Kemiönsaaren lapsiperheille järjestettiin liikuntapäivä 5.9.2015. Dragsfjärdissä. Luodaan ympäristö, jossa saduilla ja kirjoilla on tärkeä rooli. Löydetään sopivat tilat ja sisustetaan ne rauhallisia ja jännittäviä satutuokioita varten. Seuranta 31.12.2015 Satujen kanssa on työskennelty tietosesti ja satuhetkiä varten on luotu mukavat tilat. Silvan päiväkotiin on sijoitettu kirjasto toteuttaaksen tämän. 88

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Lapsia yhteensä Päiväkodit 139 139 155 151 155 Pjonkis 73 75 73 75 Hulta daghem 25 40,5 40 40,5 Sofia 20 22,5 18 22,5 Furubo 21 16,5 15 17 Ryhmäperhepäiväkodit 44 37 33 32 36 Kottebo 12 Stängd Stängd Stängd Bullerbyn 12 11,5 12 12 LillSaga 12 12 12 13,5 Karusellen 8 9 8 10,5 Perhepäivähoito 79 80 86 80 85 Henkilöstö Päiväkodit 18 17 23 23 22,75 Ryhmäperhepäiväkodit 11 11 8 8 8 Perhepäivähoito 18 18 19 18 15 Henkilöiden määrä 46 48 49 45,75 Mittarit Nettokustannus/lapsi Päiväkodit 7911 7305 6477 7115 7145 Ryhmäperhepäiväkodit 10302 8423 9206 9344 8758 Perhepäivähoito 9968 7757 6657 7681 6471 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuodet Päivähoidon johtaja 1 1 1 1 1 Pedagoginen ohjaaja /lastentarhanop. 1,25 1,25 1,25 2,25 2 Lastentarhaopettaja 4,75 5,5 4,75 5,5 4,25 Erityislastentarhaopettaja 0,25 1,25 1,25 1,25 1,25 Latenhoitaja/lähihoitaja 19 19 19 17 19,75 Perhepäivähoitaja, ryhmäperhepäiväk. 7 6 6 6 6 Perhepäivähoitaja,kotona 18 18 17 18 15 Toimistosihteeri 1,5 1,5 1,5 1,5 1,5 89

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoito Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja LASTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 383 247 366 152 372 415 372 415 380 250 Henkilöstökulut -2 023 421-1 913 083-1 963 219-1 963 219-1 920 033 Palvelujen ostot -414 583-348 860-405 756-405 756-390 847 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -41 647-28 838-40 220-40 220-39 418 Avustukset -311 423-307 765-312 500-312 500-266 311 Muut toimintakulut -180 842-175 225-188 583-188 583-184 795 TOIMINTAKULUT -2 971 917-2 773 771-2 910 278-2 910 278-2 801 405 TOIMINTAKATE -2 588 670-2 407 619-2 537 863-2 537 863-2 421 155 POIKKEAMAT TA15 TP15: YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Pjonkiksen päiväkoti muutti Silvan päiväkotiin 7.12.2015. Ryhmäperhepäiväkodit Melukylä, Pikkusaaga ja Karuselli muuttivat Silvan päiväkotiin 7.12.2015. Tämä merkitsee, että ryhmäperhepäiväkodit lopetettiin 31.12.2015 Kemiönsaarella. Lapsimäärä nousi hieman. Arvioitu lapsimäärä vuonna 2015 oli 255 lasta. Toteutuma oli 276 lasta vuonna 2015. 90

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Esikouluopetusta tarjotaan kuusivuotiaille lapsille vuotta ennen oppivelvollisuuden alkamista. Ruotsinkieliset esikoulut ovat Hulta, Sofia, Pjånkis, Furubo ja Rosala. Suomenkieliset esikoulut ovat Hulta ja Pjonkis. Esikoululapsilla on oikeus koulukuljetukseen mikäli koulumatkan pituus on 3 km tai enemmän. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea kasvuun ja oppimiseen. Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos on parhaillaan työn alla. Yleinen kehitys maassamme on, että esikoulu ja koulu lähestyvät toisiaan. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Esikouluopetuksen tarkoitus on kehittää lapsen oppimiskykyä ja lisätä oppilaiden valmiuksia kouluun siirtymisessä. Kunta tarjoaa esikouluopetusta kaikille 6-vuotiaille sekä ruotsin että suomen kielellä. Esikoulutoiminta seuraa esiopetuksen opetussuunnitelmaa. Kemiösaaren esikouluissa on vuonna 2015 noin 54 lasta. Erityistuen tarpeessa olevia lasten määrä on lisääntynyt ja yhä enemmän tukea tarvitaan esikoulun opetuksessa. Lisääntyvä maahanmuutto lisää oppilaiden tarvitsemaa tukea ja apua suomen ja ruotsin kielessä. Yhteistyön lisääminen esikoulun ja koulun välillä. 91

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, esikoulu Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen. Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta 31.12.2015 Täydennyskoulutuspäivä 10.8.2015 teemalla "Perheväkivalta" Kouluttaja Eva-Lotta Westerlund. Koko eikoulun toiminnan läpikäynti ja suunnittelu Katsotaan eteenpäin ja kehitetään toimintaakustannusten osalta Kemiösaaren varhaiskasvatussuunnitelmaa päivitetään Seuranta 31.12.2015 Pjånkiksen esikoulu on muuttanut uuteen Silvan esikouluun 7.12.2015 Varhaiskasvatussuunnitelmatyöt käynnistyneet Muissa esikouluissa ei muutoksia. Henkilökunnan tulee tietoisesti työskennellä lasten motorisen kehityksen edistämiseksi. Mietitään lasten motorista kehitystä päivittäisessä työssä, niin ulkona kuin sisällä. Yhteistyö vanhempien kanssa lasten harjoittelussa. Seuranta 31.12.2015 Kemiönsaaren lapsiperheille järjestettiin liikuntapäivä 5.9.2015. Dragsfjärdissä. Luodaan ympäristö, jossa saduilla ja kirjoilla on tärkeä rooli. Löydetään sopivat tilat ja sisustetaan ne rauhallisia ja jännittäviä satutuokioita varten. Seuranta 31.12.2015 Satujen kanssa on työskennelty tietosesti ja satuhetkiä varten on luotu mukavat tilat. Silvan esikouluun on sijoitettu kirjasto toteuttaaksen tämän. Kaikissa esikouluissa pyritään edistämään kestävää kehitystä. Jatketaan aloitettua ympäristötyötä: kompostointia, lajittelua ja ympäristötietoista toimintaa. Ympäristötyötä kehitetään. Suunniteltiin yhteinen teema, jonka parissa kaikki esikoulut tekisivät yhteistyötä. Teema ei kuitenkaan toteutunut, koska Wilmatietojärjestelmä otettiin käyttöön kaikissa esikouluissa vuonna 2015 ja yhteinen koulutus vaati aikaa esikoulun henkilöstöltä. Kaikissa esikouluissa pyritään vahvistamaan kaksikielisyyttä. Yhteistyön lisääminen kieliryhmien välillä. Hultan ja Pjonkiksen suomen- ja ruotsinkieliset esikoulut tekevät yhteistyötä siten, että esikoulunopettajat vaihtavat ryhmää ja pitävät lapsille kielisuihkuja. Myös Furubossa ja Sofiassa opetellaan suomenkielisiä sanoja esikoulussa. Suoritukset TP 12 TP 13 TP 14 TA 15 TP15 Lapsia/koulu 13 10 9 11 10,5 Hulta, ruotsink. 3 3 2,5 4 4,5 Hulta, suomenk. 20 21 26 26,5 25,5 Pjånkis, ruotsink. 14 11 7 9,5 7,5 Pjonkis, suomenk. 4 9 8,5 4 4,5 Furubo 1 1 1 1,5 2 Hitis-Rosala 8 7 5,5 5 5 Lapsia yhteensä 63 62 59,5 61,5 59,5 Mittari Nettokustannus/lapsi 9529 9120 10902 10314 11195 92

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja TOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille ja sitä tarjotaan klo 7.00 17.00. Kemiönsaaren kunnan aamu- ja iltapäivätoiminta järjestetään Dalsin, Västanfjärdin ja Kemiön aamu- ja iltapäivähoitopaikoissa, jotka kaikki toimivat koulun yhteydessä. Kaikissa toimipaikoissa on yksi toiminnasta vastaava työntekijä. Lisäksi niissä on resurssihenkilöitä erityistä apua tarvitseville lapsille sekä isoissa ryhmissä. Aamu- ja iltapäivätoiminnalla on toimintasuunnitelma, ja toiminta on valtionavun piirissä. Kemiönsaaren aamu- ja iltapäivätoiminnassa on vuonna 2015 noin 85 lasta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäjältä edellytetään yhä enemmän kokonaisvaltaista suunnittelua. Toiminta on osa oppilaan koulupäivää, ja sen toteutuksessa tulee huomioida sekä yksilölliset että yleiset tarpeet. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Vuosina 2015 2017 aamu- ja iltapäivätoiminnassa tulee olemaan 70 85 lasta. Kemiön aamu- ja iltapäivätoiminta muuttaa uuteen päiväkotiin vuoden 2015 syksyn aikana. Uudessa päiväkodissa toimii sekä päiväkoti että esikoulu. Aamutoiminta järjestetään yhteistyössä päivähoidon kanssa. 93

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Päivähoidon yksikkö, aamu- ja iltapäivätoiminta Vastuuhenkilö: Päivähoidon johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Panostaminen henkilökunnan täydennyskoulutukseen Tavoitetaso / seuranta Yhteinen täydennyskoulutuspäivä koko henkilökunnalle. Seuranta 31.12.2015 Täydennyskoulutuspäivä 10.8.2015 teemalla "Perheväkivalta" Kouluttaja Eva-Lotta Westerlund. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelu Henlilökunta osallistuu aamu ja iltapäivätoiminnan suunnittelutyöhön. Yhteityötä koulun kanssa Seuranta 31.12.2015 Henkilökunta on koko syksyn aikana suunnitellut yhteityötä sekä muuttoa uusiin tiloihin. Uudet tilat Kemiön aamu ja iltapäivätoiminnalle Kemiön aamu-ja iltapäivätoiminta suunnittelee toimintansa uusissa tiloissa sekä yhteistyön luomista päivähoidon ja koulun kanssa. Seuranta 31.12.2015 Henkilökunta on joulukuun aikana muuttannet niin että joulukuun lopussa muutto tehtiin. Lapset tulivat tammikuussa. Koulun kanssa läheinen yhteistyö. AVAINLUVUT Suoritukset TP 12 TP 13 TP14 TA15 TP15 Lapsia yhteensä 75 77 77 85 80 Mittari Nettokustannus/lapsi 2764 2539 2607 2521 2731 94

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Opetusyksikkö vastaa perusopetuksesta, jota annetaan seitsemässä koulussa. Ruotsinkieliset koulut ovat Amosparkens skola (vl 1-6), Västanfjärds skola (vl 1-6), Hitis-Rosala skola (vl 0-6), Dalsbruks skola (vl 1-9) ja Kimitonejdens skola (vl 7-9). Suomenkieliset koulut ovat Taalintehtaan koulu (vl 1-6) ja Kemiönsaaren keskuskoulu (vl 1-9). Opetusyksikkö vastaa myös lukiosta Kimitoöns gymnasium ja yhteistyöstä toisen asteen oppilaitosten ja muiden opetusyksiköiden kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita on uudistettu oppilashuollon osalta. Uudistuksen seuraava kohde on oppiaineiden sisältö ja tuntijako. Pisa-arvioinnin tulokset osoittavat, että Suomi on menettämässä asemansa tutkimuksen johtavana maana. Tämä tosiasia tulee vaikuttamaan opetussuunnitelman uudistustyöhön. Ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen tulee asettamaan uusia vaatimuksia myös peruskoulun opetusmenetelmille. Digitaalisten opetusvälineiden käyttö opetuksessa tulee lisääntymään. Valtakunnallisella tasolla painotetaan kodin ja koulun yhteistyön tärkeyttä. Suomen rasittunut taloudentilanne heijastuu kuntiin vähenevien valtionosuuksien myötä. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita uudistetaan taloussuunnitelman ajanjakson aikana. - Pisa-tutkimuksen tulokset ovat johtaneet opetuksen rutiineiden tarkastamiseen Suomessa. Kunnassamme tulisi painottaa äidinkielen ja toisen kotimaisen kielen opetusta. Meidän tulisi myös lisätä kiinnostusta matemaattisia aineita kohtaan. Taloussuunnitelman aikana laaditaan näille aineille kehittämissuunnitelma. - Kemiönsaaren kunta on työstänyt perusopetuksen laatukäsikirjaa (laatukortit). Laatukortit tulevat toimimaan laadukkaan koulun kehittämisen työkaluina Kemiönsaarella. - Resurssien käyttöä tulisi optimoida. Vaikka tulot eivät lisäänny, koulua pitää kehittää. 95

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Koulujen toiminta on oppilasmyönteinen (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Oppilaat otetaan mukaan suunnittelemaan koulun toimintaa. Seuranta 31.12.2015 Oppilaat ovat osallistuneet teemapäivien suunnitteluun. Oppilailla on edustajia työryhmissä, esim. koulun terveyttä edistävässä ryhmässä. Opetussuunnitelmatyö jatkuu koko vuoden Tuntijako ja toimintakulttuurin ja arvopohjan teksit saatetaan valmiiksi. Seuranta 31.12.2015 Työ on valmis ja tulee hyväksyttäväksi 2016 kevään aikana. Laatukriteereitä käytetään työkaluina jotta saavutetaan laadukas opetuksen taso Laatukorttien sisältö syötetään Wilmaan/Priimukseen. Jokainen koulu käyttää kolme korttia lukuvuoden arviointiin. Seuranta 31.12.2015 Kortit on syötetty Wilmaan. Jokainen koulu on käyttänyt yhden kortin vuoden 2015 aikana. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan. Seuranta 31.12.2015 Henkilökunta on voinut osallistua mm. kuntoremonttikurssille ja muuhun urheilutoimintaan. Kouluilla on myös ollut omaa toimintaa. Kemiönsaaren peruskoulut käyttävät opetuksessa aktiivisesti digitaalisia apuvälineitä Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti ja pedagogisesti. Seuranta 31.12.2015 Opettajat ovat saaneet seuraavat koulutukset: ohjelmointia, Google classroom ja Google apps for education. Panostus kotimaisten kielten, matematiikan ja luonnontieteellisten aineiden opetukseen Suomen ja ruotsin kielen sekä matematiikan opetukseen laaditaan kehittämissuunnitelma. Yhteistyön lisääminen kieliryhmien välillä. Seuranta 31.12.2015 Oppilaiden kehitystä äidinkielessä ja matematiikassa vl 5 - lukion vl 3 on tutkittu. Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana. Seuranta 31.12.2015 Kaikki koulut ovat vuoden aikana pitäneet kestävän kehityksen teemaviikkoja. Aiheina mm. kierrätys, ilmastonmuutos, saastuminen, liiallinen lannoittaminen. 96

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Oppilaita yhteensä 643,0 642,0 620,5 619,5 oppilaita yhteensä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 keskiarvo/vuosi Amosparkens skola 141,0 142,0 143,0 145,5 Dalsbruk skola 196,0 196,5 182,0 182,5 Hitis-Rosala skola 10,5 10,5 10,0 10,0 Västanfjärd skola 50,0 48,0 48,0 44,0 Kimitonejdens skola 87,5 91,0 88,0 86,5 Ruotsinkieliset oppilaat yhteensä 485,0 488,0 471,0 468,5 Oppilastilasto TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kemiönsaaren keskuskoulu 125,5 124,0 119,0 120,5 Taalintehtaan koulu 32,5 30,0 30,5 30,5 Suomenkieliset oppilaat yhteensä 158 154 149,5 151 Erityisopetus TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 yksilöllisissä pienryhmissä 25 28 28 25 integroituna yleisopetukseen 65 65 65 67 Erityisopetus muutettu 1.8.2011 97

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Päästötodistuksen saaneet/saavat DBS,KNS,KSKK vuosiluokka 9 TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Oppilaita yhteensä 66 69 81 81 Kuljetusoppilaat TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Ruotsinkieliset 260 253 248 243 Suomenkieliset 100 102 90 88 Tuntikehys lv 13-14 lv 14-15 lv 15-16 lv 16-17 Ruotsinkielinen opetus 1136 1336 1120 1120 Suomenkielinen opetus 392 392 387 385 KUSTANNUS / OPPILAS TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Ruotsinkielinen opetus 10429 11023 11500 10975 koulukuljetus mukaanlukien Amosparkens skola 7333 7942 8440 7857 Dalsbruk skola 10 478 11354 11410 11279 Hitis-Rosala skola 16989 18074 17600 16315 Västanfjärd skola 10 010 10851 10200 11130 Kimitonejdens skola 11 621 11856 11780 11630 Erityisopetus 527 540 612 536 Suomenkielinen opetus 10182 10 925 10 900 10840 koulukuljetus mukaanlukien Kemiönsaaren keskuskoulu 9047 9 554 9 866 9770 Taalintehtaan koulu 11077 12531 12300 11560 Erityisopetus 717 784 784 794 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA,Kemiönsaari 8753 8875 9186 8370 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA, yleinen 8042 8174 8460 8112 KUSTANNUS / KULJETUSOPPILAS 1500 1781 1944 1993 98

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja TOIMINTA Kimitoöns gymnasium on yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava lukio, joka antaa oppilaillensa valmiudet jatko-opintoihin. Lukiolla on myös oikeus toimia aikuislukiona. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Valtio asettaa yhä suurempia vaatimuksia toisen asteen koulutuksen järjestäjille. Vaaditaan yhä suurempia kouluja ja tällä hetkellä ajankohtaisena on 500 oppilaan yksiköt. Samalla halutaan kuitenkin säilyttää saavutettavuus. Kehitys on jatkuvaa ja nopeaa, ja yhä enemmän teknisiä apuvälineitä tulee mukaan opetukseen. Suurilla lukioilla on enemmän resursseja ja voivat tarjota enemmän valintamahdollisuuksia. Uusi haaste lukioille on ylioppilaskirjoitusten sähköistäminen. Sähköistäminen tulee lisäämään kuntien investointikustannuksia. Lukion opetussuunnitelmaa uudistetaan viimeistään 1.8.2016 ja kunnat odottavat nyt uuden opetussuunnitelman perusteita. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kimitoöns gymnasium pyrkii edelleenkin antamaan korkeatasoista koulutusta viihtyisässä oppimisympäristössä. Panostus kannettaviin tietokoneisiin jatkuu ja vuosien 2015 2017 aikana panostetaan vahvasti digitalisoitumiseen. Suuri haaste kunnallemme tulee olemaan ratkaisun löytäminen lukiomme säilyttämiseen. Pysyykö Kemiönsaaren kunta koulutuksen järjestäjänä vai tuleeko Kimitoöns gymnasium olemaan yksikkö suuremmassa lukiossa? Turun alueen ja Länsi-Uudenmaan lukioiden kanssa yhteistyö jatkuu, yhteistyön muoto on keskinäinen verkkopohjaisten kurssien tarjonta. Yhteistyö Axxell Brusabyn kanssa jatkuu. Koulu tulee aktiivisesti markkinoimaan itseään vaihtoehtona oman saaremme sekä muiden ruotsinkielisten kuntien oppilaille. Taloussuunnitelman aikana tavoitteena on jatkaa mereen liittyvän kurssitarjonnan kehittämistä (veneenkuljettaja, meritekniikka). Yhteistyö aikuisopiston kanssa tulisi myös kehittää suunnittelukauden aikana. 99

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Koulujen toiminta on oppilasmyönteinen (lapsiystävällinen kunta) Saavutettava taso / seuranta Opiskelijat otetaan mukaan suunnittelemaan koulun toimintaa Seuranta 31.12.2015 Opiskelijat ovat osallistuneet eri työryhmiin lukuvuoden aikana, esim. teemaryhmiin ja oppilashuoltoryhmään. Henkilökunnan hyvinvointiin panostetaan Laaditaan hyvinvointiohjelma henkilöstöstrategian mukaan Seuranta 31.12.2015 Henkilökunta on voinut osallistua hyvinvointiohjelman puitteessa järjestettävään kunnan yleiseen toimintaan, sekä yksikkökohtaiseen. Kimitoöns gymansium on lukio joka käyttää opetuksessaan aktiivisesti digitaalisia apuvälineitä Digitaalisia apuvälineitä käytetään opetuksessa monipuolisesti ja pedagogisesti. Kaikki opettajat ohjaavat opetusta sähköisten ylioppilaskirjoitusten suuntaan. Seuranta 31.12.2015 Kaksi uuttaa ohjelmaa otettu käyttöön opetuksessa: Google classroom ja abitti. Vaihtoehtoisten kurssien tarjonnan Kehitetään uutta mereen liittyvä kurssitarjontaamme (veneen- kuljettaja, meritekniikka). Lähempi yhteistyö aikuisopiston kanssa. Seuranta 31.12.2015 Lukion rehtori toimii aikuisopiston rehtorina 1.8.2015 alkaen. Uusien kurssien suunnittelu on aloitettu syksyllä 2015. kehittäminen. Lukion markkinoinnin lisääminen Kaikki koulut pyrkivät kestävään kehitykseen Markkinoinnin tehostus. Kimitoöns gymnasium tulisi olla varteenotettava vaihtoehto saaremme ja muiden kuntien oppilaille. Seuranta 31.12.2015 Paikallinen markkinointi on tehostettu (omat peruskoulut). Muu markkinointi yhteistyössä Axxellin kanssa. Kouluissa kestävää kehitystä pidetään yhtenä teemana Seuranta 31.12.2015 Vuoden teema: modernin yhteiskunnan vaikutus ilmastomuutokseen TUNNUSLUVUT Oppilastilasto TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kimitoöns gymnasium 85,00 80,00 78,00 77,00 Brusaby oppilaita KÖG:ssa 25,00 20,00 20,00 22,00 Tuntikehys 207,00 200,00 192,00 190,00 kehys / oppilas 2,34 2,50 2,46 2,46 KUSTANNUS / OPPILAS 9745,00 11202,00 11085,00 10479,00 VALTION OPPILASYKSIKKÖHINTA 8896,00 8772,00 8700,00 8127,00 100

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja OPETUSYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 388 770 432 467 256 075 256 075 439 485 Henkilöstökulut -5 294 568-5 481 539-5 534 047-5 534 047-5 495 088 Palvelujen ostot -2 018 515-2 060 012-2 054 848-2 054 848-2 044 902 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -219 808-241 814-251 045-251 045-267 749 Avustukset -345-345 -9 350-9 350-730 Muut toimintakulut -1 279 115-1 265 335-1 331 871-1 331 871-1 276 313 TOIMINTAKULUT -8 812 352-9 049 046-9 181 161-9 181 161-9 084 783 TOIMINTAKATE -8 423 582-8 616 580-8 925 086-8 925 086-8 645 298 POIKKEAMAT TA15 TP15: Tulot suuremmat kuin talousarviossa, mm. maksut, opetusryhmien pienentämisen tuet, kotikuntakorvaukset ja yhteistyökorvaukset, maksutulot 183 400 Pienentyneet kustannukset, henkilöstökustannukset 38 400 Lisääntyneet kustannukset, palvelujen osto (koulukuljetukset suurin yksittäinen tekijä) +31 500 Lisääntyneet kustannukset, ostot (kalusto) +32 800 Pienentyneet kustannukset, sisäiset kustannukset (siivous, ruoka ja it-kustannukset) Pienentyneet kustannukset, suurin tekijä sisäiset vuokrat (n - 55 000) Talousarvion ja toimintakatteen erotus tilinpäätöksessä 58 000-55 000-279 500 101

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Opetusyksikön suurin kehitys ja tuleva muutos on uusi perusopetuksen opetussuunnitelma, joka astuu voimaan 1.8.2016. Vuoden 2015 kevään aikana uuden opetussuunnitelman kanssa työskenteli ohjausryhmä, johon kuului edustajia saaren kaikista kouluista. Koulujen tuntijako ja toimintakulttuuri saatettiin valmiiksi. Syksyllä palkattiin osa-aikainen opetussuunnitelma-assistentti koordinoimaan ja kokoamaan kaikkien asteiden opetussuunnitelmat: esikoulu, peruskoulu ja lukio. Koulujen digitalisointiin on edelleen panostettu. Oppilasverkkoa on parannettu, kuten myös koulujen langattomia verkkoyhteyksiä. Opettajat ovat saaneet it-koulutusta, jotta he voivat käyttää sähköisiä työkaluja pedagogisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Suurin muutos esikoulun osalta on ollut uuden päiväkodin, Silvan, valmistuminen joulukuussa 2015. Kaikki esikoulut ovat pohtineet, miten toimintaa kehitetään uuden opetussuunnitelman myötä. Uuden opetussuunnitelman perusteet julkistettiin ja työ sen uudistamisen kanssa alkaa vuodenvaihteessa 2015/2016. Iltapäivätoiminta on järjestetty Västanfjärds skolan ja Dalsbruks skolan yhteydessä. Kemiössä toiminta on järjestetty Baana-nuorisotalossa vuodenvaihteeseen 2015/2016 saakka, sen jälkeen toiminta muutti uuden päiväkodin Silvan tiloihin. Ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaistamme suuri osa osallistuu iltapäivätoimintaan. Yleisesti voidaan todeta että toiminta on sujunut hyvin. Lukion laadukas opetus on jatkunut edelleen. Lukion rehtori on nyt myös aikuisopiston rehtori, joka mahdollistaa enemmän yhteistyötä. Uusia opetusmalleja ja yhteistyökumppaneita (muut opetusjärjestäjät) tulisi löytää jotta voimme tulevaisuudessa tarjota monipuolisen kurssitarjonnan tehokkaalla tavalla, sekä pedagogisesti että taloudellisesti. Ensimmäiset sähköiset ylioppilaskirjoitukset tehtiin kokeiluna syksyllä 2015. Lukio markkinoi itsensä aktiivisesti Arthursällskapetin avulla. Ensimmäinen veneenkuljettajakurssi yhteistyössä Aboa Maren kanssa saatettiin päätökseen keväällä 2015. Yleisesti taloudesta voidaan todeta, että henkilöstökustannukset olivat 38 000 euroa budjetoitua pienemmät. Suuri syy tähän on maltilliset palkankorotukset. Elokuussa palkattiin tilapäinen assistentti opetussuunnitelmatyön tekemiseen sekä kaksi tilapäistä koulunkäynninohjaajaa lapsille joilla on erityistarpeita. Ilman näitä henkilöstökustannukset olisivat alittaneet budjetin vielä enemmän. Kustannuspuolella ostopalvelut ja ostot olivat suurin syy talousarvion ylittämiseen. Koulukuljetukset tulivat 31 000 euroa arvioitua kalliimmiksi ja pääsyy siihen oli yksittäiset tapaukset, joissa oppilaat asuvat niin syrjässä, etteivät voi käyttää tavallisia koulukuljetuksia vaan tarvitsevat oman taksi- tai venekuljetuksen. Kaluston ostoja tehtiin uuden päiväkodin Silvan toiminnalle (kuraattori ja esikoulu) sekä Amosparkens skolan remontoituihin luokkahuoneisiin. Rakennusprojektissa tälle ei ollut budjettivaroja. Kaluston ostot ylittivät budjettia 32 825 eurolla. Kokonaiskustannukset alittivat talousarvion n. 96 000 eurolla. Suurin syy on henkilöstökustannusten pieneneminen: 38 500 euroa, sisäisten vuokrien laskeminen: n. 55 000 euroa sekä sisäisten siivous-, ruoka- ja itpalvelujen kustannusten vähentyminen: 58 000 euroa. Tulopuolella sivistysyksikkö sai 439 000 euroa joka oli 183 000 euroa yli talousarvion. Suurin yksittäinen summa, 90 000 euroa, on kotikuntakorvausten ja muille kunnille maksettujen korvausten välinen erotus. Tilinpäätöksen käyttökate on positiivinen (279 550 euroa) koska tulot olivat budjetoitua suuremmat ja menot budjetoitua pienemmät. 102

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Opetusyksikkö, toisen asteen koulutus Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI, opetustoimi Henkilötyövuosien määrä Opetus TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Rehtori 8,00 8,00 8,00 8,00 Ruotsinkieliset opettajat 48,00 47,00 47,00 46,50 Suomenkieliset opettajat 15,50 15,50 15,50 15,50 Koulunkäyntiavustajat 15,00 15,00 15,00 15,50 koulusihteeri 1,50 1,50 1,50 1,50 Kuraattori, ped.ohj. 2,25 2,80 2,80 2,80 Esikouluopettajat 6,00 4,50 6,00 6,00 Iltapäivätoiminnan ohjaajat 2,00 4,50 2,25 3,00 Koulunkäyntiavustajat, esikoulu 2,50 1,50 2,25 0,75 Yhteensä 100,75 100,30 100,30 99,55 103

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori TOIMINTA Kemiönsaaren aikuisopiston tehtävä on antaa kuntalaisille mahdollisuuksia opiskeluun ja vapaa-ajan toimintaan erilaisilla kursseilla ja luennoilla (käytännöllisillä ja teoreettisilla). Kurssitoiminnan pitää olla niin lähellä kuntalaista kuin on mahdollista. Kuvataiteen perusopetusta järjestetään lapsilla (7-12 vuoden ikäisille) ja jatkokoulutusta eri henkilöstöryhmille sekä yhteistyötä tehdään muitten projektien kanssa. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Opisto seuraa aktiivisesti muutoksia maailmassa ja voi nopeasti toimia ja järjestää kuntalaisten tarvitsevia ja toivomia kursseja ja luentoja. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kursseja järjestetään noin 4 300 4 500 tuntia vuodessa. SITOVAT TAVOITTEET Tavoite Tavoitetaso/seuranta Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa Jatkuu aktiivisesti. Seuranta 31.12.2015 Henkilöstölle on järjestetty useita yhteistyökokouksia. Projekti: Yhteistyön kehittäminen (opistot Turku, Yhteistyömahdollisuuksien rakenne. Parainen, Kemiönsaari) Seuranta 31.12.2015 Loppuraportti esiteltiin. Yhteistyöprojekti johti toimivaan yhteistyöhön, joka näkyy opiston toiminnassa. Henkilökunnan hyvinvointi ja koulutus Tarjotaan mahdollisuuksia jatkokoulutukseen. Seuranta 31.12.2015 Henkilöstö työskentelee tiiminä opiston kehittämiseksi. Henkilöstö on saanut jatkokoulutusta. Kurssitarjonnan säännöllinen arviointi Sähköinen arviointi Seuranta 31.12.2015 Tämä on toteutunut, mikä on tehostanut arviointia ja auttaa kehittämään toimintaa. 104

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kurssilaiset 2 417 2 312 2 600 2 356 Tunnit 4 496 4 397 4 500 4 441 Nettokustannukset/tunti 70 68 67 67 Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Rehtori 1/0,5 0,5 0,5/1 0,5/0,2 Kurssisuunnittelija 0/0,8 Kurssisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Toimistosihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 Suunnittelija/sihteeri 0/0,4 0,4 0,4/0 0,4/0 Yhteensä 2/1,9 1,9 1,9/2 1,9/2 AIKUISOPISTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 52 118 56 211 61 530 61 530 70 333 Henkilöstökulut -255 746-242 751-253 022-253 022-248 785 Palvelujen ostot -61 985-67 894-63 014-63 014-67 825 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 711-3 246-2 100-2 100-3 049 Avustukset Muut toimintakulut -45 758-42 458-45 292-45 292-47 921 TOIMINTAKULUT -367 199-356 349-363 428-363 428-367 580 TOIMINTAKATE -315 081-300 137-301 898-301 898-297 246 POIKKEAMAT TA15 TP15: Tuet ja avustukset: + 9 500 budjetoitua suurempi avustus Opetushallituksen hankkeeseen "Samarbete med fria bildningen i Åboland (Yhteistyö Turunmaan vapaan sivistystyön kanssa), joka vastaa palkkakustannusten nousua. Maksetut palkat ja palkkiot: Tunti- ja urakkapalkat 14 300, opettajien tuntipalkkoja maksettiin budjetoitua vähemmän. Palveluiden ostot: Muut palvelut +9 900, arvioitua useammat opettajat laskuttivat opetuksesta yritysten kautta. Vuokrat: Kustannukset + 1 900 arvioitua suuremmat 105

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Aikuisopisto Vastuuhenkilö: Rehtori YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Aikuisopiston hallinto muuttui vuonna 2015 siten, että Kimitoöns gymnasiumilla ja Kemiönsaaren aikuisopistolla on yhteinen rehtori kahden vuoden koejakson ajan. Kurssisuunnittelija on palkattu kahdeksi vuodeksi pääasiassa kurssien suunnittelua ja toteutuksen aikaisia tukitoimintoja varten. Tavoitteena on myös että sekä Kemiönsaaren aikuisopisto että Kimitoöns gymnasium saisivat tästä synergiaetuja. Kemiönsaaren aikuisopisto on anonut laatu- ja kehittämisavustusta Opetushallitukselta. Tavoitteena on ottaa käyttöön nk. Open Badge -osaamismerkit. Kurssin suorittamisen jälkeen osallistuja saa Open Badge -merkin, joka osoittaa, että opiskelijalla on hyväksytty osaamistaso esim. kielissä, jota hän voi hyödyntää erilaisten muodollisten pätevyysvaatimusten täydentämiseksi. Aikuisopisto seuraa aktiivisesti kehitystä valtakunnan tasolla ja pyrkii mahdollisimman pitkälle vastaamaan kuntalaisten koulutustarpeita. 106

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja TOIMINTA Kirjastotoimintaa säätelee kirjastolaki (904/1998) ja -asetus (406/2013). Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, jatkuvaan tietojen, taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen, kansainvälistymiseen sekä elinikäiseen oppimiseen. Kirjastotoiminnassa tavoitteena on edistää myös virtuaalisen ja vuorovaikutteisten verkkopalvelujen ja niiden sivistyksellisten sisältöjen kehittymistä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Oppimisprosessit sekä tavat etsiä tietoa ja käyttää kirjastopalveluja ovat muuttuneet. Kirjasto tilana on yhä enemmän kaikille avoin kohtaamis- ja ei-muodollinen oppimispaikka. Sukupolvien tiedolliset tarpeet ovat erilaisia, mutta kaikki tarvitsevat apua tasokkaan, itselle tärkeän tiedon löytämisessä informaatiotulvasta. Verkkoaineistojen kysyntä ja tarjonta lisääntyy. Kirjaston tehtävänä on valita ja tarjota asiakkaille laadukasta aineistoa TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kehittää kirjaston virtuaalisia palveluja osallistumalla kansallisiin projekteihin, kehittää kirjaston tietoverkkopalveluja ja hankkia lisää verkkomateriaalia. Jatkaa yhteistyötä Paraisten kaupungin kanssa (Blankayhteistyö). Kemiönsaaren kirjasto tarjoaa asiakkaille laadukkaita, ajankohtaisia ja kiinnostavia aineistoja ja tapahtumia sekä kaikille avoimen kuntalaisen olohuoneen. 107

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Osallistuminen kirjastojen kansallisten verkkopalvelujen kehittämiseen E-aineiston lisääminen Kemiön kirjaston nuortenosasto valmistuu Saavutettava taso / seuranta Kehitetään Blanka-kirjastojen kanssa yhteisen tietokannan sisältöä sekä valmistellaan sen yhtenäisyyttä muiden kirjastoverkkojen ja kansallisten kirjastoprojektien kanssa Seuranta 31.12.2015 Kirjastotietokannan yhteensopivuutta kansallisten kirjastoverkkojen kanssa on kehitetty yhdessä järjestelmätoimittajan ja kansallisten kehitysprojektien kanssa. Kehitystyö jatkuu. Elektronisten aikakauslehtien hankinta yhdessä Blanka-kirjastojen kanssa Seuranta 31.12.2015 Vuoden 2015 alusta Blanka-kirjastoilla on käytössä Zinio-aikakauslehtipalvelu Kalustetaan osa kirjastosta nuorten alueeksi, nuorten omien suunnitelmien mukaan Seuranta 31.12.2015 Kemiön kirjastoon on hankittu uusia kalusteita nuorten osastolle 108

HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä kirja stotoimen joh ta ja kirjastonhoitaja kirja stovirka ilija Total t T SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kirjastojen lkm 4 4 4 4 Aukiolotunteja 5 324 5 518 5 600 5 439 Fyysiset käynnit 58 154 58 511 52 000 54 922 Kokonaislainaus 77 193 75 596 75 000 74 577 Lainaajia 2 635 2 576 2 900 2 570 Kokoelmat 72 400 70 972 80 000 69 430 Hankinnat 2 899 2 913 3 700 3 446 Fyysiset käynnit 58 154 58 511 52 000 54 922 Taalintehtaan kirjasto 21 239 18 957 16 714 Kemiön kirjasto 30 360 33 132 32 258 Västanfjärdin kirjasto 5 690 5 433 4 945 Hiittisten kirjasto 865 989 1 005 Kokonaislainaus 77 193 75 596 75 000 74 577 Taalintehtaan kirjasto 27 647 27 177 25 666 Kemiön kirjasto 35 923 37 083 37 744 Västanfjärdin kirjasto 11 133 9 119 8 971 Hiittisten kirjasto 2 054 2 217 2 196 Lainaajia 2 635 2 576 2 900 2 570 Taalintehtaan kirjasto 1 089 1 094 1 083 Kemiön kirjasto 1200 1 175 1 186 Västanfjärdin kirjasto 242 207 207 Hiittisten kirjasto 95 100 94 Mittarit Fyysiset käynnit/asukas 8,3 8,4 7,2 7,9 Kokonaislainaus/asukas 11 10,8 10,4 10,7 Lainaajia/asukas 37.6% 36,8 % 40 % 37,0 % Kokoelmat/asukas 10,3 10,1 11,1 10 Hankinnat/asukas 0,41 0,42 0,5 0,5 Toimintakulut/asukas 87,05 90,5 92,3 89,8 Kirjastoaineistokulut/asukas 11,2 11,6 11,4 10,5 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kirjastotoimenjohtaja 1 1 1 1 Kirjastonhoitaja 2 2 2 1,8 Kirjastovirkailija 6,02 5,72 5,72 6,44 9,02 8,72 8,72 9,24 109

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kirjastoyksikkö Vastuuhenkilö: Kirjastotoimen johtaja KIRJASTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 23 790 36 626 14 650 14 650 31 318 Henkilöstökulut -339 575-340 468-345 724-345 724-353 789 Palvelujen ostot -84 287-89 048-92 129-92 129-88 051 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -89 202-91 622-90 500-90 500-86 694 Avustukset Muut toimintakulut -120 501-113 048-132 603-132 603-126 348 TOIMINTAKULUT -633 564-634 186-660 956-660 956-654 881 TOIMINTAKATE -609 774-597 560-646 306-646 306-623 563 POIKKEAMAT TA15 TP15: Sisäiset palvelut budjetoitua pienemmät 11 779 Lisätuloja projektirahoituksesta +17 400 Kirjastoaineistokulut budjetoitua pienemmät 11 017 Tilikauden ylijäämä +22 743 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kirjastolla on ollut monin tavoin hyvä vuosi. Kilpailutuksen ja uusien sopimusten myötä kirjaston aineistohinnat laskivat vuoden alussa, näin saimme enemmän hankintoja samalla rahalla. OKM:n projektirahoituksen avulla on jatkettu kirjaston ja koulujen yhteistyön suunnittelua, tänä vuonna yläaste ja ja toinen aste otettiin mukaan Kirjastopolkuun. Projektirahoituksella suunniteltiin myös kirjaston markkinointia, erityisesti e-aineiston kannalta. Kemiönsaaren kirjasto oli mukana aluehallintoviraston suomenruotsalaisille kirjastoille järjestämässä projektissa, jossa pohdittiin yhteisiä ongelmia ja ratkaisuja niihin. Västanfjärdin kirjasto oli remontin vuoksi kiinni elokuussa, sisäilmaan vaikuttaneet ongelmat on nyt korjattu. Kirjaston haasteena ovat uudet kansalliset kirjastojärjestelmät ja oman kirjastojärjestelmämme sopeuttaminen niihin. Uudistuksia on suunniteltu järjestelmätoimittajan, Kansalliskirjaston ja Blanka-kirjastojen välillä. Asiakkaille kehitystyö näkynee vuoden 2016 aikana. Uuden kirjastolain pitäisi astua voimaan vuoden 2017 alusta, lain valmistelu on loppusuoralla. 110

SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja TOIMINTA Vapaa-aikayksikön tehtävä on tukea, ohjata, kehittää sekä luoda mahdollisuuksia liikunta- ja nuorisotoiminnalle. Tämän lisäksi yksikköön kuuluu yhteistyön edistäminen eri seurojen ja yhdistysten välillä. Yksikkö tukee paikallisia seuroja jotka järjestävät vapaa-ajantoimintaa. Yksiköllä on seuraavat virat: yksi Vapaaaikatoimenjohtaja, kaksi liikunnanohjaajaa, yksi nuorisotyön koordinaattori, yksi nuoriso-ohjaaja, yksi liikuntapaikkojen hoitaja sekä yksi kenttämestari. Nuorisotyöpajan toiminnanjohtaja sekä etsivä nuorisotyöntekijä ovat palkattuja aikarajoitetulla työsopimuksella. Yksikköön kuuluu kunnan nuorisotilat ja liikuntapaikat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2015 2017 Lasten ja nuorten ruutuaika lisääntyy ja fyysinen aktiivisuus vähentyy. Ihmisten fyysinen kunto laskee ja sairaudet jotka liittyvät huonoon kuntoon lisääntyy. Vapaa-ajanyksikkö rohkaisevat lapsia ja nuoria liikkumaan uusilla mielenkiintoisilla toimintamuodoilla. Liikuntaneuvontaa alkoi vuonna 2015 ja sitä kehitetään yhteistyössä terveyskeskusten henkilökunnan kanssa. Heikentynyt työllisyystilanne aiheuttaa monille nuorille vaikeuksia päästä työelämään. Nuorisotyöpaja Isla+ tavoite on tavoittaa enemmän työttömiä nuoria ajanjaksolla. Tämä parantaa nuorten mahdollisuudet löytää opintopaikkaa tai päästä sisään työelämään. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Liikunta Liikuntasektorin tärkein tehtävä on suunnitella ja kehittää paikkakunnan liikuntatoimintaa sekä toimia liikuntatoimintaa harjoittavien yhdistysten tukena. Liikuntasektori tarjoaa mahdollisuuksia liikuntaan ja kuntoiluun ylläpitämällä kunnan liikuntapaikkoja, kehittämällä liikuntapaikkaverkostoa, tukemalla taloudellisesti urheiluseuroja, järjestämällä yhdessä urheiluseurojen kanssa tapahtumia sekä järjestämällä eri ikäryhmille terveyttä edistävää liikuntaa joka täydentää yhdistysten toimintaa. Nuoriso Nuorisosektorin tärkein tehtävä on luoda hyvät edellytykset kunnan nuorisotoiminnalle ja toimia nuorisotoimintaa harjoittavien yhdistysten ja yhteisöjen tukevana elimenä. Tämä tapahtuu etupäässä tukemalla yhdistyksiä ja yhteisöjä taloudellisesti, tarjoamalla palveluita, järjestämällä omaa toimintaa sekä kehittämällä toimintaa nuorisotaloissa vaihtoehtona alkoholille ja huumeille. 111

SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Lisää liikuntaa kouluissa Tavoitetaso / seuranta Alakoulut liittyvät "Liikkuva koulu" ohjelmaan Seuranta 31.12.2015 Amosparken, Dalsbruks skola ja Kemiönsaaren keskuskoulu liittyivät ohjelmaan. Taalintehtaan koulu ja Västanfjärds skola suunnitteli liittymistä vuodenvaihteen jälkeen. Tehostetaan tietoa liikunnan Liikuntanuvonnassa 20 henkilöä / vuosi merkityksestä Seuranta 31.12.2015 Liikuntaneuvonta käynnistyi vuoden aikana. 18 henkilöä osallistui toimintaan. Terveysliikunnan kehittäminen Terveysliikuntastrategia päivitetään Seuranta 31.12.2015 Terveysliikuntastrategia ei ole päivitetty vuoden aikana. Päivitys siirtyy eteenpäin. Nuorisotakuu 50 nuorta / vuosi nuorisotyöpajan toiminnassa Seuranta 31.12.2015 Nuorisotyöpajassa oli vuoden aikana 17 nuorta. Etsivä nuorisotyö on tavoittanut 42 nuorta josta 25 on tavattu henkilökohtaisesti. Ympäristötavoite (hyötyliikunta) Lisätä kävelyä/pyöräilyä töihin/kouluun (kampanja) seuranta 31.12.2015 Kemiönsaaren kunnassa pyöräiltiin yhteensä 2215 suoritusta Varsinais Suomen haastepyöräilyssä. K:saari sijoittui tällä tuloksella hienosti toiseksi sarjassa kunnta yli 5000 as. 112

SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja Avainluvut TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Suoritukset nuorisotalo Baana kävijämäärä 4200 4300 4200 4200 netto tilinpäätös 33200,00 34200,00 34100,00 34200,00 Nettokustannus / käynti 7,90 7,95 8,11 8,14 nuorisotalo Slaggis kävijämäärä 4200 4800 5200 4900 netto tilinpäätös 35600,00 37100,00 37100,00 37100,00 Nettokustannus / käynti 8,48 7,72 7,13 7,57 nuorisotalo Lammis kävijämäärä 450 400 450 500 netto tilinpäätös 21500,00 19300,00 22500,00 22500,00 Nettokustannus / käynti 47,77 48,25 50,00 45,00 Amospuisto käyttäjien määrä 43400 40500 43000 42100 Netto tilinpäätös 50300,00 59200,00 48600,00 44300,00 nettokustannus/käyttäjä 1,15 1,46 1,13 1,05 Koulukeskuksen liikuntapaikka Kemiössä käyttäjien määrä 11000 7500 11000 6000 Netto tilinpäätös 11200,00 8900,00 9900,00 8400,00 nettokustannus/käyttäjä 1,01 1,18 0,90 1,40 Taalintehtaan liikuntapuisto käyttäjien määrä 15060 14500 15000 13000 Netto tilinpäätös 35400,00 38900,00 32000,00 33700,00 nettokustannus/käyttäjä 2,35 2,68 2,13 2,59 Ruukinhalli (kouluajan ulkopuolella) käyttäjien määrä 14000 14700 14500 14600 Netto tilinpäätös 82200,00 83000,00 87500,00 79400,00 nettokustannus/käyttäjä 5,87 5,64 6,03 5,43 Björkbodan jalkapallokenttä käyttäjien määrä 1200 1500 1200 1500 Netto tilinpäätös 10800,00 13700,00 14300,00 22650,00 nettokustannus/käyttäjä 9,00 9,13 11,91 15,10 113

SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI TP 2013 TP 2014 TA 2015 TP 2015 Vuosityö Vapaa-aiktatoimenjohtaja 1 1 1 1 Liikunnanohjaaja 2 2 2 2 Nuorisoohjaaja 1 1 1 1 Liikuntapaikkojen hoitaja 1 1 1 1 Nuorisotyön koodrinaattori 1 1 1 1 Kenttämestari 1 1 1 1 Nuorisotyöpajan toiminnanohjaaja 1 1 1 1 Etsivä nuorisotyöntekijä 1 1 1 Muutokset 8 9 9 9 114

SISVISTYSOSASTO Yksikkö: Vapaa-ajanyksikkö Vastuuhenkilö: Vapaa-aikatoimenjohtaja VAPAA-AJANYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 124 864 134 347 123 350 123 350 144 013 Valmisuts omaan käyttöön Henkilöstökulut -336 465-364 297-370 555-370 555-380 858 Palvelujen ostot -176 666-157 436-144 635-144 635-167 907 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -29 733-41 765-43 800-43 800-59 142 Avustukset -70 789-71 936-83 200-83 200-81 406 Muut toimintakulut -154 143-163 060-151 603-151 603-133 786 TOIMINTAKULUT -767 797-798 494-793 793-793 793-823 099 TOIMINTAKATE -642 932-664 148-670 443-670 443-679 086 POIKKEAMAT TA15 TP15: Tulot: 20000 budjetoitua enemmän avustusta johtuen korkeammista osanotto- sekä vuokratuloista. Menot: Ostopalvelut (muut palvelut sekä sisäinen ruokapalvelu) 16000. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminta on vuoden 2015 aikana järjestetty suunnitelmien mukaisesti. Liikuntaneuvonta toiminta käynnistyi helmikuussa yhteistyössä peruspalveluosaston kanssa. Syyskuussa järjestettiin Kiva-tapahtuma yhteistyössä lastenhoitoyksikön kanssa. Kiva-tapahtuma oli pääosin tarkoitettu lapsille ja heidän perheilleen, mutta oli avoin kaikille asukkaille. Tulevaisuuden kannalta on äärimmäisen tärkeää, että valtionavustukset nuorisotyöpajaan sekä etsivään nuorisotyöhön pysyvät vuoden 2015 tasolla. Poikkeuksia lukuun ottamatta vuosi meni taloudellisesti suunnitelmien mukaan. Liikuntapuolen kustannukset olivat 65 ja nuorisopuolen kustannukset 33 per asukas. Maan keskiarvo on liikuntasektorilla n. 100 ja nuorisosektorilla n. 37 per asukas. 115

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri TOIMINTA Kulttuuri- ja vapaa-ajanlautakunta vastaa kulttuuriyksikön toteuttamasta kulttuuritoiminnasta. Kulttuurilla laajassa merkityksessä on kuitenkin laveampi sisältö ja läheinen yhteys moniin kunnan toiminta-alueisiin, kuten kulttuuriympäristöön ja -suunnitteluun ja kulttuuriyrittäjyyteen sekä kouluissa, päivähoidossa ja vanhustenhuollossa tarjottavaan kulttuuriin. Kunnassa kulttuuri nähdään osana asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia edistäviä kunnallisia hyvinvointipalveluja. Kulttuurikysymykset huomioidaan kunnan muissa toimintastrategioissa, kuten esimerkiksi terveyttä edistävässä ohjelmassa. Kulttuurikysymykset ovat luonteeltaan sellaisia, että kulttuuriyksikön on tehtävä laaja-alaisesti yhteistyötä kunnan muiden yksiköiden ja ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Kunnan kulttuurin ja taiteen strategiaohjelman mukaisesti lasten ja nuorten kulttuuri on etusijalla. Toimintavuoden aikana kiinnitetään erityistä huomiota vanhempien lasten ja nuorten kulttuuriin, sillä heillä on tähän saakka ollut rajalliset mahdollisuudet osallistua kulttuuritoimintaan. Lisäksi kunnan kulttuurielämän selkäranka muodostuu yhdistysten, järjestöjen ja muiden kulttuuritoimijoiden, niin ammattilaisten kuin harrastelijoidenkin, järjestämästä toiminnasta. Kulttuuriyksikkö osoittaa arvostavansa tätä toimintaa sekä tukee ja kannustaa sitä, vaikka toiminta on kunnallisen päätöksenteon ulkopuolella. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Tietoisuus taiteen ja kulttuurin terveyttä ja hyvinvointia edistävästä vaikutuksesta lisääntyy yhteiskunnassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2014 hyväksymä ehdotus lastenkulttuuripoliittiseksi ohjelmaksi nostaa esille tarpeen vahvistaa lasten ja nuorten terveyttä taiteen ja kulttuurin avulla. Taideaineet vahvistavat lasten itsetuntoa, oppimista ja viihtymistä. Ohjelman mukaan lasten kulttuuriset oikeudet tulee huomioida kunnan hyvinvointikertomuksissa ja kuntien tulee saada tukea lasten ja nuorten kulttuurikasvatussuunnitelmien laatimiseksi. Taide ja kulttuuri koetaan voimavaroina, jotka lisäävät paikkakunnan vetovoimaa niin muutto- kuin matkailukohteenakin. Kulttuurimatkailun merkitys on kasvussa. Taalintehtaan kehittämisessä paikkakunnan arvokkaat kulttuuriympäristöt ja rakennukset nähdään arvokkaana resurssina ja mahdollisuutena, joita vaalitaan ja hyödynnetään kulttuuritoiminnassa ja kulttuurimatkailussa. Kemiönsaarella on runsaasti kulttuurin ja luovien alojen osaamista. Luova talous tulee tulevaisuudessa olemaan entistäkin tärkeämpi osa Kemiönsaaren elinkeinoelämää. Opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen asiantuntijaelin, Taiteen edistämiskeskus, on valinnut prosenttitaiteen yhdeksi tulevien vuosien tärkeimmistä painopistealueista. Kunnan panostus Kemiön uuden päiväkodin ja Amosparkens skolan prosenttitaiteeseen tulee siksi saamaan huomiota, myös kunnan rajojen ulkopuolella. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Lasten ja nuorten kulttuuria pidetään jatkossakin ensiarvoisen tärkeänä Kemiönsaaren kunnassa. Huomiota kiinnitetään erityisesti lasten ja nuorten monipuoliseen taide- ja kulttuuritarjontaan sekä tarjonnan lisäämiseen näiden ikäryhmien osalta. 116

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri Kouluissa ja päiväkodeissa panostetaan luovien oppimisympäristöjen kehittämiseen, ja korjausten ja uudisrakentamisen yhteydessä huomioidaan prosenttitaiteen periaatteet. Kulttuuriyksikkö valvoo, että Bio Ponyn kehittämis- ja vaalimistyötä jatketaan. Taalintehtaan ja sen ympäristön kulttuuri- ja kulttuurimatkailupanostuksia jatketaan yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Lasten ja nuorten kulttuuri asetetaan etusijalle Tavoitetaso/seuranta Työtä kulttuuriopetussuunnitelman luomiseksi jatketaan Koululuissa, päiväkodeissa ja kirjastoissa toteutetaan kulttuurihankkeita yhteistyössä yksiköiden kanssa. Vuoden aikana toteutetaan musiikkiteatteriprojekti Seuranta 31.12.2015 Kulttuuriopetussuunnitelman laatimista jatketaan yhteistyössä Sagalundin kanssa Kulttuuria tuodaan päiväkoteihin ja kouluihin yhteistyössä mm. Luckanin kanssa Musiikkiteatteriprojekti toteutetaan yhteistyössä Arkipelagin kanssa Panostus kulttuuriperintöön, kukulttuuri- ympäristöön ja estetiikan julkisissa tiloissa Kulttuuriyksikkö seuraa ja valvoo etujaan Bio Ponyn korjauksessa Prosenttitaide sovelletaan Kemiön uuden päiväkodin rakentamisessa ja Amosparken skolanin saneerauksen yhteydessä Seuranta 31.12.2015 Bio Ponyn julkisivu on kunnostettu. Uuden tekniikan ja sähköjen suunnittelu on käynnissä Silvan uudessa päiväkodissa on sovellettu prosenttitaidetta Monipuolinen kulttuurielämä ympäri vuoden Monipuolinen kulttuuritarjonta kaikenikäisille, kunnan kaikissa osissa Kulttuuritoiminnalle myönnetään kulttuuriavustuksia Avustusten käytön seuranta Kulttuuriystäväjärjestelmä kehitetään Seuranta 31.12.2015 Kulttuuriystäväjärjestelmä on kehitetty taideapteekin ja -pillereiden kautta 117

SIVISTYSOSASTO Yksikkö: Kulttuuri Vastuuhenkilö: Kulttuurisihteeri AVAINLUVUT Suoritukset TP13 TP14 TA15 TP15 Tapahtumia, omia/yhteistyössä 33 33 30 35 Elokuvaesityksiä, määrä 117 105 100 111 Elokuvaesityksiä, kävijämäärä 3 720 4 979 4 000 5 100 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP13 TP14 TA15 TP15 Kulttuurisihteeri 0,5 0,5 0,5 0,5 KULTTUURIYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 16 109 27 583 52 940 52 940 19 073 Henkilöstökulut -35 860-33 558-38 967-38 967-24 400 Palvelujen ostot -39 524-35 238-47 347-47 347-48 827 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 436-1 917-7 700-7 700-1 506 Avustukset -209 862-211 123-210 420-210 420-216 839 Muut toimintakulut -33 237-31 527-36 918-36 918-28 750 TOIMINTAKULUT -320 919-313 363-341 352-341 352-320 323 TOIMINTAKATE -304 810-285 779-288 412-288 412-301 250 POIKKEAMAT TA15 TP15: Ylimääräinen avustus Sagalundin museosäätiölle historiikkia varten +6 938 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kemiönsaaren kulttuurielämä on jatkanut kasvamistaan vuoden aikana. Siitäkin huolimatta, että tapahtumien järjestäjät usein ovat ulkopuolisia toimijoita, edellytetään kunnan panostusta, mm tiloja ja varusteita, markkinointia ja tiedotusta, sekä palvelua tapahtumiin ja taiteilijoille. Kasvavan kulttuuritarjonnan myötä on myös kulttuurisihteerin työpanos lisääntynyt Kunnan kulttuuritoiminnan painopiste ja voima on yhteistyössä ja verkostoitumisessa, niin kunnan muiden yksiköiden kanssa kuin ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Yhteistyön ylläpitäminen ja kehittäminen on haaste. Yhteistyö vanhustenhuollon kanssa on vuoden aikana lisääntynyt ikäihmisille tarjottujen taidepillereiden myötä. Vuoden lopussa kulttuuriyksikkö siirrettiin osaksi vapaa-ajanyksikköä. Näin ollen kulttuuritoiminta integroidaan jatkossa tiiviimmin Kemiönsaaren muuhun vapaa-ajan toimintaan. 118

16.4 Peruspalveluosasto Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuoltoyksikkö Terveydenhuoltoyksikkö Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto toimintakate yksiköttäin 1 % 36 % 16 % 23% Peruspalvelun hallinto Sosiaaliyksikkö Vanhustenhuollon yksikkö 24 % Terveydenhuollon yksikkö Erikoissairaanhoito Peruspalveluosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2 % 4 % 5% 0 % 51 % 38 % Ostopalvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintakulut 119

PERUSPALVELUOSASTO TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 903 083 852 300 852 300 1 005 985 118,03 % Maksutuotot 1 848 202 1 656 000 1 656 000 1 839 142 111,06 % Tuet ja avustukset 377 917 257 973 257 973 277 620 107,62 % Vuokratuotot 136 804 175 002 175 002 174 220 99,55 % Muut toimintatuotot 123 455 103 800 103 800 90 314 87,01 % TOIMINTATUOTOT 3 389 461 3 045 075 0 3 045 075 3 387 282 111,24 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 7 928 875 8 706 440 45 600 8 752 040 8 251 587 94,28 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 2 232 422 2 330 754 7 840 2 338 594 2 226 645 95,21 % Muut henkilöstösivukulut 419 892 567 957 2 560 570 517 459 404 80,52 % Henkilöstösivukulut 2 652 314 2 898 711 10 400 2 909 111 2 686 049 92,33 % Henkilöstökulut 10 581 189 11 605 151 56 000 11 661 151 10 937 636 93,80 % Palvelujen ostot 14 856 206 13 399 818 420 000 13 819 818 14 856 266 107,50 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 678 673 654 100 2 600 656 700 680 445 103,62 % Avustukset 947 808 927 050 80 000 1 007 050 1 153 028 114,50 % Vuokrakulut 1 361 979 1 498 547 0 1 498 547 1 398 479 93,32 % Muut toimintakulut 100 924 76 050 3 400 79 450 77 250 97,23 % TOIMINTAKULUT 28 526 779 28 160 716 562 000 28 722 716 29 103 104 101,32 % TOMINTAKATE -25 137 318-25 115 641-562 000-25 677 641-25 715 823 100,15 % SUUNNITELMAPOISTOT -155 377-264 690 0-264 690-215 985 81,60 % TILIKAUDEN TULOS -25 292 695-25 380 331-562 000-25 942 331-25 931 808 99,96 % Käyttösuunnitelman muutos: 68 130 euron määräraha siirretään terveydenhoitoyksikön lääkärinvastaanotoilta, neuvoloilta, hammashuollolta ja vuodeosastoilta uudelle kustannuspaikalle, välinehuollolle. Kustannuspaikka on tarpeen välinehuollon kustannusseurannan parantamiseksi. Talousarviomuutos: Lisämääräraha 62 000 euroa: Henkilöstökustannukset 56 000 euroa, sosiaalityöntekijän ja perhetyöntekijän palkkaaminen. Muut kustannukset 6 000 euroa. Lisämääräraha 500 000 euroa: Sosiaaliyksikkö 200 000 euroa, erikoissairaanhoito 300 000 euroa. 120

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TOIMINTA Peruspalveluosaston hallintoon kuuluu peruspalvelulautakunta, peruspalvelun hallinto ja keskusvarasto. Hallinto sijaitsee Kemiössä. Peruspalvelulautakunta kokoontuu säännöllisesti. Lautakunta ottaa kantaa osaston kehittämislinjoihin käyttäen apunaan osaston talousarviota. Peruspalvelun hallinnon henkilökuntaan kuuluvat peruspalveluosaston hallintopäällikkö, toimistosihteeri, hoitokoordinaattori ja peruspalvelujohtaja. Peruspalvelun hallinto johtaa peruspalveluosaston toimintaa. Osaston toiminnan muodostavat sosiaaliyksikkö, joka vastaa lastensuojelusta, lasten- ja perhehuollosta, vammaishuollosta ja päihdehuollosta, vanhustenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vanhusten laitoshoidosta, kotihoidosta ja asumispalveluista, sekä terveydenhuoltoyksikkö, joka vastaa mm. vuodeosastojen, lääkärinvastaanottojen ja hammashuollon toiminnasta. Keskusvarasto hoitaa hoitotarvikkeiden ja materiaalin hankinnan ja jakelun kaikkiin osaston yksiköihin. Vuoden 2014 aikana on tultu siihen tulokseen, että osasto tulee jatkossakin tarvitsemaan oman keskusvaraston. Peruspalvelulautakunta nimittää vanhusneuvoston ja budjetoi toiminnan kulut. Kunta osallistuu vuosina 2013 2015 Paraisten kaupungin kanssa kansallisen KASTE-ohjelmaan kuuluvaan Hyvinvoiva lapsi ja nuori -projektiin. Projektin tavoitteena on laskea lastensuojelun kustannuksia mm. muuttamalla palvelurakenteita, selkiyttämällä palveluprosesseja, ottamalla perheet mukaan osallistumaan työhön ja tukemalla perheitä. Työtä tullaan arvioimaan projektin aikana. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2015 2017 Sosiaali- ja terveysministeriön asettama rakenneuudistuksen sosiaali- ja terveydenhuollon parlamentaarinen johtoryhmä on laatinut luonnoksen koskien hallituksen esitystä eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. Luonnos perustuu hallitusohjelmaan. Kuntien tulee jättää hallituksen eduskunnalle tekemää esitystä koskevan lausuntonsa viimeistään 14.10.2014. Esitykseen sisältyvien lakien on tarkoitus astua voimaan vuoden 2015 alussa. Jos lakiehdotus hyväksytään, tulee kaikista koko maan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaamaan viisi sosiaali- ja terveysaluetta. Kaikki kunnat (paitsi Ahvenanmaan kunnat) tulevat kuulumaan sosiaali- ja terveysalueeseen. Palvelujen tuottamisvastuu on suurilla kunnilla ja kuntayhtymillä, jotka voivat myös ostaa palveluja esim. yksityisiltä palveluntuottajilta tai järjestöiltä. Henkilöstö siirtyy uusille palvelun tuottajille. Jos lakiesitys astuu voimaan, tulee kuntien edelleen vastata sosiaalija terveydenhuollon kustannuksista. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja terveyspalveluista, eli vanhuspalvelulaki astui voimaan 1.7.2013, lain toteuttaminen aloitetaan asteittain. Uusi sosiaalihuoltolaki on valmisteilla ja astuu luultavasti voimaan vuonna 2015, mikä tuo todennäköisesti tullessaan uusia tehtäviä kunnalliseen sosiaalihuoltoon. Kansallisen potilas- ja asiakasarkiston käyttöön ottoa suunnitellaan ja valmistellaan. earkisto ensimmäiseksi otetaan käyttöön terveydenhuollossa ja myöhemmässä vaiheessa myös sosiaalihuollossa otetaan käyttöön vastaava sähköinen arkisto. 121

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Toimintaa johdetaan jo nyt suunnitellut sosiaali- ja terveydenhuollon suuret muutokset huomioon ottaen. - Peruspalveluosaston työtapojen sekä organisaation kehittäminen jatkuu. Suuria organisaatiomuutoksia on jo tapahtunut, mutta pienempiä tulee vielä tehdä. - Peruspalveluosaston tarveselvitys- ja kiinteistösuunnitelma huomioidaan tulevan vuoden toimintaa suunniteltaessa. - Osa-aikainen hoitokoordinaattori tarvitaan lähinnä vuodeosastojen ja vanhustenhuollon yksikön potilas- ja asiakasvirtojen koordinoimistyöhön. - Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelma tarkistetaan kuluvan valtuustokauden aikana yhdessä Paraisten kaupungin kanssa. - Valmistellaan terveyden edistämisen suunnitelma. - Työmenetelmät muuttuvat jatkuvasti tietoteknologian kehityksen myötä. - Kunta osallistuu Kaste -ohjelmaan yhdessä Paraisten kanssa vuosina 2013 2015. Hankkeella on valtion myöntämä rahoitus. Hankkeen tavoitteena on lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. - Kunta on anonut rahoitusta mm. pitkäaikaistyöttömien työllistämishankkeelle. Jos rahoitusta ei saada (päätös tehdään lokakuussa 2014), tulisi kunnan koordinoida pitkäaikaistyöttömille työllistävää toimintaa oman toimintansa puitteissa. Tähän tarvitaan yksi henkilöstöresurssi. 122

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta Esimiesten työtä tuetaan. Osaston esimiehille järjestetään yhteistä jatkokoulutusta peruspalveluosaston toimintaohjelman mukaisesti. Seuranta 31.12.2015 Kahdeksan osaston esimiestä on aloittanut erityisammattitutkintoon johtavan koulutuksen. Uutta sosiaalihuoltolakia koskeva koulutus on järjestettykoko sille henkilökunnalle, jota laki tavalla tai toisella koskee. Pakolaisten vastaanottamiseen liittyvä koulutus (yht. 5 päivää) on järjestetty asianosaisille. Peruspalveluosasto panostaa työllistävään Pitkäaikaistyöttömien työllistämistä lisätään, toimintaan. mikä pienentää kunnan kustannuksia. Seuranta 31.12.2015 Kuntouttavaan työllistämistoimintaan osallistuneiden henkilöiden määrä on pienentynyt (25 vuonna 2014) ja (21 vuonna 2015). Päivien määrä on laskenut (1462 vuonna 2014) ja (1205 vuonna 2015). Tutustutaan kunnallista sosiaali- ja tervey- Suunnitellaan uuden potilas- ja asiakastyötä denhuoltoa koskeviin uusiin teknisiin helpottavan tekniikan käyttöönottoa. ratkaisuihin. Seuranta 31.12.2015 Uusien tekniikoiden esittely tapahtuu vasta vuoden 2016 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Kaikki peruspalveluosaston Kaikki toimintayksiköt lajittelevat paperi- ja kartonkitoimintayksiköt lajittelevat paperi- ja pahvijätteet. jäteet ja kiinnittävät huomiota lajitteluprosessiin. Seuranta 31.12.2015 Kaikki osaston yksiköt lajittelevat paperi- ja pahvijätteet. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Peruspalvelulautakunta, kokoukset 8 6 9 7 Vanhusneuvosto, kokoukset 5 6 5 7 Mittari Kemiönsaaren peruspalvelu yhteensä Nettokustannus /asukas 3 445 3 623 3 602 3 722 123

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Peruspalvelujohtaja 1 1 1 1 Hallintopäällikkö 1 1 1 1 Toimistosihteeri 0,6 0,6 0,6 0,6 Varastonhoitaja 1 1 1 1 Hoitokoordinaattori 0,5 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 4,1 4,1 4,1 4,1 PERUSPALVELUOSASTON HALLINTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 67 938 57 282 8 978 8 978 28 358 Henkilöstökulut -365 339-278 175-251 400-251 400-247 261 Palvelujen ostot -54 769-47 217-38 173-38 173-42 463 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 880-2 917-6 100-6 100-6 114 Avustukset -1 073-88 -5 800-5 800-3 300 Muut toimintakulut -31 587-35 604-32 153-32 153-28 776 TOIMINTAKULUT -456 646-364 001-333 626-333 626-327 914 TOIMINTAKATE -388 708-306 720-324 648-324 648-299 557 POIKKEAMAT TA15 TP15: Lisääntyneet tulot -19 400 - Valtiontukea projekteihin Kaste ja Syko -10 200 - Muut tuet ja avustukset valtiolta (earkisto-projekti) -8 600 Vähentyneet kulut -5 700 Toimintakate: -25 100 124

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Peruspalvelun hallinto Vastuuhenkilö: Peruspalvelujohtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Henkilöstövahvuus on pysynyt samana viime vuosina. Peruspalveluosaston hallinto on huolehtinut peruspalvelulautakunnan työstä, osaston operatiivisesta johdosta, yleisestä hallinnosta ja taloudesta. Peruspalveluosaston johtoryhmään kuuluu seitsemän jäsentä. Johtoryhmä kokoontuu viikoittain. Kerran kuukaudessa pidetään laajennettu johtoryhmän kokous. Tällöin kokoukseen osallistuu johtoryhmän lisäksi kaikki osaston esimiehet. Peruspalveluosaston johtoryhmän ja laajennetun johtoryhmän kokouksista pidetään pöytäkirjaa. Osasto on tehnyt vuoden aikana yhteistyötä eri toimijoiden kanssa, kuten Kårkulla samkommun, Osaamiskeskus Oy Vasso Ab, Det Finlandssvenska kompetenscentret för det sociala arbetet (FSKC), Paraisten kaupungin kanssa perheneuvolatoimintaa ja A-klinikkasäätiön kanssa päihdetyötä. Keskusvarasto välittää hoitotarvikkeita peruspalveluosaston toimipisteille. Peruspalveluosasto on viime vuosien aikana varustanut hoitotarvikkeiden kriisivarastoa poikkeuksellisiin tilanteisiin. Uusia tarvikkeita hankitaan vuosittain valikoiman laajentamiseksi. Kaste II-projektia (2013-2015) on toteutettu Paraisten kaupungin kanssa. Tavoitteena on ollut lasten, nuorten ja perheiden tukeminen. Projekti, jossa on ollut kunnassamme osa-aikainen työntekijä, päättyi syksyllä 2015. Osaston toiminnot ovat pääosin toteuttaneet talousarviossa ja taloussuunnitelmassa 2015 asetetut tavoitteet. Esimiestyötä on tuettu lähinnä koulutuksen muodossa. Työttömien työllistäminen on helpottunut kunnan uuden Ekocenterin kanssa tehdyn yhteistyön myötä. Peruspalveluosaston hallinto on alittanut budjetoidut nettokulut 25 091,49 eurolla. Koko osasto on ylittänyt budjettinsa (johon sisältyy kaksi lisäbudjettia) 38 148,18 eurolla. Syynä lisäbudjetteihin on uusi sosiaalihuoltolaki ja erikoissairaanhoidon lisääntyneet kustannukset. Tulevaisuuden kehityksen voidaan sanoa riippuvan täysin siitä, mihin suuntaan valtio sosiaali- ja terveydenhuollon kehitystä ohjaa. Myös uusi lainsäädäntö asettaa toiminnalle jatkuvasti uusia vaatimuksia. 1.4.2015 voimaan astunut uusi sosiaalihuoltolaki on tuonut mukanaan uusia työtapoja useisiin eri toimintoihin. Näiden työtapojen kehittäminen on vielä kesken. 125

