Motorisen oppimisen vaikeudet ja niiden tukeminen liikunnassa Helena Viholainen, Tutkijatohtori, dosentti, elto Jyväskylän yliopisto, Erityispedagogiikka Piritta Asunta, LitM, jatko-opiskelija, projektitutkija Jyväskylän yliopisto, Liikuntapedagogiikka
MITÄ OVAT? Lassin pulmat Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DCM-IV) Motoriikan kehityshäiriö (ICD-10) Kehityksellinen dyspraksia Kömpelyys Liikkeiden toimintahäiriö
Kehityksellinen koordinaatiohäiriö (DSM V) Yleisyys 5 6% Suoriutuminen jokapäiväisissä motorista koordinaatiota vaativissa toiminnoissa olennaisesti huonompaa suhteessa henkilön ikään ja älykkyyteen
Kehityksellinen koordinaatiohäiriö - jatkuu Häiriö vaikuttaa merkittävästi oppimissuorituksiin tai päivittäisiin toimintoihin Ei johdu ruumiillisesta eikä laajaalaisesta kehityshäiriöstä Älyllisen kehitysvammaisuuden yhteydessä motoriset vaikeudet tavallista pahempia
Heterogeeninen ryhmä Erilaiset motoriset profiilit Hieno- ja karkeamotoriikka Erilaiset muut vaikeudet Akateemiset, kognitiiviset Käyttäytyminen Sosiaaliset taidot
?? Syyt Tuntematon Useampien tekijöiden aiheuttama? a) Aivojen rakenteellinen tai toiminnallinen poikkeama b) Perinnöllinen taipumus c) Informaationprosessoinnin vaikeus d) Ympäristötekijät
jatkuu Mahdollisesti useita erilaisia alaryhmiä Yleisemminkin oppimisvaikeudet seurausta varhaisesta häiriöstä aivojen kehityksessä Ilmeisesti vaikeuden oirekuva riippuu siitä, miten laaja neurologinen poikkeama on ja missä se sijaitsee (Bishop, 1992)??
Yhteydet muihin kehityksellisiin häiriöihin Varhainen motorinen kehitys: keskoset, CP-lapset Motorisen kehityksen selvä hitaus Motoriset koordinaatiohäiriöt Johnston et al. 1987, Gubbay 1978, Knuckey et al. 1983 Kielellisen kehityksen häiriöt Robinson 1987, Trauner et al. 2000
Motoriset vaikeudet ja muut kehitykselliset häiriöt Kielelliset ja motoriset vaikeudet Yleisyys vaihtelee 62 90% (Paul, Cohen & Caparulo, 1983; Rintala, Pienimäki, Ahonen, Cantell & Kooistra, 1998) Oppimisvaikeudet ja motoriset vaikeudet 74% vaikeuksia myös lukemisessa, kirjoittamisessa tai matematiikassa (Ahonen, 1990) Tarkkaavaisuushäiriöt ja motoriset vaikeudet Noin puolella myös motorisia vaikeuksia (Gillberg, 1983; Kadesjö & Gillberg, 1998)
Motoriset vaikeudet ja psykososiaalinen hyvinvointi Päivähoitoikäisillä masennus- ja ahdistusoireita (Piek, Bradburry, Elsey & Tate, 2008) Pitävät itseään taitamattomampina ja vähemmän pätevinä useilla aloilla (Skinner & Piek, 2001) Käyttävät vähemmän aikaa sosiaalisiin harrastuksiin (Bouffard, ym., 1996) Nuoruudessa riski epäsosiaaliseen käyttäytymiseen ja persoonallisuuden häiriöihin (Rasmussen & Gillberg, 2000)
Vaikeuksia jokapäiväisissä taidoissa 1. Kotona (itsestä huolehtimisen taidot) Syöminen, pukeutuminen, yksilölliset rajoitukset (vasara, korvakorut) 2. Koulussa Kirjoittaminen, urheilu, koulumatkat, tiedollinen edistyminen 3. Muualla Syrjäytyminen musiikki- tai urheiluharrastuksista 4. Motoriset virstanpylväät
Motorinen oppiminen LAPSI YMPÄRISTÖ TEHTÄVÄ
Yksilötekijät Biologiset tekijät Lapsi Motivaatio Aistit Tiedon käsittely Kunto
Aistijärjestelmät 1. Asento- ja liikeaisti (tiedostamaton) Kyky tuntea jäsenten ja koko elimistön asennot ja liikkeet ilman näköaistin apua 2. Näkö 3. Tasapaino Perustuu tietoon maanvetovoimasta
Aistijärjestelmät - jatkuu Samoista asioista tietoa useiden aistien välittämänä Ristiriitatilanteet Erottelukyky kehittyy iän myötä Erottelukyky ja motorisen oppimisen pulmat?
