Liike on lääkettä. motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti

Transkriptio

1 Liike on lääkettä motoristen taitojen tukeminen kokonaisvaltaisesti

2 Hanke on toiminut vuodesta 2013, on STEAn rahoittama ja kuuluu Emma&Elias-avustusohjelmaan. Hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikkumista sekä antaa työkaluja motoristen perustaitojen vahvistamiseen ja edistää motoriikan oppimisvaikeuden sekä muiden motoriikan haasteiden tunnistamista. Hanke ylläpitää sivustoa joka on monipuolinen kortisto motoristen perustaitojen harjoitteluun ja tukemiseen.

3 1. TIEDOSTA 2. TUNNISTA 3. TUE

4 3-6 -vuotiaiden tasapaino- ja tarkkuusheittotaidot ovat heikentyneet vuotiailla kehonhallinnalliset sekä hyvää koordinaatiota edellyttävät taidot ovat heikentyneet. Vandorpe ym Kaikkien 7 18-vuotiaiden tulee liikkua vähintään 1 2 tuntia päivässä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Yli kahden tunnin pituisia istumisjaksoja tulee välttää. Ruutuaikaa viihdemedian ääressä saa olla korkeintaan kaksi tuntia päivässä." Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille

5 Motorisia taitoja voi oppia harjoittelemalla mutta entä jos ei opi?.

6

7

8

9 Video: Minkälaiselle näyttää pallon heitto

10 Video: Minkälaiselle näyttää syöminen / pukeutuminen

11 Vain 5 prosentilla lapsista, joilla on diagnosoitu DCD, motorisen oppimisen ongelmat esiintyvät yksinään. Siis 95 prosentilla ko. lapsista on myös muita oppimisvaikeuksia tai tarkkaavuuden pulmia! (Pieters ym. 2012)

12

13 1. TIEDOSTA 2. TUNNISTA 3. TUE

14

15 Havainnoi pitkin päivää 1. Koulumatkat Osaako lapsi pyöräillä? (uusien taitojen oppiminen) Jaksaako lapsi kulkea koulumatkan lihasvoimin? (väsyminen) Onko lapsi valmis liikenteen seassa liikkumiseen? (hahmottaminen) 2. Siirtymätilanteet Kaatuileeko, kompuroiko tai törmäileekö lapsi usein? Onko toiminnan suunnittelu ja liikkeelle lähteminen haastavaa tai huomattavan hidasta? 3. Ruokailu Kaataako lapsi usein juomalasin, sotkee vaatteitaan tai pudottelee ruokailuvälineitä? Millainen ote lapsella on ruokailuvälineistä? Onko ruokailu ikätovereihin verrattuna hidasta? 4. Pukeutuminen Osaako lapsi pukea ja riisua itse? Menevätkö vaatteet oikein päälle ja kengät oikeisiin jalkoihin? (hahmottaminen) Ehtiikö lapsi välitunnille? Osaako lapsi sitoa nauhat, avata ja sulkea nappeja? (hienomotoriikka) Pukeutuuko lapsi seisten vai lattialla istuen? (tasapaino) 5. Välitunti Vältteleekö lapsi isossa ryhmässä tapahtuvia vauhdikkaita, taitoa ja ketteryyttä vaativia pelejä ja leikkejä? Ovatko kiipeilytelineet, keinut, puomit ja rekit lapselle epämieluisia välitunninviettotapoja? Onko lapsella kavereita välitunnilla? 6. Luokkahuonetyöskentely Onko työskentely hidasta tai huolimatonta muuhun ryhmään verrattuna? Jääkö lapselle usein tekemättömiä tehtäviä, kun muut ovat jo valmiita? Onko lapsen työskentelyjälki vaihtelevampaa muuhun ryhmään verrattuna? (esim. kirjainten koko, tekstin pysyminen riveillä) Suhtautuuko lapsi vastahakoisesti hienomotoriikkaa vaativiin tehtäviin, kuten kirjoittamiseen tai käsitöihin?

16 Skillireili skillireili-taitorata

17 "Vuosiluokilla 1-2 on tärkeää tunnistaa sellaiset motorisen oppimisen vaikeudet, joilla voi olla yhteyttä muihin oppimisen ongelmiin - OPS 2016

18 1. TIEDOSTA 2. TUNNISTA 3. TUE

19

20 Yleiset vinkit tukemiseen: Kannusta! Tutkimukset osoittavat, että kannustamisella on yhteys lasten fyysisen aktiivisuuden määrään. Sovella! Muuntele tarpeen mukaan välineitä, menetelmiä ja ympäristöä. Käytä mielikuvia! Harjoita! Vaikeita asioita tulee harjoitella ja harjoittelun tulisi olla tiivis osa lapsen arkea. Motivoi! Oppimisen kannalta on olennaista, että lapsi on motivoitunut siihen, mitä harjoitellaan. Anna aikaa! Oppiminen on aina mahdollista, mutta DCD-lapsi tarvitsee vertaisiaan enemmän aikaa.