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö TOIMINTA Sosiaaliyksikkö vastaa sosiaalihuollosta, johon sisältyy lastensuojelu, perhetyö, lastenvalvonta, aikuissosiaalityö, päihdehuolto ja vammaishuolto. Sosiaaliyksikön pääasiallinen toimipiste sijaitsee Kemiön kunnankanslian toimipisteessä, mutta asiakkaita palvellaan myös vähintään kahtena päivänä viikossa Taalintehtaalla. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2015 2017 Valtakunnallisella tasolla on käynnissä sosiaali- ja terveydenhuollon uudelleenjärjestelyjä. Henkilökunta tullaan lähivuosien aikana siirtämään toisen työnantajan palvelukseen. Henkilöstö tulee lähivuosina siirtymään toiselle työnantajalle. Osana SOTE-uudistusta tullaan perus toimeentulotuki siirtämään KELA:lle 1.1.2017 alkaen. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta yhdistetään ja samalla sosiaalihuoltolaki uudistetaan. Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta on valmisteilla. Muodostetaan työvoiman palvelukeskus, jossa työ- ja elinkeinotoimisto, kunta ja Kansaneläkelaitos tekevät entistä tiiviimmin pitkäaikaistyöttömien työllistymistä edistävää yhteistyötä. Lakia työttömien toimeentulotuesta ehdotetaan muutettavaksi siten, että kunnat tulevat maksamaan puolet 300 999 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta ja 70 % vähintään 1000 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. Tähän asti kunta on maksanut 50 % 500 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työmarkkinatuesta. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kemiönsaaren kunta osallistuu Kaarinan kaupungin hallinnoimaan Kaste II, Hyvinvoivat lapset ja nuoret - ohjelmaan (1.8.2013 31.5.2015). Projektin myötä on Kemiönsaarella ollut yksi terveydenhoitaja puolipäiväisesti palkattuna lasten ja nuorten hyvinvointia tukevan ennaltaehkäisevän työn kehittämistä ja koordinointia varten. Projekti päättyy vuonna 2015. Yhteiskunnassa on meneillään suuntaus, jossa lastensuojeluilmoitukset ja huostaanotot lisääntyvät. Lastensuojeluun kohdistuvat paineet ovat lisääntyneet usean vuoden ajan myös Kemiönsaarella. Yhteistyö muiden lasten ja nuorten parissa työtä tekevien tahojen kanssa tulee yhä tärkeämmäksi. Ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kaikilla lasten ja nuorten parissa työskentelevillä tahoilla on äärimmäisen tärkeää. Lastensuojelussa tullaa parantamaan työn arviointia, jotta asiakkaiden tarpeisiin voitaisiin paremmin vastata. Aikuissosiaalityössä keskitytään erityisesti työllistymisen edistämiseen. Toimeentulotukiasiakkaiden määrä näyttää kasvavan toimeentulotukihakemusmenettelyn joustavuuden parannetaan ottamalla käyttöön sähköinen hakemuslomake. Kunta on hakenut SYKO-hankkeen (työllistämiskoordinointi) jatkoksi hankerahoitusta Arbetskompaniet -projektille vuosiksi 2015 2017. Työllistymisen edistämiseksi ja projektivastaavan työkaluksi budjetoidaan suuremmat varat palkkatukia varten. Ennakkotietojen perusteella tulee palkkatuella korvattavan palkan osuus pienenemään vuonna 2015. Palkkatukikustannukset siirrettiin vuodesta 2014 alkaen hallintoosastolta sosiaaliyksikölle. Työllistämistyölle avataan 2015 alkaen oma kustannuspaikka, jotta siitä aiheutuvia kustannuksia voidaan selkeämmin seurata. Päihdetyöntekijän palvelut kahtena päivänä viikossa ostetaan syyskuusta 2014 alkaen A-klinikalta. 126

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2014 Tavoite Saavutettava taso / seuranta Vähennetään niiden pitkäaikaistyöttömien Joulukuussa 2015 seitsemän henkilöä vähemmän kuin joulukuussa määrää, joiden työmarkkinatuesta kunnan 2014. tulee maksaa puolet. Seuranta 31.12.2015 Lainsäädäntö on muuttunut vuodenvaihteessa 2014/2015 - kunta maksaa nyt siitä lähtien, kun henkilö on saanut työmarkkinatukea 300 päivältä vuoden 2014 500 päivän sijaan. Vuonna 2015 niiden henkilöiden määrä, joista kunta on maksanut, on vaihdellut 46 ja 58 henkilön välillä per kuukausi. Yhteensä 104 henkilöä ja 13 112 päivää, vuonna 2014 : 61 henkilöä ja 8 218 päivää. Otetaan käyttöön sähköiset toimeen- Sähköisten hakemusten osuus kasvaa vuoden aikana. tulotuki- ja vammaispalveluhakemukset. Joulukuussa 2015 niiden osuus on 10%. Seuranta 31.12.2015 Sähköisen toimeentulotukihakemuksen jättäminen on ollut mahdollista huhtikuusta 2015 lähtien. Joulukuussa hakemuksista lähetettiin 9,2% sähköisesti. Vammaispalvelun osalta ei sähköistä palvelua ole vielä otettu käyttöön. Lastensuojelussa otetaan käyttöön arviointikaavake Arviointi johtaa keskusteluun asiakasperheen kanssa, joka taas johtaa kehitystyöhön. Seuranta 31.12.2015 Erityistä lomaketta ei käytetä, mutta asiakassuhteen päättyessä pyritään pitämään arviointikeskustelu. Hillitä kuljetuspalvelun kuluja Sosiaalihuoltolain nojalla myönnettävien kuljetuspalvelumatkojen määrä kasvaa verrattuna vammaispalvelulain mukaan myönnettävien matkojen määrään. Seuranta 31.12.2015 Vuoteen 2014 verrattuna on niiden asiakkaiden määrä, joille on myönnetty sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua kasvanut 7,4 prosentista 9,4 prosenttiin. 127

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TA 14 TA 15 MUUT TS 15 TS 15 Lastensuojeluilmoitukset 223 168 150 150 177 Huostaanotetut lapset 31.12 11 10 11 11 10 Lapset jälkihoidossa 31.12 3 6 6 6 7 Kuljetuspalvelumatkat yhteensä 10 734 12 543 12 000 12 000 11 794 Kuljetuspalvelumatkat vammaispalvelulain mukaan 9 952 11770 9 500 9 500 10 982 Kuljetuspalvelumatkat sosiaalihuoltolain mukaan 782 625 900 900 812 Kuljetuspalvelu erityishuoltolain mukaan 148 315 Toimeentulotukea saavat taloudet 145 164 170 170 188 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TA 14 TA 14 MUUT TS 15 TS 15 Sosiaalipäällikkö 0,8 0,88 1 1 1 Etuuskäsittelijä 1 1 1 1 1 Sosiaalityöntekijä 2,33 3 3 3,58 3,58 Lastenvalvoja 1 1 1 1 1 Perhetyöntekijä 0,82 0,8 1 1 1 Perheohjaaja 0,58 0,42 Sosiaaliohjaaja 0,94 1 1 1 1 Yhteensä 6,89 7,68 8 9,16 9 SOSIAALIYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 213 131 331 243 230 620 230 620 245 755 Henkilöstökulut -392 730-708 306-471 401-56 000-527 401-482 790 Palvelujen ostot -2 968 146-3 083 043-2 885 073-120 000-3 005 073-2 896 748 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 933-5 008-4 200-2 600-6 800-8 393 Avustukset -657 147-674 986-593 350-80 000-673 350-860 324 Muut toimintakulut -68 615-73 869-78 761-3 400-82 161-58 926 TOIMINTAKULUT -4 091 571-4 545 212-4 032 785-262 000-4 294 785-4 307 180 TOIMINTAKATE -3 878 440-4 213 969-3 802 165-262 000-4 064 165-4 061 426 128

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Sosiaaliyksikkö Vastuuhenkilö: Sosiaalipäällikkö POIKKEAMAT TA15 TP15: Ostopalvelut -laitoshoito, vammaishuolto +200 000 -työllistäminen, vammaishuolto +68 800 -kuljetuspalvelu, vammaispalvelulain mukaan -123 500 -lastensuojelu -97 300 Tuet -työmarkkinatuen osuus -91 900 -perustoimeentulotuki -46 000 -henkilökohtainen apu -44 700 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Eduskunta hyväksyi uuden sosiaalihuoltolain 30.12.2014, joka astui suurimmalta osin voimaan 1.4.2015. Valtuusto myönsi lisämäärärahan, jotta perhepalveluun voitaisiin palkata 1.6.2015 alkaen yksi sosiaalityöntekijä ja yksi perheohjaaja. Tämä tuli sopivasti ikään kuin KASTE-ohjelman jatkeeksi. Uuden sosiaalihuoltolain myötä lastensuojelun tarpeen on tarkoitus pienentyä. Lastensuojelun asiakkaiden määrä laskee myös siksi, että palvelutarpeen arvioinnin aikana asiakas ei ole lastensuojelun vaan hän on sosiaalihuollon asiakas. Sosiaalihuoltolaki koskee kaikkia palvelua tarvitsevia asiakkaita, iästä riippumatta. Lain toteuttaminen vie aikaa. Valtuusto päätti keväällä 2015, että kunta ottaa vastaan kiintiöpakolaisia ja pakolaisohjaaja aloitti helmikuussa 2016 saapuneiden kiintiöpakolaisten vastaanottamisen valmistelutyöt joulukuussa 2015. Arbetskompaniet-projektista (jota hallinnoidaan hallinto-osaston ja työllistämismäärärahan avulla) aiheutuvat palkkatukikustannukset siirrettiin takaisin hallinto-osastolle 2015 alkaen. Sosiaaliyksikkö vastaa kuntouttavasta työllistämistoiminnasta. Perustoimeentulotuki siirtyy 2017 alkaen KELAlle. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kunnan hoidettaviksi. Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa sen lain tarkistamista, joka koskee henkilöitä, joilla on alentunut toimintakyky. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista ja laki kehitysvammaisten erityishuollosta tullaan yhdistämään yhdeksi laiksi. Suunnitteilla on esimerkiksi asettaa 75 vuoden yläikäraja niiden henkilöiden erityispalveluille, joilla on alentunut toimintakyky. Mikä tarkoittaa sitä, että yli 75-vuotiaille myönnettäisiin kuljetuspalvelua ainoastaan sosiaalihuoltolain nojalla. Kansallinen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus antaa odottaa itseään. 129

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö TOIMINTA Vanhustenhuollon yksikkö vastaa ikääntyneiden asukkaiden hoidosta. Kotihoito on jaettu kahteen alueesee. Eteläisen alueen, johon kuuluu myös saaristo konttoritilat ovat Taalintehtaalla ja Pohjoisen alueen Kemiössä. Västanfjärdin kotihoito jaetaan näiden kahden alueen kesken kuten ennenkin ja asiakkaat Silverbackenin välittömässä läheisyydessä saavat kotihoitoa Lammalan kotihoidolta ja Silverbackenin henkilökunnalta. Vanhainkoti Hannakodissa on vuoden aikana vähennetty laitoshoitopaikkoja tehostetun palveluasumisen hyväksi. Tammikuussa 2015 Hannakodissa oli 13 tehostetun palveluasumisen hoitopaikkaa ja joulukuussa 17. KELAan jätettiin vuonna 2014 hakemus 18 hoitopaikasta, mutta koska useat omaiset vastustivat muutosta, tullaan hoitomuotoa muuttamaan jälkikäteen paikkojen vapauduttua. Almakodissa on vuoden aikana ollut 32 ja Silverbackenissa 16 hoitopaikkaa tehostetulle palveluasumiselle. Laitoshoidon paikkamäärä on vaihdellut 36 ja 32 välillä tehostetun palveluasumisen paikkamäärästä johtuen. Hannakodin yhteydessä järjestetään myös kevyttä palveluasumista; Rauhala, jossa paikkoja on kymmenen. Hannakodin tiloissa on yhteensä 59 hoitopaikkaa. Kansallisissa tavoitteissa Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi (STM 2013:11) julkaisussa suositetaan, että laitoshoidon osuus olisi vain 2 3 % ja tehostetun palveluasumisen osuus olisi 6-7 % vuoteen 2017 mennessä. Vastaavat luvut Kemiönsaaren kunnassa 31.12.2015 olivat 3,2 % ja 6,5 %. Kaikki vanhustenhuollon yksiköt kirjaavat käynnit ja asiakastiedot sähköisesti syksystä 2014 alkaen. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2015 2017 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) astui voimaan 1.7.2013. Laki on astunut asteittain voimaan vuosien 2013 2015 aikana. Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) sekä Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) valvovat lain noudattamista kuntakyselyjen avulla. Lain tarkoituksena on muun muassa tukea ikääntyneen väestön hyvinvointia sekä parantaa sen mahdollisuutta osallistua elinoloihinsa vaikuttavien päätösten valmisteluun ja palvelujen kehittämiseen kunnassa. Sosiaalihuoltolainsäädäntö on uudistunut (31.12.2014/1301). Laki astuu voimaan 1.4.2015, mutta matalan kynnyksen palvelujen lisääminen lapsille ja nuorille -uudistus (kotipalvelu) astuu voimaan 1.1.2015. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Henkilökunnan ammattitaitoa kohotetaan eläkkeelle jäämisen yhteydessä vapautuvien virkojen/toimien pätevyysvaatimustason nostamisen kautta. Yksi toistaiseksi palkattu kotihoitaja ja yksi toistaiseksi palkattu hoitoapulainen on valmistunut oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi marraskuussa 2015. Mahdollisimman pitkään kotona asumisen mahdollisuuksia tukeva työ jatkuu. Vanhuspalvelulaissa vaaditaan, että kartoitukset, arvioinnit ja palvelusuunnitelmat laaditaan rajatun ajan sisällä. Poikkileikkaustutkimus tehdään vanhustenhuollon yksiköissä kerran vuodessa RAVA -mittarin avulla (ikäihmisen toimintakyvyn ja avuntarpeen arviointiin tarkoitettu mittari). RAVA -mittaus tehdään myös aina asiakkaan hoitotarpeen arvioinnin yhteydessä. Yhä suurempi osa kotihoidon asiakkaista tarvitsee sairaanhoitoon koulutetun henkilökunnan palveluja, minkä johdosta lähihoitajien palkkaamiselle on suurempi tarve kuin kodinhoitajien. Vuoden 2015 aikana on ympärivuorokautisen hoidon hakemusten määrä vanhustenhuollon yksiköihin kasvanut voimakkaasti ja ennen terveyskeskussairaalan toisen osaston kesäsulkemista kunta osti tilapäisesti neljä hoitopaikkaa yksityiseltä palveluntuottajalta. Pitkä jono vanhustenhuollon yksiköihin on aiheuttanut tarpeen arvioida paikkamääräämme suhteessa kansallisiin tavoitteisiin. Vanhustenhuolto pyrkii aktiivisesti hoitamaan asiakkaita mahdollisimman pitkään heidän omissa kodeissaan. Kaikki viittaa kuitenkin siihen, että tehostetun palveluasumisen hoitopaikkojen tarve tulee Kemiönsaarella olemaan kansallisia tavoitteita suurempi. Palveluyksiköissämme noudatetaan henkilöstön mitoitussuosituksia sekä voimassa olevia vanhusten hoidon ja palvelujen laatusuosituksia. 130

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Vanhustenhuollon henkilökunta toteuttaa asiakkaita aktivoivaa ja kuntouttavaa työtapaa. Saavutettava taso / seuranta Jatkokoulutus ja ankkuroiminen toiminnan hoitofilosofiaan. Vanhustenhuollon hekilökunta työskentelee aktivoivaa ja kuntouttavaa työtapaa toteuttaen. Voimaa vanhuuteen -toimintamallin juurruttaminen Vanhainkodin ja palveluasumisen henkilökunta koulutetaan Ikäinstituutin "Kunnonhoitaja" terveysliikuntaohjelmassa. Kunnonhoitaja-koulutus on järjestetty vuoden aikana. Omaiskeskeskustelut kotihoidossa Joka päivä hoitoa saavien asiakkaiden omaisiin otetaan yhteyttä ja heille tarjotaan mahdollisuus omaiskeskusteluun. Sairaanhoitajat ovat käyneet omaiskeskusteluja syksyn 2015 aikana. Kodissa tarjottava yöhoito. Yöhoito toteutetaan kotihoidossa loppusyksyllä 2015. Lähihoitaja partioi saarella. Yöhoitoa ei ole voitu toteuttaa kotihoidossa vuonna 2015. Toimet on julistettu uudelleen haettaviksi vuoden 2016 alussa. Vastuutyöntekijä. Vastuutyöntekijä on nimitetty 1.1.2015. Työtehtäviä muotoillaan ja kehitetään. Vastuutyöntekijän osa-aikainen toimi on perustettu vuonna 2015. Vastuutyöntekijän palvelujen tarve on ollut odotettua vähäisempi. Itsevalvontasuunnitelma. Vanhustenhuollon tomipisteillä on itsevalvontasuunnitelma. Kaikilla vanhustenhuollon yksiköillä on itsevalvontasuunnitelma. Paranneltu ja yhtenäinen dokumentointi peruspalveluosastolle. Sähköisen dokumentoinnin koulutus ja toteutus vanhustenhuollon yksiköissä. Kaikissa vanhustenhollon yksiköissä on käytössä yhtenäinen sähköinen dokumentointi. Dokumentointitapaa arvioidaan ja parannellaan sisäisten henkilöstökeskustelujen ja koulutusten yhteydessä. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Kotihoitokäynnit 47.410 56.207 50.000 50.000 Päiväkeskuskäynnit 2.118 2.291 3.000 3.000 2.211 Omaishoidontuki asiakkaita/vuosi 41 54 70 70 66 Kevyt palveluasuminen, hoitovuorok. 3.068 2.873 3.400 3.400 3.617 Tehostettu palveluasuminen, hoitovuorok. 11.481 16.992 23.100 23.100 22.226 Laitoshoito, hoitovuorok. 21.946 16.292 10.850 10.850 12.644 131

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö Mittari TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Kotihoito /käynti 30,77 26,49 32,18 32,18 29,34 Kevyt palveluasuminen /asumispäivä 19,78 45,84 43,35 43,35 39,53 Tehostettu asuminen Almakoti /asumispäivä 58,56 115,60 125,99 125,99 111,97 Hannakoti /asumispäivä 105,93 105,93 106,27 Silverbacken /asumispäivä 107,07* 104,28* 119,73* 119,73* 107,58* Laitoshoito Almakoti /hoitovuorokausi 151,79 ** ** ** ** Laitoshoito Hannakoti /hoitovuorokausi 101,59 92,86 111,83 111,83 90,37 * sisältää päiväkeskuskulut Västanfjärdissä ** ei laitoshoitoa Almakodissa 2014 alkaen Muutos avainluvuissa: Tehostetun palveluasumisen osuus on ollut vuoden aikana suunniteltua vähäisempi ja laitoshoidon osuus suunniteltua suurempi.tämä johtuu siitä, että useat omaiset vastustivat muutosta ja siksi hoitomuoto on muutettu vasta paikkojen vapauduttua. HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 MUUT TA 15 TP 15 Vanhustenhuollon päällikkö 1 1 1 1 1 Kanslisti 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Esimiehet 3 4,6 4,6 4,6 4,6 Vastaava sairaanhoitaja/esimies 0 0 0,4 0,4 0,4 Vastaava sairaanhoitaja 3 3 3 3 3 Ryhmän vetäjät 4 0 0 0 0 Sairaanhoitajajt/Terveydenhoitajat 7 11,4 12,5 12,5 14,9 Lähihoitajat/Perushoitajat 43,55 50,30 49,4275 49,4275 55,98 Mielenterveyshoitaja 1 1 1 1 1 Kuntohoitaja 1 1 1 1 1 Kodinhoitaja 18,5 13,75 14,75 14,75 12 Kotiapulainen 1,55 1,55 1,55 1,55 1,55 Hoitoapulainen 9 9 9 9 6 Laitoshoitaja 3 3 3 3 3 Askarruttaja 1,78 1,78 1,78 1,78 1,78 Tekstiilihuoltaja 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 1,6274 Resurssihenkilö 1 0,5 0,5 0,5 Yhteensä 100,757 103,757 105,885 105,885 109,0849 Muutoksia: Kodinhoitajan ja hoitoapulaisen toimia on korvattu eläköitymisten yhteydessä lähihoitajan toimilla. Sairaanhoitajaresursseja on lisätty kotihoidossa ja Hannakodissa, joissa on ollut usean vuoden ajan täyttämättömiä sairaanhoitajan toimia. 132

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Vanhustenhuollon yksikkö Vastuuhenkilö: Vanhustenhuollon päällikkö VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 2 049 876 2 108 462 1 954 870 1 954 870 2 151 727 Henkilöstökulut -5 070 931-5 264 342-5 611 675-5 611 675-5 516 343 Palvelujen ostot -1 105 925-1 122 417-1 142 285-1 142 285-1 125 214 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -240 229-240 128-208 900-208 900-248 363 Avustukset -220 264-265 908-319 900-319 900-282 013 Muut toimintakulut -896 376-833 264-962 644-962 644-904 536 TOIMINTAKULUT -7 533 725-7 726 057-8 245 404-8 245 404-8 076 469 TOIMINTAKATE -5 483 849-5 617 595-6 290 534-6 290 534-5 924 742 POIKKEAMAT TA15 TP15: Lisääntyneet tulot hoitopäivistä (laitoshoito) + 109 325 Pienentyneet henkilöstökulut + 95 332 Lisääntyneet tulot kotikunnan vaihto-oikeuden myötä (1377-1378/2010 16 a) + 52 060 Pienentyneet kulut sisäisistä vuokrista + 47 532 Lisääntyneet tulot Valtiokonttorista (sotainvalideille annetut palvelut) + 43 963 Pienentyneet kulut sisäisestä ruokapalvelusta + 26 542 Lisääntyneet kulut asiakaspalveluiden ostoista - 23 937 YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vanhustenhuollon budjetti alittui 365.823. Laitoshoidon hoitopäivien tulot ovat olleet 109.300 budjetoitua suuremmat koska Hannakodin suunniteltu hoitomuodon muutos toteutettiin hitaammassa aikataulussa. Tehostetusta palveluasumisesta saadut tulot (ateriamaksut, vuokrat ja kotihoidon maksu) ovat olleet jonkin verran arvioitua pienemmät. Sotainvalidit, joiden haitta-aste on vähintään 20 %, ovat oikeutettuja saamaan ilmaista hoitoa. Valtiokonttori korvaa hoitokulut. Nämä kulut ovat olleet vuoden aikana arvioitua suuremmat ja siksi myös Valtiokonttorista saadut tulot ovat olleet arvioitua suuremmat. Sosiaalihuoltolakiin (1377/2010 ja 1378/2010) liitettiin 2011 uusi pykälä 16 a, jonka mukaan henkilöllä, joka ei ikänsä, alentuneen toimintakykynsä tai muun sellaisen syyn vuoksi kykene asumaan itsenäisesti, on oikeus hakea palveluja ja hoitopaikkaa myös muusta kuin kotikunnastaan. Vuoden aikana on kolmesta tällaisesta hoitopaikasta kertynyt tuloa runsaat 102.000 (budjetoidut tulot 50.000 ), koska näiden henkilöiden aikaisempi kotikunta vastaa laitoshoidon, perhehoidon tai palveluasumisen todellisista kustannuksista. Lopullinen sisäinen vuokra ja sisäinen ruokapalvelu ovat olleet vuoden aikana budjetoitua pienemmät. Kunta osti kesän 2015 aikana neljä hoitopaikkaa yksityisiltä päihdehuollon ja ikääntyneiden palveluasumisyksiköiltä, josta aiheutui vajaan 24.000 euron lisäkulut. 133

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Terveydenhuoltoyksikkö tuottaa perusterveydenhuollon palveluita avohoitona, vuodeosastohoitona ja hammashuoltona. Taalintehtaalla ja Kemiössä palvelevat terveysasemat, Hiittisissä on terveydenhoitajan vastaanotto ja lisäksi terveydenhoitajien palveluita on tarjolla kouluissa ja opetusyksiköissä. Molemmilla terveysasemilla toimivat lääkärin- ja sairaanhoitajavastaanotto, neuvola, työterveyshuolto ja vuodeosasto. Kemiön terveysasema toimii pääterveysasemana ja siellä tarjotaan myös terveyskeskuksen röntgenpalveluita. Taalintehtaan vuodeosasto on 23-paikkainen kuntouttava osasto ja Kemiön vuodeosasto 27-paikkainen akuuttiin hoitoon suuntautuva osasto. Toiminnan tukipalveluihin kuuluvat laboratorio- ja röntgentoiminta, fysioterapia ja ensihoito. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2015 2017 Kansallisesta näkökulmasta katsottuna terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut. Lainsäädäntö ohjaa ja määrittää pitkälti terveydenhuollon toimintaa. Aiemmin kansanterveyslain ja erikoissairaanhoitolain piiriin kuuluneet toiminnan ja palvelujen sisältöä koskevat säännökset on siirretty osaksi uutta terveydenhuoltolakia (1326/2010), joka oli ensi askel koko sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksessa. Lain lähtökohtana on asiakkaiden aseman, palveluiden ja hoidon parantaminen. Asiakkaalla on esimerkiksi mahdollisuus vapaammin valita paikka, jossa häntä hoidetaan sekä mahdollisuuksien mukaan tietty terveydenhuollon ammattihenkilö häntä hoitamaan. Uudessa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluja koskevassa laissa (980/2012), niin kutsutussa vanhuspalvelulaissa, on säädetty muun muassa ikäihmisten terveyspalveluista. Uuden lakiesityksen mukaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan. Vastuu hoidon järjestämisestä siirtyisi näin ollen viidelle sotealueelle (hoitoalueelle). Suomalaista sosiaali- ja terveyspolitiikkaa johdetaan ja uudistetaan kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman (Kaste) avulla. Ohjelman tavoitteena on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja sekä järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteet ja palvelut asiakasta kuunnellen ja taloudellisesti kestävällä tavalla. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Kemiönsaari liittyy kansalliseen KanTa-palveluiden earkisto-palveluun vuoden 2015 aikana. Alkuvaiheessa palvelun kautta välitettävä tietosisältö on rajoitettua, mutta palvelu laajenee jatkuvasti. earkisto edellyttää muun muassa potilasasiakirjojen ja hoitodokumentoinnin rakenteellista rekisteröintiä ja liittyminen johtaa laajaan koulutustarpeeseen terveydenhuoltoyksikön henkilöstön osalta. Tietoja sote-uudistuksen vaikutuksista tietohallinnon toimialaan ei ole vielä saatavilla, mutta valmius muutoksiin on oltava. Terveydenhuoltoyksikkö tarvitsee lisätiloja, ja lisäksi osa nykyisistä tiloista vaatii peruskorjausta sekä automaattista sammutusjärjestelmää. Toimivat tilat tukevat ja vahvistavat toimintaa, kun taas niiden puute vaikeuttaa toiminnan kehittämistä. Myös henkilökunnalle toimiva ja motivoiva työympäristö on ensiarvoisen tärkeää. Sote-uudistuksesta riippumatta, on toiminnan ja talouden kannalta välttämätöntä saada ajanmukaiset ja toimivat tilat Kemiönsaaren terveydenhuollolle. Peruspalvelulautakunta hyväksyi peruspalveluosaston tarvekartoituksen ja kiinteistösuunnitelman vuoden 2013 toukokuussa. Lisäksi Kemiön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan (ent. vuodeosasto) laajennusta on suunniteltu yhteistyössä FCG:n kanssa. Pätevän henkilöstön rekrytointi on edelleen haastavaa terveydenhuollon alalla. Sijaislääkärien saatavuus on mahdollisesti parantunut hieman, mutta edelleen vain yksi kuudesta lääkärinvirasta on täytetty vakinaisella viranhaltijalla. Hammaslääkärien kohdalla tilanne on, jos mahdollista, vielä huonompi, sillä kolmesta hammaslääkärinvirasta vain yksi on täytetty vakinaisella viranhaltijalla. Myös hoitohenkilön sijaisten sekä eri asiantuntijatehtäviin tarvittavan henkilöstön rekrytointi on osoittautunut vaikeaksi. Vuonna 2015 terveysasemien ja vuodeosastojen toimintaa supistetaan kesällä potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi. 134

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Neuvolatoiminnan puolella on suunnitteilla rakennemuutos, ja sairaanhoito keskitetään kokonaan lääkärinvastaanotoille päällekkäistoimintojen vähentämiseksi. Neuvolat panostavat terveyttä edistäviin toimenpiteisiin kaikkien ikäryhmien kohdalla. Kaste II -ohjelman Hyvinvoiva lapsi ja nuori 2013 2015 -hankkeen puitteissa käynnistettyjä tärkeitä prosesseja ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä tulee jatkaa. Seniorineuvonta muuttuu osaksi neuvolatoimintaa, ja sen puitteissa hoidetaan muistivastaanottoa. Suunnitteilla on myös liikuntaneuvontaa yhteistyössä muun muassa vapaa-ajanyksikön kanssa. Kroonisten sairauksien esiintymistä aletaan kartoittaa. Taloussuunnitelmakauden aikana selvitetään psykiatrisen sairaanhoitajan ja toimintaterapeutin tarve terveyskeskuksen avohoidossa. Myös terveyskeskuksen fysioterapiapalvelujen priorisointia selvitetään. Tieteelliseen näyttöön perustuvaa hoitoa kehitetään. Asiakkaille/potilaille suunnattua neuvontaa parannetaan ja potilaita kannustetaan osallisuuteen ja omatoimisuuteen hoidossa. Potilasturvallisuusteema jatkuu vuodet 2015 2017. Röntgenlaitteita uusitaan vuonna 2015. Vuodeosasto-nimitys muutetaan terveyskeskussairaalaksi, joka kuvaa paremmin nykyistä toimintaa. 135

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tavoitetaso / seuranta earkistopalvelujen käyttöönotto. Kemiönsaari ottaa earkisto-palvelut käyttöön suunnitelmien mukaisesti. Seuranta 31.12.2015 Henkilöstölle on annettu koulutusta ja earkisto on otettu käyttöön suunnitelmien mukaan. Tarkoituksenmukaisten tilojen saaminen Kemiön terveysaseman ja terveyskeskussairaalan laajentamisen terveydenhuoltoyksikölle. suunnittelua jatketaan huomioiden terveydenhuollon toiminta kokonaisuutena. Seuranta 31.12.2015 Henkilöstö on osallistunut valmisteluihin ja luonnosten tekoon. Suunnittelu jatkuu. Avohoidon sairaanhoitopalvelujen keskittäminen Neuvoloiden diabetes- ja aikuisvastaanotot muuttuvat lääkärinvastaanotoille. osaksi lääkärivastaanottojen toimintaa. Myös yksi terveyden-/sairaanhoitajaresurssi siirretään. Eri kroonisten sairauksien esiintymistä kartoitetaan. Seuranta 31.12.2015 Tilanpuutteen vuoksi tätä ei voitu toteuttaa vuonna 2015. Terveyden edistämistyön kehittäminen. Neuvolatoiminnassa juurrutetaan Kaste II -hankkeen (Hyvinvoiva lapsi ja nuori) aikana käynnistettyjä prosesseja. Kuntalaisten terveystottumuksia ja -käyttäytymistä kartoitetaan, ja toteutetaan esim. ravintoon, liikuntaan, väärinkäyttöön ja väkivaltaan liittyviä kampanjoita. ICDP-koulutusta (kannustava vuorovaikutus) jatketaan, ensisijaisesti terveydenhoitajien kohdalla. Seuranta 31.12.2015 Lasten ja nuorten perheille suunnattu terveyden edistämistyö on saanut jalansijaa ja on edistänyt sivistys-, sosiaali- ja terveydenhuoltoyksiköiden välistä yhteistyötä. Neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon perhepalveluita on kehitetty. Perheväkivaltaa koskeva suunnitelma on suunnitteilla, ja työ jatkuu. Terveydenhoitajien ICDP-koulutus (kannustava vuorovaikutus) jatkuu. Kunnalla on nyt oma ICDP-kouluttaja, ja ohjelma voidaan helpommin ottaa käyttöön terveydenhuollossa. Liikuntaneuvonta (LiPaKe), yhteistyö vapaa-ajanyksikön kanssa on alkanut ja jatkuu. Terveyskeskussairaaloissa arvioidaan vanhusten ravitsemustilannetta, ravintoterapian tarve arvioidaan ja hoitotoimenpiteet aloitetaan. 136

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Seniorineuvonnan kehittäminen. Seniorineuvontaan lisätään 20-prosenttinen sairaanhoitajaresurssi. Muistivastaanotto keskitetään seniorineuvontaan. Seuranta 31.12.2015 Seniorineuvonnassa on ollut 20-prosenttinen sairaanhoitajaresurssi ja geriatrin palveluita on ostettu, teemailtapäiviä on järjestetty. Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen Hammashuolto toteuttaa yhteistyössä Kemiönsaaren Veden hammashuollossa. kanssa kampanjan "Vesi janojuomaksi"; nyt kohderyhmänä on erityisesti vanhusten suun terveydenhuolto. Seuranta 31.12.2015 Kampanjaa ei ole voitu toteuttaa, koska terveyskeskuksessa ei ole ollut suuhygienistiä. Potilastietojen parantaminen. Suun terveydenhuollosta laaditaan infokansioita ja kotisivuilla olevia tietoja kehitetään ja parannetaan kaikilla toiminta-alueilla. Seuranta 31.12.2015 Kotisivujen tiedoista on keskusteltu ja ne ovat suunnitteilla, neuvolan puhelinaikoja on yhtenäistetty. Jatketaan potilasturvallisuuden kehittämistä. Kullakin toimipisteellä on potilasturvallisuussuunnitelma sekä suunnitelma sen päivittämiseksi. Laaditaan "tarkistuslistat" ja toimintatavat korjaaville toimenpiteille. Vuodeosastoilla potilaita tiedotetaan ja aktivoidaan potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Seuranta 31.12.2015 Kaikki hoitolaitteet on kartoitettu ja rekisteröity, ja kalibrointi ja seuranta on systematisoitu. Terveyskeskussairaaloissa potilasturvallisuussuunnitelmaa ja tarkistuslistoja on kehitetty edelleen. Potilaiden ja omaisten osallisuuden tärkeyttä potilasturvallisuuden kehittämisessä on painotettu. Hoidon laadun parantaminen ja hoitohenkilöstön Tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa, ts. sähköisiä Käypä taitojen vahvistaminen. hoito -sivuja ja sairaanhoitopiirin Hoitoreitit -sivuja hyödynnetään päivittäisessä työssä. Sairaanhoitopiirin asiantuntemusta hyödynnetään aktiivisesti. Selvitetään lääkärinvastaanottojen hoitohenkilöstön mahdollisuutta käyttää sähköistä päätöksenteon tukea hoitotarpeen arvioinnissa. Seuranta 31.12.2015 Tieteelliseen näyttöön perustuvaa tietoa, ts. sähköisiä Käypä hoito- ja hoitoreitit-sivuja, THL:n ja AVI:n ohjeita hyödynnetään päivittäisessä työssä. Sairaanhoitopiirin asiantuntemusta hyödynnetään, ja henkilöstö osallistuu sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoon mm. haavanhoidon, hygienian ja infektioiden, neurologisten sairauksien ja muistisairaiden hoidon aloilla. TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Käynnit, perusterveydenhuolto 30 380 29 796 30 800 30 476 Käynnit, tukipalvelut 24 922 23 971 23 300 24 638 Käynnit, hammashuolto 8 879 9 012 8 800 8 341 Hoitovuorokaudet, Tk-sairaala Taalintehdas 6 796 6 202 6 235 6 094 Hoitovuorokaudet, Tk-sairaala Kemiö 7 977 7 939 7 330 7 864 137

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Mittarit TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Käynnit/hoitohenkilökunta, avohoito 1 515 1 354 1 400 1 325 Käynnit/hoitohenkilökunta, tukipalvelut 4 512 4 340 4 219 4 461 Paikkaluku, tk-sairaala Taalintehdas *) 23 23 23 23 Paikkaluku, tk-sairaala Kemiö *) 27 27 27 27 Hoitaja/potilas, Taalintehtaan vuodeos. 0,59 0,59 0,59 0,59 Hoitaja/potilas, Kemiön vuodeos. 0,61 0,61 0,61 0,61 Avohoito, /käynti 49,71 45,68 49,85 53,00 Hammashuolto, /käynti 89,81 90,23 95,47 94,54 Hoitovuorokausi tk-sairaala Taalintehdas, /v 186,25 209,57 220,78 204,08 Hoitovuorokausi tk-sairaala Kemiö, /vrk 177,02 181,87 209,14 181,27 Hintoihin on sisällytetty 40 % peruspalveluhallinnon kustannuksista. Hinnat eivät sisällä käyttöomaisuuden poistoista aiheutuvia kuluja. *) Kesäkuukausina paikkaluvut voivat poiketa mainituista luvuista. HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Johtava lääkäri 1 1 1 1 Hoitotyön päällikkö 0 1 1 1 Johtava hoitaja avohoito 1 0 1 0 Johtava hoitaja vuodeos. 1 0 1 0 Toimistosihteeri 0,4 0,4 0,4 0,4 Laitosapulainen 10,284 10,284 9,784 9,784 Lääkäri 4 5 5 5 Osastonhoitaja 1 2 1 2 Apul. osastonhoitaja 3 2 3 2 Sairaanhoitaja 16,5 16,5 16,7 17,7 Perushoitaja/Lähihoitaja 15 15 16 16 Hoitajaresurssi, vuodeosastot 0 1 0 0 Vastaanottoapulainen 3 3 3 3 Välinehuoltaja 2 2 2 2 Terveydenhoitaja 7 8 7 8 Psykologi 1,75 2 2 2 Puheterapeutti 0,5 1 1 0 Laboratoriohoitaja 2,523 2,523 2,523 2,523 Röntgenhoitaja 1 1 1 1 Fysioterapeutti 3 3 3 3 Hammaslääkäri 3 3 3,5 3,5 Suuhygienisti 1 1 1 0 Hammashoitaja 5 5 5 5 Osastosihteeri 1,307 1,307 1,307 1,307 Askarruttaja 0,784 0,784 0,284 0,284 Yhteensä 85,048 87,798 88,498 86,498 138