Tiedon käsittely - muisti Muisti Sijaintiin, matka, nopeus, suunta Ongelmallisia kohtia motorisen oppimisen vaikeuksissa Muistin tukeminen tärkeää Mallin näyttäminen Sanalliset muistisäännöt
Tehtävän taidon luokittelu Karkea- & hienomotoriikka (lihasten koko) Yksittäinen, sarjallinen tai jatkuva liike (liikkeen alku ja loppu) Tehtävä Yksinkertainen vs. Monimutkainen (tehtävän tavoite)
Tehtävän vaativuus Yksinkertainen Voidaan suunnitella ennakolta Monimutkainen Useista lähteistä tulevan tiedon yhdisteleminen monimutkainen päätöksenteko Jatkuva tarkkailu Sisäinen palaute ja ulkoinen palaute
Tehtävän tavoite Paikallaan pysyminen Seisominen Heittäminen Liikkuminen Loikkiminen Uiminen Esineen käsittely Esine paikallaan, esineen liikuttaminen
Ympäristötekijät Pysyvyys vs. muutos Ympäristö Toimintaympäristö Ohjaus Sosiokulttuuriset tekijät
Ympäristötekijöiden pysyvyys Vaatimusten arviointi Muuttuuko ympäristö liikuntasuorituksen aikana Tukipinnan liike Esineiden paikallaan pysyminen Henkilöiden paikallaan pysyminen
Ympäristötekijöissä ei muutosta Ympäristötekijät pysyviä (suljetut liikkeet) Vähän tarkkaavuuden ja tiedonvalinnan vaatimuksia Liike ennakoitavissa
Pysyvyys/Muutos Ympäristössä muutoksia (avoimet liikkeet) Oman toiminnan mukauttaminen muutoksiin Toiminnan ajoitus Tarkkaavuuden ja tiedonvalinnan vaatimukset kasvavat
MOTORISTEN VAIKEUKSIEN TUNNISTAMINEN Tunnista taidot ja taidon puutteet - työkaluja arvioinnin tueksi
Miksi arviointia? Arvioinnin avulla saadaan: tietoa oppilaan suorituskyvystä oikeanlainen tuki lisättyä motivaatiota tulosten parantamiseen seurattua oppilaiden kehitystä Ohjaa: tavoitteiden asettaminen liikunnan suunnittelu
Miten arvioidaan? Kysely/Haastattelu/lomake Havainnointi Systemaattinen ja epäsystemaattinen havainnointi Määrällinen mittaaminen, motoriset testit Esim. kehityksen seuranta. Intervention arviointi Diagnosointi
Arvioidaan yhdessä Opettaja Oppilas Huoltaja
Motoriikan havainnointilomake (MoHa) Nopea ja helppokäyttöinen lomake motorisen oppimisen vaikeuksien seulontaan 6 9-vuotiailla lapsilla. Sähköinen lomake tulee kaikkien opettajien ilmaiseen käyttöön NMI:n nettisivuille syksyllä 2014 Antaa tuloksen liikennevalojen värien mukaan
Movement ABC-2 -testi MABC-2 -testin tarkoituksena on seuloa lapsen motorisia pulmia sekä arvioida riskiä kehitykselliseen koordinaatiohäiriöön. Testi koostuu hienomotorisista taidoista, pallo- sekä tasapainotaidoista. Tarkoitettu 3 16-vuotiaille.
Standardoitu normipohjainen testi Yleisesti käytetty testi maailmalla Antaa myös laadullista tietoa siitä, miten lapsi suorittaa motorisia tehtäviä Tulos: Red Zone: motoriikan ongelmia < 5% Amber Zone: mahdollisia ongelmia 6-16% Green Zone: ei ongelmia > 15%
Ketteräksi menetelmä Menetelmä on motoristen vaikeuksien havainnointiin ja motoristen taitojen oppimisen tukemiseen suunniteltu työkalu. Kohderyhmä: esi- ja alkuopetus Taitoalueet, mitä havainnoidaan! Laatua, miten harjoitellaan!
YHDELLÄ JALALLA SEISOMINEN Taidon ydinkohdat Pää ja vartalo K O E Pään asento on vakaa. Katse suuntautuu eteen kiintopisteeseen. Vartalo on vakaa. Kädet ja käsivarret K O E Kädet ovat vartalon vieressä tai sivuilla ojennettuina. Käsien asento on vakaa, ei heilu. Kädet voivat tasapainottaa asentoa. Jalat K O E Jalat ovat vakaasti, eivät heilu. Tukijalan polvi voi olla hieman koukussa. Ilmassa oleva jalka roikkuu vapaana. Ilmassa oleva jalka on koukussa polvesta. Laadulliset piirteet K O E Suoritus on sujuva ja tasapainoinen. Lapsi tekee myötäliikkeitä. Voiman käyttö on sopivaa. Liikenopeus on sopiva. Lapsi ajoittaa liikkeet oikein. Havainnointipaikka: edestä. Ohje: "Nosta toinen jalka ylös. Pysy pystyssä mahdollisimman kauan." Viholainen, ym., 2011
MOTORISTEN TAITOJEN TUKEMINEN - Auta lasta oppimaan!