21 Tehokkaiksi todetut toimintatavat Kognitiivinen lähestymistapa Positiivinen vaikutus motoriseen oppimiseen (Niemeijer ym. 2006). Annetaan sanallisia vihjeitä tehtävän suorittamiseen, kysellään tehtävästä ja sen vaatimuksista ja kerrotaan, miksi liike tai tehtävä tulisi suorittaa tietyllä tavalla. Vaiheet: 1. Tavoite 2. Toimintasuunnitelma 3. Toiminta 4. Arviointi Taidon pilkkominen Taidon opettelua vaihe vaiheelta - silloin kun taidon pilkkominen on tarkoituksenmukaista! Kokemus onnistuneesta suorituksesta ja suorituksen viimeistelystä jokaisella suorituskerralla. Lapset ja nuoret, joilla on uusien motoristen taitojen oppimisen pulmia, tarvitsevat enemmän aikaa ja toistoja oppiakseen uusia taitoja.

22 Kirjoitustaito Pitoa vartaloon ennen hienomotorisia tehtäviä Heitä painopalloa/hypi trampoliinilla/naruhyppelyä Kynäote Heitä tikkaa Rakentelu, leipominen, muovailu Tekniikka avuksi kynä padille Voimankäyttö haltuun Paperin alla pehmeä alusta suora palaute liiasta voimankäytöstä Painele maitopurkkiin reikiä kynän kärjellä

23

24

25

26

27

28 Rennosti! Jooga- ja mindfulnessharjoitteita lapsille

29

30 Miksi joogaa ja mindfulnessia? Levoton keho ja mieli Ulkopuoliset aistiärsykkeet Ainainen kiireen tuntu Vaikeus hahmottaa omaa kehoa ja olemista Ulkopuolelta tulevat paineet ja odotukset

31 Läsnäolon harjoitteet Vähentävät Stressiä Ahdistusta Masennusta Kehittävät Keskittymiskykyä Muistia Tunnetaitoja Luovuutta

32 Havaintomotoriset taidot Havaintomotoriset taidot tarkoittavat sitä, miten lapsi hahmottaa omaa kehoaan ja sen eri puolia suhteessa ympäröivään tilaan, aikaan ja voimaan. Kinesteettinen ja taktiilinen havainnointi eli tietoisuus kehon asennosta ja liikkeistä, kehotietoisuus, kehontuntemus, kehon kuva, avaruudellinen hahmottaminen ja suuntatietoisuus, tunnon avulla havainnointi, muotojen hahmotus, kehon voimantuoton säätely. Visuaalinen havainnointi eli näönvarainen hahmottaminen, joka on tärkeää liikkeen ja tasapainon oppimisessa, muotojen, suunnan ja tilan hahmottamisessa. Auditiivinen havainnointi eli kuulon avulla havainnointi, temporaalinen hahmottaminen, ajallinen tiedostaminen, rytmi.

33 Olemisen havainnointi kokonaisuutena KEHO (aistimukset, hengitys) MIELI (ajatukset, mielikuvat) TUNTEET (tunnistaminen, hyväksyminen)

34 Huomioi ohjatessa Oma olosi on rauhallinen ennen kuin aloitat. Harjoittele läsnäolon taitoja itse. Ympäristö on rauhallinen. Harjoitteet ovat ikätasolle sopivia. Harjoitteet ovat innostavia ja herättävät uteliaisuuden. Sanallista kokemusta ohjatessasi (mitä ajatuksia, tunteita ja aistimuksia koet?) Kuuntele lasten kokemuksia uteliaana ja opi elämästä itsekin!

35 Omassa kehossa on mukavampi olla, kun sen tuntee läpikotaisin!

36

37

38

39 Perehdy tarkemmin: Skillilataamo.fi Perusopetus: Rennosti! setti Varhaiskasvatus: Rento skidi setti + videot Kirjallisuutta Mindfulness luokkahuoneessa (Fowelin) Some- ja netti Facebook-sivu: Mindfulness lasten kanssa mindfulnessinschools.org

40 Bongaa verkosta ajankohtaisimmat asiat!

41 Kannustavalla ilmapiirillä on merkitystä