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 892 657 892 474 850 607 850 607 961 442 Henkilöstökulut -4 195 213-4 156 326-5 104 510-5 104 510-4 540 848 Palvelujen ostot -1 847 042-1 667 856-1 128 623-1 128 623-1 778 605 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -439 716-430 619-434 900-434 900-417 575 Avustukset Muut toimintakulut -487 050-520 166-501 039-501 039-483 491 TOIMINTAKULUT -6 969 022-6 774 967-7 169 072-7 169 072-7 220 520 TOIMINTAKATE -6 076 365-5 882 493-6 318 465-6 318 465-6 259 078 POIKKEAMAT TA15 TP15: Lisääntyneet myyntituotot 68 900 - Lisääntyneet valtionkorvaukset (erikoistuvista lääkäreistä maksetut korvaukset 31 300) - Lisääntyneet myyntituotot (työterveyshuolto ja muu) 37 500 Lisääntyneet maksutuotot (tk-sairaala, hammashuolto, lääkärinpalvelut) 46 700 Vähentyneet tuet ja avustukset ja muut toimintatuotot +4 900 Vähentyneet palkkakustannukset (huom. vuokratyövoiman kustannukset) 563 700 Lisääntyneet kustannukset palveluiden ostoista (suurimmat erot kuvattu alla) +650 000 - Lisääntyneet kustannukset asiakaspalvelujen ostosta (käynnit muissa kunnissa / kuntayhtymät ja yksityiset palveluntuottajat) +38 700 - Lisääntyneet kustannukset erikoislääkärikäynneistä ja muista avohoidon palveluiden ostoista +77 500 - Lisääntyneet kustannukset atk-palveluista +13 600 - Lisääntyneet kustannukset koneiden ja kaluston kunnossapidosta +8 100 - Vähentyneet kustannukset matka- ja kuljetuspalveluista 3 900 - Lisääntyneet kustannukset potilaskuljetuksista +9 100 - Lisääntyneet kustannukset sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, mm. laboratorioanalyyseistä +13 500 - Vähentyneet kustannukset koulutuksista 13 000 - Lisääntyneet kustannukset henkilöstön työterveydenhuollosta +5 700 - Lisääntyneet kustannukset vuokratyövoimasta +515 000 - Vähentyneet kustannukset sisäisistä ruokapalveluista 24 100 - Lisääntyneet kustannukset sisäisistä IT-palveluista +10 500 Vähentyneet kustannukset materiaalien ja tarvikkeiden ostoista (suurimmat erot kuvailtu alla) 17 300 - Vähentyneet kustannukset kirjallisuuden ja toimistotarvikkeiden ostosta 5 000 - Lisääntyneet kustannukset elintarvikkeiden ostosta, +4 800 - Vähentyneet kustannukset vaatteiden ostosta 5 700 - Vähentyneet kustannukset lääkkeiden ostosta 3 400 - Lisääntyneet kustannukset hoitotarvikkeiden ostosta +11 000 - Vähentyneet kustannukset inventaarioiden ostosta 10 700 - Vähentyneet kustannukset muista materiaalihankinnoista 5 500 Vähentyneet kustannukset muilta osin 17 500 - Lisääntyneet kustannukset muista vuokrista +5 800 - Vähentyneet kustannukset sisäisistä vuokrista 37 300 - Lisääntyneet kustannukset kulukirjatuista saatavista +14 600 Toimintakate 59 400 139

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Yleistä Terveydenhuoltoyksikön toimintakate alitti budjetoidun toimintakatteen noin 59 400 eurolla eli 0,9 prosentilla. Suurin alitus on nähtävissä henkilöstökustannuksissa, jotka olivat noin 560 000 euroa budjetoitua pienemmät. Vakituisten lääkärien, hammaslääkärien ja suuhygienistien vajeen paikkaamiseksi kunta käytti vuokratyövoimaa yhteensä noin 515 000 euron edestä. Nämä alitukset ja ylitykset kumoavat käytännössä toisensa. Toimintatuotot olivat noin 110 000 euroa arvioitua suuremmat. Talousarvio ylittyi lähes kaikkien terveydenhuoltoyksikön hallintoon, avohoitoon ja tukipalveluihin kuuluvien kustannuspaikkojen osalta. Sen sijaan hammashuolto ja terveyskeskussairaala alittivat talousarvion. Vuoden 2015 toimintakate kasvoi 6,4 prosenttia eli noin 377 000 euroa edellisvuodesta. Mahdollisuus valita terveyskeskus laajeni 1.1.2014 alkaen koskemaan kaikkia terveyskeskuksia kaikissa Suomen kunnissa. Tämän seurauksena 24 ulkopaikkakuntalaista valitsi vuonna 2014 Kemiönsaaren terveyskeskuksen omaksi terveyskeskuksekseen vähintään vuoden ajaksi, ja vuonna 2015 luku lisääntyi kahdeksalla henkilöllä, mikä tarkoittaa yhteensä 32:ta henkilöä vuosina 2014 2015. Samanaikaisesti 21 Kemiönsaaren kunnassa kirjoilla olevaa henkilöä valitsi jonkin toisen terveyskeskuksen; 13 henkilöä vuonna 2014 ja kahdeksan vuonna 2015. Mahdollisuudella valita terveyskeskus ei ole ollut merkittävää vaikutusta terveyskeskuksen toimintaan. Kemiönsaaren terveyskeskus liitettiin valtakunnalliseen potilastiedon arkistoon maaliskuussa 2015. Potilastiedon arkisto on palvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallentavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään tietoturvallisesti. Sähköistä potilastiedon arkistoa rakennetaan vaiheistetusti ja sen vuoksi myös tiedot kertyvät arkistoon sitä mukaa kun arkiston käyttö laajenee. Keskustelu terveydenhuolto- ja vanhustenhuoltoyksikköjen tilantarpeesta varjosti talousarviovuosia 2013 ja 2014, ja kunnanvaltuusto hyväksyi peruspalveluosaston tarveselvityksen ja kiinteistösuunnitelman viimein marraskuussa 2014. Suunnittelu-, korjaus- ja laajennustöille on varattu määrärahat vuosien 2015 2017 investointisuunnitelmassa. Syksyllä 2015 aloitettiin Kemiön terveysaseman peruskorjauksen ja laajennuksen luonnosten laatiminen. Suunnitelmissa on aloittaa rakennustyöt kesän 2016 jälkeen. Pätevän terveydenhuollon henkilöstön rekrytointi on jatkunut haastavana. Syksyllä 2015 lääkäreille oli erityisen vaikea saada sijaisia, eikä tilanne ole ollut mainittavasti parempi hammaslääkärien kohdalla. Myös hoitohenkilön sijaisten sekä eri asiantuntijatehtäviin tarvittavan henkilöstön rekrytointi on osoittautunut vaikeaksi. Vuosina 2014 ja 2015 terveysasemien ja vuodeosastojen toimintaa supistettiin kesällä potilasturvallisen hoidon mahdollistamiseksi. Peruspalvelulautakunta hyväksyi peruspalveluosaston potilasturvallisuussuunnitelman vuonna 2015, ja potilasturvallisuusteemaa jatketaan kaikissa terveydenhuollon toimipisteissä. Osallistuminen sairaanhoitopiirin yhteistyöverkostoon on lisääntynyt, ja yhteistyö koetaan tärkeäksi. Verkostokoulutukset jatkuvat, ja henkilöstö osallistuu niihin aktiivisesti. Kunnassa on kehitetty haavanhoidon, muistisairauksien hoidon ja diabeteshoidon verkostoja. Terveydenhuoltoyksikön hallinnon budjetti ylittyi noin 45 700 eurolla eli 19,5 prosentilla. 140

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Avohoito Lääkärinvastaanottojen hoitajaresursseja lisättiin syksyllä 2015 (talousarvion määrärahojen puitteissa) hoitajien lisääntyneen kuormituksen ja käyntien määrän lisääntymisen vuoksi. Hoitajat työskentelevät osaksi itsenäisesti omilla potilasvastaanotoillaan, osaksi tiiviisti yhteistyössä lääkärien kanssa. Suunniteltu neuvolatoiminnan rakennemuutos, jossa koko sairaanhoito keskitettäisiin lääkärinvastaanotoille, ei ole toteutunut tilanpuutteesta johtuen. Tilanne on erityisen vaikea Kemiön lääkärinvastaanotolla. Diabetesvastaanoton toiminta on jatkunut osana neuvolatoimintaa, ja diabetestarvikejakelua on uudistettu. Tekeillä on myös kunnan diabeetikoita koskeva kartoitus, ja työtä jatketaan vielä vuonna 2016. Lisäksi selvitetään, onko kunnan avohoidossa tarvetta psykiatriselle sairaanhoitajalle. Yksi sairaanhoitaja työskenteli osa-aikaisesti Kaste II -hankkeessa Hyvinvoiva lapsi ja nuori, joka jatkui syyskuuhun 2015 saakka. Hankkeen puitteissa terveydenhuolto, sosiaaliyksikkö ja sivistysyksikkö ovat osallistuneet monialaisen ja rajat ylittävän, perheille suunnatun yhteistyön kehittämiseen. Sosiaaliyksikön perhepalvelutoiminta käynnistyi vuonna 2015, ja saman tien alkoi myös yhteistyö neuvolan kanssa. Uusi oppilasja opiskelijahuoltolaki on tullut voimaan, ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa tämä on merkinnyt uusia yhteistyömuotoja sivistysosaston ja koulu-/opiskelijaterveydenhuollon välillä vuonna 2015. Tämä koskee myös lastenneuvolan ja päivähoidon välistä yhteistyötä, jossa sama laki vaikuttaa esikouluun ja lasten päivähoitoon. Neuvolatoimintaa ja terveyttä edistävää toimintaa kartoitettiin vuonna 2014, ja kehittämis- ja tehostamistyö on jatkunut vuonna 2015. Laajennettujen terveystarkastusten sisältöä ja menetelmiä on kehitetty, ja ne toimivat nyt kaikissa yksiköissä kansallisen ohjeistuksen mukaisesti. Seniorineuvonta, mukaan lukien muistivastaanotto, on toiminut osana neuvolatoimintaa 1.1.2015 lähtien. Geriatriapalvelut on ostettu ja koordinoitu seniorineuvonnan kautta. Vuoden aikana järjestettiin teemailtapäiviä. Åbonejdens Alzheimerförening on yhdessä terveydenhuollon ja vanhustenhuollon edustajista koostuvan työryhmän kanssa jatkanut Hjärningar -nimistä hanketta ( Aivoituksia ), ja suunnitteilla ja kehitteillä on hoitoketju muistihäiriöistä kärsiville potilaille. Vuonna 2015 työterveyshuolto kehitti yhdessä sosiaaliyksikön ja TE-toimiston kanssa työttömille suunnattuja terveystarkastuksia, ja työtä jatketaan ja tehostetaan vuoden 2016 aikana. Työterveyshuollossa on käynnistetty laatuohjelma, jonka tiimoilta on järjestetty koulutusta. Vuonna 2015 aloitettiin kunnan työterveyshuollon ulkoistamisen suunnittelu voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Ulkoistaminen on määrä tehdä 1.1.2017 alkaen. Vuonna 2015 kunta päätti kiintiöpakolaisten vastaanottamisesta vuoden 2016 aikana, ja 2.2.2016 kuntaan saapui 20 syyrialaista pakolaista. Vuoden 2015 loppupuolella yksi terveydenhoitaja osallistui pakolaisten vastaanoton valmisteluun ja suunnitteli mm. terveystarkastusten toteutusta. Joulukuussa 2013 palkattu puheterapeutti oli työvapaalla koko vuoden 2015, minkä jälkeen hän lopetti työnsä kunnan palveluksessa. Siksi puheterapiapalvelut ostettiin vuoden aikana yksityisiltä palveluntuottajilta. Helmikuussa 2016 kunta onnistui jälleen palkkaamaan osa-aikaisen puheterapeutin. Kokonaisuudessaan avohoidon talousarvio ylittyi noin 125 900 eurolla eli 5,3 prosentilla. 141

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Terveydenhuoltoyksikkö Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri Tukipalvelut Fysioterapiatoiminta toimi suunnitelmien mukaan vuoden aikana. Laboratoriotoimintaa on hoidettu osaaikajärjestelyin sen jälkeen, kun yhdelle vakituisista laboratoriohoitajista myönnettiin ero vuoden 2015 alussa. Myös röntgentoimintaa hoidettiin osa-aikajärjestelyin siihen asti, kunnes röntgeniin saatiin rekrytoitua vakituinen röntgenhoitaja elokuusta 2015 alkaen. Suoradigitaalinen luu-thorax röntgenkuvauslaite ja ortopantomografialaite uusittiin vuonna 2015. Toimintaterapeutin tarvetta kunnassa alettiin kartoittaa vuonna 2015, ja työtä jatketaan vuonna 2016. Vuonna 2015 kunta osti vähäisessä määrin toimintaterapiapalveluita yksityiseltä palveluntuottajalta. Kokonaisuudessaan tukipalvelujen talousarvio ylittyi noin 78 300 eurolla eli 9,6 prosentilla. Hammashuolto Toimintaa ei ole voitu harjoittaa täydellä miehityksellä, minkä vuoksi talousarvio alittui. Budjetoiduista 3,5 hammaslääkäristä noin kolme on ollut töissä, ja lisäksi kunnalta on puuttunut oma suuhygienisti elokuusta 2015 lähtien. Vuokrahammaslääkärien määrä on ollut hieman aiempaa pienempi siitä syystä, että tarjontaa on ollut vähemmän. Suorassa työsuhteessa olevia sijaisia oli hieman aiempaa enemmän vuonna 2015, ja yksi vakituiseen työsuhteeseen palkattu hammaslääkäri työskenteli hammaslääkärin virassa neljän kuukauden ajan vuonna 2015. Suuhygienistin palveluita on ollut saatavilla ainoastaan ostopalvelun tai vuokratyövoiman muodossa. Vuonna 2015 hammashuollossa tehtiin yhteensä 8 341 käyntiä hammaslääkäreille, suuhygienisteille ja hammashoitajille. Maksutuotot ylittivät hieman budjetoidun. Tämä johtuu siitä, että asiakkaina ovat yhä useammin aikuiset, maksavat asiakkaat. Kaikki lasten tarkastukset, kuten ennaltaehkäisevä toiminta, on toteutettu lakisääteisesti ja suunnitelmien mukaan. Syksylle oli suunnitteilla Vesi janojuomaksi -kampanja, mutta sitä ei voitu toteuttaa suuhygienistien puutteen vuoksi. Tavoitteena on nyt, että kampanja voitaisiin toteuttaa vuoden 2016 aikana. Hammashoidon budjetoidut määrärahat alittuivat noin 32 300 eurolla eli 5,1 prosentilla. Terveyskeskussairaala Terveyskeskussairaalan toiminnassa on panostettu aktivoivaan hoitoympäristöön, jossa on tuotu esiin osastojen hoitoideologiaa ja -periaatteita. Potilaan ja omaisten osallisuutta hoidossa painotetaan. Terveyskeskussairaala on juurruttanut ja kehittänyt edelleen "Voimaa vanhuuteen -hanketta jatkamalla kuntouttamissuunnitelmien kehittämistä potilaille. Yhteistyötä kotihoidon kanssa on pyritty lisäämään, ja työtä jatketaan vuonna 2016. Vuodeosasto-nimitys muutettiin terveyskeskussairaalaksi syksystä 2015 alkaen. Terveyskeskussairaala alitti talousarvion noin 277 100 eurolla eli 12,8 prosentilla. 142

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri TOIMINTA Erikoissairaanhoito ostetaan pääasiallisesti Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri kuntayhtymältä. Sairaanhoitopiirin tehtävänä on järjestää alueensa erikoissairaanhoito. Sairaanhoitopiiri tuottaa väestön tarpeisiin perustuvia erikoissairaanhoidon palveluja, jotka täydentävät terveyskeskusten perussairaanhoidon palveluja. vastaa terveyskeskusten laboratorio- ja röntgenpalvelujen ja muiden vastaavien erityispalvelujen kehittämisestä ja laadun valvonnasta. huolehtii tehtäväalueensa tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoiminnasta yhteistyössä terveyskeskusten kanssa. Vuodesta 2008 lähtien kunta on ostanut osan lastenpsykiatrisista erikoissairaanhoitopalveluista yksityiseltä palveluntuottajalta. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET Jos ehdotus uudesta laista sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseksi ja muut siihen liittyvät lait astuvat voimaan 1.1.2015, tulee erikoissairaanhoitoa hallinnoimaan 1.1.2017 alkaen se sosiaali- ja terveydenhuollon alue, johon kunta kuuluu. Tässä tapauksessa maassa tulee olemaan viisi sosiaali- ja terveydenhuollon aluetta. Jos lakiehdotus astuu voimaan, tulevat kunnat edelleen vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hoitanut 1.1.2013 alkaen kiireellisen hoidon eli kunnan sairaankuljetustoiminnan. Kunta ei siis enää vastaa sairaankuljetustoiminnasta. Sen kustannuksista kunta kuitenkin vastaa myös tulevaisuudessa. Sairaanhoitopiirin talouden tila on kireä. Sen vaikutukset kuntaan eivät ole selvillä. Kaikki kunnat ottavat käyttöön earkistopalvelun 1.9.2014 mennessä. Tämän myötä sekä erikoissairaanhoidossa että perussairaanhoidossa on pääsy potilaan potilastietoihin hoitopaikasta riippumatta. Kunnat ovat jo kauan odottaneet valtion asettavan suuntalinjat tulevalle terveyden- ja sairaanhoidolle kansallisella tasolla. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 On erittäin tärkeää, että perusterveydenhuolto hoitaa oman osuutensa terveyden- ja sairaanhoidosta tyydyttävällä tavalla. Potilaille annetaan tarvittavaa hoitoa oikealla hoitotasolla. Kunta osallistuu aktiivisesti keskusteluihin, jotka koskevat mahdollista päivystysyhteistyötä sairaanhoitopiirin kanssa, kuten myös keskusteluihin koskien terveydenhuollon tukipalveluyhteistyötä ja IT-kysymyksiä. Kunta tulee jatkossakin ostamaan lasten- ja nuortenpsykiatrisia palveluja sekä sairaanhoitopiiriltä että yksityiseltä palveluntuottajalta. 143

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Saavutettu taso / seuranta Ei erikoissairaanhoidon sakkomaksuja. Potilaita voidaan vastaanottaa erikoissairaanhoidosta niin, ettei sakkomaksuja synny. Seuranta 31.12.2015 28 sakkomaksupäivää syntyi, koska vuodeosastot olivat kesäkuukausien aikana vuorotellen suljettuina (5 + 5 viikkoa). AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Avohoitokäynnit 13 116 13 156 12 731 14 462 (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) Hoitojaksojen määrä 1 267 1 216 1 222 1 206 (Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri) ERIKOISSAIRAANHOITO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT Henkilöstökulut -198 044-174 041-166 165-166 165-150 395 Palvelujen ostot -8 101 216-8 935 673-8 205 664-300 000-8 505 664-9 013 235 Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -7 368-6 827-8 000-8 000-7 391 Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT -8 306 627-9 116 541-8 379 829-300 000-8 679 829-9 171 021 TOIMINTAKATE -8 306 627-9 116 541-8 379 829-300 000-8 679 829-9 171 021 POIKKEAMAT MUUTOS TA15 TP15: Lisääntyneet kulut Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri -418 502 euroa 144

PERUSPALVELUOSASTO Yksikkö: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava lääkäri YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Erikoissairaanhoito koostuu kokonaisuudessaan palveluiden ostoista. Kunnan mahdollisuudet vaikuttaa näiden palvelujen käyttöön ovat rajalliset. Potilaiden kotiuttamisen viivästymistä koskevaa sakkomaksua ei juuri koskaan makseta. Vuonna 2015 syntyi sakkomaksuja 28 päivälle (11 480 euroa), kun vuodeosastot olivat kesäkuukausien aikana vuorotellen suljettuina. Varsinaissuomen sairaanhoitopiiriltä vuonna 2015 ostettujen erikoissairaanhoidon palvelujen kustannukset ovat olleet budjetoitua suuremmat. Kokonaisuudessaan erikoissairaanhoidon budjetti ylittyi 491 192 eurolla. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin osalta voidaan todeta, että poliklinikkakäyntien määrä on kasvanut (13 156 käyntiä vuonna 2014 ja 14 462 käyntiä vuonna 2015) 1 306 käynnillä vuonna 2015. Hoitojaksojen määrä on pysynyt vuonna 2015, vuoden 2014 tasolla (1 216 hoitojaksoa vuonna 2014 ja 1 206 hoitojaksoa vuonna 2015). Kunnat odottavat valtion tekevän terveydenhuollon järjestämistä koskevat suuntaviivat. Valtio suunnittelee sosiaali- ja terveydenhuollon integrointia kokonaisuudessaan ja sen järjestämistä maakuntamallin mukaan 1.1.2019 alkaen. Useat suuret kysymykset, kuten rahoitus, ovat vielä avoinna. 145

16.5 Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö ja tekniikka hallinto Valvontayksikkö Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntayksikkö Kaavoitusyksikkö Ympäristö- ja tekniikka toimintakate yksiköttäin (ilman sisäisen vuokran pääomavuokraa) 17 % 31 % YjaT hallinto Valvontayksikkö 41 % 9 % 2 % Kiinteistöyksikkö Yhdyskuntatekniikka Kaavoitus Ympäristö- ja tekniikkaosasto Kustannuslaji prosentissa Henkilöstökulut 2 % 5 % 1 % Ostopalvelut 22 % 38 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 32 % Vuokrat Muut toimintakulut 146

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Poislukien Kemiönsaaren vesiliikelaitos TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 3 658 536 3 886 048 0 3 886 048 3 638 163 93,62 % Maksutuotot 321 367 251 000 0 251 000 295 291 117,65 % Tuet ja avustukset 117 785 25 840 0 25 840 70 885 274,32 % Vuokratuotot 3 355 684 3 651 886 0 3 651 886 3 456 739 94,66 % Muut toimintatuotot 331 206 395 600 0 395 600 395 345 99,94 % TOIMINTATUOTOT 7 784 578 8 210 374 0 8 210 374 7 856 423 95,69 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ 86 360 120 041-100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 515 877 2 621 690 0 2 621 690 2 445 384 93,28 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 664 337 701 602 0 701 602 674 190 96,09 % Muut henkilöstösivukulut 133 469 170 876 0 170 876 136 183 79,70 % Henkilöstösivukulut 797 806 872 478 0 872 478 810 372 92,88 % Henkilöstökulut 3 313 683 3 494 168 0 3 494 168 3 255 756 93,18 % Palvelujen ostot 2 800 494 2 807 915 0 2 807 915 2 770 588 98,67 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 827 618 2 088 879 0 2 088 879 1 881 241 90,06 % Avustukset 160 624 169 000 0 169 000 158 195 93,61 % Vuokrakulut 400 483 422 367 0 422 367 408 027 96,60 % Muut toimintakulut 53 522 18 550 0 18 550 90 098 485,70 % TOIMINTAKULUT 8 556 424 9 000 879 0 9 000 879 8 563 906 95,15 % TOMINTAKATE -685 485-790 505 0-790 505-587 442 74,31 % SUUNNITELMAPOISTOT -1 517 141-1 623 480 0-1 623 480-1 590 649 97,98 % TILIKAUDEN TULOS -2 202 626-2 413 985 0-2 413 985-2 178 090 90,23 % 147

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien TP 2014 Alkuper. TA 2015 TA - muutos TA 2015 TP 2015 Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 5 383 751 5 721 298 0 5 721 298 5 335 349 93,25 % Maksutuotot 321 367 251 000 0 251 000 295 291 117,65 % Tuet ja avustukset 117 785 25 840 0 25 840 70 885 274,32 % Vuokratuotot 3 355 684 3 651 886 0 3 651 886 3 456 739 94,66 % Muut toimintatuotot 594 000 775 600 0 775 600 659 276 85,00 % TOIMINTATUOTOT 9 772 588 10 425 624 0 10 425 624 9 817 539 94,17 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖ 86 360 120 041-100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 2 515 877 2 621 690 0 2 621 690 2 445 384 93,28 % Henkilöstösivukulut Eläkekulut 664 337 701 602 0 701 602 674 190 96,09 % Muut henkilöstösivukulut 133 469 170 876 0 170 876 136 183 79,70 % Henkilöstösivukulut 797 806 872 478 0 872 478 810 372 175,79 % Henkilöstökulut 3 313 683 3 494 168 0 3 494 168 3 255 756 269,06 % Palvelujen ostot 3 560 040 3 783 045 0 3 783 045 3 491 171 92,28 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 183 022 2 440 479 0 2 440 479 2 245 933 92,03 % Avustukset 160 624 169 000 0 169 000 158 195 93,61 % Vuokrakulut 400 483 422 367 0 422 367 408 027 96,60 % Muut toimintakulut 81 858 37 550 0 37 550 114 956 306,14 % TOIMINTAKULUT 9 699 710 10 346 609 0 10 346 609 9 674 037 93,50 % TOMINTAKATE 159 239 79 015 0 79 015 263 544 333,54 % SUUNNITELMAPOISTOT -2 214 804-2 601 680 0-2 601 680-2 335 349 89,76 % TILIKAUDEN TULOS -2 055 565-2 522 665 0-2 522 665-2 071 805 82,13 % 148

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Ympäristö- ja tekniikkaosaston hallinto vastaa teknisen lautakunnan päätösten valmistelusta ja pöytäkirjanpidosta. Lisäksi tehtäviin sisältyvät osaston henkilöstövastuu, talousarvio ja tilinpäätös. YjT hallinto hoitaa myös kaikkien kunnan liikennekysymysten, kunnan maa- ja metsätalouden, tontinmyynnin ja vuokrausten edunvalvonnan. Tonttituotanto, kokonaisvaltainen investointi- ja kiinteistöjen myyntivastuu sekä strateginen suunnittelu kokonaisuudessaan ovat huomattavia osia työtehtävistä. Lisäksi YjT hallinto toimii yhteyselimenä ympäristöterveydenhuollossa, eläinlääkärihoidossa, jota hoitaa yhteistyöalue isäntäkuntanaan Lieto, jäteyhteistyössä, jota hoitaa Salon kaupungin jätelautakunta, sekä palo- ja pelastustoimessa, jossa Turun kaupunki on isäntäkunta. Tekninen johtaja toimii lisäksi valmiusasioiden koordinoijana. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Niin kutsuttu sote-uudistus ja sen tuomat muutokset kunnalle tulevat vaikuttamaan myös ympäristö- ja tekniikkaosastoon. On olemassa useita eri kehitysskenaarioita, mutta todennäköisintä on, että kunnasta tulee vuokranantaja siinä vaiheessa, kun uusi sote-alue aloittaa toimintansa vuonna 2017. Tällä voi olla vaikutuksia sekä henkilöstötarpeisiin että tiloihin. Minkälainen on kunnan peruspalvelurakennusten tarve vuoteen 2017 saakka ja miten tulisi suhtautua terveysaseman laajentamiseen koko kunnan tarpeisiin. Joukkoliikenteessä on ryhdytty muutosprosessiin, joka koskee sekä seutulippua että joukkoliikenteen ylläpitotapaa. Prosessi on vielä keskeneräinen ja tuloksena on todennäköisesti valtion tukitason pieneneminen niin seutulippujärjestelmän kuin tuetun joukkoliikenteen osalta. Prosessi jatkuu vuosiin 2016 2017 saakka. Todennäköisesti tämä tarkoittaa, että vastuuviranomainen eli ELY-keskus sekä kunta saavat enemmän vastuuta linja-autoliikenteen ylläpitämisestä Kemiönsaarelle ja Kemiönsaarelta. Ilmasto- ja ympäristökeskustelu tulee voimistumaan entisestään, kun kansallisia tavoitteita aletaan soveltaa. Tämä tarkoittaa pidemmän päälle sitä, että kunnat yleensä ja myös Kemiönsaaren kunta joutuu huomioimaan yhä tiukentuvat energia-, ympäristö- ja ilmastonormit tulevissa investoinneissa uusien direktiivien ja normien myötä. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Maa- ja asuntopoliittista ohjelmaa sovelletaan. Tämä merkitsee keskustelua ohjelmassa olevista työkaluista. Rakennuskehotusprosessi on väliaikaisesti peruttu, mutta sitä voidaan jatkaa kun Kemiön keskustan asemakaava II on hyväksytty. Asuntopoliittiset linjaukset, kuten osaomistusasunnot, rivitalotonttien markkinointi aluerakentajille ja kunnan tonttien markkinointi ovat toimenpiteitä, jotka tulee asettaa etusijalle. Myös kunnan kiinteistöjen myynnin jatkaminen on etusijalla. Kiinteistöjä, joista on tehty myyntipäätös, tulee markkinoida aktiivisesti osaksi välittäjien kautta, mutta myös suora kunnallinen myynti on sopiva kanava. Liikenteen/liikenneyhteyksien edunvalvontaa tulee tehostaa varsinkin joukkoliikenteen osalta. EKO-LOOGISTA-ohjelma päivitetään vuoden 2016 aikana. Yhtenä tavoitteena on, että ohjelma vastaa enemmän ilmastostrategiaa. 149

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja Yksityistä tarjontaa tulee todennäköisesti olemaan paljon ja siten myös alueita tarjotaan myyntiin kunnalle. Tarjottavia kohteita ovat todennäköisesti niin raakamaa, vesialueet kuin rakennetut kiinteistöt. Kunnan tulee yleensä ottaen aina olla kiinnostunut taajamiemme läheisyydessä olevasta raakamaasta maa- ja asuntopoliittisessa ohjelmassa lähemmin kuvatulla tavalla. Rakennettujen kiinteistöjen kohdalla on pidettävä erittäin tiukkaa linjaa. Kunnan tulee harkita vain hankintoja, jotka voidaan perustella tilantarpeella tai jotka voivat edesauttaa aikaansaamaan parempia kokonaisuuksia tulevaisuudessa. Peltomaan vuokraamisen ja metsätalouden vastuualueella noudatetaan varovaista normaalilinjaa vuonna 2016. 150

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite EKO-LOOGISTA-ohjelman päivittäminen EKO-LOOGISTA-ohjelman toteuttaminen käytännössä. Tavoitetaso / seuranta Ohjelma viedään päätöksentekoon Seuranta 31.12.2015 Tavoitetta ei saavutettu, koska EKO-LOOGISTA-ohjelmaa ei saatu valmiiksi vuoden aikana huolimatta siitä, että työtä tehtiin suurimman osan vuotta 2015. Työ jatkuu. Ekologisia ja ilmaston kannalta fiksuja valintoja tulee selvemmin tuoda päätösprosesseihin koko kunnassa. Seuranta 31.12.2015 Sisäinen työryhmä on aloittanut työn EKO-LOOGISTA-ohjelman päivittämisprosessin yhteydessä. Parantamisen varaa löytyy aina. Konsulttitoiminnan puitesopimus kilpailutetaan. Puitesopimus kilpailutetaan niin että se astuu voimaan 1.4.2015. Seuranta 31.12.2015 Puitesopimuksesta tehtiin hankinta, ja se on astunut voimaan. Liikenneratkaisujen, aikataulujen ja saaristo- ja joukkoliikenteen ratkaisujen valvonta. Maapoliittisen ohjelman toimeenpano. Asuntopoliittisen ohjelman toimeenpano. Aktiivinen keskustelu käyttäjien, ELY-keskuksen ja liikennöitsijöiden kanssa. Seuranta 31.12.2015 Yhteydenpitoa on jatkettu, ja saaristolautakunta on kiitettävästi tukenut osaa työstä. Rakentamiskehotus pannaan toimeen osassa Kemiön keskustaa. Seuranta 31.12.2015 Rakentamiskehotus peruttiin, koska Kemiön keskustan asemakaavoittaminen on aloitettu. Myydään 12 asuntotonttia. Edesautetaan uuden rivi- tai kerrostalon perustamista. Seuranta 31.12.2015 Kunta on myynyt kaksi asuintonttia ja yhden liiketontin. Haasteellinen taloustilanne on vaikeuttanut tonttikauppaa. 151

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Teknisen lautakunnan kokoukset 11 11 11 11 Käsitellyt pykälät 250 227 250 233 Teknisen johtajan päätökset 47 43 50 39 Edunvalvontatehtävät 23 21 20 21 Myydyt tai vuokratut tontit 5 9 12 3 Muut kauppakirjat, asunnot, alueet 4 9 7 5 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Tekninen johtaja 1 1 1 1 Toimistosihteeri 0,2 0,6 0,6 0,6 Toimistosihteeri, määräaikainen työsopimus 1 Projektipäällikkö (Älykäs Kemiönsaari) 1 Yhteensä henkilötyövuosia 2,2 2,6 1,6 1,6 YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 234 304 392 026 411 530 411 530 434 928 Henkilöstökulut -201 638-228 803-199 526-199 526-201 681 Palvelujen ostot -739 916-741 772-769 318-769 318-726 772 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 534-2 213-5 500-5 500-11 516 Avustukset -1 000-1 000 Muut toimintakulut -97 101-86 504-60 865-60 865-78 019 TOIMINTAKULUT -1 043 189-1 059 292-1 036 209-1 036 209-1 017 988 TOIMINTAKATE -808 885-667 266-624 679-624 679-583 060 POIKKEAMAT TA15 TP15: 152

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Hallinto Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Toiminta sujui tavanomaiseen tapaan. Niiden kohteiden myynnistä, joista on tehty esisopimus, ja METSOsuojelutarkoitukseen myytävän Kullan metsäalueen toistaiseksi keskeneräisestä myynnistä saatavat tulot takaavat, että maakauppoja koskeva tavoite saavutetaan myös vuonna 2016. Myytävänä on myös muita kohteita. Nämä kuuluvat pääosin kiinteistömassaan, jolle kunnalla ei ole käyttöä. Kunta on myös tehnyt maa-aluehankintoja. Myös tämän kehityksen odotetaan jatkuvan ja tarjoavan mahdollisuuksia uusien mielenkiintoisten alueiden ostoon. 153

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö TOIMINTA Valvontayksikkö vastaa rakennus- ja ympäristövalvontalautakunnan päätösten valmistelusta, pöytäkirjanpidosta ja päätösten täytäntöönpanosta. Vastuualue koskee niitä tehtäviä jotka kuuluvat kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaiselle sekä asiat jotka koskevat maa-aineslakia, sekä hoitaa niihin kuuluvat lupa- ja valvonta-asiat. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Jatkuva tekninen kehitys ja yleiset vaatimukset sekä voimassaolevan lainsäädännön seuranta vaatii jatkuvaa seurantaa ja asettaa suuria vaatimuksia valvontayksikölle. Esimerkkinä voidaan mainita tiukentuvat energiamääräykset ja jätevesien käsittely vesihuoltolaitoksen toiminta-alueen ulkopuolella. Rakentamisen määrän arvioidaan olevan n. 400 rakennuslupaa/vuosi. Kiinteistönomistajien tullee puhdistaa jätevetensä jätevesiasetuksen mukaisesti viimeistään 15.3.2016 mennessä. Koska useimmat kiinteistöt joita ei ole liitetty vesihuoltolaitoksen jätevesiverkostoon eivät täytä asetuksen vaatimuksia, tulee tämä vaikuttamaan valvontayksikön työmäärään. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Valvontayksikön henkilökunta erikoistuu jatkuvasti seuraamalla valvontayksikön vastuulla olevien osa-alueiden kehitystä ja lainsäädäntöä. Yksikkö kehittää työmenetelmiä jotka helpottavat tekemään työrutiinit tehokkaammin. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Panostus henkilökunnan kehittämiseksi Saavutettava taso / seuranta Vähintään yksi koulutustilaisuus vuodessa/työntekijä Vuosittain käydään henkilökunnan kanssa kehittämiskeskusteluja Seuranta 31.12. 2015 Henkilökunta on osallistunut koulutustilaisuuksiin Henkilökunnan väliaikaisten järjestelyjen takia kehittämiskeskusteluja ei ole käyty vuoden aikana Rakennuslupakäsittely Tehdä päätös 4 viikkoa siitä kun rakennuslupa on tullut vireille Seuranta 31.12. 2015 Päätöksiä on keskimäärin tehty neljän viikon kuluessa siitä kun rakennuslupahakemus on tullut vireille, rakennuslupahakemukset joihin on liitetty kaikki tarvittavat asiakirjat on käsitelty pääsääntöisesti nopeammalla aikataululla Jätehuoltosuunnitelmat huvivenesatamille Hyväksyä jätehuoltosuunnitelmat huvivenesatamille Seuranta 31.12. 2015 Jätehuoltosuunnitelmia on hyväksytty suurimmalle osalle huvivenesatamista. Muita huvivenesatamia on kehoitettu täydentämään hakemusta tai jättämään hakemus. Kehotta kiinteistönomistajia vesihuoltolaituksen Ilmoituksin ja tiedottamalla kiinteistönomistajia jätevesien toiminta-alueen ulkopuolella parantamaan käsittelyä koskevasta asetuksesta kiinteistön jätevesijärjestelmää Seuranta 31.12. 2015 Kiinteistönomistajia on tiedotettu asetuksesta joka koskee jätevesien käsittelyä 154