Oppimisen ongelmat näkyvät 1. uusien motoristen taitojen oppimisessa 2. ja niiden käyttämisessä uusissa tilanteissa.
Puuttuu perustaidot a) analysoida tehtävän vaatimuksia. b) tulkita olennaisia ympäristön vihjeitä. c) käyttää aiempaa tietoa suorituksesta tulevan toiminnan valmisteluun.
Huomioi opetuksessa Toistoja tarvitaan normaalia enemmän Paljon erilaisia kokemuksia taitopohjan vahvistamiseen Liikunnan opetuksen eriyttäminen Taitotasot Opetusmenetelmät
Kognitiivisesti suuntautunut lähestymistapa a) toiminnan tavoitteen asettaminen (haluan oppia heittämään palloa) b) toimintasuunnitelman tekeminen (jalkojen asento, pallokäsi taakse, toinen käsi eteen tähtäämään - heitto) c) toiminta (suunnitelman toteuttaminen, useat toistot) d) suorituksen arviointi (miten onnistuin, toteutuiko suunnitelma)
Ohjaamisen periaatteet Haasta lapsi ajattelemaan liikkumistaan Ohjaa löytämään taidon ydinkohdat Pilko vaikeat taidot osiin Näytä mallia Tue muistia kuvin ja sanoin Liikunnan ilo kannusta yrittämään Rakentava palaute
Tavoite Ajatteluun haastaminen Lapsi oppii ymmärtämään, mikä vaikuttaa suorituksen onnistumiseen = löytää liikkeen ydinkohdat Osallistuminen liikeongelman ratkaisemiseen Oivaltavalle keksimiselle mahdollisuuksia Tilanteet ja tehtävät tuottavat tietoa liikkeestä Johdattelevat kysymykset
Monipuolisuutta harjoitteluun Aistitiedon muuntelu Harjoittelu opitaan tulkitsemaan kerättävää tietoa Näkö, toiminta-alustat
jatkuu Tehtävän muuntelu Toiminnan tavoite Liikkeessä paikalla Välineen käsittelyä ei välinettä Liiketekijöiden muuntelu Suunta, taso, tila, aika, voima
jatkuu Ympäristötekijöiden muuntelu Ympäristössä on liikettä ei ole liikettä Vaihtavatko henkilöt paikkaa Vaihtavatko esineet paikkaa Liikkuuko tukipinta
Kokonaisuuden helpottaminen Ketjuttaminen Taidon tai sen osien yksinkertaistaminen Käsiteltävyys Tarkkaavuusvaatimukset Nopeus, apuvälineet Huomion kiinnittäminen tiettyyn taidon osavaiheeseen Tietyn osavaiheen korjaaminen kokonaisuudesta
MIKSI? Suorituksen mallintaminen Antaa yleiskuvan liikemallista MILLOIN? Alussa Harjoittelun aikana HYVÄ MALLI? Toinen vasta-alkaja Samanlaiset ongelmat suorituksessa haastaa ratkaisemaan ongelmia
Vihjeet parantavat suoritusta SANALLINEN Sopiva määrä Tehtävän ja ympäristön olennaiset piirteet tarkkaavuuden suuntaaminen FYYSINEN Oikea aikaisuus ei saa häiritä tekemistä
Huomioi ohjaamisessa Johdattele itse löytämään ratkaisu liikeongelmiin Laita kokeilemaan erilaisia toimintatapoja Ohjaa vertailemaan suorituksia Ohjaa kuuntelemaan omaa kehoa Rajaa kiinnostuksen kohteita Tunne taidon ydinkohdat!
Motivointi Lasta kiinnostava tekeminen Itse asetetut tavoitteet Sopivasti mitoitetut haasteet Tee tavoitteet näkyviksi Tee edistyminen näkyväksi Kirjaaminen, saavutetut tavoitteet
Kerro suorituksen kulusta Liikkeen ominaisuudet, jotka johtivat lopputulokseen Laadullista tietoa liikkeen suorittamisesta Miten? Tärkeää etenkin oppimisen alussa Ohjeet ja vihjeet Virheistä opitaan Onnistumiset kannustavat