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Rakennusvalvonta Rakennuslupia, toimenpidelupia ja ilmoituksia 383 356 400 449 Tehdyt katselmukset 554 573 550 550 Ympäristönsuojelu Annetut lausunnot ja virkamiespäätökset 149 166 150 142 Tehdyt katselmukset 98 103 90 63 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TA 14 TA 15 TP 15 Valvontapäällikkö 1 1 1 1 Rakennustarkastaja 2 2 2 2 Johtava ympäristösihteeri 1 1 1 1 Ympäristötarkastaja 1 1 1 1 Toimistosihteeri 1 1 1 1 Tekninen avustaja 1 1 1 1 Yhteensä 7 7 7 7 155

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Valvontayksikkö Vastuuhenkilö: Valvontapäällikkö VALVONTAYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 215 356 179 714 203 855 203 855 222 445 Henkilöstökulut -353 615-345 511-370 580-370 580-330 888 Palvelujen ostot -43 368-50 544-67 360-67 360-48 250 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 221-3 732-7 590-7 590-3 416 Avustukset Muut toimintakulut -959-1 243-11 299 TOIMINTAKULUT -400 162-401 030-445 530-445 530-393 853 TOIMINTAKATE -184 806-221 316-241 675-241 675-171 407 POIKKEAMAT TA15 TP15: Valvontayksikön toimintakulut ovat olleet + 51 700 arvioitua pienemmät. Tulot ovat kaiken kaikkiaan olleet + 18 900 (rakennusvalvonta + 31 300 / ympäristövalvonta 12 400 ) arvioitua suuremmat. YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vuosi ei tuonut tullessaan suurempia muutoksia, yksikön talous vuonna 2015 oli hyvä, tulot olivat kaiken kaikkiaan suuremmat ja kulut pienemmät kuin arvioitu. Käsiteltyjen rakennuslupien ja toimenpidelupien määrä vuonna 2015 oli suurempi kuin vuonna 2014, kasvu johtuu osittain sähkönjakeluverkoston parannustöistä jotka on tehty kunnan alueella ja tähän liittyvillä laitteistoilla. Käsiteltyjen lupien suuremmasta määrästä huolimatta oli rakentamisen määrä kaiken kaikkiaan, eli myönnetyt m2 määrät yhteensä, hieman pienempi vuonna 2015 kuin vuonna 2014. Valvontayksikön tehtävät ja tehtävämäärät ennustetaan olevan samalla tasolla lähivuosina kuin aikaisempina vuosina. 156

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö TOIMINTA Kiinteistöyksikön toiminta on jaettu kahteen osaan; kiinteistöihin sekä ruokahuolto- ja siivoustoimeen. Kiinteistöjen osalta kiinteistöyksikkö hallinnoi, ylläpitää ja vuokraa kunnan rakennuskiinteistöjä. Kiinteistöjä vuokrataan pääasiassa sisäisille asiakkaille, eri osastojen yksiköille, mutta asuntoja sekä liike- ja talousrakennuksia vuokrataan myös ulkopuolisille asiakkaille. Kiinteistöjen päivittäisestä kunnossapidosta vastaavat käytännössä kiinteistötyönjohtaja sekä kiinteistönhoitajat. Isommat toimenpiteet hoidetaan ulkopuolisen työvoiman turvin. Ruokahuolto- ja siivoustoimi hoitaa siivouksen kunnan omistamissa kiinteistöissä, joissa harjoitetaan kunnallista toimintaa, paitsi peruspalveluosaston hoitoa tuottavissa yksiköissä. Siivoushenkilökunnan työnjohtajana toimii siivoustyönjohtaja. Lisäksi ruokahuolto- ja siivoustoimi vastaa ruoan valmistuksesta kunnan vanhuksille, koululaisille, päiväkotilapsille sekä perhepäivähoidossa oleville lapsille. Kunkin keittiön esimiehenä toimii ruokalanhoitaja. Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö toimii koko keittiö- ja siivoushenkilökunnan esimiehenä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET VUOSINA 2015 2017 Julkisella sektorilla on edessään suuria muutoksia tulevaisuudessa. Sote-uudistus tulee varmasti heijastumaan myös mm. kuntien kiinteistönomistukseen. Mitä tapahtuu esimerkiksi peruspalvelun rakennuksille, kun toiminta siirtyy uusille sote-alueille? Kenelle jää vastuu niistä ja mitä resursseja niiden kunnossapidolle on? Toivottavasti saamme vastauksen näihin kysymyksiin pikapuoliin. Eri toimintojen tehostamista joudutaan pohtimaan tulojen pienentyessä. Tämä koskee myös kiinteistönhoitoa sekä ruokahuolto- ja siivoustoimea. Osa valitsee varmasti toimintojen yksityistämisen, kun taas osa tehostaa toimintojaan sisäisesti. Koska sisäilmaongelmat ovat jo usean vuoden ajan olleet asialistan kärkipäässä, asetetaan uudisrakennus- tai korjaushankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville tahoille suuret vaatimukset osaamisen suhteen. Sisäilmaongelmat ovat monisyisiä, eivätkä ne rajoitu ainoastaan rakennusten homevaurioihin. Ruoalla ja ravinnolla on nykyään suuri merkitys jokapäiväisessä elämässämme. Aihe on esillä mediassa ja sitä pohditaan monesta eri näkökulmasta. Uusia ruokavalioita esitellään tiuhaan tahtiin, ja ruoka-asiantuntijat ottavat kantaa niin puolesta kuin vastaan. Saamme vaikutteita eri maiden ruokakulttuureista. Televisiosta voi seurata jos jonkinlaisia ruokaohjelmia. On haastavaa ylläpitää tasapainoa julkisen ruokahuollon ateriaan kohdistuvien odotusten ja ruoan ravintosisältösuositusten välillä. Siivousala on ottanut valtavia edistysaskelia viimeisten 15 vuoden aikana; nanotekniikka, siivous otsonivedellä sekä uudet ja tehokkaammat siivouslaitteet mielenkiintoinen toimiala! TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Taloussuunnitelmakauden aikana tullaan aloittamaan yksiköiden toimintojen tehostamistyö, joko ulkopuolisen konsultin toimesta tai omana työnä. Tavoitteena on tunnistaa alueet, joiden toimintoja on mahdollista tehostaa, sekä keksiä tavat niiden tehostamiseksi. Yksityistäminen ei ole itsetarkoitus, vaan monia asioita voidaan tehdä tehokkaammalla tavalla myös oman organisaation sisällä. Energian- ja vedenkulutusta aletaan seurata säännöllisemmin, ja keskeisimpien kiinteistöjen osalta on ajatuksena tehdä kulutuksen raportoinnista julkista. 157

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Uusinvestoinneissa ja peruskorjauksissa kiinnitetään enemmän huomiota energiaa ja vettä säästäviin ratkaisuihin. Keittiötoiminnon Kotona tehty -ruokahanke on parantanut kouluruoan tasoa. Teemme myös jatkossa töitä tämän tason ylläpitämiseksi. Osa ruokahuolto- ja siivoustoimen työntekijöistä saa siivouskoulutuksensa päätökseen toukokuun 2015 aikana. Koulutus tarjoaa siivoushenkilöstölle edellytykset työtehtävien tehokkaampaan hoitamiseen. 158

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Kiinteistöt Tavoitetaso / seuranta Laaditaan järjestelmä, jolla voidaan Vuoden lopussa tehdään arvio. paremmin seurata keskeisimpien Seuranta 31.12.2015 kiinteistöjen energian- ja vedenkulutusta. Kulutusten seurantaa on alettu suorittamaan enemmän systemaattisesti. Vuoden 2016 alkupuolella on ajatuksena julkaista keskeisimpien kiinteistöjen luvut kunnan kotisivuilla. Vuoden aikana käynnistetään selvitys, Määrittää lopulta päätösehdouksen siitä, hoidetaanko toiminta jolla selvitetään, miten kiinteistönhoitoa tulevaisuudessa omin voimin vai aletaanko valmistella kilpailutusta. voidaan tehostaa. Seuranta 31.12.2015 Työkaluna jatkoselvityksiä varten, on vuoden aikana suoritettu kiinteistönhoidon mitoitus. Muilta osin selvitys on laitettu jäihin. Ruokahuolto- ja siivoustoimi Tehdään tutkimus siivouksen laadusta. Koosteen tekeminen, jotta voitaisiin vertailla aiempien vuosien tuloksiin. Seuranta 31.12.2015 Tutkimusta ei ole tehty. Vuoden aikana aloitetaan suunnitelma ruokahuolto- ja siivoustoimen kehittämiseksi. Määrittää lopulta päätösehdotuksen siitä, hoidetaanko tominta tulevaisuudessa omin voimin vai aletaanko valmistella kilpailutusta. Seuranta 31.12.2015 Suunnitelma on tehty ja suurin osa ruokahuolto- ja siivoustoimen henkilökunnasta on ollut osallisina prosessissa. Suunnitelma on laitettu jäihin. Siivoushenkilöstön siivouskoulutusta jatketaan. Koulutus saadaan valmiiksi toukokuussa 2015. Seuranta 31.12.2015 Viisi laitoshuoltajaa valmistui keväällä 2015. Henkilöstön kehityskeskustelut kerran vuodessa. Kehityskeskustelu pidetään kunkin työntekijän kanssa kerran vuodessa. Seuranta 31.12.2015 Kehityskeskusteluja on pidetty n. 80 % ruokahuolto- ja siiivoushenkilöstön kanssa. Tehdään valmiiksi tietokoneohjelmat koulujen Koulukeittiöt hyödyntävät ohjelmaa päivittäisessä työssään. ruokaohje-, ravinto- ja kustannuslaskentaa varten. Seuranta 31.12.2015 Keittiöhenkilökunta on saanut koulutusta ruokaohjeohjelman käytössä ja muutama keittiö käyttää nyt ohjelmaa. Ruokahuolto- ja siivoustoimelle laaditaan strategia vuoden 2015 aikana. Strategia käydään läpi henkilöstön kanssa ja sitä aletaan soveltaa vuoden aikana. Seuranta 31.12.2015 Strategia on tehty. 159

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö Ympäristötavoitteet Paperisten käsipyyhkeiden vaihtaminen Otetaan käyttöön yhdessä koulussa. kangaspyyhkeisiin. Seuranta 31.12.2015 Otettu käyttöön yhdessä koulussa ja yhdessä päiväkodissa. Kompostointi kaikissa keittiöissä. Käydään läpi, miten kompostointi on hoidettu. Seuranta 31.12.2015 Suurin osa keittiöistä lajittelee biojätteen. AVAINLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Kiinteistöjen kerrosala 47 594 47 018 46 734 48 544 Rakennusten määrä 40 39 39 39 Asuinhuoneistoja 23 22 18 22 Aterioiden määrä 408 087 386 530 407 694 407 191 Siivotut pinta-alat 21 074 21 074 20 817 21 717 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Yksikön päällikkö 1 1 1 1 Rakennusinsinööri 1 1 0,2 0,2 Projekti-insinööri - 1 1 1 Ruokahuolto- ja siivouspäällikkö 1 1 1 1 Toimistosihteeri 0,85 0,85 0,85 0,85 Kiinteistötyönjohtaja 1 1 1 1 Kiinteistönhoitaja 8,6 8 7,75 7 Siivoustyönjohtaja 1 0,5 1 1 Keittiöhenkilöstö 23,4 22,33 24,19 23,88 Siivoushenkilöstö 16,12 15,07 14,8 12,32 160

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö KIINTEISTÖYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 6 560 425 6 404 118 6 804 584 6 804 584 6 476 894 Valmistus omaan käyttöön 499 9 708 41 725 Henkilöstökulut -2 062 449-2 022 892-2 103 415-2 103 415-1 972 503 Palvelujen ostot -1 226 895-1 258 709-1 362 994-1 362 994-1 328 485 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 729 385-1 541 897-1 743 789-1 743 789-1 598 132 Avustukset -17 378-16 051-10 000-10 000-14 725 Muut toimintakulut -358 886-336 356-327 900-327 900-351 603 TOIMINTAKULUT -5 394 993-5 175 905-5 548 098-5 548 098-5 265 448 TOIMINTAKATE 1 165 931 1 237 921 1 256 486 1 256 486 1 253 171 POIKKEAMAT TA15 TP15: Toimintatuotot -327 700 Myyntituotot - 141 600 Vuokratuotot - 205 100 Tuet ja avustukset + 8 100 Muut toimintatuotot + 10 900 Toimintakulut -279 800 Henkilöstökulut -130 900 Palvelujen ostot - 32 600 Vakuutukset + 17 600 Koneiden ja laitteiden kunnossapito + 17 000 Jätteiden käsittely + 16 800 Sisäiset hallintopalvelut + 13 400 Puhtaanpito- ja pesulapalvelut + 7 600 Konttori-, pankki- ja asiantuntijapalvelut + 4 400 ATK-palvelut + 1 400 Rakennusten ja alueiden kunnossapito - 74 500 Sisäiset ostot, palvelurinki - 36 300 Aineet, tarvikkeet ja tavarat - 144 800 Lämmitys - 104 100 Muu materiaali - 48 800 Kalusto - 5 900 Puhdistusaineet ja -tarvikkeet - 3 700 Kirjallisuus - 800 Sähkö + 6 100 Vaatetus + 6 100 Sisäinen vesi + 2 700 Lumen auraus + 2 000 AV-materiaali + 1 100 Lehdet + 500 161

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kiinteistöyksikkö Vastuuhenkilö: Kiinteistöpäällikkö YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Kiinteistöyksikön osalta toiminta on suurimmaksi osaksi jatkunut entiseen tapaan. Kiinteistönhoitajista yksi on jäänyt vanhuuseläkkeelle vuoden aikana ja vuodenvaihteessa toinen on jäänyt sairaseläkkeelle. Ainakaan alkuun näiden henkilöiden tilalle ei tulla palkkaamaan uusia, koska kiinteistömassakin on jatkuvasti vähentynyt. Tulevaisuus kiinteistöyksikön osalta on vieläkin osaksi hiukan epävarma, koska valtakunnallisella tasolla ei olla vielä tultu siihen, miten sosiaali- ja terveydenhuolto järjestetään tulevaisuudessa. Kun selviää miten nämä asiat tullaan hoitamaan, samalla selviää ilmeisesti missä laajuudessa kunta tulee tuottamaan kiinteistönhoito- sekä ruokahuolto- ja siivouspalveluita. Vuoden 2015 aikana tehty kiinteistönhoidon mitoitus toimii perustana toiminnan tehostamisen jatkosuunnittelua varten. 162

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö TOIMINTA Yhdyskuntatekninen yksikkö vastaa yhdyskuntakehityksestä, asemakaavojen toteutuksesta ja ylläpidosta, liikenne- ja tieasioista, yleisistä alueista ja viheralueista, osoitteista, vesihuollon kehittämisestä, ARAkysymyksistä, laituri- ja satamatoiminnasta jne. Yksikkö muodostuu neljästä päätoimialueesta: 1. Yhdyskuntatekniikan hallinto 2. Liikenneväylät 3. Puistot ja yleiset alueet 4. Satamatoiminta TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Yhteiskunta muuttuu ja kehittyy yhä nopeammin. Tämä tarkoittaa samalla myös, että kunnan toimintaedellytykset muuttuvat. Lainsäädäntö muuttuu. Asiakkaista ja kuntalaisista on tullut aiempaa vaativampia, muuttohalukkuus kunnan sisällä lisääntyy, asuntojen tarve lisääntyy ja yrittäjät tekevät nopeita päätöksiä, mikä vaatii mm. monipuolista tonttitarjontaa. Asiakkaat haluavat nopeaa ja asiantuntevaa palvelua. Kaikki tämä asettaa korkeat vaatimukset yhdyskuntatekniikan yksikölle, jotta yksikkö voisi vastata asiakkaiden palvelutarpeeseen. Henkilöstön osaamisen kehittämiseksi yksikössä järjestetään säännöllisesti yksikköpalavereita ja henkilökuntaa kannustetaan koulutukseen. Kunnassa on suuri määrä tietoa ja taitoa, jota tarvitaan päivittäisessä palvelutyössä. Tavoitteena on koota tiedot tietokantoihin ja rekistereihin, joita sitten ylläpidetään jatkuvasti. Nämä tietokannat ja rekisterit helpottavat ja mahdollistavat ammattimaisemman asiakaspalvelun, samalla kun pieni organisaatiomme tehdään vähemmän haavoittuvaksi henkilöstövaihdoksille. 163

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö Tavoitetaso / seuranta Ensimmäinen edellytys asemakaavojen toteuttamiselle ja kunnossa- pidolle on, että kunta omistaa yleiset alueet. 2-3 asemakaavan yleiset alueet lohkotaan vuosittain. Seuranta 31.12.2015 Useilla kaava-alueilla on tehty esivalmisteluja lohkomista varten. Dahlby-Gammelbyn asemakaava-alueella on lohkottu isoja katualueita vuoden aikana, ja osalle Lammalaa on jätetty hakemus. SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Tiealueiden, viheralueiden ja satama-alueiden lohkominen asemakaava-alueilla Selvitys sekä mahdollinen kunnan laituritoiminnan ulkoistaminen. Laiturikokonaisuuksien myynti tai vuokraus, satama-alueiden vuokraus tai toiminnan yhtiöittäminen. / Kunta selvittää eri mahdollisuuksia, miten laituritoiminta voitaisiin vastedes hoitaa pienemmällä kunnallisella työpanoksella. Tavoitteena on, että laituritoiminta antaa tuottoa, mikäli toiminta säilyy kunnalla. Seuranta 31.12.2015 Laituriselvitys saatiin valmiiksi ja maanomistajien kanssa aloitettiin neuvottelut. Selvitys kunnossapidon tehostamiseksi käynnistetään vuoden aikana. Määrittää lopulta päätösedotuksen siitä, hoidetaanko toimintaa tulevaisuudessa itse vai kilpailutetaanko suuri osa toiminnasta. Seuranta 31.12.2015 Esimiehet osallistuivat käytännön kunnossapitotyöhön muutamana päivänä saadakseen selkeämmän kuvan kaikkien työstä. Selvitystyötä ei saatu valmiiksi kunnanjohtajan ja osastojohtajan vaihtumisen vuoksi. 164

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Yhdyskuntatekniikka Vastuuhenkilö: Infrapäällikkö TUNNUSLUVUT Suoritukset TP14 TA15 TP 15 Laituripaikkojen määrä 525 525 525 Henkilöstö Yksikön päällikkö 1 1 1 Asiantuntija 2 2 2 Toimistosihteeri 2 2 2 Työnjohtaja 1 1 1 Huoltomiehet 8 8 8 YHDYSKUNTATEKNIIKKAYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 656 635 664 486 740 875 740 875 647 330 Valmistus omaan käyttöön 44 652 76 653 78 317 Henkilöstökulut -612 448-648 037-692 355-692 355-662 527 Palvelujen ostot -492 993-421 061-402 433-402 433-388 080 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -280 382-279 527-331 200-331 200-266 431 Avustukset -146 395-144 573-158 000-158 000-143 470 Muut toimintakulut -32 464-29 667-51 652-51 652-27 858 TOIMINTAKULUT -1 564 680-1 522 866-1 635 640-1 635 640-1 488 365 TOIMINTAKATE -863 393-781 727-894 765-894 765-762 719 MUUTOKSET TA15 TP15: Suurimmat yksittäiset poikkeamat talousarvion ja tilinpäätöksen välillä: Suhteellisen suuri osa henkilöstön työstä kirjattiin Kemiönsaaren Veden investointeihin n. +78 000 Kemiönsaaren Vedelle myyty vähemmän palveluja n. 84 000 Sähkökustannukset n. +25 000 Avustusta ei maksettu uusille vesiosuuskunnille +15 000 Lumenaurauskustannukset alittivat talousarvion, koska talvi oli vähäluminen n. +36 000 Palkkakustannukset alittuivat, koska sijaisia ei käytetty vuoden aikana n. +17 000 Toimintakate alittui yhteensä n. 132 000 165

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TOIMINTA Kaavoitusyksikkö hoitaa kunnan maapolitiikan valmistelun. Ensisijaisesti kyse on osayleiskaavoituksesta ja asemakaavoituksesta sekä poikkeamispäätösten ja suunnittelutarveratkaisujen valmistelusta. Yksikkö hoitaa myös kunnallisen päätöksenteon valmistelun koskien maanomistajien tekemiä ranta-asemakaavoja. TOIMINTAYMPÄRISTÖN KESKEISET MUUTOKSET 2015 2017 Muuttunut tilanne kunnassa FNsteel Oy Ab:n konkurssin jälkeen on tuonut uutta ylimääräistä painetta maapolitiikkaan. Samoin kunnan päätökset hallinnon yhteenkuuluvuuden luomisesta valtiollisten viranomaisten kanssa ovat avanneet kaavoitustilannetta Taalintehtaalla. Taalintehdas on nyt fokuksessa. Taalintehtaan sataman asemakaava on priorisoitu priorisointiryhmään yksi. Muita tärkeitä kaavoja ovat Kasnäsin asemakaava ja Brinkkullan asemakaava. Kaavoitustilanne Suomessa ja Kemiönsaarella muuttui huomattavasti valtion uusiutuvan energiantuotannon edistämistoimenpiteiden myötä. Tuulivoima on vuodesta 2011 leimannut kaavoitusta Kemiönsaaren kunnassa. Tällä hetkellä työn alla on viisi tuulivoimayleiskaavaa. Uusien alueiden kaavoittamisesta ja vanhojen kaavojen päivittämisestä tasaisin väliajoin tulee yhä enemmän välttämättömyys yhteiskuntarakentamisessa. Asukkaat asettavat vaatimuksia kaavoitukseen, kamppailu asukkaista vaatii aktiivista kaavoitusta ja valtion viranomaiset vaativat yleensä kaavoitusta jopa aivan pienille maankäyttöhankkeille. TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 Taalintehtaan sataman asemakaava viedään valtuuston päätettäväksi. Brinkkullan asemakaava asetetaan nähtäväksi luonnoksena, jolloin on suunniteltu noudatettavan uutta lähestymistapaa, jossa kuntalaiset osallistetaan aikaisessa vaiheessa. Ajatuksena on, että luonnosvaiheessa on mahdollista varata tontti tietystä ennalta määrätystä korttelista ja tämän jälkeen olla kaavoituksen aikana mukana suunnittelemassa tonttia ja mitä sille saa rakentaa. Tavoitteena on saada Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavan päivitys ja Kasnäsin asemakaava valmiiksi vuonna 2015 tai 2016. 166

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja SITOVAT TAVOITTEET 2015 Tavoite Taalintehtaan sataman asemakaava Kasnäsin asemakaava Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaava Örön rantaosayleiskaavan muutos Brinkkullan asemakaava Kemiön keskustan asemakaava Tuulivoiman yleiskaavat Tavoitetaso / seuranta Kaava viedään valtuuston hyväksyttäväksi Seuranta 31.12.2015 Tavoite saavutettiin. Asemakaava on saanut lainvoiman. Kaava asetetaan nähtäväksi ehdotuksena Seuranta 31.12.2015 Tavoitetta ei saavutettu. Alueelliset viranomaiset ovat vastustaneet kaavaa. Asetetaan nähtäväksi ehdotusvaiheessa Seuranta 31.12.2015 Tavoite saavutettiin. Kaava asetetaan nähtäville luonnoksena ja ehdotuksena Seuranta 31.12.2015 Tavoite saavutettiin. Rantaosayleiskaava on saanut lainvoiman. Asemakaava asetetaan nähtäville luonnoksena Seuranta 31.12.2015 Tavoitetta ei saavutettu. Kaavoitus aloitettiin vuoden 2015 alussa. Kaavoitusprosessi ei herättänyt toivottua kiinnostusta sidosryhmissä/asukkaissa. Asemakaava asetetaan nähtäville luonnoksena Seuranta 31.12.2015 Tavoite saavutettiin. Olofsgård asetetaan nähtäväksi luonnoksena Seuranta 31.12.2015 Tavoitetta ei saavutettu. Maanomistaja on keskeyttänyt kaavoituksen toistaiseksi. 167

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja TUNNUSLUVUT Suoritukset TP 13 TP 14 TA 15 TP 15 Loppuunvietyjä yleiskaavoja tai päivityksiä 1 1 0 0 Loppuunvietyjä pieniä yleiskaavojen päivityksiä 2 3 3 6 Loppuunvietyjä asemakaavoja tai muutoksia 1 1 2 2 Loppuunvietyjä ranta-asemakaavoja 2 7 7 2 Poikkeuslupia tai suunnittelutarveratkaisuja 29 30 30 33 HENKILÖSTÖBUDJETTI Henkilötyövuosien määrä TP 13 TP 14 TA 15 TP 14 Kaavoitusarkkitehti 0,8 0,8 0,8 0,8 Kaavoittaja 0 0 1 0,25 Toimistosihteeri 0,8 0,6 0,5 0,6 Yhteensä 1,6 1,4 2,3 1,65 KAAVOITUSYKSIKKÖ BS 2013 BS 2014 BG 2015 BG-ändring ÄND BG 2015 BS 2015 TP 2013 TP 2014 TA 2015 TA-muutos MUU TA 2015 TP 2015 TOIMINTATUOTOT 99 717 144 233 49 530 49 530 74 825 Henkilöstökulut -78 127-68 440-128 292-128 292-88 157 Palvelujen ostot -319 790-328 407-205 810-205 810-279 002 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 989-249 -800-800 -1 746 Avustukset Muut toimintakulut -732-235 -500-500 -29 347 TOIMINTAKULUT -401 638-397 331-335 402-335 402-398 252 TOIMINTAKATE -301 921-253 098-285 872-285 872-323 427 POIKKEAMAT TA15 TP15: Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion, koska vakituista kaavoittajaa ei saatu palkattua. Asemakaavojen ja rantaosayleiskaavojen kaavoituskustannukset ylittivät talousarvion, mikä johtui lähinnä siitä, että konsultteja jouduttiin käyttämään arvioitua enemmän ja kaavat vaativat suunniteltua enemmän selvityksiä. Henkilöstökustannukset alittivat talousarvion n. 40 000 Yleiskaavoituksen kustannukset ylittivät talousarvion n. 29 000 Asemakaavoituksen kustannukset ylittivät talousarvion n. 52 000 168

YMPÄRISTÖ- JA TEKNIIKKAOSASTO Yksikkö: Kaavoitusyksikkö Vastuuhenkilö: Tekninen johtaja YLEINEN JA TALOUDELLINEN ANALYYSI SEKÄ ARVIO TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Taalintehtaan sataman asemakaava saatiin valmiiksi vuonna 2015, mikä mahdollistaa suotuisan kehityksen Taalintehtaalla. Myös Örön rantaosayleiskaava valmistui, mikä on edesauttanut Örön matkailuelinkeinojen kehittämistä. Kaavoitustyö jatkuu tai on käynnistetty Brinkkullan, Kemiön keskusta II:n, Valsverksholmenin ja Kasnäsin asemakaavojen osalta. Lisäksi huomiota keskitetään Dragsfjärdin itäisen saariston rantaosayleiskaavaan, joka asetettiin nähtäville vuonna 2015. Osasto ei ole onnistunut palkkaamaan vakituista kaavoittajaa, minkä vuoksi kaavoitustyössä on jouduttu turvautumaan arvioitua enemmän konsulttiapuun. 169

17 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 17.1 Käyttötalouden toteutuminen 2015 2015 Talousarvio- 2015 2015 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % HALLINTO-OSASTO TOIMINTATULOT 511 240 72 636 178 431 722 108-210 868 123,67 % TOIMINTAMENOT -2 293 770-316 548-870 992-2 578 177 284 407 98,77 % TOIMINTAKATE -1 782 530-243 912-692 561-1 856 069 73 539 91,59 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -58 375 0 0-52 568-5 807 90,05 % TILIKAUDEN TULOS -1 840 905-243 912-692 561-1 908 637 67 732 91,55 % HALLINTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 13 325 14 135-810 106,08 % TOIMINTAMENOT -846 720-797 202-49 518 94,15 % TOIMINTAKATE -833 395-783 067-50 328 93,96 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -17 920-12 789-5 131 71,37 % TILIKAUDEN TULOS -851 315-795 856-55 459 93,49 % HENKILÖSTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 105 795 72 636 178 431 333 087-154 656 186,68 % TOIMINTAMENOT -554 444-316 548-870 992-936 775 65 783 107,55 % TOIMINTAKATE -448 649-243 912-692 561-603 688-88 873 87,17 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -448 649-243 912-692 561-603 688-88 873 87,17 % TALOUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 1 325 8 566-7 241 646,51 % TOIMINTAMENOT -503 560-476 515-27 045 94,63 % TOIMINTAKATE -502 235-467 949-34 286 93,17 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -1 395-5 263 3 868 377,30 % TILIKAUDEN TULOS -503 630-473 212-30 418 93,96 % IKT-YKSIKKÖ TOIMINTATULOT 390 795 366 320 24 475 93,74 % TOIMINTAMENOT -389 046-367 684-21 362 94,51 % TOIMINTAKATE 1 749-1 364 3 113-78,00 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -39 060-34 516-4 544 88,37 % TILIKAUDEN TULOS -37 311-35 880-1 431 96,16 % 170

2015 Talousarvio- 2015 2015 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % KEHITYSOSASTO TOIMINTATULOT 103 325 92 258 11 067 89,29 % TOIMINTAMENOT -921 211-893 790-27 421 97,02 % TOIMINTAKATE -817 886-801 532-16 354 98,00 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT -3 805 3 805 79,65 % TILIKAUDEN TULOS -817 886-805 337-12 549 97,61 % KEHISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT 795 660 135 83,02 % TOIMINTAMENOT -207 367-215 781 8 414 104,06 % TOIMINTAKATE -206 572-215 121 8 549 104,14 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -7 440-3 805-3 635 51,14 % TILIKAUDEN TULOS -214 012-218 926 4 914 102,30 % SAARISTO TOIMINTATULOT 0 0 TOIMINTAMENOT -13 250-10 987-2 263 82,92 % TOIMINTAKATE -13 250-10 987-2 263 82,92 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS -13 250-10 987-2 263 82,92 % MATKAILU TOIMINTATULOT 4 535 20 682-16 147 456,06 % TOIMINTAMENOT -232 786-244 105 11 319 104,86 % TOIMINTAKATE -228 251-223 423-4 828 97,88 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -10 450-10 445 TILIKAUDEN TULOS -238 701-233 868-4 833 97,98 % MAASEUTU TOIMINTATULOT 0 2 339-2 339-100,00 % TOIMINTAMENOT -71 895-68 097-3 798 94,72 % TOIMINTAKATE -71 895-65 758-6 137 91,46 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS -71 895-65 758-6 137 91,46 % MARKKINOINTI TOIMINTATULOT 265 220 45 83,02 % TOIMINTAMENOT -115 180-114 625-555 99,52 % TOIMINTAKATE -114 915-114 405-510 99,56 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS -114 915-114 405-510 99,56 % ELINKEINOELÄMÄ TOIMINTATULOT 97 730 67 932 29 798 69,51 % TOIMINTAMENOT -176 207-177 773 1 566 100,89 % TOIMINTAKATE -78 477-109 841 31 364 139,97 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 0-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -78 477-109 841 31 364 139,97 % PROJEKTITOIMINTA TOIMINTATULOT 0 425-425 -100,00 % TOIMINTAMENOT -104 526-62 422-42 104 59,72 % TOIMINTAKATE -104 526-61 998-42 528 59,31 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS -104 526-61 998-42 528 59,31 % 171

2015 Talousarvio- 2015 2015 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % SIVISTYSOSASTO TOIMINTATULOT 881 490 1 085 248-203 758 123,12 % TOIMINTAMENOT -14 471 092-14 241 360-229 732 98,41 % TOIMINTAKATE -13 589 602-13 156 112-433 490 96,81 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -133 365-146 575 13 210 109,90 % TILIKAUDEN TULOS -13 722 967-13 302 687-420 280 96,94 % SIVISTYSOSASTON HALLINTO TOIMINTATULOT 530 776-246 146,42 % TOIMINTAMENOT -220 124-189 290-30 834 85,99 % TOIMINTAKATE -219 594-188 514-31 080 85,85 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -61 380-69 430 8 050 113,12 % TILIKAUDEN TULOS -280 974-257 944-23 030 91,80 % LASTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 372 415 380 250-7 835 102,10 % TOIMINTAMENOT -2 910 278-2 801 405-108 873 96,26 % TOIMINTAKATE -2 537 863-2 421 155-116 708 95,40 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 TILIKAUDEN TULOS -2 537 863-2 421 155-116 708 95,40 % OPETUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 256 075 439 485-183 410 171,62 % TOIMINTAMENOT -9 181 161-9 084 783-96 378 98,95 % TOIMINTAKATE -8 925 086-8 645 298-279 788 96,87 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -55-5 218 5 163 9488,15 % TILIKAUDEN TULOS -8 925 141-8 650 517-274 624 96,92 % AIKUISOPISTO TOIMINTATULOT 61 530 70 333-8 803 114,31 % TOIMINTAMENOT -363 428-367 580 4 152 101,14 % TOIMINTAKATE -301 898-297 246-4 652 98,46 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -301 898-297 246-4 652 98,46 % KIRJASOTYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 14 650 31 318-16 668 213,78 % TOIMINTAMENOT -660 956-654 881-6 075 99,08 % TOIMINTAKATE -646 306-623 563-22 743 96,48 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -30 440-30 438-2 -100,00 % TILIKAUDEN TULOS -676 746-654 001-22 745 96,64 % VAPAA-AJAN YKSIKKÖ TOIMINTATULOT 123 350 144 013-20 663 116,75 % TOIMINTAMENOT -793 793-823 099 29 306 103,69 % TOIMINTAKATE -670 443-679 086 8 643 101,29 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -37 400-37 398-2 99,99 % TILIKAUDEN TULOS -707 843-716 484 8 641 101,22 % KULTTUURIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 52 940 19 073 33 867 36,03 % TOIMINTAMENOT -341 352-320 323-21 029 93,84 % TOIMINTAKATE -288 412-301 250 12 838 104,45 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -4 090-4 090 0-100,00 % TILIKAUDEN TULOS -292 502-305 340 12 838 104,39 % 172

2015 Talousarvio- 2015 2015 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % PERUSPALVELUOSASTO TOIMINTATULOT 3 045 075 3 045 075 3 387 282-342 207 111,24 % TOIMINTAMENOT -28 160 716-562 000-28 722 716-29 103 104 380 388 101,32 % TOIMINTAKATE -25 115 641-562 000-25 677 641-25 715 823 38 182 100,15 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -264 690 0-264 690-215 985-48 705 81,60 % TILIKAUDEN TULOS -25 380 331-562 000-25 942 331-25 931 808-10 523 99,96 % PERUSPALVELU HALLINTO TOIMINTATULOT 8 978 28 358-28 358 315,86 % TOIMINTAMENOT -333 626-327 914 327 914 98,29 % TOIMINTAKATE -324 648-299 557 299 557 92,27 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -36 140-22 849 22 849 63,22 % TILIKAUDEN TULOS -360 788-322 406 322 406 89,36 % SOSIAALIYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 230 620 245 755-245 755 106,56 % TOIMINTAMENOT -4 032 785-262 000-4 294 785-4 307 180 12 395 100,29 % TOIMINTAKATE -3 802 165-262 000-4 064 165-4 061 426-2 739 99,93 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 0 0 0 0,00 % TILIKAUDEN TULOS -3 802 165-262 000-4 064 165-4 061 426-2 739 99,93 % VANHUSTENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 1 954 870 2 151 727-2 151 727 110,07 % TOIMINTAMENOT -8 245 404-8 076 469 8 076 469 97,95 % TOIMINTAKATE -6 290 534-5 924 742 5 924 742 94,19 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -95 840-31 937 31 937 33,32 % TILIKAUDEN TULOS -6 386 374-5 956 678 5 956 678 93,27 % TERVEYDENHUOLTOYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 850 607 961 442-961 442 113,03 % TOIMINTAMENOT -7 169 072-7 220 520 7 220 520 100,72 % TOIMINTAKATE -6 318 465-6 259 078 6 259 078 99,06 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -132 710-161 200 161 200 121,47 % TILIKAUDEN TULOS -6 451 175-6 420 277 6 420 277 99,52 % ERIKOISSAIRAANHOITO TOIMINTATULOT 0 0 0 0 0 0,00 % TOIMINTAMENOT -8 379 829-300 000-8 679 829-9 171 021 491 192 105,66 % TOIMINTAKATE -8 379 829-300 000-8 679 829-9 171 021 491 192 105,66 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 0 0 0 0,00 % TILIKAUDEN TULOS -8 379 829-300 000-8 679 829-9 171 021 491 192 105,66 % 173

2015 Talousarvio- 2015 2015 Poikkeama Talousarvio muutos Muutettu TA Tilinpäätös % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA OSASTO TOIMINTATULOT 10 425 624 0 0 9 817 539 608 085 94,17 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 120 041-120 041-100,00 % TOIMINTAMENOT -10 346 609 0 0-9 674 037-672 572 93,50 % TOIMINTAKATE 79 015 0 0 263 544-184 529 333,54 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -2 601 680 0 0-2 335 349-266 331 89,76 % TILIKAUDEN TULOS -2 522 665 0 0-2 071 805-450 860 82,13 % YMPÄRISTÖ JA TEKNIIKKA HALLINTO TOIMINTATULOT 411 530 0 0 434 928-23 398 105,69 % TOIMINTAMENOT -1 036 209 0 0-1 017 988-18 221 98,24 % TOIMINTAKATE -624 679 0 0-583 060-41 619 93,34 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -33 435 0 0-33 547 112 100,34 % TILIKAUDEN TULOS -658 114 0 0-616 607-41 507 93,69 % VALVONTAYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 203 855 222 445-18 590 109,12 % TOIMINTAMENOT -445 530-393 853-51 677 88,40 % TOIMINTAKATE -241 675-171 407-70 268 70,92 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 0 0,00 % TILIKAUDEN TULOS -241 675-171 407-70 268 70,92 % KIINTEISTÖYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 6 804 584 0 6 476 894 327 690 95,18 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 41 725-41 725-100,00 % TOIMINTAMENOT -5 548 098 0 0-5 265 448-282 650 94,91 % TOIMINTAKATE 1 256 486 0 0 1 253 171 3 315 99,74 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -1 291 420 0-1 260 875-30 545 97,63 % TILIKAUDEN TULOS -34 934 0 0-7 704-27 230 22,05 % YHDYSKUNTATEKNIIKKA TOIMINTATULOT 740 875 647 330 93 545 87,37 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 78 317-78 317-100,00 % TOIMINTAMENOT -1 635 640-1 488 365-147 275 91,00 % TOIMINTAKATE -894 765-762 719-132 046 85,24 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -298 625-296 227-2 398 99,20 % TILIKAUDEN TULOS -1 193 390-1 058 946-134 444 88,73 % KAAVOITUSYKSIKKÖ TOIMINTATULOT 49 530 74 825-25 295 151,07 % TOIMINTAMENOT -335 402-398 252 62 850 118,74 % TOIMINTAKATE -285 872-323 427 37 555 113,14 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO 0 0 0 0,00 % TILIKAUDEN TULOS -285 872-323 427 37 555 113,14 % KEMIÖNSAAREN VESI TOIMINTATULOT 2 215 250 1 961 116 254 134 88,53 % TOIMINTAMENOT -1 345 730-1 110 131-235 599 82,49 % TOIMINTAKATE 869 520 850 985 18 535 97,87 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -978 200-744 700-233 500 76,13 % TILIKAUDEN TULOS -108 680 106 285-214 965-97,80 % KEMIÖNSAAREN KUNTA TOIMINTATULOT 14 966 754 72 636 15 039 390 15 104 434-65 044 100,43 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 0 120 041-120 041-100,00 % TOIMINTAMENOT -56 193 398-878 548-57 071 946-56 490 468-581 478 98,98 % TOIMINTAKATE -41 226 644-805 912-42 032 556-41 265 993-766 563 98,18 % SUUNNITELMAN MUKAISET POISTO -3 076 000 0-3 076 000-2 764 726-311 274 89,88 % TILIKAUDEN TULOS -44 302 644-805 912-45 108 556-44 030 719-1 077 837 97,61 % 174

17.2 Tuloslaskelmaosan toteutuminen 2015 TULOSLASKELMA Kemiönsaaren vesiliikelaitos mukaan lukien 2015 Talousarvio- 2015 2015 Ulkoinen / sisäinen Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 7 134 698 0 7 134 698 7 045 343,26-89 354,74 98,75 % Maksutuotot 2 393 600 0 2 393 600 2 657 289,91 263 689,91 111,02 % Tuet ja avustukset 700 493 72 636 773 129 955 244,95 182 115,95 123,56 % Vuokratuotot 3 840 388 0 3 840 388 3 654 550,28-185 837,72 95,16 % Muut toimintatuotot 897 575 0 897 575 792 005,93-105 569,07 88,24 % TOIMINTATUOTOT 14 966 754 72 636 15 039 390 15 104 434,33 65 044,33 100,43 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 120 041,39 120 041,39-100,00 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 25 589 618 342 920 25 932 538 24 840 497,60-1 092 040,40 95,79 % Palvelujen ostot 21 179 060 426 500 21 605 560 22 303 734,25 698 174,25 103,23 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat 3 569 264 2 600 3 571 864 3 450 444,83-121 419,17 96,60 % Avustukset 1 772 020 80 000 1 852 020 1 938 386,51 86 366,51 104,66 % Vuokrakulut 3 928 606 0 3 928 606 3 699 342,06-229 263,94 94,16 % Muut toimintakulut 154 830 26 528 181 358 258 063,14 76 705,14 142,29 % TOIMINTAKULUT 56 193 398 878 548 57 071 946 56 490 468,39-581 477,61 98,98 % TOIMINTAKATE -41 226 644-805 912-42 032 556-41 265 992,67 766 563,33 98,18 % VEROTULOT Kunnallisvero 18 000 000 553 010 18 553 010 18 861 262,35 308 252,35 101,66 % Yhteisövero 640 000 0 640 000 810 619,85 170 619,85 126,66 % Kiinteistövero 3 000 000 0 3 000 000 3 120 229,91 120 229,91 104,01 % VEROTULOT 21 640 000 553 010 22 193 010 22 792 112,11 599 102,11 102,70 % VALTIONOSUUDET 22 000 000 243 912 22 243 912 22 532 013,00 288 101,00 101,30 % RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Korkotuotot 35 000 0 35 000 23 295,56-11 704,44-100,00 % Muut rahoitustuotot 42 900 0 42 900 41 081,65-1 818,35 95,76 % Korkokulut 421 000 0 421 000 224 109,79-196 890,21 53,23 % Muut rahoituskulut 26 900 0 26 900 22 986,76-3 913,24 85,45 % RAHOITUSTUOTOT JA -KU -370 000 0-370 000-182 719,34 187 280,66 49,38 % VUOSIKATE 2 043 356-8 990 2 034 366 3 875 413,10 1 841 047,10 190,50 % POISTOT JA ARVONALENT -3 076 000 0-3 076 000-2 764 726,33 311 273,67 89,88 % TILIKAUDEN TULOS -1 032 644-8 990-1 041 634 1 110 686,77 2 152 320,77-106,63 % POISTOERON LISÄYS(-) VÄHEN 170 000 0 170 000 164 683,44-5 316,56 96,87 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMA (A -862 644-8 990-871 634 1 275 370,21 2 147 004,21-146,32 % Tilikauden ylijäämään sisältyy vesiliikelaitoksen sisäiset tulot uuden Silva-päiväkodin vesi- ja jätevesiverkoston liittymismaksusta. Virallisessa tuloslaskelmassa tilikauden ylijäämä on 26 130,60 euroa pienempi, koska sisäiset erät on poistettu siitä. 175

Verotulojen erittely Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Verotulot Kunnan tulovero 18 000 000 553 010 18 553 010 18 861 262 308 252 Osuus yhteisöveron tuotosta 640 000 640 000 810 620 170 620 Kiinteistövero 3 000 000 0 3 000 000 3 120 230 120 230 Muut verotulot Verotulot yhteensä 21 640 000 553 010 22 193 010 22 792 112 599 102 Vuosi Tuloveroprosentti Verotettava tulo, Muutos % 2009 19 % 95 264 509-2,3 % 2010 19,75 % 96 292 758 1,1 % 2011 19,75 % 98 251 186 2,0 % 2012 19,75 % 102 037 221 3,9 % 2013 19,75 % 100 877 367-1,1 % 2014 19,75 % 2015 19,75 % Vuosi Kiinteistövero-% Yleinen Vakituinen asuinrakennus 2009 1 % 0,22 % 2010 1,1 % 0,32 % 2011 1,1 % 0,32 % 2012 1,1 % 0,32 % 2013 1,1 % 0,32 % 2014 1,1 % 0,32 % 2015 1,1 % 0,37 % Valtionosuuksien erittely Talousarvio Valtionosuudet Alkuperäinen talousarvio Talousarvio muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ml. tasaukset) 23 295 007 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -762 994 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä 22 000 000 243 912 22 243 912 22 532 013 288 101 176

17.3 Investointien toteutuminen 2015 Hallinto-osasto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Hallinto-osaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Investointi 2015: 7 500 Talousarviomuutos 2015: 43 010 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -50 510,00 0,00-7 500-43 010-50 510-35 752,38-14 757,62-35 752,38 Tulot 0,00 Nettomeno -50 510,00 0,00-7 500-43 010-50 510-35 752,38-14 757,62-35 752,38 Analyysi: Kunnan taloushallinnon järjestelmä päivitettiin vuoden aikana. Myös kunnan intranetiä on uudistettu, ja se valmistuu talven 2016 aikana. Investoinnin osa 3/3 kirjataan vasta vuodelle 2016. 2. IKT-varusteet ja ohjelmat Palvelinjärjestelmä, varajärjestelmä ja tietoverkko Investointi 2015: 35 000 Talousarviomuutos 2015: 10 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -45 000,00 0,00-35 000-10 000-45 000-44 169,01-830,99-44 169,01 Tulot 0,00 Nettomeno -45 000,00 0,00-35 000-10 000-45 000-44 169,01-830,99-44 169,01 Analyysi: Olemme tehneet päivityksiä palvelimiin ja verkkolaitteisiin. Erityisesti olemme panostaneet langattomiin verkkoihin, koska taulutietokoneiden ja kannettavien tietokoneiden määrä kasvaa vauhdilla kouluissa. Kehitysosasto ATK-varusteet ja ohjelmat Kehitysosaston tietokoneet, oheislaitteet ja ohjelmat Investointi 2015: 5 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -5 000,00 0,00-5 000 0-5 000-3 989,45-1 010,55-3 989,45 Tulot 0,00 Nettomeno -5 000,00 0,00-5 000 0-5 000-3 989,45-1 010,55-3 989,45 Analyysi: Uusien tietokoneiden ja tietokoneohjelmien tarve oli arvioitua pienempi. 177

Sivistysosasto IT-varustus ja ohjelmalisenssit Sivistysosaston tavoitteena on olla edelläkävijänä informaatio- ja kommunikaatioteknologian käytössä opetuksessa. Tavoite vaatii panostamista tietokoneisiin, varusteisiin, ohjelmiin ja opettajien jatkokoulutukseen. Tästä syystä sivistysosasto pyrkii uusimaan ja täydentämään koulujen IT-varustetasoa. Ensi vuonna panostetaan siihen, että saadaan lisää tietokoneita oppilaille. Ohjelmalisenssit vaativat myös taloudellisia resursseja. Ylioppilaskirjoituksia sähköistetään asteittain alkaen syksystä 2016. Osa budjetoiduista varoista varataan siksi tulevien ylioppilaiden IT-varustukseen. Koulut ja opettajat 65 000 Lukion oppilaat 15 000 Sivistysosaston muut yksiköt 25 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -105 000,00 0,00-105 000 0-105 000-93 395,23-11 604,77-93 395,23 Tulot 0,00 Nettomeno -105 000,00 0,00-105 000 0-105 000-93 395,23-11 604,77-93 395,23 Analyysi: Sivistysosasto hankki 102 tietokonetta ja 74 tablettia oppilaiden käyttöön vuonna 2015. Langattomia verkkoja parannettiin uusilla WLAN-asemilla ja servereitä päivitettiin. Varustelun lisäksi kouluille hankittiin uusia ohjelmia, esim. Abilita oppilashuollon käyttöön. Lukion oppilaille hankittiin suunnitelman mukaisesti tietokoneet kaikille uusille oppilaille. Myös varustelua sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin on hankittu. Syy budjetin alittamiseen on, että kunta on ollut osaa IKT-projektia jossa valtion rahoitusosuus on 80 % ja kunnan 20 %. Kunnan osuus projektin hankinnassa oli 12 000 ja siksi vuoden 2015 investointibudjetista jäi 11 604,77 käyttämättä. Peruspalveluosasto Vanhustenhuolto- ja terveydenhuoltoyksikkö 1. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (hard-ware) Tietokoneita, näyttöjä, kirjoittimia peruspalveluosaston eri toimintayksiköihin. Investointi 2015: 25 000 2. ATK-varusteita ja ohjelmistoja (soft-ware) earkisto-palveluiden käyttöönotto. Ohjelmistopäivityksiä ja -hankintoja jotka mahdollistavat parannuksia hoitotyön työ- ja päätösprosesseissa. Investointi 2015: 120 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi (1 ja 2): Tietokoneisiin ja muihin atk-varusteisiin määrättyä määrärahaa alitettiin noin puolella. Varusteita hankittiin n. 12 300 eurolla. Edellisenä vuonna vastaavaa määrärahaa ylitettiin n. 5 000 eurolla. Ensisijaisesti on uusittu osa olemassa olevista tietokoneista, näytöistä ja kirjoittimista. Ohjelmistoihin varattua määrärahaa alitettiin 52 800 eurolla. earkistoprojektiin kului 38 400 euroa, eli noin puolet tarkoitukseen varatuista rahoista. Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -145 000,00 0,00-145 000 0-145 000-79 491,03-65 508,97-79 491,03 Tulot 0,00 Nettomeno -145 000,00 0,00-145 000 0-145 000-79 491,03-65 508,97-79 491,03 178

Sähköisen lääkemääräyksen uusien toiminnallisuuksien käyttöönotto maksoi n. 6 000 euroa ja ohjelmisto, jolla sähköisesti seurataan terveyden- ja vanhustenhuollon ohjelma- ja käyttäjälokeja, tuli maksamaan n. 20 400 euroa. Ohjelmistohankintoihin varattuja määrärahoja jäi käyttämättä lähinnä, koska potilashallinto-ohjelman earkisto-ominaisuuksien kehittäminen on mennyt muiden projektien edellä. 3. Vanhustenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. potilasvuoteita ja potilasnosturi. Investointi 2015: 33 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -33 000,00 0,00-33 000 0-33 000-24 874,47-8 125,53-24 874,47 Tulot 0,00 Nettomeno -33 000,00 0,00-33 000 0-33 000-24 874,47-8 125,53-24 874,47 Analyysi: Vanhustenhuollon määrärahaa alitettiin n. 8 100 eurolla. Potilassänkyjä hankittiin suunnitelman mukaisesti Hannakotiin, Almakotiin ja Silverbackeniin. Hannakotiin hankittiin myös suihkutuoli, potilasnosturi ja pyörätuoleja. Almakotiin hankittiin geriatrisia tuoleja ja Silverbackeniin sänkypöytiä ja painehaavanestopatjoja. Almakotiin ja Silverbackeniin hankittiin lisäksi satulatuoleja syöttötilanteita ajatellen. Kotihoito sai 20 uutta mobiiliin dokumentointiin soveltuvaa matkapuhelinta. Lisäksi hankittiin vuoden akana yhteensä 11 uutta turvapuhelinta. 4. Terveydenhuoltoyksikkö, hoitoirtaimistoa Hoitoirtaimistoa, mm. laboratoriolaitteistoa, suoradigitaalinen röntgenlaitteisto ja potilassänkyjä. Investointi 2015: 448 500 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -448 500,00 0,00-448 500 0-448 500-379 171,23-69 328,77-379 171,23 Tulot 0,00 Nettomeno -448 500,00 0,00-448 500 0-448 500-379 171,23-69 328,77-379 171,23 Analyysi: Terveydenhuolto alitti varatut investointimäärärahat n. 69 300 eurolla. Alitus johtuu ensisijaisesti siitä, että INRanalyyseihin käytettävä koagulometrilaite jätettiin hankkimatta. Laitehankintaan oli varattu 40 000 euron määräraha. Toisena säästökohteena voidaan mainita suoradigitaalisen röntgenlaitteiston hankinta, jossa määräraha alitettiin n. 52 900 eurolla. Ultaraäänilaite uusittiin n. 29 900 eurolla, ja näin ollen koko röntgenin laitekanta tuli kerralla uusittua. Hammashuollon neljästä huonekohtaisesta röntgenlaitteistosta uusittiin, suunnitelman mukaisesti, kaksi. Hankintahinta oli n. 6 500 euroa. Terveyskeskussairaalaan hankittiin pyörätuoleja, kävelypöytä, patjoja ja happilaite. 5. Ilmalämpöpumppuja Ilmalämpöpumppuja peruspalveluosaston eri yksiköihin. Investointi 2015: 9 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -9 000,00 0,00-9 000 0-9 000-8 970,80-29,20-8 970,80 Tulot 0,00 Nettomeno -9 000,00 0,00-9 000 0-9 000-8 970,80-29,20-8 970,80 Analyysi: Yhteensä 6 kpl ilmalämpöpumppua ostettiin Hannakotiin, Almakotiin, Rauhalaan ja Kemiön terveysasemalle (työterveyshuoltoon, laboratorioon ja tk-sairaalaan). 179

Ympäristö- ja tekniikkaosasto Ympäristö- ja tekniikka, hallinto 1. ATK-varusteet ja ohjelmat Korvaavat tietokoneet koko osaston tarpeisiin sekä vuoden aikana tehtävät ohjelmistopäivitykset ja uudet ohjelmat. Uusi piirustus- ja karttatulostin. Investointi 2015: 20 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Analyysi: Talousarviovaroja on käytetty budjetoitua vähemmän. Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -20 000,00 0,00-20 000 0-20 000-12 590,30-7 409,70-12 590,30 Tulot 0,00 Nettomeno -20 000,00 0,00-20 000 0-20 000-12 590,30-7 409,70-12 590,30 2. Maa-alueiden ja kiinteistöjen myynti, tasearvo Tasearvon korjaus kun maa-alueita myydään, myyntisuunnitelman mukaan. Talousarviovuosi 2015: -46 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0,00 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Tulot 46 000 46 000 38 786,97 7 213,03 38 786,97 Nettomeno 0,00 0,00 46 000 0 46 000 38 786,97 7 213,03 38 786,97 Analyysi: Käyttöomaisuuden kokonaismyynti 380 110 euroa. Arvo taseessa 38 786,97 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 341 323,03 euroa. Tonttimyynti yhteensä 370 110 euroa. Arvo taseessa 31 696,50 euro, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 338 413,50 euroa. Kemiön paloaseman myynti 10 000 euroa. Rakennuksen arvo taseessa 7 090,47 euroa, myyntivoittoa tuloslaskelmassa 2 909,53 euroa. Kiinteistöt 1. Lapsikylä, uuden päiväkodin rakentaminen Kemiöön sekä Amosparkens skolan korjaus Kemiön uuden päiväkodin rakentaminen on aloitettu vuoden 2014 aikana. Päiväkoti valmistuu marraskuun loppuun mennessä 2015, jonka jälkeen koulun korjaus aloitetaan. Koko hanke tulee olemaan valmis kesäkuun loppuun mennessä 2016. Kokonaisinvestointi 5 750 000. Talousarvio 2015: 4 100 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -8 565 000,00-1 139 618,37-4 100 000 0-4 100 000-4 502 426,82 402 426,82-5 642 045,19 Tulot 0,00 0,00 29 000,00-29 000,00 29 000,00 Nettomeno -8 565 000,00-1 139 618,37-4 100 000 0-4 100 000-4 473 426,82 373 426,82-5 613 045,19 180

Analyysi: Uusi päiväkoti valmistui marraskuun lopussa 2015 jonka jälkeen koulun korjaus on aloitettu. Päiväkodin rakentamien edistyi ilman suurempia lisäkustannuksia. Talousarvion ylitys vuoden 2015 osalta, joka johtuu siitä miten työt ovat edistyneet. Vastaava poikkeama oli vuoden 2014 osalta toiseen suuntaan. Koko hanke on suunniteltu valmistuvan kesän 2016 lopussa. 2. Kemiön paloasema Kemiön paloaseman rakennustyöt on aloitettu syksyn 2014 aikana ja rakennuksen on määrä valmistua maalishuhtikuun vaihteessa 2015. Kokonaisinvestointi 1 175 000. Palosuojelurahasto on myöntänyt avustusta hankkeelle yhteensä 250 000. Brutto Avustus Netto Talousarvio 2015: 375 000 80 000 295 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi: Talousarviomäärärahat vastaavat hyvin rakennuskustannuksia. Talousarvion ylitys selittyy melkein kokonaisuudessaan suunnittelukustannuksilla, liittymismaksuilla sekä muilla kustannuksilla joita on syntynyt hankeen aikana. 3. Kemiön koulukeskus, tekniikan uusiminen Kemiön koulukeskuksen lämmitysjärjestelmän tekniikka on vanhentunut ja vaatii uusimista. Vuoden 2013 aikana välttämättömimmät osat on uusittu ja tarkempi suunnitelma laadittu. Työtä jatketaan vuonna 2015. Talousarvio 2015: 85 000 Analyysi: Lämmönvaihdin ja automaatio Kemiön koulukeskuksessa uusittiin vuoden aikana. Pieni talousarvion ylitys pienistä lisätöistä johtuen. 4. Stallscafé ja Bio Pony, julkisivu- ja kattokorjauksia Stallscafé ja Bio Pony Taalintehtaalla ovat julkisivu- ja kattokorjausten tarpeessa. Alkuperäisenä ajatuksena oli että työt oltaisiin saatu tehtyä rakennuskoulutuksen puitteissa vuoden 2014 aikana, mutta näin ei tapahtunut. Loppukesästä 2014 tehtiin Stallscaféta koskevan korjauksen hankinta, mutta hankinta keskeytettiin. Työt hankitaan vuoden 2015 aikana molempien rakennusten osalta. Vuonna 2014 tehtyjä suunnitelmia voidaan joidenkin päivitysten jälkeen käyttää pohjana hankinnalle. Talousarvio 2015: 250 000 Analyysi: Bio Ponyn ja Stallscafén julkisivut sekä Stallscafén katto uusittiin talousarvion mukaan. 6. Investointipotti Investointimääräraha äkillisille, pienemmille investointi- tai suunnittelutarpeille jotka syntyvät vuoden aikana. Tekninen lautakunta hallitsee määrärahan. Talousarvio 2015: 300 000 Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -905 000-580 595,03-375 000 0-375 000-547 532,14 172 532,14-1 128 127,17 Tulot 230 000 80 000,00 80 000 88 817,51-8 817,51 250 000,00 Nettomeno -675 000-580 595,03-295 000 0-295 000-458 714,63 163 714,63-878 127,17 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0 0,00-85 000 0-85 000-85 614,44 614,44-85 614,44 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0,00-85 000 0-85 000-85 614,44 614,44-85 614,44 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -350 000-9 388,90-250 000 0-250 000-195 237,53-54 762,47-204 626,43 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -350 000-9 388,90-250 000 0-250 000-195 237,53-54 762,47-204 626,43 181

Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -300 000 0,00-300 000 229 600-70 400-40 687,21-29 712,79-40 687,21 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -300 000 0,00-300 000 229 600-70 400-40 687,21-29 712,79-40 687,21 Analyysi: Osa Taalintehtaan terveysaseman viemäreistä uusittiin putkivuodon takia. Näiden töiden yhteydessä jouduttiin avaamaan alaslaskettuja kattoja, jotka samalla uusittiin samoin kuin kattovalaisimet. Kustannus 29 000. Taalintehtaan torin torikioskin osto, 11 000. Investointipotin varoja on käytetty seuraavien taulukoiden mukaisesti: Kemiön koulukeskuksen kellari Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -96 900-2 245,00 0-81 900-81 900-81 871,03-28,97-84 116,03 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -96 900-2 245,00 0-81 900-81 900-81 871,03-28,97-84 116,03 Analyysi: Kemiön koulukeskuksen kellarissa sijaitsevat sosiaalitilat uusittiin investointipotin varoilla. Hitis-Rosalan koulun keittiö Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -43 200 0,00 0-43 200-43 200-42 886,84-313,16-42 886,84 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -43 200 0,00 0-43 200-43 200-42 886,84-313,16-42 886,84 Analyysi: Hitis-Rosalan koulun keittiö uusittiin investointipotin varoilla. Sofia päiväkoti Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -56 400-1 339,25 0-41 400-41 400-41 322,32-77,68-42 661,57 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -56 400-1 339,25 0-41 400-41 400-41 322,32-77,68-42 661,57 Analyysi: Sofia päiväkodin sisäilman parantamiseksi tehdyt toimenpiteet valmistuivat investointipotin varoilla. Rakennus on varustettu uudella ilmanvaihtokoneella toisen rinnalla, lattian ja kantavien seinien liitokset on tiivistetty ja kylmän ullakkotilan ilmanvaihtoa on parannettu. Kemiön koulukeskuksen fysiikan- ja kemianluokka Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -25 000 0,00 0-25 000-25 000-24 892,42-107,58-24 892,42 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -25 000 0,00 0-25 000-25 000-24 892,42-107,58-24 892,42 Analyysi: Toinen Kemiön koulukeskuksen fysiikan- ja kemianluokista uusittiin investointipotin varoilla. Tilan pinnat uusittiin ja samoin kalusteet. Västanfjärdin kirjasto 182

Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -38 100 0,00 0-38 100-38 100-38 981,70 881,70-38 981,70 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -38 100 0,00 0-38 100-38 100-38 981,70 881,70-38 981,70 Analyysi: Västanfjärdin kirjaston sisäilman parantamiseksi tehdyt toimenpiteet valmistuivat investointipotin varoilla. Salaojitus ja sadevesijärjestelmä rakennuksen ympäriltä uusittiin, lattian ja kantavien seinien liitokset tiivistettiin ja muovimatto vaihdettiin yhdessä tilassa. 6. Kemiön terveysasema, laajennuksen ja korjauksen suunnittelu Kemiön terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Lisäksi peruspalveluosasto tarvitsee isommat tilat ja vuodeosasto on sprinklattava. Suunnitelmat Kemiön terveysaseman laajennukselle, sprinklaukselle ja korjaukselle tehdään vuoden 2015 aikana. Tuleville vuosille varataan varoja suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamiseksi. Talousarvio 2015: 150 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -210 000-63 760,15-150 000 0-150 000-18 035,96-131 964,04-81 796,11 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -210 000-63 760,15-150 000 0-150 000-18 035,96-131 964,04-81 796,11 Analyysi: Ainoastaan osa suunnittelusta suoritettiin 2015. Työ jatkuu vuoden 2016 aikana. 7. Taalintehtaan terveysasema, korjaustoimenpiteiden ja sprinklauksen suunnittelu Taalintehtaan terveysasemalle on tehty kuntotarkastus, joka osoitti joukon vikoja ja puutteita kiinteistössä. Korjauksesta tehdään tekninen suunnitelma vuoden 2015 aikana. Talousarvio 2015: 100 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi: Suunnittelutyötä ei aloitettu vuoden 2015 aikana. Määrärahoja suunnittelua varten on varattu vuoden 2016 investointitalousarviossa. Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -100 000 0,00-100 000 0-100 000 0,00-100 000,00 0,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -100 000 0,00-100 000 0-100 000 0,00-100 000,00 0,00 Taalintehtaan vierasvenesataman torirakennukset Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 Talousarvio TA-muutokset muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Analyysi: Kaksi vierasvenesataman torirakennuksista uusittiin palon jäljiltä. Kustannukset, 1 000 :n omavastuuta lukuun ottamatta, korvattiin vakuutusyhtiöstä. Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0 0,00 0 0 0-1 000,00 1 000,00-1 000,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0,00 0 0 0-1 000,00 1 000,00-1 000,00 183

Asunto Oy Furubacken Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0 0,00 0 0 0-10 880,00 10 880,00-10 880,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0,00 0 0 0-10 880,00 10 880,00-10 880,00 Analyysi: Kaikki terassinovet uusittiin ja katot maalattiin taloyhtiössä. Asunto Oy Sparbacka Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0 0,00 0 0 0-5 902,00 5 902,00-5 902,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0,00 0 0 0-5 902,00 5 902,00-5 902,00 Analyysi: Taloyhtiön parvekkeet uusittiin. Kiinteistöyksikkö yhteensä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0 0,00-5 360 000 0-5 360 000-5 637 270,41 277 270,41-5 637 270,41 Tulot 80 000 80 000 117 817,51-37 817,51 117 817,51 Nettomeno 0 0,00-5 280 000 0-5 280 000-5 519 452,90 239 452,90-5 519 452,90 Yhdyskuntatekniikka 1. Tievalaistuksen ja kaapelointien uusiminen Tievalaisimien ja -lamppujen uusimiseen tulee kulumaan useita vuosia, mutta samalla nämä toimenpiteet tulevat vähentämään sähkönkulutusta. Tavoitteena on vastedes tehdä yhteistyötä muiden yhteiskuntatoimijoiden kanssa yhteisten kaapeliojien osalta. Lähivuosina tarkastellaan tievalaistuslinjojen eri leasingvaihtoehtoja. Talousarvio 2015 100 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -100 000 0,00-100 000 0-100 000-96 823,50-3 176,50-96 823,50 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -100 000 0,00-100 000 0-100 000-96 823,50-3 176,50-96 823,50 Analyysi: Vuonna 2015 saatiin toteutettua useita tievalaistusosuuksia. Lisäksi muutama vuodelle 2014 budjetoiduista hankkeista saatiin valmiiksi vasta vuonna 2015. Talousarvio toteutui hyvin. 184

2. Asemakaavateiden asfaltointi Asemakaavateiden asfaltointi eri puolilla kuntaa. Talousarvio 2015 40 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -40 000 0,00-40 000 0-40 000-10 822,88-29 177,12-10 822,88 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -40 000 0,00-40 000 0-40 000-10 822,88-29 177,12-10 822,88 Analyysi: Asfaltointitöiden yhteydessä tehtiin asfaltin paikkauksia, jotka luokiteltiin käyttötoimenpiteiksi. Tämän johdosta talousarvio alittui. 3. Maanhankinta Tulevan asemakaavoituksen helpottamiseksi, liikenneratkaisujen toteuttamiseksi. Talousarvio 2015 100 000 Talousarviomuutos 2015 100 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -200 000 0,00-100 000-100 000-200 000-158 000,00-42 000,00-158 000,00 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -200 000 0,00-100 000-100 000-200 000-158 000,00-42 000,00-158 000,00 Analyysi: Vuoden aikana toteutui muutama maakauppa, joista suurin oli Rautaruukki Oy:n koko Taalintehtaan maa- ja vesiomaisuuden osto. Budjetoidut määrärahat riittivät. 4. Asemakaavatiet Kunnalla on useita asemakaava-alueita ja monta katua. Osa näistä on rakentamattomia ja osa on kipeästi perusparannuksen tarpeessa. Laadittujen maankäytön suunnittelusopimusten mukaan kunnalla on myös velvollisuus rakentaa tiettyjä katuja, kun maanomistajien tarve sitä vaatii. Hallinnollisen joustavuuden mahdollistamiseksi tällaisille toimenpiteille on tärkeä varata määrärahoja. Suurin yksittäinen tieinvestointi on Valssaamontien uudelleenrakentaminen Tyskaholmenin uuden sillan yhteyteen 2015 sekä Amosparkens skolalle johtavan Edvin Widen tien uusiminen 2015 2016. Talousarvio 2015 625 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -625 000 0,00-625 000 0-625 000-73 605,49-551 394,51-73 605,49 Tulot 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -625 000 0,00-625 000 0-625 000-73 605,49-551 394,51-73 605,49 Analyysi: Valssaamontien ja Tyskaholmenin sillan rakennustyöt aloitettiin myöhäisessä vaiheessa vuotta, minkä seurauksena suuri osa määrärahoista jäi käyttämättä. Viivästyminen johtui laajamittaisista ruoppaustöistä ja urakoitsijan muista töistä. 5. Taalintehtaan aallonmurtaja ja satama Taalintehtaan sataman kehittäminen asemakaavan ja satamakaavojen pohjalta. Talousarvio 2015 25 000 185

Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -145 000-27 321,19-25 000 0-25 000 0,00-25 000,00-27 321,19 Tulot 0 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -145 000-27 321,19-25 000 0-25 000 0,00-25 000,00-27 321,19 Analyysi: Taalintehtaan asemakaavatyö saatiin valmiiksi vasta ihan loppuvuodesta, minkä vuoksi aallonmurtajan suunnittelua ja rakentamista ei aloitettu vuonna 2015. 6. Yleinen laitureiden kunnossapito sekä kuivatus Jatkuvan laitureiden kunnossapidon helpottamiseksi tarvitaan yleinen määräraha mittavammalle kunnossapidolle. Talousarvio 2015 50 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -50 000 0,00-50 000 0-50 000-66 546,50 16 546,50-66 546,50 Tulot 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -50 000 0,00-50 000 0-50 000-66 546,50 16 546,50-66 546,50 Analyysi: Tordalenin kuivatus sujui hyvin, mutta urakkakustannukset ylittivät kuitenkin hankkeeseen alun perin budjetoidut määrärahat. Talousarvio ylittyi hieman siitä huolimatta, että urakka jaettiin vuosille 2015 ja 2016. Määrärahat eivät riittäneet laituri-investointeihin vuonna 2015. 7. Tyskaholmenin silta Uuden sillan toteuttaminen Taalintehtaan Tyskaholmeniin vaatii tarkkoja selvityksiä ja suunnitelmia. Sillan uusiminen edellyttää myös, että kunta saa tiepohjan ja nykyisen sillan omistukseensa. Talousarvio 2015 865 000 Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot -975 000-92 450,08-865 000 0-865 000-786 527,78-78 472,22-878 977,86 Tulot 9 600 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Nettomeno -965 400-92 450,08-865 000 0-865 000-786 527,78-78 472,22-878 977,86 Analyysi: Valssaamontien ja Tyskaholmenin sillan rakennustyöt aloitettiin myöhäisessä vaiheessa vuotta, minkä seurauksena suuri osa määrärahoista jäi käyttämättä. Viivästyminen johtui laajamittaisista ruoppaustöistä ja urakoitsijan muista töistä. Yhdyskuntatekninen yksikkö yhteensä Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0 0,00-1 805 000-100 000-1 905 000-1 192 326,15-712 673,85-1 192 326,15 Tulot 0 0,00 0 0 0 0,00 0,00 0,00 Nettomeno 0 0,00-1 805 000-100 000-1 905 000-1 192 326,15-712 673,85-1 192 326,15 186

Kunta Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0 0,00-7 973 000-153 010-8 126 010-7 512 000,46-614 009,54-7 512 000,46 Tulot 0,00 126 000 0 126 000 156 604,48-30 604,48 156 604,48 Nettomeno 0 0,00-7 847 000-153 010-8 000 010-7 355 395,98-644 614,02-7 355 395,98 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0 0,00-2 080 000-700 000-2 780 000-3 088 303,81 308 303,81-3 088 303,81 Tulot 0,00 280 000 20 000 300 000 50 749,79 249 250,21 50 749,79 Nettomeno 0 0,00-1 800 000-680 000-2 480 000-3 037 554,02 557 554,02-3 037 554,02 KEMIÖNSAAREN KUNTA YHTEENSÄ Kustannusarvio ja sen muutokset Ed. vuosien käyttö Alkuperäinen talousarvio 2015 TA-muutokset Talousarvio muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Kustannusarviosta käytetty 31.12.2015 Menot 0 0,00-10 053 000-853 010-10 906 010-10 600 304,27-305 705,73-10 600 304,27 Tulot 0,00 406 000 20 000 426 000 207 354,27 218 645,73 207 354,27 Nettomeno 0 0,00-9 647 000-833 010-10 480 010-10 392 950,00-87 060,00-10 392 950,00 187

17.4 Rahoitusosan toteutuminen 2015 Talousarvion rahoitusosan toteutumisvertailu 2015 Talousarvio- 2015 2015 Talousarvio muutokset Muutettu TA Tilinpäätös Poikkeama Toiminnan rahavirta Vuosikate 2 043 356-8 990 2 034 366 3 875 413,10 1 841 047,10 Satunnaiset erät, netto Tulorahoituksen korjauserät -356 000-356 000-341 323,03 14 676,97 Investointien rahavirta Investointimenot -10 053 000-853 010-10 906 010-10 600 304,27 305 705,73 Rahoitusosuudet investointeihin 360 000 20 000 380 000 168 567,30-211 432,70 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 402 000 0 402 000 380 110,00-21 890,00 Toiminnan ja investointien rahavirta -7 603 644,00-842 000-8 445 644-6 517 536,90 1 928 107,10 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille 0 0 0-472 363,26-472 363,26 Antolainasaamisten vähennykset 184 780 184 780 249 648,04 64 868,04 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 0 0 0 472 363,26 126 665,45 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 9 815 000 680 000 10 495 000 10 495 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalta -184 780-184 780-249 648,04-64 868,04 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 050 800-2 050 800-1 924 134,55 126 665,45 Lyhytaikaisten lainojen muutos 0,00 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -329 589,17-329 589,17 Rahoituksen rahavirta 7 764 200,00 680 000,00 8 444 200 8 241 276,28-202 923,72 Rahavarojen muutos 160 556,00-162 000-1 444 1 723 739,38 1 725 183,38 188

17.5 Yhteenveto valtuuston hyväksymien määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta SITOVUUS Alkuperäinen talousarvio 2014 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama Alkuperäinen talousarvio 2014 TAmuutokset TA muutosten jälkeen Toteutuma Poikkeama KÄYTTÖTALOUSOSA Hallinto-osasto N 2 293 770 316 548 2 610 318 2 578 177-32 141 511 240 72 636 583 876 722 108 138 232 Kehitysosasto N 921 211 921 211 893 790-27 421 103 325 103 325 92 258-11 067 Sivistysosasto N 14 471 092 14 471 092 14 241 360-229 732 881 490 881 490 1 085 248 203 758 Peruspalveluosasto N 28 160 716 562 000 28 722 716 29 103 104 380 388 3 045 075 3 045 075 3 387 282 342 207 Ympäristö ja tekniikka N 10 346 609 10 346 609 9 674 037-672 572 10 425 624 10 425 624 9 937 581-488 043 Josta myyntivoitot B 356 000 356 000 341 323-14 677 Josta myyntitappiot B 0 0 TULOSLASKELMAOSA Verotulot B 21 640 000 553 010 22 193 010 22 792 112 599 102 Valtionosuudet B 22 000 000 243 912 22 243 912 22 532 013 288 101 Korkotulot B 35 000 35 000 23 296-11 704 Muut rahoitustulot B 42 900 42 900 41 082-1 818 Korkomenot B 421 000 421 000 224 110-196 890 Muut rahoitusmenot B 26 900 26 900 22 987-3 913 INVESTOINTIOSA Hallinto-osasto B 42 500 53 010 95 510 79 921-15 589 Kehitysosasto B 5 000 5 000-1 011 Sivistysosasto B 105 000 105 000 93 395 Peruspalveluosasto B 635 500 635 500 492 508-142 992 Ympäristö ja tekniikka B 9 265 000 800 000 10 065 000 9 930 491-134 509 406 000 20 000 426 000 207 354-218 646 Josta YjT hallinto B 20 000 20 000 12 590-7 410 38 787-7 213 Josta kiinteistöt B 5 360 000 0 5 360 000 5 637 270 277 270 80 000 80 000 117 818 37 818 Josta yhdyskuntatekniikka B 1 805 000 100 000 1 905 000 1 192 326-712 674 0 0 Josta vesiliikelaitos B 2 080 000 700 000 2 780 000 3 088 304 308 304 280 000 20 000 300 000 50 750-249 250 RAHOITUSOSA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset kunnalta 472 363 472 363 Antolainasaamisten vähennykset 184 780 184 780 249 648 64 868 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset kunnalta 472 363 472 363 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset muilta 9 815 000 680 000 10 495 000 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset k 184 780 184 780 249 648 64 868 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset m 2 050 800 2 050 800 1 924 135 Vaikutus maksuvalmiuteen 329 589 0 0 YHTEENSÄ 68 929 878 1 362 000 70 661 436 70 313 604-347 832 69 090 434 1 569 558 71 015 992 72 037 343 1 377 351 N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio B = bruttomääräraha/ -tuloarvio 189

18 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT TULOSLASKELMA 2015 2014 Toimintatuotot Myyntituotot 2 941 674,09 2 873 818,89 Maksutuotot 2 657 289,91 2 672 906,25 Tuet ja avustukset 955 244,95 1 082 288,81 Muut toimintatuotot 1 105 515,35 996 023,49 Toimintatuotot 7 659 724,30 7 625 037,44 Valmistus omaan käyttöön 120 041,39 86 360,42 Toimintakulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -19 053 907,94-18 418 783,58 Henkilösivukulut Eläkekulut -4 727 724,74-4 666 241,10 Muut henkilösivukulut -1 058 864,92-975 359,80 Henkilösivukulut -5 786 589,66-5 641 600,90 Henkilöstökulut -24 840 497,60-24 060 384,48 Palvelujen ostot -18 113 877,53-18 164 081,20 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 387 854,33-3 275 024,23 Avustukset -1 938 386,51-1 758 187,39 Muut toimintakulut -791 272,99-819 107,54 Toimintakulut -49 071 888,96-48 076 784,84 Toimintakate -41 292 123,27-40 365 386,98 Verotulot 22 792 112,11 21 667 135,17 Valtionosuudet 22 532 013,00 22 372 187,00 Rahoitustuotot- ja kulut Korkotuotot 12 904,85 26 059,01 Muut rahoitustuotot 28 215,65 40 929,59 Korkokulut -213 719,08-307 741,20 Muut rahoituskulut -10 120,76-17 291,77 Rahoitustuotot- ja kulut -182 719,34-258 044,37 Vuosikate 3 849 282,50 3 415 890,82 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 764 726,33-2 557 314,30 Poistot ja arvonalentumiset -2 764 726,33-2 557 314,30 Tilikauden tulos 1 084 556,17 858 576,52 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 164 683,44 165 454,05 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 249 239,61 1 024 030,57 190

RAHOITUSLASKELMA 2015 2014 Toiminnan rahavirta Vuosikate 3 849 282,50 3 415 890,82 Tulorahoituksen korjauserät -341 323,03-269 538,21 Investointien rahavirta Investointimenot -10 574 173,67-6 761 074,08 Rahoitusosuudet investointeihin 168 567,30 1 226 153,86 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 380 110,00 538 615,18 Toiminnan ja investointien rahavirta -6 517 536,90-1 849 952,43 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 10 495 000,00 0,00 Päitkäaikaisten lainojen vähennykste -1 924 134,55-1 996 296,48 Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 16 813,22 3 973,83 Vaihto-omaisuuden muutos 1 630,73-569,17 Saamisten muutos 384 366,12 380 591,67 Korottomien velkojen muutos -732 399,24 889 716,63 Rahoituksen rahavirta 8 241 276,28-722 583,52 Rahavarojen muutos 1 723 739,38-2 572 535,95 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 5 997 790,08 4 274 050,70 Rahavarat 1.1. 4 274 050,70 6 846 586,65 1 723 739,38-2 572 535,95 191

TASE VASTAAVAA 2015 2014 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 0,00 0,00 Tietokoneohjelmistot 115 050,68 78 994,36 Muut pitkävaikutteiset menot 140 562,18 149 417,22 Aineettomat hyödykkeet 255 612,86 228 411,58 Aineelliset oikeudet Maa- ja vesialueet 5 326 376,84 5 170 430,02 Rakennukset 26 206 770,75 19 794 187,90 Kiinteät rakenteet ja laitteet 16 239 953,92 13 044 843,02 Koneet ja kalusto 1 090 890,40 915 298,62 Muut aineelliset hyödykkeet 11 773,15 11 773,15 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 965 743,18 4 346 865,74 Aineelliset oikeudet 50 841 508,24 43 283 398,45 Sijoitukset Osakkeet ja osuudet 7 711 016,08 7 694 234,08 Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut lainasaamiset 891,40 891,40 Muut saamiset 26 777,00 26 777,00 Sijoitukset 7 738 684,48 7 721 902,48 PYSYVÄT VASTAAVAT 58 835 805,58 51 233 712,51 TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot 0,00 1 998,05 Lahjoitusrahastojen erityiskatteet 176 982,26 181 271,32 Muut toimeksiantojen varat 500 000,00 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 676 982,26 183 269,37 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus 46 401,65 48 032,38 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Pitkäaikaiset saamiset 0,00 0,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 122 078,37 1 292 933,29 Lainasaamiset 0,00 0,00 Muut saamiset 571 007,16 515 042,11 Siirtosaamiset 574 154,50 843 630,75 Lyhytaikaiset saamiset 2 267 240,03 2 651 606,15 Saamiset 2 267 240,03 2 651 606,15 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin Joukkovelkakirjalainasaamiset Muut arvopaperit Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset 5 997 790,08 4 274 050,70 VAIHTUVAT VASTAAVAT 8 311 431,76 6 973 689,23 VASTAAVAA YHTEENSÄ 67 824 219,60 58 390 671,11 192

VASTATTAVAA 2015 2014 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 19 408 230,24 19 408 230,24 Arvonkorotusrahasto 0,00 0,00 Muut omat rahastot 0,00 0,00 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 13 535 721,95 12 511 691,38 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 249 239,61 1 024 030,57 OMA PÄÄOMA 34 193 191,80 32 943 952,19 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 2 543 949,61 2 708 633,05 Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 2 543 949,61 2 708 633,05 PAKOLLISET VARAUKSET Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot 42 006,69 44 276,38 Lahjoitusrahastojen pääomat 176 982,26 181 271,32 Muut toimseksiantojen pääomat 522 861,92 5 777,06 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 741 850,87 231 324,76 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 18 722 270,07 10 109 346,15 Lainat julkisyhteisöiltä 1 655 415,96 2 114 945,38 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot Ostovelat Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 1 532 873,31 1 619 080,21 Siirtovelat Pitkäaikainen 21 910 559,34 13 843 371,74 Lyhytaikainen Joukkovelkakirjalainat Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 1 882 076,08 1 451 548,08 Lainat julkisyhteisöiltä 459 529,42 472 586,47 Lainat muilta luotonantajilta Saadut ennakot 102 004,32 207 231,03 Ostovelat 2 059 461,48 2 583 164,56 Muut velat/liittymismaksut ja muut velat 883 475,68 932 044,92 Siirtovelat 3 048 121,00 3 016 814,31 Lyhytaikainen 8 434 667,98 8 663 389,37 VIERAS PÄÄOMA 30 345 227,32 22 506 761,11 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 67 824 219,60 58 390 671,11 193

KONSERNITULOSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2015 2014 1 000 1 000 Toimintatuotot 26 862 25 979 Toimintakulut -66 184-64 461 Osuus osakkuusyhetisöjen voitosta (tappiosta) 3 Toimintakate -39 319-38 480 Verotulot 22 792 21 667 Valtionosuudet 22 532 22 372 Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuotot 15 23 Muut rahoitustuotot 27 51 Korkokulu -527-641 Muut rahoituskulut -18-37 Vuosikate 5 502 4 955 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -4 392-4 155 Tilikauden yli- ja alipariarvot Arvonalentumiset -1-50 Satunnaiset erät 97 Tilikauden tulos 1 109 847 Tilinpäätössiirrot Laskennalliset verot 19 20 Vähemmistöosuudet -10-3 Tuloverot -19-15 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 098 850 Konsernituloslaskleman tunnusluvut Toimintatuotot / Toimintakulut, % 40,59 40,30 Vuosikate / Poistot, % 125,27 119,25 Vuosikate, euroa / asukas 792,45 713,67 Asukasmäärä 6 908 6 943 194

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA JA TUNNUSLUVUT 2015 2014 1 000 1 000 Toiminnan rahavirta Vuosikate 5 501 4 955 Satunnaiset erät -19 83 Tulorahoituksen korjauserät -237-179 Investointien rahavirta Investointimenot -12 830-8 486 Rahoitusosuudet investointimenoihin 183 1 263 Pysyvien vastaavien luovutustulot 408 647 Toiminnan ja investointie rahavirta -6 994-1 717 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -1 Anotlainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 12 755 1 103 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -2 669-4 461 Lyhytaikaisten lainojen muutos 99-359 Oman pääoman muutokset 67 92 Muut maskuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 15 5 Vaihto-omaisuuden muutos -1-4 Saamisten muutokset 374 749 Korottomienvelkojen muutokset -1 800 2 428 Rahoituksen rahavirta 8 841-445 Rahavarojen muutos 1 847-2 162 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 7 473 5 768 Rahavarat 1.1. 5 626 7 927 Konsernin rahoituslaskelma ja tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 43 68,60 Pääomamenojen tulorahoitus, % 36 42,40 Lainanhoitokate 2 0,85 Kassan riittävyys 33 27 195

KONSERNITASE JA TUNNUSLUVUT VASTAAVAA 2015 2014 1 000 1 000 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet 124 95 Muut pitkävaikutteiset menot 257 297 Ennakkomaksut 7 8 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet 6 157 6 017 Rakennukset 46 589 40 173 Kiinteät rakenteet ja laitteet 16 267 13 069 Koneet ja kalusto 2 898 2 947 Liittymismaksut Muut aineelliset hyödykkeet 23 25 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 088 4 750 Sijoitukset Osakkuusyhteisöosuudet 329 315 Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset Muut osakkeet ja osuudet 1 245 1 029 Lainasaamiset Tytäryhteisöissä Muissa yhteisöissä 1 1 54 54 TOIMEKSIANTOJEN VARAT 758 299 Vaihto-omaisuus 209 203 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset 3 663 3 960 Rahoitusarvopaperit 1 1 Rahat ja pankkisaamiset 7 473 5 768 VASTAAVAA YHTEENSÄ 88 143 79 010 196

VASTATTAVAA 2015 2014 1 000 1 000 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 19 408 19 408 Arvonkorotusrahasto 23 23 Rakennusrahasto Muut rahastot 1 264 1 137 Muu oma pääoma Edellisten tilikausien yli- / alijäämä 16 418 15 238 Tilikauden yli- / alijäämä 1 097 997 VÄHEMMISTÖOSUUDET 987 959 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET * APoistoero RVapaaehtoiset varaukset PAKOLLISET VARAUKSET 579 463 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 838 364 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 32 995 23 572 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 1 480 1 568 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 3 564 5 196 Lyhytaikainen koroton vieras pääomas 9 489 10 085 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 88 143 79 010 Konsernitaseen tunnusluvut Omavaraisuusaste, % 43 47 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66 57 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1.000 17 515 16 235 Kertynyt ylijäämä (alijäämä), / asukas 3 2,34 Konsernin lainat, / asukas 5 292 4 143 Konsernin lainakanta 31.12., 1.000 36 559 28 768 Kunnan asukasmäärä 6 908 6 943 * Tytäryhteisöjen vapaaehtoiset varaukset on Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antaman uuden konsernitilipäätöstä koskevan yleisohjeen mukaisesti esitetty ylijäämässä. 197

19 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 19.1 Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Vuoden 2015 tilinpäätöksen laatimisessa on noudatettu samoja arvostusperiaatteita ja -menetelmiä kuin aikaisempina vuosina. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet ovat kirjattu hankintamenona ja näistä on tehty suunnitelman mukaiset poistot kunnanvaltuuston vahvistaman poistosuunnitelman mukaisesti. Uusi poistosuunnitelma tuli voimaan 1.1.2013, minkä jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Laskelmaperusteet suunnitelman mukaisille poistoille määrätään tuloslaskelman liitteissä. Pienemmät, alle 10 000 euroa (atk-hankinnat ja ohjelmisto 5 000 euroa) hankinnat on kirjattu vuosikuluina. Sijoitukset on kirjattu hankinatamenon mukaan. Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti. Saamiset on kirjattu nimellisarvosta tai alhaisemmasta todennäköisestä arvosta. Velat on kirjattu nimellisarvosta. Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa. Kunta on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvan koron koronvaihtosopimuksilla kiinteään korkoon. Sopimukset on tehty ennen kuntaliitosta, ja osa niistä on voimassa vuoteen 2016 asti ja osa vuoteen 2021 asti. 19.2 Tuloslaskelman liitetiedot Kunnan toimintatulot 2015 2014 Hallinto-osasto 356 200,12 112 825,88 Kehitysosasto 92 257,83 322 667,94 Sivistysosasto 1 080 087,91 1 046 323,53 Peruspalveluosasto 3 343 636,21 3 331 056,45 Ympäristö ja tekniikka 2 787 542,23 2 812 163,64 Yhteensä 7 659 724,30 7 625 037,44 198

Verotulojen erittely 2015 2014 Kunnan tulovero 18 861 262 18 009 536 Osuus yhteisöveron tuotosta 810 620 746 505 Kiinteistövero 3 120 230 2 911 094 Verotulot yhteensä 22 792 112 21 667 135 Valtionosuuksien erittely 2015 2014 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 16 706 327 19 348 440 Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus 4 890 322 3 600 430 Järjestemämuutoksen tasaus 1 698 358 440 505 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -762 994-1 017 188 Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Valtionosuudet yhteensä 22 532 013 22 372 187 Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista Käyttöomaisuus, josta tehdään poistoja, on vahvistettu etukäteen laaditulla poistosuunnitelmalla. Käyttöomaisuudelle joka kuntayhdistymisen kautta siirtyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kunnista sekä Kemiönsaaren terveyskeskuksesta tehdään poistoja aikaisempien kuntien poistosuunnitelmien mukaan. Käyttöomaisuudelle, joka otetaan käyttöön 1.1.2009 lähtien, tehdään poistoja Kemiönsaaren kunnan poistosuunnitelman mukaan. 1.1.2013 tuli voimaan poistosuunnitelman muutos, joka lyhensi poistoaikoja. 1.1.2013 jälkeen käyttöön otettu käyttöomaisuus poistetaan uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Suunnitelman mukaiset poistot lasketaan käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ilmenevät seuraavan sivun taulukosta. 199

KEMIÖNSAAREN KUNNAN POISTOSUUNNITELMA 1.1.2013 Pysyvien vastaavien poistot tehdään alla olevan suunnitelman mukaan. Alle 10.000 euron käyttöomaisuushankinnat kirjataan vuosikuluksi (atk-laitteet ja ohjelmistot 5.000 euroa). Poistomenetelmä on tasapoisto. Aineettomat hyödykkeet Kehittämismenot Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Atk-ohjelmistot Muut Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset Tehdas- ja tuotantorakennukset Talousrakennukset Vapaa-ajan rakennukset Asuinrakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit ja puistot Sillat Laiturit Pienvenelaiturit Uimalat Muut maa- ja vesirakenteet Vedenjakeluverkosto Viemäriverkko Siirtoviemäri ja yhdysvesijohto Kaukolämpöverkko Sähköjohdot, muuntoasemat, ulkovalaistuslaitteet Puhelinverkko, keskusasema ja alakeskukset Maakaasuverkko Muut putki- ja kaapeliverkot Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet Liikenteen ohjauslaitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Koneet ja kalusto Rautaiset alukset Puiset alukset ja muut uivat työkoneet Muut kuljetusvälineet Muut liikkuvat työkoneet Muut raskaat koneet Muut kevyet koneet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet Atk-laitteet Muut laitteet ja kalusteet Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet 2 vuotta 5 vuotta 2 vuotta 2 vuotta 2 vuotta ei poistoaikaa 20 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 30 vuotta 15 vuotta 20 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 30 vuotta 30 vuotta 40 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 20 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 10 vuotta 10 vuotta 15 vuotta 8 vuotta 4 vuotta 5 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 5 vuotta 3 vuotta 3 vuotta käytön mukainen poisto ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa 200

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta kunnan tilinpäätöksessä Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina 2014-2018: Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot 2 735 508 Keskimääräinen poistonalaisten investointien omahankintameno 6 128 824 Ero -3 393 316 Ero % -55 % Investointi- ja poistotason ero johtuu välttämättömistä päivähoidon, peruspalvelun ja Kemiönsaaren Veden panostuksista. Poistoajat ovat lyhentyneet uudessa 1.1.2013 voimaan tulleessa poistosuunnitelmassa. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot 2015 2014 Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot 338 413,50 256 873,77 Rakennusten myyntivoitot 2 909,53 0,00 Osake-asunnon myynti Bostads Ab Kimito Centrum, myyntivoitto 0,00 17 664,44 Myyntivoitot yhteensä 341 323,03 274 538,21 Muut toimintamenot Maa- ja vesialueiden myyntitappiot 0,00-5 000,00 Myyntitappiot yhteensä 0,00-5 000,00 201

19.3 Taseen liitetiedot 19.3.1 Taseen vastaavia koskevat liitetiedot PYSYVIEN VASTAAVIEN SJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Osakkeet tytäryhteisöt Kuntayhtymäosuudet Osakkeet osakkuus- ja muut omist.yht. Muut osakkeet ja osuudet Yhteensä Hankintameno 1.1.2015 2 633 175,93 3 805 107,00 295 309,27 960 641,88 7 694 234,08 Lisäykset 10 880,00 5 902,00 16 782,00 Vähennykset Hankintameno 31.12.2015 2 633 175,93 3 805 107,00 306 189,27 966 543,88 7 711 016,08 Arvonalennukset ja niiden palautukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12.2015 2 633 175,93 3 805 107,00 306 189,27 966 543,88 7 711 016,08 202

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet Aineettomat hyödykkeet Muut Aineettomat ATKohjemistot pitkävaikutt. hyödykkeet menot Yhteensä Maa-ja vesialueet Rakennukset Aineelliset hyödykkeet Kiinteät rakenteet ja Koneet ja laitteet kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Yhteensä Hankintameno 1.1.2015 0,00 1 105 035,51 354 283,01 1 459 318,52 5 170 430,02 41 698 163,90 30 296 457,96 4 729 788,79 11 773,15 5 934 781,67 87 841 395,49 Lisäykset tilikauden aikana 105 070,95 105 070,95 187 643,32 6 021 167,87 2 077 926,13 568 149,10 1 597 434,30 10 452 320,72 Vähennykset tilikauden aikana -31 696,50-7 090,47 0,00-38 786,97 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 0,00 0,00 0,00 0,00 1 907 331,14 3 613 695,99 17 737,50-5 538 764,63 0,00 Hankintameno 31.12.2015 0,00 1 210 106,46 354 283,01 1 564 389,47 5 326 376,84 49 619 572,44 35 988 080,08 5 315 675,39 11 773,15 1 993 451,34 98 254 929,24 Kertyneet sumu-poistot 1.1.2015 986 290,49 204 865,79 1 191 156,28 17 774 983,10 14 471 187,60 3 524 052,45 35 770 223,15 Sumu-poistot tilikauden aikana 69 014,63 8 855,04 77 869,67 1 197 325,69 1 079 236,15 410 294,82 0,00 * 2 686 856,66 Hankintamenojäännös 31.12.2015 0,00 1 055 305,12 213 720,83 1 269 025,95 0,00 18 972 308,79 15 550 423,75 3 934 347,27 0,00 0,00 38 457 079,81 Kertyneet rahoitusosuudet 1.1.2015 0,00 39 750,67 39 750,67 4 128 992,90 2 780 427,35 290 437,72 1 587 915,93 8 787 773,90 Rahoitusosuudet tilikauden aikana 117 817,51 35 524,86 0,00 168 567,30 Siirrot erien välillä (keskeneräiset) 193 682,49 0,00-1 575 432,70 0,00 Kertyneet rahoitusosuudet 31.12.2015 0,00 39 750,67 0,00 39 750,67 0,00 4 440 492,90 4 197 702,42 290 437,72 0,00 27 708,16 8 956 341,20 Tilikauden aikana kuluksi kirjatut pienhankinnat 194 394,01 31.12.2015 0,00 115 050,68 140 562,18 255 612,85 5 326 376,84 26 206 770,75 16 239 953,91 1 090 890,40 11 773,15 1 965 743,18 50 841 508,08 203

PITKÄAIKAISET SIJOITUKSET OSAKKEET JA OSUUDET Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuu Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus % 31.12 omistusosuus omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli- / alijäämästä Tytäryhteisö Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaar 100 85 547,65 100 % 567 650,55 4 678 326,17 223 249,80 Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaar 81,80 122 497,48 81,80 % 103 446,33 1 902 685,57 0,00 Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75,00 30 530,28 875 987,56-6 969,72 Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75,32 1 917 929,95 62,69 % 2 720 724,97 545 401,16-14 006,63 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaar 100 218 644,31 100 % 221 944,69 378 410,45 29 866,18 Dalmed Oy Ab Kemiönsaar 75 6 000,00 75 % 6 287,84 57 416,84-72,62 Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaar 100 84 093,96 100 % 572 994,21 471 011,49 0,05 SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder 198 462,58 2 633 175,93 4 223 578,87 8 909 239,24 232 067,06 Kuntayhtymät Egentliga Finlands förbund Turku 1,52 5 264,44 1,52 % 14 264,92 20 548,02 1 649,49 Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Turku 2,00 3 315 162,97 2,00 % 3 341 629,35 7 159 121,32 31 620,26 Kårkulla samkommun Parainen 2,94 258 878,78 2,94 % 321 305,04 524 452,51 29 282,32 Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0,23 7 132,68 0,23 % 4 170,63 46 991,06 2 696,81 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2,30 218 668,12 2,30 % 442 464,46 331 604,39 13 044,78 3 805 106,99 4 123 834,40 8 082 717,30 78 293,66 Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaar 9,90 84 934,90 9,90 % Bostads Ab Furubacken Kemiönsaar 43,60 170 374,37 43,60 % 169 517,09 1 020,11-25,66 Faxell 2.0 Kemiönsaar 41,2 40 000,00 41,2% 39 245,89 75,89-73,98 295 309,27 208 762,98 1 096,00-99,64 Muut osakkeet ja osuudet Bostads Ab Kimito Centrum Asunto Oy 1850 50 489,64 Bostads Ab Sparbacka 18 87 901,04 Medbit Oy 2 000,00 Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus I 15 565,12 Bostads Ab Öljan Asunto Oy, hus II 1 443,05 Bostads Ab Dalhöjden Asunto Oy 5 523,81 Bostads Ab Dalsbrukslinjen Asunto Oy 21 846,94 Kimito Telefonaktiebolag Ab 19 884,96 Björkboda vattenandelslag 929,24 Bostads Ab Furumo Asunto Oy 9,4 0,00 Bostads Ab Dragsfjärds Furubo Asunto Oy 11,5 5 718,11 Kuntien Asuntoluotto Ab 3 363,76 Metsäliitto Osuuskunta 10 122,56 Ab Det Finlandssvenska kompetenscentret inom sociala området 800,00 Vikändans Båt Ab 6,2 4 204,70 Kommunfinans Abp 5 045,64 Sydvästra Finlands Andelsslakteri 1 177,31 Kimito Andelsmejeri 0,00 Oy Vasso Ab 500,00 Rouskis Oy 9,77 162 500,00 Kiinteistöosakeyhtiö Axxell i Åboland 567 528,00 966 543,88 Konsernitilinpäätöksessä on huomioitu kaikki kuntayhtymät ja tytäryhteisöt, joissa kunnalla on päätösvalta. Osakkuusyhteisöt (yli 20 %) eivät ole huomioitu konsernitilinpäätöksessä koska niiden osuus konsernin yhteenlasketusta tulokesta ei ole olennainen. 204

SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ JA KUNTAYHTYMILTÄ Lyhytaikaiset saamiset 2015 2014 Tytäryhteisöt Myyntisaamiset 30 173,05 41 371,36 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 30 173,05 41 371,36 Kuntayhtymät Myyntisaamiset 1 156,79 14 455,25 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 3 226,20 28 640,84 Yhteensä 4 382,99 43 096,09 Myyntisaamiset 2 148,21 928,06 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2 148,21 928,06 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät 2015 2014 Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Kelan korvaus työterveydenhuollosta 113 358,00 110 129,64 Eu-tuet ja muut avustukset 362 860,47 575 990,89 Muut siirtosaamiset 97 936,03 157 510,22 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 574 154,50 843 630,75 205

19.3.2 Taseen vastattavia koskevat liitetiedot Oman pääoman erittely 2015 2014 Peruspääoma 1.1. 19 408 230,24 19 408 230,24 Tilikauden muutokset Peruspääoma 31.12. 19 408 230,24 19 408 230,24 Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1 13 535 721,95 12 511 691,38 Tilikauden muutokset 0,00 0,00 Edellisen tilikauden ylijäämä 31.12 13 535 721,95 12 511 691,38 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 249 239,61 1 024 030,57 Oma pääoma yhteensä 34 193 191,80 32 943 952,19 Pitkäaikaiseen vieraiseen pääomaan kuuluvat velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua 2015 2014 Saldo Saldo 31.12.2020 31.12.2019 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12 262 754,00 13 704 748,00 Lainat julkisyhteisöiltä 339 992,00 619 956,00 Muut velat 1 188 046,71 1 274 252,61 Pitkäaikaiset velat yhteensä 13 790 792,71 15 598 956,61 206

VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, OSAKKUUSYHTEISÖILLE JA KUNTAYHTYMILLE Pitkäaikaiset velat 2015 2014 Tytäryhteisöt Lainasaamiset 616 515,31 707 722,21 Yhteensä 616 515,31 707 722,21 Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Ostovelat 67 261,74 62 068,11 Muut velat 86 206,90 86 206,90 Siirtovelat Yhteensä 153 468,64 148 275,01 Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat 11 299,94 60 471,30 Muut velat Siirtovelat 239 913,01 Yhteensä 11 299,94 300 384,31 Osakkuusyhetsöt Saadut ennakot Ostovelat 73,03 Muut velat 0,00 Siirtovelat 0,00 Yhteensä 73,03 207

Muiden velkojen erittely 2015 2014 Pitkäaikaiset muut velat Liittymismaksut 916 358,00 916 358,00 Muut velat 616 515,31 702 722,21 Lyhytaikaiset muut velat Liittymismaksut Muut velat 883 475,68 932 044,92 Muut velat yhteensä 2 416 348,99 2 551 125,13 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät 2015 2014 Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Korkojaksotukset 64 107,13 60 861,05 Lomapalkkajaksotukset 2 905 867,77 2 689 615,22 Muut menojäämät 78 146,10 266 338,04 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 3 048 121,00 3 016 814,31 Huollettavien varat 2015 2014 Huollettavien varat 1.1 662,42 9 429,87 Huollettavien varat toimeksiannon alussa 821,46 0,00 Tulot tilikauden aikana 107 221,54 107 710,87 Menot tilikauden aikana 103 527,28 111 267,01 Huollettavien varat toimeksiannon lopussa 0,00 5 211,31 Huollettavien varat 31.12 5 178,14 662,42 208

19.4 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Takaumussitoumuksia 31.12.2015 Alkuperäinen Pääoma 2015 Pääoma 2014 pääoma Kemiönsaaren Lämpö Oy (myönnetty 2003, 2.500.000 ) 2 500 000 954 200,00 1 079 200,00 (myönnetty 2011, 4.300.000 ) 2 800 000 2 170 000,00 2 380 000,00 1 300 000 1 267 500,00 1 300 000,00 Fab Kimitobacken Kiinteistö OY (myönnetty 2004, 1.800.000 ) 1 800 000 1 196 360,47 1 255 923,33 (myönnetty 2006, 900.000 ) 900 000 712 896,42 740 521,39 (Malminselkä, myönnetty 2014, 900.000 ) 900 000 873 270,00 750 000,00 Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2004, 3.000.000 ) 3 000 000 702 722,21 788 929,11 Solkulla stiftelsen rf 1 111 400 966 862,09 996 153,44 (myönnetty 2008, 1.120.000 ) Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy 484 997 364 973,00 384 977,00 Dalsbostäder Oy Ab 1 940 510 399 095,66 434 835,62 Stiftelsen Silverringen 100 000 0,00 53 333,10 (myönnetty 2005, 100.000 ) Bab Dragsfjärds Solberga 597 000 162 440,03 172 352,52 298 500 73 957,03 80 092,63 Rouskis Oy (myönnetty 2005, 366.349 ) 366 349 31 784,22 51 047,38 (myönnetty 2014, 1.300.000 /9,77 %) 127 010 127 010,00 127 010,00 Södersundvik vatten- och avloppsandelslag 500 000 160 000,00 200 000,00 (myönnetty 2010, 500 000 ) Hitis kyrkoby frivilliga brandkår 350 000 350 000,00 (beviljad 2015, 350.000 ) Yhteensä 10 780 695,37 10 794 375,52 209

Kuntien takauskeskuksen takausvastuut 2015 2014 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuusta 33 110 467,48 31 998 044,48 Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 23 594,71 22 122,54 19.5 Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä 31.12.2015 Toimintayksikkö Toistaiseksi palkatut Määräaikaiset Yhteensä 2015 Yhteensä 2014 Hallinto 14 3 17 16 Kehitys 9 1 10 10 Sivistys 163 31 194 204 Peruspalvelu 192 82 274 279 Ympäristö ja tekniikka 70 16 86 86 Yhteensä 448 133 581 595 Kunnan henkilöstökulut 2015 2014 Palkat ja palkkiot 19 337 158,04 18 689 122,68 0,00 Henkilöstökorvaukset -283 250,10-270 339,10 0,00 Lakisääteiset henkilöstösivukulut 5 786 589,66 5 641 600,90 0,00 Yhteensä tuloslakselman mukaan 24 840 497,60 24 060 384,48 0,00 Henkilöstökuluja aktivoiu aineellisiin hyödykkeisiin 120 041,39 86 360,42 0,00 Luontaisedut 125 215,94 121 607,84 0,00 Henkilöstön koulutus 123 107,32 98 910,81 Yksityiskohtaisemmat tiedot henkilöstöstä löytyy henkilöstöraportista. 210

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 2015 2014 Suomen Keskusta r.p. 381 435 Suomen Sosialidemokraattinen Puolue 517 471 Vapaa yhteistoiminta 1 146 1 134 Vihreä liitto r.p. 424 789 Suomen Ruotsalainen Kansanpuolue r.p. 3 531 3 491 Vasemmistoliitto r.p. 268 259 Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 6 266 6 579 Tilintarkastajan palkkiot Tarkastusyhtiö BDO Audiator Oy 2015 2014 Tilintarkastuspalkkiot 11 414 14 146 Tilintarkastajan lausunnot 740 555 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 3 451 2 137 Muut palkkiot 0 0 Palkkiot yhteensä 15 605 16 838 211

19.6 Luettelo käytetyistä kirjanpitokirjoista ja tositteista Päiväkirja Pääkirja Tuloslaskelma Tase Rahoituslaskelma Tilinpäätöksen erittelyt Käytetyt tositelajit: Kemiönsaaren kunta tositenumero 10 Tiliotetositteet 010001 011382 15 Kassatositteet 015001 015239 20 Myyntireskontra, suoritukset 020001 021185 30 Palkat 030001 030132 40 Ostoreskontra, suoritukset 040001 040316 41 Ostolaskut 410001 410612 47 Ostolaskut, sähköiset 470001 486059 50 Toimeentulotuki 005001 005276 61 Sekalaiset laskut, yleislaskutus 610000 611614 62 Liikuntakerho, laskutus 620000 620136 63 Päivähoitolaskuts 630000 631507 64 Vuokralaskutus 640000 640370 65 Peruspalvelulaskutus 650000 660483 68 Venepaikat, laskutus 680000 680040 69 Rakennusvalvonta, laskutus 690000 690356 90 Muistiotositteet 900000 900764 92 Ekocenter, muistiotositteet 920001 920099 95 Käyttöomaisuudet 950001 950029 Kemiönsaaren vesiliikelaitos tositenumero 240 Ostoreskontra, suoritukset 240001 240180 241 Ostolaskut 241001 241050 247 Ostolaskut, sähköiset laskut 247001 248654 260 Myyntireskontra, suoritukset 260001 260919 300 Vesilaskutus 030001 030047 400 Vesilaskutus 400001 406661 500 Käyttöomaisuudet 500001 500006 900 Muistiotositteet 900001 900471 212

19.7 Konsernitilinpäätöksen liitetiedot KONSERNIKAAVA KIMITOÖNS KOMMUN TYTÄRYHTEISÖ KUNTAYHTYMÄT OSAKKUUS- JA OMISTUSOSAKKUUSYHTEISÖT Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy 100 % Egentliga Finlands förbund Fastighets Ab Kimito Arkadia 1,52 % 9,9 % Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy 33,3 % rösträtt i styrelsen inkl Berglund Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt 81,80 % 2,00 % Bostads Ab Furubacken Vfjärd 43,60 % Kiinteistö Oy Malminselkä Kårkulla 75 % 2,94 % Faxell 2.0 41,24 % Fab Kimito Landsbygdsrådet KiOy Salon seudun koulutuskuntayhtymä 75,32 % 2,30 % Dragsfjärds Industri Ab - Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Dragsfjärdin Teollisuus Oy 0,23 % 100 % Oy Dalsbostäder Ab 100 % Dalmed Oy 75 % Yhteisö Kunnan Kotipaikka omistusosuu Kirjanpitoarvo Konsernin Kuntakonsernin osuus ägarandel % 31.12 ägarandel omasta pääomasta vieraasta pääomasta tilikauden yli- / alijäämästä Tytäryhteisö Ab Kimito Värme Kemiön Lämpö Oy Kemiönsaar 100 85 547,65 100 % 567 650,55 4 678 326,17 223 249,80 Fastighets Ab Kimitobacken Kiinteistö Oy Kemiönsaar 81,80 122 497,48 81,80 % 103 446,33 1 902 685,57 0,00 Fastighets Ab Malminselkä Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75,00 30 530,28 875 987,56-6 969,72 Fastighets Ab Kimito Landsbygdsrådet Kiinteistö Oy Kemiönsaar 75,32 1 917 929,95 62,69 % 2 720 724,97 545 401,16-14 006,63 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuus Oy Kemiönsaar 100 218 644,31 100 % 221 944,69 378 410,45 29 866,18 Dalmed Oy Ab Kemiönsaar 75 6 000,00 75 % 6 287,84 57 416,84-72,62 Oy Dalsbostäder Ab Kemiönsaar 100 84 093,96 100 % 572 994,21 471 011,49 0,05 SWOP-rahasto, sijoitus Dalsbostäder 198 462,58 2 633 175,93 4 223 578,87 8 909 239,24 232 067,06 Kuntayhtymät Egentliga Finlands förbund Turku 1,52 5 264,44 1,52 % 14 264,92 20 548,02 1 649,49 Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikt Turku 2,00 3 315 162,97 2,00 % 3 341 629,35 7 159 121,32 31 620,26 Kårkulla samkommun Parainen 2,94 258 878,78 2,94 % 321 305,04 524 452,51 29 282,32 Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri Paimio 0,23 7 132,68 0,23 % 4 170,63 46 991,06 2 696,81 Salon seudun koulutuskuntayhtymä Salo 2,30 218 668,12 2,30 % 442 464,46 331 604,39 13 044,78 3 805 106,99 4 123 834,40 8 082 717,30 78 293,66 Omistajaosakkuus- ja osakkuusyhteisöt Fastighets Ab Kimito Arkadia Kemiönsaar 9,90 84 934,90 9,90 % Bostads Ab Furubacken Kemiönsaar 43,60 170 374,37 43,60 % 169 517,09 1 020,11-25,66 Faxell 2.0 Kemiönsaar 41,2 40 000,00 41,2% 39 245,89 75,89-73,98 295 309,27 208 762,98 1 096,00-99,64 213

Konsernitilinpäätöksen laskentaperiaatteet Konsernitilinpääköksen laajuus Konsernitilinpäätös käsittää konsernitaseen, konsernitulos- ja rahoituslaskelman sekä liitteet. Keskenäisen omistuksen eliminointi Kunna ja sen tytäryhteisöjen keskenäinen omistus on tehty nimellis- eli pariarvomenetelmällä. Sisäiset velat ja saamiset Sisäiset velat ja saamiset kunna ja konserniyhteisöjen välillä on eliminoitu suhteessa kunnan omistukseen. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojenero on kirjattu tytäryhteisön oman pääoman erää Voitto / Tappio edelliseltä tilikausilta vastaan. Kuntayhtymät Kuntayhtymien taseet on yhdistelty lukuarvoiltaan omistusosuuden mukaisesti. Tytäryhteisöt Kaikki tytäryhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätöksessä. Osakkuusyhteisöt Mikään kunnan osakkuusyhteisöistä ei ole yhdistelty konsernitilinpäätöksessä koska yhteisöjen osuus konsernin tuloksesta tai muutokset pääomassa ei ole olennaisia. 214

SAAMISET TYTÄRYHTEISÖILTÄ, OSAKKUUSYHTEISÖILTÄ JA KUNTAYHTYMILTÄ Lyhytaikaiset saamiset 2015 2014 Tytäryhteisöt Myyntisaamiset 30 173,05 41 371,36 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 30 173,05 41 371,36 Kuntayhtymät Myyntisaamiset 1 156,79 14 455,25 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset 3 226,20 28 640,84 Yhteensä 4 382,99 43 096,09 Myyntisaamiset 2 148,21 928,06 Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 2 148,21 928,06 215

OMAN PÄÄOMAN erittely Konserni 2015 2014 Peruspääoma 1.1. 19 408 230,24 19 408 230,24 Tilikauden muutokset Peruspääoma 31.12. 19 408 230,24 19 408 230,24 Korotusrahasto 31.12 23 137,49 23 137,49 Muut omat rahastot 1.1 1 137 461,49 1 137 511,01 Tilikauden muutokset 126 693,21-49,52 Muut omat rahastot 31.12 1 264 154,70 1 137 461,49 Edellisen tilikauden ylijäämä 1.1 12 024 866,58 7 297 361,20 Tilikauden muutokset 4 392 828,50 4 727 505,38 Edellisen tilikauden ylijäämä 31.12 16 417 695,08 12 024 866,58 Tilikauden ylijäämä/alijäämä 1 097 463,14 997 286,59 Oma pääoma yhteensä 38 210 680,65 33 590 982,39 216

VELAT TYTÄRYHTEISÖILLE, OSAKKUUSYHTEISÖILLE JA KUNTAYHTYMILLE Konserni Pitkäaikaiset velat 2015 2014 Tytäryhteisöt Lainasaamiset 616 515,31 707 722,21 Yhteensä 616 515,31 707 722,21 Lyhytaikaiset velat Tytäryhteisöt Saadut ennakot Ostovelat 67 261,74 62 068,11 Muut velat 86 206,90 86 206,90 Siirtovelat Yhteensä 153 468,64 148 275,01 Kuntayhtymät Saadut ennakot Ostovelat 11 299,94 60 471,30 Muut velat Siirtovelat 239 913,01 Yhteensä 11 299,94 300 384,31 Osakkuusyhetsöt Saadut ennakot Ostovelat 73,03 Muut velat 0,00 Siirtovelat 0,00 Yhteensä 73,03 217

TAKAUSVASTUU YHTEISÖEDULLE SAMAN KONSERNIN SISÄLLÄ Konserni Alkuperäinen Pääoma 2015 Pääoma 2014 pääoma Kemiön Lämpö Oy (myönnetty 2003, 2.500.000 ) 2 500 000 954 200,00 1 079 200,00 (myönnetty 2011, 4.300.000 ) 2 800 000 2 170 000,00 2 380 000,00 1 300 000 1 267 500,00 1 300 000,00 Fab Kimitobacken Kiinteistö Oy (myönnetty 2004, 1.800.000 ) 1 800 000 1 196 360,47 1 255 923,33 (myönnetty 2006, 900.000 ) 900 000 712 896,42 740 521,39 (Malminselkä, myönnetty 2014) 900 000 873 270,00 750 000,00 (myönnetty 2015, 280.000 ) 280 000 267 624,24 Fab Kimito Landsbygdsrådet (myönnetty 2004, 3.000.000 ) 3 000 000 702 722,21 788 929,11 Dragsfjärds Industri Ab - Dragsfjärdin Teollisuu 210 000 364 973,00 384 977,00 Dalsbostäder Oy Ab 1 940 510 399 095,66 434 835,62 Yhteensä takausvastuuta 31.12.2015 8 908 642,00 9 114 386,45 218

20 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 20.1 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan talouteen Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan tilikauden tuloksen muodostukseen Toimintatulot Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Tuloslaskelma ilman Vesiliikelait. (ulkoinen/sisäinen) (ulkoinen/sisäinen) kunnan tilinpäätöksessä Myyntitulot, ulkoiset 1 442 799,71 1 498 874,38 2 941 674,09 Myyntitulot, sisäiset 3 905 357,57 198 311,60-3 905 357,57 1) -198 311,60 1) 0,00 Maksutulot 2 657 289,91 2 657 289,91 Tuet ja avustukset 955 244,95 955 244,95 Muut toimintatulot 1 047 493,53 58 021,82 1 105 515,35 Muut toimintatulot, sisäiset 3 135 132,21 205 908,65-3 135 132,21 2) -205 908,65 1) 0,00 Toimintatulot 13 143 317,88 1 961 116,45-7 040 489,78-404 220,25 7 659 724,30 Valmistus omaan käyttöön 120 041,39 120 041,39 Toimintamenot Henkilöstömenot -24 840 497,60-24 840 497,60 Palvelujen ostot, ulkoiset -17 856 346,87-257 530,66-18 113 877,53 Palvelujen ostot, sisäiset -3 726 805,04-463 051,68 3 726 805,04 1) 463 051,68 1) 0,00 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -3 031 430,09-356 424,24-3 387 854,33 Aineet, tarvikkeet ja tavarat, sisäise -54 323,30-8 267,20 54 323,30 1) 8 267,20 1) 0,00 Avustukset -1 938 386,51 0,00-1 938 386,51 Muut toimintamenot, ulkoiset -766 415,48-24 857,51-791 272,99 Muut toimintamenot, sisäiset -3 166 132,21 0,00 3 166 132,21 2) 0,00 Toimintamenot -55 380 337,10-1 110 131,29 6 947 260,55 471 318,88-49 071 888,96 Toimintakate -42 116 977,83 850 985,16-93 229,23 67 098,63-41 292 123,27 Verotulot 22 792 112,11 22 792 112,11 Valtionosuudet 22 532 013,00 22 532 013,00 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 12 904,85 0,00 12 904,85 Korkotulot, sisäiset 10 390,71 0,00-10 390,71 4) 0,00 Muut rahoitustulot, ulkoiset 22 249,38 5 966,27 28 215,65 Muut rahoitustulot, sisäiset 12 866,00-12 866,00 3) 0,00 Korkomenot, sisäiset 0,00-10 390,71 10 390,71 4) 0,00 Korkomenot -151 579,71-62 139,37-213 719,08 Muut rahoitusmenot -10 091,87-28,89-10 120,76 Korvaus peruspääomasta 0,00-12 866,00 12 866,00 3) 0,00 Rahoitustulot ja -menot -103 260,64-79 458,70-23 256,71 23 256,71-182 719,34 Vuosikate 3 103 886,64 771 526,46-116 485,94 90 355,34 3 849 282,50 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -2 020 026,57-744 699,76-2 764 726,33 Poistot ja arvonalentumiset -2 020 026,57-744 699,76-2 764 726,33 Tilikauden tulos 1 083 860,07 26 826,70-116 485,94 90 355,34 1 084 556,17 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 128 828,52 35 854,92 164 683,44 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 0,00 Tilikauden ylijäämä 1 212 688,59 62 681,62-116 485,94 90 355,34 1 249 239,61 Eliminoidaan: 1) Sisäinen myynti ja osto 2) Muu sisäinen myynti ja sisäiset vuokrat 3) Korvaus peruspääomasta 4) Korkokulut, sisäinen laina Kunnan sisäisen ylijäämän (116 485,94 euroa) ja vesiliikelaitoksen tuloslaskelman (90 355,34 euroa) välinen ero johtuu kunnan sisäisessä taseessa olevista sisäisistä liittymismaksuista, yhteensä 26 130,60 euroa. 219

20.2 Vesiliikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Liikelaitoksen vaikutus kunnan toiminnan rahoitukseen Toteutuma Eliminoinnit Kokonaistarkastelu Kunta Vesiliikelaitos Kunta Vesiliikelaitos Rahoituslaskelma (ilman liikelait.) kunnan Tulorahoitus tilinpäätöksessä Vuosikate 3 103 886,64 771 526,46-116 485,94 1) 90 355,34 1) 4) 3 849 282,50 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät -341 323,03 0,00-341 323,03 Investointien rahavirta Investointimenot -7 512 000,46-3 088 303,81 26 130,60 4) -10 574 173,67 Rahoitusosuudet investointimenoihin 117 817,51 50 749,79 168 567,30 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 380 110,00 380 110,00 Toiminnan ja investointien rahavirta -4 251 509,34-2 266 027,56-90 355,34 90 355,34-6 517 536,90 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset liikelaitoksille -472 363,26 472 363,26 2) Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta 472 363,26-472 363,26 2) Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 695 000,00 2 800 000,00 10 495 000,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennys 249 648,04-249 648,04-249 648,04 3) 249 648,04 3) Lyhytaikaisten lainojen muutos -1 256 423,68-667 710,87-1 924 134,55 Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset -240 612,38-88 976,79-329 589,17 Rahoituksen rahavirta 5 975 248,72 2 266 027,56 222 715,22-222 715,22 8 241 276,28 Vaikutus maksuvalmiuteen 1 723 739,38 0,00 132 359,88-132 359,88 1 723 739,38 Elimininoidaan: 1) Ssisäinen myynti ja osto 2) Sisäiset lainat 3) Sisäisten lainojen vähennys 4) Sisäinen liittymismaksu 220

20.3 Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2015 Kimitoöns Vatten Kemiönsaaren Vesi 221

Kemiönsaaren vesiliikelaitos Vuosikertomus 2015 Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAIDEA 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI 6. KUSTANNUKSET 7. VEDENHANKINTA 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS 9. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO 10. KEMIÖNSAAREN VEDEN TALOUSARVION ANALYSOINTI KONSERNIOHJEEN MUKAAN 10.1 INVESTOINNIT 2015 10.2 KÄYTTÖTALOUSARVION TOTEUTUMINEN 10.3 RAHOITUSANALYYSIN TOTEUTUMINEN 11. TULOSLASKELMA 2015 12. TASE 31.12.2015 13. RAHOITUSLASKELMA 31.12.2015 14. YHTEENVETO, ANALYYSI JA TUNNUSLUVUT 15. KEMIÖNSAAREN VESILIIKELAITOKSEN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 16. TILIKAUDEN TULOKSEN JA INVESTOINTIKEHYKSEN KÄSITTELY 17. TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN JA ALLEKIRJOITTAMINEN 222

1. TOIMINTAIDEA Kemiönsaaren Veden tehtävänä on hoitaa vesihuoltopalvelut toiminta-alueellaan sekä palvella asiakkaita. Tehtävä käsittää mm. juomaveden toimittamisen kuluttajille sopimuksessa mainituin ehdoin sekä kiinteistöjen tuottamien jätevesien johtamisen puhdistettavaksi puhdistamoille puhdistamoiden lupaehtojen mukaisesti. Toimivat vesihuoltopalvelut ylläpitävät asiakkaiden toimintaedellytyksiä, terveyttä ja elämänlaatua. Kemiönsaaren Veden toiminnan tulee olla taloudellisesti kannattavaa, minkä vuoksi kuluttajilta peritään käyttöja pääomakustannusten kattamiseksi mm. seuraavat maksut: vesimaksu, jätevesimaksu, perusmaksu, liittymismaksu sekä lietteen vastaanottomaksu. Tuloilla on katettava niin käyttö- kuin pääomakustannukset. 2. TOIMITUSJOHTAJAN YLEISKATSAUS Vesihuoltopalvelut ovat olennainen osa yhteiskunnan peruspalveluja. Puhtaan veden saanti ja tehokas jäteveden poisjohtaminen ja puhdistaminen ovat ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin perusedellytyksiä. Kemiönsaaren Vedellä on tällä hetkellä 1 739 asiakasta, joista 195 on vapaa-ajan kiinteistöjä. Seitsemäs toimintavuosi on ollut hyvin investointipainotteinen. Vuoden aikana on paikattu useita vuotoja sekä vesiverkostossa että jätevesiverkostossa, tehty muutamia vesiliittymiä ja vaihdettu vesiventtiilejä. Vesihuolto on yleisesti ottaen toiminut hyvin, huolimatta siitä, että on tapahtunut yhtä ja toista. Laskuttamattoman veden osuus on laskenut 22 prosenttiin, mikä tarkoittaa yli 10 prosenttiyksikköä vähemmän vuotoja. Tämä on erittäin merkittävä parannus. Syksyn runsaat sateet aiheuttivat jälleen haasteita jätevedenpuhdistamoille, jotka joutuivat vastaanottamaan suuria määriä tulvavesiä. Laskuttamattoman jäteveden osuus oli noin 44 prosenttia. Tämä pintavesi nostaa puhdistamojen kustannuksia, samalla kun optimaalisen puhdistustuloksen saavuttaminen on työläämpää, kun puhdistamot joutuvat puhdistamaan suuria määriä ojavesiä. Vuoden aikana paikattiin parisenkymmentä jätevesiverkoston vuotokohtaa omana työnä. Päivystysrengas, joka mahdollistaa 24/7-valmiuden käytön osalta, on toiminut hyvin. Kaikki ovat kantaneet vastuunsa, ja päivystysrenkaaseen osallistuneet henkilöt ansaitsevat kaikki suuren kiitoksen työpanoksestaan. Kemiönsaaren kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelman toteuttaminen jatkui vuoden aikana. Kemiön ja Taalintehtaan välisten vesi- ja jätevesilinjojen rakentaminen valmistui, ja Björkbodan ja Nivelaxin välinen osuus saatiin lähes valmiiksi. Vuoden aikana Tyskahomenin puhdistamoa laajennettiin ja tehostettiin, ja Kemiön puhdistamo suljettiin suunnitelmien mukaan 15.10.2015. Vuoden aikana investointeja toteutettiin 3,037 miljoonan euron edestä (netto). Investointitalousarvio ylittyi 0,557 miljoonalla eurolla. Investointien toteutus ja käyttöönotto on vaatinut henkilöstöltä suuren työpanoksen. Ylitys johtuu Kemiön Björkbodan ja Björkbodan Taalintehtaan linjanrakennusurakoiden aikataulujen venymisestä sekä siitä, että Nivelaxin Björkbodan linja ja Tyskaholmenin puhdistamo tulivat hieman alun perin budjetoitua kalliimmaksi. Lisäksi vuoden 2014 tilinpäätöksessä oli varattu liian iso summa valtionavustuksille, minkä vuoksi tilinpäätöksen 2015 tuki oli budjetoitua pienempi. Positiivista on joka tapauksessa se, että vuosina 2010 2016 toteutettu linjanrakennuksen investointikokonaisuus pitää, ja on selvästi edullisempi kuin 4.4.2011 esiteltiin, jolloin kunnanvaltuusto teki investointeja koskevan periaatepäätöksen. Puhdistamon laajennus ja tehostaminen tulivat alun perin budjetoitua kalliimmaksi. Ylitys johtui siitä, että rakennukseen tehtiin alun perin suunniteltua suurempia toimenpiteitä käyttövarmuuden lisäämiseksi ja vaadittua tehokkaamman puhdistuksen mahdollistamiseksi. Vuonna 2011 laskettiin, että taksaa on toimenpiteiden valmistuttua korotettava 0,6 /m³ kasvavien poistokustannusten kattamiseksi, mutta ilmeni, että 0,45 /m³:n korotus riittää. Vuoden 2015 tilinpäätös näyttää pientä 62 540 euron ylijäämää, mikä tarkoittaa, että yhteenlaskettu kertynyt ylijäämä on nyt 269 738 euroa. Taloussuunnitelman mukaan isoa osaa ylijäämästä tullaan tarvitsemaan Lammalan puhdistamon ison kertapoiston kattamiseksi vuonna 2016. Hyvä tulos johtuu erittäin tiukasta talouskurista, 223

suotuisasta korkokehityksen jatkumisesta ja siitä, ettei Lammalan puhdistamoa suljettu vielä vuonna 2015, kuten oli suunniteltu. Vuosi on ollut aktiivinen ja monipuolinen, ja Kemiönsaaren Veden toiminta ja talous ovat kehittyneet oikeaan suuntaan erittäin suurista investoinneista huolimatta. Vuodesta 2016 eteenpäin investoinnit on pidettävä alhaisella tasolla, selvästi alle 4 500 000 /v, 10 vuoden ajan. Kemiönsaaren Veden talous on tasapainossa, mikä mahdollistaa velkataakan aggressiivisen lyhentämisen. Tavoitteena tulee olla vähintään velkataakan puolittaminen 7 8 vuodessa. Lopuksi haluan kiittää kaikkia työntekijöitä ammattitaitoisesta työpanoksesta sekä johtokuntaa heidän tekemästään työstä. Kemiönsaari 29. helmikuuta 2016 Roger Hakalax Toimitusjohtaja Kemiönsaaren Vesi 3. ORGANISAATIO JA HENKILÖKUNTA Kemiönsaaren Vedellä on kaksi huoltomiestä, jotka hoitavat tuotantorakennuksia, yksi huoltomies, joka huoltaa pumppaamoja sekä yksi huoltomies, joka vastaa linjanrakennuksesta ja yleisestä kunnossapidosta. Työvoiman vahvuutta lisätään työnjohtajalla (50 %), joka osallistuu käytännön työhön. Hallinnossa työskentelee tekninen suunnittelija (50 %), joka hoitaa mm. valvontatehtäviä ja maanomistajalupa- ja rakennuttajatehtäviä, sekä laskuttaja, toimistosihteeri (50 %) ja toimitusjohtaja (50 %). Työvoiman vahvuus on näin ollen seitsemän henkilöä. Tarvittaessa voidaan ostaa suurempi työpanos kunnan yhdyskuntatekniseltä osastolta; kokonaistyövoima saadaan tarvittaessa nopeasti kaksinkertaistettua. Henkilökunta on vuoden aikana osallistunut eri koulutustilaisuuksiin ja kursseihin. Vuonna 2015 Kemiönsaaren Veden johtokunta muodostui seuraavasta viidestä henkilöstä: Malin Lindholm, Lars Nummelin (1.1. 30.6.2015), Greger Lindholm (1.7. 31.12.2015), Brita Drugge, Veijo Lücke ja puheenjohtaja Daniel Wilson. 4. ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ Vesihuoltolaitoksen talous on hyvin pääomavaltaista toimintaa. Mutta käyttötulot ja kustannukset ovat yleensä kohtalaisen ennakoitavissa, mikä helpottaa tulevaisuuden arviointia. Kemiönsaaren Veden toiminta on viime vuosina kehittynyt oikeaan suuntaan niin toiminnallisesti kuin taloudellisestikin. Seuraavat seikat vaikuttavat toiminnan talouteen tulevaisuudessa: - Liittymismaksut muodostavat pienemmän osan tuloista. - Investointitaso laskee pitkäaikaisesti tasolle, joka on puolet vuoden 2016 poistotasosta, mikä mahdollistaa lainojen lyhentämisen - Poistot lisääntyvät tuntuvasti vuonna 2016. - Iso kertapoisto vuonna 2016 (noin 240 000 ) Lammalan puhdistamon sulkemisesta. 224

- Korot ovat laskeneet pidemmän aikaa, mutta ne alkavat taas nousta. - Valtio korottaa arvonlisäveroa. - Taksa on nyt sopeutettu vuoden 2016 muuttuneisiin olosuhteisiin, eikä sitä tarvitse korottaa moneen vuoteen. 5. ASIAKKAAT JA MYYNTI Vuoden aikana myytiin yli 191 00 m³ vettä ja 215 000 m³ jätevettä vastaanotettiin käsiteltäväksi. Myyty määrä pysyi edellisvuoden tasolla. Vuoden aikana myytiin 17 vesiliittymää, 16 jätevesiliittymää ja 1 hulevesiliittymä. Tämä on selvästi edellisvuotta vähemmän. Kemiönsaaren Vedellä oli 1 739 asiakassopimusta 31.12.2015. Liittymismaksujen osuus liikevaihdosta on laskenut aiemmista vuosista, 11 prosentista 8 prosenttiin. Tämä tekee taloudesta vähemmän haavoittuvan. Liittymismaksut kattavat tällä hetkellä 50 80 % uusien alueiden laajennuskustannuksista liittymisajankohtana, edellyttäen että kaikki alueen kiinteistöt liitetään verkostoon. Investointikustannukset merkitään noin 30 vuoden ajanjaksolle poistoina. Merkittävä osa vesihuoltolaitoksen kustannuksista on kiinteitä. Siksi on tärkeää, että suuri osa tuloista, kuten perus- ja liittymismaksut, on kiinteitä. Kemiönsaaren Veden seitsemännen toimintavuoden liikevaihto oli budjetoitua pienempi, 1 786 066 euroa sisältäen ylimääräiset tulot. Alitus johtuu vähentyneestä vesi- ja jätevesiliittymien myynnistä. 225

6. KUSTANNUKSET Talousarvion toteutuman mukaan käyttökustannukset olivat budjetoitua pienemmät. Alituksen taustalla ovat muun muassa arvioitua pienemmät henkilöstökustannukset, koska osa työkustannuksista on kirjattu investointeina. Myös korkokulut olivat edellisvuoden korkokuluja sekä budjetoitua pienemmät. Sen sijaan talousarviolainaa otettiin budjetoitua enemmän. Leasingautojen käyttäminen on erittäin kallis tapa varustaa henkilökunta autoilla, mikä näkyy muiden kustannusten nousuna. Autojen ostaminen olisi pitkällä aikavälillä edullisempi vaihtoehto vesihuoltolaitokselle. 226

Yksi tulevaisuuden suurista haasteista on velkataakka, joka on huomattavasti suurempi kuin liikevaihto! Kasvavat lainanhoitokulut ovat tulevaisuudessa liikelaitoksen suurin taloudellinen riskitekijä. Osa lainoista on kuitenkin sidottu kiinteään korkoon ja merkittävä osa on sisäisiä lainoja, mikä hillitsee mahdollista korkojen nousua. Strategisten investointien jälkeen, on tärkeää kiinnittää huomiota velkataakkaan. Pääomakustannukset, toisin sanoen korot, poistot ja korvaus pääomasta muodostavat 47 % ja käyttökustannukset 53 % kokonaiskustannuksista. Suurimmat käyttökustannuserät ovat materiaalit 21 % (sisältää mm. sähkön), työ 16 % ja palvelut 15 %. Muut erät ovat suhteellisen pieniä. Vuonna 2015 osa hallinnon ja huoltomiesten palkkakustannuksista kirjattiin investointeihin, mikä vähensi käyttöpuolen palkkakustannuksia. 7. VEDENHANKINTA Sekä Kårkullan että Nordanån pohjavesilaitokset ovat toimineet hyvin. Kårkullan, Nordanån ja Skinnarvikin pohjavesialueita on kuormitettu ympäristölupiensa puitteissa vuoden aikana. Taulukossa esitellään pumpatut vesimäärät vesilaitosta kohden, niiden käyttö- ja poistokulut sekä laskettu yksikköhinta, jossa on otettu huomioon vuotovedet ja kustannukset on jaettu myytyä vesikuutiometriä kohden. Vuoden aikana Kårkullan vesilaitosta on käytetty aiempia vuosia vähemmän ja Nordanåta enemmän virtauksen aikaansaamiseksi Kemiön ja Björkbodan välisessä uudessa vesilinjassa. Vesi m³/vuosi m³/vrk /vuosi /m³ kesk. /m³ Björkbodan osuuskunta 0 0 0 - Kårkullan vesilaitos 40 425 111 50 188 1,24 Nordanån ja Skinnarvikin vesilaitokset 205 583 563 61 654 0,30 Taalintehtaan pintavesilaitos 0 0 0 - Puhdistettu, m³ 246 008 674 111 842 0,45 Myyty, m³ 191 816 526 111 842 0,58 *) Kemiönsaaren Vesi ostaa tarvittaessa vettä Björkbodan vesiosuuskunnalta. Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. 8. JÄTEVEDEN PUHDISTUS Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamo Kemiönsaaren Veden jätevedenpuhdistamo Tyskaholmenin puhdistamo otettiin käyttöön vuoden 2008 lopulla, ja tehostaminen ja laajennus valmistuivat 15.10.2015. Laitos toimii hyvin ja on puhdistanut vettä ympäristöluvan mukaisesti. Vuoden suurin haaste olivat kiintoaineet toisen vuosipuoliskon aikana. Typenpoisto toimi erittäin hyvin vuonna 2015. Jätevedenpuhdistamon tehostaminen ja laajennus onnistuivat hyvin, vaikka laitos oli käytössä koko rakennustöiden ajan. 227

Tyskaholmenin puhdistamo Vuoden kevuoden keskvuoden keskvuoden keskvuoden keskvuoden keskvuoden keskraja-arvo 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 CODCr Käsitelty vesi mg/l 34 21 23 35 48 17 27 60 Puhdistusaste % 96 97 97 94 96 99 97 90 BOD7ATU Käsitelty vesi mg/l 2,9 1,6 6,5 10 11 2 3,4 10 Puhdistusaste % 99 99 100 96 97 99 99 95 kok.p Käsitelty vesi mg/l 0,065 0,082 0,05 0,36 0,55 0,038 0,15 0,3 Puhdistusaste % 100 100 99 95 97 100 99 95 KA Käsitelty vesi mg/l 4,4 3,4 4,3 15 33 5 12 15 Puhdistusaste % 99 99 99 95 96 98 98 95 Käsitelty vesi mg/l 29 27 19 23 28 24 18 - N Puhdistusaste % 46 41 58 45 57 52 68 50 Björkboda Lås Ab:n prosessivedenpuhdistamo Björkboda Lås Ab on toimittanut aiempaa vähemmän jätevettä Kemiönsaaren Veden Tyskaholmenin jätevedenpuhdistamoon vuoden 2015 aikana. Kemiön jätevedenpuhdistamo Vuonna 1981 rakennettu Kemiön jätevedenpuhdistamo on toiminut huomattavasti löyhää ympäristölupaansa paremmin. Puhdistamo suljettiin 15.10.2015, ja nyt yksi altaista muutetaan lietteen vastaanottopaikaksi. 228

Kemiön Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Vuoden keskiarvo Raja-arvo puhdistamo 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 CODCr Pitoisuus läht. vedes mg/l 54 57 36 42 46 47 51 125 Puhdistusaste % 89 93 94 93 93 96 95 75 BOD7ATU Pitoisuus läht. vedes mg/l 14 13 5,8 7,9 5,9 11 7,5 15 Puhdistusaste % 90 96 97 97 98 97 98 90 kok.p Pitoisuus läht. vedes mg/l 0,7 0,76 0,4 0,44 0,46 0,58 0,87 1 Puhdistusaste % 91 94 95 95 95 96 94 90 KA Pitoisuus läht. vedes mg/l 15 34 18 17 13 19 30 35 Puhdistusaste % 91 91 95 94 97 98 94 90 Pitoisuus läht. vedes mg/l 32 37 18 30 37 41 33 - N Puhdistusaste % 40 43 41 51 26 45 58 - Lammalan jätevedenpuhdistamo Lammalan jätevedenpuhdistamo on toiminut melko hyvin vuoden aikana, mutta asetetut löyhät ympäristölupavaatimukset täyttyivät ainoastaan yhdessä kohdassa (COD). Laitos suljetaan maaliskuussa 2016. 229

Lammalan Vuoden keskiarv Vuoden keskiarvuoden keskiarvuoden keskiarvuoden keskiarvuoden keskiarvuoden keskia Raja-arvo puhdistamo 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Pitoisuus läht. vedessä mg/l 240 160 120 290 200 120 110 125 CODCr Puhdistusaste % 73 84 85 70 84 85 83 75 Pitoisuus läht. vedessä mg/l 81 36 48 120 75 29 40 15 BOD7ATU Puhdistusaste % 80 91 85 65 85 88 87 90 Pitoisuus läht. vedessä mg/l 7,6 3,9 2,7 6,6 2,6 1,9 1,4 0,7 kok.p Puhdistusaste % 48 74 79 56 85 85 86 90 Pitoisuus läht. vedessä mg/l 120 63 42 88 57 49 38 35 KA Puhdistusaste % 62 84 83 69 88 86 89 90 Pitoisuus läht. vedessä mg/l 69 51 46 0 68 68 65 - N Puhdistusaste % 20 44 36 0 54 6,7 0 - Taulukossa on esitetty puhdistetut jätevesimäärät puhdistuslaitoksittain sekä laitosten käyttö- ja poistokustannukset. Näiden lukujen perusteella on laskettu puhdistamoiden käyttökulut puhdistettua kuutiometriä kohden. Taulukosta ilmenee selkeästi vuotoveden eli verkostoon vuotavan veden osuus. m³/vuosi m³/vrk /vuosi /m³ kesk. /m³ Tyskaholmenin puhdistamo 264137 724 415 294 1,57 Kemiön puhdistamo 103595 284 50 371 0,49 Lammalan puhdistamo 17476 48 83 394 4,77 Puhdistettu, m³ 385 208 1 055 549 059 1,43 Myyty, m³ 215 805 591 549 059 2,54 Pääoman korkoja ja korvauksia ei ole huomioitu tässä laskelmassa. Ympäristökuormitus Kolmen puhdistamon ympäristökuormitukset ovat erilaiset. Taulukon päästömäärät on laskettu teoreettisesti päästöjen vuosittaisesta keskiarvosta (mg/l) puhdistamokohtaisesti kerrottuna kunkin puhdistamon puhdistetun vesimäärän kanssa. Taulukon sininen osa on tuleva ennuste, joka heijastaa tilannetta siinä vaiheessa, kun kaikki jätevedet puhdistetaan Tyskahomenissa vuonna 2016. Ennuste perustuu siihen, että puhdistamo toimii yhtä hyvin vuonna 2016 kuin se toimi Tyskaholmenissa vuonna 2014. Suunnitelmien mukaan tarkoituksena on tehostaa puhdistamon typenpoistoa (N), mikä tarkoittaa että myös typpipäästöt lähes puolittuvat vuonna 2016. Taulukosta ilmenee selvästi, että Kemiön puhdistamolla on suurin ympäristökuormitus kg/vuodessa mitattuna. Mutta myös Lammalan puhdistamon fosforin ympäristökuormitus on kolminkertainen Tyskaholmenin puhdistamoon verrattuna, huolimatta siitä, että Tyskaholmenin puhdistamossa puhdistetaan huomattavasti suurempia vesimääriä. Myös Tyskaholmenin puhdistamon tulevaisuudenennuste näyttää hyvältä; 230

ympäristökuormituksen ennustetaan laskevan noin puoleen vuonna 2016. Huomioi että taulukon luvut ovat vuodelta 2014! centralt renat Utsläpp Tysk. Nu Lamm. Nu Kimito Nu Totalt nu Sen Reduktion förändring kg/år kg/år kg/år kg/år kg/år kg/år av utsläpp 2014 2014 2014 2014 2016 2016 2016 CODCr 3 958 1 799 5 898 11 655 6 346 5 309-45,55 % BOD7ATU 466 435 1 380 2 281 747 1 534-67,27 % kok.p 9 28 73 110 14 96-87,12 % KA 1 164 735 2 384 4 283 1 866 2 416-56,42 % N 5 587 1 020 5 145 11 752 8 959 2 793-23,77 % 9. VESI- JA JÄTEVESIVERKOSTO Kemiönsaaren Veden vesi- ja jätevesiverkosto on erittäin pitkä suhteessa asiakasmäärään ja myytyihin vesimääriin. Vuonna 2015 vesiverkostoa laajennettiin noin 9,85 km (+ 4,5 %) ja jätevesiverkostoa noin 9,7 km (+ 5 %). Kemiönsaaren Vesi vastaa myös 400 pumppaamosta, joista 72 on linja- tai aluepumppaamoja. Verkoston toiminnan valvonnan helpottamiseksi valvontajärjestelmän rakentamista on jatkettu vuoden aikana. Automaatiojärjestelmä takaa suuremman käyttövarmuuden, sillä mahdolliset viat aiheuttavat automaattisesti hälytyksen, joka yhdistyy eteenpäin valvontatietokoneille ja päivystäjälle, joka korjaa vian. Seuraava automaatiojärjestelmää kuvaava kaavio on Nordanån vesilaitoksen ja Skinnarvikin vedenottamon prosessikuva. Kuvasta ilmenevät mm. käynnissä olevat pumput, virtaukset, vikailmoitukset, paine, vesisäiliön vesimäärä, pumpatut määrät, suuntaukset ym. Automaatiojärjestelmän kautta pumppuja voidaan käynnistää ja sulkea sekä vedenpuhdistusprosessin toimintaedellytyksiä muuttaa. 231